Nyt siis rakennetaan tuleville sukupolville "orjalaivan terva" ja "maksamme velkaa"-projekteja.
Suomi ei ole uuskolonialistisesti maanvuokraajasortajana, mutta sehän ei Suomea pelasta, koska - ? - kyllä sitä joku syy tarvittaessa löytyy.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Viljelymaata+vuokrataan+k%C3%B6yhist%C3%A4+maista+kiihtyv%C3%A4%C3%A4n+tahtiin/1135246499596
Viljelymaata vuokrataan köyhistä maista kiihtyvään tahtiin
5.6.2009 5:00
A A Kristiina Yli-Kovero
Helsingin Sanomat
"Maan vuokraaminen on saanut paikalliset ihmiset osoittamaan mieltään. Jo vuonna 2004 masaimiehet vastustivat Keniassa hanketta miljoonan hehtaarin alan vuokraamisesta briteille 99 vuodeksi.
Viljelykelpoisesta maatalousmaasta on tullut maailmalla uusi kiinnostuksen kohde. Vuonna 2007 alkanut viljan hinnan raju nousu avasi useiden silmät rikkaissa Persianlahden- ja Pohjois-Afrikan maissa sekä Kiinassa. Maat haluavat turvata oman maan ruokahuollon köyhistä, usein kehitysmaista vuokratuilla pelloilla.
Hankkeiden takana on valtioita, valtion rahoittamia yrityksiä ja säätiöitä sekä yksityisiä yhtiötä.
Afrikassa suurin kiinnostuksen kohde on sisällissodan kurimuksessa oleva Sudan, joka on myös suurin kehitysavun vastaanottajamaa. Peltomaata on vuokrattu myös Malista, Keniasta, Tansaniasta ja Sambiasta.
Aasiassa vuokraajia kiinnostavat muiden muassa Kambodža, Indonesia, Pakistan ja Filippiinit."
...
http://www.hs.fi/digilehti/talous/artikkeli/Rikkaille+vuokraajille+on+siirtynyt+20+miljoonaa+hehtaaria+viljelymaata/1135246507666
Rikkaille vuokraajille on siirtynyt 20 miljoonaa hehtaaria viljelymaata
Innokkaimpia hankkijoita ovat rikkaat öljymaat ja Kiina
Kristiina Yli-Kovero
helsingin sanomat
Viljelymaan vuokraaminen tai ostaminen ulkomailta on viimeisen vuoden ajan kiinnostanut yhä useampia yrityksiä, sijoittajia ja valtioita. Erityisen kiivaasti asialla ovat olleet rikkaat Persianlahden maat ja Pohjois-Afrikan valtiot, joilla on öljyä, mutta vähän viljelykelpoista maata.
Myös Kiina on pyrkinyt sopimaan viljelymaan vuokraamisesta ulkomailla. Kiinassa kaupungit vievät kiihtyvään tahtiin maanviljelyyn ennen käytettyä maata ja jokien saastuminen vaikeuttaa puhtaan kasteluveden saantia.
Viimeisen kahden vuoden aikana vieraisiin käsiin on siirtynyt noin 20 miljoonan hehtaaria viljelymaata, arvioi International Food Policy Research Intitute (IFPRI). Esimerkiksi Suomessa peltoa on runsaat kaksi miljoonaa hehtaaria.
Maata vuokraa useimmiten köyhä kehitysmaa, siksi viljelymaan hamuamista kutsutaan julkisuudessa uuskolonialismiksi. Rikkaat maat vuokraavat maat, kasvattavat elintarvikkeiden raaka-aineet ja laivaavat ne omaan maahan vähää välittämättä köyhän maan omista kansalaisista.
Hankkeiden takana on yksityisiä yhtiöitä, sijoittajia, valtionyhtiöitä ja valtioiden perustamia säätiöitä.
Kiinalaisista vuokraajista useat ovat valtionyhtiöitä, joiden takana on joko valtio tai valtion omistama pankki. Qatarissa vuokraajana on valtion perustama 60 miljardin dollarin rahasto.
Saudi-arabialainen Bin Laden -yhtiö on ilmoittanut sijoittavansa 2,8 miljardia euroa riisiviljelyksiin Indonesiassa.
Ukrainassa vuokramaata viljelee myös Trigon-niminen tanskalaisyhtiö, jonka taustalla on suomalaisia sijoittajia. Yhtiöllä oli viime satokaudella viljelyssä 65 000 hehtaaria, tänä satokautena yhtiö uskoo saavansa satoa 350 000 tonnia.
Suomen satolukuihin verrattuna määrä on huima. Vuonna 2007 ennätyssato oli runsaat neljä miljoonaa tonnia.
Maata vuokraamalla etenkin Persianlahden- ja Pohjois-Afrikan maat sekä Kiina haluavat turvata oman maan ruokahuollon, jos elintarvikkeiden tuonti jostain syystä vaikeutuu.
Sopimuksista ei aina kerrota tarkkoja yksityiskohtia. Vuokraaminen on yleisempää kuin ostaminen ja sopimuksiin kuuluu usein lupaus rakentaa vuokraajan varoin teitä, varastoja, satamia ja tuoda maahan uutta tuotantoteknologiaa.
Asiaa selvittänyt ekonomisti Kalle Laaksonen Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta muistuttaa, että maan vuokraaminen ulkomaalaisille on poliittisesti erittäin herkkä asia.
Oman maan kansalaisille voi olla erittäin vaikea perustella, miksi maata vuokrataan vuosikymmeniksi ja viedään sato pois maasta, vaikka omat asukkaat näkevät nälkää.
Laaksonen näkee maanvuokraamisessa myös myönteisiä piirteitä. Uudet yrittäjät vievät maahan kehittynyttä viljelyteknologiaa, joka voi nostaa maatalouden tuottavuutta myös muilla alueilla. Viljan kokonaistuotanto maailmassa voi näin nousta.
Laaksosen mukaan olisi hyvä, jos sopimuksia tehtäessä kolmas, riippumaton osapuoli neuvoisi vuokranantajaa siitä, millainen sopimus kannattaa tehdä. Samalla voitaisiin sopia esimerkiksi siitä, että osa sadosta myydään kohtuuhintaan vuokranantajamaan markkinoille.
Maiden vuokraaminen voi myös lisätä sademetsien kaatamista, kuten esimerkiksi Kongossa, jos sieltä varattuja sademetsiä ryhdytään raivaamaan öljypalmuviljelyksille. Hyvin usein peltoja aiotaan kuitenkin raivata lähinnä heinää kasvaville savanni-tyyppisille alueille.
Kiinalaiset ja öljysheikkiläiset ovat tyhmiä, koska he vuokraavat maata Afrikasta. Eivätkö he tiedä, että Afrikan maaperä on täysin viljelykelvotonta ja että siellä on jatkuva nälänhätä juuri siksi, että Afrikan maaperässä ei voi viljellä mitään.
Kylläpäs kiinalaiset ja öljysheikkiläiset ovat tyhmiä.
QuoteJo vuonna 2004 masaimiehet vastustivat Keniassa hanketta miljoonan hehtaarin alan vuokraamisesta briteille 99 vuodeksi.
Se on muuten juhlava näky, kun miljoona masaimiestä osoittaa mieltään maanvuokraamista vastaan seiväs tanassa.
Tosiasiassa noilta vuokratuilta pelloilta tulee moninkertaiset sadot ja tarjoavat luultavasti myös paikallisille töitä toisin kuin erilaisten mugabejen ja mobutujen sukulaisten hoitamilta tiluksilta. Toki sopimuksiin pitäisi kirjata että tarvittavaksi katsotun osan viljasta pitäisi jäädä kotimaahan mutta tämä, niinkuin muutkin oman maan hyvinvointiin liittyvät asiat, taitaa usein olla sopparin allekirjoittavalle gepardihatulle sivuseikka. Tuollaisilla muillekin aloille, esim. turismiin ulottuvilla vuokrasopimuksilla Afrikan asiat saatettaisiin jopa saada kuntoon. HUI! Sehän vasta kauhistus olisikin kehitysapu- ja suvaitsevaisuusasiantuntijoille. Väärin sammutettu!
Zimbabwelainen sotaveteraani kertoo:
"Täällä olevat valkoiset viljelijät riistivät meitä vuosikymmeniä, osa jopa pari vuosisataa. Onneksi saimme suostuteltua heidät poistumaan ja jättämään farminsa meille. Täysin rauhanomaisin keinoin, tietenkin. Erosimme sovinnolla; farmarin vaimokin antoi meille yllätysseksiä. Sitä en ymmärrä, miksi valkoinen farmari ampui itseään selkään 30m etäisyydeltä, enkä sitä miksi perheen pienet lapset hyppäsivät pää edellä talon kivijalkaan, sekin joka ei osannut edes kävellä.
Nyt meillä on nälänhätä. Se ei johdu siitä, että olisimme haluttomia työntekoon. Päinvastoin. Minäkin olin yhtenä päivänä mennyt pellolle kuokan kanssa. Olin juuri kohottanut kuokkani ylös, lyödäkseni sen ensimmäistä kertaa maamme viljavaan köyhään maaperään. Juuri sillä silmänräpäyksellä peltoa pitkin purjehti eteeni valtavan iso orjalaiva, täysissä purjeissa. Laivan valkoihoinen kapteeni huusi sieltä jotain solvauksia, ja matruusit alkoivat roiskia suomalaista tervaa pelloille, tuhotakseen vain korjaamista vailla olevan runsaan satomme. Pakenin kauhuissani, enkä ole sen jälkeen pellolle uskaltautunut.
On länsimaiden velvollisuus auttaa meitä."
Quote from: reino on 05.06.2009, 13:19:19
Se on muuten juhlava näky, kun miljoona masaimiestä osoittaa mieltään maanvuokraamista vastaan seiväs tanassa.
Mahtaa olla ;D
Quote from: reino on 05.06.2009, 13:19:19
Se on muuten juhlava näky, kun miljoona masaimiestä osoittaa mieltään maanvuokraamista vastaan seiväs tanassa.
;D
QuoteLaaksosen mukaan olisi hyvä, jos sopimuksia tehtäessä kolmas, riippumaton osapuoli neuvoisi vuokranantajaa siitä, millainen sopimus kannattaa tehdä.
Öljysheikkiä ja gebardisuikkadiktaattoria ei varmaan kiinnosta jonkun ihmisoikeuksien supervallan neuvot. Heillä on varmaan oma vankka käsityksensä siitä millaienn sopimus
kannattaa tehdä.
Kumma juttu. Masait eivät viljele maata. He paimentavat lehmiä. Ilmeisesti kiistanalaiset maat siis a) eivät olleet viljelykäytössä tai b) masaiden laiduntamista olisi rajoitettu maan tehokkaammalla viljelyllä. Perinteisesti nomadien ja viljelijöiden välillä on erimielisyyksiä maan käytöstä. Pohjimmiltaan valinta on aina pienen ryhmän perinne-elinkeino vs työvoimaintensiivinen ruoan omaan käyttöön ja (rajoitetusti) myyntiin viljely.
Olin siinä uskossa että maatalouden tuottavuuden kasvu olisi ihan hyvä juttu kehitysmaalle. Silly me.
Molemmissa tapauksissa maanviljelyksestä ilmeisesti saadaan parempi tuotto vuokraamalla britille.
Kiinnostaa kovasti kuka maata oli vuokraamassa pois ja minne massit katoavat jos vuokraus toteutuu.
Quote
... peltoa pitkin purjehti eteeni valtavan iso orjalaiva, täysissä purjeissa. Laivan valkoihoinen kapteeni huusi sieltä jotain solvauksia, ja matruusit alkoivat roiskia suomalaista tervaa pelloille, tuhotakseen vain korjaamista vailla olevan runsaan satomme. Pakenin kauhuissani ...
Niisk - turvapaikka myönnetty...! ;D
QuoteKiinnostaa kovasti kuka maata oli vuokraamassa pois ja minne massit katoavat jos vuokraus toteutuu.
Villi veikkaus että massit katoavat presidentti Mwai Kibakin ja tämän lähipiirin sveitsiläisille pankkitileille.
QuoteSaudi-arabialainen Bin Laden -yhtiö on ilmoittanut sijoittavansa 2,8 miljardia euroa riisiviljelyksiin Indonesiassa.
Bin Laden? Kyllä on bisneskeinot terroristeilla!
Quote from: Toni H. on 05.06.2009, 17:15:27
QuoteSaudi-arabialainen Bin Laden -yhtiö on ilmoittanut sijoittavansa 2,8 miljardia euroa riisiviljelyksiin Indonesiassa.
Bin Laden? Kyllä on bisneskeinot terroristeilla!
Älä solvaa Bushien liikekumppaneita.
Jotenkin jännä olo tulee kun toiset ovat edelleen sitä mieltä, että kyllä Suomi pärjää vaikka maataloudelle kävisi miten ja sitten toiset vuokraavat viljelymaata Sudanista.
Quote from: Toni H. on 05.06.2009, 17:15:27
QuoteSaudi-arabialainen Bin Laden -yhtiö on ilmoittanut sijoittavansa 2,8 miljardia euroa riisiviljelyksiin Indonesiassa.
Bin Laden? Kyllä on bisneskeinot terroristeilla!
Ko. suku on varsin mielenkiintoinen. Aikoinaan kun jenkeissä läheteltiin 9/11 jälkeen niitä pernaruttokirjeitä (jonka syylliseksi paljastui joku jenkki itse), tuli tunnetuksi, että pernaruton vasta-ainetta valmistavan lääketehtaan omistavat kimpassa Bushin perhe ja Bin Ladenin perhe. Ehkä juuri tuosta pulverikirjemies sai inspiraationsa. Paremmin 9/11 materiaaliin tutustuneet osannevat kertoa muitakin veikeitä yhteisbisneksi ja kytköksiä näiden sukujen välillä.
Quote from: Nikopol on 05.06.2009, 15:36:58
Kumma juttu. Masait eivät viljele maata. He paimentavat lehmiä. Ilmeisesti kiistanalaiset maat siis a) eivät olleet viljelykäytössä tai b) masaiden laiduntamista olisi rajoitettu maan tehokkaammalla viljelyllä. Perinteisesti nomadien ja viljelijöiden välillä on erimielisyyksiä maan käytöstä. Pohjimmiltaan valinta on aina pienen ryhmän perinne-elinkeino vs työvoimaintensiivinen ruoan omaan käyttöön ja (rajoitetusti) myyntiin viljely.
Ei se asia niin yksioikoinen ole. Nomadismia on yleensä harrastettu niillä seuduilla joilla ei maanviljelyä voi tehdä johtuen kuivuudesta. Paimenilla on ollut mahdollisuus aina siirtyä sinne missä ruoho on vehreämpää (minkä erityisesti somalit tiedostavat), maanviljelijöillä ei. Siksi nomadien ja viljelijöiden välillä ei ole välttämättä ollut paljoa maakiistoja kun käytetty maa ei ole samaa.
Tätä kuviota nyt on alkanut sotkemaan jatropa-pensas mitä käytetään biopolttoaineena. Sitä on markkinoitu kasvina mitä voi viljellä ns. wastelandeilla jotka on usein virallisesti tuottamattomia. Jatropa kestää kuivuutta paremmin kuin ruokakasvit. Kuitenkin erilaiset paimentolaiskansat ovat käyttäneet joutomaita iät ja ajat mutta kiertävän elämäntavan vuoksi heillä ei ole mitään omistajuutta käyttämiinsä maihin. Tämä on alkanut aiheuttaa maakiistoja, nimenomaan järjestäytyneen valtion ja järjestäymättömien paimentolaisten välillä. Jatropa on myös sikäli ongelmallinen, että vaikka kasvi teoriassa kestää kovaakin kuivuutta, ja sitä on markkinoitu kasvina joka ei kilpailisi samojen maa-alojen käytöstä ruokakasvien kanssa, sato on kuitenkin valtavan paljon suurempi jos sitä kastellaan. Tämä sitten tarkoittaa sitä että todellisuudessa sitä kuitenkin viljellään samoilla mailla kuin ruokakasveja jolloin ruoantuotanto kärsii. Jatropan siemenkakku on myrkyllistä, ja monien mukaan se happamoittaa maaperää pahasti. Sellaisia vähemmän tunnettuja jatropalajikkeita on joiden siemenpuristejäte olisi syötävää, mutta ne tuottavat vähemmän satoa.
Kuitenkin kasviin ollaan tehty vahvoja investointeja pitkin maailmaa. Joissain skenaarioissa Afrikkaan tehtäisiin satoja miljoonia hehtaareja jatropaplantaaseja länsiyhtiöiden toimesta ja esim. Intiassa on ollut suunnitelmia että 17 miljoonaa hehtaaria paimentolaisheimojen käytössä olevaa joutomaata istutettaisiin täyteen jatropaa, millä tulisi olemaan vahva maolais-sissisota-aktiviteettiä lisäävä vaikutus alueella.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mies muutama päivä sitten hehkutti mahdollisuutta siitä että Brasiliaan tulisi esim. 100 miljoonaa hehtaaria jatropaplantaasia puolikuiville alueille. Tämä voisi kyllä olla siinä maassa parempi vaihtoehto kuin sokeriruo'on käyttö USA;n hamuamaksi etanoliksi.
Siinä kun öljyn hinta on kovemmassa nousussa kuin homma, on aika todennäköistä että nämä skenaariot myös joissain määrin tulevat toteutumaan.
Nikopol jatkaa:
--------------
Olin siinä uskossa että maatalouden tuottavuuden kasvu olisi ihan hyvä juttu kehitysmaalle. Silly me.
Molemmissa tapauksissa maanviljelyksestä ilmeisesti saadaan parempi tuotto vuokraamalla britille.
Kiinnostaa kovasti kuka maata oli vuokraamassa pois ja minne massit katoavat jos vuokraus toteutuu.
---------------------------
Maatalouden tuottavuuden kasvu ei ole välttämättä yhtään hyväksi kehitymaille. Monissa kehitysmaissa ruokaa sinällään tuotetaan moninkertaisesti yli oman tarpeen, mutta suurin osa siitä myydään länsimaihin. Tällöin pieni kaupunki-eliitti rikastuu, ja länsimaiset farmarit joutuvat iskemään hanskat naulaan kilpailussa halpatyövoiman kanssa. Lähinnä keskeisin kysymys nälänhädän kannalta on se, että onko ihmisillä työtä jotta voivat ostaa sitä ruokaa. Jos maanviljelys on hyvin keskitettyä koneellista plantaasitouhua, työllistävä vaikutus on vähäinen ja nälkäänäkevien maattomien joukko on väistämättä suuri siitä riippumatta mikä on maan todellinen ruoantuotanto per asukas. Ja sitten sitä joutoporukkaa seilaa massoina Afrikasta Eurooppaan pitkin Välimerta joten vaikutus tulee vahvasti iskemään myös Eurooppaankin.
Itse asiassa kehitysmaa-talousrakenne missä tietty kaupunkieliitti hallitsee laajan skaalan plantaasimaataloutta on yhtä tuhoisa kuin runsaat luonnonvarat harvojen käsissä. Tälläisten maiden eliitit ovat yleensä läpikorruptioituneita, mutta niitä on mahdoton saada pois vallasta niin kauan kun rahaa virtaa maailmankaupasta heille. Tästä ilmiöstä itseäni paremmin on kirjoittanut nimimerkki ruukinmatruuna klassikkokirjoituksessaan:
http://takkirauta.blogspot.com/2008/04/luonnonvarojen-kirous.html
Erityisesti maanvuokraus on sikäli tulenarka asia, kun sen puitteissa siirretään rekisteröimättömien asukkaiden maita kaupunkieliitin rahalliseksi pönkittämiseksi. Kyllä minä uskon, että se johtaa tilanteeseen missä nälkäänäkevien joukko tulee kasvamaan samanaikaisesti kun kehitysmaiden BKT voi kuitenkin nousta kaupunkieliittien vauraustuessa.
Mielenkiintoista juttua hattiwatilta.
Nuo ovat varmasti oikeita ongelmia, mutta kieltäydyn tuntemasta syyllisyyttä.
Mikä sitten neuvoksi afrikkalaisille? Tehkää vallankumous.
Niin Suomessakin tehtiin. Ja sitten torpparit saivat maata.
Quote from: reino on 06.06.2009, 20:02:20
Mielenkiintoista juttua hattiwatilta.
Nuo ovat varmasti oikeita ongelmia, mutta kieltäydyn tuntemasta syyllisyyttä.
Mikä sitten neuvoksi afrikkalaisille? Tehkää vallankumous.
Niin Suomessakin tehtiin. Ja sitten torpparit saivat maata.
Jotenkin olen saanut sellaisen kuvan, että sikäläiset vallankumoukset koskevat lähes aina sitä kuka sortaa ketä tällä kertaa, eikä vapautta.
Vaikeaa on auttaa ihmisiä, jotka ovat niin rasistisia. Ehkä Astrid Thors voisi käydä opastamassa heitä.
Toisin kuin hattiwatti väittää, luonnonvaroilla on mahdollista vaurastua.
Quote from: hattiwatti on 06.06.2009, 13:09:52
Ei se asia niin yksioikoinen ole. Nomadismia on yleensä harrastettu niillä seuduilla joilla ei maanviljelyä voi tehdä johtuen kuivuudesta. Paimenilla on ollut mahdollisuus aina siirtyä sinne missä ruoho on vehreämpää (minkä erityisesti somalit tiedostavat), maanviljelijöillä ei. Siksi nomadien ja viljelijöiden välillä ei ole välttämättä ollut paljoa maakiistoja kun käytetty maa ei ole samaa.
Nykyään nomandeille on jäljellä vain kaikista kuivimmat maat - vähän vehreät alueet ovat siirtyneet maanviljelyyn. Paljon afrikasta vuokratusta maasta on kuivaa, mutta lähistöllä on jokia joita ei ole vielä otettu kastelukäyttöön. Kasteluinfran rakentamista odotetaankin juuri ulkomaalaisilta. Paimentolaisten käyttämä maa-ala pienenee koko ajan.
Quote
Itse asiassa kehitysmaa-talousrakenne missä tietty kaupunkieliitti hallitsee laajan skaalan plantaasimaataloutta on yhtä tuhoisa kuin runsaat luonnonvarat harvojen käsissä. Tälläisten maiden eliitit ovat yleensä läpikorruptioituneita, mutta niitä on mahdoton saada pois vallasta niin kauan kun rahaa virtaa maailmankaupasta heille. Tästä ilmiöstä itseäni paremmin on kirjoittanut nimimerkki ruukinmatruuna klassikkokirjoituksessaan:
http://takkirauta.blogspot.com/2008/04/luonnonvarojen-kirous.html
Ei runsaat luonnonvarat ole kirous. On runsaasti esimerkkejä maista jossa luonnonvarat muuttuvat rikkauksiksi (kts. lähi-itä, venezuela, yhdysvallat 1800-luvulla, ...). Kääntäen, luonnonvarattomatkaan afrikan maat eivät ole kehittyneet mihinkään. Afrikkalainen johtamiskulttuuri sensijaan on kirous. Läpikorruptiokaan ei välttämättä ole tuhoisaa (vrt. etelä-korea), jos korruptiosta saadut rahat käytetään investointeihin. Afrikkalaisessa korruptiossa ryöstetyt varat käytetään omaan ja suvun ylelliseen elämään. Afrikan ongelmille on turha etsiä kauempaa kuin wabenzi-johtajista.
Quote from: happosai on 06.06.2009, 21:27:13
Afrikkalaisessa korruptiossa ryöstetyt varat käytetään omaan ja suvun ylelliseen elämään. Afrikan ongelmille on turha etsiä kauempaa kuin wabenzi-johtajista.
Afrikan ongelmille ei ole syytä etsiä muualta kuin afrikkalaisista. Yhteiskunnat koostuuvat kuitenkin ihmisistä.
Olipa asia poliittisesti korrektia taikka ei.
Käsittääkseni viljelymaata on myös ostettu suuria määriä, silloin kun ostaminen on mahdollista. Yksi syy tähän on sijoittajien tarve hankkia kiinteää omaisuutta tilanteessa, jossa kansainvälinen valuuttajärjestelmä horjuu. Hedelmällisen maan uskotaan pitävän ja kohottavan arvoaan, kun väestö kasvaa ja ruokittavia suita on aina vain enemmän. Kulta, pelto ja metsä, siinä monen sijoittajan turvasatamat.
Kiina on koko ajan tehnyt strategisia liikkeitä varmistaakseen resurssien saatavuuden tarpeisiinsa. Koskee kaikkia raaka-aineita, ei vain ruokaa. Afrikassa on satojatuhansia kiinalaisia työskentemässä strategisissa hankkeissa.
Mikähän muuten oli Halosen Afrikan kiertueen lopputulos? Tuliko sieltä jotain konkreettista, jotain josta olisi hyötyä (tai edes jotain josta ei olisi haittaa)?
Quote from: nyt nappaa on 06.06.2009, 23:19:58
Mikähän muuten oli Halosen Afrikan kiertueen lopputulos?
Tietysti se, että suomalaisten lihaasyövien heteromiesten on maksettava lisää veroja Afrikkaan suunnatun kehitysavun kymmenkertaistamiseksi.
Lisäksi Afrikasta Suomeen tuotavien kymmenientuhansien 185-senttisten, 75-kiloisten sänkileukaisten pakolaislasten vastaanottamista varten on varattava vastaanottokeskuksiksi mm. Hotel Kämp, Hotel Strand Hilton ja Hotel Kalastajatorppa Hilton.
Quote from: nyt nappaa on 06.06.2009, 23:19:58
Käsittääkseni viljelymaata on myös ostettu suuria määriä, silloin kun ostaminen on mahdollista. Yksi syy tähän on sijoittajien tarve hankkia kiinteää omaisuutta tilanteessa, jossa kansainvälinen valuuttajärjestelmä horjuu. Hedelmällisen maan uskotaan pitävän ja kohottavan arvoaan, kun väestö kasvaa ja ruokittavia suita on aina vain enemmän. Kulta, pelto ja metsä, siinä monen sijoittajan turvasatamat.
Kiina on koko ajan tehnyt strategisia liikkeitä varmistaakseen resurssien saatavuuden tarpeisiinsa. Koskee kaikkia raaka-aineita, ei vain ruokaa. Afrikassa on satojatuhansia kiinalaisia työskentemässä strategisissa hankkeissa.
Mikähän muuten oli Halosen Afrikan kiertueen lopputulos? Tuliko sieltä jotain konkreettista, jotain josta olisi hyötyä (tai edes jotain josta ei olisi haittaa)?
1. Olet tässä pitkälti oikeassa. Näitä maakauppoja on omalta osaltaan eskaloinut globaalin laman alkuvaiheet. Vaikka erkkomediassa ei puhuttu mitään, sijoittajat tiesivät kyllä pitkä aika ennalta mihin ollaan menossa. Sen vuoksi alettiin myymään epäluotettavaksi koettuja osakkeita ja ostamaan tolkuttomasti kaikkia perusraaka-aineita joiden hinnat nousivatkin järjettömästi. Esimerkiksi öljy oli viime vuonna 150 taalaa per tynnyri, ja viime keväänä myös teräksen hinta yhtäkkiä kaksinkertaistui vaikka teräksen kulutus ei noussut samassa ajassa lainkaan. Eräs teollisuusmies tuttuni yhdessä kehitysmaassa oli tosi kusessa sen kanssa, kun esim. tietyt energiatekniset jutut joita oli kehittelemässä ja vaativat paljon terästä eivät yhtäkkiä olleetkaan niin kilpailukykyisiä että olisi voinut valmistaa. Kaikki muutkin metalleista laitteita valmistavat tahot olivat yhtä vaikeuksissa, mutta onneksi teräksen hinta on sittemmin laskenut jotenkin järkeväksi jotta koneita tuottava talous voi toimia. En suoraan sanoen ymmärrä niitä ihmisiä jotka uskovat että säätelemätömässä kapitalismissa hyödykkeiden arvo menisi kysynnän mukaan. Aivan paskaa nykypäivänä, keinottelun mukaanhan se menee ainakin perushyödykkeiden osalta, ei se fakta enää ole kiistettävissä. Todellinen tuottava talous saa vain turpiinsa näistä ilmiöistä. Lisäksi viime kesänä paljon puhuttu ruokakriisikin oli suoraa seurausta ensisijaisesti keinottelusta ruokafutuureilla ja öljyn hinnalla - ruoan tuotanto on niin pitkälle sidoksissa dieselpumpuilla tapahtuvaan kasteluun että öljyn hinta heijastuu suoraan ruoan hintaan.
2. Kiinan osalta ruoantuotanto on ajautunut vaikeuksiin lähinnä vesivarojen tuhoutumisen takia. Ympäristönormeja ko. maassa ei paljoa kunnioiteta, ja kun muun maailman tavarantuotanto on siirtynyt Kiinaan, pohjavedet ovat saastuneet monilta alueilta ja suurien jokien vesi jo niin tuhottu ettei sitä voi käyttää edes kasteluun maataloudessa. Tämä on primäärisyy miksi Kiina koittaa siirtää ruoantuotantoaan muualle. Harvemmin asutuilla mailla on sentään vielä pohjavesivaroja olemassa. Ruoantuottaminen kun on etelässä täysin riippuvaista kastelusta mikä Suomessa on helppo unohtaa.
Kuten sanoit Kiina tekee kaikessa muussakin raaka-aine hankinnoissa aktiivista politiikkaa. Ne on tehneet paljon muiden kehitysmaiden kanssa diilejä, että jos tulee vaikka öljyä tietty määrä, Kiinalaiset rakentavat tietyn määrän infraa maahan - esimerkiksi Kiinalaisilla vangeilla. Ainakin Surinamissa Etelä-amerikassa, Kiina on tehnyt diilin paikallisen narkodiktaattorin kanssa metsien hakkuusta missä työvoimana Kiinasta roudattuja Kiinalaisia vankeja. Tällä hetkellä Kiina on myös rakentamassa tietä kohti Afrikan sarvea jotta voi laivata sieltä raaka-aineita itselleen. Sudanin diktaattorin kanssa ollaan oltu hyvää pataa, ja Darfurin kansanmurhassa käytetyt aseet ovatkin Kiinasta vastalahjaksi Sudanin öljystä. Onkin myös sopivasti Kiina aktivoinut Somalialaisten merirosvojen kuriinpistämisessä ettei logistisia häiriöitä tulisi tuleville laivarahdeille.
3. En tiedä onko Halosella kapasiteettia kertakaikkiaan mihinkään, ei hän ole
suoraan virkansa puolesta talousasioiden kanssa tekemisissä. Presidenttiys on lähinnä seremoniallinen virka, ja onhan Halonen itsekin julistautunut "arvojohtajaksi". Ja tyhmä kuin saapas kaiken lisäksi. Ilmeisesti Afrikan-turneen tarkoitus on pedata Haloselle jonkinlaista uraa YK:ssa presidenttiyden jälkeen, missä Namibian kunniakansalainen puoluetoveri Martti Ahtisaari on saattanut jeesata jotenkin. Mutta nykyäänhän se on Väyrynen mikä on kehitysapu / ulkomaankauppa ministerinä, ja nuo asiat kuuluvat itse asiassa hänelle. Kyllä ainakin niissä Afrikan maissa joihin menee Suomalaista kehitysapua on mennyt myös Väyrysen mukana ulkomaankauppadelegaatiota, sillä onhan kehitysavun piilotarkoitus aina ollutkin sumplia markkina-asemia kotimaisille firmoille. Mutta tietenkään Afrikan luonnonvaroilla ei ole Suomelle samanlaista merkitystä kuin esim. Kiinalle. Suomi kun itse on luonnonvarojen, lähinnä puun ja puujalosteiden kuten paperin kauppias. Afrikkaan ehkä voisi olla mahdollisuutta Suomesta myydä vaikka Nokian tietoliikenneinfraa tai jotain muita vastaavia yksittäisten firmojen hitech-tuotteita. Isommat markkinat ovat Aasian kehitysmaissa ja "idän kehitysmaissa" eli entisen Neuvostoliiton alueen maissa, joihin tehtaankadun Väyrysellä onkin vanhastaan lämpimät suhteet.
Quote from: reino on 06.06.2009, 20:02:20
Mikä sitten neuvoksi afrikkalaisille? Tehkää vallankumous.
Niin Suomessakin tehtiin. Ja sitten torpparit saivat maata.
Niin Zimbabwessakin tehtiin, ja nyt lähes kaikilla (99%)on nälkä. Ei ne paikalliset pysty edes kunnon vallankumoukseen.
Erityisesti mustan Afrikan maiden kannalta tuo on hyvä diili. Jostain, kuten suomalaisesta tervasta, rasismisäteilystä, Jussi Halla-ahon blogista, mutta ei kuitenkaan afrikkalaisista itsestään johtuvasta, syystä pellot eivät tule viljeltyä joko ollenkaan tai tehokkaasti.
Kiinalaisten toimesta varmasti tulee.
Suomeltakin parasta kehitysapua olisi lähettää sinne viljelijöitä. Ei sinne kannata rakentaa kaivoja kun niistä ei huolehdita tai ostaa traktoreita kun niillä ajetaan kylään ostamaan kaljaa.
Erittäin mielenkiintoista kaikki. Näin se tieto kasvaa.
Tarkoitin sitä että nomadismi on subsistenssielinkeino joka ei tuota lisäarvoa tai ylijäämää, jonka työllistävä vaikutus on marginaalinen ja johon tribalistiset konfliktit kuuluvat luontaisena osana. Pelkistä kulttuuriantropologisista näkökohdista nomadismi on karujen seutujen hätäratkaisu, umpikuja, jonka säivyttäminen ei ole prioriteetti. Etenkään jos vaakakupissa on suurten joukkojen energia- ja ruokahuolto. Masait saavat jatkaa rihkamansa kaupustelua ja ringissä pomppimista uusissa, muuttuneissa olosuhteissakin. Nuoret miehet käyvät jo nyt kaupungeissa töissä.
Monissa maissa maataloustuotantokin on subsistenssitasoista. Ylijäämä mätänee varastoihin infran puutteessa. Taas esim Etiopiassa järjetön väkimassa pysyy poissa kaupungeista maatalouden työvoimaintensiivisyyden ansiosta. Tuotannon lisääminen olisi suotavaa, mutta sen tehostaminen koneistamalla olisi katastrofi.
Suotuisat viljelymaat kuten Kenia, EA ja ennen Zimbabwe pystyvät valtavaan ylituotantoon. Kysymykseni siitä kuka hillot kuorii oli suuresti retorinen. Afrikassa vastaus on aina eliitti.
Ja itse ongelma ovat tietysti ne kymmenisen miljardia sielua joita maan päällä tulee olemaan liikaa. Meidän aikanamme tullaan näkemään ratkaisuja jotka saavat Pol Potin maaseutuprojektin näyttämään perhepiknikiltä. Suihkukoneiden aikaa jatkuu juuri riittävän pitkään että Suomikin saa osansa. Patruunat ja nötkötti vahva buy.
Näitä on mukava funtsia sillä aikaa kun päättäjät askartelevat Hesarin julkaisupolitiikan, homoadoption ja junacaustin parissa. :)
Tähän väliin yksi olennainen, yleisesti missattu fakta maatalousmaan omistuksessa:
Kuinka moni hommalainen on rikastunut maata omistamalla? Nii-in. Jos hommassa on maajusseja, epäilen etteivät hekään ole rikkaita, vaan korviaan myöten velassa.
Hyvin harva saa edes keskiverron länsimaalaisen elintason maanviljelyllä, vielä harvempi rikastuu.
Jos (kun: esimerkkinä zimbabwe) plantaasit jaettaisiin "oikeudenmukaisesti", tuloksena on paljon köyhiä pientilallisia jotka kasvattavat lähinnä omiin tarpeisiinsa. Ajatus, että afrikan onglemat ratkaistaan maan uudelleenjaolla on puhdallista (vaarallista!) harhaa.
Olen osakkaana kiinteistöyhtymässä joka omistaa mm. viljelys- ja laidunmaata siellä täällä. Homma alkoi suomalaisten osalta jo 1980-luvulla.
Se kannattaa niin kauan, kuin kohdemaassa voidaan työ teettää ilman velvoitteita, rikosvastuuta, sivukuluja (ja yleensä alle taalan päiväpalkalla).
Niissä hommissa alikehittyneissä maissa kolhitaan ja tapetaan yleisesti ihmisiä. Se ikään kuin kuuluu kuvaan. Ruuantuotanto on maailman suurin ja kovin bisnes. Jokainen maailman ihminen syö. Se on ihmisten pääelinkeino.
Kirjoittamani on syytä muistaa, kun seuraavan kerran pistää ravintelissa haarukalla suuhunsa brassinaudan sisäfilettä.
Quote from: hattiwatti on 07.06.2009, 01:06:22
En suoraan sanoen ymmärrä niitä ihmisiä jotka uskovat että säätelemätömässä kapitalismissa hyödykkeiden arvo menisi kysynnän mukaan.
Nykymaailman ymmärtämisen keskeisiä tekijöitä on ymmärtää, että juuri näinhän se menee. Mikäli arvo ei ole sama kuin oma arvostustasosi, voi voi.
Yleisesti ottaen, markkinoiden hintataso saattaa olla liian korkea tai liian matala. Ikuisesti se ei sitä ole, korjaus tulee jossain vaiheessa ja käytäntö on osoittanut ison linjan korjausliikkeiden aikajanaksi n. 10 vuoden siivun.
Elintärkeistä hyödykkeistä puhuttaessa kuten öljy, vehnä ja riisi on hyvä muistaa että kauppaa käydään niiden ylijäämistä. Tuottajamaat ensin turvaavat oman kulutuksen, minkä jälkeen loput menevät markkinoille. Vaikka meillä on vapaat markkinat, taustalla toimii myös kansallisvaltioita. En tiedä toimiiko jokainen maa Afrikassa näin, mutta monet maat maailmassa toimivat.
Maa, joka ei tuota itse ruokaa, on muiden maiden ylijäämien varassa.
Tuolla vähän laaja-alaisempi artikkeli näistä laajamittaisista maanostoperaatioista kuin mitä pravdassa oli:
http://www.economist.com/world/international/displaystory.cfm?story_id=13692889
Vastauksena miksi juuri arabimaat ovat aktiivisia:
QuoteWater shortages have provided the hidden impulse behind many land deals. Peter Brabeck-Letmathe, the chairman of Nestlé, claims: "The purchases weren't about land, but water. For with the land comes the right to withdraw the water linked to it, in most countries essentially a freebie that increasingly could be the most valuable part of the deal." He calls it "the great water grab".
Muistuttaa taas miten suorastaan rikollista on ettei suomessa ole aikaan saatu makean veden vientiteollisuutta - miksi suomalaisessa marketissa hyllyt notkuvat ranskalaisesta evianista? >:(
Toinen mieleen tullut vesikauppa:
QuoteThe land grab project of U.S. President George W. Bush in Chaco, Paraguay, has generated considerable discomfort both politically and environmentally.
The news circulating the continent about plans to buy 98,840 acres of land in Chaco, Paraguay, near the Triple Frontier (Bolivia, Brazil, Paraguay) is the talk of the town in these countries.
http://www.counterpunch.org/cp10202006.html
Hei, tämä oli aiheena Bond-leffassa Quantum of Solace!
Elämä ei siis imitoi ainoastaan Pahkasikaa, vaan myös Bond-leffoja.
Vesiskootterikin on Bond-leffan ideasta. Viljelysman vuokraus/osto köyhiltä on verrattavissa mm pohjoismaalaisten asunto-ostamiseen Tallinnasta. Tallinnan tavisten pitää asua esikaupungeissa kun ulkomaalaiset omistavat kämpät keskustasta ja hinnat hilautuu.
On 400 neliökilometriä, jos valitsin oikean eekkerin.
Ei mikään tuomiopäivän juoni vielä, mutta 20 x 20 km läntti kuitenkin.
Voitko Miniluv selventää viestiäsi, kiitos.
Eekkereitä näytti olevan useampia eri suuruisia erilaisissa käytöissä, mutta ilmeisesti ovat sittenkin kaikki aika lähellä toisiaan. Joten tuosta ei tule suurta heittoa, vaikka olisinkin valinnut konversioon väärän vaihtoehdon.
Kauppa oli ilmeisesti tehty tasalukuna 400 neliökilometriä.
Ei mikään tuomipäivän juoni: se, mitä olin tuosta kaupasta muistanut ennen tarkistamista, viittasi isompaan alueeseen.
Vehnän hinta on laskenut 50 prosenttia maaliskuusta 2008.
Kaudella 2008-2009 vehnää tuotettiin 684 miljoonaa tonnia.
Samalla ajanjaksolla kulutukseksi arvioidaan 649 miljoonaa tonnia.
Kauden ylijäämä lisää varastoidun vehnän määrän 156 miljoonaan tonniin.
Tuo 156 milj. tonnia on suurin määrä kuuteen vuoteen.
Varastot kasvoivat vuoden aikana 30 prosenttia.
World-Grain.com, 1. huhtikuuta, 2009.
Kaikkein järkevintä olisi, jos ruokaa tuotettaisiin siellä, missä se kannattaa - eli esim. Afrikassa - ja sikäläiset viljelijät voisivat myydä vapaasti tuotteitaan Eurooppaan. Nyt tuontitullit rajoittavat tällaista ja sen sijaan syydetään rahaa 1.) maataloustukiin, kun viljely Euroopassa ei ole kannattavaa ja 2.) kehitysapuun kun Afrikka ei voi kehittää talouttaan.
Mm. taiwanilaisia kuuluu viljelysmaa Afrikassa kovasti kiinnostavan.
Lieneekö kohta edessä peräti Afrikan epävirallinen uudelleenkolonisointi?
Suomelle sitten kai se Ambomaa... 8)
Quote from: hattiwatti on 06.06.2009, 13:09:52
Maatalouden tuottavuuden kasvu ei ole välttämättä yhtään hyväksi kehitymaille. Monissa kehitysmaissa ruokaa sinällään tuotetaan moninkertaisesti yli oman tarpeen, mutta suurin osa siitä myydään länsimaihin. Tällöin pieni kaupunki-eliitti rikastuu, ja länsimaiset farmarit joutuvat iskemään hanskat naulaan kilpailussa halpatyövoiman kanssa. Lähinnä keskeisin kysymys nälänhädän kannalta on se, että onko ihmisillä työtä jotta voivat ostaa sitä ruokaa. Jos maanviljelys on hyvin keskitettyä koneellista plantaasitouhua, työllistävä vaikutus on vähäinen ja nälkäänäkevien maattomien joukko on väistämättä suuri siitä riippumatta mikä on maan todellinen ruoantuotanto per asukas. Ja sitten sitä joutoporukkaa seilaa massoina Afrikasta Eurooppaan pitkin Välimerta joten vaikutus tulee vahvasti iskemään myös Eurooppaankin.
Afrikkalaisten soisi ymmärtävän miten se vallankumous _oikeasti_ saadaan kannattamaan. Demokratia kehiin ja äänestetään progressiivinen verotuskäytänö, jossa valkoisilta farmareilta viedään tuhkatkin pesästä ja jätetään juuri ja juuri sen verran, että farmari jatkaa toimintaansa vielä ens vuonnakin. Sitten varallisuus jakoon työttömille ja muuten vaan laiskoille.
Quote from: hyperbeli on 25.06.2009, 22:01:37
Quote from: hattiwatti on 06.06.2009, 13:09:52
Maatalouden tuottavuuden kasvu ei ole välttämättä yhtään hyväksi kehitymaille. Monissa kehitysmaissa ruokaa sinällään tuotetaan moninkertaisesti yli oman tarpeen, mutta suurin osa siitä myydään länsimaihin. Tällöin pieni kaupunki-eliitti rikastuu, ja länsimaiset farmarit joutuvat iskemään hanskat naulaan kilpailussa halpatyövoiman kanssa. Lähinnä keskeisin kysymys nälänhädän kannalta on se, että onko ihmisillä työtä jotta voivat ostaa sitä ruokaa. Jos maanviljelys on hyvin keskitettyä koneellista plantaasitouhua, työllistävä vaikutus on vähäinen ja nälkäänäkevien maattomien joukko on väistämättä suuri siitä riippumatta mikä on maan todellinen ruoantuotanto per asukas. Ja sitten sitä joutoporukkaa seilaa massoina Afrikasta Eurooppaan pitkin Välimerta joten vaikutus tulee vahvasti iskemään myös Eurooppaankin.
Afrikkalaisten soisi ymmärtävän miten se vallankumous _oikeasti_ saadaan kannattamaan. Demokratia kehiin ja äänestetään progressiivinen verotuskäytänö, jossa valkoisilta farmareilta viedään tuhkatkin pesästä ja jätetään juuri ja juuri sen verran, että farmari jatkaa toimintaansa vielä ens vuonnakin. Sitten varallisuus jakoon työttömille ja muuten vaan laiskoille.
Ei taida onnistua ainakaan Zimbabwessa, sillä tuokin olisi Mugaben kavereille liian monimutkaista...
Quote from: hattiwatti on 06.06.2009, 13:09:52
Maatalouden tuottavuuden kasvu ei ole välttämättä yhtään hyväksi kehitymaille.
Tuolla logiikalla Euroopan ei olisi pitänyt koskaan luopua feadalismista ja siirtyä talonpoikaisyhteiskuntaan.
Tässähän on kysymyksessä moderni ulkoistettu imperialismi, ei tarvita sitä varsinaista imperialismia kun länsivaltojen sijaan paikalliset ja firmat hoitavat projektin toteutuksen.
Afrikan ongelmat eivät ole Eurooppalaisten aikaansaamia vaan heidän itsensä. Ilman paikallista korruptio kulttuuria maanosalla menisi huomattavasti paremmin. Zimbabwen nykymeno on yksi parhaista esimerkeistä kuinka hommat hoituvat siellä. Viellä kymmenisen vuotta sitten maahan oli ruoan netto tuottaja. Vaikka maareformin tarpeellisuudesta ja oikeellisuudesta voidaan olla useampaakin mieltä, ZanuPF kaverit hoitivat homman mallikkaasti. Vaikka pellot jaettiinkin veteraaneille, niin kasteluputkistot annettiin ZanuPF:n paikallisjohtajille, jotka suuressa viisaudessaan myivät ne jätemetallina pikaisten tulojen saamiseksi itselleen. Joten orjalaivatervan ja kolonialismin seurauksina veteraanien pelloilla ei voi viljellä mitään kun ei ole dihydromonoksidia.
Quote from: domokun on 26.06.2009, 00:51:59
Tässähän on kysymyksessä moderni ulkoistettu imperialismi, ei tarvita sitä varsinaista imperialismia kun länsivaltojen sijaan paikalliset ja firmat hoitavat projektin toteutuksen.
Toivottavasti osaat tehdä eron valtiojohtoisen kapitalismin ja vapaan maailmankaupan välillä. Esimerkiksi Eurooppaan vietävillä elintarvikkeilla on mittavat tuontitullit, joten mistään vapaasta maailmankaupasta ei voida puhua.
Kannattaa lukea sellainen kirja kuin "Globaalin kapitalismin puolustus".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Globaalin_kapitalismin_puolustus
Quote from: Jarkko Pesonen on 26.06.2009, 00:56:34
Quote from: domokun on 26.06.2009, 00:51:59
Tässähän on kysymyksessä moderni ulkoistettu imperialismi, ei tarvita sitä varsinaista imperialismia kun länsivaltojen sijaan paikalliset ja firmat hoitavat projektin toteutuksen.
Toivottavasti osaat tehdä eron valtiojohtoisen kapitalismin ja vapaan maailmankaupan välillä. Esimerkiksi Eurooppaan vietävillä elintarvikkeilla on mittavat tuontitullit, joten mistään vapaasta maailmankaupasta ei voida puhua.
Kannattaa lukea sellainen kirja kuin "Globaalin kapitalismin puolustus".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Globaalin_kapitalismin_puolustus
Pitää lisätä lukulistaan, sillä vaan on taipumus kasvaa lyhenemisen sijaan.
En todellakaan vastusta markkinataloutta sinällään, mutta mielestäni demokratialla on oltava oikeus puuttua markkinatalouteen silloin kuin siihen on riittävät syyt. Mielestäni valtioillakin tulisi olla oikeus toimia yhteikunnan edun mukaisesti ja sijoittaa kansalaistensa etu yrityksien edun edelle, niin kauan kun toiminnalle on järkevät perusteet päätöksenteko prosessi on riittävän läpinäkyvä. Esim julkisiin teiden rakennushankkeisiin voitaisiin laittaa työttömiä kaivamaan ojaa työllistämistoimena vaikka homma voitaisiin tehokkaammin hoitaa yksityisen yrityksen toimesta ja homma sinällään taloudellisesti olisikin tuottamatonta.
Taloudellinen tuottavuus vaan on ohittanut merkityksessään käytännössä muut kriteerit arvostelun perusteina, ihmisoikeudet ovat selkeästi merkityksettömämpiä kunhan rikkomukset tapahtuvat jossain muualla. Poissa silmistä, poissa mielestä. Kapitalismi on menettänyt moraalin kun seuraukset eivät ole missään kosketuksessa päätösten tekijöihin. Voittoa tuottavia työpaikkoja lakkautetaan koska neljännesvuosikatsauksen numerot saadaan täten näyttämään hieman paremmilta. Noin siis nousukausina ja kun lama tulee pyydetäänkin sitten apua veronmaksajilta, ehdottomasti minkäänlaisia takeita mistään. Mielestäni yrityksen asema juridisenahenkilönä tulisi lakkauttaa ja yrityksen omistajien tulisi olla suorassa vastuussa yrityksen toiminnasta jos yritys tekee jotain laitonta, heidänhän vastuuna on valvoa yrityksen toimintaa.
QuoteEsim julkisiin teiden rakennushankkeisiin voitaisiin laittaa työttömiä kaivamaan ojaa työllistämistoimena
Ei ole hyvä idea. Tällaiset toimet ovat osoittautuneet huonoiksi kokeiluiksi, sillä ensinnäkin työ on suhteetoman tehotonta jos vastentahtoisia ihmisiä laitetaan tällaiseen tehtävään. Tuolloin tarvitaan joku valvomaan sitä, että työtä ylipäätään tehdään ja tämä puolestaan aiheutaa nuijasodan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota) pienoiskoossa. Feodalismi on historiallisesti osoittanut tehottomuutensa, enkä näe, miksi feodalismin logiikoita pitäisi soveltaa nykyajan yhteiskunnassa.
Lisäksi se valtion pakottama ojankaivaja tekee tehottomasti sen työn, jonka yksityinen ojankaivaja olisi tehnyt paljon kustannustehokkaammin. Laajammassa mittakaavassa tämä aiheuttaa sen, että potentiaalisia markkinoita yritystoiminalle on vähemmän ja tämä taas lisää työttömyyttä.