Hommaforum Testi

Mitä monikulttuuri on? Onko monikulttuurisuus mahdollista? Onko monikulttuurisuuteen pyrittävä?

Kuten otsikosta on arvattavissa, pyrin tässä kirjoituksessa tuomaan esille kannan, jonka mukaan monikulttuuria ei ole eikä sitä edes voi olla. Tämä on näinä monikultturismista hokemisen päivinä tietenkin outo käsitys, mutta lukija saa kirjoituksen lopuksi arvioida, olenko onnistunut perusteluissani.

Ennen monikulttuurisuuteen puuttumista lähdemme kuitenkin liikkeelle kulttuurista. Emme kysy, mitä se on, koska tietosanakirjoista ja internetistä voi löytää sille määritelmiä ja lisäksi jokaisella yksilöllä on oma, intuitiivinen käsityksensä asiasta. Sen sijaan kiinnitämme huomiomme kulttuuri-ilmiön sisäiseen rakenteeseen ja teemme erään keskeisen jaotuksen, jota yleensä ei huomata tehdä.

On nimittäin niin, että kulttuuri voidaan ja se pitää jakaa kahteen osaan. Näitä osia kutsun nimillä

1. Primääriset kulttuuripiirteet

2. Sekundääriset kulttuuripiirteet

Mitä nämä ovat?

Primääriset kulttuuripiirteet eli liikkumattomat ja vaihtamattomat kulttuuripiirteet ovat kulttuurin ytimessä olevia arvoaksioomia. Ne liittyvät perimmäisiin arvoihin ja moraalikysymyksiin, uskontoon ja metafysiikkaan, ihmisenä olemiseen ja moraalisena ihmisenä toimimiseen yhteisössä.

Sekundääriset kulttuuripiirteet eli liikkuvat ja vaihdettavat kulttuuripiirteet ovat arkipäiväiseen elämään liittyviä tapoja, taipumuksia ja ilmiötä. Ne liittyvät esimerkiksi mausteisiin, pukeutumiseen, musiikkiin, arkkitehtuuriin ja kaikenlaisiin jokapäiväisen arkielämän tottumuksiin.

Kutsun primäärisiä kulttuuripiirteitä liikkumattomiksi ja vaihtamattomiksi sen vuoksi, että primääriset kulttuuripiirteet eivät yleensä sinänsä liiku ilman, että niiden kantaja liikkuu ja vaihtamattomiksi sen vuoksi, että näitä arvoaksioomia ei tavallisesti vaihdeta toisiksi, vaan niissä pitäydytään lujasti kiinni. Sen sijaan sekundääriset kulttuuripiirteet ovat sekä liikkuvia että helposti vaihdettavia: ne liikkuvat herkästi ilman, että niiden "alkuperäinen" kantaja liikkuu, sillä ne leviävät kansainvälisen kaupan, tiedonvälityksen ja muodin mukana. Ne ovat myös helposti vaihdettavissa muodin tai kokeilunhalun seurauksena. Esimerkki primäärisen kulttuuripiirteen vaikutuksesta on, kun joku muuttaa toiseen maahan ja vie sinne omat uskonnolliset vaatimuksensa mukanaan. Esimerkki sekundäärisen kulttuuripiirteen vaikutuksesta on, kun joku tilaa nettikaupasta eksoottista maustetta kuultuaan siitä ruuanlaitto-ohjelmassa.

Kulttuuri on ensisijaisesti arvojärjestelmä. Niinpä kulttuurista puhuttaessa se liittyy ennenkaikkea primäärisiin kulttuuripiirteisiin, eli arvoihin, ei niinkään arvoneutraaleihin sekudääristen kulttuuripiirteiden maailmaan. Monikulttuuria siis ei ole se, että arvoneutraalit ja banaalit tavat sekoittuvat vaikkapa siten, että Puolassa syödään pizzaa tai että Kiinassa juodaan hollantilaista olutta, koska näihin toimiin ei liity kulttuurille ominaista arvolatausta - kyse on vain vaihdettavista tavoista ja tottumuksista. On siis perustavanlaatuinen virhe ajatella, että jokin asia on monikulttuurinen vain siksi, että se on peräisin jostain kaukaa. Kulttuuria ei määritä maantieteellinen etäisyys vaan kulttuurin sisäinen arvolataus. Jos jokin asia istuu helposti tai ilman mitään kitkaa 14000 kilometrin päässä olevaan yhteiskuntaan, se todistaa, että kyseessä on arvoneutraali eli kulttuurineutraali asia, eikä monikulttuurisuus.

Kuitenkin kulttuurineutraalit asiat sekoitetaan tavan takaa kuviteltuun monikulttuuriin eli sekundääriset kulttuuripiirteet sekoitetaan primääristen kulttuuripiirteiden funktioihin. Toisinsanoen monet idealistit kuvittelevat monikulttuurin olevan eksoottisia mausteita, värikkäitä vaatteita ja erilaista musiikkia, vaikka kyseessä ovat vaihdettavissa olevat, kulttuurineutraalit ja usein muodin mukanaan tuomat asiat. Sen sijaan idealisti ei ymmärrä, että monikulttuurissa on kyse vastakkaisten arvomaailmojen kohtaamisesta. Siinä kyse ei ole mausteista vaan arvoista ja metafysiikasta.

Kun nyt olemme tehneet selväksi kulttuurin kaksinaisen jakautumisen toisaalta primäärisiin kulttuuripiirteisiin ja toisaalta sekundäärisiin kultuuripiirteisiin, alamme pohtia monikulttuurisuuden kysymystä. Sehän liittyy nimenomaan primäärisiin kulttuuripiirteisiin, koska sekundäärisistä kulttuuripiirteistä puuttuu arvolataus eli ne ovat monikulttuurisuuden sijaan kulttuurineutraaleja.

Koska kulttuuri on arvojärjestelmä, väitämme, että monikulttuurisuus tai oletettu sellainen on kahden tai useamman keskenään ristiriitaisen arvojärjestelmän asettaminen samaa tilaan tai yhteiskuntaan. Jos tällainen asettelu tehdään, voidaan kysyä, onko yhteiskunta tuolloin monikulttuurinen? Moni voisi vastata tähän myöntävästi, mutta meidän on pakko vastata kieltävästi. Miksi? Siksi, että on olemassa nk. 1+1+1 - sääntö. Se tarkoittaa sitä, että yhdessä yhteiskunnassa voi yhdellä kertaa olla dominanttina vain yksi arvojärjestelmä. Kyseessä ei siis ole monikulttuuri, vaan yksikulttuuri, jossa pinnan alla esiintyy ja velloo dominoivaa kulttuuria vastustavia kulttuureita.

Yhteiskunnassa siis voi kerrallaan vallita vain yksi kulttuuri, olkoot sivukulttuureita vaikka miten monta. Esimerkiksi oikeusjärjestelmä toimii aina yhden arvojärjestelmän pohjalta. Ei ole esimerkiksi niin, että parittomilla viikoilla tuomitaan länsimaisen oikeusjärjestelmän mukaan ja parillisilla sharian mukaan - jompikumpi vallitsee. Mikä tarkoittaa yksikulttuurisuutta. Ja ottaaksemme vielä käytännön esimerkin, kuvitelkaamme tilanne, jossa udmurtit katsovat, että saunan ylälauteen tulee olla 110 senttimetriä maasta mutta nenetsit vaativat, että oikea korkeus on 130 senttimetriä. Kun kuitenkin saunoja ( yhteiskuntia ) on vain yksi, voivat lauteet olla vain yhdellä korkeudella - eli yksikulttuurisuus vallitsee. Joko siis udmurtit ovat dominantissa asemassa tai sitten nenetsien kansa.

Nyt tietysti monikultturisti-idealisti voisi väittää, että jos udmurtit ja nenetsit sopivat keskenään kompromissin ja päättävät, että lauteet ovatkin 120 senttimetrin korkeudella lattiasta, kyseessä on monikulttuuri. Mutta näin ei ole. Sillä jälleen yksi arvojärjestelmä hallitsee, ei monta: lauteet ovat jälleen yhdellä ainoalla korkeudella, eivät kahdella tai useamalla. Nyt monikultturisti-idealisti esittää, että voisivathan samat lauteet olla useammalla eri korkeudella. Voisivat toki. Voitaisiin siis rakentaa segregaatiolauteet. Mutta eivät nekään edustaisi monikulttuuria, vaan segregaatiota, missä eri ryhmät kyyhöttävät omiensa parissa nauttien omasta yksikulttuurisuudestaan. Tuollainen yhteiskunta ei ole monikulttuurinen, koska sulautumista ei tapahdu, vaan se olisi pirstoutunut yhteiskunta, jossa kulttuurikonfliktit ovat jatkuvasti esillä.

Samoin kuin vesi, joka aina hakeutuu vaakatasoon alimpaan mahdolliseen kohtaan, samoin yhteiskunta hakeutuu aina kohti yksikulttuurisuutta siten, että vain yksi kulttuuri voi kerrallaan olla dominantti yhdessä yhteiskunnassa - muistammehan 1+1+1-säännön. Jos yhteiskunnassa kuitenkin on useita niin vahvoja kulttuureita, että mikä tahansa niistä voisi periaatteessa saavuttaa dominantin aseman, ei synny monikulttuurisuutta, vaan vakava konfliktitilanne ja yhteiskunnan pirstoutuminen.

Monikulttuuri siis on mahdotonta. Se on mahdotonta paitsi filosofisesti, myös käytännöllisesti. Syy, miksi monikulttuurin olemassaoloon ja mahdollisuuteen uskotaan, johtuu siitä, että sekoitetaan primääriset ja sekundääriset kulttuuripiirteet ja vedetään jälkimmäisten helposta ja jopa viihdyttävästä vaihtelusta se väärä johtopäätös, että kulttuurit kaikilla tasoillaan olisivat yhteen sovitettavissa. Korostettakoon vielä, että primääristen kulttuuripiirteiden ja sekundääristen kulttuuripiirteiden ero ei ole kvantitatiivinen, vaan kvalitatiivinen. Jos tämä ymmärrettäisiin, tajuttaisiin myös, että monikulttuuri on mahdotonta.

Se, että se on mahdotonta, ei kuitenkaan estä tosiasiat kieltäviä idealisteja tavoittelemasta monikulttuuria - varsinkaan, kun valtakuntamme virallinen tavoite on monikulttuurinen Suomi. Ei tarvitse olla ennustaja tajutakseen, ettei tuo tavoite tule milloinkaan toteutumaan, vaikka odottaisimme tuhat vuotta ja kaataisimme hankkeeseen kaikki maailman rahat ja painaisimme lisää 100-kertaisen määrän, sillä monikultuuri ei toteudu, koska se on mahdottomuus, ei siksi, että joku olisi rasisti tai siksi, ettei tarpeeksi varoja olla hankkeeseen kohdistettu.

Monikulttuurisuus on valhe. Se on epäloogisuutta. Se on hulluutta. Se on utopia. Se on unelma sellaisesta, mikä ei ole mahdollista. Ja ennenkaikkea se on työkalu niille, jotka haluavat hajoittaa ja hallita. Joten olkaamme tarkkoina siellä!

Mitä mieltä sinä olet?

Quote from: Eino P. Keravalta on 18.05.2013, 12:13:10
Mitä mieltä sinä olet?

Kaipuu monikulttuurisuuteen lännessä johtuu meidän primääristen kulttuuripiirteittemme katoamisesta. Täällä asuu ihmisiä, jotka ovat ajautuneet arvotyhjiöön, kun he ovat vieneet itsekriittisyyden sairaalloiselle tasolle. He ovat luopuneet kristillis-klassis-valistuksellisista arvoista, ja tiedostamattaan kaipaavat tilalle jotain. Tämä "jotain" ei ole monikulttuurisuutta, koska monikulttuurisuus on vain eksotiikan kaipuun kaunistelua; he haluavat kokonaan pois omastaan.

Fanaattisimmat monikultturistithan ovat naisia. Feminismin dominanssi meidän kulttuurissamme on sysännyt marginaaliin perinteiset miehiset hyveet. Monikultturistinaiset samaan aikaan ilakoivat tästä että inhoavat sitä, koska feminiinisyyteen kuuluu luontaisesti taipumus ihailla perinteisiä miehisiä hyveitä. Kun näitä ei löydy kantaväestön miehistä, joista ne on indoktrinoitu pois, kääntyy kaipuu kohti islamilaista maailmaa. Se näyttäytyy luonnollisena, hyvänä, jota on tavoiteltava, ei siksi, että sen primääriset kulttuuriset piirteet olisivat tavoiteltavia, vaan koska sen kulttuuri on ihmisluonnolle sopivampi. Juuri tästä syystä muslimit, eivätkä esimerkiksi kiinalaiset, ovat monikultturismin erityisvarjeluksessa.

PS. Miksi et Eino P kirjoita näitä tekstejäsi mihinkään blogiin? Keskustelupalstalla ne tuppaavat hukkumaan ajan myötä uusien viestien alle, mikä on sääli ajatellen kriittistä yhteiskunnallista keskustelua tässä maassa.

Hyvin pitkälti olen juurikin samaa mieltä ja useissa yhteyksissä olen toistanut saman: Pyrkimys (sillä se jää aina vain pyrkimykseksi) monikulttuurisuuteen johtaa joko segregaatioon tai sulautumiseen ja vahvimpien kulttuuripiirteiden voittamiseen: uuteen monokulttuuriin. Monikulttuurisuus voi toimia vain, jos monikulttuurin osakulttuurit ovat täydellisen ristiriidattomia. Mutta silloinhan kyse onkin riittävän samankaltaisista kulttuureista, ei monikulttuurista. Esim kaukoidän ihmiset, thaimaalaiset ja vietnamilaiset mm sulautuvat verrattain vaivattomasti länsimaihin päinvastoin kuin lähi-itämaiset. Ja todellakin sulautuvat, eli tulevat osaksi länsimaiden monokulttuuria loppujen lopuksi.

Primääri- ja sekundäärijaottelu on myös hyvä ajatus. Itse olen pitänyt musiikkia, ruokaa yms. helposti liikkuvia kulttuuripiirteitä vain kuorrutteena, en kovana ja liikkumattomana kulttuurin ytimenä. Sen verran esitän Einon näkemykseen kuitenkin kritiikkiä, että uskonto ei välttämättä (ja ainakaan länsimaissa) kuulu primäärisiin kulttuuripiirteisiin, sillä uskonnon suhteen Suomikin on ollut varsin vaivatta "monikulttuurinen" jo pitkään, sillä kirkkoon kuulumattomat, uskonnottomat ja kristityt ovat onnistuneet elämään Suomessa varsin vaivattomasti yhdessä jo hyvinkin sata vuotta. Tosin moraali- ja käyttäytymiskäsityksiltään suomalaiset ateistitkin ovat pohjimmiltaan kristittyjä. Uskonnottomia, mutta moraalimaailmaltaan kristittyjä.

QuoteMiksi et Eino P kirjoita näitä tekstejäsi mihinkään blogiin?

Aikani on niin pieninä sirpaleina, että harvoin voin pitkäjännitteisesti kirjoittaa mitään harkitumpaa. En usko, että ehtisin tuottaa sen tasoista tekstiä, mitä blogi vaatisi - ainakaan tarpeeksi usein.

Mutta jos voitan lotossa ja saan jättää duunit, niin palataan sitten  :)

Koboltin kovaa kulttuurianalyysiä heti aamupäivästä.

Olisiko kuitenkin ns. tavallisen tallaajan hyvä tulla tietoiseksi noista primääreistä kulttuuripiirteistä, jotka ovat siellä jäävuoren merenpinnan alla.

Toinen mietintä johon olen päätynyt, on se että janalla, jonka toisessa suunnassa tai millä lie y-akselilla on kulttuuri, toisaalla on primitiivinen biologinen luonto. Huono termi, mutta tarkoittanee sitä, että kulttuuri on aina ihmisen merkityksen luoma. Ehkä jotkut ihmisessä vallitsevat aspektit menevät kulttuurin ja biologian tai psykologisten piirteiden rajamaille, mutta noin yleensä kulttuuriin liittyy merkityksen tiedostaminen ja sen luominen. Miellän sanonnan 'ihminen on erkaantunut luonnosta' myös siten, että ihminen on kasvanut syntymästään kulltuuriin, joka näinä päivinä evolvoituu nopeammin mitä biologinen ja psykologinen kykymme käsittää asioita.

Kyllähän noita syitä löytyy, miksi monikulttuuri on mahdotonta ainakin toteutuakseen millään tavalla eettisesti tässä tilassa tähän aikaan.

J. Lanta:

QuoteOlisiko kuitenkin ns. tavallisen tallaajan hyvä tulla tietoiseksi noista primääreistä kulttuuripiirteistä, jotka ovat siellä jäävuoren merenpinnan alla.

Olisi.

Koska tavallisesti kulttuurista hahmotetaan vain sen pintataso, eli sekundääriset kulttuuripiirteet ja kuvitellaan, että kaikki muukin kulttuuriin liittyvä on vain jotain "jännää, erilaista ja eksoottista", jota joskus voisi itsekin kokeilla tajuamatta, että tuon pintatason alla on syväkulttuuri eli primäärikulttuuri, joka arvoiltaan saattaa olla erittäin jyrkässä vastakohdassa vaikkapa länsimaisen humanismin ja ihmisoikeuksien kanssa.

Pitäisi muistaa, että chilin syönti ja tiibetiläisen kansanmusiikin kuuntelu eivät ole monikulttuuria kulttuurin syvärakenteen eli primäärikulttuurin näkökulmasta, vaan että kyseessä on vain jokin jotakuta miellyttävä pintatason asia, kenties muodin mukanaan tuoma. Vaikka pintakulttuurin ilmiöt usein ovatkin mukavia, ovat ne sikäli vaarallisia joidenkin kohdalla, että nämä alkavat kuvitella, että syväkulttuurin ilmiöt ovat ikäänkuin jatkumo pintakulttuurin viattomille asioille. Pintakulttuuri on siis eräänlainen Troijan hevonen, jonka avulla saadaan luontainen itsepuolustus unohtamaan siellä, missä ihmisyyden vastainen syväkulttuuri on uimassa sisään. Mielestäni suvaitsevaisuuteen taipuvaisten idealistien tulisi tiedostaa juuri nämä kaksi kulttuurin tasoa, syvätaso eli primääriset kulttuuripiirteet ja pintataso, eli sekundääriset kulttuuripiirteet ja näiden kvalitatiivinen ero. Mutta valitettavasti suvaitsevaisille tyypilliseen tapaan niputetaan kaikki yhdeksi homogeeniseksi massaksi ilman kykyä nähdä erilaisuutta ja rajoja.

Monikulttuurisuus on mahdoton toteutua, sillä ihminen itse ei ole monikulttuurinen, vaan perusolemukseltaan, kuinka tuon kuvaisi? Traditionaalinen? Oma-keskeinen. Ihmisen, kuten eläimenkin säilyvyys perustuu siihen, että hän puolustaa itseään, perhettään, poikasiaan, pentujaan, tuo ruuan heille, puolustaa kotiaan, reviiriään, isänmaataan.

Kyllä nuo sosialistiset darwinistit tämän ymmärtävät ja juuri siksi monikulttuurisuus tähtääkin yhteiskunnan perusrakenteiden murtamiseen. Kyseessä on maailmanlaajuinen poliittinen salaliitto. Ilman mitään folioita: kyseessä on tarkoituksellinen ihmisen perusturvan hajoittaminen, päämääränä kaaos, jonka jälkeen ihmiskunta ottaa vastaan ihan minkä tahansa ideologian, jos se vain palauttaa edes jonkinlaisen turvallisuuden. Tällöin kuka tahansa isä aurinkoinen julistetaan maailman pelastajaksi ja toisinajettelijat tapetaan.

Ihmiskuntaa ja yhteiskuntaa vastaan hyökätään eri aseita käyttäen, ensin on hajoitettava perinteinen perheajattelu. Näin on jo tapahtunut. Hajoitetaan perinteinen seksuaalimoraali: homoseksuaalisuuden, insestin, pedofilian laillistaminen. Näitä käyttäen ihmiskunnan turvallisuudentunne rikotaan jo lapsena. Monikulttuurisuuden keinoin taas pyritään hajoittamaan kansojen ja valtioiden rakenteita, se on aseeton hyökkäys, toisen kodin valloitus, jolloin itseään ja reviiriään puolustavat nimetään mm. rasisteiksi.

Kun veteraanimme Kannaksella ampuivat maahamme tunkeutuvaa vihollista, olivatko he rasisteja? Eivät halunneet luovuttaa omaansa vieraalle.

Ei pidä uskoa sanaleikkejä ja illuusioita. Tosiasiat ovat olemassa, eivätkä ne muutu, vaikka niitä kutsuttaisiin toisilla ja uhreja syyllistävillä nimityksillä.

Huomaatteko, mitkä puolueet aivan erityisesti nousevat esiin tämän myyräntyön tekijöinä?

Euroopan kohdalla ne ovat ainakin vasemmisto ja vihreät. Ja Suomessa kirsikkana tortussa, tuo iankaikkinen RKP.

Monikulttuurisuus on mahdollista, mutta se vaatii kaikkien eri kulttuureitten sopeutumista elämään keskenään. Tämä on se asia, joka kotimaisilta suviksilta unohtuu. Kaikkien kulttuurien edustajat eivät ole valmiita sopeutumaan uuteen ympäristöön. Huomioitavaa on myös se, että kulttuurien välinen ero ei selitä tätä, koska joku jo mainitsikin aasialaisten sopeutuvan hyvin ns. länsimaiseen kulttuuriin.

Hyviä esimerkkejä eri kulttuurien onnistuneesta sekoittumisesta on mm. Etelä-Aasiassa. Malesiassa, Singaporessa ja Filipiineillä on todellinen kulttuurien sekametelisoppa; vaikutuksia on eri puolilta Aasia ja länsimaista (etenkin Filipiineillä, jossa Amerikkalaisella kulttuurilla on todella iso vaikutus). Tässä pitää myös huomioida se, että kyseisissä paikoissa ihmiset ovat tottuneet tuohon kulttuurien sekoittumiseen. Suurin kulttuuriin liittyvä konflikti tuolla alueella lienee pääasiassa Mindanaolla riehuvat porukat, jotka yllättäen ovat muslimeja.

Taimi:

QuoteMonikulttuurisuus on mahdoton toteutua, sillä ihminen itse ei ole monikulttuurinen, vaan perusolemukseltaan, kuinka tuon kuvaisi? Traditionaalinen? Oma-keskeinen. Ihmisen, kuten eläimenkin säilyvyys perustuu siihen, että hän puolustaa itseään, perhettään, poikasiaan, pentujaan, tuo ruuan heille, puolustaa kotiaan, reviiriään, isänmaataan.

Primäärisillä kulttuuripiirteillä on taipumus itsesuojeluun. Se on tietysti luonnollista, koska kulttuurit arvojärjestelminä ovat jatkuvassa "sodassa" keskenään. Kulttuuri, joka ei aktiivisesti puolusta paikkaansa, rapautuu ja tuhoutuu. Ihminen on kulttuurieläin. Siinä, missä eläimillä on vaistot ohjaamassa toimintaa ja varmistamassa tulevaisuutta, siinä ihmisellä on kulttuuri. Sillä kulttuuri on ihmisen "vaisto": se ohjaa yksilöä tarkoituksenmukaiseen toimintaan, suojelee häntä ja auttaa valitsemaan vaihtoehtojen välillä. Kulttuuri kertoo myös, mikä on haitallista ja mitä pitää varoa. Jos ihmiseltä riistetään kulttuuri tai rapautetaan sitä monikultturismi-ideologialla, kyseessä on sama asia kuin jos eläimeltä riistettäisiin sen vaistot, vietit ja oikeus luonnonmukaiseen toimintaan.

Sen sijaan sekundäärisillä kulttuuripiirteillä ei ole samaa asemaa tai funktiota. Ne ovatkin vaihdettavissa ilman, että syväkulttuurista luovutaan. Siksi onkin naurettavaa kritisoida kulttuuritietoisia eli maahanmuuttokriitikoita impiwaaralaisiksi sen vuoksi, että he suojelevat kulttuurin syvätasoa. Se ei tarkoita kulttuurin pintatason muutosten vastustamista: mämmi voidaan kyllä vaihtaa milloin vain sambusaan, ei kulttuurin syvärakenteiden suojelu tarkoita sitä, etteikö pintarakenteen tasolla voitaisi toteuttaa suurtakin vaihtelua. 

Hyvä avaus Einolta. Vastaamisen tarttumapinta on kuitenkin vaikea, koska esitys on niin ehdoton ja perusteltu. ääridemokraatin tavoin näen "pyrkimyksen" - liikkeen - olevan yksi tärkeä osa, joka jäi huomiotta. Kulttuuri ei ikinä ole valmis. Se on jatkuvasti liikkeessä kohti monokulttuuria, mutta ei koskaan saavuta sitä. Siinä mielessä myös monokulttuuri on mahdottomuus. Ongelma on vieläkin syvemmällä: kielessä. Kieli on aina ehdoton - kyllä tai ei - luonto taas on aina jotain siltä väliltä. Lopulta jopa oikeusjärjestelmä on vain kasa yksittäisiä tuomareita ja heidän näkemyksiään oikeudesta. Kaikki liikkuu. Eikä ole mitään yleistä säännönmukaisuutta. Yksilö voi luoda kulttuurin. Poikkeustapaus on kaiken alku.

Monokulttuuri on se osa kokonaisuutta, jossa on liike saatu jo päätökseen. Se on valmis perustus, jonka päälle jatkuvasti rakennetaan uutta. Muiden kulttuurien mukaan tuonti on perustusten uudelleen tekoa; vanhan rikkomista ja uudella korvaamista. Se käynnistää liikkeen uudelleen siellä missä se on pysähtynyt. Samalla se murskaa kaiken mitä sen päälle on rakennettu. Tässä "sekundääriset" piirteet ovat niitä joiden päälle ei ole rakennettu mitään tai vähän. "Primäärit" piirteet taas vievät itsensä lisäksi paljon muuta - lisäksi ne ovat liitoksissa toisten primäärien piirteiden kanssa elleivät jopa herkässä tasapainotilassa. Yhden muuttaminen voi aiheuttaa yllättäviä muutoksia kaikissa.

Quote from: Eino P. Keravalta on 18.05.2013, 14:40:20
Primäärisillä kulttuuripiirteillä on taipumus itsesuojeluun. Se on tietysti luonnollista, koska kulttuurit arvojärjestelminä ovat jatkuvassa "sodassa" keskenään.

Primääriset piirteet suojelevat toinen toisiaan - mutta ne ovat myös luonnon ja elinolosuhteiden suojelemia. Jo muinainen Persian kuningas kieltäytyi muuttamasta parempiin oloihin Kreikkaan, koska hänestä olisi siten aikaa myöden tullut "kreikkalainen". Luonto myös pakottaa kulttuuria muuttumaan. Kun germaani metsiä ylikäyttävä kulttuuri oli käyttänyt metsät loppuun, se ei voinut enää jatkaa entisellään. Edes monokulttuuri itsessään ei ole pysyvä tila.

Hyvin argumentoitu avaus Einolta. Avauksesta jäi puuttumaan jotain, mikä selittäisi ilmiötä (sikäli kun esitetyt kulttuuritasot ovat tosia). Jäin kaipaamaan tähän psykologian näkökulmaa.

Psykologisesta näkökulmasta ihmisen perustarpeisiin kuuluu turvallisuuden tunteen kokeminen. Ihminen haluaa, minäkuvansa rakentuessa ja muuttuessa myöhemmin elämänsä aikana, hallita maailman tietotulvaa. Tähän kuuluu mm. nopeasti tehtävä asioiden luokittelu. Näin ihminen toimii myös kohdatessaan muita ihmisiä. Eri rodut saatetaan mieltää osaksi erillistä kollektiivia, koska ihmisellä on halu ja tarve turvallisuuteen. Sikäli kun esimerkiksi eri kulttuurin edustajan kanssa kahvilla käyminen saattaisi altistaa itsen tai treffikumppanin, todelliseen tai kuviteltuun vaaraan, oman uskonnon/kieli-identiteetin/arvomaailman totaaliseen muutokseen, sukulaisten ja ystävien arvostuksen menettämiseen ja sosiaalisen turvaverkon romahdukselle, on ymmärrettävää että kohtaamisia voidaan pyrkiä välttämään.

Miksi sitten länsimainen nainen, jota voidaan pitää kenties vapaimmassa ja vaikutusvaltaisimmassa asemassa olevana verrattuna koko muun maailman naisiin, haluaisi maahan kollektiiveja, jotka tulevat voimakkaista, muutoshaluttomista, voimaa ihannoivista primäärikulttuureista? Selittääkö evoluutiopsykologia tämän? Antaako perheen ja suvun voimin naisiaan neuroottisesti vahtiva viiteryhmä signaalin turvallisuudesta? Jos näin on, niin miksi? Olisiko nainen valmis menemään niin pitkälle, että hylkäisi oman kulttuurinsa em. uhkienkin uhalla? Miksi sellaista tehtäisiin? Saavutetaanko sillä jälkeläisille paremmin turvattu asema elämässä ja enemmän jälkeläisiä? Miksi osalle naisia se on mukavampi ajatus kuin yksilökeskeinen, vahvat kauneusihanteet projisoiva hedonismikulttuuri?

Samalla kun voidaan pohtia eri kulttuuritasojen ja rotujen määritelmiä ja hioa yksityiskohtia vasta-argumentteineen, on olennaista ymmärtää miksi yhteiskuntaamme tuodaan niin kutsuttuja monikulttuurisia aineksia, jotka pitäytyvät monokulttuurissaan. Miksi arvotyhjiöt pyrkivät täyttymään?

Neuvostoliitossa yrittivät 70 vuoden ajan muuttaa ihmistä monikulttuuriseksi, Homo Sovjeticukseksi. Kaikkien piti olla "veljet keskenään". Kun homma kaatui syliin, niin venäläiset on luokiteltu euroopan rasistisimmaksi kansaksi. Ei monikulttuurisuus väkisin onnistu, ei Suomessakaan vaikka kovasti yrittävät. Ruotsissa asuneena olen omin silmin nähnyt näitä ghettoalueita, joihin tavallisella ruotsalaisella ei juuri ole menemistä, ainakaan hämärässä, pyssyt paukkuu ja poliisi ja palokuntakin epäröivät mennä niihin. Jos joku sikäläisistä päättäjistä on vasiten toivonut tällaista kehitystä, niin täytyy olla erittäin pahasti sairas nupistaan. Suomen pitäisi karistaa päältänsä se pikkuveljen mantteli ja lakata seuraamasta mokoman fiaskon esimerkkiä. Nassesetä on nyt hyvin vihainen.

Täydennyksenä aiempaan viestiini, jossa esitin psykologian näkökulmasta yhdeksi vaihtoehdoksi monimonokulttuurin kannatukselle turvallisuuden tunteen:

Miksi nainen hylkäisi oman viiteryhmänsä ja tulisi osaksi uutta kollektiivia? Tarkastellaan asiaa seksuaalisuuden näkökulmasta. Seksuaalisuus on keskeisimpiä ihmisen perustarpeista ja hyvin voimakas vietti. Miksi naiset voisivat tästä näkökulmasta kannattaa vahvan, voimaa, maskuliinisuutta ja tilan haltuunottavaa kultturin rantautumista omaan lähiöön? Evoluutiopsykologia selittää, että naiset suosivat kuukautiskiertonsa puolivälissä maskuliinisempia miehiä. Suvun jatkumiselle on edullista tuottaa useita jälkeläisiä yhden tai kahden sijaan. Voisiko olla niin, että nainen kokee olonsa turvatuksi miehelle alisteisessa asemassa, jossa hänellä ei ole vaikutusvaltaa tavanomaisessa määrin? Onko tässä myös seksuaalinen aspekti mukana? Miksi toisen kulttuurin arvot viehättävät omaa enemmän?

Tässä muutamia kysymyksiä pohdittavaksi. Ellei toisin perustella, oletan että taustalla on psykologisesti halu turvallisuuden tunteeseen, seksuaalinen alisteisuus miehelle, halu tuottaa useita jälkeläisiä sekä oman arvotyjiön täyttö, jolla täydennetään maailmankuvaa, asetetaan valmiit, voimakkaat arvot ja tyydytetään näin osa tarpeista.

Eino P. laittaa aika pistämättömästi taasen. Hyvin samankaltaisia ajatuksia olen haudutellut omassa ajukopassani, tosin vähän eri termeillä, enkä ole saanut asiaa kiteytetyksi ihan näin hienosti koskaan. Olen lähinnä ajatellut, että Einon primäärisiksi piirteiksi mainitsemat ovat se kulttuurin kova ydin, kulttuuri itsessään - se työkalupakki, jonka avulla ihminen sitten pienessä päässään käsittelee kohtaamaansa maailmaa. Sekundääriset piirteet taas olen käsitellyt lähinnä kulttuurin manifestaatioina; tuottamamme tiede, taide ja yhteiskunta vain ilmentää kulttuuriamme.

Eino nyt vain laittoi paremmin, kuin minä. Hatunnosto. Hyvää ajattelua, hyvää tekstiä.

Quote from: Tragedian synty on 18.05.2013, 12:28:35
Kaipuu monikulttuurisuuteen lännessä johtuu meidän primääristen kulttuuripiirteittemme katoamisesta. Täällä asuu ihmisiä, jotka ovat ajautuneet arvotyhjiöön, kun he ovat vieneet itsekriittisyyden sairaalloiselle tasolle. He ovat luopuneet kristillis-klassis-valistuksellisista arvoista, ja tiedostamattaan kaipaavat tilalle jotain. Tämä "jotain" ei ole monikulttuurisuutta, koska monikulttuurisuus on vain eksotiikan kaipuun kaunistelua; he haluavat kokonaan pois omastaan.

Taipuisin väittämään, että koko touhu johtuu lähinnä sokeudesta; on kasvettu ja ajateltu niin umpiossa, ettei todella ymmärretä, että kulttuurien erot voivat olla jotain muutakin, kuin vähän erilaiset mausteet ja musiikkimaku. Ei nähdä pintaa syvemmälle. Toisaalta tarve olla ns. hyvä ihminen ja länsimaisen - varsinkin pohjoismaisen - kulttuurin pitkä tasa-arvoisuuden ja vastuullisuuden perinne yhdistettynä ideologiseen lähestymistapaan eivät anna hyvää pohjaa ymmärtää täysin vastakkaisia kulttuureita, joissa vastuu on jollain ylemmällä, ja toinen sukupuolista on lähinnä verrannollinen kotieläimeen. Ideologian ja oman kulttuuriperimän yhteistyössä aiheuttama perspektiivin puute ihmisyyteen saavat sivuuttamaan tosiseikat, ja syvänäkemyksen jäädessä kognitiivisen dissonanssin peittoon keskitytään niihin Einon sekundäärisiksi nimittämiin piirteisiin, jotka eivät ole niinkään ristiriidassa monikulttuuri-nimisen ideologian kanssa.

Quote from: BattleOfPoitiers on 19.05.2013, 16:54:25
Täydennyksenä aiempaan viestiini, jossa esitin psykologian näkökulmasta yhdeksi vaihtoehdoksi monimonokulttuurin kannatukselle turvallisuuden tunteen:

Miksi nainen hylkäisi oman viiteryhmänsä ja tulisi osaksi uutta kollektiivia? Tarkastellaan asiaa seksuaalisuuden näkökulmasta. Seksuaalisuus on keskeisimpiä ihmisen perustarpeista ja hyvin voimakas vietti. Miksi naiset voisivat tästä näkökulmasta kannattaa vahvan, voimaa, maskuliinisuutta ja tilan haltuunottavaa kultturin rantautumista omaan lähiöön? Evoluutiopsykologia selittää, että naiset suosivat kuukautiskiertonsa puolivälissä maskuliinisempia miehiä. Suvun jatkumiselle on edullista tuottaa useita jälkeläisiä yhden tai kahden sijaan. Voisiko olla niin, että nainen kokee olonsa turvatuksi miehelle alisteisessa asemassa, jossa hänellä ei ole vaikutusvaltaa tavanomaisessa määrin? Onko tässä myös seksuaalinen aspekti mukana? Miksi toisen kulttuurin arvot viehättävät omaa enemmän?

Tässä muutamia kysymyksiä pohdittavaksi. Ellei toisin perustella, oletan että taustalla on psykologisesti halu turvallisuuden tunteeseen, seksuaalinen alisteisuus miehelle, halu tuottaa useita jälkeläisiä sekä oman arvotyjiön täyttö, jolla täydennetään maailmankuvaa, asetetaan valmiit, voimakkaat arvot ja tyydytetään näin osa tarpeista.

Sisäsiittoinen geeniperimä laittaa kaukaisen y-kromosomin kantajan nähdessään endorfiiniä ja testoa(aiheuttaa kiinnostusta vastakkaiseen sukupuoleen) suoniin?

Eino avasi hienosti. Olen jotakuinkin samaa mieltä.

Tuossa on syy miksi kannatan itse mm kansallisvaltiota. Kulttuuri on kuitenkin niin syvässä, että se on pakko ottaa huomioon. Kulttuurit muodostavat piirinsä arvopohjan, kuten ketjussa on esim puhuttu, että länsimaissa arvopohja on osaltaan hävinnyt. Arvopohjan perusteella yhteiskunta luo omat sääntönsä esim lakinsa. Tämän vuoksi on melko haasteellista, jos samassa yhteiskunnassa on monia mahdollisesti hyvin erilaisia arvopohjia eli kulttuureja.

Voin itse "uskomattomana" eli uskonnottomana hyvin tunnustaa, että arvomaailmani kulkee pitkälti pitkin kristillistä perinnettä - itselläni vain ei tunnu olevan tarvetta uskoa ylempään voimaan. Jos johonkin, niin tahtoisin uskoa ihmiseen, mutta kulttuurien moninaisuus vie vähän pohjaa tuolta uskolta. :-)

Monikuttuuri voisi toimia vain jos ihmiset olisivat skitsofreenikkoja monine sivupersoonineen. Aamulla amerikkalainen punaniska, sitten ruotsalainen viherfemakko ja lounaan jälkeen lähi-idän islamisti ja sitten voisikin evlutpersoona olla hetken vallalla ja töistä voisi lähteä kotiin saharan eteläpuolisena maahanmuuttajana (töihin tulo ei toimi tällä persoonalla kun aikakäsitys erilainen) ja illalla voisi olla vaikka syrjäkylän kepulainen ja mennä nukkumaan itä-euroopan ortodoksina ja yöllä voisi nähdä kiihkeitä sambarytmien sävyttämiä unia...

Ja tarkemmin ajateltuna tuo ei ole edes vitsi eli monikulttuuri pn oikeasti silkka mahdottomuus. Monikulttuuri voi säilyä vain erillisissä yhteiskunnissa (parhaiten siis kansallisvaltioissa) jotka noudattavat sitä yhtä omaa kulttuuriaan.

Quote from: BattleOfPoitiers on 19.05.2013, 16:54:25
Onko tässä myös seksuaalinen aspekti mukana? Miksi toisen kulttuurin arvot viehättävät omaa enemmän?

Seksuaalisuudellakin voi olla tässä osansa, mutta mielestäni aivan eri tavalla kuin ajattelit: esim. islam herättää kiinnostusta vastareaktiona länsimaisen median lietsomalle "yliseksualisoitumiselle" ja perhearvojen katoamiselle. Esimerkiksi islamia perhekeskeisempää (ja seksuaalimoraaliltaan tiukempaa) uskontoa saa nykypäivänä hakemalla hakea.

Kommenttisi oli samalla esimerkki siitä, millaiselle henkiselle alennustilalle esim. islam voisi tarjota vaihtoehdon. Jos olisit elänyt länsimaissa esim. 30 vuotta aikaisemmin, ei tuollainen "seksivetoinen" näkökulma olisi tullut sinulle vastaavassa tilanteessa mieleenkään. Mutta nykyisellään esim. suomalainen media suoltaa päivästä toiseen ihmisten mieliin alapääjuttuja eikä liene sinänsä ihme, että monien ajatusmaailma on virittynyt tilaan, jossa suunnilleen asiassa kuin asiassa edetään "likainen mielikuvitus" etulinjassa.

Mikään monikulttuuri ei voi toimia islamin rinnalla, sillä islam ei suvaitse muuta kuin omat oppinsa.

Kuten toisaalla kertomani tapaus kun muslimipariskunta yritti estää minua koirani kanssa nousemasta samaan hissiin heidän kanssaan, vaikka he itse olivat vieraina Suomessa! En todellakaan suostunut heidän käskytettäväkseen ja minä ja koirani nousimme hissillä ylös. Oli muslimimiehen asia, jos hän ei suostunut samaan hissiin, en minä häntä kieltänyt.

http://hommaforum.org/index.php/topic,10968.930.html

Suvaitsemattomuus tuli täysin heidän puoleltaan ja vailla mitään hyviä tapoja.

Quote from: huoltaja on 20.05.2013, 14:50:43
Eino avasi hienosti. Olen jotakuinkin samaa mieltä.

Jep. Sitä en tiedä, mitä Eino siviilissä tekee, mutta tyypillinen keskiverto-yliopistotutkija jäänee henkisiltä kyvyiltään Einon taakse.

Quote
Tuossa on syy miksi kannatan itse mm kansallisvaltiota. ... Tämän vuoksi on melko haasteellista, jos samassa yhteiskunnassa on monia mahdollisesti hyvin erilaisia arvopohjia eli kulttuureja.

Nykyään lienee tyypillistä, mutta faktisesti täysin ristiriitaista, että samanaikaisesti (1) kannatetaan monikulttuuria ja (2) tuetaan Kosovon tai Tsetsenian kaltaisten lähinnä etnisesti määrittyvien alueiden itsenäisyyspyrkimyksiä. Jos monikulttuurisuus on itseisarvo ja rikkaus, ei pitäisi olla mitään syytä luoda etnisten rajojen mukaan määräytyviä itsenäisiä alueita vaan Kosovon albaanien tulisi olla osa monikulttuurista Serbiaa ja tsetseenien osa monikulttuurista Venäjää.

Kyllä Sir Eino on nyt osunut kokolailla naulan kantaan tässä. Koko homman ydinhän on se, että monikulttuuria puolustellaan sekundääristen ja vastustetaan primäärien piirteiden perusteilla.

Itse toisin kuvioon mukaan maantieteen. Mielestäni monikulttuurisuus tavoiteltavana olotilana on mahdoton tai ainakin epätoivottava, koska se tarkoittaa lähtökohtaisesti kulttuurien kilpailua elintilasta, jonkinasteista sotatilaa. Kysymys on siitä, minkä kulttuurin moraali (primäärit piirteet) vallitsee milläkin alueella. Samalla alueella ei voi vallita kahta erilaista moraalia.

Kun oikein pohtii, mikä siinä ärsyttää, kun näemme ostarilla hengailevan kovaäänisesti äbälättävän mamujengin, niin sitä on pakko päätyä siihen tulokseen, että ärsyttävintä siinä on se, että pieni osa suomalaiselle kulttuurille taistellusta alueesta on vallattu vieraan kulttuurin elintilaksi. Meitä ärsyttää Umayyan lausahdus "Vallan, rahan ja tilan uudelleen jakaminen on seuraava vaiheemme". Meitä pelottavat palavat mamulähiöt, jotka ovat seuraava askel maantieteellisten alueiden siirtymistä vieraiden kulttuurien haltuun.

Seppo Oikkonen, Usarin rutinuivin blogisti kiteyttää monikultturismin ongelmallisuuden aika hyvin tässä tuoreimmassa kirjoituksessaan:

http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/140738-median-kymmenen-kuolemansyntia (http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/140738-median-kymmenen-kuolemansyntia)

Oikkosta kannattaa lukea enemmänkin, vaikka teksti on välillä aika raskasta. Oikkonen kuitenkin kertaa perusteesejään useaan otteeseen eri teksteissään, joten jotain uppoaa kyllä kovempaankin kalloon. Erityisen mielenkiintoisia ovat kirjoitukset, joissa perustellaan, kuinka moniarvoinen yhteiskunta on monikulttuurisen täydellinen vastakohta eikä suinkaan mikään monokulttuurinen, joka on käsitteenäkin pelkkä keinotekoinen olkinukke.

Quote from: Hagbard on 22.05.2013, 07:05:25
Kyllä Sir Eino on nyt osunut kokolailla naulan kantaan tässä. Koko homman ydinhän on se, että monikulttuuria puolustellaan sekundääristen ja vastustetaan primäärien piirteiden perusteilla.

Jeps! Nöyrä kumarrus Einon suuntaan.

QuoteKun oikein pohtii, mikä siinä ärsyttää, kun näemme ostarilla hengailevan kovaäänisesti äbälättävän mamujengin, niin sitä on pakko päätyä siihen tulokseen, että ärsyttävintä siinä on se, että pieni osa suomalaiselle kulttuurille taistellusta alueesta on vallattu vieraan kulttuurin elintilaksi.

Mokuklusterin toimesta. Tulee väkisinkin mieleen, onko ihmiskunta aina ollut näin tyhmä, vai onko tv-ohjelmisto ja koulutuslaitos onnistunut aivopesemään ja indoktrinoimaan ihmiskunnan, tai ainakin osan siitä?

Quote from: Eino P. Keravalta on 18.05.2013, 12:13:10

Primääriset kulttuuripiirteet eli liikkumattomat ja vaihtamattomat kulttuuripiirteet ovat kulttuurin ytimessä olevia arvoaksioomia. Ne liittyvät perimmäisiin arvoihin ja moraalikysymyksiin, uskontoon ja metafysiikkaan, ihmisenä olemiseen ja moraalisena ihmisenä toimimiseen yhteisössä.

Vinkistä koetan nyt muodostaa jotain käsitystä tästä tekstistä, mutta auttaisi, jos aloittaja määrittelisi edes karkeasti, mitkä sitten Suomessa ovat näitä primäärisiä ja liikkumattomia kulttuuripiirteitä? Jos meillä on vallalla tietty dominantti primaarikulttuuri, mitkä ovat sen ytimessä olevat arvoaksioomat? Ihan vaan, että tulisi jotain perspektiiviä tähän juttuun - varsinkin tuo uskonnon ja metafysiikan mainitseminen tässä yhteydessä mietityttää.

Monikulttuurisuus on kauniimpi ilmaisu yhteiskunnan islamisoitumiselle. Tuo monikulttuurisuus on paljon pitemmällä useimmissa muissa Länsi-Euroopan maissa. Suomi kun on tällainen takahikiä niin me tulemme perässä tuossa kehityksessä hitaasti mutta varmasti.

Quote from: Raitakettu on 06.07.2013, 21:39:16

Quote from: Eino P. Keravalta on 18.05.2013, 12:13:10

Primääriset kulttuuripiirteet eli liikkumattomat ja vaihtamattomat kulttuuripiirteet ovat kulttuurin ytimessä olevia arvoaksioomia. Ne liittyvät perimmäisiin arvoihin ja moraalikysymyksiin, uskontoon ja metafysiikkaan, ihmisenä olemiseen ja moraalisena ihmisenä toimimiseen yhteisössä.

Vinkistä koetan nyt muodostaa jotain käsitystä tästä tekstistä, mutta auttaisi, jos aloittaja määrittelisi edes karkeasti, mitkä sitten Suomessa ovat näitä primäärisiä ja liikkumattomia kulttuuripiirteitä? Jos meillä on vallalla tietty dominantti primaarikulttuuri, mitkä ovat sen ytimessä olevat arvoaksioomat? Ihan vaan, että tulisi jotain perspektiiviä tähän juttuun - varsinkin tuo uskonnon ja metafysiikan mainitseminen tässä yhteydessä mietityttää.

Oma vaatimaton - ja mahdollisesti väärä - näkemykseni on, että puheenaolevan asian ratkaisemiseksi tai siitä keskustelemiseksi ei ole vallankaan välttämätöntä tai edes tarpeellista määrittää kulttuuripiirteiden sisältöjä, koska koko keskustelun filosofia käsittelee kulttuuripiirteiden "mekaniikkaa" ja muotoja, niiden keskinäistä dynamiikkaa ja psykososiologisia tendenssejä.

Samoin nk. suvaitsevaisuudessakaan ei ole kysymys sisällöstä vaan suvaitsevaisuuden filosofiasta. Tähän viitaten on Raitakettu mielestäni ansiokkaasti viitannut suvaitsevaisuuteen eräänlaisena harmillisen ilmiön sietämisenä. Toisinsanoen asia, jota itse ei henkilökohtaisesti kannateta, saa kuitenkin eräänlaisen vaivoin sietämiseen perustuvan oikeutuksen ilmetä.

Mutta nyt tullaan tärkeään kohtaan: Kuten tässä ketjussa mielestäni perustellusti on useiden kirjoittajien toimesta osoitettu, monikulttuurisuus arvojärjestelmänä on puhdas oksymoroni, koska - tiivistäen, yksi ihminen tai yhteiskunta voi yhtä aikaa kannattaa vain yhtä arvojärjestelmää. Raitakettu kuitenkin antaa tilaa oman arvojärjestelmänsä ulkopuolisille arvojärjestelmille ja kokee sen "suvaitsevaisuutena". Kritiikkini tässä kohtaa kohdistuu siihen, että tuonkaltainen suvaitsevaisuus on ainoastaan teoreettista. Miksi? Siksi, että tosiasiallisesti yhteiskunnallinen ja henkilökohtaisiin kiistakysymyksiin liittyvä käytännön päätöksenteko voi ottaa huomioon vain yhden ratkaisun - dominantin ratkaisun: vankia ei esimerkiksi voida yhtäaikaa tuomita niin vapaaksi, vuoden tuomioon kuin 12 vuoden tuomioon. Näin siis paitsi monikulttuurisuus kuin suvaitsevaisuuskin on paitsi teoreettinen kuin käytännöllinenkin mahdottomuus: kun valinta pitää tehdä, voidaan tehdä vain yksi valinta. Kaikki muu on teoreettista egonnostatusta.

Tässä mielessä "suvaitsevaisuus" tuo mieleen Schrödingerin kissan.. on vaivatonta spekuloida, onko kissa hengissä, kunnes laatikko on avattu.  Samoin on helppo olla "suvaitsevainen", kunnes valinta on tehtävä. Schrödingerin kissa voi laatikon avattua olla joko vain kuollut tai elävä - ei molempia. Samoin monikulttuuria tai moniarvoisuutta suvaitsevaisuuden nimissä voi kannattaa vain siihen saakka, kun valinta on tehtävä - naista ei voi samaan aikaan sekä säästää että kivittää.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Schr%C3%B6dingerin_kissa

( Schrödingerin kissa )

Quote from: Eino P. Keravalta on 06.07.2013, 22:19:03
Oma vaatimaton - ja mahdollisesti väärä - näkemykseni on, että puheenaolevan asian ratkaisemiseksi tai siitä keskustelemiseksi ei ole vallankaan välttämätöntä tai edes tarpeellista määrittää kulttuuripiirteiden sisältöjä, koska koko keskustelun filosofia käsittelee kulttuuripiirteiden "mekaniikkaa" ja muotoja, niiden keskinäistä dynamiikkaa ja psykososiologisia tendenssejä.

Tässä olet varmasti lähtökohtaisesti oikeassa. Käytännössä vaan koen, että tarvitsisin konkretiaa, että ymmärtäisin, mitä oikeasti tarkoitat.

Quote from: Hämäläisten perillinen on 06.07.2013, 22:12:17
Sen ymmärtäminen, että toisen ihmisen puukottaminen ei ole oikein, ei vaadi kristillisen arvoperustan kymmeneen käskyyn kuuluvun älä tapa -käskyn noudattamista, vaan jokainen eurooppalainen ymmärtää, että toisen ihmisen puukottaminen selkään on kunniatonta toimintaa, johon vain kunniattomat pelkurit syyllistyvät.

Jaha, sinäkö käyt sanelemassa, mikä tarkkaan ottaen on kunniallista ja miksi kaikkia kohtaan on oltava kunniallinen...? Vaikkei kukaan sattuisikaan näkemään  :roll:

QuoteOlisi mielenkiintoista kuulla, miten kristillinen moraalimaailma näkyy esimerkiksi minunlaisen agnostikon arvomaailmassa? Mitä sellaista lisäarvoa kristillinen arvoperusta tuo minun tai jonkun muun keskimääräisen suomalaisen arvomaailmaan, mitä meidän arvomaailmassanne ei olisi ilman kristillisten arvojen omaksumista? Yksi tai kaksi konkreettista esimerkkiä riittää. Kiitos.

John Ortbergin kirjasta Kuka tuo mies on? (http://www.reijotelaranta.fi/kirjojen_valintaopas/aikajarjestyksessa/john_ortberg_kuka_tuo_mies_on/) (muutama kohta muistiinpanoistani)

v   Historioitsija Thomas Cahill: Paavalin kaikki ovat yhtä Kristuksessa oli kirjallisuuden ensimmäinen merkki pyrkimyksestä tasa-arvoon (51)
v   Kreikkalais-roomalaisessa maailmassa oli 140 miestä sataa naista kohti... (57) Vauvan, erityisesti tytön heitteillejättö oli täysin sallittua ja rutiininomaista. Kristillinen moraali ei tätä sallinut
v   "- - moderni länsimainen ihailu nöyryyttä kohtaan on lähes varmasti peräisin juutalais-kristillisen maailmankatsomuksen omaleimaisesta vaikutuksesta Eurooppaan." (102)
v   Hannah Arendt: "Anteeksiannon roolin keksijä ihmissuhteiden piirissä on Jeesus Nasaretilainen." (108)
v   Tutkija Eva Kittay: sana tekopyhä on peräisin kreikan kielestä, sanasta hypokritai, joka liittyy näyttelemiseen. Ennen Jeesusta sanaan ei liittynyt negatiivista latausta (143-4) Lähteeksi annetaan Eva Kittay: Hypocricy, teoksessa Encyclopedia of Ethics, osa 1.

Toivottavasti kiinnostus heräsi.

Kulttuureja ei voi sekoittaa. Kansoja voidaan, hyvin hitaasti ja huonolla menestyksellä.
Kulttuureja ei voi sekoittaa.

Quote from: Hämäläisten perillinen on 06.07.2013, 23:04:37

Quote from: Miniluv on 06.07.2013, 22:49:29Jaha, sinäkö käyt sanelemassa, mikä tarkkaan ottaen on kunniallista ja miksi kaikkia kohtaan on oltava kunniallinen...? Vaikkei kukaan sattuisikaan näkemään  :roll:

Jokainen terve eurooppalainen erottaa kunniallisen ja kunniattoman toiminnan välisen rajan vaihtoehtoisista toimintatavoista.

Eikä kukaan oikea skotlantilainen (http://en.wikipedia.org/wiki/No_true_Scotsman#Origin) ei tekisi seksuaalista väkivaltarikosta.

Quote
Millä perusteella väität, että nuo asiat eivät olleet esivanhemmillemme itsestäänselvyyksiä ennen ruotsin vallan aikaa?

Voit toki perustella eriävän kantasi.

Quote from: Hämäläisten perillinen link=topic=82229.msg1369426#msg1369426

Jokainen terve eurooppalainen erottaa kunniallisen ja kunniattoman toiminnan välisen rajan vaihtoehtoisista toimintatavoista.

Varmaan erottaa mutta kultuurisesta traditiosta johtuen ei niin kauheasti välitä siitä.

QuoteMonikulttuurisuus on valhe. Se on epäloogisuutta. Se on hulluutta. Se on utopia. Se on unelma sellaisesta, mikä ei ole mahdollista. Ja ennenkaikkea se on työkalu niille, jotka haluavat hajoittaa ja hallita.

Mitä mieltä sinä olet?

(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7e/Napoleonbonaparte_coloured_drawing.png/250px-Napoleonbonaparte_coloured_drawing.png)

Monikulttuurisuus on napoleonista hullutta, mutta pitää muistaa että eihän se napoleon yksin marssinut vaan hän masinoi muut marssimaan puolestaan. Napoleon oli se diktaattori ja tyranni joka otti suurelta joukolta ihmisiä oikeuden päättää ja miettiä. Mutta toisin kuin fiksummat tai ainakin jankkaavat, on olemassa joukko ihmisiä joka on helkkarin paljon onnellisempaa ja iloisempaa kun heiltä otetaan pois kansalaisoikeudet. He ovat onnellisia ja iloisia kun heidän ei tarvitse (eivät saa) päättää mutta saavat valittaa.

Napoleonin monikulttuurisuus tarkoitti käytännössä samaa kuin keisarillinen monikulttuurisuus Suomessa. On olemassa yksi absoluuttinen hallitsija joka kertoo (tai lähinnä jonka paikallinen edustaja määrittelee) mikä on monikulttuurista ja asettaa muut kiviseinää vasten ja ammuttaa kuoliaaksi. Tai sitten irrottaa pää vallankumouksellisella giljotiinilla. Näinollen voidaan väittää että kyllä eurooppalaisella monikulttuurisuudella on olemassa käytännön vastineensa, mutta se edellyttää yleisten perus- ja ihmisoikeuksien lakkauttamista. Yhdysvalloissa olevaan monikulttuurisuuteen kuuluu ehdottomasti aseenkanto-oikeus mikä taasen mahdollistaa monikulttuurisen elämän loppumisen ja siitä seuraavat oikeudelliset ja hallinnolliset toimenpiteet. Kaikissa monikulttuurikokeiluissa ja malleissa voidaan siis havaita ihmiselämän olevan lopulta melko löyhässä. 

Quote from: desperaato on 06.07.2013, 23:11:43
Kulttuureja ei voi sekoittaa. Kansoja voidaan, hyvin hitaasti ja huonolla menestyksellä.
Kulttuureja ei voi sekoittaa.

Silkkitien varrella Pohjois-Kiinassa työretkelläni osuin muslimi kohteeseen. Kansa ei  ollut sekoittunut, näyttivät kaikki kiinalaisilta, suurin osa tais olla muslimeja.

Quote from: Hämäläisten perillinen on 06.07.2013, 23:37:25

Uskon kyllä, että jaksat toistaa aiemmin sanomaasi, joten en kysele enempää :)

Quote from: Eino P. Keravalta on 18.05.2013, 12:13:10
Monikulttuurisuus on valhe. Se on epäloogisuutta. Se on hulluutta. Se on utopia. Se on unelma sellaisesta, mikä ei ole mahdollista. Ja ennenkaikkea se on työkalu niille, jotka haluavat hajoittaa ja hallita. Joten olkaamme tarkkoina siellä!

Mitä mieltä sinä olet?

Monikulttuurisuus on mahdollista, sillä sinä et ole niitä lakeja raapustanut etkä monikulttuuria määritellyt. Niin kauan kuin monikulttuurisuus on useimmille sama asia kuin eksoottiset vibat ja tuoksuvat kebabit, niin kauan sen perään myös haikaillaan ja niin kauan se myös on mahdollista. Siksi onkin tärkeää, että aina monikulttuuria käsittelevissä puheissa määriteltäisiin, mitä monikulttuuri todellisuudessa tarkoittaa (kuten juuri ihan ansiokkaasti teit). Ei riitä, että vastustaa. Kyseessä on vähän samanlainen ilmiö kuin nykyfeminismin vastustaminen. Jos vastustat feminismiä määrittelemättä, mitä oikeastaan vastustat, niin tiedostavan median aivopesemän kansanosan ymmärryksen mukaan vastustat naisten tasa-arvoa. Samoin jos ilmoitat, että vastustat monikulttuurisuutta, niin ylellä ja hesarilla aivopesty kansanosa luulee, että vastustat afrikkalaisia tansseja, maailma kylässä-festivaaleja ja intialaisia mausteita, vaikka tosiasiassa tarkoitatkin esim. islamilaista kunniakulttuuria.

Eikö monikulttuurisuutta ole ollut aina olemassa ja silloin kun sitä on yritetty poistaa, kuten totalitarismissa, niin tulokset ovat olleet negatiivisia? Voisiko myös sanoa, että pluralistinen yhteisö on erilaisten katastrofien varalta suojatumpi kuin "monistinen" yhteisö, koska siellä "kaikki munat eivät ole yhdessä korissa", vaan asioita kehitellään erilaisissa ympäristöissä erilaisilla tavoilla? Jos vaikka kaikki suomalaiset talot rakennettaisiin samalla tavalla tai kaikki suomalaiset ajattelisivat täsmälleen samoin, niin silloin jos noissa asioissa on joitakin heikkouksia, niin silloin koko maa on valtavissa vaikeuksissa, mutta pluralistinen maa on vahvempi, koska siellä on erilaisia potentiaalisia tapoja vastata ongelmiin?

Entä yhdysvaltalainen kulttuurinen pluralismi? Toimiiko se huonosti?

Tämän ketjun aloitusviesti on mielestäni mielenkiintoinen mutta siinä olevat väitteet jäävät usein perustelematta. Esim. primääristen ja sekundääristen kulttuuripiirteiden erottelu on mielenkiintoinen, mutta en kuitenkaan tiedä, miksi se pitäisi paikkansa.

Odir taitaa sekoittaa moniarvoisuutta ja monikulttuurisuutta (arvoja ja kulttuureja):
http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/140009-monikulttuurisuus-aikamme-vaarallisin-ajatusharha
http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/50564-maahanmuuttokeskustelun-pullonkaula-moniarvoisuus-vs-monikulttuurisuus

---

Tämä ehkä viittaa primäärisiin kulttuuripiirteisiin:

QuoteOften the acceptance of a culture may require that the new or minority culture remove some aspects of their culture which is incompatible with the laws or values of the dominant culture.

Ts. jos primäärinen kulttuuripiirre on ristiriidassa valtakulttuurin kanssa, monikulttuurisuus on mahdotonta tässä tapauksessa. http://en.wikipedia.org/wiki/Cultural_pluralism

QuoteVoisiko myös sanoa, että pluralistinen yhteisö on erilaisten katastrofien varalta suojatumpi kuin "monistinen" yhteisö, koska siellä "kaikki munat eivät ole yhdessä korissa", vaan asioita kehitellään erilaisissa ympäristöissä erilaisilla tavoilla?

Meidän siis kannattaa jättää väliin Suomen muuttaminen monietniseksi valtioksi Ison-Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltojen tyyliin. Maailman mitassa on pluralismia, että on olemassa myös tavallisia länsimaisia kansallisvaltioita.

Quotekaikki suomalaiset ajattelisivat täsmälleen samoin, niin silloin jos noissa asioissa on joitakin heikkouksia, niin silloin koko maa on valtavissa vaikeuksissa, mutta pluralistinen maa on vahvempi, koska siellä on erilaisia potentiaalisia tapoja vastata ongelmiin?

QuoteEntä yhdysvaltalainen kulttuurinen pluralismi? Toimiiko se huonosti?

Yhdysvaltalaisessa pluralismissa lisätään valkoiseen hyvinvointiin sinne tänne saarekkeita, joissa etniset vähemmistöt voivat huonosti. Touhu rahoitetaan velalla. Pluralismi kyllä lisääntyy, mutta missä maailmankaikkeudessa ruutitynnyrigetot ja sosiaaliturvalla elävät asukkaat, jotka eivät ehkä osaa edes lukea tuottavat yhteiskuntaan jotain vahvuuksia tai potentiaalisesti hyviä tapoja vastata ongelmiin?

Poislukien Mars attacks (http://www.imdb.com/title/tt0116996/) -skenaarion variantti, jossa alienit torjutaan kantrin sijasta crackin savulla ja santerialla.

odir34r55:

QuoteVoisiko myös sanoa, että pluralistinen yhteisö on erilaisten katastrofien varalta suojatumpi kuin "monistinen" yhteisö, koska siellä "kaikki munat eivät ole yhdessä korissa", vaan asioita kehitellään erilaisissa ympäristöissä erilaisilla tavoilla? Jos vaikka kaikki suomalaiset talot rakennettaisiin samalla tavalla tai kaikki suomalaiset ajattelisivat täsmälleen samoin, niin silloin jos noissa asioissa on joitakin heikkouksia, niin silloin koko maa on valtavissa vaikeuksissa, mutta pluralistinen maa on vahvempi, koska siellä on erilaisia potentiaalisia tapoja vastata ongelmiin?

Tässä Odirilla on mielestäni pointti. Miniluv tosin jo vastasi asiaan kelvosti, mutta haluaisin vielä antaa tukeni hänelle:

Odirin kaipaama pluralistinen yhteisö on Maapallo. Ja Maapallo voi olla pluralistinen vain, jos sen noin 5000 eri kulttuuria saavat elää suhteellisen rauhassa ja omaehtoisesti omaa arvomaailmaansa vaalien. Parhaiten tämä toteutuu itsehallinnon tai kansallisvaltioiden avulla.

Jos taas pluralismi tuodaan kansallisvaltioiden sisälle, se lopulta katoaa, koska kulttuureihin implisiittisesti kuuluva muiden arvojärjestelmien vastustaminen ja siitä seuraava konflikti ja vahvimman vallitsevuus johtavat siihen, että jokainen yhteisö kulkee vääjäämättä kohti yksikulttuurisuutta. Näin ollen rajat ovat kulttuuripluralismin välttämätön elinehto, sillä ne takaavat jokaiselle kulttuurille sen vaatiman kulttuurievolutiivisen tilan ilman tuhoisaa konfliktia.


Edit: Puuttuva i-kirjain lisätty, poistettu eräs väärinymmärryksestä johtuva, tarpeeton lisäys.

Pitäis ehkä ekaks vetää rajaa moneltakin kantilta selviittääksemme, mikä on monikansallista, ja mikä monikulttuurista. Nyt maan intelligentsija horisee höpöttämästä päästyään monikulttuurista, joka minulle joka päivä livenä näyttää monikansallisuudelta. Toki eri kansoilla on etenkin se islam ja sen päälle sulkeutuneisuus, laiskuus duunissa, paikallisten naisten ahdistelu, jne, mutta silti mä oon vähä pihalla.

Maalaisjärjellä ajateltuna moniKULTTUURI äärimmillään on erilaisten ihmisten kulttuurista törmäilyä ja loputonta loukkaantumista, jos se on yhdessä ja samassa maassa. Ristiriitojen kasvaessa törmäily ei jää henkiseksi ja sanalliseksi. Uudet "kulttuurit" tuppaavat olemaan niin ylpeää porukkaa, että joku sulautuminen tai kotoutuminen on hyvin vaikeaa. Sitä vaikeampaa, mitä suurempia ne ovat.

Jos taas vantaalaisen koulun teiniporukat, joihin sisältyy monenlaista jengiä, ovat monikulttuuria, ollaan metsässä. Heillä on yhteiset teinikälinät ja siis vain yksi kulttuuri.

Quote from: odir34r55 on 07.07.2013, 01:57:27
Tämän ketjun aloitusviesti on mielestäni mielenkiintoinen mutta siinä olevat väitteet jäävät usein perustelematta. Esim. primääristen ja sekundääristen kulttuuripiirteiden erottelu on mielenkiintoinen, mutta en kuitenkaan tiedä, miksi se pitäisi paikkansa.

Olet jo salaa katsonut sydämeesi ja alitajuisesti kuunnellut omaa ääntäsi. Tiedät vastauksen kysymykseesi, johon nyt haluat vahvistusta. Mutta et tarvitse vahvistusta. Riittää kun kuuntelet sydämesi ääntä.

Quote from: odir34r55 on 07.07.2013, 01:57:27
Jos vaikka kaikki suomalaiset talot rakennettaisiin samalla tavalla tai kaikki suomalaiset ajattelisivat täsmälleen samoin, niin silloin jos noissa asioissa on joitakin heikkouksia, niin silloin koko maa on valtavissa vaikeuksissa, mutta pluralistinen maa on vahvempi, koska siellä on erilaisia potentiaalisia tapoja vastata ongelmiin?

Jos käytetään talovertausta monikulttuurisuuteen, niin oikea vertaus ei ole niin että "onhan meillä erilaisia taloja", vaan oikea vertaus on se, että sama talo onkin rakennettu yhdistelemällä osia erilaisista taloista. Karkeana esimerkkinä se, että kahdensadan neliön yksikerroksiseen tasakattotaloon yritetään sovittaa sataneliöisen rintamamiestalon harjakattoa. Tai huoneisiin vedetään vesikiertoiset patterit, mutta tekninen tila, jossa lämpö tuotetaan, jätetäänkin tekemättä. No sehän ei oikein toimi... "Talo" on se kokonaisuus jota verrataan "yhteiskuntaan" ja "kulttuuri" on se tekninen rakennustapa piirustuksineen, jolla "talo" on toteutettu.

Erilaiset talot toimivat, kun yhden talon osalta käytetään yhtä ja samaa rakennustapaa, mutta kyllä: vierekkäiset talot voivat olla eri teknisiä ratkaisuja käyttäen toteutettu. Aivan samoin kuin erilaiset (primääri)kulttuurit toimivat aivan vaivatta, kunhan ne toimivat eri yhteiskunnissa.

Jos rakennustyyliä faktisesti pidetään yhtenä kulttuuripiirteenä (jota se tietenkin onkin), niin kyseessä on aivan selkeästi sekundäärinen kulttuuripiirre, joka ihan vaivatta on vaihdettavissa saman yhteiskunnan sisällä siinä missä ruokailutottumuksetkin (toki järkeä käyttäen mm. ilmasto huomioiden; ei bambumajaa pohjolaan).

Quote from: Eino P. Keravalta on 18.05.2013, 12:13:10
1. Primääriset kulttuuripiirteet

2. Sekundääriset kulttuuripiirteet

Mitä nämä ovat?

Primääriset kulttuuripiirteet eli liikkumattomat ja vaihtamattomat kulttuuripiirteet ovat kulttuurin ytimessä olevia arvoaksioomia. Ne liittyvät perimmäisiin arvoihin ja moraalikysymyksiin, uskontoon ja metafysiikkaan, ihmisenä olemiseen ja moraalisena ihmisenä toimimiseen yhteisössä.

Sekundääriset kulttuuripiirteet eli liikkuvat ja vaihdettavat kulttuuripiirteet ovat arkipäiväiseen elämään liittyviä tapoja, taipumuksia ja ilmiötä. Ne liittyvät esimerkiksi mausteisiin, pukeutumiseen, musiikkiin, arkkitehtuuriin ja kaikenlaisiin jokapäiväisen arkielämän tottumuksiin...

Hieno avaus ja hienot määrittelyt! Tosiaankin, kun halutaan korostaa miten "olemme aina olleet monikulttuurisia", puhutaan yleensä sekundäärisistä piirteistä. Todelliset ristiriidat syntyvät kuitenkin yleensä vasta silloin, kun kahden vahvan ja erilaisen kulttuurin primäärit kulttuuripiirteet osuvat vastakkain. Eli esim. länsimaiset ja islamilaiset arvot joutuvat törmäyskurssille.

Quote from: Eino P. Keravalta on 10.01.2014, 23:45:59

QuoteJos lapsi näkee vain tietyn tyypisiä ihmisiä -tavallisia- syntyy rajoittunut näkemys todellisuudesta. Ympäristöt, materiaalit, kuvat, tarinat, leikkien rakenteet, huoneet ja kaveriryhmät vaikuttaa lapseen ja antavat ymmärtää, että tietyt valinnat ovat parempia kuin toiset.

Yhtälailla monikulttuurisuus on rajoittunut näkemys todellisuudesta.

Pakkosyöttämällä monikultturismia annetaan ymmärtää, että tietty valinta - poliittinen ääriliike monikultturismi - on parempi kuin toiset valinnat.

Argumentaariovirheitä: ei ole olemassa mitään monikulttuurisuutta. Monokulttuurit taistelevat keskenään resursseista. Kulttuuri ei ole yhtäaikaisesti monen viiteryhmän, kuten afganistanilaisen, somalialaisen, suomalaisen ja venäläisen kulttuurin jäsen, vaan edustaa pääsääntöisesti kantajansa emäkultturia. Näin ollen on virheellistö puhua monikulttuurista, kun kysymyksessä on monokulttuurien keskinäinen kilpailu.

Quote from: BattleOfPoitiers on 11.01.2014, 02:57:14
***
Argumentaariovirheitä: ei ole olemassa mitään monikulttuurisuutta. Monokulttuurit taistelevat keskenään resursseista. Kulttuuri ei ole yhtäaikaisesti monen viiteryhmän, kuten afganistanilaisen, somalialaisen, suomalaisen ja venäläisen kulttuurin jäsen, vaan edustaa pääsääntöisesti kantajansa emäkultturia. Näin ollen on virheellistö puhua monikulttuurista, kun kysymyksessä on monokulttuurien keskinäinen kilpailu.

Siksipä olenkin ihmeissäni tästä moniin puolueohjelmiin ja jopa lakiin (puolueen näköradiosta) kirjatusta "monikulttuurista".

Kansainvälisyydestäni en luovu, mutta mielestäni monet kulttuurit saavat pitää tunkkinsa, ja minä harjoitan vain omaani.

BattleofPoitiers:

Quote..ei ole olemassa mitään monikulttuurisuutta. Monokulttuurit taistelevat keskenään resursseista. Kulttuuri ei ole yhtäaikaisesti monen viiteryhmän, kuten afganistanilaisen, somalialaisen, suomalaisen ja venäläisen kulttuurin jäsen, vaan edustaa pääsääntöisesti kantajansa emäkultturia. Näin ollen on virheellistö puhua monikulttuurista, kun kysymyksessä on monokulttuurien keskinäinen kilpailu.

Juuri näin. Monikulttuurisuus on mahdotonta. Sellaista ei ole eikä voi olla olemassa. Tästä olen kirjoittanut ketjunavauksenkin:

http://hommaforum.org/index.php?topic=82229.0

Quote from: Eino P. Keravalta on 11.01.2014, 05:53:39
BattleofPoitiers:

Quote..ei ole olemassa mitään monikulttuurisuutta. Monokulttuurit taistelevat keskenään resursseista. Kulttuuri ei ole yhtäaikaisesti monen viiteryhmän, kuten afganistanilaisen, somalialaisen, suomalaisen ja venäläisen kulttuurin jäsen, vaan edustaa pääsääntöisesti kantajansa emäkultturia. Näin ollen on virheellistö puhua monikulttuurista, kun kysymyksessä on monokulttuurien keskinäinen kilpailu.

Juuri näin. Monikulttuurisuus on mahdotonta. Sellaista ei ole eikä voi olla olemassa. Tästä olen kirjoittanut ketjunavauksenkin:

http://hommaforum.org/index.php?topic=82229.0

Globaalisti väistämätöntä, mahdollista, toivottavaakin, lokaalisti mahdotonta.

Tarkasti ottaen edes Maapallo ei ole monikulttuurinen, vaan eri kulttuureiden hallitsemien alueiden tilkkutäkki. Samoin yksittäinen valtio ei voi olla monikulttuurinen, vaan eri kulttuureiden hallitsemien alueiden tilkkutäkki.

Tietysti Maapallon kontekstissa tämä on toimiva ja moninaisuuden kannalta suotava tila, koska usein valtioiden rajat asettuvat kulttuurirajojen suuntaisesti, mutta yksittäisen valtion sisällä tämä on tuhoisa piirre, koska valtion sisällä ei ole legitiimejä kulttuurirajoja, mikä puolestaan johtaa konfliktiin, sisäiseen hajaannukseen ja taisteluun valtion suunnasta.

Quote from: Eino P. Keravalta on 11.01.2014, 06:06:38
[...] yksittäisen valtion sisällä tämä on tuhoisa piirre, koska valtion sisällä ei ole legitiimejä kulttuurirajoja, mikä puolestaan johtaa konfliktiin, sisäiseen hajaannukseen ja taisteluun valtion suunnasta.

Sikäli kun vaikkapa Jugoslaviassa.

Kyllä Suomen onni on heimotaustassa.

Quote from: Leso on 11.01.2014, 06:21:40

Quote from: Eino P. Keravalta on 11.01.2014, 06:06:38
[...] yksittäisen valtion sisällä tämä on tuhoisa piirre, koska valtion sisällä ei ole legitiimejä kulttuurirajoja, mikä puolestaan johtaa konfliktiin, sisäiseen hajaannukseen ja taisteluun valtion suunnasta.

Sikäli kun vaikkapa Jugoslaviassa.

Kyllä Suomen onni on heimotaustassa.

Jos hyväksytään monta kulttuuria, hyväksytään samalla että niissä on eroja. Kulttuurien väliset erot tekevät niistä erilaisia. Erot ovat usein ristiriitaisia keskenään, mutta silti kulttuurin ominaispiirteet ovat ok kulttuurin sisällä. Jos lähtökohtaisesti monikulttuuri ymmärretään kulttuurien sulauttamiseksi, kulttuurien eroja poistetaan. Lopputuloksena on monokulttuuri. Eli: samanaikainen vaatimus monikulttuurillisuuteen ja kulttuurien integroitumiseen on lähtökohtaisesti ristiriitainen. Ja tätä suomen maahanmuuttopolitiikka on.

Quote from: Eino P. Keravalta on 18.05.2013, 13:41:17
J. Lanta:

QuoteOlisiko kuitenkin ns. tavallisen tallaajan hyvä tulla tietoiseksi noista primääreistä kulttuuripiirteistä, jotka ovat siellä jäävuoren merenpinnan alla.

Olisi.

Koska tavallisesti kulttuurista hahmotetaan vain sen pintataso, eli sekundääriset kulttuuripiirteet ja kuvitellaan, että kaikki muukin kulttuuriin liittyvä on vain jotain "jännää, erilaista ja eksoottista", jota joskus voisi itsekin kokeilla tajuamatta, että tuon pintatason alla on syväkulttuuri eli primäärikulttuuri, joka arvoiltaan saattaa olla erittäin jyrkässä vastakohdassa vaikkapa länsimaisen humanismin ja ihmisoikeuksien kanssa.

Olen jo pitkään pohtinut aivan samaa kuin Eino, mutta hän pisti ajatukseni sanoiksi paljon näppärämmin.

Äärimmäisen pinnallinen ihminen, kuten punavihreä monikultturisti, ei luonnollisesti näe pintaa syvemmälle; hän näkee vain nuo sekundääriset piirteet, kuten eksoottisen pukeutumisen, ruokakulttuurin, musiikin tai ihonvärin. Ja koska punavihreän mokuttajan napa on maailman keskipiste, hän kuvittelee, että vastapuolen kritiikkikin kohdistuu vain noihin sinänsä harmittomiin pintaseikkoihin - eikä esimerkiksi islamin totaliaariseen ja epäinhimilliseen arvomaailmaan, jonka olemassaoloa punavihreä mokuttaja ei mitä ilmeisimmin edes kykene käsittämään.

Quote from: Parsifal on 15.01.2014, 05:49:58
Olen jo pitkään pohtinut aivan samaa kuin Eino, mutta hän pisti ajatukseni sanoiksi paljon näppärämmin.

Äärimmäisen pinnallinen ihminen, kuten punavihreä monikultturisti, ei luonnollisesti näe pintaa syvemmälle; hän näkee vain nuo sekundääriset piirteet, kuten eksoottisen pukeutumisen, ruokakulttuurin, musiikin tai ihonvärin. Ja koska punavihreän mokuttajan napa on maailman keskipiste, hän kuvittelee, että vastapuolen kritiikkikin kohdistuu vain noihin sinänsä harmittomiin pintaseikkoihin - eikä esimerkiksi islamin totaliaariseen ja epäinhimilliseen arvomaailmaan, jonka olemassaoloa punavihreä mokuttaja ei mitä ilmeisimmin edes kykene käsittämään.

(my bold)  Juuri tuosta, juuri täsmälleen tuosta on kysymys, tajuamiskyvyn puutteesta.  Että syväkulttuurin erilaisuuden tajuaa, on todellakin elettävä pitkään vieraan kulttuurin keskellä, naama ravassa siellä missä paska haisee ja josta esteettömästi näkee kulttuurin vaikutuksen tavallisen kansalaisen arkipäivään.  Ja vielä silloinkin, varsinkin alussa, on länsimaalaisen vaikea uskoa kaikkia kulttuurin tuottamia eroja.

Noihin eroihin ei pääse tutustumaan charterlennoilla, turistihotelleissa eikä erilaisilla toivio- ja palvontamatkoilla ja pistäytymällä viiden tähden hotellien kongressisiivissä järjestetyissä monikulttuurisissa hengennostatusseminaareissa.  Niissä nimenomaan saa sen haaveittensa tuottaman pinnallisen kuvan.

Tunnen pitkäaikaisia expateja paljon enemmän kuin tunnenkaan suomalaisia.  Joka ikinen heistä - ilman ainoatakaan poikkeusta - on nuiva realisti ja parempi asiantuntija kuin yksikään oman ihannemaailmansa kuplaan eristäytynyt ultrasuvis.

Siksipä parhailta asiantuntijoilta ei kysytäkään.  Realismi kun usein ilkeästi rikkoo höttöiset pilvilinnat.