QuoteKerjäämiskielto on perustuslain mukainen
BEN ZYSKOWICZ
Professori Martin Scheinin jatkoi keskustelua kerjäämiskiellon perustuslainvastaisuudesta (HS Mielipide 28. 4.).
Tässä asiassa kritisoin todellakin muun muassa Scheininin mielipidettä eli tulkintaa perustuslaista. Kuten totesin mielipidesivuilla 27. 4., kerjäämisasiassa ei, toisin kuin yhdeksässä muussa esimerkissäni (HS Mielipide 21. 4.), ole olemassa arvovaltaista tulkintaratkaisua. Tältä osin Scheinin oli minua arvostellessaan oikeassa.
Scheininin mukaan hänen sisäministeriön työryhmän esittämän kerjäämiskiellon kritiikkinsä "ydin" oli kieltämistapa. Väliraportissaan 24. 6. 2010 työryhmä esitti kuitenkin yleistä kerjäämiskieltoa: "Järjestyslain 7. pykälään lisättäisiin julkisella paikalla itseään elättääkseen tapahtuvaa kerjäämistä koskeva kielto." Tällaisia kieltoja on voimassa useissa maissa, jotka Suomen tavoin ovat sitoutuneet Euroopan ihmisoikeussopimukseen.
Scheinin katsoi HS:n haastattelussa vuonna 2010, että "koko selvitystyö on kohdistettu yhteen ihmisryhmään. On hyvin vaikea nähdä, että lopputuloksena voisi olla muuta kuin romaneja syrjivä lainsäädäntö" (HS Sunnuntai 11. 7. 2010). Kritiikki kohdistui siis sääntelyn lopputulokseen.
Minun tulkintani kielletystä syrjinnästä on toinen: olemme Suomessa ilman perustuslaillisia esteitä kieltäneet esimerkiksi moniavioisuuden, katuprostituution, khat-huumeen käytön ja – alkuperäisessä muodossaan – juutalaisislamilaisen teurastustavan. Eivätkö nämäkin säädökset kohdistu käytännössä lähinnä tiettyihin etnisiin ryhmiin tai kansalaisuuksiin?
Säädöksen peruste ei voi eikä saa olla syrjivä, mutta sääntelyn kohdistuminen käytännössä lähinnä joihinkin väestöryhmiin ei sellaisenaan voi tehdä siitä perustuslain vastaista.
Professori Kaarlo Tuorin laaja kirjoitus (HS Mielipide 30. 4.) sisälsi monia perusteltuja näkökohtia. Hän kirjoitti kuitenkin, että "asiantuntijat eivät käy valiokunnassa kertomassa omia mielipiteitään. Heidän tehtävänään on välittää valiokuntaan tietoa Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten vaatimuksista ja valiokunnan aikaisemmin noudattamasta tulkintalinjasta".
Kyse ei ole kuitenkaan, kuten ei juridiikassa muutoinkaan, mistään mekaanisesta "välittämisestä", vaan kulloisenkin asiantuntijan tulkinnasta siitä, mitä esimerkiksi ihmisoikeussopimukset tai perustuslakimme vaativat. Nyt puheena oleva kerjäämiskielto on tästä oiva esimerkki.
Osaltani päätän keskustelun tällä foorumilla jo yli kymmenen vuoden takaiseen lainaukseen hyvin laajasti arvostetulta oikeustieteen professorilta.
"Olisi onnetonta, jos moraalia ja perusarvoja koskeva keskustelu olisi vastaisuudessa perusoikeuksien tulkinnoista käytävää juridista väittelyä ja sanasaivartelua. Se olisi yhtä epädemokraattista kuin se, että muutama harva ad hoc valittu yliopiston professori muodostaa perustuslakivaliokunnassa asiallisesti Suomen ylimmän perustuslakituomioistuimen" (Aulis Aarnio, Oikeus-lehti 2000).
Ben Zyskowicz
kansanedustaja (kok), Helsinki
http://www.hs.fi/paivanlehti/04052013/mielipide/Kerj%C3%A4%C3%A4miskielto+on+perustuslain+mukainen/a1367563389950
Tekisivät nyt tilanteelle jotain eivätkä taivastelisi.
Kerjäämiskielto ei pelkästään riitä. Mitä sitten tapahtuu kun joku tavataan kerjäämästä? Saako soosoo-nuhtelut vai mitä?
Ja entäs tuo iholle käyvä kaupustelu? Entäs kukkien raastaminen kaupungin kukkapenkeistä ja niiden myyminen? Entäs autoissa edelleen jatkuva leiriytyminen ja roskaaminen? Entäs häiriköinti tienpientareella ohikulkevien autojen pysäyttämismielessä? Entäs roskiksien penkominen ja levittely pantillisten pullojen etsimisessä? Entäs kyttäily pankkiautomaattien vierellä?Entäs maassa oleskelu ilman riittäviä varoja?
Tuo kaikki kuvaamani mielestäni on jo yleistä häiriköintiä ja siihen voitaisiin puuttua jos tahtoa riittäisi. Poliittista tahtoa ja poliisilla riittävästi resursseja.
Nyt kun olen saanut ne vtun afgaaniteltat häädettyä, kerjääminen on seuravaksi listallani.
Tuletko messiin, Elemosina?
Kyllä vaan tulen messiin.
Ei tätä tilannetta enää jaksa. Ja on sen muutkin huomannut kun minä. Vuodesta 2005 jatkuvaa häiriköintiä. Kohta 10 vuotta kerjäläisten valtakuntaa Helsingissä.
Quote from: Elemosina on 04.05.2013, 18:29:39
Kyllä vaan tulen messiin.
Ei tätä tilannetta enää jaksa. Ja on sen muutkin huomannut kun minä. Vuodesta 2005 jatkuvaa häiriköintiä. Kohta 10 vuotta kerjäläisten valtakuntaa Helsingissä.
Wohouh! Hienoa!
Palaan yyveitse asiaan.
Jos ketäkuta muuta kiinnostaa liittyä joukkoon tummaan (no pun intented), niin yyveetä.
Mulla on paskitteluyhteys Helsingin kaupungin asianajajaan.
Rohvessooorit. Nuo ihmisryhmien suojeluritarit hyvine palkkoineen.
Katsoin joskus vuosia sitten hienon tv-elokuvan, jonka oli ohjannut Anthony Hopkins. Hän esitti myös pääosan ja oli säveltänyt sen musiikin. Teatterikappale oli klassikko Vanja-eno. Siinä Vanja vittuuntui täysin perheen kartanossa loisivaan tohtoriin, vai mikä proffa se oli.
Scheinin ja muut hesarin vakioasiantuntijana käyttämät "oikeusoppineet" ovat taistolaisuuden perinnön vaalijoita. Näiden tahojen argumentaatio avautuu kun ymmärtää heidän lähtökohtansa: Suomeen on saatava kerjäläisiä. Vanhan kunnon Marxin mukaan kurjuus edistää vallankumouksellisen tilanteen syntymistä.
Kansanedustajat ovat mediaväen tavoin jälkimarxilaisen "ihmisoikeus"- käsitteen vietävissä. Sen sisällön määrittelevät Robespierren lainoppineet perilliset Suomessa. Kansanedustajat sanovat "jaa", koska se kuulostaa paremmalta kuin "ei".
Quote from: Maastamuuttaja on 04.05.2013, 23:17:21
Scheinin ja muut hesarin vakioasiantuntijana käyttämät "oikeusoppineet" ovat taistolaisuuden perinnön vaalijoita. Näiden tahojen argumentaatio avautuu kun ymmärtää heidän lähtökohtansa: Suomeen on saatava kerjäläisiä. Vanhan kunnon Marxin mukaan kurjuus edistää vallankumouksellisen tilanteen syntymistä.
...
Tuulikki Ukkola blogissaan
Quote... Nykyisistä arvostelijoista kiihkein ehkä on ollut ihmisoikeusaktivisti, professori Martin Scheinin, jolla on ollut ja on lukuisia arvostettuja kansainvälisiä luottamustoimia. Googlen mukaan Amnesty Internationalin Suomen osasto palkitsi hänet vuonna 2011 ihmisoikeuksien hyväksi tehdystä työstä.
Mutta Google kertoo myös menneisyydestä. Sen mukaan Scheinin mm. työskenteli 1970-luvulla SKDL:n eduskuntaryhmän palveluksessa ja kuului Suomen kommunistiseen puolueeseen, jonka keskuskomiteaan hänet valittiin edustajakokouksessa 1981. Vuonna 1989 hän toimi Demokraattisten lakimiesten Demlan puheenjohtajana. ...
http://tukkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/139485-poljat-edustajat-viisaat-asiantuntijat
Scheinin ja monet muut oikeusoppineet käyttävät poliittista harkintaa määritellessään "puolueettoman asiantuntijan" kantojaan. Kansanedustajat toimivat sopulilaumarefleksin varassa uskoen sokeasti "asiantuntijoiden" näkemyksiin. Näillä oikeusoppineilla on "kansalaisena" kymmenien ellei peräti satojen tuhansien äänivalta. Ja toki veto-oikeus kansalaismielipiteeseen.