QuoteKieliä opetetaan koulussa väärin
Palstalla heitetään väite ja sen perustelut.
Koulujen pitäisi opettaa sataa eri kieltä, väittää professori Janne Saarikivi.
"Väitän, että Suomen kouluissa opetetaan kieliä ihan väärin.
Jo viisikymmentä vuotta on tiedetty, että ihminen oppii kieliä parhaiten sosiaalisissa suhteissa ennen murrosikää. Siitä huolimatta koulujen kielenopetuksessa toimitaan täysin päinvastoin. Tyypillisesti lapset aloittavat yhden kielen opiskelun myöhään alakoulussa. Muitakin kieliä aletaan tankata heti, kun kielten oppimiselle herkin ikä on ohi eli tyypillisesti noin 12–13 vuoden iässä.
Pielessä on myös opetustapa, jossa kieltä lähestytään kielioppisääntöjen ja sanastojen avulla. Paljon tehokkaammin kieliä opittaisiin kielikylvyn keinoin eli leikin, laulun ja sosiaalistumisen avulla. Näin vieraiden kielten opiskelu voitaisiin aloittaa jo lastentarhassa.
Myös koko kielten opiskelun ideologia on pielessä. Kielitaito nähdään usein itseisarvona sen kummemmin sitä perustelematta. Kaikkein hienointa on osata eurooppalaisia kieliä kuten englantia tai ranskaa.
Sen sijaan vähemmistöjemme, kuten somalien tai kurdien, kielitaidolla ei nähdä juuri arvoa. Helposti kuitenkin unohtuu, että ihminen pitää usein tärkeänä sitä, mitä hän itse osaa. Paavo Lipponen puhuu erinomaista ruotsia ja korostaa mielellään ruotsin osaamisen tärkeyttä. Mutta ajattelisiko hän samoin, jos olisikin oppinut vaikkapa venäjän ruotsia paremmin?
Samojen kielten opettaminen kaikille tasapäistää ajattelua, sillä kieli vaikuttaa siihen, miten ajattelemme. Tuskin kukaan suomea osaamaton ajattelisi sukan jotenkin liittyvän kukkaan.
Suurten kielien ylivalta yksipuolistaa kulttuuria. Jos kaikki osaavat vain englantia, kulttuuriviittauksetkin tulevat helposti Hollywoodista.
Jos haluamme lisätä Suomen luovuutta ja innovaatioita, pitäisi kouluissa opetettavaa kielivalikoimaa lisätä rajusti. Meillä voitaisiin opettaa vaikka sataa puhujamääriltään suurinta kieltä. Näin kouluissa opetettaisiin kieliä kiinasta ja portugalista suahiliin ja puolaan.
Jos opetus hoidettaisiin kielikylvyn lailla arjen tilanteissa, voisimme hyödyntää opettajina maahanmuuttajaväestöämme. Näin uudistus tuskin tulisi edes kalliiksi. Sen avulla saisimme kuitenkin ihan uudella tavalla verkostoituneen ja monipuolisemmin ajattelevan ikäluokan."
http://www.hs.fi/paivanlehti/tiede/Kieli%C3%A4+opetetaan+koulussa+v%C3%A4%C3%A4rin/a1365149385777
Kielenopetus kouluissa on kuin opastettu kiertokäynti. Varsinainen oppiminen suoritetaan omalla ajalla ja omaehtoisesti, omia polkuja pitkin.
Quote from: HyysäriJos haluamme lisätä Suomen luovuutta ja innovaatioita, pitäisi kouluissa opetettavaa kielivalikoimaa lisätä rajusti.
Näillä asioilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
QuoteSen sijaan vähemmistöjemme, kuten somalien tai kurdien, kielitaidolla ei nähdä juuri arvoa.
No, jos sieltä on pakoon tultu, eikä ole tarkoitusta palata niin noilla kielillä ei tee yhtään mitään.
Yleensäkään, niiden maiden kanssa joista paetaan ei ole juurikaan muuta bisnestä tai kauppaa kuin asekauppa, ja tuskin hyysärit sitäkään toivoo että osaamme kieltä asekaupan takia?
Quote from: KTM on 06.04.2013, 13:28:54
Yleensäkään, niiden maiden kanssa joista paetaan ei ole juurikaan muuta bisnestä tai kauppaa kuin asekauppa, ja tuskin hyysärit sitäkään toivoo että osaamme kieltä asekaupan takia?
Älä unohda huumekauppaa ja orjia, eiku... :-X
QuoteMyös koko kielten opiskelun ideologia on pielessä. Kielitaito nähdään usein itseisarvona sen kummemmin sitä perustelematta.
Täysin samaa mieltä, mutta eri tavalla: kielitaito nähdään usein itseisarvona, vaikka sillä ei minun mielestäni ole paljoakaan arvoa. Kaikki toimii kuitenkin englannilla; mitä hyötyä on osata puhua esim. portugalia? Sen pitäisi olla täysin oma harrastus, tai maksimissaan joku vapaaehtoinen lukion kurssi. Ei meidän pitäisi käyttää sellaiseen resursseja ja lasten herkkyysiän vähäisiä oppitunteja tuollaiseen turhuuteen. Ihminen voi vapaasti sivistää itseään haluamallaan tavalla, mutta en koe harvinaisten kielten olevan mitenkään tarpeellisia oppiaineita.
"Luovuutta ja innovaatiota"? Miten jonkin turhan kielen osaaminen kehittää luovuutta ja innovaatiota? Mielummin vaikka opetettaisiin koulussa ajattelemaan innovatiivisemmin, parempi sekin olisi kouluaineena kuin joku suahilin kieli, jota ei tule koskaan elämässään tarvitsemaan yhtään mihinkään.
Quote
Myös koko kielten opiskelun ideologia on pielessä. Kielitaito nähdään usein itseisarvona sen kummemmin sitä perustelematta. Kaikkein hienointa on osata eurooppalaisia kieliä kuten englantia tai ranskaa.
Tuo premissi on täysin pielessä. Eikö englannille ole siis käyttöä?
Quote
Sen sijaan vähemmistöjemme, kuten somalien tai kurdien, kielitaidolla ei nähdä juuri arvoa.
Onneksi tämä ei sitten kuulosta ollenkaan itseisarvolta. Noillahan selvästi on suuri välinearvo.
Quote
Samojen kielten opettaminen kaikille tasapäistää ajattelua, sillä kieli vaikuttaa siihen, miten ajattelemme.
Eipä se juuri vaikuta. Kieli on protokolla informaation välittämiseen. Sillä on protokollille tyypillisesti erilaisia rajoitteita tai toisaalta käytäntöjä, joita se tukee paremmin kuin toisia, mutta ei se pohjimmaista ajattelua määrää. Jos ajatus on karhun veistäminen puusta, niin kieli on taltta tai puukko, mutta hyvin harvoin moottorisaha. Kieli ei kuitenkaan luo ajatusta, vaan se tarjoaa välineitä muovata se ihmisten ja myös itsensä nähtäville.
Quote
Tuskin kukaan suomea osaamaton ajattelisi sukan jotenkin liittyvän kukkaan.
En ole koskaan ajatellut sukan liittyvän jotenkin kukkaan, vaikka osaan suomea useimpia paremmin.
Quote
Jos haluamme lisätä Suomen luovuutta ja innovaatioita, pitäisi kouluissa opetettavaa kielivalikoimaa lisätä rajusti. Meillä voitaisiin opettaa vaikka sataa puhujamääriltään suurinta kieltä. Näin kouluissa opetettaisiin kieliä kiinasta ja portugalista suahiliin ja puolaan.
Hieno ajatus siitä, että kukaan ei ymmärtäisi toisiaan, mutta silti pitäisi toimia samassa yhteiskunnassa yhteisymmärryksessä. Kuulostaa täysin monikulttuurisen ideologian tasoiselta ajatukselta.
Quote
Jos opetus hoidettaisiin kielikylvyn lailla arjen tilanteissa, voisimme hyödyntää opettajina maahanmuuttajaväestöämme. Näin uudistus tuskin tulisi edes kalliiksi. Sen avulla saisimme kuitenkin ihan uudella tavalla verkostoituneen ja monipuolisemmin ajattelevan ikäluokan.
Arjen tilanteissa, eikä siis esim. kouluajalla? Mitähän ihmettä tuossa taas haaveillaan? Riittävä kielitaito jostain somaliasta arjen kielikylvyillä epäpäteviltä opettajilta, jotka eivät olisi opettajia ollenkaan, ja millähän valtuuksilla ja miten lapset tuollaiseen saataisiin mukaan?
Artikkelissa taas mennään pieleen siinä, että ei ymmärretä luovuuden olemusta. Ei luovuus synny siitä, että ihmiset eivät kykene viestimään toisilleen ajatuksiaan tarkasti, monipuolisesti ja vivahteikkaasti. Joillekin tuntuu olevan innovaatiota ja luovuutta jo se, että "hei, minähän ymmärrän jotain siitä, mitä tuo sanoo ja heiluttelee käsiään tuossa". Innovaatioajattelu on monikulttuurisuuskontekstissa yleensä tuolla tasolla. Ei ole puhettakaan jostain oikeasti hyödyllisestä, vaan se jutussa mainittu itseisarvo on monikulttuurisessa sekamelskassa, jossa kukaan ei ymmärrä toisiaan, ei arvojen, ei ajatusten, eikä puheen tasolla.
Quotevoisimme hyödyntää opettajina maahanmuuttajaväestöämme
Niin juuri. Luonteeltaan opettajaksi sopimaton henkilö, jonka koulutodistukset jäivät lähdön kiireessä keittiön pöydälle ja jonka henkilöllisyyttäkään ei ehkä ole voitu varmentaa, laitettaisiin opettamaan kieliä lapsille. Sitten ihmeteltäisiin kun ope käyttää kurindossa voimakeinoja kuten Alppilassa ja ehkä käyttää oppilaitaan seksuaalisesti hyväksi.
Pointtini on, että lasten kanssa työskentelevältä vaaditaan puhtaita papereita, ja papereitten puute ei (toivottavasti) täytä vaatimusta. Ja vaikka erikoistaitoja olisi, ei se tarkoita että osaa opettaa.
Quote from: Helsingin sanomat on 06.04.2013, 12:11:43
Sen sijaan vähemmistöjemme, kuten somalien tai kurdien, kielitaidolla ei nähdä juuri arvoa. Helposti kuitenkin unohtuu, että ihminen pitää usein tärkeänä sitä, mitä hän itse osaa. Paavo Lipponen puhuu erinomaista ruotsia ja korostaa mielellään ruotsin osaamisen tärkeyttä. Mutta ajattelisiko hän samoin, jos olisikin oppinut vaikkapa venäjän ruotsia paremmin?
"Vähemmistöjemme", kuten somalien tai kurdien kielitaidoista ei nähdä olevan hyötyä, koska siitä ei ole hyötyä. Kuinka paljon kauppaa Suomella on Somalian kanssa? Kurdeista ei varmaan tässä yhteydessä kannata edes puhua, sillä eihän heillä ole omaa maatakaan. :'(
Tuo mokutuspaska alittaa jo kaikki kuviteltavissa olevat rimat. :facepalm:
P.s. Mistä lähtien somaleille tai kurdeille on annettu virallisen vähemmistön asema Suomessa? ;D ;D ;D ;D ;D
Quote from: KTM on 06.04.2013, 13:28:54
Yleensäkään, niiden maiden kanssa joista paetaan ei ole juurikaan muuta bisnestä tai kauppaa kuin asekauppa, ja tuskin hyysärit sitäkään toivoo että osaamme kieltä asekaupan takia?
Asekauppaa Somalian kanssa? Muuten kyllä, mutta tuskin ählyillä on millä maksaa ja muutenkin turhan vaarallisia leikkikaluja heikäläisille. Tappavat vielä toisensa... ;D
Quote from: Outo olio on 06.04.2013, 13:49:59
Älä unohda huumekauppaa ja orjia, eiku... :-X
Ai juu, somput voisivat myydä vaikka omat bantunsa tänne orjiksi poimimaan marjoja ja luuttuamaan lattioita paskapalkalla, vai mitä,
Sekoomus Kokoomus? 8)
Ja khatillekin varmasti löytyy markkinat Suomesta. Alkoi tuo pilvenpoltto jo kyllästyttää... 8)
Quote from: Helsingin sanomat on 06.04.2013, 12:11:43
Sen sijaan vähemmistöjemme, kuten somalien tai kurdien, kielitaidolla ei nähdä juuri arvoa.
Somalian kielen hallintahan on suoranainen elinehto konetekniikan opiskelussa. Kaikki merkittävimmät alaan liittyvät keksinnöthän on tehty Somaliassa.
Asiallisesti ottaen somalin kielisistä tulkeistahan on huutava pula mm. maahanmuuttovirastossa, poliisitoimessa ja sosiaalihuollossa.
Quote from: Lahti-Saloranta on 06.04.2013, 14:53:52
Quote from: Helsingin sanomat on 06.04.2013, 12:11:43
Sen sijaan vähemmistöjemme, kuten somalien tai kurdien, kielitaidolla ei nähdä juuri arvoa.
Somalian kielen hallintahan on suoranainen elinehto konetekniikan opiskelussa. Kaikki merkittävimmät alaan liittyvät keksinnöthän on tehty Somaliassa.
Asiallisesti ottaen somalin kielisistä tulkeistahan on huutava pula mm. maahanmuuttovirastossa, poliisitoimessa ja sosiaalihuollossa.
Eipä unohdeta, että uusi opas nuorille rikoksen uhreille julkaistiin suomen ja ruotsin lisäksi englannin, venäjän ja somalin kielellä:
http://www.riku.fi/fi/oppaita/rikosprosessitietoa+nuorille/
Quote from: Lahti-Saloranta on 06.04.2013, 14:53:52
Asiallisesti ottaen somalin kielisistä tulkeistahan on huutava pula mm. maahanmuuttovirastossa, poliisitoimessa ja sosiaalihuollossa.
Juu juu, ala, jota ei olisi olemassakaan ilman tätä valtavaa rikastusaaltoa. :facepalm:
Quote from: Micke90 on 06.04.2013, 15:16:42
Juu juu, ala, jota ei olisi olemassakaan ilman tätä valtavaa rikastusaaltoa. :facepalm:
Eikös olekkin nerokas tapa luoda vaurautta tyhjästä. Sitä se rikkaus ja voimavara tarkoittaa.
onko ajatuksena opettaa suomalaislapsille kaikkia mahdollisia afrikkalaisia yms kieliä. se hävittää varmaan sitä toiseudenpelkoa sitten
Pojot sentään siitä, että Janne itse osaa englanninkielen lisäksi myös venäjää.
"Vodka, connecting people" :roll:
(http://www.helsinki.fi/hum/sugl/images/janne3.JPG)
http://www.helsinki.fi/hum/sugl/henkilokunta/saarikivi.htm
(http://www.helsinki.fi/hum/sugl/henkilokunta/saarikivi.htm)
Quote from: Lahti-Saloranta on 06.04.2013, 15:57:23
Eikös olekkin nerokas tapa luoda vaurautta tyhjästä. Sitä se rikkaus ja voimavara tarkoittaa.
On, on. Hyvin nerokasta tosiaan taikoa kultaa tyhjästä. On kuin somalit olisivat meille Kalevalassa luvattu Sampo, joka jauhaa ikuista vaurautta kansallemme. ;D
oli tuossa asiaakin:
Quote from: Saippuakupla on 06.04.2013, 12:11:43
QuoteKieliä opetetaan koulussa väärin
Palstalla heitetään väite ja sen perustelut.
Koulujen pitäisi opettaa sataa eri kieltä, väittää professori Janne Saarikivi.
"Väitän, että Suomen kouluissa opetetaan kieliä ihan väärin.
Jo viisikymmentä vuotta on tiedetty, että ihminen oppii kieliä parhaiten sosiaalisissa suhteissa ennen murrosikää. Siitä huolimatta koulujen kielenopetuksessa toimitaan täysin päinvastoin. Tyypillisesti lapset aloittavat yhden kielen opiskelun myöhään alakoulussa. Muitakin kieliä aletaan tankata heti, kun kielten oppimiselle herkin ikä on ohi eli tyypillisesti noin 12–13 vuoden iässä.
Pielessä on myös opetustapa, jossa kieltä lähestytään kielioppisääntöjen ja sanastojen avulla. Paljon tehokkaammin kieliä opittaisiin kielikylvyn keinoin eli leikin, laulun ja sosiaalistumisen avulla. Näin vieraiden kielten opiskelu voitaisiin aloittaa jo lastentarhassa.
http://www.hs.fi/paivanlehti/tiede/Kieli%C3%A4+opetetaan+koulussa+v%C3%A4%C3%A4rin/a1365149385777
tuohon, eli opetustapaan voisi ihan oikeasti puuttua. Nyt se on liikaa monelle pojalle. Kympin tytöt pärjäävät, oli tilanne mikä on....
Quote from: ananaskaarme on 06.04.2013, 15:59:47
Quote
Pielessä on myös opetustapa, jossa kieltä lähestytään kielioppisääntöjen ja sanastojen avulla. Paljon tehokkaammin kieliä opittaisiin kielikylvyn keinoin eli leikin, laulun ja sosiaalistumisen avulla. Näin vieraiden kielten opiskelu voitaisiin aloittaa jo lastentarhassa.
Tällä tavoin kielet muuttuisivat siis arvosanan tarjoavista lukuaineista taideaineiksi, ainakin alkupäässä? En ole täysin eri mieltä. Lyhyt "kylpy" kaikkia lähitienoon merkittäviä kieliä (venäjä, aito riikinruåtsi, saksa, ranska, englanti) voisi tarjota samantapaista toimivuutta kuin rokotukset. Pikkuripaus heikennettyä altistusta aikaisessa vaiheessa ja immuunijärjestelmä tai aivojen kielialueet ovat täysillä kuvioissa myöhemmin, jos/kun asia tulee akuutimmaksi.
t
Juuri näin. Ruotsinkielen valmiudet kannattaisi kehittää herkkyyskaudella jolloin kielikorva olisi myöhemmällä iällä valmiina
:facepalm: Kuinka monella kunnalla on resursseja tarjota sadan kielen opetusta?
Jo nyt meillä on kuntia, joilla on vaikeuksia tarjota kunnollista opetusta edes ruotsin kielessä ja niissä muutamassa vieraassa kielessä, mitä nykyinen järjestelmäkin mahdollistaa.
Tässä nyt on hukassa vähän peruskoulun idea. Ei siellä ole tarkoitus tarjota mitään ahaa-elämyksiä vaan yleissivistystä elämää varten. Jos yleissivistykseen jotain kieliä valitaan, niin eiköhän sitä valita ensisijaisesti niitä kieliä joiden arvellaan oppilasta hyödyttävän. (Pakkoruotsi on oma lukunsa mutta ei nyt mennä siihen...)
Ihan kiva keskustelunavaus.
Kielten opettelu on rikkautta (vittuku suvikset ovat pilanneet rikkaus-sanan).
Kieli opitaan parhaiten sosiaalisella kanssakäymisellä ja niin pois päin blaa blaa. Kai minäkin joskus opin tämän äidinkielen.
Kielten arvostus taatusti vaihtelee maailmalla. Kaikille erinomaisesti somaliaa ja kurdia taitaville vihjeeksi, että loppujen lopuksi Suomessa arvostetaan erityisesti suomentaitoa. Suomentaitoon kuuluu hiljaisella tai kohtuullisella äänenvoimakkuudella keskustelu julkisella paikalla taikka julkisessa liikennevälineessä. Suomeksi saa jopa istua joskus ihan hiljaakin. Saman kyvyn toivoisin tartuvan muutamaa virallista ja epävirallista vähemmistökieltämme erinomaisesti taitavillekin. Peruskielitaidon jälkeen voidaan sitten ihmetellä ja ihastella kaikkia kontinkielisiä tai muita eksoottisesti puhuvia.
Järjetöntä hulluutta. 90-95 enemmistöltään maahanmuuttajataustaista girundin ja sangon kielen opettajaa jokaiselle Pihtiputaan yläasteelle?
Ja mikä estää käyttämästä kansalaisopiston kursseja? Niitähän löytyy joka lähtöön, itse asiassa suunnittelen ensi syksynä tuollaiselle Portugalin kurssille lähtemistä:)
Mutta kai se on nyt vallan selvää että girundinkielen opiskelu on harrastus siinä missä moottoripyöräilykin, aika ja raha kaivetaan harrastajan omista taskuista, eikö yhteiskunnallisesta taikaseinästä.
Käytännön hyödyt näissä harvinaisemmisssa kielissä ovat aika masentavat. Ainakaan itse en ole juuri koskaan opiskellut kieliä käytännön hyöty mielessäni. Esimerkiksi tankerovenäjääni käytän oikeissa työtehtävissä ehkä 3 kertaa vuodessa, ruotsia 2. Ottaen huomioon noidenkin kielten opiskeluun laitetut työtunnit, aika luksusta tarjotaan asiakkaalle... Englantia tarvitsen tietysti joka päivä, ja paljon.
Ranskaa olisin tarvinnut kerran näin 10 vuoden aikana, enpä taida jaksaa kuluttaa 300 tuntia sen kielen parissa jotta saisin palvella asiakkaita ranskaksi...