Laitoin tämän tänne kotimaa-osioon, koska uutinen on julkaistu suomalaisessa lehdessä.
Jutussa pitäisi otsikon mukaan puhua EU:n turvapaikkahakuasiasta mutta tarina lipsahtaakin taas kerran yhden ihmisen tarinaksi.
http://www.hs.fi/ulkomaat/EU+yhten%C3%A4ist%C3%A4%C3%A4+turvapaikkahaun/a1370954608325
QuoteEU yhtenäistää turvapaikkahaun
Euroopan parlamentti äänestää tänään muutoksista kirjavaan turvapaikkapolitiikkaan
Afganistanista paenneen Abrar Nazarin reitti kulki Iranin, Turkin, Kreikan, Italian, Ranskan, Saksan ja Tanskan kautta Ruotsiin. Siellä hän odotti turvapaikkaa kahdeksan vuotta.
Afganistanilainen Abrar Nazari on hyvin eurooppalainen pakolainen. Se, miten hän päätyi Pohjois-Afganistanista Pohjois-Eurooppaan, on osa EU:n pakolaispolitiikan ydintarinaa. Eurooppaan tullaan etelästä, turva haetaan pohjoisesta.
EU:ssa turvapaikanhakijoita on kohdeltu vaihtelevasti. Tänään keskiviikkona EU-parlamentti äänestää yhtenäisemmästä turvapaikkapolitiikasta.
Nyt Nazarilla on ollut kaksi vuotta pysyvä oleskelulupa Ruotsissa. Mutta matka oli pitkä. Ruotsi on yksi Euroopan eniten pakolaisia vastaanottavista maista, mutta se on myös yksi eniten afgaaneja käännyttävistä maista.
Nazar syntyi 30 vuotta sitten Sar-e-Polin maakunnassa Pohjois-Afganistanissa. Isä kuoli sodassa Neuvostoliittoa vastaan ennen kuin Nazar edes syntyi. "Kun olin kymmenen, talebanit ottivat vallan", Nazar sanoo.
Talebanit laittoivat Nazarin koraanikouluun. Hänestä tuli koraanin opettaja. "Oli pakko."
Amerikkalaiset vyöryivät vuonna 2002 Afganistaniin. Valta vaihtui, ja Nazarille se tarkoitti vainoa. Oli paettava. "En ollut taleban, mutta niin väitettiin."
Miten paetaan Afganistanista ilman passia ja papereita? Matka vei ensin jalkaisin Iraniin. Sieltä Turkkiin. Molemmissa piti tehdä puoli vuotta töitä, jotta sai rahaa salakuljettajille.
Turkista muovivene vei Kreikkaan. Sitten rekan pohjassa, konteissa ja melonien seassa Italiaan ja Ranskaan. Etelä-Euroopasta Nazaria oli varoitettu. Hän yritti Englantiin. "Jämähdin Calais'n leiriin Ranskaan. Tajusin, etten pääse Englantiin."
Alkoi autokyytien sarja Hampurin kautta Kööpenhaminaan, josta junalla Malmöön. Siellä piti etsiä pitkään poliisia, jotta pääsisi sanomaan ne ainoat englannin sanat, jotka osasi: I am refugee (olen pakolainen).
Ruotsissa Nazar ei saanut turvapaikkaa, koska Pohjois-Afganistania pidettiin turvallisena. Käännytyspäätös tuli 2004. Alkoi elämä paperittomana. "Tein 30 kruunun [3,40 euron] tuntipalkalla 12-tuntisia päiviä."
Turvapaikkaa saa hakea uudelleen, jos on ollut Ruotsissa neljä vuotta. Se evättiin.
Kesällä 2006 Afganistanissa oli niin paha tilanne, että Ruotsi antoi 500 afgaanille vuodeksi oleskeluluvan, myös Nazarille, joka sitä haki. Lupaa ei jatkettu, mutta Nazar ehti saada henkilötunnuksen. Se helpotti arkea.
Vuonna 2008 Nazar oli töissä salaattitehtaalla, kun sinne tehtiin ratsia. Hänet vangittiin. Hän pääsi vapaaksi sitä vastaan, että ilmoittautui viikoittain poliisille. "Neljän vuoden jälkeen sain hakea jälleen oleskelulupaa."
Nazar osasi hyvin ruotsia ja puhui kuulemistilaisuudessaan ilman tulkkia. Ehkä se auttoi, hän ajattelee. Pysyvä turvapaikka tuli marraskuussa 2009.
"Elämä alkoi kymmenen hukkaan menneen vuoden jälkeen. Uskalsin mennä naimisiin. Nyt minulla on 9-kuukautinen tytär. Opiskelen ruotsia ja olen kerran viikossa töissä pitseriassa."
Anna-Liina Kauhanen HS
Tukholma
Tämä uutinen on myös tämän päivän (12.6.2013) Hesarissa, jostain syystä ulkomaat-osiossa.
http://www.hs.fi/ulkomaat/Suomessa+tunnen+oloni+turvalliseksi/a1370954960911
Quote"Suomessa tunnen oloni turvalliseksi"
Kun Arrey Charles Ntuison lähti kotimaastaan Kamerunista vuonna 2006, maassa oli poliittinen kriisi. Hän oli työskennellyt isänsä kirjapainobisneksessä ja kuulunut liikkeeseen, joka ajoi maan englanninkielisen osan itsenäistymistä.
Myöhemmin liikettä rahoittanut isä tapettiin, ja myös perhettä alettiin jahdata. Ntuison ja hänen vaimonsa pidätettiin, kun he olivat kuljettamassa liikkeen tavaraa, kuten t-paitoja.
"Meitä kidutettiin vankilassa", Ntuison sanoo ja näyttää arpea käsivarressaan. Hän kiihtyy kertoessaan Kamerunista, jossa ei ole hänen mukaansa tasa-arvoa.
Pari pääsi ulos maasta asianajajan avulla. Määränpäätä tietämättä he päätyivät Kreikkaan.
Kreikassa he saivat vuoden odottelun jälkeen turvapaikan.
"Se oli ihme, sillä monet odottavat siellä 15 vuotta ilman, että heidän asiaansa ratkaistaan."
Turvapaikan hakuprosessi oli kuitenkin hänen mukaansa kamala. Jopa viranomaisten luokse päästäkseen piti taistella, ja jotkut tekivät bisnestä sisäänpääsyn takaavilla vuoronumeroilla.
Valtiolta ei herunut apua turvapaikan saamisen jälkeen. Pari ja heille Kreikassa syntynyt lapsi asuivat hylätyissä taloissa ja kerjäsivät kaduilla, sillä Ntuisonin myymälästä saama osa-aikatyö ei riittänyt elantoon. Perheeseen syntyi vielä kaksi lasta.
"Kun talouskriisi räjähti, näin, ettei tulevaisuus ole hyvä. Olisimme voineet vielä taistella, mutta lapsille se oli vaikeaa."
Perhe koki myös rasismia ja siihen liittyvää väkivaltaa.
Suomeen he tulivat viime talvena, koska Suomi ei käännytä turvapaikanhakijoita takaisin Kreikkaan. Nyt perhe odottaa turvapaikkapuhuttelua Helsingin vastaanottokeskuksessa Kalliossa. Se ei ole paikka, jossa voisi viettää oikeaa perhe-elämää.
"Voimme ihan hyvin, kun vertaa Kreikkaan. Tunnen oloni turvalliseksi enkä laiminlyödyksi. Vaikka en tiedä, kuinka kauan joudumme odottamaan, näen tulevaisuuden", Ntuison sanoo.
"Haluamme tehdä työtä ja opiskella. Se on tavoitteemme."
Suvi Vihavainen
Helsingin sanomat
Nuo kaksi "uutista" saman päivän Hesarissa alkaa olla jo vähän liikaa, varsinkin kun itse asiasta eli EU:n turvapaikkahakusysteemistä ei kirjoiteta sanallakaan. Ei edes tämän hetkisetä tilanteesta.
Mitenköhän Hesari mahtaa kyetä uutisoimaan asiallisesti, ilman nyyhkytarinoita, Euroopan parlamentin tänään pitämästä äänestyksestä kirjavaan turvapaikkapolitiikkaan tehtävistä muutoksista?
Jaa, onhan tässä samassa Hesarissa näköjään tämäkin uutinen, en huomannut.
http://www.hs.fi/ulkomaat/P%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+on+annettava+puolessa+vuodessa/a1370954686770
Quote
Päätös on annettava puolessa vuodessa
Sääntöviidakkoa selkeyttävä EU haluaa esimerkiksi turvapaikkahakemuksille yhteisen aikarajan. Suomessa ei ole luvassa suuria muutoksia.
Turvapaikanhakijat ovat saaneet EU:n jäsenmaissa vaihtelevaa kohtelua. Turvapaikoista on päätetty kirjavin perustein, ja esimerkiksi säilöönotoista ei ole ollut yhtenäisiä ohjeita.
Nyt sääntöviidakko viimein selkiytyy. EU-parlamentti äänestää tänään keskiviikkona muutoksista, joilla vedetään linjoja yhteiselle turvapaikkapolitiikalle.
Jos parlamentti hyväksyy ehdotukset, kaikkien niistä pitäisi tulla voimaan 2,5 vuoden sisällä.
Turvapaikanhakijoiden virta kohdistuu jäsenmaihin epätasaisesti. Vuonna 2012 jopa 70 prosenttia unionin alueelle tulleista hakijoista suuntasi Saksaan, Ranskaan, Ruotsiin, Britanniaan ja Belgiaan.
Suomelle uudet säännöt eivät tarkoita näillä näkymin suuria muutoksia. Turvapaikanhakijoiden käsittely on monelta osin jo nyt paremmalla tolalla.
Kelvollinen vastaanotto
Turvapaikanhakijoita ei enää saa pitää lukkojen takana ilman syytä ja kohtuuttoman pitkään.
Säilöönotto on sallittu vain rajoitetuissa tapauksissa, kuten henkilöyden tarkastamisen ajaksi tai ennen hakijan poistamista maasta.
Monissa jäsenmaissa hakijat otetaan säilöön automaattisesti. Suomessa heitä pannaan lukkojen taakse lähinnä ennen maasta poistoa.
Turvapaikanhakijat pitäisi sijoittaa heille suunniteltuihin keskuksiin. Jos tilat loppuvat ja hakija sijoitetaan vankilaan, hänet täytyy erottaa vangeista. Ilman huoltajaa saapuneita alaikäisiä ei saa panna vankilaan.
Vastaanottajien on myös välittömästi selvitettävä, tarvitsevatko hakijat apua terveydellisiin tai henkisiin ongelmiinsa. Heille on tarjottava oikeudellista apua.
Turvapaikanhakijat saavat hakea työtä yhdeksän kuukauden kuluttua siitä, kun he ovat hakeneet kansainvälistä suojelua. Suomessa työnhaun voi nykyään aloittaa aikaisimmillaan jo kolmen kuukauden kuluttua.
Vauhtia käsittelyyn
EU:lla ei ole yhteisiä aikarajoja turvapaikkahakemusten käsittelylle. Tulevaisuudessa hakemuksista on tehtävä päätös kuudessa kuukaudessa. Erityistapauksissa päätöstä voi venyttää.
Suomessa ensimmäinen päätös tulee nykyään keskimäärin puolessa vuodessa.
Inhimillisyyttä siirtoihin
Turvapaikanhakijaa ei enää saa lähettää sellaiseen EU-maahan, jossa hän uhkaa joutua epäinhimillisiin oloihin.
Dublin-menettelyn mukaan hakija pitäisi palauttaa ja hänen turvapaikkapäätöksensä tehdä maassa, jonka kautta hän on ensimmäisenä tullut EU:n alueelle.
Muutoksen taustalla on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vuonna 2011 antama päätös, jonka mukaan turvapaikanhakijoiden olot Kreikassa loukkasivat ihmisoikeuksia.
Päätöksen seurauksena muut EU-maat Suomi mukaan lukien lakkasivat palauttamasta hakijoita Kreikkaan.
Ongelmissa painivien maiden auttamiseksi ja pakolaisvirtojen käsittelemiseksi perustetaan ennakoiva hälytysjärjestelmä.
Sormenjäljet poliisille
Poliisi saa luvan hyödyntää eurooppalaista rekisteriä, johon on kerätty turvapaikanhakijoiden sormenjälkiä.
Sormenjälkirekisteriin saa kajota vain vakavien rikosten ja terrorismin tutkinnan takia. Vuonna 2003 perustettuun rekisteriin on kerätty sormenjäljet kaikilta yli 14-vuotiailta turvapaikanhakijoilta ja laittomasti EU:n rajan ylittäneiltä henkilöiltä.
Rekisteri auttaa viranomaisia selvittämään, onko turvapaikanhakijalla esimerkiksi hakuprosessi kesken muussa EU-maassa.
Virve Kähkönen HS
Bryssel
PS. Kopioin linkin lisäksi nämä uutiset ja yleensä kaikki muutkin lainaukset kokonaisina, koska ajan myötä linkit lakkaavat toimimasta ja sitten uutiset katoavat.
Miten se olikaan?
Eikö nämä turvapaikanhakijat pakenekaan kotimaansa vainoa ja eivätkä mitenkään tarkoituksellisesti hakeudu runsaampien liha(raha)patojen ääreen?
Nuo kummatkin artikkelit osoittavat lihapatojen vetovoiman.
HS: Päätös on annettava puolessa vuodessa (http://www.hs.fi/paivanlehti/12062013/ulkomaat/P%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+on+annettava+puolessa+vuodessa/a1370954686770)
Päätös annettava puolessa vuodessa => enemmän myönteisiä päätöksiä
Dublin-palautusten vaikeuttamista eri tavoin => enemmän tulijoita Pohjoismaihin
QuoteIlman huoltajaa saapuneita alaikäisiä ei saa panna vankilaan.
Tarkoittaako tämä, että huoltajan kanssa saapuneen alaikäisen saa panna vankilaan?
Kylläpä nauruksi pukkasi. ;D
Miksi Hyysäri tekee näin laajasta asiasta jonkin henkilöjutun pitsanpaistajasta? Ei tarvitse vastata.
EDIT: tämä huomio löytyikin jo aloitusviestistä...
Quote from: MrFinland on 12.06.2013, 12:20:39
Miksi Hyysäri tekee näin laajasta asiasta jonkin henkilöjutun pitsanpaistajasta? Ei tarvitse vastata.
Varmaan samasta syystä kuin Virve Kähkönen kirjoittaa yhden virkkeen kappaleita, kuten Timo Soini blogissaan. Tosin Virve kirjoittaa, toisin kuin Soini, jotain kehitysvammaisille tarkoitettua selkokieltä muistuttavaa tekstiä, mutta teinimäisemmällä tyylillä.
Quote from: MrFinland on 12.06.2013, 12:20:39
Miksi Hyysäri tekee näin laajasta asiasta jonkin henkilöjutun pitsanpaistajasta? Ei tarvitse vastata.
Huom! Ennen laillistettua asemaa kyseessäoleva afgaani teki 12-tuntisia työpäiviä pätö palkalla.
Nyt hänellä on laillistettu asema ja perhe, ja hän työskentelee pizzeriassa
kerran viikossa.
:roll:
Quote
Turvapaikanhakijaa ei enää saa lähettää sellaiseen EU-maahan, jossa hän uhkaa joutua epäinhimillisiin oloihin.
EU:n jäseniksi ei enää saa ottaa sellaisia maita, joissa on epäinhimilliset olot.
^tai Eu-maata ei katsota maaksi jossa voi olla epäinhimilliset olot.
Tai sitten epäinhimillisten olojen käsitettä pitää kaventaa.
Ei näytä lisääntymistä estävän epäinhimilliset olot, nääs.
http://www.hs.fi/ulkomaat/EU+yhten%C3%A4ist%C3%A4%C3%A4+turvapaikkahaun/a1370954608325
Quote
Afganistanista paenneen Abrar Nazarin reitti kulki Iranin, Turkin, Kreikan, Italian, Ranskan, Saksan ja Tanskan kautta Ruotsiin. Siellä hän odotti turvapaikkaa kahdeksan vuotta.
Miksei Arbar pysähtynyt Iraniin? Hengenvaarassa vieläkin?
Miksei Abrar pysähtynyt Turkkiin? Hengenvaara, vainoajat vieläkin perässä? Kahden maan jälkeen?
Miksei Abrar pysähtynyt kolmanteen läpikulkemaansa maahan, Kreikkaan? Kolmas maa, vieläkin ajetaan takaa, hengenvaara.
Miksei Arbar pysähtynyt Italiaan tai Ranskaan? Vielä piti jatkaa Saksaan koska ei turvaa?
Miksei Abrar pysähtynyt Tanskaan? Oliko 007-tyylinen takaa-ajo vieläkin käynnissä ja takaa-ajajilla lupa tappaa TANSKASSA?
Miksi Abrar pysähtyi lopulta Ruotsiin? Jäikö takaa-ajajat Juutinrauman toiselle puolen? Eivät uskaltaneet ylittää siltaa?
:facepalm:
QuoteParliament gives green light to the new European asylum system
PLENARY SESSION Asylum policy - 12-06-2013 - 13:39
New rules laying down common procedures and deadlines for handling asylum applications and basic rights for asylum seekers arriving in the EU were endorsed by Parliament on Wednesday. The Common European Asylum System will also stop transfers of asylum seekers to member states unable to ensure decent living conditions for them.
Common asylum procedures
Current EU law does not impose specific deadlines on member states for deciding on asylum applications. To iron out differences between national asylum procedures, the new rules bring in common deadlines for handling asylum applications (a standard six-month deadline with limited exceptions), stricter rules on training staff dealing with asylum seekers and new provisions for the special needs of unaccompanied minors and other vulnerable persons.
Minimum reception conditions
A shortlist of grounds for detaining asylum seekers, decent detention and living conditions, an early assessment of asylum seekers' medical and psychological needs and swifter access to the labour market (nine months after lodging an asylum application) are among the key improvements to the 2003 reception conditions directive. As a general rule, if asylum seekers are detained, they will have to be placed in specialised detention facilities.
No transfers to countries unable to cope
The Dublin regulation determines which country is responsible for dealing with an asylum request (usually the one through which the asylum seeker first entered the EU). Under the new rules, asylum seekers will not be transferred to EU countries where there is a risk of inhuman or degrading treatment. These rules will also introduce an early-warning mechanism to help tackle problems in national asylum systems before they turn into crises.
Police access to asylum seekers' database
Finally, member states' police forces and Europol will have access to asylum seekers' fingerprints in the Eurodac database, to help them fight terrorism and serious crime. At the request of MEPs, stricter data-protection provisions and new safeguards to ensure that data is not used for other purposes, will apply.
Next steps
The new asylum system updates laws passed about a decade ago. Some 330,000 asylum applicants were registered in EU countries in 2012.
The new asylum rules, which have already been agreed by Parliament and Council representatives and backed by national governments, should enter into force in the second half of 2015.
The Dublin rules on transfers of asylum seekers will take effect six months after their legal entry into force (i.e. at the start of 2014).
Procedure: Co-decision (Ordinary Legislative Procedure), 2nd reading agreement (reception conditions, procedures and Dublin II regulation) and co-decision (Ordinary Legislative Procedure), 1st reading agreement (Eurodac)
http://www.europarl.europa.eu/news/en/pressroom/content/20130607IPR11389/html/Parliament-gives-green-light-to-the-new-European-asylum-system
Keskustelun voi katsoa täältä: http://www.europarl.europa.eu/ep-live/en/plenary/video?debate=1370955781892 (http://www.europarl.europa.eu/ep-live/en/plenary/video?debate=1370955781892)
Jos mokuttajan puheenvuoro kiinnostaa, kuuntele punapaitaisen Franziska Kellerin ajatuksia kohdassa 1.02.30 - 1.04.45.
Europarlamentti on hullujenhuone.
QuoteMiten paetaan Afganistanista ilman passia ja papereita? Matka vei ensin jalkaisin Iraniin. Sieltä Turkkiin. Molemmissa piti tehdä puoli vuotta töitä, jotta sai rahaa salakuljettajille.
Tässä kohdassa pitäisi heti puhaltaa peli poikki ja äijä helvettiin mutta ei, nyyh nyyh ja uusia sisään.
Me hävitään tämä taisto :(
Quote from: Soromnoo on 12.06.2013, 18:21:41
QuoteMiten paetaan Afganistanista ilman passia ja papereita? Matka vei ensin jalkaisin Iraniin. Sieltä Turkkiin. Molemmissa piti tehdä puoli vuotta töitä, jotta sai rahaa salakuljettajille.
Tässä kohdassa pitäisi heti puhaltaa peli poikki ja äijä helvettiin mutta ei, nyyh nyyh ja uusia sisään.
Me hävitään tämä taisto :(
Eikä hävitä. Kivaa tää ei oo eikä tämä tästä kivemmaksi muutu, ei suinkaan.
Mutta että hävittäis...?!
Salli mun nauraa makeasti ja ilkeästi samalla, kun viilaan hampaitani.
QuoteSuomelle uudet säännöt eivät tarkoita näillä näkymin suuria muutoksia. Turvapaikanhakijoiden käsittely on monelta osin jo nyt paremmalla tolalla
Johan täällä jo nyt kohdellaan humamuja paljon paremmin kuin muualla euroopassa.
Ei enää lisää kamelipaimenia ja paperittomia koneinsinöörejä tänne härmään.
toivoopi nimimerkki: "anonyymi taikaseinän täyttäjä"
Quote from: Leso on 12.06.2013, 12:34:34
Quote from: MrFinland on 12.06.2013, 12:20:39
Miksi Hyysäri tekee näin laajasta asiasta jonkin henkilöjutun pitsanpaistajasta? Ei tarvitse vastata.
Huom! Ennen laillistettua asemaa kyseessäoleva afgaani teki 12-tuntisia työpäiviä pätö palkalla.
Nyt hänellä on laillistettu asema ja perhe, ja hän työskentelee pizzeriassa kerran viikossa.
:roll:
Ei tarvitse enää tehdä kuin yksi päivä viikossa. Sossu huolehtii, että on asunto ja ruoat ja vaatteet ja sohvat....
Uusi Suomi: EU päätti turvapaikanhakijoiden kohtelusta – "Herättää toiveita" (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/59910-eu-sai-paatoksen-aikaan-vuonna-1999-alkaneen-prosessin-ja-monen-kompromissin-jalkeen) 12.6.2013
Quote from: Uusi SuomiEuroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona EU-maille yhteiset säännöt turvapaikkahakemusten käsittelylle ja käsittelyajoille.
EU on vuosikausia pyrkinyt tekemään jäsenvaltioiden kirjavista turvapaikkakäytännöistä yhtenäisempiä. Tavoitteena on, että turvapaikkaa EU-maista hakevat henkilöt saisivat yhdenmukaisen ja laadukkaan tutkinnan hakemukselleen.
Yhteiset säännöt koskevat vain hakemuksen käsittelyprosesseja, ei oleskelulupien myöntämisen kriteerejä, jotka vaihtelevat jatkossakin suuresti maasta toiseen. Toisessa ääripäässä on Luxemburg (josta puhutaan maan suuren ulkomaalaisosuuden vuoksi Euroopan monikulttuurisimpana valtiona), joka hyväksyy vajaat kaksi prosenttia hakemuksista, ja toisessa ääripäässä on sitten esimerkiksi Suomi sekä Italia, joka jakaa oleskelulupia avokätisesti jopa tapauksia tutkimatta vain, jotta turvapaikanhakijat ja laittomat siirtolaiset jatkaisivat matkaansa muihin EU-maihin.
Quote from: Uusi SuomiNyt hyväksyttyjen uusien sääntöjen mukaan pääosa turvapaikkahakemuksissa pitää EU-maissa käsitellä kuudessa kuukaudessa.
[...]
Revon mukaan esimerkiksi uusia käsittelijöitä ei ole tarkoitus palkata EU-säännösten takia.
– Haastavassa taloustilanteessa lähdetään siitä, että kehitetään työtapoja, Repo sanoo.
On kummallista, että haastavaan taloustilanteeseen vedoten hakemusten käsittelijöitä ei palkata lisää, sillä hakemusten käsittelyajan lyhentäminen toisi yli kymmenkertaiset säästöt vastaanottopuolen kustannuksista. Puhumattakaan niistä kustannuksista, joita pelkän aikarajan ylittämisen vuoksi myönnetyt oleskeluluvat aiheuttavat. Älyvapaalta vaikuttavan politiikan taustalla on oltava tekijöitä, joista ei haluta puhua.
Quote from: Uusi SuomiEuroparlamentaarikko Nils Torvaldsin (r.) mukaan turvapaikanhakijat jakaantuvat tällä hetkellä epätasaisesti EU:n jäsenmaiden kesken. Torvaldsin mukaan yhteisen turvapaikkajärjestelmän luominen herättää toiveita, että nämä erot jäsenmaiden välillä tasaantuisivat.
Mikään uusissa säännöissä ei ohjaa turvapaikanhakijoita jäsenmaihin tasaisemmin. Päinvastoin Dublin-sopimuksen murentaminen (mm. valitusoikeus Dublin-sopimuksen perusteella toiseen EU-maahan palauttamisesta) pitää huolen siitä, että aiemmin suosituista maista poistaminen on entistäkin hankalampaa.
Ainoa toimiva keino tasoittaa turvapaikanhakijamääriä on kiintiöihin perustuvat pakkosiirrot, mutta CEASin toimintaperiaatteisiin olennaisesti liittyvistä turvapaikanhakijakiintiöistä ei ole suotavaa keskustella julkisesti. Niihin palataan vasta, kun CEASin rakenteet ovat tarpeeksi vahvoja ja peruuttamattomia.
Quote from: Uusi SuomiRevon mukaan ihmisten liikkeisiin EU:ssa vaikuttavat monet muutkin asiat kuin hakemusten käsittelytavat ja -ajat.
Liikkumiseen vaikuttavat esimerkiksi matkustusreitit ja se, millaisia yhteisöjä mihinkin maahan syntyy. Lisäksi suuret maat saivat aina eniten turvapaikanhakijoita.
– Olivat prosessit ja menettelyt millaisia hyvänsä, vaikuttavana tekijänä on aina esimerkiksi se, onko jossain valtiossa jo olemassa tietty yhteisö. Jos jossakin on paljon esimerkiksi irakilaisia, totta kai Irakista mennään luonnollisemmin sinne kuin jonnekin muualle, Repo sanoo.
Juuri näin. Siksi pelkkä CEASin olemassaolo ei tasoita eroja, vaikka vastaanotto-olosuhteet saataisiin nostettua kaikissa maissa minimitasolle.
Quote from: Uusi SuomiTähän mennessä myös turvapaikanhakijoiden kohtelu on vaihdellut jäsenmaiden välillä. Esimerkiksi Kreikka on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen, jonka mukaan maa ei käsittele hakemuksia riittävän laadukkaasti ja oikeudenmukaisesti.
Sen vuoksi esimeriksi Suomi ei Esko Revon mukaan tällä hetkellä palauta Kreikkaan niitä turvapaikanhakijoita, joiden hakemusten käsittely kuuluisin muuten Kreikalle.
Kreikka ei tule saamaan vastaanotto-olosuhteita EIT:n vaatimalle tasolle kymmeniin vuosiin, ellei rajavalvontaa tehosteta ja laittomia siirtolaisia voida palauttaa takaisin Turkin puolelle. CEASin vaatimukset eivät ainakaan helpota urakkaa. Yhtälö on mahdoton. Mikäli Kreikka tosiaan pystyisi jonkin ihmeen kautta parantamaan vastaanoton vaaditulle tasolle (työnteko-oikeus, majoitus ja ylläpito, vapaa liikkuvuus jne.), pelkästään Kreikkaan hankkiutuisi vuosittain turvapaikanhakijoina satojatuhansia laittomia siirtolaisia hyödyntämään näitä etuja.
Quote from: Nuivake on 12.06.2013, 16:39:24
http://www.hs.fi/ulkomaat/EU+yhten%C3%A4ist%C3%A4%C3%A4+turvapaikkahaun/a1370954608325
Quote
Afganistanista paenneen Abrar Nazarin reitti kulki Iranin, Turkin, Kreikan, Italian, Ranskan, Saksan ja Tanskan kautta Ruotsiin. Siellä hän odotti turvapaikkaa kahdeksan vuotta.
Miksei Arbar pysähtynyt Iraniin? Hengenvaarassa vieläkin?
Miksei Abrar pysähtynyt Turkkiin? Hengenvaara, vainoajat vieläkin perässä? Kahden maan jälkeen?
Miksei Abrar pysähtynyt kolmanteen läpikulkemaansa maahan, Kreikkaan? Kolmas maa, vieläkin ajetaan takaa, hengenvaara.
Miksei Arbar pysähtynyt Italiaan tai Ranskaan? Vielä piti jatkaa Saksaan koska ei turvaa?
Miksei Abrar pysähtynyt Tanskaan? Oliko 007-tyylinen takaa-ajo vieläkin käynnissä ja takaa-ajajilla lupa tappaa TANSKASSA?
Miksi Abrar pysähtyi lopulta Ruotsiin? Jäikö takaa-ajajat Juutinrauman toiselle puolen? Eivät uskaltaneet ylittää siltaa?
:facepalm:
Niinpä, väittääkö joku, että Ranska, Saksa, Tanska ja Italia eivät ole turvallisia maita? Ja eiköhän Turkki ja Kreikkakin ole sitä.