http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013022716707020_uu.shtml
QuoteYstäväni on tavallinen suomalainen työntekijä. Velvollisuudentuntoinen mutta vähän vastuuton.
Palkkaa hän saa saman verran kuin keskivertosuomalainen, noin 2 800 euroa kuukaudessa.
Yksi ongelma on: ystäväni tuhlaa liikaa. Hän käyttää joka kuukausi yli 400 euroa enemmän kuin tilille tulee rahaa. Elää velaksi.
Vuosien saatossa hänelle on kertynyt 62 000 euron velka - kulutusluotto, jota hän ei nykyisellä rahankäytöllään pysty lyhentämään. Velka kasvaa useamman tuhat euroa joka vuosi, on lähes puolitoistakertaistunut kuudessa vuodessa.
Elämäntapa maksaa ystävälle tällä hetkellä yli tuhat euroa vuodessa velan korkoina.
l l l
Kyllä ystäväni tajuaa, ettei hän voi enää pitkään käyttää enempää kuin ansaitsee. Lähipiirikin on huomautellut. Myös pankki uhkailee lainaehtojen koventamisella, koska lottovoittoa tai suurta perintöä ei ole näköpiirissä.
Viime kesänä ystävä julisti kovaan ääneen, että ottaa itseään niskasta kiinni. Kertoi kovasta kulukurista ja julkisti oikein listan, mistä kaikesta aikoo säästää. Lupasi luopua kaikesta turhasta, osin tarpeellisestakin.
Paljon melua ja pitkä lista mutta laiha saldo: elämänlaadusta tingittiin noin 300 euroa vuodessa. Laina jatkaa kasvuaan nyt "vain" 5 000 eurolla vuodessa.
l l l
Edellä esitelty "ystävä" on nimeltään Katainen. Tarkemmin Katainen 1, Suomen hallitus. Valtiontalouden luvut - tulot, menot ja laina - on esimerkin omaisesti käännetty suomalaisen keskivertopalkansaajan rahasummiksi.
Meneekö meillä todellakin noin huonosti? Kyllä.
Teetimme Taloustutkimuksella kyselyn suomalaisten halukkuudesta leikkauksiin: jos tingitään, tingitään herroilta ja ulkomailta. Hyvä alku mutta ei riittävä. Omista eduista pidetään kiinni.
Suuremmat kunnat: ei.
Pidemmät työurat: ei, ei.
Terveydenhoito uusiksi: ei, ei, EI!
Hallitus on tanssinut kepeästi kansan toiveita kumarrellen. Kärkihankkeet, kuntarakenteen ja terveydenhuollon uudistus sekä valtiontalouden tasapainottaminen, ovat sujuneet surkeasti. Kokoomus tulkitsee karttaa ja SDP lukee kompassia kovin eri suuntiin.
Nyt pitää pikaisesti löytää yhteinen tapa edetä. Maalaismatematiikka sanoo, että kaikkia keinoja tarvitaan: lisää rahaa valtion lompakkoon (veronkorotukset ja pidempi työura) ja vähemmän kulutusta (leikkaukset, kuntauudistus ja sosiaali- ja terveysuudistus).
Ministerit käyvät parhaillaan kulisseissa vääntöä puolivälitarkastelun nimellä. Irtopisteiden keräilyllä ja vastustamisella ei rakenneta tulevaisuutta.
Tätä menoa Suomi on Kreikka vuonna 2025. Ehkä Albania silloin auttaa meitä.
Kirjoittaja on Iltalehden uutispäätoimittaja.
PANU POKKINEN
[email protected]
Niin se Pokkinen kirjoitti.
Minusta hyvä tapa lähteä lähestymään tätä koko ongelmaa olisi sellainen, että tehdään mahdollisimman yksityiskohtainen lista valtion menoista. Luulisi sellaisen löytyvänkin. Sen jälkeen otetaan muutama fiksu tyyppi ja iso pannu kahvia ja aletaan listaamaan asioita tärkeysjärjestykseen. Sen jälkeen lasketaan kuinka moneen tärkeimpään on varaa.
Tämän jälkeen voidaan sitten viilailla pitäisikö tästä siirtää hiukan rahaa tänne tai jotain. Nyt tilanne on kuitenkin täysin sietämätön kun byrokratiaan, selontekoihin, Himasiin, huippu-urheiluun, monikulttuurinaisten kerhoille, Huussi ry:ille ynnä muille rahaa riittää, mutta opetuksesta ja poliisista joudutaan tinkimään. Pitäisi käydä vakavaa julkista keskustelua siitä, mikä on tärkeää ja mikä ei, vaikka sellaista leikkauskohdetta ei varmasti olekaan josta joku ei itkisi, parkuisi ja repisi ihokkaitaan.
Quote from: Kaptah on 28.02.2013, 11:38:24
[...]
Sen jälkeen otetaan muutama fiksu tyyppi ja iso pannu kahvia ja aletaan listaamaan asioita tärkeysjärjestykseen. Sen jälkeen lasketaan kuinka moneen tärkeimpään on varaa.
[...]
Valde antaa kahvinpannun ja hanavettä, kahvi on niin kallista että se pitää tuoda itse.
QuoteNyt pitää pikaisesti löytää yhteinen tapa edetä. Maalaismatematiikka sanoo, että kaikkia keinoja tarvitaan: lisää rahaa valtion lompakkoon (veronkorotukset ja pidempi työura) ja vähemmän kulutusta (leikkaukset, kuntauudistus ja sosiaali- ja terveysuudistus).
Tämä kohta on se joka itseä tuossa tekstissä eniten jurppii. Nykyisellä veroasteella kun veronkorotukset ei oikeasti tuo enää lisää rahaa valtion kassaan. Pidempi työura olisi toki toimiva ratkaisu, jos se toteutuisi työpaikkojen määrän lisääntymisen yhteydessä. Muulloin pidentyneet työurat blokkaavat nuorempia työmarkkinoilta.
Myöskin kuntauudistus säästöinä? En vaan yksinkertasesti usko, että sillä paskalla mikä siellä on aikaseksi saatu tulisi mitään säästöjä. Isompi kunta ei tuo säästöjä, varsinkaan jos kaikki nykyiset työntekijät saavat pitää työpaikkansa. Karu totuus. Isompi kunta voisi tuoda säästöjä siinä, että sen byrokratiaa pyöritettäisiin henkilömäärällä joka on pienempi kuin sitä edeltäneiden kuntien byrokraattien määrä.
Quote from: Semiretardi on 28.02.2013, 12:22:53
Myöskin kuntauudistus säästöinä? En vaan yksinkertasesti usko, että sillä paskalla mikä siellä on aikaseksi saatu tulisi mitään säästöjä. Isompi kunta ei tuo säästöjä, varsinkaan jos kaikki nykyiset työntekijät saavat pitää työpaikkansa. Karu totuus. Isompi kunta voisi tuoda säästöjä siinä, että sen byrokratiaa pyöritettäisiin henkilömäärällä joka on pienempi kuin sitä edeltäneiden kuntien byrokraattien määrä.
Eikö kuntauudistusta voisi jättää kuntien itsensä kontolle? Lakisääteiset velvoitteet minimiin, siirto valtion kontolle tai lakkautus kokonaan. Verotusoikeuden laajentaminen esim. siirtämällä yhteisöverotus suoraan kunnille. Kaikki valtionosuudet, tasaukset ym. pois. Rahaliikenne sellaiseksi, että valtio ei maksa kunnille mistään muusta kuin jostain spesifeistä tilaustehtävistä, esim. vastaanottokeskukset. Kunnat keräävät omat verotulonsa ja kattavat niillä menonsa. Eikö näin ongelma ikään kuin ratkeaisi itsestään.
Quote from: AuggieWren on 28.02.2013, 12:41:46
Kaikki valtionosuudet, tasaukset ym. pois. Rahaliikenne sellaiseksi, että valtio ei maksa kunnille mistään muusta kuin jostain spesifeistä tilaustehtävistä, esim. vastaanottokeskukset. Kunnat keräävät omat verotulonsa ja kattavat niillä menonsa. Eikö näin ongelma ikään kuin ratkeaisi itsestään.
Ainakin liitoshalukkuutta alkaisi löytymään kummasti niistä pienemmistä, isommat tuskin kovin innokkaita olisi enää.
Ja vastaanottokeskusten määrä kasvaisi reippaasti, kunnat kilpailisi tuottavista yksiköistä.
Quote from: Kaptah on 28.02.2013, 11:38:24
Minusta hyvä tapa lähteä lähestymään tätä koko ongelmaa olisi sellainen, että tehdään mahdollisimman yksityiskohtainen lista valtion menoista. Luulisi sellaisen löytyvänkin. Sen jälkeen otetaan muutama fiksu tyyppi ja iso pannu kahvia ja aletaan listaamaan asioita tärkeysjärjestykseen. Sen jälkeen lasketaan kuinka moneen tärkeimpään on varaa.
Tuota voi käyttää sisällysluettelona. Tarkempaa tietoa löytynee Googlella.
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/menottehtavittain/ (http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/menottehtavittain/)
Kehitysavun puolittaminen, yritystukiviidakon perkaaminen ja sosiaalietuuksien indeksikorotusten jäädyttäminen pariksi vuodeksi. Näistä tulisi varovasti arvioiden reilun kahden miljardin euron säästöt ja uskallan väittää, että kovin monen suomalaisen elämä ei dramaattisesti kärsisi näiden toimenpiteiden seurauksena. En usko, että indeksikorotusten jäädyttäminen vahingoittaisi kotimaista kysyntää.
Rakenteellisella puolella pidennetään työuria tutuksi tulleen mantran mukaisesti alusta, keskeltä ja lopusta. Tärkeintä olisi vauhdittaa opiskelijoiden valmistumista ja puuttua työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syihin. Eläkeiän alarajaa voidaan nostaa kahdella vuodella.
Tässä olisi meikäläisen resepti, mitä tulee menoleikkauksiin ja rakenteellisiin uudistuksiin. Toki myös maahanmuuton, kuntarakenteen ja soterakenteen kaltaiset asiakokonaisuudet täytyy pitää jatkuvasti pöydällä ja kriittisen tarkastelun kohteena.
Lopuksi on tietenkin todettava, että suomalainen teollisuus on saatava nousuun ja yksityiselle sektorille on kyettävä luomaan uusia työpaikkoja. Tämä pitää ottaa ikään kuin kaiken lähtökohdaksi ja taustaoletukseksi.
Valtiontalouden voitto/tappio pitäisi jakaa äänestysikäisille kansalaisille vuoden päättyessä.
Tänä vuonna se tarkoittaisi 2500 euron maksulapun tipahtamista postiluukusta.
Toinen vaihtoehto voisi olla laittaa kulut maksuun aina eduskuntavaalikauden lopuksi. Maksulaput postitetaan kotiin samassa kuoressa äänestysilmoituksen kanssa.
http://www.hannuvisti.com/blog/files/71b3d8d5f4c59d824b86bfe74ea55252-1383.php
QuoteJulkisen sektorin ongelma on siinä, että se ei luo uutta. Se tekee kyllä osin tarpeellisia asioita, mutta mitään uutta se ei luo eikä tienaa mitään. Se vain ottaa muilta ja jakaa. Toinen ongelma on siinä, että kun julkisen sektorin osuus on puolet taloudesta, siitä on tullut suuri asiakas parhaiten verkostoituneelle yksityiselle bisnekselle. Tässä bisneksessä taas markkinatalous ei kukoista. Vaatimalla EU-kilpailutusdirektiivien hengessä kaikenlaisia sertifikaatteja, pidetään pienemmät pelurit poissa markkinoilta ja jätetään julkisen sektorin törsäysmiljardit muutaman suuren yrityksen tavoiteltaviksi. Tässä on sama ongelma kuin bilateraalisessa idänkaupassa: syntyy bisnestä, jolla ei ole mitään olemassaolon oikeutusta vapaassa kilpailutilanteessa.
Boldaus omani, sillä huomio on hyvä. Kirjoitukselle on myös jatko-osa:
http://www.hannuvisti.com/blog/files/63c4b8db52fec7caac5d693583ad7267-1384.php
Quote from: Embo on 28.02.2013, 15:12:42
http://www.hannuvisti.com/blog/files/71b3d8d5f4c59d824b86bfe74ea55252-1383.php
QuoteJulkisen sektorin ongelma on siinä, että se ei luo uutta. Se tekee kyllä osin tarpeellisia asioita, mutta mitään uutta se ei luo eikä tienaa mitään. Se vain ottaa muilta ja jakaa. Toinen ongelma on siinä, että kun julkisen sektorin osuus on puolet taloudesta, siitä on tullut suuri asiakas parhaiten verkostoituneelle yksityiselle bisnekselle. Tässä bisneksessä taas markkinatalous ei kukoista. Vaatimalla EU-kilpailutusdirektiivien hengessä kaikenlaisia sertifikaatteja, pidetään pienemmät pelurit poissa markkinoilta ja jätetään julkisen sektorin törsäysmiljardit muutaman suuren yrityksen tavoiteltaviksi. Tässä on sama ongelma kuin bilateraalisessa idänkaupassa: syntyy bisnestä, jolla ei ole mitään olemassaolon oikeutusta vapaassa kilpailutilanteessa.
Boldaus omani, sillä huomio on hyvä. Kirjoitukselle on myös jatko-osa:
http://www.hannuvisti.com/blog/files/63c4b8db52fec7caac5d693583ad7267-1384.php
Itsestäänselvyyksiä kirjoittelee. Vaan eihän noi toki Suomen johdolle itsestäänselvyyksiä ole tai ainakin jos ovat, niin raha kelpaa eikä kiinnosta kleptokratiassa pohtia edes miten asioita voisi parantaa.
Ode tietää, millä Suomi saadaan nousuun: IL: Soininvaara puolustaa nuorten palkka-alea - SAK tyrmää (http://www.iltalehti.fi/talous/2013022816730158_ta.shtml)
Jaa, että miten tämä liittyy julkistalouteen:
QuoteHän korostaa, että tulonmenetystä korvattaisiin veronkevennyksillä ja yhteiskunnan tuilla.
Itse asiassa nyt juuri on hyvä aika ottaa valtion velkaa. Miksikö? No koska velkakriisi on tosiasia koko €uro-alueella, ja sellaisena se myös tullaan ratkaisemaan. Ratkaisuja taas on käytännössä tasan 1 kpl: jätti-inflaatio. Se syö mennessään valtioiden kiinteäkorkoiset velat ja zimzalabim olemme velattomia. Jokuhan tämän lystin tietysti maksaa, eli tässä tapauksessa ne joilla ei ole velkaa.
Quote from: AuggieWren on 28.02.2013, 15:34:48
Ode tietää, millä Suomi saadaan nousuun: IL: Soininvaara puolustaa nuorten palkka-alea - SAK tyrmää (http://www.iltalehti.fi/talous/2013022816730158_ta.shtml)
Jaa, että miten tämä liittyy julkistalouteen:
QuoteHän korostaa, että tulonmenetystä korvattaisiin veronkevennyksillä ja yhteiskunnan tuilla.
Heh, ääneen nauroin. ;D
Quote from: Luotsi on 28.02.2013, 15:39:05
Itse asiassa nyt juuri on hyvä aika ottaa valtion velkaa. Miksikö? No koska velkakriisi on tosiasia koko €uro-alueella, ja sellaisena se myös tullaan ratkaisemaan. Ratkaisuja taas on käytännössä tasan 1 kpl: jätti-inflaatio. Se syö mennessään valtioiden kiinteäkorkoiset velat ja zimzalabim olemme velattomia. Jokuhan tämän lystin tietysti maksaa, eli tässä tapauksessa ne joilla ei ole velkaa.
Jepulistajuuu, velat tappiin ja islannit. Mutta arvaahan sen mitä tekevät.
Quote from: Teaparty on 28.02.2013, 14:33:56
Valtiontalouden voitto/tappio pitäisi jakaa äänestysikäisille kansalaisille vuoden päättyessä.
Tänä vuonna se tarkoittaisi 2500 euron maksulapun tipahtamista postiluukusta.
Toinen vaihtoehto voisi olla laittaa kulut maksuun aina eduskuntavaalikauden lopuksi. Maksulaput postitetaan kotiin samassa kuoressa äänestysilmoituksen kanssa.
Tämä on hyvä, todella hyvä! Puolueisiin kuuluu noin viisi prosenttia kansalaisista, mutta niillä on sata prosenttia päättäjien paikoista kunnissa ja valtiolla, missä rahat kulutetaan/tuhlataan/jaetaan kavereille. Tämä maksulappu pistäisi enemmistön, eli sen puolueisiin kuulumattoman 95 %:n, funtsaamaan todella tarkasti, miksi äänestää näitä samoja politrukkeja uudestaan ja uudestaan.
Ehkä tämä 95 %:n enemmistö näillä eväillä ymmärtäisi vihdoin ja viimein toteuttaa enemmistön demokratiaa ja ottaisi vallan itselleen.
Quote from: Teaparty on 28.02.2013, 14:33:56
Valtiontalouden voitto/tappio pitäisi jakaa äänestysikäisille kansalaisille vuoden päättyessä.
Tänä vuonna se tarkoittaisi 2500 euron maksulapun tipahtamista postiluukusta.
Toinen vaihtoehto voisi olla laittaa kulut maksuun aina eduskuntavaalikauden lopuksi. Maksulaput postitetaan kotiin samassa kuoressa äänestysilmoituksen kanssa.
Juuri näin pitäisi tehdä:
Toinen vaihtoehto voisi olla laittaa kulut maksuun aina eduskuntavaalikauden lopuksi. Maksulaput postitetaan kotiin samassa kuoressa äänestysilmoituksen kanssa.