Kohta voi lähteä Europa Tourille omalla valtion subventoimalla sähköautolla - EU-komissio järjestää. Jutun käppyrän mukaan saamme Suomeen runsaasti uusia sähköautojen latauspisteitä nykyisen yhden pisteen sijaan.
QuoteEurooppa haluaa enemmän "siistejä" autoja
EU-komission haluaa lisätä sähköautojen latauspisteiden määrää vuoden 2011 noin 12.000 pisteestä 790.000 pisteeseen vuoteen 2020 mennessä. Joillakin mailla, kuten Ruotsilla ei ole niitä vielä yhtään.
Le Figaro 24.1.2013 juttu ranskaksi (http://www.lefigaro.fr/conjoncture/2013/01/24/20002-20130124ARTFIG00478-l-europe-veut-plus-de-voitures-propres.php)
(http://www.lefigaro.fr/medias/2013/01/24/4a855208-6604-11e2-98cd-259ebc9fc58a-493x328.jpg)
Renault Twizy latauksessa Roomassa
Bryssel haluaa saada eurooppalaiset kulkemaan sähköautoilla. EU-komission varapuheenjohtaja Siim Kallas esitteli torstaina suunnitelman "siistien" autojen määrän lisäämiseksi. "Innovatiivisten ja vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittäminen on ilmeinen keino tehdä Euroopasta säästäväisempi resurssien suhteen ja vähentää liian suurta riippuvuuttamme öljystä", julisti hän. Biopolttoaineiden, nestekaasun ja vetyauton lisäksi tämä suunnitelma keskittyy erityisesti sähköautoihin. "Vuoteen 2020 mennessä liikenteessä olevien sähköautojen määrä Kiinassa ja USA:ssa tulee olemaan yli 6 miljoonaa näiden maiden tekemien ennusteiden mukaan. Tämä on erinomainen tilaisuus Euroopalle saavuttaa vahva markkina-asema nopeasti kasvavilla maailmanlaajuisilla markkinoilla", sanoi Siim Kallas.
Brysselin tavoite on kunnianhimoinen: nostaa sähköautojen latauspisteiden määrä Euroopassa vuoden 2011 12.000 latauspisteestä yli 790.000 pisteeseen. Vähintään 10 % näistä pisteistä tulee olla yleisön käytettävissä, erityisesti supermarketeissa. "Jokaiselle jäsenvaltiolle määrätään latauspisteiden minimimäärä", täsmentää EU-komission muistio. Huomioiden yksityiset laitteet, esimerkiksi yrityksissä, tulee latausparkkipaikkojen määrän ylittää 8 miljoonan raja.
(http://www.lefigaro.fr/assets/infographie/print/1fixe/201304_europe_bornes_electriques.png)
795.000 latauspistettä vuonna 2020, sähköajoneuvojen latauspisteet (Lähde: EU-komissio)
- oranssi väri: latauspisteet vuonna 2011, vaalean sininen väri: tavoite vuonna 2020
Tämä suunnitelma on hyvin kunnianhimoinen, koska eräistä maista laitteet puuttuvat kokonaan. Ruotsi, jossa ei vuonna 2011 ollut yhtään latauspistettä, on ollut kehno oppilas. Bryssel haluaa, että Ruotsi rakentaa seitsemässä vuodessa 14.000 latauspistettä. Kisan kärjessä on Saksa, jolla oli viime vuonna 1937 latauspistettä. Perässä tulee Hollanti (1.700) ja Ranska (1.600). Komission visiossa Ranskalla tulee olemaan 97.000 latauspisteen verkosto vuonna 2020. Tavoite on paljon vaatimattomampi, kuin Pariisin asettama. Vuoteen 2020 mennessä Ranskassa halutaan liikenteessä olevan 2 miljoonaa sähköajoneuvoa ja yleisön käytettävissä 400.000 latauspisteen verkosto. Näiden automallien ostokannustimien ja muiden etujen lisäksi hallitus aikoo investoida yli 450 miljoonaa euroa latauspisteinfrastruktuurin luomiseksi 25 suurimpaan kaupunkiin vuoteen 2014 mennessä.
Samat pistorasiat kaikille
Komissio arvioi, että projekti latauspisteiden verkoston rakentamiseksi Eurooppaan maksaa 8 miljardia euroa. Summa, jonka se odottaa valtioiden säästävän, ainakin osittain. "Tavoitteemme on luoda kriittisen massa latauspisteiden verkostolle, että tämä projekti alkaisi kiinnostaa yksityisiä sijoittajia ja yrityksiä", lukee komission muistiossa.
Tosiasia kuitenkin on, että latauspisteiden verkoston vahvistaminen kautta mantereen ei ole riittävä toimi, että autoilija voisi kiertää ympäri Euroopan sähköautolla. "Tekniseltä kannalta Euroopassa on käytössä kaksi latauspistetyyppiä", toteaa komissio. "Tämä tarkoittaa, että Ranskasta Saksaan ajava autoilija ei voi ladata uudelleen ajoneuvoaan!" Tämän johdosta Bryssel ehdottaa "yhteisten normien käyttöönottoa kaikille latauspisteiden pistorasioille vuoteen 2015 mennessä". Pistorasia "tyyppi 2" on valittu lopulliseksi ratkaisuksi, ilmoitti Siim Kallas.
Tämä voi saada maat, jotka ovat kehittäneet infrastruktuuriaan jo melko pitkälle, kiristelemään hampaitaan. Etenkin tämä koskee Ranskaa ja Englantia, joiden järjestelmä ei perustu "tyyppi 2":teen. Komission varapuheenjohtajan mukaan "sopeutuminen ei ole ongelma näille maille, sillä niillä on riittävästi aikaa vaihtaa olemassa olevat pistorasiat". Tämä on argumentti, jonka ranskalaiset latauspiste-sektorilla vakaan markkina-aseman jo saavuttaneet yritykset joutuvat nyt nielemään. Suuryritysten Schneider ja Legrand lisäksi myös pienistä ja keskisuurista yrityksistä on tullut jo referenssejä tällä sektorilla ...
^Ihan ok idea. Itseäni vain pelottaa ne kaikki kivat pikku verot ja maksut joita tähän kehiteltäisiin. Suomen valtion tuntien ihan varmaa on että sähköön siirtymistä ei ainakaan kannustettaisi verohelpotuksilla.
Uusien sähköautojen rekisteröinnit (http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6autot_Suomessa) ovat nyt jo laskussa Suomessa. Huippu oli vuonna 2000. Nykyisillä automäärillä ja kehitystrendillä ei ole mitään järkeä - Suomessa - alkaa sähköautoja varten rakentaa infrastruktuuria. Virossa voi tilanne olla toinen. Siellähän on tuon taulukon mukaan jo nyt kaksinkertainen määrä latauspisteitä Suomeen verrattuna - eli kaksi. Mutta joku puolivirallinen sähköautolataus verkosto näyttäisi myös olevan olemassa, jossa on jo latausasemia 163 (http://elmo.ee/charging-network-2/).
Minusta Viro on onnistunut monissa asioissa erittäin hyvin. He ovat menneet kehityksessä Suomen ohi vauhdilla. Vanha ja huono neuvostoaikainen perusrakennuskanta on kuitenkin myös olemassa ja luo maasta erittäin kaksijakoisen kuvan. Antaa Viron tehdä kun osaavat. Ihaillaan me vierestä ja nautitaan hyvinvointivaltion antamasta korkeammasta byrokratian määrästä. Pidetään kuitenkin ovet avoimena ja yhteydet kunnossa. Sitten kun sosialismi täällä romahtaa, Viro varmasti auttaa meitä nousemaan ylös syvimmästä surkeudesta; paljonhan mekin autoimme heitä Neuvostoliiton romahduksen jälkeen.
EU on erittäin jakautunut alue. Se mikä sopisi hyvin muutamalle EU maalle, sopii todella huonosti lopuille. Siksi mikään komissaarien päätös ei voi toimia.
Mopoauton hinnalla saa näemmä rankasti tuetun ranskalaisen mopoauton kokoisen sähköauton (http://elmo.ee/mia/): 12 250€.
Kaupunkiautoksi tuo näyttää kauniilta ja toimivalta.
http://www.mia-electric.com/models/mia-ideal-electric-car-designed-city
Ranskan autoteollisuus on loistavassa tilassa, jos tuosta tulee jotain. Kiina ja Intia ostavat miljoonia heti. Saksalaiset Bemarit käyvät kyllä kaupaksi - jos vaan järjestetään ostajalle rahat. Ranskassa on selvästi yritystä tehdä asioita toisin - ja Virossa vasta onkin.
Jotenkin minulla on sellainen kuva, että sähköautoon laajamittaisen siirtymisen tiellä oli valmistuksessa tarvittavien raaka-aineiden saatavuden ongelmia. Oliko sitten kyseessä litium vai kupari, en muista. Joka tapauksessa juttu meni jotenkin niin, että näitä raaka-aineita suorastaan esiintyminä niukasti, eli siis vähitellen hinta nousisi pilviin esiintymien huvetessa.
Tai jotain. Koska en täysin muista mistä tässä raaka-ainepulmassa oli kyse sikäli kun koko pulmaa olikaan, olen luonnollisesti hukannut linkit. Onko paremmin kartalla sen suhteen, mitä sähköautoon siirtyminen noin raaka-ainetalouden kannalta edellyttäisi ?
EDIT. Hetkinen hetkinen, olihan tässä linkkikokoelmassa tämä (http://www.pnas.org/content/103/5/1209.full).... pyyhitään vähän bittitomua päältä. Siis - hetkinen - joo niin se vissiin olisi, että ainakin kuparin uudet löydökset alittavat tuotannon. Kuparivarat eivät olleet ihan niin kriittisessä tilassa, mutta jos sähköautoon siirrytään laajemmassa mittakaavassa niin siinä tapauksessa kaiketi kuparin kysyntä nousee rajusti. Kupari ehkä sitten tulevaisuudessa voidaan korvata jollain, mutta se on sitten toinen tarina.
(http://www.pnas.org/content/103/5/1209/F4.medium.gif)
Meillä täällä pohjolassa on ikävänä lisähaasteena tuo talvi. Pakkasella ei akuista irtoa kuin rippeet lämpimiin keleihin verrattuna ja saattaa auton käyttöikäkin jäädä lyhyeksi akkujen kuollessa muutaman käyttövuoden jälkeen, missä vaiheessa auton arvo putoaa nollaan koska akuston uusiminen on kallista. Hankalaa on jos tuulessa ja tuiskussa pitää jokaisen pysäköinnin yhteydessä sählätä latausjohtojen kanssa ja pitäähän se käytetty sähkökin maksaa. Autoihin varmaan tulee tunnistimet minkä perusteella ladattu sähkö veloitetaan automaattisesti.
Jos/kun akkuteknologia harppaa pitkiä askeleita eteenpäin niin sähköautoilu on varmasti hyvä asia. Nykyinen ja ihan lähitulevaisuuden teknologia ei siihen vielä ainakaan pohjoisissa oloissa riitä.
BBC:n toimittaja matkusti sähköautolla Lontoosta Edinburghiin. Matka kesti neljä päivää ja siihen sisältyi yhdeksän kymmenen tunnin mittaista pysähdystä, joiden aikana auton akku ladattiin.
Vuonna 1830 matka Lontoosta Edinburghiin kesti hevosilla ja kärryillä puolet tuosta eli kaksi vuorokautta. Matkaan sisältyi 50 pysähdystä, joiden aikana vaihdettiin hevoset. Yksi pysähdys kesti pari minuuttia.
Sähköautojen sijasta voitaisiin aivan hyvin siirtyä takaisin hevoskyytiin. Se olisi ekologisempaa ja kaiken lisäksi nopeampaa matkustamista.
Telegraph (http://www.telegraph.co.uk/comment/columnists/christopherbooker/8262095/London-to-Edinburgh-by-electric-car-it-was-quicker-by-stagecoach.html)
Hevosten paluu olisi mitä mainioin ja kannatettavin juttu.
Quote from: hkanime on 25.01.2013, 11:52:31
Sähköauto on relevantein teknologia jo senkin takia, että kaikki muut liikkumismenetelmät edellyttävät fyysisen polttoaineen jakeluverkostoa.
Ydinvoimalla käyvät autot eivät edellyttäisi. Niiden valmistaminen ja käyttöön otto olisi jo nyt lähes trivialia. Hiilidioksidijalanjälki olisi nolla ja polttoaineen hinta lähes nolla. Suuren suuri ongelma niissä on turvallisuus; eli valtion kyvyttömyys luottaa ihmisiin. Sama asia vaivaa ampuma-asekeskustelua. Aina kun annetaan mahtava voima ihmisten käsiin, sitä voidaan käyttää joko hyvään tai pahaan. Jos ihmisiin ei luoteta, ei anneta heille voimaa - se on totalitarismin tie. Jos luotetaan, annetaan - se on vaarallinen vapauden tie.
Sähköautoilun lisäksi on useita eri tapoja uudistaa liikkumista täysin. On erillaisia autojunaratkaisuja, on kaupunkeihin suunniteltuja sähkömopolaajennuksia, on auton näköiseen runkoon uusien voimanlähteiden ottamista, vaihtoehtoja kyllä on. Mutta nykyiselle byrokraattiselle eliitillemme kaikki nämä ovat yhtälailla uhkia. Kaikki muutos on uhkaa. Virastojen leimaliisat ja lupalasset ovat oman uraputkensa rakentaneet muuttumattomuuden varaan. Siksi mikään ei voi muuttua. Siksi olemme eläneet Neuvostoliiton romahduksesta lähtien ennen näkemättömässä taantumuksessa, ja olemme niin tottuneita siihen, ettemme edes pysty näkemään sen olemassa oloa. 50-luvulla Suomessa vielä liikuttiin enemmäkseen veneillä, "Suomen myydyin auto oli Volkswagen Kupla lähes koko 60-luvun", "Suomen myydyin auto oli 1970-luvulta 1980-luvulle neuvostoliittolainen Lada", sitten tulivat länsiautot. 90-luvun jälkeen ei enää kehitystä ole ollut lainkaan.
On turhaa vertailla mitään autoratkaisuja tai edes paluuta hevoseen maassa, joka on kyvytön muuttamaan mitään. Täällä mennään katkeraan loppuun asti näillä menopeleillä. Romahduksen jälkeen ei ole muuta menopeliä tarjolla kuin omat jalat. Logistiset ongelmat tai materiaalien saatavuus eivät mitään muutosta estä. Viranomaisten halu säädellä estää.
Jos kohtuu rahalla saisi auton joka kulkisi akkujensa varassa 100 kilometriä ja sen voisi ladata valovirtapistorasiasta, olisin varsin kiinnostunut. Olen jopa joskus miettinyt että ostan ison läjän akkuja ja sähkömoottorin jos joskus autoni moottori hajoaa.
Olen sitä laskenut jotenkin niin, että dieselissä on 11 kilowattia litralle. Tästä auto hydyntää keskimäärin 25%. Jos auto kuluttaa viisi litraa dieseliä sataselle, se siis polttaa 55 kilowattia ja hydyntää noin neljätoista kilowattia. Sähköautossa olisi huomattavasti vähemmän häviöitä, joten sen voisi ajatella kulkevan vaikkapa kymmenellä kilowatilla sata kilometriä, totuutta en tiedä.
Kilowatin saa veroineen ja siirtoineen noin 15 sentillä. Tällöin tuo tarvittava 10 kilowattia maksaa euron ja viisikymmentä senttiä kun viisi litraa dieseliä kustantaa kahdeksan euroa. Jos laskisimme että autolla ajettaisiin pelkästään tätä "työmatkaväliä" sen 30.000 vuodessa, polttoainekulut olisivat 2.400 euroa kun sähköä tarvittaisiin 450 euron edestä. Huomattava ero tulisi myös siinä, ettei tuona aikana tarvitsisi tehdä yhtä tai kahta huoltoa autoon ja ettei dieselveroa tarvitse maksaa. Vuosittainen etu olisi noin kolmen tonnin luokkaa joten kyllä tuollainen jo kannattaisi. Toki perheessä täytyy olla sitten myös ihan tankattava auto jotta se pidempikin matka onnistuisi, mutta yleensä ihmisillä on kaksi autoa elleivät he asu jossain kaupunkialueella.
Koko hintahyöty kyllä vesitetään kunhan keksitään miten tästä päästään verottamaan. Sähkönverotusta on paha nostaa paljoa koska myös talot ja monet muut jutut lämpeää ja toimii sillä. Eikä kukaan pysty valvomaan mistä pistokkeesta milloinkin ladataan. Ja pitäähän verotuksen periaate muuttaa kun nyt se perustuu hiilidioksideihin.
Tässä kohtaa esiin astuu tämä ruuhkista huuteleminen ja satelliittiseurantakeskustelu. Tuon järjestelmän perimmäinen tarkoitus on siirtää meidän verotuksen periaate pois nykyisestä koska sen verotuotto laskee merkittävästi kun sähköautot yleistyvät. Se perustellaan ruuhkilla ja muilla järkeenkäypillä selostuksilla, mutta perimmäinen syy on sähköautoissa.
Quote from: hkanime on 25.01.2013, 11:52:31
Onpas tässä ketjussa taas paljon luddiitteja. Mitään ei kannata tehdä kun se ei ole 100% valmista!?
Sähköautoon tullaan päätymään siitä yksinkertaisesta syystä, että hiilivetytalous (öljy) alkaa olemaan kaikin puolin kestämättömällä pohjalla. Se on kansantaloudellisesti järjetön systeemi, se saastuttaa ja aiheuttaa laajoja konflikteja maailmalla. Hiilivetytalouden haitat ovat niin suuret, että ihmiskunnan on vaan pakko päästä siitä eroon jossain vaiheessa.
Ei, vaan tässä on kyse siitä, että keskitetty ylikansallinen organisaatio (EU) pakottaa siirtymään teknologiaan, joka on selkeästi keskeneräistä. Yleensä tällaisista hankkeista tulee suuria tappioita veronmaksajalle, ja tulokset jäävät laihoiksi.
Eikä hiilivetytalous katoa yhtään mihinkään vielä pitkään aikaan.
Quote from: hkanime on 25.01.2013, 13:16:44
Ei kukaan ole pakottamassa mihinkään. Pikemminkin ollaan mahdollistamassa sähköautojen käytön.
Älä viitsi harrastaa halpahintaista retorista temppuilua "mahdollistamisineen".
EU:n tavoite luoda eri jäsenmaihin sähköautojen latauspisteittä on selkeää suunnitelmataloutta.
Quote
Ei olekkaan, mutta ei myöskään ole syytä pakolla pidätellä itsensä saastuttavassa vanhassa tuontiriippuvaisessa teknologiassa heittäytymällä luddiitiksi.
Nimittelynkin voit jättää. Sekin on halpahintainen retorinen temppu.
Polttoaineita ja niillä kulkevia ajoneuvoja verotetaan jo nyt erittäin raskaalla kädellä, joten mistään "pidättelystä" ei voi puhua.
Quote
Tässä asiassa olen sitä mieltä, että Suomi/EU tulisi kannustaa sähköautoiluun koska se on kaikin puolen järkevää liikenne- ja energiapolitiikkaa. Suomi tuo n. 10 miljoonaa tonnia raakaöljyä 7-8 mrd euron hintaan. Potentiaalinen hyöty sähköautoilusta Suomelle on siis miljardeja euroja vuodessa.
Mihinkään keskeneräiseen teknologiaan ei kannata hirttäytyä. Jos sähköautot osoittautuvat menestykseksi, ne pärjäävät markkinoilla eli niitä ostetaan. Myös jakeluverkko (latauspisteet) kannattaa tällöin rakentaa. Mitään erityistä syytä kiirehtiä eli siirtyä väkisin sähköautoihin mahdollisimman nopeasti verohelpotuksilla ja valtion tuilla ei ole olemassa.
Quote
Hiilivetyautoilu tulee vielä pitkään olemaan voimassa ainakin raskaassa liikenteessä, mutta trendi kohti pienliikenteen sähköistämistä olisi enemmän kun tervetullut. Sähköautoilusta on niin paljon etuja, että siihen on järkevä panostaa myös valtiovallan puolesta.
Lyhyt kantomatka ja pitkä latausaika säilyvät vielä pitkään sähköautojen ongelmana, joten edut eivät ole toistaiseksi realisoituneet.
Sähköautoilu ei myöskään ole erityisen energiatehokasta (muuten kuin näennäisesti), koska sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyy energiahävikkiä. Eikä sähkön tuotanto ole välttämättä "saasteetonta".
Sähköautojen mahdollinen menestys johtaa sähkön kulutuksen kasvuun ja hinnan nousuun, eli se edullisuuskin voi olla tilapäistä.
^ Hkanimelta ihme propagandaa.
Akkuteknologiaa vaivaa myös akkujen itsepurkautuminen. Olette varmaan joskus huomanneet, että viikon pakkasessa seissyt auto ei välttämättä starttaa kunnolla. Tai että kännykkä, joka on jätetty viikoksi täydellä akulla laatikkoon, saattaa huutaa laturia taas käynnistettäessä. Akku täynnä autotalliin jätetty moottoripyörä ei välttämättä käynnisty startilla keväällä jne.
Satunnaiseen käyttöön sähköauto ei kelpaa. Jos bensa-auton tankkaa täyteen, se on tankki täynnä vielä kuukaudenkin päästä, jos sillä ei aja. Jos on unohtanut tankata, sen saa ajokuntoon parissa minuutissa vaikka kanisterista. Sähköauton lataaminen ennen pidempää ajotaukoa on kuin tankkaisi bensaa avoimeen astiaan. Suuri osa helpoimmin palavista hiilivetyjakeista haihtuu vähitellen taivaan tuuliin. Jos sähköauton on unohtanut "tankata", sen ajokuntoon saattaminen pikalaturillakin vie vähintään tunnin (no kaupunkiautoilla nykyään näköjään vartin). Sillä latauksella ei ajeta pitkiä matkoja.
Olen sitä mieltä, että sähköenergian varastointi akkuihin autolla ajoa varten on huono ratkaisu. Sen sijaan kaikki maatuva (kasvihuonekaasuja maatuessaan vapauttava) biojäte tulisi sähköllä muuttaa nestemäiseksi ajopolttoaineeksi. Ilmakehään vapautuvan metaanin sijaan tämä jaloste poltettaisiin polttomoottoreissa hiilidioksidiksi, joka on vähemmän haitallinen kuin maatumistuotteet.
Suomessa on miljoon(i)a autoja. Kaikkien näiden korvaaminen edes pitkässä juoksussa sähköautoilla ei ole järkevää. Sähköautojen tuotanto, sekä akkujen uusiminen kasvattavat teollisuuden päästöjä ja hiilijalanjälkeä merkittävästi.
Sähköauto tarvitsee uudenlaista jakeluverkkoa, joka kuormittaa myös sähkönjakeluverkkoa. Sähköautoilun ja jakelupisteiden lisääminen voi aiheuttaa merkittäviä investointipaineita jakeluverkkoon jos sähköautoilu yleistyy. Biojalostamon sijoittaminen esim. ydinvoimalan lähelle ei vaatisi koko sähköverkon kattavaa lisämitoitustarvetta.
Jos sähköverkkoon tulee katkoja, sähköautojen lataaminen loppuu siihen. Polttomoottoriauton voi tankata vaikka kanisterista.
Jossain suurkaupungissa jossa voi ajaa töpseliltä töpselille, ajakoon sähköautolla ketä huvittaa. Miksikään liikkumisen yleisratkaisuksi en ainakaan akkuteknologiaan perustuvaa sähköautoilua näe. Sitten kun vielä insinöörit keksivät, että joku haluaa pohjolassakin liikkua sähköautolla, niin voisivat nuo lataustökkelitkin suunnitella niin, että auton voisi ladata vaikka lumisateessa. Jättäkää vaikka tällainen Nissani (http://www.nissanusa.com/leaf-electric-car/index) (muitakin vastaavia väläyksiä on) lumisateessa latautumaan ja kaivakaa tuolta lootasta sitten lähtiessä lumet pois.
PS. Mikä on luddiitti?
-i-
Quote from: Fiftari on 24.01.2013, 22:45:39
^Ihan ok idea. Itseäni vain pelottaa ne kaikki kivat pikku verot ja maksut joita tähän kehiteltäisiin. Suomen valtion tuntien ihan varmaa on että sähköön siirtymistä ei ainakaan kannustettaisi verohelpotuksilla.
Suomalainen politiikka kusee jo bensa-autoilunkin kanssa kun ihmetellään vanhahkoa autokantaa samalla, kun on väliaikaista autoveroa, ajoneuvoveroa ynnä muuta perseilyä. Ajoneuvovero ei toki ole kovin suuri, mutta mielestäni siinä on pieni looginen ristiriita, että kun hankin auton rahoilla joista olen jo maksanut tuloveroa niin joudun maksamaan uudestaan veroa pelkästään hankkimani auton omistamisesta. Nykymuotoinen päästöpainotteinen ajoneuvovero myös rankaisee pienituloisia jotka todennäköisemmin ajavat vanhemmilla autoilla juuri siitä syystä, että uuden auton hankkiminen on täällä pirun kallis projekti.
Itsessään tässä hankkeessa en näe kummoisia ongelmia kunhan se ei kuluu sarjaan "taas korotamme tätät varten veroja".
Quote from: ikuturso on 25.01.2013, 14:25:15
PS. Mikä on luddiitti?
Puukengänheittelijä :)
Nimitys peräisin siltä ajalta kun kehruukoneet keksittiin ja kone teki työttömäksi suuria määriä ihmisiä, jotka sitten nälissään ja sangen tuohtuneena rikkoivat koneita nakkelemalla niihin mm. puukenkiä.
Nykykäytössä viitataan henkilöön joka vastustaa (varsinkin) teknistä kehitystä.
edit: No ei sinne päinkään, puukengänheittäjä on toki sabotööri. Tekniikan vastustamista tuo luddiitiksi heittäytyminen kutakuinkin on :)
Quote from: Sunt Lacrimae on 25.01.2013, 14:34:41
Quote from: Fiftari on 24.01.2013, 22:45:39
^Ihan ok idea. Itseäni vain pelottaa ne kaikki kivat pikku verot ja maksut joita tähän kehiteltäisiin. Suomen valtion tuntien ihan varmaa on että sähköön siirtymistä ei ainakaan kannustettaisi verohelpotuksilla.
Suomalainen politiikka kusee jo bensa-autoilunkin kanssa kun ihmetellään vanhahkoa autokantaa samalla, kun on väliaikaista autoveroa, ajoneuvoveroa ynnä muuta perseilyä. Ajoneuvovero ei toki ole kovin suuri, mutta mielestäni siinä on pieni looginen ristiriita, että kun hankin auton rahoilla joista olen jo maksanut tuloveroa niin joudun maksamaan uudestaan veroa pelkästään hankkimani auton omistamisesta. Nykymuotoinen päästöpainotteinen ajoneuvovero myös rankaisee pienituloisia jotka todennäköisemmin ajavat vanhemmilla autoilla juuri siitä syystä, että uuden auton hankkiminen on täällä pirun kallis projekti.
Itsessään tässä hankkeessa en näe kummoisia ongelmia kunhan se ei kuluu sarjaan "taas korotamme tätät varten veroja".
Tuo verojen maksu jo ennestään verotetusta on ihan normaalia tässä maassa. Sen joutuu maksamaan vaikkapa perinnöstä.
Koska "päästöjä" tai pikemminkin palamisen luonnollista sivutuotetta syntyy suhteessa poltettuun bensiinimäärään aina saman verran, on eritoten typerää ylipäätänsä luoda erillistä systeemiä joka laskee veroja tuottomäärien mukaan. Meillähän on jo polttoainevero. Sitä korottamalla saataisiin tismalleen ne samat rahat kerättyä, tosin silloin veroista maksaisi eniten ne jotka eniten sitä hiilidioksidia tuottaa. Nythän ajoneuvoveroa maksaa paljon ne, joilla olisi potenttiaalia tuottaa paljon hiilidioksidia vaikka se auto seisoisi ruudussaan ympärivuoden.
Toisin sanoen, tuo vero on yritetty kohdistaa siihen samaan ryhmään mihin ennenkin, arvokkaiden autojen verottamiseen. Ne kun tuoppasivat olemaan painavia, tai ainakin tuottamaan paljon hiilidioksisia. Nythän joku audin ökyauto menee neljällä litralla sataselle eikä sitä painoakaan ole sen enempää, joten pulassa ovat. Sen sijaan suurperheissä tarvitaan autoja kuten chrysler voyager, Peugoet 807 ja niin edelleen. Yli paritonnisia autoja ja syövät maltillisellakin koneella paljon löböä = isot verot. Taas yhteiskunta viestittää, älä perusta isoa perhettä.
Quote from: ekto on 25.01.2013, 12:23:45
Jos kohtuu rahalla saisi auton joka kulkisi akkujensa varassa 100 kilometriä ja sen voisi ladata valovirtapistorasiasta, olisin varsin kiinnostunut.
Mia väittää sähköautonsa kulkevan 125km (http://www.mia-electric.com/models/mia-ideal-electric-car-designed-city) yhdellä "tankkauksella". Se riittäisi minulle. Näitä tankkausasemia on toiminassa jo Virossa se 163 (http://elmo.ee/charging-network/). Se kattaa kokomaan - eli myös riittäisi minulle. Tankkaus maksaa 10e/kk ja siihen päälle 2,5e/kerta (http://elmo.ee/pricing/) - eli olemattoman vähän! 30 000 vuosiajoon tarvittaisiin 300 tankkausta eli kulut olisivat 300 * 2,5e + 12 * 10e = 870e vuodessa. Kun uuden auton hinta on vielä vain vähän yli 10 000e, niin hullun halpaahan tuo olisi.
Veroilla saadaan tietenkin kaikki halpuus pois, jos vain halutaan. Suomessa verotus ei kuitenkaan ole edes suurin este; suurin este on järjetön byrokratian määrä ja sen täydellinen ennustettamattomuus. Siksihän 2000-luvun sähköautobuumi haihtui - luvatut verohelpotukset vaihtuivat dieselveron muuttamiseen käyttövoimaveroksi eli sähköautojen lisäveroiksi, ja samalla sääntelyä ja vaadittuja testejä tiukennettiin. Se innokas sähköautopolvi saatiin karkoitettua pysyvästi.
Quote from: hkanime on 25.01.2013, 15:09:32
Mikä ongelma tämä mukamas on? Autollahan on tarkoitus ajaa eli myös ladataan säännölisesti.
Minulla on auto mutta en ole tarvinnut sitä pariin viikkoon. Tuolla se on lumipeitteen alla parkkipaikalla. Roskia viedessä olen vain käynyt katsomassa ettei kukaan ole suorittanut ilkivaltaa.
Quote from: hkanime on 25.01.2013, 11:52:31
Sähköauto on relevantein teknologia jo senkin takia, että kaikki muut liikkumismenetelmät edellyttävät fyysisen polttoaineen jakeluverkostoa. Biopolttoaine, kaasuatoilu ja muut maksavat liikaa tai tuovat mukanaan niin suuria haittoja ettei niitä kannata edes harkita tulevaisuuden liikenneratkaisuksi.
Sähköauto ei tietenkään vielä ole ratkaisu muuta kun rajoitetuissa sovelluksissa (lyhyillä matkoilla). Se ei kuitenkaan tarkoita, että halvan jakeluverkoston rakentamisen aloittaminen ei olisi järkevää. Kana-muna ongelma on pako ratkaista jotenkin ja koska sähköä on jo satavilla lähes kaikkialla, pieni investointi mittariin ja pistokkeeseen kannatta tehdä. Samalla lataustekniikka tulee standardoitua.
Ensimmäisessä kappaleessa kritisoit jakeluverkoston vaatimuksia ja seuraavassa sanot, että sellaista pitäisi ruveta rakentamaan sähköautoilulle. Ristiriita?
Olen ehkä jäävi sanomaan, kun ajan itse kaasuautolla, mutta on täysin järjetöntä että Suomessakin on lähdetty mukaan sähköautohypeen, vaikka Suomen olosuhteissa toimivat ratkaisut ovat vielä ainakin kymmenen vuoden päässä. Samaan aikaan minkä tahansa henkilöauton voisi jo nyt muuttaa kulkemaan maa- tai biokaasulla.
Muutamia kaasuautoilua puoltavia seikkoja:
+ Teknologia on olemassa
+ Puhdas. Biokaasu on elinkaaripäästöiltään yhtä puhdas ratkaisu kuin tuulisähköllä ajettava sähköauto
+ Biokaasu on uusituva polttoaine jota voidaan tuottaa esim. maatilajätteestä ja prosessin sivutuotteena saadaan erinomaista lannoitetta
+ Hajautettu ja kotimainen. Biokaasua voidaan tuottaa jopa suuren maatilan mittakaavassa, jolloin vältytään pitkiltä kuljetusketjuilta
+ Maakaasuverkko on jo osin olemassa
+ Mikä tahansa bensaauto on muutettavissa helposti kaasu/bensa-autoksi.
+ Ei tarvitse kuluvaa ja lämpötilaherkkää akustoa
http://www.biokaasuauto.fi/blog/tulevaisuuden-liikenne-tarvitsee-useita-energiavaihtoehtoja
Quote
Sähköauton (ainoa) ongelma on tietysti energian varastointi eli akut. Akkuja kehitellään maailmalla ja meneillään on monia hankkeita tutkia ja kaupallistaa uudet teknologia teknologia. On siis vain ajan kysymys koska akkuongelma on poissa päiväjärjestyksestä ja sähköauto syrjäyttä bensiiniauton. Tämä aika ei ole kymmenien vuosien päässä vaan vuosien päässä.
Olisi tietysti kiva jos näin olisi. Toistaiseksi ongelmana on kuitenkin:
- Akkujen kapasiteetti
- Akkujen kuluminen
- Akkujen kylmänsieto
- Akkujen latausnopeus
Ennen kuin jokainen noista on ratkaistu Suomen olosuhteisiin, niin ei puhuta vuosista vaan kymmenestä tai kymmenistä.
^akkujen hinta. Materiaalit muodostavat halvimmissa sähköautoissa liki puolet hinnasta.
Quote from: sivullinen. on 25.01.2013, 15:08:34
Mia väittää sähköautonsa kulkevan 125km (http://www.mia-electric.com/models/mia-ideal-electric-car-designed-city) yhdellä "tankkauksella". Se riittäisi minulle. Näitä tankkausasemia on toiminassa jo Virossa se 163 (http://elmo.ee/charging-network/). Se kattaa kokomaan - eli myös riittäisi minulle. Tankkaus maksaa 10e/kk ja siihen päälle 2,5e/kerta (http://elmo.ee/pricing/) - eli olemattoman vähän! 30 000 vuosiajoon tarvittaisiin 300 tankkausta eli kulut olisivat 300 * 2,5e + 12 * 10e = 870e vuodessa. Kun uuden auton hinta on vielä vain vähän yli 10 000e, niin hullun halpaahan tuo olisi.
Veroilla saadaan tietenkin kaikki halpuus pois, jos vain halutaan. Suomessa verotus ei kuitenkaan ole edes suurin este; suurin este on järjetön byrokratian määrä ja sen täydellinen ennustettamattomuus. Siksihän 2000-luvun sähköautobuumi haihtui - luvatut verohelpotukset vaihtuivat dieselveron muuttamiseen käyttövoimaveroksi eli sähköautojen lisäveroiksi, ja samalla sääntelyä ja vaadittuja testejä tiukennettiin. Se innokas sähköautopolvi saatiin karkoitettua pysyvästi.
Eli Suomessa, 25 asteen pakkasilla realistinen toimintasäde on mitä, 50km? 75km? Toimiihan tuo kaupunkiajossa. Pitää muistaa, että Viron on jo huomattavasti etelämpänä kuin esimerkiksi Tampere tai Jyväskylä. Se on myös pieni maa. Itse ajelen säännöllisesti pääkaupunkiseudulle töihin ja matkaa tulee se 90km suuntaansa. Vaikka saisin auton piuhaan molemmissa päissä, niin ei tulisi mieleenkään lähteä matkaan kovilla pakkasilla pelkällä sähköautolla, jos teoreettisesti luvattu kantama on 125km. Työreissu Keski-Suomeen jäisi tekemättä, tai ainakin vaatisi pitkän tankkaustauon.
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 25.01.2013, 16:15:08
^akkujen hinta. Materiaalit muodostavat halvimmissa sähköautoissa liki puolet hinnasta.
Millä rahalla ostaa aikamoisen määrän bensaa vaikka siinä liiaksi veroja onkin ottaen huomioon maan harvan asutuksen.
Quote from: sivullinen. on 25.01.2013, 15:08:34
Tankkaus maksaa 10e/kk ja siihen päälle 2,5e/kerta (http://elmo.ee/pricing/) - eli olemattoman vähän! 30 000 vuosiajoon tarvittaisiin 300 tankkausta eli kulut olisivat 300 * 2,5e + 12 * 10e = 870e vuodessa. Kun uuden auton hinta on vielä vain vähän yli 10 000e, niin hullun halpaahan tuo olisi.
Omat kaasukuluni ovat karkeasti kaksinkertaiset samoilla kilometreillä. Toki hankintahinta 3 vuotta vanhassa Passatissa oli 2,5-kertainen Miaan, mutta kyseessä on kuitenkin olemassa oleva, peräkärryä vetävä, hyvin varusteltu, tarvittaessa bensalla kulkeva, kaasulla helposti 400km toimintasäteen omaava ihan kelvolliset tehot tuottava perheauto.
Quote
Veroilla saadaan tietenkin kaikki halpuus pois, jos vain halutaan. Suomessa verotus ei kuitenkaan ole edes suurin este; suurin este on järjetön byrokratian määrä ja sen täydellinen ennustettamattomuus. Siksihän 2000-luvun sähköautobuumi haihtui - luvatut verohelpotukset vaihtuivat dieselveron muuttamiseen käyttövoimaveroksi eli sähköautojen lisäveroiksi, ja samalla sääntelyä ja vaadittuja testejä tiukennettiin. Se innokas sähköautopolvi saatiin karkoitettua pysyvästi.
Samat sanat voisi sanoa esimerkiksi kaasun tukemisesta liikennekäytössä, jossa sen potentiaali päästöjen vähentämiseen olisi kaikkein suurin. Tämän maan puolueet eivät kerta kaikkiaan kykene tekemään järkipolitiikkaa, jos verrataan esimerkiksi Ruotsiin. En ole ihan varma olisi Perussuomalaiset poikkeus tuossa joukossa, mutta kyllä välillä sylettää aika kovasti.
Tällainen uutinen löytyi,pitäneekö paikkansa:Saab aloittaa ultramodernien akkujen valmistuksen Kiinassa. Samalla tulevan sähköauton toimintasäde kasvaa yhdellä latauksella aina 400 km saakka näiden uusien akkujen ansiosta. Lautausaika tyhjästä täyteen kestää noin 30 min http://www.saabsunited.com/2012/10/press-release-owner-of-nevs-start-battery-factory-in-china.html.Tämä alkaisi olla jo jotain latausaikakin on noinkin lyhyt niin sillähän hurauttaisi kajaanista helsinkiin yhdellä latauksella jonka voisi tehdä kahvitauon aikana.
Eiköhän vety/kaasu ole autojen tulevaisuutta ja akkujen kanssa koheltaminen hetken huumaa.
Quote from: hkanime on 25.01.2013, 15:09:32
Mikä ongelma tämä mukamas on? Autollahan on tarkoitus ajaa eli myös ladataan säännölisesti.
No niin. Tässä puhutaan nyt reaalimaailman sovelluksista vs. haihattelusta. Todennäköisesti paras vaihtoehto olisi Chevrolet Volt / Opel Ampera- tyylinen plugin hybridi, joka tarvittaessa lataisi akkuja etanolilla, bensiinillä tai kaasulla (tai vedyllä). Inttäminen, että yksi ratkaisu joka toistaiseksi on enemmän haihattelua ja toiveita kuin toimivaa tekniikkaa, on paras kaikille ja mihinkään muuhun ei kannattaisi edes panostaa, on kyllä harvinaisen typerää.
Quote
QuoteJos on unohtanut tankata, sen saa ajokuntoon parissa minuutissa vaikka kanisterista.
No tuon takiahan kannatta sitten unohtaa sähköautot kokonaan. :D
Ei kukaan varmaankaan ole väittänyt, että sähköautot pitäisi unohtaa. Tällä hetkellä teknologia ei kuitenkaan ole kypsä Suomen pitkille välimatkoille ja kylmälle ilmastolle. Muut vaihtoehdot olisivat.
Quote
QuoteSähköautojen tuotanto, sekä akkujen uusiminen kasvattavat teollisuuden päästöjä ja hiilijalanjälkeä merkittävästi.
No onneksi bensa-autojen valmistus ei saastuta mitään.
Siinä vertailtu well-to-wheel kasvihuonepäästöjä: http://www.biokaasuauto.fi/wp-content/uploads/2012/01/Elinkaaripaastot-eri-polttoaineilla-DENA.jpg
Quote
Miten se biopolttoaine saadaan autoihin? Eikö se myös edellytä jakeluverkkoa?
Kaikki tarvitsevat jakeluverkkoa. Biopolttoaineissa on kuitenkin potentiaalia rakentaa sellaisia paikallisia tankkausasema, jotka sähköautoille eivät ehkä ole käytännöllisiä. Esimerkiksi Kalmarin maatila Laukaassa.
Quote
Sähköautoilulle voi keksiä sata enemmän tai vähemmän vakuuttavia vasta-argumentteja. Mutta niin voi keksiä kaikelle muullekin autoilulle. Sähköautoilu on kuitenkin kaikista autoilun muodoista ehdottomasti ylivoimaisin jos sen akilleen kantapää eli akkuongelma saadaan poistettua. Kaikki muut sähköautoiluun liittyvät ongelmat ovat joko epärelevantteja tai helposti ja edullisesti korjatavissa.
On kuitekin selvä, että akkuongelmalle saadaan korjaus lähitulevaisuudessa. Syy on valtava tutkimuspanostus ja se tosiasia, että akkutenkologialle on syntynyt paljon läpimurtoja viime vuosina, joden varaan syntyy uusia innovaatiota.
Tämä asia on ymmärretty autoteollisuudessa ja juuri sen takia kehitysfokus on siirtymässä pois esim. kaasuautoista sähköön, joka näyttää kokonaisuutena lupaavimmalta teknologialta.
Kaasuautot nyt eivät juuri kehitysfokusta tarvitse. Ne ovat valmista tekniikkaa. Kiva, että olet uskossasi vahva. Tarjoan sinulle kaljat silloin kun saataville tulee ensimmäinen minun tarpeisiini ja hintaluokkaani soveltuva sähköauto. Veikkaan että ennen nähdään Timo Soini pääministerinä.
Quote from: hkanime on 25.01.2013, 16:38:53
Suunnilleen kaikki samat edut voidaan listaa sähköautolle akkua lukuunottamatta.
Biokaasu ei kuitenkaan ole mikään kovin realistinen vaihtoehto autoilun kaasutuotannolle. Se edellyttää kalliita tuotantolaitoksia ja talvella biokaaustuotanto on heikkoa. Lisäksi maaperää menee paljon (jos se perustuu viljelyyn) ja siitä tulisi käytännössä maataloustuilla elävä ala, jonka veronmaksjat joutuvat kustantamaan.
Kaasuinfraa ei tarvitse rakentaa keskitetysti. Kaasua voidaan myydä jo maatilakokoluokan laitteistolla, ks. Kalmarin tila Laukaassa. Ruotsissa kaasun yleistymistä on ajanut kuntien kaasun käyttöönotto joka on tehty puhtaasti taloudellisista syistä. Kun infraa ei tarvitse rakentaa kerralla, vaan hyvinkin pienin askelin, saadaan kustannussäästöt realisoitua hyvinkin nopeasti.
Itse säästän bensaan nähden melkein 50% jokaisella kilometrillä jo nyt. Toki ajan venäläisellä maakaasuslla, mutta jos asuisin lähempänä Laukaata, voisin ajaa myös biokaasulla. Tämä on realismia. Nyt. Milloin päästään tähän sähköautolla?
Lisäksi maanviljely biopolttoaineeksi taitaa olla hölmöläisen hommaa riippumatta tehdäänkö siitä diiseliä, etanolia vai kaasua. Esimerkiksi biojätteiden ja muiden jätevirtojen hyödyntäminen olisi jo nyt resurssi, jolla pääsisimme liikenteessä huomattavaan omavaraisuusasteeseen.
Quote from: http://liikennebiokaasu.fi/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=2&Itemid=3
Mikäli kaikki Suomen biojätteet käytettäisiin liikennebiokaasun valmistamiseen, sitä riittäisi 700 000 autolle. Lisäksi biokaasua voidaan valmistaa energiakasveista: se resurssi on jäteresurssia suurempi. Termistä biometaania (SBG =synteettinen biokaasu) voitaisiin valmistaa puujätteistä 8 miljoonalle autolle. Kaupunkien biojäte riittää kaupunkiliikenteen polttoaineeksi eli kaikille busseille, jäteautoille, takseille, kuntien ja yritysten ym. autoille, jotka liikkuvat kokonaan tai pääasiassa kaupungin sisällä. Esimerkiksi Jyväskylän biojätteet riittäisivät yli 6 000 autolle ja Espoon Ämmässuon kaatopaikan kaatopaikkakaasu riittäisi yli 600 bussille eli koko pääkaupunkiseudun bussiliikenteen tarpeisiin.
Quote
Nuo ongelmat on jo ratkaistu, tenkiikka on olemassa. Haasteena on lähinnä hintojen saaminen alas eli kaupallistaminen. Kun tuotantoa saadaan käyntiin niin hinnat laskevat.
Akkuteknologia ei ole mikään yhden ratkaisun asia. Se kehittyy koko ajan ja jo nyt on täysin toimivia sähköautoja olemassa. Akkuja tullaan kehittämään pitkään senkin jälkeen kun pitkän matkan autoilun tarve on tyydytetty. Ainahan haetaan parempaa ja halvempaa akkua, joten sitä lopullista ratkaisua on turha odottaa, sitä ei tule.
Tässä asiassa on siis meneillään evoluutio, missä parempia akumalleja tuodaan markkinoille tasaiseen tahtiin ja autoja voi päivittää uusiin malleihin kun entinen akku on kulunut loppuun.
Ts. mitään tiettyä vuotta sähköauton läpimurrolle ei tule vaan niitä ilmestyy liikenteesen hissun kissun (jos ei veroteta alaa pilalle). Ensin rajoitettuun tarpeeseen, sitten yleisautoiluun.
Sähköautoilun kauneus on siinä, että jakeluverkkoa ei tarvitse rakentaa kertaheitolla joka paikkaan kalliin kustannuksin vaan ensialkuun ladataan auto kotipihalla ja vasta autojen yleistyessä kaupallisia sähköpisteitä tehdään lisää. Jakeluverkon rakentaminen on näin huomattavan halpaa, kustannukset on jaettu pitkälle aikajäntelle ja tuottoa saadaan heti koska asiakkaita on aina latauspisteitä vastaava määrä. Tämä on ideaalinen tapa siirtyä yhdestä autoenergiamuodosta toiseen.
Saman voisi sanoa kaasuautoilusta.
Ei jaksa enää innostua. Sähköautoista on hehkutettu ja kokeiltu 1800 -luvulta alkaen. Neste kehitti sähköautoja. Ovatko ne jo siinä vaiheessa että niitä voi markkinoida? Suomen postilaitos kokeili jotakin sähköautoa pitkän aikaa. Missä ne nyt ovat?
Kovilla pakkasilla on joitakin ylipääsemättömiä efektejä. Sen lisäksi että akku menettää tehoaan kylmässä ilmanalassa niin lämpöä olisi tuotettava vähintään ikkunoiden sulana pysymiseen. Erikseen on matkustusmukavuus. Tiedetään myös että pakkasella kitka on suurempi kuin lämpimällä >0C ja loppukin teho akusta menee pakkaskitkan voittamiseen. Sähköauto tulisi olla laturissa aina kun sillä ei ajettaisi. Tarvittaisiin lisää ydinvoimaloita paikkaamaan sähköntarve.
Suomalaiset autoilijat ovat verolypsylehmiä. 7,2 miljardia euroa vuosittain tulee autoilijoilta erilaisina veroina. En jaksa uskoa että tuota verokertymää pystyttäisiin paikkaamaan millään muulla kuin sähköverolla - niin tai ajoneuvoverolla.
Suomen kannalta huuhaata koko hanke. Välimeren rannoilla suurissa kaupungeissa asia voi ollakin eri.
Kantotuolit, polkupyöräriksat, vossikat, kuumailmapallot - siinä parhaat ideat.
Quote from: kertsu59 on 25.01.2013, 16:26:19
Tällainen uutinen löytyi,pitäneekö paikkansa:Saab aloittaa ultramodernien akkujen valmistuksen Kiinassa. Samalla tulevan sähköauton toimintasäde kasvaa yhdellä latauksella aina 400 km saakka näiden uusien akkujen ansiosta. Lautausaika tyhjästä täyteen kestää noin 30 min http://www.saabsunited.com/2012/10/press-release-owner-of-nevs-start-battery-factory-in-china.html.Tämä alkaisi olla jo jotain latausaikakin on noinkin lyhyt niin sillähän hurauttaisi kajaanista helsinkiin yhdellä latauksella jonka voisi tehdä kahvitauon aikana.
Onko fysiikan lait jälleen rikottu? ;D
Erinomainen idea. Ajatelkaa miten mukavaa nuorisotyöttömyyden kurittamassa Etelä-Euroopassa on työttömillä, kun he voivat katselle lataustolppia. Voi kertoa vitsejä tyylin: kuka on muurannut sian seinään, kun sieraimet vaan näkyvät. ;D ;D ;D :facepalm:
Kun vielä näkisi sen päivän, että nuo saa**nan apinat keskittyisivät johonkin oikeaan ongelmaan ja pystyisivät ratkaisemaan sen.
Noin yleisesti on minusta hyvä, että kaikkia liikkumismuotoja tutkitaan ja asioita kehitetään. Euroopan Unionilla vaan on ongelmana se, että komissiossa ja parlamentissa kuvitellaan, että kaikki menee kuten siellä suunnitellaan ja pakotetaan.
QuoteTämä suunnitelma on hyvin kunnianhimoinen... Tavoitteemme on luoda kriittisen massa latauspisteiden verkostolle...Tosiasia kuitenkin on, että latauspisteiden verkoston vahvistaminen kautta mantereen ei ole riittävä toimi...Tämä voi saada maat, jotka ovat kehittäneet infrastruktuuriaan jo melko pitkälle, kiristelemään hampaitaan...
Suomennos: vituiksi menee.
Saadaan sitten uusi ydinreaktori tai kaksi työn alle kun kaikki liikenne toimii sähköllä (ja saunat, kun direktiivit kieltävät hiukkaspäästöihin tukeutuen puulämmitteiset kiukaat..)..
Jos nyt joku sähkö / hybridi pitäisi olla, niin sitten Smart Forfourin kokoinen kauppakassi kaupunkiliikenteeseen takapaksissa olevalla parin kilowatin kaasu / diesel pöpöttimellä. Noin varoiksi ja talvella lämmitykseen.
Quote from: Nuivake on 25.01.2013, 17:04:27
Quote from: kertsu59 on 25.01.2013, 16:26:19
Tällainen uutinen löytyi,pitäneekö paikkansa:Saab aloittaa ultramodernien akkujen valmistuksen Kiinassa. Samalla tulevan sähköauton toimintasäde kasvaa yhdellä latauksella aina 400 km saakka näiden uusien akkujen ansiosta. Lautausaika tyhjästä täyteen kestää noin 30 min http://www.saabsunited.com/2012/10/press-release-owner-of-nevs-start-battery-factory-in-china.html.Tämä alkaisi olla jo jotain latausaikakin on noinkin lyhyt niin sillähän hurauttaisi kajaanista helsinkiin yhdellä latauksella jonka voisi tehdä kahvitauon aikana.
Onko fysiikan lait jälleen rikottu? ;D
Jep. Aika hurjat laturit pitää olla. Jos kuvittelisi, että Kajaanista ajaisi Helsinkiin 6 tuntia, ja ottaisi akusta jatkuvasti vaikkapa 20 kw tuolla matkalla, niin kahvitauon (15min) aikana pitäisi akkua ladata 480 kw teholla. Kaksi tuhatta autoa samanaikaisesti latauksessa, niin siinä on jo yhdelle ydinvoimalalle hommia.
Quote from: matkamasentaja on 25.01.2013, 17:23:25
Saadaan sitten uusi ydinreaktori tai kaksi työn alle kun kaikki liikenne toimii sähköllä (ja saunat, kun direktiivit kieltävät hiukkaspäästöihin tukeutuen puulämmitteiset kiukaat..)..
Keskitetty energia tarjoaa mahdollisuuden kontrolliin. Mies/nainen joka lämmittää oman saunansa on vaarallinen, sillä hän ja perheensä voivat tehdä valinnan ilman, että joku byrokraatti voi tarkistaa asian vaikka kulutuslukemien pohjalta. Kaikissa komission ehdotuksissa on pohjalla kontrollin lisääminen. Saunominen on yhtä vaarallista kuin mummojen joogaaminen. Virallinen Kiina näkee punaista falungong-mummojen joogan kanssa ja EU saunomisen. Kummastakaan ei ole mitään haittaa vallitsevalle järjestelmälle, mutta ne eivät ole kontrollin piirissä.
Komissio haluaa määrätä standardit, komissio hylkää olemassa olevat kaupalliset ratkaisut, komissio säätää, määrää ja päsmäröi. Surkeinta on se, että me itse maksamme veroilla tämän typeryyden.
Antaisivat teollisuuden kilpailla ja selvittä kenen sähköauto on paras. Vai onko sähköauto ylipäätään ratkaisu, jolla on tulevaisuutta? Tämähän ei tietenkään käy, sillä
Gosplan komissio voi määrätä, mikä on hyvä, mitä ihmiset haluavat ostaa ja mihin aikaan vuodesta on kylvettävä.
Komissio on vahvempi kuin ihmisen tahto tai luonnonvoimat! Näin on ajateltu ennenkin...
Teollisuuden sopimat standardit ovat yksi asia. Toinen on Gosplan-tyyppinen ylhäältä määrätty standardi tai laki/asetus, joka käytännössä pakottaa siihen.
Quote from: hkanime on 25.01.2013, 20:06:30
Quote from: L. Brander on 25.01.2013, 19:50:08
Teollisuuden sopimat standardit ovat yksi asia. Toinen on Gosplan-tyyppinen ylhäältä määrätty standardi tai laki/asetus, joka käytännössä pakottaa siihen.
Omituinen kanta.
Oletko myös sitä mieltä, että kodinkonevalmistajienkin pitäisi käyttää itse keksimiään pistokkeita? Miten sellainen mielestäsi toimisi käytännössä?
Siitä vaan jokainen käyttämään omaa pistokettaan. Kyllä markkinat ratkaisee. ;)
Ei vakavammin puhuen. Latausjärjestelmä on hyvin olennainen osa sähköautoa. Akkuteknologia ja sen käytettävyys lienevät suurimpia ongelmia, mitä alalla nykyään on.
Myönnän kirjoitukseni olleen tarkoitushakuinen ja kärjistävä. En vain ymmärrä, minkä takia tästä
kin pitää määrätä nyt. Mitä jos teknologia kehittyy siihen, että tarvitsemme erilaista jännitettä, virtaa, fyysistä ratkaisua yms. Sitten meillä on 8 miljoonaa vääränlaista pistorasiaa.
Mitä jos sähköautosta ei koskaan tule mitään? Kokemukseen perustuen EU alkaa tukemaan omaa kuningashankettaan (Gosplan pistorasiaa) ja käyttää siihen järkyttävän määrän rahaa.
Olisi perin surullista jos Gosplan, jälleen kerran, haittaa teknologian kehittymistä ja sen kaupallista hyödyntämistä.
Liikenteen käyttämässä energiassa on käymässä selvä siirtyminen bensiinistä ja dieselistä kohti muita vaihtoehtoja. Ja on myös aika selvää että niiden tilalle tulee useita vaihtoehtoja; kaasu, biodiesel ja etanoli ovat jo tälläkin hetkellä vaihtoehtoja täällä Suomessakin. Mun työmatkani varrella on sekä kaasuasema että RE85 tankkauspiste. Eli molempia voisin itse alkaa käyttämään helposti. Olen ajatellut hommata seuraavaksi autoksi ehkä jokun käytetyn biokaasuauton Saksasta tai Ruotsista. Tai ostaa vähän isomman auton (tilaa kontissa) ja asennnuttaa siihen kaasulaitteiston. Tällä hetkellä tuo tulee edulliseksi, mutta miten tulevaisuudessa? Nostaako valtio veroja niin ettei kaasulaitteiston hankkiminen kannata?
Esim. Terra Gas asentaa tuollaisia laitteistoja:
http://www.terragas.fi/asennus.html
Mutta sähkökin on oiva vaihtoehto. Chevy Volt on ollut jo jonkin aikaa markkinoilla, samoin Nissan Leaf. Fordilta on tulossa tänä vuonna markkinoille Focus Electric. Tuolla on toimintamatkaa 76 mailia (122km) ja akun lataus täyteen kestää 4 tuntia 240V kotilaturilla.
http://www.ford.com/cars/focus/trim/electric/
Voltissa on lisänä tuo "range extender"-polttomoottori, samoin tulevassa BMW i3:ssa, eli noilla pääsee akulla normimatkat mutta generaattoriin kytketty polttomoottori tarjoaa lisää toimintamatkaa edullisesti.
Teslalla on oma Model S jo myynnissä luxus-segmenttiin, ja sen isommalla akkupaketilla pääsee n. 480km ja lataus puoleen kapasiteettiin kestää Teslan tieverkon varsille sijoitetuilla teholatureilla 30 minuuttia, eli tunnissa saa koko akun ladattua. Äkkiä tuollaisella lounastauolla voi sen tunnin viettää IMHO.
http://www.teslamotors.com/goelectric#range
Quote from: JNappula on 25.01.2013, 20:24:23
Liikenteen käyttämässä energiassa on käymässä selvä siirtyminen bensiinistä ja dieselistä kohti muita vaihtoehtoja. Ja on myös aika selvää että niiden tilalle tulee useita vaihtoehtoja; kaasu, biodiesel ja etanoli ovat jo tälläkin hetkellä vaihtoehtoja täällä Suomessakin. Mun työmatkani varrella on sekä kaasuasema että RE85 tankkauspiste. Eli molempia voisin itse alkaa käyttämään helposti. Olen ajatellut hommata seuraavaksi autoksi ehkä jokun käytetyn biokaasuauton Saksasta tai Ruotsista. Tai ostaa vähän isomman auton (tilaa kontissa) ja asennnuttaa siihen kaasulaitteiston. Tällä hetkellä tuo tulee edulliseksi, mutta miten tulevaisuudessa? Nostaako valtio veroja niin ettei kaasulaitteiston hankkiminen kannata?
Esim. Terra Gas asentaa tuollaisia laitteistoja:
http://www.terragas.fi/asennus.html
Mutta sähkökin on oiva vaihtoehto. Chevy Volt on ollut jo jonkin aikaa markkinoilla, samoin Nissan Leaf. Fordilta on tulossa tänä vuonna markkinoille Focus Electric. Tuolla on toimintamatkaa 76 mailia (122km) ja akun lataus täyteen kestää 4 tuntia 240V kotilaturilla.
http://www.ford.com/cars/focus/trim/electric/
Voltissa on lisänä tuo "range extender"-polttomoottori, samoin tulevassa BMW i3:ssa, eli noilla pääsee akulla normimatkat mutta generaattoriin kytketty polttomoottori tarjoaa lisää toimintamatkaa edullisesti.
Teslalla on oma Model S jo myynnissä luxus-segmenttiin, ja sen isommalla akkupaketilla pääsee n. 480km ja lataus puoleen kapasiteettiin kestää Teslan tieverkon varsille sijoitetuilla teholatureilla 30 minuuttia, eli tunnissa saa koko akun ladattua. Äkkiä tuollaisella lounastauolla voi sen tunnin viettää IMHO.
http://www.teslamotors.com/goelectric#range
Tietoa tuntuu löytyvän. Myös perusteltua ajatusta siitä, missä on ideaa. Verotuksella on (yllättäen) Suomessa ja ehkä Eu:ssa iso vaikutus. Mutta mikä on se ratkaisu, joka tulevaisuudessa lyö bensa- ja dieselmoottorit?
Tämä on oikeasti mielenkiintoinen lanka. :)
Quote from: Kalle Pahajoki on 25.01.2013, 16:41:43
Ei kukaan varmaankaan ole väittänyt, että sähköautot pitäisi unohtaa. Tällä hetkellä teknologia ei kuitenkaan ole kypsä Suomen pitkille välimatkoille ja kylmälle ilmastolle. Muut vaihtoehdot olisivat.
Helsingissä asuu paljon ihmisiä. Ei Suomea tarvitse ajatella yhtenä alueena, jossa kaikille pitäisi olla sama ratkaisu tarjolla. Minusta oli täysin järjetöntä laittaa pari sataa miljoonaa euroa valokaapelin vetämiseen, joka korpeen ja saarelmaan. Maaseudulla ADSL tai langaton netti muutaman megan yhteyksillä olisi riittävä. Mutta valtio kun päättää, niin silloin se on niin - kaikille samaa. Gosplan.
Suomen maaseudulla - ja vielä vähemmän lapissa - ei ole sähköautojen aika. Siihen on tarpeeksi perusteita jo annettu. Helsinki - mahdollisesti myös Turku ja Tampere - sitä vastoin saataisiin helpolla ihan kelvollisiksi sähköautolle. Euroopan aluita kun katsoo, niin Rooma, Pariisi ja Ateena suorastaan pitäisi pakottaa sähköautoiluun ilmanlaadun parantamiseksi; ainakin yksityisautoilun keskustoissa osalta. Turisteille ja erikoistarkoituksiin voitaisiin myydä päivälupia tavallisille autoille.
Quote from: JNappula on 25.01.2013, 20:24:23
[...] lataus puoleen kapasiteettiin kestää Teslan tieverkon varsille sijoitetuilla teholatureilla 30 minuuttia, eli tunnissa saa koko akun ladattua. Äkkiä tuollaisella lounastauolla voi sen tunnin viettää IMHO.
Elmon sivujen mukaan noissa Viron latausasemissa lataus kestää samanverran. Kotona taas 3 tuntia.
"Siiski võib öelda, et 16kWh akuga elektriauto orienteeruv laadimisaeg 0-80% jääb vahemikku 20-40 minutit.Mutta koko akun lataus taas kestää paljon kauemmin. Loppua kohti lataus hidastuu samalla tavalla kuin kännyköissä.
Enhän minä oikeasti mitään noista Viron autoista tiedä. Eikä niitä siellä vielä kauaa ole tainnut ollakkaan. Mutta yleisesti kaikesta uudesta kiinnostuneena, melkein tekisi mieli lähteä kokeilemaan. Tosin auto on auto - ei sähköautosta mitään erityistä tunnetta saa irti; varsinkaan halvoista arkikäyttöön tarkoitetuista. Halvempi hinta on se, joka ilon aiheuttaa. Yhteiskunnan kannalta olisi vain hienompaa nähdä kehittymistä ja parempia ja halvempia autoja - ja pienempää öljy riippuvuutta.
QuoteKäytännössä ei ole tarpeen määritellä montaa eri jännitettä tms. vaikka teknologia kehittyisi miksikä tahansa. Riittää, että tarjolla on yksi määrätty jännite, josta auton latausjärjestelmä muokkaa omalle akustolleen sopivan ratkaisun.
Juuri tästä on kysymys. Jokainen muokkaa annetusta jänniteestä akustolleen sopivan ratkaisun. Voiko ajatella niin, että tämä rajoittaa tai ohjaa teknologiaa suuntaan, joka ei teknologian kannalta olisi edullisinta?
Pistorasiaesimerkkisi oli loistava. Jossain vaiheessa standardointi on varmasti kuluttajan etu. Jossain vaiheessa standardointi on myös teknologian etu, sillä aloittavat yritykset tietävät raamit, joissa kehittää. Mutta mikä on oikea hetki tehdä standardeja? Teollisuus itsekin voi tehdä niitä teknologian kannalta väärään aikaan. Esimerkiksi suojellakseen omaa teknologiaansa.
En toimi sähköauto enkä akkualalla. Uuden teknologian myynnistä ja kehittämisestä on jotain kokemusta. Minua ahdistaa ajatus siitä, että juuri heräävää teknologiaa ja siihen liittyvää teollisuutta rajoitetaan, tasapäistetään ja pakotetaan tiettyyn suuntaan.
Ymmärrän, että ISOt (ei osu ehkä suoraan tähän) ja ASTM:t ovat hyvä juttu. Olemme itsekin saaneet etua siitä, että tiedämme mitä hakea ja mihin vastata. Toisaalta on aloja, tuotteita ja teknologioita, joita ei vielä ole standardoitu. Niissä voi käydä niin, että markkinajohtajasta tai markkinan teknologisesta johtajasta tulee standardi. Joku asettaa ensimmäisen riman tasolle, johon itse pystyy. Pitäisikö siitä tehdä standardi, johon muut pyrkivät vai antaa teknologioiden kehittyä ja kilpailla? Itse en osaa vastata minkään teknologian osalta, koska olisi hyvä aika standardoida. Toki standardista saa ja pitääkin mennä yli, mutta helposti se ohjaa, hidastaa ja rajoittaa. Kaikki haluavat tuotteensa heti kaupaksi niiden ollessa vaatimusten mukaisia.
No meni ehkä jo tajunnanvirran puolelle. Minusta EUn pitäisi olla hyvin varovainen määrätessään mitään, mikä liittyy uuden teknologian kehittämiseen.
Suomessa on jo melko kattava latausverkko taajamissa, kerrostaloissa on lämmitystolpat ja melkein jokaisessa ok-talossa ulkopistorasia.
Tämä ei ole muualla kuin pohjoismaissa normiratkaisu mitä noissa EU mietinnöissä ole huomioitu.
Suomessa oli sähköautokehitys jo hyvässä vauhdissa 20 vuotta sitten http://www.elcat.fi/ jostain syystä kehitys ei ole tuossa firmassa edennyt ja 90-luvulla valtiovalta koitti tuonkin tappaa juuri verojen takia koska sähköautojen verotus oli sama kuin dieselautoilla.
Itse hommaan sähköauton hetikun hinta on kohdallaan ja laitan vaikka agrikaatin konttiin jos tarvis.
Edellisestä tuli mieleen että ihmettelen noita hybridiautoja joiden sähkö jää pois 40km/h jälkeen?? jos raja olisi 60km/h niin ei kaupungeissa paljoa fossiilisia tarvitsisi.
Muutenkin kaupunki ajon osuus Suomessakin on varmasti melkoinen ja vähintäänkin tuntuva joten toimintasäde ei ole kaikissa tapauksissa mikään ongelma.
Quote from: mikkoR on 25.01.2013, 21:34:25
Suomessa on jo melko kattava latausverkko taajamissa, kerrostaloissa on lämmitystolpat ja melkein jokaisessa ok-talossa ulkopistorasia.
***
Lämmitystolppien 16A sulake ja ajastimen kahden tunnin raami antaakin jopa kymmeniä huolettomia kilometrejä, talvella auton sisätilan lämmityksen kera jopa kymmenen.
Quote from: MW on 25.01.2013, 21:49:16
Quote from: mikkoR on 25.01.2013, 21:34:25
Suomessa on jo melko kattava latausverkko taajamissa, kerrostaloissa on lämmitystolpat ja melkein jokaisessa ok-talossa ulkopistorasia.
***
Lämmitystolppien 16A sulake ja ajastimen kahden tunnin raami antaakin jopa kymmeniä huolettomia kilometrejä, talvella auton sisätilan lämmityksen kera jopa kymmenen.
Paikoin on se 2h mutta helposti muutettavissa yhtäjaksoiseksi ja monella auto lojuu 18-08 ruudussa joten siitä voi laskea latausajan.
Tuoststa sisälämppäristä tuli mieleen että siinä olisi edelleen tehokkain ihan vain fossiili laite.
Quote from: mikkoR on 25.01.2013, 22:08:44
Quote from: MW on 25.01.2013, 21:49:16
Quote from: mikkoR on 25.01.2013, 21:34:25
Suomessa on jo melko kattava latausverkko taajamissa, kerrostaloissa on lämmitystolpat ja melkein jokaisessa ok-talossa ulkopistorasia.
***
Lämmitystolppien 16A sulake ja ajastimen kahden tunnin raami antaakin jopa kymmeniä huolettomia kilometrejä, talvella auton sisätilan lämmityksen kera jopa kymmenen.
Paikoin on se 2h mutta helposti muutettavissa yhtäjaksoiseksi ja monella auto lojuu 18-08 ruudussa joten siitä voi laskea latausajan.
Työpaikoillahan tolppia on myös joten pääasiassa yhden suuntaiseen matkaan riittävä lataus on oltava mikäli ei kauempana muutoin tarvitse käydä. Kauppojen pihoihinkin on helppoa laittaa tolppia jos tarvis tulee.
Mitään hyötyähän niistä ei silti ole jos ei ensin akut halpene ja reippaasti, joten turhaa on kiirehtiä tolppia pystyttämään muutamaa autoa varten. Ihan muutamassa vuodessa ei tekniikka kehity.
Quote from: L. Brander on 25.01.2013, 21:30:27
QuoteKäytännössä ei ole tarpeen määritellä montaa eri jännitettä tms. vaikka teknologia kehittyisi miksikä tahansa. Riittää, että tarjolla on yksi määrätty jännite, josta auton latausjärjestelmä muokkaa omalle akustolleen sopivan ratkaisun.
Juuri tästä on kysymys. Jokainen muokkaa annetusta jänniteestä akustolleen sopivan ratkaisun. Voiko ajatella niin, että tämä rajoittaa tai ohjaa teknologiaa suuntaan, joka ei teknologian kannalta olisi edullisinta?
Eikös tämä olisi nimenomaan standardisointi lähinnä siihen pistorasiaan, eli ei todellakaan "haittaisi" kehitystä vaan mahdollistaisi sen, että jokaisen sähköauton voi ladata jokaisella asemalla ilman, että niiden tarvitsee asentaa kahtatoista erinäköistä rasiaa, jokalle automerkille omaansa. Melkein jokaisessa sähkölaitteessa on jonkunnäköinen muuntaja. Nykypäivänä häviöt näissä ovat melkoisen pieniä, joten siitäkään tuskin turhaa rasitetta tulisi. Kannatan siis standardisointia.
Quote from: L. Brander on 25.01.2013, 20:31:57
Mutta mikä on se ratkaisu, joka tulevaisuudessa lyö bensa- ja dieselmoottorit?
Jos pitäisi veikata yhtä ratkaisua, niin kyseessä on hybridi, jossa auton akkuja voidaan tarvittaessa ajon aikana ladata muulla voimanlähteellä kuin ulkoisella pistokkeella. Juuri näin taitavat toimia myös suunnitellut vetyautot (vedyllä tuotetaan sähköä joka lataa akkuja). Samoin Chevrolet Volt / Opel Ampera lataavat tarvittaessa pienellä polttomoottorilla auton akkuja. Tällä ratkaisulla yhdistetty kulutus saadaan 1,2 litraan sataseella.
Varsinaisesti bensamoottoria ei siis edes tarvitse korvata. Normaali bensiinimoottori ei vaadi juurikaan muutoksia kulkeakseen bensiinillä, 85% etanolilla tai metaanikaasulla. Tämä tarjoaa jo riittävästi vaihtoehtoja öljypohjaisille polttoaineille, ainakin niin kauan, että vetyautot saadaan korvaamaan ne. Tällöin käytössä on kaikki sähköautoilun hyödyt, ja suurin osa ajoista voidaan jo nyt ajaa puhtaasti sähköllä. Edelleen esimerkiksi eläimen lannasta tuotetulla metaanilla ajo on huomattavasti puhtaampaa, kuin keskimääräisellä sähköllä ladatulla sähköautolla ajo.
Jos biojätteet riittävät puhtaassa kaasuautoilussa 700 000 autolle, riittäisi laskennallisesti kaasu-sähköpluginhybridillä Suomen biojätteet koko autokantamme voimanlähteeksi (Voltin yhdistetty kulutus 1,2 litraa, Suomessa n. 3 miljoonaa autoa).
Kunnioitettava tavoite kyllä päästä bensa ja diesel autoista eroon. Ja saataisiin näin jopa parannettua ilmanlaatua. Itse en ole asiaan perehtynyt mutta onko raskaan liikenteen puolelle tullut mitään tällaisia innovaatioita?
Onko hiilivoiman suhteen mitään rajoituksia luvassa? Käsittääkseni kiinassa otetaan yksi uusi hiilivoimala käyttöön joka viikko.
köh tyhmä kysymys tähän väliin 8), millanen se töpseli on millä ladataan, ja miksei tota lataus asemaa voi hommata omaan taloon. yks lause riittää vastaukseksi:D
Quote from: Dirre on 27.01.2013, 15:58:55
köh tyhmä kysymys tähän väliin 8), millanen se töpseli on millä ladataan, ja miksei tota lataus asemaa voi hommata omaan taloon. yks lause riittää vastaukseksi:D
Himasta sitten vedetään letkua autolle? Tulisi melkoinen viidakko, kaikilla ei kärry seiso omassa pihassa.
Mitä itse on tullut katseltua autoiluohjelmia niin sähköautoissa tuntuu olevan vikana hinta sekä epäluotettavuus siitä kuinka kauan akku oikeasti kestää. Ajoetäisyyttä pystyy pidentämään ajamalla todella hiljaa ja tasaisesti sekä sulkemalla kaikki mahdolliset sähkölaitteet autosta. Eli ei kaasuttelua, ei ohittelua, ei supparia, ei viihdekeskusta, ei ilmastointia, ei hierovaa istuinta ei sitä ja tätä jos haluaa perille. Autoilijoille tulevaisuuden euvostoliitossa koittaa ehkäpä jännityksen täyteiset ajat ilman polttokennoautoja.
Quote from: Dirre on 27.01.2013, 15:58:55
köh tyhmä kysymys tähän väliin 8), millanen se töpseli on millä ladataan, ja miksei tota lataus asemaa voi hommata omaan taloon. yks lause riittää vastaukseksi:D
Ei kannata jos ilman latausasemaa tankki täyttyy kolmessa tunnissa.
Sähköauto on nykyisellään käyttökelpoinen kaupungeissa, joiden liikenneruuhkia on vähennetty innostamalla rahvasta käyttämään joukkoliikennettä. Jos esmes Hesaan saadaan latausasemia niin moni city-vihreä luopuu joukkoliikenteestä ja ostaa trendikkäästi sähköauton, mikä pahentaa ruuhkia.
Joskus on mietitty myös sitä että jos meillä olisi paljon sähköautoja ja ne olisivat tolpan nokassa suurimman osan päivästä, niin nehän toimisivat oivana kondensaattorina. Ei tarvitsisi ajaa saastuttavaa säätövoimaa kun piikit voitaisiin nykäistä lähimmästä parkkihallista. Tämä myös antaisi mahdollisuuden katkosähkön (tuuli, aurinko, jne) parempaan hyödyntämiseen kun voitaisiin käyttää hitaampaa säätövoimaa, eli oikeita voimalaitoksia.
Eräs tuttuni asuu ameriikoissa ja heille sähköyhtiö asensi jo kymmenisen vuotta sitten laitteen jolla sähköyhtiö voi katkaista ilmastoinnin 5-minuutiksi. Tämän avulla saatiin piikkikulutukset kuriin ja sähköä ei tarvinnut tuottaa niin paljoa. Suomessa voisi ihan hyvin olla systeemi joka katkaisee sähkökiukaan viideksi minuutiksi jos tämän ansiosta saataisiin vähennettyä ostosähkön määrää. Tosin nythän taitaa olla niin että suomi on jo ajettu sen verran alas jotta kohta voimme alkaa myymään sähköä?
Sähköauto sopii Suomeen kuin satula lehmälle. Puolet tehosta menee talvella auton lämmittämiseen ja akutkaan eivät tykkää pakkasesta. Kalliita ja pieniä.
Suomeen sopiva auto olisi mahdollisimman yksinkertainen siis halpa ja hieman korkeammalla maavaralla ja kernaasti vielä muovihelmoilla suojattu tavallisella moottorilla toimiva.
Aika moni muukin ajattelee näin kun katsoo vaikkapa Nissan Qashgain sijoitusta myyntitilastossa.
Quote from: Jaska Pankkaaja on 28.01.2013, 09:27:06
Sähköauto sopii Suomeen kuin satula lehmälle. Puolet tehosta menee talvella auton lämmittämiseen ja akutkaan eivät tykkää pakkasesta. Kalliita ja pieniä.
Suomeen sopiva auto olisi mahdollisimman yksinkertainen siis halpa ja hieman korkeammalla maavaralla ja kernaasti vielä muovihelmoilla suojattu tavallisella moottorilla toimiva.
Aika moni muukin ajattelee näin kun katsoo vaikkapa Nissan Qashgain sijoitusta myyntitilastossa.
UAZ sopivalla kulutuksella :D. Mutta jonkin näköinen nelivetovehje olisi kyllä poikaa.
Mielestäni täällä eteläsuomessa tilanne näin keskivertaisesti ja karrikoidusti jakautuu näin.
Jos perhe asuu helsingissä, ostetaan auton sen mukaan että se mahdollinen pohjoisen sukulointi/laskettelu reissu tai pöytäryhmän kuskaus onnistuu. Tämä tarkoittaa jotain keskivertoa isompaa hyvin varusteltua autoa jossa on vielä sähäkkä kone sitä kehä I ramppia varten. Autoja on yleensä yksi sillä eihän sitä toista edes saisi mihinkään parkattua.
Kehä III ulkopuolella asuvilla perheillä on monesti kaksi autoa. Näistä toinen on se isompi/parempi ja toinen yleensä valikoituu jomman kumman työmatkan perusteella. Näitä tälläisiä alle 100 kilometrin työmatkaa varten tarkoitettuja autoja on paljon, uskoisin että helposti sen satatuhatta, sillä 40% yli kaksihenkisistä talouksista omaa kaksi ajoneuvoa. Mielestäni tässä olisi kaupunkilaisia suurempi mahdollisuus.
Suurimmalla osalla edellämainituista on sähköpistoke kotona ja monella myös töissä. Auto siis voitaisiin pitää latauksessa sekä akut ja kabiini lämmityksessä pitkiä aikoja. Ajonaikainen lämmitys onnistuisi esim. webastolla joka kuluttaa noin 0,5 litraa tunnissa ollessaan täysillä. Tuo vastaa noin neljää kilowattia eli säästäisi sähkön kulutuksessa paljon.
Suurin hankaluus näitten autojen korvaamisessa sähköautoilla on se, että näihin autoihin ollaan valmiita sijoittamaan melko vähän ja muutenkin ne valitaan enemmän taloudellisin perustein kuin tunteella. Suomessa ainakin pitäisi luoda systeemi jolla jo hankittu auto voitaisiin muuntaa täyssähköiseksi kohtuu kustannuksin. Uuuta autoa ei koskaan tulla saaman siihen hintaluokkaan mitä näistä autoista ollaan valmiita maksamaan, tai jos saataisiin se olisi juuri Mian kaltainen esitys.
Quote from: Ksenofobi on 25.01.2013, 17:44:03
Quote from: Nuivake on 25.01.2013, 17:04:27
Quote from: kertsu59 on 25.01.2013, 16:26:19
Tällainen uutinen löytyi,pitäneekö paikkansa:Saab aloittaa ultramodernien akkujen valmistuksen Kiinassa. Samalla tulevan sähköauton toimintasäde kasvaa yhdellä latauksella aina 400 km saakka näiden uusien akkujen ansiosta. Lautausaika tyhjästä täyteen kestää noin 30 min http://www.saabsunited.com/2012/10/press-release-owner-of-nevs-start-battery-factory-in-china.html.Tämä alkaisi olla jo jotain latausaikakin on noinkin lyhyt niin sillähän hurauttaisi kajaanista helsinkiin yhdellä latauksella jonka voisi tehdä kahvitauon aikana.
Onko fysiikan lait jälleen rikottu? ;D
Jep. Aika hurjat laturit pitää olla. Jos kuvittelisi, että Kajaanista ajaisi Helsinkiin 6 tuntia, ja ottaisi akusta jatkuvasti vaikkapa 20 kw tuolla matkalla, niin kahvitauon (15min) aikana pitäisi akkua ladata 480 kw teholla. Kaksi tuhatta autoa samanaikaisesti latauksessa, niin siinä on jo yhdelle ydinvoimalalle hommia.
Kato kun Hkanime sanoi, että jakeluverkko on jo olemassa.
Ei viitsi alkaa rautalangasta vääntämään, että hetimullekaikkitännenyt-sukupolvi haluaa akut timmiin vartissa. Ja jossain Helsingin autotiheydellä varustetussa paikassa voisi joutua sähkönjakeluverkon kapasiteetin moninkertaistamaan.
Polttoaineen jakeluverkko on olemassa. Polttoaine kulkee tarvittaessa pyörillä tai kiskoilla. Sähköautojen pikalaturiverkolle tarvitaan näiden yleistyessä paksummat johdot. Ne kun vielä kaivetaan myrskyjen pelossa maahan, niin halpaahan tuo on kuin makkara.
Siksi kannattaisin keskitettyä sähkön varastointia autoihin. Biojalostamo ydinvoimalan kyljessä (esim. Loviisa-Porvoo). Ei tarttisi niitä loviisan atomeita kuljettaa johtoa pitkin rovaniemelle.
Tuolla well-to-wheels linkissä oli biodieselin ja -etanolin kohdalla aika hyvät arvot. Jos tuo tehtäisiin rypsin sijaan biojätteestä, jota roudataan jo keskitettyihin jätelaitoksiin, hyötysuhde olisi vielä parempi.
Quote from: hkanime on 25.01.2013, 20:58:51
Quote from: L. Brander on 25.01.2013, 20:17:50
Myönnän kirjoitukseni olleen tarkoitushakuinen ja kärjistävä. En vain ymmärrä, minkä takia tästäkin pitää määrätä nyt.
Noh, mitään oikeaa hetkeä määrätä tästä asiastahan ei ole. Nyt on yhtä hyvä hetki kun ensi vuonna.
Anteeksi tyhmyyteni.
Mutta miksi ylipäätään tästä asiasta pitää määrätä?Jos kerran sähköautot ovat niin hyviä ja ne hivuttautuvat markkinoille kuin itsestään, niin totta helvatissa tuo jakeluverkostokin muodostuu kuin itsestään.
Tästä asiasta ollaan keksimässä määräyksiä sen vuoksi, koska tuo jakeluverkko todellakin vaatii mittavia sähköverkon mitoituskartoituksia ja mahdollisesti suuria kaapelointi-investointeja ym. Näitä ei kukaan lähde etukenossa rakentamaan, ellei Direktiivi määrää.
Jos jakeluverkko olisi niin edullinen ja helppo, kuin jäsen Hkanime väittää, eihän tuommoisen jakelupisteen pystyttäminen maksaisi kuin parin jatkoroikan ja sähkömittarin hinnan.
Asiasta pitää määrätä aivan samasta syystä kuin eurossa pysymisestä tai päästökaupasta. Koska on olemassa
virallinen totuusTM, joka ei mahdu ihmisten maalaisjärkeen, niin sitä työnnetään eteenpäin veronmaksajien rahoilla kuin käärmettä pyssyyn.
Hkanime on muistaakseni vapaan markkinatalouden kannattaja ja vastaan tuottamattoman bisneksen ylläpitämistä (esim. telakat). Miksi kannatat sähköautojen sähkönjakeluverkon rakentamispakkoon tähtäävää direktiiviä?
-i-
Quote from: ikuturso on 28.01.2013, 12:01:12
Anteeksi tyhmyyteni. Mutta miksi ylipäätään tästä asiasta pitää määrätä?
2000-luvun alun sähköautobuumi tapettiin tulkitsemalla määräyksiä sähköauton rinnastettavuudeksi diesel-autoon eli lisäveroilla. Kun olisi ollut erillinen laki sähköautoista, ei olisi byrokraattien tappokäskyä voitu suorittaa. Totalitaristisessa järjestelmässä laki on olemassa nimenomaan kansalaisten suojelemiseksi valtion mielivallalta. Sellaista tarvittaisiin nytkin.
Yksi hyvä mahdollisuus säädösten avulla luoda sähköautokanta ja rakentaa latausverkosto olisi antaa sähköauton käyttäjille selkeä etu. Yhden hallituksen antama rahallinen etu tullaan aina kompensoimaan seuraavan hallituksen toimesta - ellei jo seuraavassa budjetissa, ja tämän käytännön ovat ihmiset jo oppineet, joten siten ei saataisi tarvittavaa sähköautobuumia. Yksittäisten kokeilujen avulla kuitenkaan ei jakeluverkostoa ikinä saada aikaan, joten buumi tarvitaan; tarvitaan selkeä etu sähköautoilijoille. Voisiko aikaisempi ajoikä olla sellainen? Mopoautothan tulivat Suomeen kuin tyhjästä juuri niiden alemman ajoiän takia. Mopoautot ovat paljon pienempiä, tehottomampia ja lyhyempi ikäisiä kuin tavalliset autot, mutta silti maksavat lähes yhtä paljon. Taloudellisesti siten mopoautoa ei ole mitään järkeä ostaa - eikä taidakkaan olla ainuttakaan yli 18-vuotiasta, joka mopoauton olisi ostanut. Kenties jokunen ajokortin menettänyt yli 80-vuotias. Sähköautoille voitaisiin antaa siis joku erikoislupa; ikä, erikoispysäköinti, keskusta-ajo, ajokortittomuus tai joku muu. Sillä saataisiin lainsäädännöllisesti luotua tarve, ja siten kysyntä ja latausverkko. Sen jälkeen sähköautot voisivat oikeasti kilpailla muiden kanssa.
Kielletään mopoautot ja sallitaan
sähkömopoautot.
Mopoauto sähkömoottorilla, GlansPower EV02http://glanspower.fi/tuote/1207
Varkaudessa kootaan sähkömopoautojahttp://www.youtube.com/watch?v=y-HW_UG_oVM
Markkinatalouteen siirtymistä en pidä lyhyellä aikavälillä todennäköisenä. Jos siihen siirryttäisiinkin, niin siirtymäaika mullistaisi järjestelmää pahasti. Silloin kiinnostaisi ruoka - ei sähköautot.
Quote from: sivullinen. on 28.01.2013, 12:46:54
Quote from: ikuturso on 28.01.2013, 12:01:12
Anteeksi tyhmyyteni. Mutta miksi ylipäätään tästä asiasta pitää määrätä?
2000-luvun alun sähköautobuumi tapettiin tulkitsemalla määräyksiä sähköauton rinnastettavuudeksi diesel-autoon eli lisäveroilla. Kun olisi ollut erillinen laki sähköautoista, ei olisi byrokraattien tappokäskyä voitu suorittaa. Totalitaristisessa järjestelmässä laki on olemassa nimenomaan kansalaisten suojelemiseksi valtion mielivallalta. Sellaista tarvittaisiin nytkin.
Yksi hyvä mahdollisuus säädösten avulla luoda sähköautokanta ja rakentaa latausverkosto olisi antaa sähköauton käyttäjille selkeä etu. Yhden hallituksen antama rahallinen etu tullaan aina kompensoimaan seuraavan hallituksen toimesta - ellei jo seuraavassa budjetissa, ja tämän käytännön ovat ihmiset jo oppineet, joten siten ei saataisi tarvittavaa sähköautobuumia. Yksittäisten kokeilujen avulla kuitenkaan ei jakeluverkostoa ikinä saada aikaan, joten buumi tarvitaan; tarvitaan selkeä etu sähköautoilijoille. Voisiko aikaisempi ajoikä olla sellainen? Mopoautothan tulivat Suomeen kuin tyhjästä juuri niiden alemman ajoiän takia. Mopoautot ovat paljon pienempiä, tehottomampia ja lyhyempi ikäisiä kuin tavalliset autot, mutta silti maksavat lähes yhtä paljon. Taloudellisesti siten mopoautoa ei ole mitään järkeä ostaa - eikä taidakkaan olla ainuttakaan yli 18-vuotiasta, joka mopoauton olisi ostanut. Kenties jokunen ajokortin menettänyt yli 80-vuotias. Sähköautoille voitaisiin antaa siis joku erikoislupa; ikä, erikoispysäköinti, keskusta-ajo, ajokortittomuus tai joku muu. Sillä saataisiin lainsäädännöllisesti luotua tarve, ja siten kysyntä ja latausverkko. Sen jälkeen sähköautot voisivat oikeasti kilpailla muiden kanssa.
Kielletään mopoautot ja sallitaan sähkömopoautot.
Mopoauto sähkömoottorilla, GlansPower EV02
http://glanspower.fi/tuote/1207
Varkaudessa kootaan sähkömopoautoja
http://www.youtube.com/watch?v=y-HW_UG_oVM
Markkinatalouteen siirtymistä en pidä lyhyellä aikavälillä todennäköisenä. Jos siihen siirryttäisiinkin, niin siirtymäaika mullistaisi järjestelmää pahasti. Silloin kiinnostaisi ruoka - ei sähköautot.
Jos nuo joskus rakentelevat helsinkiin tai miksei myös muihin kaupunkeihin ne "ruuhkatullit" joita myös saasteilla perustellaan, niin vapautetaan sähköautot näistä. Ruuhkiahan se ei vähennä ollenkaan, mutta ainaskin pakokaasut vähenis kaupunkialueilla.
Kröhöm
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288535872033.html
QuotePolttokennoautot tekevät suuren läpimurron vuonna 2017?
Saksalaisen Automobilwoche-lehden uutisen mukaan Daimler, Ford ja Nissan kehittelevät yhteistyössä polttokennojärjestelmää ja pyrkivät täten nopeuttamaan polttokennotekniikan läpimurtoa markkinoille.
Quote from: sivullinen. on 28.01.2013, 12:46:54
Quote from: ikuturso on 28.01.2013, 12:01:12
Anteeksi tyhmyyteni. Mutta miksi ylipäätään tästä asiasta pitää määrätä?
Yksi hyvä mahdollisuus säädösten avulla luoda sähköautokanta ja rakentaa latausverkosto olisi antaa sähköauton käyttäjille selkeä etu.
Tästä voisin olla osittain samaa mieltä. Voisin puoltaa kaikkien haittamaksujen poistamista ompelukoneautoilta. Jos kansa niitä haluaisi, niin varmaan se latausverkkokin syntyisi siinä samalla. Nyt ei ollut kuitenkaan kyse eduista, vaan laista, jolla pakotettaisiin mittaviin infrastruktuuriin kohdistuviin investointeihin.
Quote from: sivullinen. on 28.01.2013, 12:46:54
Kielletään mopoautot ja sallitaan sähkömopoautot.
Varkaudessa kootaan sähkömopoautoja
http://www.youtube.com/watch?v=y-HW_UG_oVM
Kannatan jäsen sivullisen tekemää ehdotusta.
-i-
Quote from: Kalle Pahajoki on 26.01.2013, 10:51:09
Quote from: L. Brander on 25.01.2013, 20:31:57
Mutta mikä on se ratkaisu, joka tulevaisuudessa lyö bensa- ja dieselmoottorit?
Jos pitäisi veikata yhtä ratkaisua, niin kyseessä on hybridi, jossa auton akkuja voidaan tarvittaessa ajon aikana ladata muulla voimanlähteellä kuin ulkoisella pistokkeella. Juuri näin taitavat toimia myös suunnitellut vetyautot (vedyllä tuotetaan sähköä joka lataa akkuja). Samoin Chevrolet Volt / Opel Ampera lataavat tarvittaessa pienellä polttomoottorilla auton akkuja. Tällä ratkaisulla yhdistetty kulutus saadaan 1,2 litraan sataseella.
Ladattavien myynnistä jenkeissä off-topickia:
USA:ssa alkaa ladattavilla autoilla olla jo aika hyvät volyymit Vain pari vuotta sitten ei niitä myyty kuin joitain harrastajakappaleita mutta juuri nyt ollaan noin sadan tuhannen auton vuosivauhdissa mikä näyttää edelleen olevan selvässä kasvussa. EREVit eli jatketun kantaman ladattavat ovat viemässä suurimmat markkinaosuudet ja normikukkarolle mielenkiintoisimmat uutuudetkin tulevat siltä suunnalta. Voltti/Amperan lisäksi myynnissä ovat Fordin C-Max Energi sekä Fusion Energi, Prius plugilla ja Honda Accord PHEV. Kuluvan vuoden aikana tulee ainakin Mitsun uusi Outlander myös PHEVinä.
Nissanin suuret suunnitelmat Leafin puhtaan sähköauton maailmanvalloituksesta eivät menneet putkeen vaan puolen miljoonan auton kaavailtu vuosimyynti ei ole kuin ehkä 20 000 maailmanlaajuisesti. EREVeillä ei ole kantamaongelmia Leafin tapaan mutta ei Volttiakaan siellä myyty hyvin ennen kuin niiden hintoja ruvettiin rajusti alentamaan joskus viime syksynä välillä jopa alle normaalien bensa-autohintojen erityisesti liisausfirmojen superhalvoilla sopimuksilla.
Eurooppa ei valitettavasti tunnu olevan näiden autojen markkinoijien pääasiallista markkina-aluetta sillä täällä ei varmasti ole myyty/liisattu yhtään ladattavaa kohtuumarginaaleilla tai peräti kampanjahintaan pienemmillä kauppiasprosenteilla kuin mitä hiilivetyautoilla on. Saksassa melkein kaikki autot myydään vähintään kymmenen joskus parikymmentä ja päälle prossaa alle suositushintojen mutta ei Amperaa. Nitrot esiin heikoille kun katsotaan tämän hetken noteeraukset muutamille Saksan Opeleiden lähtöhinnoille sis. verot ja toimituksen Autohaus24:ssa:
Astra 16.770.-€ alennus 29,56% loppuhinta 12.432,-€
Mokka 18.990,-€ alennus 17,13% loppuhinta 16.405,-€
Antara 27.680,-€ alennus 22,44% loppuhinta 21.641,-€
Ampera 45.900,-€ alennus 0% loppuhinta 46.420,-E
Ei ehkä ole vaikeaa arvata mitä näistä tulee vähiten kadulla vastaan varsinkin kun monien vahvasti statustietoisten hyvätuloisten on vaikea selittää itselle saatikka muille että on maksanut paremman bemarin hinnan ooppelin logosta. Jos laskee varsin kalliisti yhden kWh:n hinnaksi veroineen 250 euroa niin akkujen hinta olisi tasan neljä tonnia tuossa Amperassa. Lisää tulee sähkömoottori ja pikkusälää, pois otetaan perinteinen vaihdelaatikko yms, siis mistä helvetistä tuo hinta on esiin kaivettu. Jenkeissä samaa autoa sai syksyllä puoleen hintaan plus vero ulos kaupasta mikä oli aika lähellä saman luokan polttomoottoriautojen hintoja.
Itse asiaan mennäkseni niin mukavuudenhaluisten ihmisten johdosta tietysti latausstandardiksi tulee induktio EU-byrokraattien pään yli ja johtojen kanssa pelaamiseen sekä muuhun vehtaamiseen menee tasan nolla sekuntia kun auto ajetaan laturin päälle pysäköidessä. Nykyisin ei induktiolla tule juuri sen kummempia häviöitäkään kuin johtolataamisella niin kustannuksetkaan eivät nouse. |
|
Quote from: olhat on 31.01.2013, 03:07:29
Itse asiaan mennäkseni niin mukavuudenhaluisten ihmisten johdosta tietysti latausstandardiksi tulee induktio EU-byrokraattien pään yli ja johtojen kanssa pelaamiseen sekä muuhun vehtaamiseen menee tasan nolla sekuntia kun auto ajetaan laturin päälle pysäköidessä. Nykyisin ei induktiolla tule juuri sen kummempia häviöitäkään kuin johtolataamisella niin kustannuksetkaan eivät nouse.
Alaskan HAARP voisi ladata kaikki maailman sähköautot kerralla ionosfääripeiliä käyttäen.
-i-
Tuossa induktiossa olet varmasti oikeassa. Olen itsekin suunnitellut rakentavani lohkolämppärille jonkin sortin automaatiota, jotta ei tarttis likaisen ja märän kaapelin kanssa pelata...
Suomen ongelmana on autoilun yliverotus. Kun budjettiin repäistään kuudesosa autoilusta, ei sinne voi suunnitella mitään vähennyksiä, olisi ne kuinka ympäristöystävällisiä tahansa. Ja ei siellä olla huolissaan siitä, saadaanko sähköautoja kaduille, vaan siinä että miten niistä sitten saadaan verot kerättyä, jos joku sattuu sellaisen ostamaan.
Edit:
Jaa siinähän se on jo:
http://youtu.be/malAir8z-C8?t=45s
Quote from: ekto on 31.01.2013, 09:01:53
Tuossa induktiossa olet varmasti oikeassa. Olen itsekin suunnitellut rakentavani lohkolämppärille jonkin sortin automaatiota, jotta ei tarttis likaisen ja märän kaapelin kanssa pelata...
Suomen ongelmana on autoilun yliverotus. Kun budjettiin repäistään kuudesosa autoilusta, ei sinne voi suunnitella mitään vähennyksiä, olisi ne kuinka ympäristöystävällisiä tahansa. Ja ei siellä olla huolissaan siitä, saadaanko sähköautoja kaduille, vaan siinä että miten niistä sitten saadaan verot kerättyä, jos joku sattuu sellaisen ostamaan.
Edit:
Jaa siinähän se on jo:
http://youtu.be/malAir8z-C8?t=45s
Siitä se alkaa kun annat sähkölle pikkusormen ja lopulta se vie koko käden. Tuo kuulostaa aivan siltä että olet kohta jo kyynärpäitä myöten siinä itsessään. Päivä päivältä alkaa tuntua enemmän siltä että ei se riitä että moottori ja matkustamo lämpiävät sähköllä vaan pian pitäisi myös saada kilometrejä sillä.
Henkilöautot maksavat verot mutta rahtiliikenne ja bussit rikkovat tieverkon. Tavarankuljetusta eli ennen kaikkea raskaita akselipainoja pitäisi alkaa verottamaan paljon raskaammalla kädellä kilometriveron kautta ja sen on tietysti koskettava vähintään yhtä paljon jokaista ulkomaanrekkarista autoa heti ensimmäisestä metristä lähtien. Kuorma-auton omistajat valittavat tietysti mutta optimistisena oletuksenani on että kaikki rahtareiden kustannukset siirretään tietysti kuluttajien maksettavaksi täysimääräisesti tavaroiden hinnoissa eli se joka ostaa enemmän, maksaa myös enemmän veroa.
Olen tässä mietiskellyt miljoonien muiden tavoin tuota henkilöautojen verotusta myös. Valtion rahantarvettahan ei näköjään voi vähentää ja kun kaikki autonomistajat vaihtavat sähkäriin samana päivänä niin Suomen valtiontalous niiaa syvälle. Kilometriverotus yksityisautoille satelliitin avulla ei tule olemaan yhtä helposti hyväksyttävä kuin se on kuorma-autoille ja muille firma-autoille. Jenkeissä on muistaakseni Washingtonin osavaltio ratkaissut asian vuosiverolla sähkäreille. Se on sata dollaria siellä mikä ei Suomen oloissa tietysti riitä mihinkään.
Oletuksena että verorasituksen on pysyttävä ennallaan ja kansa ei tule hyväksymään vähän ajaville kallista vuosimaksua eikä omistajaan sidottua kilometriveroa ennen kaikkea yksityisyysaspektien takia niin miksei autoja voitaisi anonymisoida kilometriveron suhteen. Tuli viime yönä mieleen jos verkossa tai vaikka r-kiskalta voisi ostaa elektronisia veromerkkejä käteisellä halutulle kilometrimäärälle jotka laitettaisiin nimettömään gps:ään tai vaikka kännykkään autossa. Liikennevalvonta saisi veroja valvoessaan vain ottaa vastaan signaalin tästä "verogepsistä" autossa ja velottaa kilometrit mutta ei rekisteröidä auton omistajaa ja rekkaria mihinkään tässä tilanteessa ja sama mahdollisilla ruuhkamaksuilla jos niitä nyt on pakko johonkin väsätä. Näinhän toimii automaattinen nopeudenvalvontakin eli nimettömästi mikäli ohitat kameran laillisella nopeudella. Yksilönsuojaa voisi vielä edelleenkin lisätä jos asuntokadut olisi vapautettu verovelvollisuudesta niin pääsisi anonyymisti päätielle saakka. Myös tätä kilometrikorttia voisi käyttää missä tahansa autossa, tietysti verot tikittäisivät sitä nopeammin mitä raskaamman kokoluokan autossa se on. Voisi myös samalla siirtää vuosittaisen käyttömaksun tätä kautta maksettavaksi ja koskisi tietysti myös jokaista ulkomaalaista autoa, ensimmäisestä metristä lähtien.
Koska kaikki elektroniikka on halpaa ja halpenee edelleenkin niin systeemin kovatavaran hinnat olisivat mitättömiä. Systeemisuunnittelijaksi Tieto niin kallista tulee, ja sutta. Ehkä kannattaisi odottaa että jossain ulkomailla keksitään ja kehitetään ensin ja kopioidaan sitten tänne. Tässä odotellessa ladattavat voisivat tietysti olla vapautettuja kaikista veroista niin kauan kuin niiden markkinaosuudet ovat pieniä ja valtiolle ei ehdi kertyä merkittäviä tappioita.
Quote from: hkanime on 25.01.2013, 11:52:31
Sähköauton (ainoa) ongelma on tietysti energian varastointi eli akut. Akkuja kehitellään maailmalla ja meneillään on monia hankkeita tutkia ja kaupallistaa uudet teknologia teknologia. On siis vain ajan kysymys koska akkuongelma on poissa päiväjärjestyksestä ja sähköauto syrjäyttä bensiiniauton. Tämä aika ei ole kymmenien vuosien päässä vaan vuosien päässä.
Akkutekniikka on kehittynyt pienakuissa (kännykät) mutta ei suurissa. Nykyauton akkua ei voi verrata sähköauton akkuun, koska jälkimmäisen pitää varastoida koko tarvittava liike-energia mikä nyt on polttoaineessa.
Akut painavat paljon, niiden käyttöikä on rajallinen ja kehittyneet akut sisältävät suuria määriä erikoismetalleja joita ei ole muutenkaan riittävästi.
Sähköauto ei voi koskaan syrjäyttää polttomoottoriautoa muuten kuin korkeintaan kaupunkiliikenteessä ja siinäkin vain pienissä henkilöautoissa sopivissa olosuhteissa. Jos autossa voi matkustaa vain kaksi ihmistä plus pari kauppakassia, niin herää kysymys onko tuollaistenkaan kehittäminen alkuunkaan mielekästä.
Sähköauton tulosta on puhuttu jo 30-40 vuotta, aina se on ollut 10 vuoden päässä.
Quote from: Maailmanmies on 31.01.2013, 14:12:35
Sähköauto ei voi koskaan syrjäyttää polttomoottoriautoa muuten kuin korkeintaan [...]
Mikäpä vanhaa kunnon höyryveturia - "lättä hattua" - syrjäyttäisi?
Maailman kehitystä on vaikea ennustaa. Jo 50-luvun lopussa Neuvostoliitossa kokeiltiin induktiolla vauhdissa "tankattavia" sähkölentokoneita. Jotain toimivaa saatiin aikaan. Sitten politbyroo päättii panostaa kaikki liikenevät voimat byrokratiaan. Se tuotti tulosta omalla tavallaan - neuvostobyrokratia on yhä tunnettu koko maailmassa. Samoin on tehty Eurostoliitossa. Lissabonin strategia on paperia - byrokratiaa. Paperilla on uskomattoman hienoja ideoita ja suuria suunnitelmia; mutta vain paperilla. Amerikassa sentään vielä vapaus jossain määrin kukoistaa ja jotain uutta saadaan aikaan. Kiina ja Intia ovat hurjassa nousussa. Sieltä saattaa (http://www.mahindrareva.com/Reva-Gallery.html) jotain (http://chinaautoweb.com/electric-cars/) tulla.
Quote from: sivullinen. on 31.01.2013, 14:51:47
Quote from: Maailmanmies on 31.01.2013, 14:12:35
Sähköauto ei voi koskaan syrjäyttää polttomoottoriautoa muuten kuin korkeintaan [...]
Mikäpä vanhaa kunnon höyryveturia - "lättä hattua" - syrjäyttäisi?
Lättähattu ei ollut höyryveturi vaan dieselkäyttöinen kiskobussi.
No, vertauksesi on huono, koska nestemäisessä polttoaineessa on valtava energia puristuneena pieneen tilaan ja tästä johtuu polttomoottorin ylivoimaisuus. Polttomoottori on ainoa voimanlähde jota voidaan edes ajatella ilmaliikenteessä käytettäväksi.
Luehan Takkiraudan postaus liittyen höyrykoneen ongelmiin. Ymmärrät sitten miksi mentiin höyrykoneesta polttomoottoriin. Rautateillä sähkö on toki käyttökelpoista juurikin sen jakelun helppouden vuoksi.
http://takkirauta.blogspot.fi/2012/06/romuluinen-rautahepo.html
Quote from: Maailmanmies on 31.01.2013, 15:52:24
No, vertauksesi on huono, koska nestemäisessä polttoaineessa on valtava energia puristuneena pieneen tilaan ja tästä johtuu polttomoottorin ylivoimaisuus. Polttomoottori on ainoa voimanlähde jota voidaan edes ajatella ilmaliikenteessä käytettäväksi.
Nestemäisissä on aika paljon
kemiallista energiaa. Kaasuissa on myös. Eivätkä kiinteät aineetkaan huonoja ole. Ei aineen olomuoto ole olennainen; kaiken olomuotoisilla ainella voidaan hyvin autoja, junia, laivoja ja lentokoneita liikutella. Se, ettei sähköllä saada ladattua mitään tilavuustehokkaaseen muotoon halvan rakenteen sisälle, ei liity polttomoottoriin, eikä aineen olomuotoon. Se liittyy latauksen hitauteen ja akkujen energiaa tilavuusyksikköä kohti suhteen huonouteen verrattuna polttoainesäiliöihin. Polttoaineet ovat "luonnon lataamia" kertakäyttötuotteita. Luonnosta ei ole löytynyt vielä luontaisesti paljon sähköä sisältävää ainetta; energia kristallit ovat vielä löytämättä.
Sähkömoottori sopii voimanlähteeksi autoihin hyvin. Takkiraudasta lainattuna:
"Höyryvetureilla päästään maksimissaan noin 20% hyötysuhteeseen - yleensä pyöritään noin 6%-10% tietämillä kiinteäpolttoisilla vetureilla, kun taas dieselsähköinen veturi pääsee helposti yli 40% hyötysuhteeseen ja sähköveturi noin 98% hyötysuhteeseen." Sähkömoottorin hyötysuhde on jo nyt paljon parempi kuin polttomoottorin. Polttokennolla ja sähkömoottorilla toimivia polttokennoautoja (http://www.motiva.fi/liikenne/valitse_auto_viisaasti/autotyypin_valinta/polttokennoauto) on myös olemassa.
Sähköautojen ongelma ei ole sähkömoottori vaan sähkönvarastointi - ei moottori vaan tankki.
Quote from: sivullinen. on 31.01.2013, 20:05:23
Polttoaineet ovat "luonnon lataamia" kertakäyttötuotteita. Luonnosta ei ole löytynyt vielä luontaisesti paljon sähköä sisältävää ainetta; energia kristallit ovat vielä löytämättä.
Sähkömoottori sopii voimanlähteeksi autoihin hyvin. Takkiraudasta lainattuna: "Höyryvetureilla päästään maksimissaan noin 20% hyötysuhteeseen - yleensä pyöritään noin 6%-10% tietämillä kiinteäpolttoisilla vetureilla, kun taas dieselsähköinen veturi pääsee helposti yli 40% hyötysuhteeseen ja sähköveturi noin 98% hyötysuhteeseen." Sähkömoottorin hyötysuhde on jo nyt paljon parempi kuin polttomoottorin. Polttokennolla ja sähkömoottorilla toimivia polttokennoautoja (http://www.motiva.fi/liikenne/valitse_auto_viisaasti/autotyypin_valinta/polttokennoauto) on myös olemassa.
Sähköautojen ongelma ei ole sähkömoottori vaan sähkönvarastointi - ei moottori vaan tankki.
Olet aivan oikeassa, mutta akku- ja energiatekniikka on aivan perustekniikkaa joka tunnetaan hyvin ja jonka kehitys on saavuttanut saturaatiopisteensä.
^ Päinvastoin. Akkutekniikassa on viime tapahtunut paljon viime vuosikymmeninä. Enää ei saviruukkuparisto, eikä edes Voltan pari ole uusinta uutta. Akkutekniikassa on opittu maametallien käyttö. Surkeaksi asian tekee perinteisten autofirmojen ja öljykartellien onnistuneet lobbaukset kaiken kilpailevan - kuten akkuteknologian - kehityksen estämiseksi. Siksi se on ensin näivettynyt ja sitten siirtynyt pois länsimaista. Kiina kaiken lisäksi on alkanut rakentaa omaa maametallikartelliaan. Sellainen pitäisi ehdottomasti estää.
Quote from: sivullinen. on 01.02.2013, 00:27:23
^ Päinvastoin. Akkutekniikassa on viime tapahtunut paljon viime vuosikymmeninä. Enää ei saviruukkuparisto, eikä edes Voltan pari ole uusinta uutta. Akkutekniikassa on opittu maametallien käyttö. Surkeaksi asian tekee perinteisten autofirmojen ja öljykartellien onnistuneet lobbaukset kaiken kilpailevan - kuten akkuteknologian - kehityksen estämiseksi. Siksi se on ensin näivettynyt ja sitten siirtynyt pois länsimaista. Kiina kaiken lisäksi on alkanut rakentaa omaa maametallikartelliaan. Sellainen pitäisi ehdottomasti estää.
Paljon on voinutkin tapahtua, mutta ei tapahdu niin paljon, että isoja akkuja voitaisiin alkaa ajoneuvoihin tuottaa. Ei siinä auta yhtään mikään. Enkä usko mihinkään öljy-yhtiöiden salaliittoihin.
Nyt sen keksin.
Puolen tonnin akkupaketin sijaan saman painoinen Neodyynimagneetti autoon ja ajelemaan pohjois-eteläsuuntaan maan magneettikenttää pitkin. Magneetin kulmaa säätelemällä itä-länsisuuntakin menisi luovimalla, mutta suoraan itään/länteen ei pääsisi.
Poliisikin voisi autot pysäyttää suurella metallilevyllä. Ei tarttisi enää renkaita puhkoa. Teräsrakenteiset sillat jouduttaisiin korvaamaan raudoittamattomalla betonilla ja naulattomilla puurakenteilla tappiliitoksin. Tai tulisiko vihdoin komposiittirakenteiset riippusillat nanoputkivaijerein?
Onkohan tämä jo patentoitu. Samppa Linnan sanoin Saa käyttää mut ei oo pakko.
-i-
Quote from: ikuturso on 01.02.2013, 09:21:20
Nyt sen keksin.
Puolen tonnin akkupaketin sijaan saman painoinen Neodyynimagneetti autoon ja ajelemaan pohjois-eteläsuuntaan maan magneettikenttää pitkin. Magneetin kulmaa säätelemällä itä-länsisuuntakin menisi luovimalla, mutta suoraan itään/länteen ei pääsisi.
Hyvä keksintö. Hullulta kuulostava - mutta niinhän kaikki keksinnöt ovat ennen kuin ne tulevat yleiseen käyttöön.
- Jaahah, Darpan pojjat ovat väsänneet laskentatietokoneiden välille yhteyskaapelin. Tiedäppä sitä mitä vihapuheita sitäkin pitkin vielä tullaan lähettelemään. Har har har.Magneettien käyttö kuulostaa paremmalta kuin vauhtipyörän - jota sitäkin on ehdotettu. Eikä luotsiminen tee liikuntaa mahdottomaksi. Sitä paitsi jo Gauss aikoinaan kertoi magneettikenttien koostuvan rajattomasta määrästä napoja (http://en.wikipedia.org/wiki/Gauss's_law_for_magnetism). Maan magneettikentän jakaminen kahteen napaan on vain osatotuus. Myös idän ja lännen suuntaan kulkee kenttiä, mutta ne kumoavat toisensa kompasseissa. Pinnasta ylöspäin ja alaspäin kulkee myös kenttiä. On jatkuvia pyörteitä ja on magneettinieluja. Esimerkiksi Siperiasta löydettiin yksi maailman suurimmista rautaesiintymistä maan magneettikenttien häiriöitä tutkimalla - kompassilla rautakaivos, taikavarvulla kaivonpaikka.
Mutta kuten jo olen kyllästymiseen asti jankannut, ei Suomessa suostuta mitään noin hullua tutkimaan. Jos ei ole valmiiksi todistettua teoriaa ja tulosta saavuttavista hyödyistä, ei aleta tutkimaan voisiko teoriaa todistaa ja hyötyjä saavuttaa. Silloinkaan ei aleta kaupallista käyttöä suunnitelemaan ennen kuin on markkinointitutkimuksista saatu kaupallisesti kannattava tulos. Autojen myynti hevosilla koko ikänsä kulkeneille ja autoista täysin tietämättömille, osoitti jo Fordin Henryn mukaan markkinointitutkimusten paradoksin: Jos hän olisi kysynyt asiakkailtaan mitä nämä haluavat, vastaus olisi ollut "nopeampia hevosia". Suomessa tietenkään järjettömyys ei lopu tähän - eikä tässä ollut edes alkua ja kaikkia välivaiheita. Pitää myös olla käynyt alan koulutuksen; muuten ei ole osaava. Magneettiautojen suunnittelijan koulutusohjelma pitää siten ennen saada aikaan, ja sieltä pitää saada ensimmäiset valmistuneet, ennen kuin voidaan ensimmäistä magneettiautoa alkaa suunnittelemaan. Mutta kukapa olisi kelvollinen opettajaksi? Magneettiautonsuunnittelun professoreja ei vielä ole. Järjettömyyden umpikuja tulee eteen kaikessa uudessa. Sosialistinen Suomi on todennut historian päättyneen; kaikki mikä on keksimisen arvoista on jo keksitty. Piste. Nautitaan nyt vain menestyksestä.
QuoteQuote Sivullinen.:
[...]Pitää myös olla käynyt alan koulutuksen; muuten ei ole osaava. Magneettiautojen suunnittelijan koulutusohjelma pitää siten ennen saada aikaan, ja sieltä pitää saada ensimmäiset valmistuneet, ennen kuin voidaan ensimmäistä magneettiautoa alkaa suunnittelemaan. Mutta kukapa olisi kelvollinen opettajaksi? Magneettiautonsuunnittelun professoreja ei vielä ole.[...]
Mitä on keksiminen? Onko se opettajia ja opistoja? Oikeesti? Onko tiedemiehen ja keksijän ammattipätevyyteen koulutusta?
Quote from: olhat on 31.01.2013, 13:52:30Olen tässä mietiskellyt miljoonien muiden tavoin tuota henkilöautojen verotusta myös. Valtion rahantarvettahan ei näköjään voi vähentää ja kun kaikki autonomistajat vaihtavat sähkäriin samana päivänä niin Suomen valtiontalous niiaa syvälle. Kilometriverotus yksityisautoille satelliitin avulla ei tule olemaan yhtä helposti hyväksyttävä kuin se on kuorma-autoille ja muille firma-autoille. Jenkeissä on muistaakseni Washingtonin osavaltio ratkaissut asian vuosiverolla sähkäreille. Se on sata dollaria siellä mikä ei Suomen oloissa tietysti riitä mihinkään.
Onkohan tuo GPS-kilometrivero sähköautojen ennakointia?
Nythän ajoneuvopolttoaineiden hintaan lisätty vero on suhteessa ajettuun kilometrimäärään.
Sähköauton voi sen sijaan ladata mistä pistorasiasta tahansa. Jopa naapurin omakotitalon seinästä tämän ollessa kesälomalla.
Jos sähköautot tulevat yleistymään, työpaikkojen ja verstaiden ikkunoista roikkuvat jatkoroikat ovat päivittäinen näky, kun työnantajalta pöllitään sähköä sen mitä keritään. Tänä päivänähän lohkolämppärin käyttö vähän siellä-täällä ties kenen pistorasiasta on varsin yleistä. Tietokoneen ja kännykän akut ladataan töissä työnantajan pistorasiasta. Mistähän löytyy se ymmärrys sähköautoilevalle kansalle, että päivittäinen auton lataaminen työpaikalla vie vähän enemmän energiaa, kuin lohkolämppärin käyttö ja kännykän lataus?
-i-
Quote from: Ari-Lee on 02.02.2013, 01:21:34
Mitä on keksiminen? Onko se opettajia ja opistoja?
Innovaatioyliopistoiksi niitä kutsutaan. Innovaatio = keksintö, jolla on kaupallista arvoa.
Nyt kun jäsen hkanime on riisunut itsensä myös tästä ketjusta, niin täytyypä laittaa muistoksi jotain tyypillistä herrasta(?).
Quote from: hkanime on 25.01.2013, 11:52:31
Sähköauto on relevantein teknologia jo senkin takia, että kaikki muut liikkumismenetelmät edellyttävät fyysisen polttoaineen jakeluverkostoa.
Tätä mieltä hän oli tammikuussa 2013.
Mitä mieltä hän oli lokakuussa 2012? (lainaus toisesta ketjusta, kun kävin vilkaisemassa hänen jäljellä olevaa viestihistoriaansa)
Quote from: hkanime on 19.10.2012, 20:05:34
Britit ovat keksineet (http://www.independent.co.uk/news/science/exclusive-the-scientists-who-turned-fresh-air-into-petrol-8217382.html) mielenkiintoisen menetelmän tehdä bensiiniä ilmasta.
Koelaitoksessa on yhdistettty monta sinänsä jo tunnettua tekniikkaa, jolla ilman hiilidioksiidista tehdään bensiiniä. Tutkijat ovat parin kuukauden aikana luoneet 5 litraa ainetta, joka muistuttaa bensiiniä ja jota voi käyttää tavallisessa bensa-autossa.
Ennen kun juhlitaan ilmaisen bensan aikakautta, pitää muistaa, että menetelmä perustuu sähkön käyttöön ja toistaiseksi yhden bensalitran tuottaminen on aika kallista. Hinnan povataan kuitenkin laskevan paljon kunhan teknologia kehittyy ja kaupallinen tuotantotaso pitäisi olla mahdollinen.
Tämän menetelmän kauneus on kuitenkin siinä, että se mahdollistaa sähkön varastoinnin polttoaineen muodossa ja käytön sellaisenaan ilman esim. liikenteen polttoaineen jakeluinfran uusimista (kuten vetyliikenne edellyttäisi). Lisäksi, jos sähkö tuotetaan uusiutuvilla menetelmillä, pystytään hyödyntämään sähköntuotannon matalan käyttökapasiteetin hetkiä bensiinin tuottamiseen samalla kun kasvihuoneilmiötä torjutaan. Eli esim. öisin kun ei käytetä paljon sähköä, tuulimyllyn sähkö käytetään bensiinituotantoon sensijaan, että sähkö menee hukkaan.
Eli aivan samaa mieltä mitä minä tässä ketjussa - sillä edellytyksellä, että minä en haaveillut ilman hiilidioksidin muuttamista bensaksi vaan ihan biojätteiden - idean ollessa kuitenkin sama: Sähkön varastointi nestemäisiin polttoaineisiin ja olemassa olevan jakeluketjun hyödyntäminen.
Äkkiä se tuuliviiri kääntyy, kun elämän tarkoitus on väittää vastaan.
-i-
Quote from: ikuturso on 07.02.2013, 14:27:13
Äkkiä se tuuliviiri kääntyy, kun elämän tarkoitus on väittää vastaan.
-i-
Vastaava oli liittyen STX lainaan. Hän oli sitä mieltä, että ei pidä tukea alaa, joka ei pärjää ilman tukea.
Mutta sähkön tuotantoa pitää tukea.
Quote from: ikuturso on 07.02.2013, 14:27:13
Nyt kun jäsen hkanime on riisunut itsensä myös tästä ketjusta, niin täytyypä laittaa muistoksi jotain tyypillistä herrasta(?).
Aiheen vierestähän tämä on, mutta eikös tuo oikealla oleva herra ole kovasti
hkanimen näköinen - ja käytökseltään samanlainen?
(http://www.ww2incolor.com/d/515479-4/Stalin+1_2)
Konsulttiyhtiö KPMG arvioi, että sähköauton laaja käyttöönotto on ainakin kymmenen vuoden päässä. Ihan kun olisin kuullut tämän ennenkin
http://www.kauppalehti.fi/auto/uutiset/sahkoautot+eivat+kelpaa+kuluttajille/201302358761?rdrf=1&request_ahaa_info=true
Quote from: ikuturso on 07.02.2013, 14:27:13
Nyt kun jäsen hkanime on riisunut itsensä myös tästä ketjusta, niin täytyypä laittaa muistoksi jotain tyypillistä herrasta(?).
Quote from: hkanime on 25.01.2013, 11:52:31
Sähköauto on relevantein teknologia jo senkin takia, että kaikki muut liikkumismenetelmät edellyttävät fyysisen polttoaineen jakeluverkostoa.
Tätä mieltä hän oli tammikuussa 2013.
Mitä mieltä hän oli lokakuussa 2012? (lainaus toisesta ketjusta, kun kävin vilkaisemassa hänen jäljellä olevaa viestihistoriaansa)
Quote from: hkanime on 19.10.2012, 20:05:34
Britit ovat keksineet (http://www.independent.co.uk/news/science/exclusive-the-scientists-who-turned-fresh-air-into-petrol-8217382.html) mielenkiintoisen menetelmän tehdä bensiiniä ilmasta.
Koelaitoksessa on yhdistettty monta sinänsä jo tunnettua tekniikkaa, jolla ilman hiilidioksiidista tehdään bensiiniä. Tutkijat ovat parin kuukauden aikana luoneet 5 litraa ainetta, joka muistuttaa bensiiniä ja jota voi käyttää tavallisessa bensa-autossa.
Ennen kun juhlitaan ilmaisen bensan aikakautta, pitää muistaa, että menetelmä perustuu sähkön käyttöön ja toistaiseksi yhden bensalitran tuottaminen on aika kallista. Hinnan povataan kuitenkin laskevan paljon kunhan teknologia kehittyy ja kaupallinen tuotantotaso pitäisi olla mahdollinen.
Tämän menetelmän kauneus on kuitenkin siinä, että se mahdollistaa sähkön varastoinnin polttoaineen muodossa ja käytön sellaisenaan ilman esim. liikenteen polttoaineen jakeluinfran uusimista (kuten vetyliikenne edellyttäisi). Lisäksi, jos sähkö tuotetaan uusiutuvilla menetelmillä, pystytään hyödyntämään sähköntuotannon matalan käyttökapasiteetin hetkiä bensiinin tuottamiseen samalla kun kasvihuoneilmiötä torjutaan. Eli esim. öisin kun ei käytetä paljon sähköä, tuulimyllyn sähkö käytetään bensiinituotantoon sensijaan, että sähkö menee hukkaan.
Eli aivan samaa mieltä mitä minä tässä ketjussa - sillä edellytyksellä, että minä en haaveillut ilman hiilidioksidin muuttamista bensaksi vaan ihan biojätteiden - idean ollessa kuitenkin sama: Sähkön varastointi nestemäisiin polttoaineisiin ja olemassa olevan jakeluketjun hyödyntäminen.
Äkkiä se tuuliviiri kääntyy, kun elämän tarkoitus on väittää vastaan.
-i-
Hkanime oli kyllä kova jankkaamaan, mutta eikös se ole edellytys että Hommaforumille edes hyväksytään. Sääli, jos mies lähti kävelemään. Pitäisi muistaa, että aina löytyy kovempi jankkaaja, ei siitä kannata ottaa itseensä.
"Sähkön" varastointi kemialliseen muotoon on ollut ideana myös tuulivoimalla tuotetussa metaanissa, jota voidaan sitten kuljettaa ja varastoida kaasuverkossa jonka varastointikapasiteetti esim. Saksassa on pari kerta luokkaa sähköverkkoa isompi. Lowtech-sovellus on pumpata tuulivoimalla vettä ylöspäin, jotta sitä voidaan tuulettomalla säällä valuttaa alas ja tuottaa vesivoimalla sähköä. Yhteistä kaikille näille ratkaisuille on se, että akkutekniikka ei anna mahdollisuuksia varastoida vaihtelevan sähköntuoton (tuuli, aurinko) tuottamaa sähköä eikä se anna vielä 10 vuoteen mahdollisuutta rakentaa Suomen oloissa toimivia pitkän toimintasäteen omaavia autoja.
Se on kyllä sääli sinänsä. Toivoisin että hkanime olisi oikeassa akkuteknisessä optimismissaan, se nimittäin olisi pirun iso askel eteenpäin.
Quote from: hkanime on 11.02.2013, 16:28:33
En ole ihan vielä lähtenyt kävelemään. Pian kuitenkin.
Kannatetaan!
Quote from: ikuturso on 11.02.2013, 22:21:10
Ei tässä ollut kyse rinnastuksesta eikä ikuisesti rinnakkain käytetävistä teknologioista. Kyse oli täysin siitä, että kahdessa eri keskustelussa käytät täysin päinvastaista argumentointia jonkun teknologian puolustamiseen.
Lue mitä kirjoitetaan niin sinun ei tarvitse kuvitella niin paljon. Jutuissani ei ollut mitään ristiriitaa. Ellet tätä ymmärrä en pysty auttaa sinua.
Quote from: Ari-Lee on 25.01.2013, 16:58:51
Ei jaksa enää innostua. Sähköautoista on hehkutettu ja kokeiltu 1800 -luvulta alkaen. Neste kehitti sähköautoja. Ovatko ne jo siinä vaiheessa että niitä voi markkinoida? Suomen postilaitos kokeili jotakin sähköautoa pitkän aikaa. Missä ne nyt ovat?
;)
Quote
PwC: Eurooppa jää sähköautojen takapajulaksi
[...]
Tällä uskotaan olevan seurauksia myös sähköautotuotantoon. Eurooppa on jäämässä siinä takapajulaksi. Vastaajat uskovat, että vuonna 2020 suurin alan kehittäjä ja valmistaja on Kiina vajaan 27 prosentin osuudella. Yhdysvallat pääsee noin 26 prosenttiin, Japani vajaaseen 15:een, mutta Eurooppa vain kymmeneen.
http://www.kauppalehti.fi/auto/uutiset/pwc+eurooppa+jaa+sahkoautojen+takapajulaksi/201303379777
Osaamiskeskittymä eurooppa jää kilpailemaan kehityksen viimeisistä sijoista kulttuuristaan rikkaan afrikan kanssa. Alas minä olen jo pitkään kuvitellut euroopan vajoavan, mutta en näin alas ja näin kovaa vauhtia. Seitsemän (7) vuotta ja sitten kehitysmaaksi. Luulisi jo ihmisten heräävän. Ne jotka aikovat asua euroopassa vielä seitsemän vuoden päästä käsi ylös - ja hommiin.
Quote from: Maailmanmies on 31.01.2013, 15:52:24
Quote from: sivullinen. on 31.01.2013, 14:51:47
Quote from: Maailmanmies on 31.01.2013, 14:12:35
Sähköauto ei voi koskaan syrjäyttää polttomoottoriautoa muuten kuin korkeintaan [...]
Mikäpä vanhaa kunnon höyryveturia - "lättä hattua" - syrjäyttäisi?
Lättähattu ei ollut höyryveturi vaan dieselkäyttöinen kiskobussi.
No, vertauksesi on huono, koska nestemäisessä polttoaineessa on valtava energia puristuneena pieneen tilaan ja tästä johtuu polttomoottorin ylivoimaisuus. Polttomoottori on ainoa voimanlähde jota voidaan edes ajatella ilmaliikenteessä käytettäväksi.
Luehan Takkiraudan postaus liittyen höyrykoneen ongelmiin. Ymmärrät sitten miksi mentiin höyrykoneesta polttomoottoriin. Rautateillä sähkö on toki käyttökelpoista juurikin sen jakelun helppouden vuoksi.
http://takkirauta.blogspot.fi/2012/06/romuluinen-rautahepo.html
Vähän ohi, mutta piti todeta:
Höyrykoneethan elävät edelleen kukoistustaan. Puhumme
sitten ydin- tai konventionaalisesta voimantuotannosta ;)
Niillähän tuotetaan/muunnetaan vielä pitkään muunmuassa
ne sähköautojen vaatimat kWh:t. Käytännössä kaikki sähkö
poislukien ns. suorien turbiinien (vesi-, tuuli- jne) marginaalinen
tuotto tulee höyrykoneiden kautta. Polttokennotekniikan
kehittyminen Gigawattitasolle poistanee voimalaitoskattiloiden
ja -turbiinien kaltaisia välivaiheita - sitten joskus.
Ainakin itse uskon, että vety on ratkaisu, muttei varmaankaan
fuusiovoiman - vaan yhä ja edelleen polttamisen keinoin.
Mene ja tiedä.
ps.
Lättähattujen ääni kuulosti hienolta. Valmet 814 diesel
oli valtavan suuri 150 Hp:n tehoonsa nähden, mutta
mekkala jäi sitten malmikasan sisälle.
Consumer Reports lehti testasi Tesla Model S sähköauton ja se sai lehdeltä arvosteluksi 99/100 pistettä, joka on lehden korkein antama arvio autolle:
http://www.consumerreports.org/cro/magazine/2013/07/tesla-model-s-review/index.htm
Tesla Motors teki juuri myös ensimmäisen voitollisen neljänneksensä:
http://origin-www.bloomberg.com/news/2013-05-08/tesla-posts-first-quarterly-profit-on-model-s-deliveries.html
Sähköauto on hieno idea ja heti, jos joku ratkaisee loputkin energian varastointiin liittyvät pulmat, valtaisa sähköautobuumi on sen jälkeen varma. Sähköautojen tekniikassa kaikki muu on jo ratkaistu. Tehoelektroniikka ja sähkömoottorit ovat jo kauan olleet aivan erinomaisia sähköautoilun tarpeisiin ja silti niissäkin kehitystä tapahtuu yhä. Riittävän hyvä ja kokonaistaloudellinen akku on yhä kynnyskysymys. Tähän asti akkutekniikka on saatu kehitettyä jo niin pitkälle, että maailmalla aika monet jo ostavat sähköautoja.
Sähköautojen oletettu valtti on matalat kilometrikustannukset, kun puoli-ilmaisen energian voi ladata auton akkuun pistorasiasta kotona.
Meitä täällä Suomessa tietysti kiinnostaa, miten sähköauto pärjää tässä ympäristössä ja ilmastossa. Suomi on erityisen haastava käyttöympäristö, sillä Suomen talvi on kylmä ja pitkä. Ulkopysäköinti ilman lämmitystolppaa ja kova keskitalven pakkanen yhdessä muodostavat käytännössä merkittävän ja todennäköisesti usein toistuvan suomalaisen kestotestin sähköautojen akuille. Sähköautoilijan kannalta käytössä huononeva akku on kumminkin suunnilleen sama kuin jos polttomoottoriauton valmiiksi pieni polttoainesäiliö hiljalleen kutistuisi ja ennen pitkää pitäisi vaihtaa uuteen, ja vieläpä niin, ettå uuden säiliön ostohinta kaupassa olisi huomattavan suuri osa uuden auton ostohinnasta.
Nykyisten sähköautojen paljonpuhutusta ympäristöystävällisyydestäkin on annettu kritiikkiä:
Quote
Citing unrealistic expectations for electric transport solutions, Deering called for a more balanced approach that recognised the whole life emissions of the different transport alternatives and that could help deliver more effective solutions, more quickly. "Electric vehicles can have higher CO2 emissions than an equivalent vehicle type with an efficient internal combustion engine, when measured over their entire life cycle, but current regulations do not recognise this," Deering explained.
Lähde: Automotive Design (http://www.automotivedesign.eu.com/automotive-design-news/torotrak-chief-executive-issues-ev-warning/57408/)
Sama lähde kritisoi myös sähköhybridejä tai ainakin kertoo vaihtoehdosta:
Quote
"Over the next 15 years, the total contribution to CO2 reduction from full hybrid electric technology will be far too small to make the impact we need compared to the overall reductions required." Deering highlighted industry's search for a breakthrough in energy storage through advanced battery technology. "There has already been a breakthrough in energy storage," he said. "It just happens to be mechanical, using high speed flywheels. It's here and it works, so let's use it now."
Kyse ei ole siitä, että sähköauto tai sähköhybridi olisi huono. Mutta tavalliselle duunarille ne edustavat yhä liian kallista vaihtoehtoa. Täytyy katsoa asiaa laajemmasta näkökulmasta: Kokonaiskustannukset täytyy saada samalle tasolle tavanomaisten polttomoottoriautojen kanssa. Vasta sitten suosio voi kasvaa todella merkittäväksi. Halpa sähkö ei siis välttämättä riitä perusteluksi,jos kokonaiskustannukset ovat yhä liian suuret.
Kaupunkiautona sähköauto loistaa ominaisuuksillaan: Mahdollisia latauspisteitä on joka puolella, pakokaasut eivät pilaa kaupunkilaisten hengitysilmaa, melusaaste on huomattavasti pienempi kuin polttomoottoriautoissa, akkukapasiteetti riittää jo nyt ja automaattivaihteistoon liitetty ajamisen helppous on mukana myös sähköautoissa.
Quote from: sivullinen. on 01.02.2013, 13:24:50
Mutta kuten jo olen kyllästymiseen asti jankannut, ei Suomessa suostuta mitään noin hullua tutkimaan. Jos ei ole valmiiksi todistettua teoriaa ja tulosta saavuttavista hyödyistä, ei aleta tutkimaan voisiko teoriaa todistaa ja hyötyjä saavuttaa. Silloinkaan ei aleta kaupallista käyttöä suunnitelemaan ennen kuin on markkinointitutkimuksista saatu kaupallisesti kannattava tulos. Autojen myynti hevosilla koko ikänsä kulkeneille ja autoista täysin tietämättömille, osoitti jo Fordin Henryn mukaan markkinointitutkimusten paradoksin: Jos hän olisi kysynyt asiakkailtaan mitä nämä haluavat, vastaus olisi ollut "nopeampia hevosia". Suomessa tietenkään järjettömyys ei lopu tähän - eikä tässä ollut edes alkua ja kaikkia välivaiheita. Pitää myös olla käynyt alan koulutuksen; muuten ei ole osaava.
Markkinatutkimus todennäköisemmin pitää teollisuusyrittäjän samassa ahtaassa ajattelun laatikossa keskivertoväestön kanssa sen sijaan että auttaisi hänet ulos laatikosta. Olisi mielenkiintoista tietää, miten historian suuret visionäärit ovat hyödyntäneet markkinatutkimuksia vai ovatko lainkaan hyödyntäneet. Minulle ei nyt palaudu mieleeni yhtään suurta keksintöä, joka olisi syntynyt etevän markkinatutkimuksen seurauksena.
Markkinatutkimus on varmasti äärimmäisen hyödyllinen työkalu kauppiaalle, joka haluaa sovittaa yhteen tuottajien tarjonnan ja kuluttajien kysynnän. Sillä tavoin kauppa käy ja raha kilahtaa kauppiaan kirstuun. Samoin markkinatutkimuksesta voi olla hyötyä teollisuusyritykselle, joka tietää kehittyvänsä tai kaatuvansa etukäteen suurilla pääomainvestoinneilla määritellyn tuotekategorian puitteissa ja aikoo pysyä siinä hamaan loppuun asti. Mutta voiko kehityksen hehkuvassa kärjessä mennä markkinatutkimuksilla? Jos Henry Ford olisi toiminut niiden mukaan, ehkä historia tietäisi kertoa eräästä amerikkalaisesta, joka jalosti vetohevoset huippuunsa ja melkein ehti tehdä rahaa niillä, ennen kuin autoteollisuus kaatoi hänen liiketoimintansa.
Quote from: Le Figaro on 24.01.2013, 19:47:44
EU-komission haluaa lisätä sähköautojen latauspisteiden määrää vuoden 2011 noin 12.000 pisteestä 790.000 pisteeseen vuoteen 2020 mennessä. Joillakin mailla, kuten Ruotsilla ei ole niitä vielä yhtään.
Mitä ihmettä? Eikö ympäristötekniikan mallimaassa ole yhtään sähköautojen latauspistettä? Suomessa niitä on ollut jo vuosia! :o
Quote from: Fiftari on 24.01.2013, 22:45:39
Itseäni vain pelottaa ne kaikki kivat pikku verot ja maksut joita tähän kehiteltäisiin. Suomen valtion tuntien ihan varmaa on että sähköön siirtymistä ei ainakaan kannustettaisi verohelpotuksilla.
Tämähän se on varsinainen realistinen uhka. Eikä se koske vain sähköautoja vaan kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja.
Oletetaanpa että jo ensi vuonna tulisi käänteentekevä ratkaisu sähköautojen akkutekniikkaan. Sellainen ratkaisu, joka kääntäisi autoteollisuuden ylösalaisin. Miten Suomen verottaja suhtautuisi asiaan? Näen asian siten, että Suomen tähänastinen autoverotus ja käyttövoimavero antavat esimakua. Aivan epäilemättä saman kaavan mukaan mentäisiin, ellei poliittiseen päätöksentekoprosessiin saada laadullista parannusta.
Poistaisivat ensin nestekaasun 20 X kättövoimaveron ja tekisivät sille jakeluverkoston, niin ei tarvitsisi sähköautoista edes ajatella vuosiin. Koko EU:ssa on verkosto, paitsi Suomessa. Puhdasta ja edullista(ilman tappoveroa). Bonuksena kaksinkertainen öljynvaihtoväli ja kolminkertainen moottorin kestävyys. Laitteet on halpoja ja naurettavan helppo asentaa, varsinkin vanhoihin kaasutin-moottoreihin.
Sähköauto on kylmässä, pitkien välimatkojen Suomessa melko turha kapistus toistaiseksi. Lisäksi sähkön hinta vähintään tuplaantuu lähitulevaisuudessa.
Quote from: Micke90 on 01.12.2013, 06:05:23
Quote from: Le Figaro on 24.01.2013, 19:47:44
EU-komission haluaa lisätä sähköautojen latauspisteiden määrää vuoden 2011 noin 12.000 pisteestä 790.000 pisteeseen vuoteen 2020 mennessä. Joillakin mailla, kuten Ruotsilla ei ole niitä vielä yhtään.
Mitä ihmettä? Eikö ympäristötekniikan mallimaassa ole yhtään sähköautojen latauspistettä? Suomessa niitä on ollut jo vuosia! :o
Suomessa on vain muutamassa kaupungissa latauspisteitä. Virossa maankattavasti(tulossa?).
Quote from: Faidros. on 01.12.2013, 06:33:59
Suomessa on vain muutamassa kaupungissa latauspisteitä. Virossa maankattavasti(tulossa?).
Puhe olikin Ruotsista. Virossa on niin lyhyet välimatkat, että sinne on helppo järjestää sähköautojen latauspisteitä.
Quote from: Micke90 on 01.12.2013, 06:36:02
Quote from: Faidros. on 01.12.2013, 06:33:59
Suomessa on vain muutamassa kaupungissa latauspisteitä. Virossa maankattavasti(tulossa?).
Puhe olikin Ruotsista. Virossa on niin lyhyet välimatkat, että sinne on helppo järjestää sähköautojen latauspisteitä.
Ok. Ruotsalaiset on tajunneet, että sähkö saastuttaa enemmän kuin kaasut ja on kokonaiskustannuksiltaan kallista, koska autoon rakennetaan koko tekniikka uusiksi, kaasulaitteistojen soveltuessa lähes mihin tahansa autoon myös jälkiasennuksena.
Tuo autojen lataaminen kiinteisiin akkuihin on ihan ..Mummo-Ankan touhua.
Milloin akkuporakone muuttui mielekkääksi urakkamiehen työkaluksi?
Noo, silloin kun vaihtoakun saattoi heittää kahvaan sekunneissa ja niitä oli riittävasti.
Autojen kanssahan tämä ei tietenkään onnistu, ei ristiin, eikä edes merkkikohtaisesti..
Höpötetään vain jotain sekavia " akkuteknologian kehittymisestä" ..Sitä odotellessa,
siis ikuisesti, olen valmis alistumaan vaikka viiteen kennon vaihtoon Inarin reissulla
suunta.
Tietysti ne on netistä tilattu etukäteen lataushuoltsikoille, auton toimesta, jolle olen
edellisviikolla yksin puhellut, että nyt on hattu täynnä..
Ekosti taitaa se juna ja polkupyörä/ sukset/ vieterimönkiä olla ainoa oikea, mutta
paskanko ekoo sitä kukaan..
Virheillä taitaa olla eniten lentopisteitä, kiire lennellä tärkeisiin ilmastokokouksiin.
Kerosiini tehty hakkuujätteestä ja stna puusepänlaadun laivapuurungot hierottu
hienopersettä hyväileväksi parfymoiduksi erikoispehmeäksi tosiekoksi miljoona
wattia per rulla..
Prkl, keitän aamukahvit ja puut lähtee palaan alta! .tana.
Quote from: Faidros. on 01.12.2013, 06:49:16
Ok. Ruotsalaiset on tajunneet, että sähkö saastuttaa enemmän kuin kaasut ja on kokonaiskustannuksiltaan kallista, koska autoon rakennetaan koko tekniikka uusiksi, kaasulaitteistojen soveltuessa lähes mihin tahansa autoon myös jälkiasennuksena.
Ööh, sähköautot saastuttavat enemmän kuin kaasuautot? ???
Quote from: Micke90 on 01.12.2013, 07:08:06
Quote from: Faidros. on 01.12.2013, 06:49:16
Ok. Ruotsalaiset on tajunneet, että sähkö saastuttaa enemmän kuin kaasut ja on kokonaiskustannuksiltaan kallista, koska autoon rakennetaan koko tekniikka uusiksi, kaasulaitteistojen soveltuessa lähes mihin tahansa autoon myös jälkiasennuksena.
Ööh, sähköautot saastuttavat enemmän kuin kaasuautot? ???
Minä sanon niitä kivihiiliautoiksi, varsinkin kun Saksa, Ruotsi... on luopumassa ydinenergiasta. Nestekaasu puolestaan palaa turvallisesti sisätiloissakin ilman ylimääräistä tuuletusta, esim. kaasuliedet, lämmittimet...
Quote from: Faidros. on 01.12.2013, 07:15:17
Minä sanon niitä kivihiiliautoiksi, varsinkin kun Saksa, Ruotsi... on luopumassa ydinenergiasta. Nestekaasu puolestaan palaa turvallisesti sisätiloissakin ilman ylimääräistä tuuletusta, esim. kaasuliedet, lämmittimet...
Ja Suomen kannattaa ottaa mallia Ruotsista ja Saksasta, koska..?
Quote from: Micke90 on 01.12.2013, 07:17:52
Quote from: Faidros. on 01.12.2013, 07:15:17
Minä sanon niitä kivihiiliautoiksi, varsinkin kun Saksa, Ruotsi... on luopumassa ydinenergiasta. Nestekaasu puolestaan palaa turvallisesti sisätiloissakin ilman ylimääräistä tuuletusta, esim. kaasuliedet, lämmittimet...
Ja Suomen kannattaa ottaa mallia Ruotsista ja Saksasta, koska..?
Euroopasta ne saasteet tänne tulee. Kuten aiemmin sanoin sähkön hinta tulee vähintään kaksinkertaistumaan lähiaikoina, koska eu vaatii niin. Pitkät välimatkat, kylmä ilmasto. Kuka jaksaa odottaa 150km ajon jälkeen muutaman kymmenen minuutin latausta? Keskinopeus kärsii pahasti. Sähköauto on ehkä suurkaupunkeihin soveltuva lelu.
Quote from: Faidros. on 01.12.2013, 07:35:00
Euroopasta ne saasteet tänne tulee. Kuten aiemmin sanoin sähkön hinta tulee vähintään kaksinkertaistumaan lähiaikoina, koska eu vaatii niin. Pitkät välimatkat, kylmä ilmasto. Kuka jaksaa odottaa 150km ajon jälkeen muutaman kymmenen minuutin latausta? Keskinopeus kärsii pahasti. Sähköauto on ehkä suurkaupunkeihin soveltuva lelu.
Jos tekniikka tuosta vielä kehittyisi, niin sähköautojen keskimääräinen ajomatka yhdellä latauksella voisi hyvinkin nousta 300-500 km:ään. Ainoa ongelma on se, että Virheet ovat keinotekoisesti hilanneet sähkön hinnan pilviin.
Sähkön hinta on eu-maissa yleisesti 1/3 osan Suomea korkeampi, Tanskassa tuplat. Tämän vuoksi EU:n teollisuus nurisee, koska suomalaiset saavat kilpailuetua heihin nähden.
Suomessa ei todellakaan ole korkea sähkön hinta... toistaiseksi! :(
Quote from: Faidros. on 01.12.2013, 07:48:25
Suomessa ei todellakaan ole korkea sähkön hinta... toistaiseksi! :(
Ainahan se halvempaakin voisi olla.
Kuitenkin Virheet tekevät kaikkensa kurjistaakseen tavallisen kuolevaisen elämää tässäkin maassa.
Noista kaasuautoista vielä sen verran, että niihin jää täysin toimiva bensamoottori käyttöön, jos kaasu sattuu loppumaan! Hyvin harvassa sähköautossa on polttomoottori varalla, koska se olisi vain painolastia.
Toisaalla olikin jo juttua rakentamastani nestekaasuprätkästä. Helposti sai hyvin toimivan laitteen, kulutus alle 5€/100km. Jäi testi vain 200km:iin, koska laitteisto oli vain lainassa.
Ja prätkissä ja mopoautoissa ei ole käyttövoimaveroa... ;)
Quote from: Faidros. on 01.12.2013, 08:02:55
Ja prätkissä ja mopoautoissa ei ole käyttövoimaveroa... ;)
Eikö? Laitankin saman tien vihjeen Virheiden puoluetoimistoon, jotta tekisivät aloitteen tuollaisen ympäristölle vaarallisen toiminnan nylkyverottamiseksi! :P
Quote from: Faidros. on 01.12.2013, 07:15:17
Minä sanon niitä kivihiiliautoiksi, varsinkin kun Saksa, Ruotsi... on luopumassa ydinenergiasta. Nestekaasu puolestaan palaa turvallisesti sisätiloissakin ilman ylimääräistä tuuletusta, esim. kaasuliedet, lämmittimet...
Kivihiiliauto..totta. Suomikin on luopumassa..tai siis ei, mutta kun ranskalainen ydinvoima..
Ja jos ny annettas happee sille kaasulle, se palaa kyllä viimeksi, mutta ihminen voi olla sammunu iäksi.
Pari tutun tuttua meni asuntovaunussa takakeväinä, jääkaappi vai hella? Ilman otot oli talven jäljiltä tiukasti kiinni..nykyään ei kai niitä saa suljettuakaan, mutta yhteisvaikutus hengitysilman hiilidioksidin ja liekin hapensyönnin kanssa on salakavala. Ei ollut kukaan rimpuillu yhtään. Eikä kaikilla ollu 5 promillee..
Asiaa siitä kaasusta,joskus -83-84 piti tilata rahtarin mukana Hollannista muunnossarja Volvoon ( 950mk, Suomesta1250) trukki-eli moottorikaasulle, hiukan epäillytti kellon toiminta silloisilla pakkasilla, mutta pikku muutos ja eristettä..MUTTA sitten tuli se mutta, dieselvero!! ja se toinen oli se, että paikalsen katsastuskonttorin auktoriteetti, johon luotin kuin Neuvostoliittoon, väitti, ettei Suomessa ole tehty, enkä saisi millään ilveellä hyväksyttyä kaasupullon telineitä, kiinnityksiä..venttiilin ilmansuuntia, .
No, se riisseli riitti, juuri meinasin, että se kaasu olisi ollut kätevää niin vähällä työmatka-ajolla( toki välttämättömällä) ja muulla nyppimisellä, mutta kun ei niin ei..
Mikä on nykyään suhtautuminen? Pärräprojektisikin meni jotenkin ohi..ja Pystymettän turismi, autolla,
vähän muuta, eikäniin kivaa.
Häkäkaasun pullottamistakin joskus mietin, mutta joku taisi todistella senkin kannattamattomaksi.
Broidi laitatti maakaasulaitteiston Rellu 1,6 Scenickiin. Maakaasusysteemi on paljon kalliimpi kuin nestekaasuun. 2-2500€ säiliöstä riippuen. Jostain syystä maakaasulle on paljon jakopisteitä ja käyttövoimavero on bensan ja dieselin puolivälissä. Polttoainekulut laski puoleen tai 1/3 osaan.
Kyllä sähköhybridit tulevat vielä syrjäyttämään EU:ssa vanhat bensa-autot. Mutta samalla pitäisi EU:n käynnistää suuri ydinvoiman rakennusohjelma, että saataisiin saasteetonta sähköä. Kun tietää EU:n vihertävän johdon kyvyttömyyden loogiseen ajatteluun, niin tuo toinen puoli jää tekemättä.
Suomi voisi kuitenkin kantaa kortensa kekoon rakentamalla 6. ydinvoimalan.
Quote from: Faidros. on 01.12.2013, 08:30:29
Broidi laitatti maakaasulaitteiston Rellu 1,6 Scenickiin. Maakaasusysteemi on paljon kalliimpi kuin nestekaasuun. 2-2500€ säiliöstä riippuen. Jostain syystä maakaasulle on paljon jakopisteitä ja käyttövoimavero on bensan ja dieselin puolivälissä. Polttoainekulut laski puoleen tai 1/3 osaan.
Tosta meneekin maakaasulinja läheltä..puska-asemaa suunnittelemaan siis:)
Ei tuo hinta ja vero ole kauhean paha, hyväkuntoisen bensavehkeen saa
aika halvalla..vai onko vastaus taas Ruotsi? Eli Volvo..maakaasusia?
Järvellä en sähköstä luovu, mun tarpeilla se on oikea vaihtoehto.
Hiljaisuus, ei käryjä..akkukaan ei ole ongelma, mutta jos vaatimukset
ja koko kasvaa, niin aurikokennoo ja huulivoimaa täytyy olla lujasti.
Maakaasun varastamisessa on se ongelma, että se täytyy saada noin 200 kg paineeseen, kuin nestekaasussa riittää noin 20 kilon säiliöpaine. Maakaasun kovan paineen vuoksi säilöt ovat erittäin kalliita, muun laitteston ei niinkään.
Quote from: Faidros. on 01.12.2013, 09:49:21
Maakaasun varastamisessa on se ongelma, että se täytyy saada noin 200 kg paineeseen, kuin nestekaasussa riittää noin 20 kilon säiliöpaine. Maakaasun kovan paineen vuoksi säilöt ovat erittäin kalliita, muun laitteston ei niinkään.
Unohtamatta tietenkään syttymis- ja räjähdysvaaraa. Sähköautot ovat turvallisempia, kunhan tekniikka kehittyy ja mahdollistaa pitemmät matkat.
Sittenhän on vielä tämä: http://eflexfuel.fi/
Mä ostin tollasen, tai tää mun laite on rekennettu mun prätkille sopivaksi. En ole vielä asentanut, joten kokemuksiakin 0, mutta E85 litrahinta on vain n. 1,1€. Polttoainejärjestelmän kumiosien kestävyys viinassa arveluttaa, kun on tavallisellakin bensalla kovilla.
Quote from: Micke90 on 01.12.2013, 09:55:38
Quote from: Faidros. on 01.12.2013, 09:49:21
Maakaasun varastamisessa on se ongelma, että se täytyy saada noin 200 kg paineeseen, kuin nestekaasussa riittää noin 20 kilon säiliöpaine. Maakaasun kovan paineen vuoksi säilöt ovat erittäin kalliita, muun laitteston ei niinkään.
Unohtamatta tietenkään syttymis- ja räjähdysvaaraa. Sähköautot ovat turvallisempia, kunhan tekniikka kehittyy ja mahdollistaa pitemmät matkat.
Myös muilla polttoaineilla kehitys ei lopu. Maa- ja nestekaasun oktaaniluku on n. 130, joten ne kestää rajuakin puristuspaineennostoa ilman nakutuksen pelkoa. Olisikin mielenkiintoista rakentaa dieselmoottorista superahdettu kaasumoottori. Tulpat ja remmiahdin, votvot!
Tuo E85 pulttoaine on 106 oktaanista, joten turboruuvia voi huoletta kiertää kireämmälle. Turbosaabeista kuulemma tehdään melkoisia raketteja E85:n avulla.
Tätä ketjua lukiessa huomasi taas että silloin kun EU tekee jotain oikeinkin niin se on väärin koska EU ja silloin kun EU sössii, niin on asenne sellainen että eihän EU muuta teekään kuin sössii. Kiva olisi jos oltaisiin tasapuolisia, mutta monelle se näyttää olevan mahdotonta.
Quote from: Faidros. on 01.12.2013, 10:26:08
Myös muilla polttoaineilla kehitys ei lopu. Maa- ja nestekaasun oktaaniluku on n. 130, joten ne kestää rajuakin puristuspaineennostoa ilman nakutuksen pelkoa. Olisikin mielenkiintoista rakentaa dieselmoottorista superahdettu kaasumoottori. Tulpat ja remmiahdin, votvot!
Tuo E85 pulttoaine on 106 oktaanista, joten turboruuvia voi huoletta kiertää kireämmälle. Turbosaabeista kuulemma tehdään melkoisia raketteja E85:n avulla.
Toki sähköautot ovat ympäristöystävällisempiä kuin fossiilisia polttoaineita käyttävät.
Ja joukkoliikenteessä voitaisiin siirtyä kokonaan juniin, metroihin, ratikoihin ja johdinautoihin.
Quote from: Faidros. on 01.12.2013, 09:49:21
Maakaasun varastamisessa on se ongelma, että se täytyy saada noin 200 kg paineeseen, kuin nestekaasussa riittää noin 20 kilon säiliöpaine. Maakaasun kovan paineen vuoksi säilöt ovat erittäin kalliita, muun laitteston ei niinkään.
Ahaa..juu, no en mä tosissaan. Häkäkaasussa tais olla sama juttu, siis kova säiliöpaine.
Tulee hintoihinsa ahtaa jo pelkkää ilmaa 200bariin, eikä taida ihan ne vehkeet riittää.
Joku tais sanoakin,että auton maakaasusäiliö kimahtelee kivasti tankatessa..?
Nestekaasupulloa ei siis edelleenkään saa heittää ronttiin kyljelleen, vaikka ihan vaaratonta..
Micke, vaihdellaan niitä akkuja. Ei niihin määräänsä enempää saa mahtumaan, loppuu tila. Joku typerä fysiikan laki, mihin tietysti voidaan hakea uusia rajoja, mutta sillä välin..
Ja jotenkin olisi turvallisempi olo, jos se oikkariin menevä räjähtelevä happo/
kemikaalimöykky olisi ikäänkuin irrallaan autosta, voisi vaikka " pudottaa" pois,
kun ne ongelmat, tai kolari uhkaa.
PS. eeuu sössii aina. En tiedä mitä, mutta sössii. Kävisköhän sillä sössillä joku?
Quote from: Micke90 on 01.12.2013, 10:31:24
Quote from: Faidros. on 01.12.2013, 10:26:08
Myös muilla polttoaineilla kehitys ei lopu. Maa- ja nestekaasun oktaaniluku on n. 130, joten ne kestää rajuakin puristuspaineennostoa ilman nakutuksen pelkoa. Olisikin mielenkiintoista rakentaa dieselmoottorista superahdettu kaasumoottori. Tulpat ja remmiahdin, votvot!
Tuo E85 pulttoaine on 106 oktaanista, joten turboruuvia voi huoletta kiertää kireämmälle. Turbosaabeista kuulemma tehdään melkoisia raketteja E85:n avulla.
Toki sähköautot ovat ympäristöystävällisempiä kuin fossiilisia polttoaineita käyttävät.
Ja joukkoliikenteessä voitaisiin siirtyä kokonaan juniin, metroihin, ratikoihin ja johdinautoihin.
Sähköautot nimenomaan käyttävät fossiilisia polttoaineita, ydinvoimaa ja vaelluskalakannoille vahingollista vesivoimaa. Aurinko ja tuulivoimasta ei kannata edes keslustella marginaalisina energialähteinä.
Kaasua voidaan tehdä jätteistä ja paskasta, dieseliä tehdään jo nyt rypsistä, mutta verotus näissäkin estää mielekkään kehittämistyön.
Milläs toi joukkoliikenne maaseudulla hoidetaan? Kuten sanottu, sähkö ei kelpaa kuin suurkaupunkiin
Suomeen ei sovi raideliikenne, koska väestötiheys on niin alhainen. Helvetin kalliita kilometrejä. Koko Suomen liikenne pitäisi kulkea kumipyörillä.
Quote from: Ilkka Partanen on 01.12.2013, 10:31:16
Tätä ketjua lukiessa huomasi taas että silloin kun EU tekee jotain oikeinkin niin se on väärin koska EU ja silloin kun EU sössii, niin on asenne sellainen että eihän EU muuta teekään kuin sössii. Kiva olisi jos oltaisiin tasapuolisia, mutta monelle se näyttää olevan mahdotonta.
EU;ssa ollaan, mutta miksi se sallii suomalaisen ryöstöverotuksen nestekaasun käyttövoimaverossa? Suomi on ainoa EU-maa, jossa verotuksella on torpattu kaikkein ympäristöystävällisin polttoaine.
Quote from: Faidros. on 01.12.2013, 10:41:44
Sähköautot nimenomaan käyttävät fossiilisia polttoaineita, ydinvoimaa ja vaelluskalakannoille vahingollista vesivoimaa. Aurinko ja tuulivoimasta ei kannata edes keslustella marginaalisina energialähteinä.
Kaasua voidaan tehdä jätteistä ja paskasta, dieseliä tehdään jo nyt rypsistä, mutta verotus näissäkin estää mielekkään kehittämistyön.
Milläs toi joukkoliikenne maaseudulla hoidetaan? Kuten sanottu, sähkö ei kelpaa kuin suurkaupunkiin
Ydinvoima on täysin saasteetonta ja nykytekniikalla myös suhteellisen turvallista.
Mihin joukkoliikennettä maaseudulla tarvitaan? Jos asuu maaseudulla, niin hoitakoot liikkumisen yksityisautoilla. Niin minunkin sukulaiseni tekevät. Toisaalta, jos korpeen välttämättä halutaan joukkoliikenne, niin voihan ne sähkölinjat vetää sinnekin.
Vaikka mikin kannatan ydinvoimaa, ei se kyllä saasteetonta ole! ;D Oletko koskaan kuullut ydinjätteestä?
Quote from: Faidros. on 01.12.2013, 11:08:41
Vaikka mikin kannatan ydinvoimaa, ei se kyllä saasteetonta ole! ;D Oletko koskaan kuullut ydinjätteestä?
On se ilmaston kannalta saasteetonta.
Ydinjäte? Mitä se on ? Ei siitä kukaan täällä syrjäkylillä ole koskaan kuullutkaan. Jotain etelän kotkotuksia taas, prkl! :P
Tässä muuten mielenkiintoinen artikkeli, jossa kerrotaan uusien pienten vähäkulutuksisten "eko-moottoreiden" tuottavan jopa tuhatkertaisesti pienhiukkasia perinteiseen bensakoneeseen verrattuna.
http://www.kauppalehti.fi/auto/uutiset/tutkimus+pienet+tehomoottorit+saastepommeja/201311576951utm_source=iltalehti.fi&utm
Quote from: Faidros. on 01.12.2013, 10:26:08
Myös muilla polttoaineilla kehitys ei lopu. Maa- ja nestekaasun oktaaniluku on n. 130, joten ne kestää rajuakin puristuspaineennostoa ilman nakutuksen pelkoa.
Pelkällä puristussuhteen nostamisella otto-moottorin hyötysuhde ja teho paranevat ilman muita kikkailuja. Tosin sitten täytyy pysyvästi valita polttoaineeksi se korkeaoktaaninen.
Miten olisi puhdas metanoli polttoaineena? Mieluiten tietysti omalla tuotantolaitoksella oman metsän jätepuusta valmistettu, ettei tarvitsisi maksella välikäsille. Aiheuttaisi jonkin verran pakollisia muutostöitä moottoriin ja etenkin sen polttoaineensyöttöön, mutta näitä metanoliautojahan on maailmalla käytetty erilaisissa kisoissa eli kyllä ratkaisujen pitäisi olla olemassa.
Quote from: Faidros. on 01.12.2013, 11:08:41
Vaikka mikin kannatan ydinvoimaa, ei se kyllä saasteetonta ole! ;D Oletko koskaan kuullut ydinjätteestä?
Toriumreaktoreihin tässä pitäisi varmaan investoida ja intialaisethan tekevätkin niin, mutta heillä on siihen hyvin painavat syyt: maailman rikkaimmat toriumvarannot odottelemassa hyödyntämistä.
Kanadalaiset kehittivät oman vaihtoehtonsa ydinvoiman tuotantoon: CANDU-reaktori (http://fi.wikipedia.org/wiki/CANDU) käyttää raskasta vettä hidastimena ja siksipä sille kelpaa rikastamaton uraani polttoaineeksi, eli rikastamoita ei tarvita. Luulisi, että Suomellekin kelpaisivat tuollaisen CANDU-reaktorin ominaisuudet, kun Suomessa on omia uraanivaroja maan alla mutta ei yhtään rikastuslaitosta. Lisäksi CANDU-reaktorissa on hyvä passiivinen turvallisuus (http://en.wikipedia.org/wiki/CANDU_reactor#Safety_features), jollaista ei ole muissa.
Quote from: vainukoira on 01.08.2014, 08:28:50
Quote from: Punaniska on 31.07.2014, 22:44:39
No tekniikan ihmelapsena sen kun väännät sellaisen akkutekniikan että saadaan toimintasäteet kuntoon.
Et sitten Teslaa ole vielä kokeillut?
Tesla Model S
Toimintasäde 426km
Kiihtyvyys 0-100 km/t 4,4s
Huippunopeus, rajoitettu 210km/h
Neljännes mailli-aika 12,6s
Teho 310kW
Vääntö 0-5100rpm 600Nm kun suurin vääntö saavutetaan kierrosalueelta 0 alkaen, vaihteistoa ei tarvita
Latausaika kotona
100% / 426km 4h 30min
Latausaika Teslan latauspisteillä
80% / 340km 40min
100% / 426km 1h 15min
http://www.teslamotors.com/
Hinta Yhdysvalloissa 93000$ / 70000€. Suomessa rankaisuverojen jälkeen 110000€. Teslan omistaja/johtajan Elon Muskin tavoite on puolittaa hinta neljässä vuodessa. Toimintasäde kolmen vuoden kuluttua todennäköisesti 640km.
Suomen sähkönhinnoilla 100km maksaa 1,5€-1,2€. Lisää rankaisuveroa odotettavissa.
Quote from: Emo on 31.07.2014, 23:15:24
Quote
Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa ja Euroopan avaruustoimisto ESA suunnittelevat, että miehitettyjä Mars-lentoja tehtäisiin 2030-2040-luvuilla.
Ilmeisimmin Marsiin ei sitten ajella sähköautolla.
Quote from: Miniluv on 31.07.2014, 23:17:20
Marsiin ajo sähköautolla kielletty tässä ketjussa.
Elon Muskilla on muuten tavoite perustaa siirtokunta Marssiin. Hänellä on kantoraketit jo valmiina.
www.spacex.com
En ihmettele vaikka ottavat sinne muutaman Teslan mukaan.
[/size]
Hommalla ei taida vielä ollakkaan sähköautoketjua. Olis sitten vähän lisää tapeltavaa.
Jatketaan Ukrainasta sähköautolla Marsiin!
Rahallisesti aivan sama, vaikka vedellä kulkisi. Verot ruuvataan siihen malliin, että ei tule halvemmaksi. Esimerkkinä uusi vero ladattaville hybrideille. Jos käytät kotona töpselisähköäsi kenttäsirkkeliin tai tukankuivaajaan, se on OK. Jos taas täytät veroineen ja siirtoineen maksetulla sähköllä autosi akkua napsahtaa uusi hybridivero, tai pelkän sähköauton tapauksessa dieselvero.
Muualla ekoautojen hankintaa tuetaan, meillä rangaistaan hankinnan nostolla ja myös käytöstä.
Sähköautoista on keskusteltu hommalla ennenkin. Etsikää etsikää.
Eikä se nopeus eikä toimintasäde, vaan ongelmana on:
-akkuteknologian hinta
-akkuteknologian tarvitsemat maametallit ja niiden saatavuus
-akkuteknologian kestoikä
Ja se kaikkein ikävin on se, että fysiikan ja kemian lainalaisuudet - eli parametrit mihin ihminen ei voi vaikuttaa - määräävät minimilatausajat noille akuille. Bensa-auton tankkaa muutamassa minuutissa tuhannen kilometrin ajoa varten. Akkuautoa ladataan tunteja.
Toki akkuläjän voisi aina vaihtaa ja jättää oman huoltsikalle. Mutta sitten joku haluaisi paremmat akut, eikä haluaisi niitä huoltsikalta vaihtaa kiinalaiseen patteristoon. Akkuja pitäisi vaihdella vähän niin kuin nestekaasupulloja. Tosin nestekaasupulloissa on vain kuori ja venttiili, mutta akku voi olla kemiallisesti jo finito, kun sitä tuodaan vaihtoon, eikä huoltoasema voi niitä enää ladata. Kuka ottaa vastuun jos kyläseppä omilla latureillaan pilaa leasing-akkupatteriston ja koittaa sitä vaihtaa huoltsikalla. Kun näitä tulee tarpeeksi, näiden aiheuttaman kustannuksen jakavat muut sähköautoilijat - vähän niin kuin liikennevakuutusten hinnassa maksetaan kaikki törttöilijät.
Ei ole helppoa, ei.
-i-
Tästä voi vielä tulla ihan varteenotettava vaihtoehto jos vetyä saa kohtuuhintaan.
Tekniikka&Talous: (http://www.tekniikkatalous.fi/autot/toyota+heittaa+sahkoautot+romukoppaan++quottekniikkaa+joka+tekisi+niista+kaytannollisia+ei+ole+keksittyquot/a997652)
QuoteEnsi vuonna Toyota tuo markkinoille vetyauton, joka toimii toki sähkömoottorilla mutta joka ottaa tarvitsemansa sähkön paineistetusta vedystä polttokennon avulla.
Sen jälkeen valmistaja ei tarjoa markkinoille enää perinteisiä akkusähköautoja. Pienten sähköautojen, kuten eQ:n ja RAV4 EV:n tuotanto lopetetaan tänä vuonna.
Sähköautojen ongelmana ovat pieni toimintamatka ja pitkä latausaika. Jos nämä onnistuttaisiin ratkaisemaan, siitä pitäisi myöntää Nobelin palkinto, Kato sanoo.
Perinteiset polttomoottoriautot voittavat helposti sähköautot käytännöllisyydessä. Sen sijaan polttokennoauton toimintamatka ja tankkaaminen on liki yhtä helppoa kuin bensiini- tai dieselautoissa.
Toyotan vetyauto on tosiaan kinnostava ajatus kun siitä joku aika sitten kuulin ja yllätys oli itselleni sähköauton liki parisataavuotinen historia kun mieheni siitä taannoin mainitsi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6autojen_historia
Pöljempi luulisi (kuten itsekin vielä jokinaikasitten luulin) että sähköauto on suhteellisen uusi keksintö, sanotaan nyt jostain 60 vuoden takaa tai jotain.
Mutta ei se mitään, tapellaan nyt vaan tästä... itse olen sitä mieltä että sähköautot on haudattu ideana jo kauan sitten jotta voidaan käyttää bensaa. Pitäähän öljyä saada kaupaksi, kai tämä ihmiskunta sentään asioita tietoisesti valitsee vai kaikessa päätöksenteossako me seilaamme tuulien vietävänä kuin lastut laineilla?
Eli tietenkin ajaisimme sähköautoilla tänään mikäli edes murto-osa siitä energiasta (:D) olisi käytetty sähköautojen kehittämiseen, kuin mikä on käytetty avaruuden valloittamiseen ja aseisiin.
Häkäpönttö kunniaan
Sähköautolla on puolensa, mutta se ei käytännössä sovellu massakäyttöön kustannusten ja akkujen rajallisen kapasiteetin takia. Näköpiirissä ei ole tekniikkaa jolla kapasiteettia saataisiin merkittävästi kasvatettua. Ei, vaikka tutkimukseen uhrattaisiin kaikki avaruustutkimuksen varat. Hybridien ja sähköautojen hinnat on pidetty verotuksen keinoin normaalia edullisempina. Kevyempi verotus perustuu virheellisesti CAGW-oppiin.
Nykyisten akkumateriaalien hinta kipuaisi taivaisiin jos perinteiset moottorit korvattaisiin sähkömoottoreilla.
Polttokennotekniikka on toimivaa, mutta kallista. Vedyn tuotantokustannukset ovat toistaiseksi laajamittaisen käytön esteenä.
Teslan suoritusarvot eivät ole yhtä aikaa voimassa. Toimintamatka huippunopeudella on vain murto-osa maksimimatkasta.
Polttokennotekniikan hankinta- ja käyttökuluilla voisi helposti hankkia häkäpöntön ja palkata jonkun koneinsinöörin hakkaamaan pilkkeitä ja pitämään liekkiä sopivana. Sopivan laajana tehty työsopimus antaisi mahdollisuuden hyödyntää moniosaajan kaikkia muitakin avuja. Ei tarvitsisi Emonkaan pyyhkiä nokea omasta naamastaan.
Ihminen on käynyt jo kuussakin. Häkäpöntön kehittämiseen ei ole sotien jälkeen uhrattu juuri ropoakaan. Sillä rintamalla olisi vielä paljon tehtävissä. Samalla säästyisivät nestemäiset fossiiliset polttoaineet esimerkiksi lentoliikenteen ja motoristien käyttöön.
Quote from: ikuturso on 01.08.2014, 21:33:14
Sähköautoista on keskusteltu hommalla ennenkin. Etsikää etsikää.
Eikä se nopeus eikä toimintasäde, vaan ongelmana on:
-akkuteknologian hinta
-akkuteknologian tarvitsemat maametallit ja niiden saatavuus
-akkuteknologian kestoikä
Ja se kaikkein ikävin on se, että fysiikan ja kemian lainalaisuudet - eli parametrit mihin ihminen ei voi vaikuttaa - määräävät minimilatausajat noille akuille. Bensa-auton tankkaa muutamassa minuutissa tuhannen kilometrin ajoa varten. Akkuautoa ladataan tunteja.
Toki akkuläjän voisi aina vaihtaa ja jättää oman huoltsikalle. Mutta sitten joku haluaisi paremmat akut, eikä haluaisi niitä huoltsikalta vaihtaa kiinalaiseen patteristoon. Akkuja pitäisi vaihdella vähän niin kuin nestekaasupulloja. Tosin nestekaasupulloissa on vain kuori ja venttiili, mutta akku voi olla kemiallisesti jo finito, kun sitä tuodaan vaihtoon, eikä huoltoasema voi niitä enää ladata. Kuka ottaa vastuun jos kyläseppä omilla latureillaan pilaa leasing-akkupatteriston ja koittaa sitä vaihtaa huoltsikalla. Kun näitä tulee tarpeeksi, näiden aiheuttaman kustannuksen jakavat muut sähköautoilijat - vähän niin kuin liikennevakuutusten hinnassa maksetaan kaikki törttöilijät.
Ei ole helppoa, ei.
Tesla Model S:ään saa kolme eri akkua.
http://www.teslamotors.com/models/features#/battery
takuu
60kWh 8 vuotta / 201000km
85kWh 8 vuotta / rajaton matka
85kWh Performance 8 vuotta / rajaton matka
Näillä tiedoilla Tesla luottaa ainakin akkujensa kestoikään.
Tällä hetkellä Tesla käyttää litium-ion akkuja. Samoja on tietokoneissa ja puhelimissa. Tällä päästään 426km. Kolmen vuoden kuluttua on tulossa akku, jolla pääsee 640km. Tämä on todennäköisesti litium-ilma akku. Samoihin materiaaleihin tuskin jatkossakaan jumitetaan. Tesla on onnistunut tiputtamaan myös lataus-ajan hyvin alas,
40 minuuttia 80%
1h 15min 100%
joten odotettavissa on, että se onnistuu siinä myös jatkossa.
Lisäksi akkujen hinta tulee alas varmasti. Elon Musk on kertonut tavoitteekseen puolittaa Teslan S mallin hinta neljässä vuodessa. Hän voi sanoa näin, koska todennäköisesti voi sitä jo nyt roimasti pudottaa. Teslan on kuitenkin nyt kerättävä rahaa mahdollisimman paljon jatkoa varten. Koko Tesla strategia puoltaa tätä. He tekivät ensin erittäin kalliita Teslan Roadstereita hyvin pieniä määriä. Nyt he tekevät kohtuuhintaisia S malleja hieman suurempia määriä. Seuraavaksi he tekevät halpoja autoa erittäin suuria määriä. Kolmen vuoden kuluttua on tulossa S mallia 20 % prosenttia pienempi auto. Lisäksi nyt huhutaan, että Tesla organisoi Taiwanissa 11000€ autoa.
Mitä jos kyläseppä pilaa leasing-auton dieselmoottorin? Teslan akkuja on sepän hankala omilla latureillaan pilata, sillä Teslan laturit ovat autossa kiinteästi takapenkkien alla. Kaapeli, joka autoon pistorasiasta kytketään, on vain kaapeli.
Telsalla on valmius vaihtaa Teslan S mallin akku 90 sekunnissa. Se on puolet tankkaukseen käytetystä ajasta. Tällä hetkellä palvelua ei ole tarjolla, mutta se mahdollista.
https://www.youtube.com/watch?v=5XdiGMIUxeY
Quote
Ensi vuonna Toyota tuo markkinoille vetyauton, joka toimii toki sähkömoottorilla mutta joka ottaa tarvitsemansa sähkön paineistetusta vedystä polttokennon avulla.
Sen jälkeen valmistaja ei tarjoa markkinoille enää perinteisiä akkusähköautoja. Pienten sähköautojen, kuten eQ:n ja RAV4 EV:n tuotanto lopetetaan tänä vuonna.
Sähköautojen ongelmana ovat pieni toimintamatka ja pitkä latausaika. Jos nämä onnistuttaisiin ratkaisemaan, siitä pitäisi myöntää Nobelin palkinto, Kato sanoo.
Perinteiset polttomoottoriautot voittavat helposti sähköautot käytännöllisyydessä. Sen sijaan polttokennoauton toimintamatka ja tankkaaminen on liki yhtä helppoa kuin bensiini- tai dieselautoissa.
http://www.tekniikkatalous.fi/autot/toyota+heittaa+sahkoautot+romukoppaan++quottekniikkaa+joka+tekisi+niista+kaytannollisia+ei+ole+keksittyquot/a997652
Vety on lupaava ja kiinnostava, eikä mitenkään ristiriidassa sähköauton kanssa. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin sähköauto sekin on. Sähkö tehdään autossa, ei voimalassa. Molemmat ovat tekniikaltaan mullistavan yksinkertaisia. Tämä vuoksi autoteollisuus ei sähköstä pidäkkään kun se poistaa lähes kokonaan huollon tarpeen. Sähköautoissa huoltoa tarvitsee lähinnä iskunvaimentimet ja muut alustan osat, jarrut ja tuulilasin pyyhkijät. On varmasti vähentänyt mielenkiintoa innovoida sähköön. Elon Musk tulikin sitten Tesloineen puskista täysin Wanhan teollisuuden ulkopuolelta.
Quote from: mikkojuha on 01.08.2014, 22:41:14
Sähköautolla on puolensa, mutta se ei käytännössä sovellu massakäyttöön kustannusten ja akkujen rajallisen kapasiteetin takia. Näköpiirissä ei ole tekniikkaa jolla kapasiteettia saataisiin merkittävästi kasvatettua.
Nykyisten akkumateriaalien hinta kipuaisi taivaisiin jos perinteiset moottorit korvattaisiin sähkömoottoreilla.
Jaa ei vai? Kuten jo mainitsin kolmen vuoden kuluttua akulla todennäköisesti pääsee 640km. Ja tuo saattaa olla nimenomaan litium-ilma akku.
http://en.wikipedia.org/wiki/Lithium_air_battery
Materiaalivahtoehtoja on.
Quote from: mikkojuha on 01.08.2014, 22:41:14
Teslan suoritusarvot eivät ole yhtä aikaa voimassa. Toimintamatka huippunopeudella on vain murto-osa maksimimatkasta.
Teslan huippunopeus on rajoitettu 210km/h turvallisuussyistä. Se kulkee muuten varmaan 450km/h. Aja diesel tai bensa autolla tankki tyhjäksi kaasu pohjassa ja mittaa kuinka maksimi on matka. Ja kuinka kestää kone.
Quote from: vainukoira on 01.08.2014, 23:05:05
Quote from: mikkojuha on 01.08.2014, 22:41:14
Sähköautolla on puolensa, mutta se ei käytännössä sovellu massakäyttöön kustannusten ja akkujen rajallisen kapasiteetin takia. Näköpiirissä ei ole tekniikkaa jolla kapasiteettia saataisiin merkittävästi kasvatettua.
Nykyisten akkumateriaalien hinta kipuaisi taivaisiin jos perinteiset moottorit korvattaisiin sähkömoottoreilla.
Jaa ei vai? Kuten jo mainitsin kolmen vuoden kuluttua akulla todennäköisesti pääsee 640km. Ja tuo saattaa olla nimenomaan litium-ilma akku.
http://en.wikipedia.org/wiki/Lithium_air_battery
Materiaalivahtoehtoja on.
Lisään tähän kirjoitukseni toisesta ketjusta: http://hommaforum.org/index.php?topic=94977.msg1668730;topicseen#msg1668730
QuoteToinen mielenkintoinen teknologia on alumiiniakku: http://www.breitbart.com/Breitbart-California/2014/06/09/Israeli-Canadian-Electric-Car-Company-Leapfrogs-Tesla-with-Long-Range-Battery
Sadan kilon akulla voi ajaa n 1500 km. Akku on kertakäyttöinen mutta kierrätettävä. Akku voidaan käyttää vara-akkuna litiumakun rinnalla ettei jää tielle ennen seuraava latauspistettä. Voi olla, että se saadaan ladattavaksi jollain menetelmällä tulevaisuudessa.
Tilanne akkujen kanssa on tällä hetkellä se, että niiden kapasiteetti on jo tarpeeksi suuri jopa arkikäyttöön. Pitemmille mökkireissulle ne ei ehkä vielä riitä yhdellä latauksella, mutta periaatteessa mikään ei estäisi esim. kaupunkiautoilun sähköistämistä.
Akkututkimus etenee huimaa vauhtia ja lähes joka kvartaali esitetään uusi edistysaskel akkujen kehityksessä. Tesla ja Panasonic ovat rakentamassa jättimäistä akkutehdasta, jolla aiotaan vallata sähköautomarkkinat: http://www.forbes.com/sites/uciliawang/2014/07/31/tesla-panasonic-are-officially-partners-on-the-road-to-build-a-gigafactory/
Panostus sähköautoiluun on siis valtava tällä hetkellä eikä ole epäilystäkään ettei se olisi tulevaisuuden ajoneuvo. Onhan sähköauto teknisesti täysin ylivoimainen kulkuneuvo. Massatuotanto ja uusi akkuteknologia hoitaa sitten hintapuolen aikanaan.
Ydinmiilusta todellinen vaihtoehto
Tesla on tällä hetkellä luultavasti parasta mitä rahalla saa jos on hurahtanut sähköautoiluun. Jos kukkaro on kunnossa niin siitä vaan. Jokaisella kolikolla on myös toinen puoli.
[/quote]
Näillä tiedoilla Tesla luottaa ainakin akkujensa kestoikään.
Tällä hetkellä Tesla käyttää litium-ion akkuja. Samoja on tietokoneissa ja puhelimissa. Tällä päästään 426km. Kolmen vuoden kuluttua on tulossa akku, jolla pääsee 640km. Tämä on todennäköisesti litium-ilma akku. Samoihin materiaaleihin tuskin jatkossakaan jumitetaan. Tesla on onnistunut tiputtamaan myös lataus-ajan hyvin alas,
40 minuuttia 80%
1h 15min 100%
joten odotettavissa on, että se onnistuu siinä myös jatkossa.
Lisäksi akkujen hinta tulee alas varmasti. Elon Musk on kertonut tavoitteekseen puolittaa Teslan S mallin hinta neljässä vuodessa. Hän voi sanoa näin, koska todennäköisesti voi sitä jo nyt roimasti pudottaa. Teslan on kuitenkin nyt kerättävä rahaa mahdollisimman paljon jatkoa varten. Koko Tesla strategia puoltaa tätä. He tekivät ensin erittäin kalliita Teslan Roadstereita hyvin pieniä määriä. Nyt he tekevät kohtuuhintaisia S malleja hieman suurempia määriä. Seuraavaksi he tekevät halpoja autoa erittäin suuria määriä. Kolmen vuoden kuluttua on tulossa S mallia 20 % prosenttia pienempi auto. Lisäksi nyt huhutaan, että Tesla organisoi Taiwanissa 11000€ autoa.
Teslan akkuja ei voi seppä omilla latureillaan pilata, sillä Teslan laturit ovat autossa kiinteästi takapenkkien alla. Kaapeli, joka autoon pistorasiasta kytketään, on vain kaapeli.
Telsalla on valmius vaihtaa Teslan S mallin akku 90 sekunnissa. Se on puolet tankkaukseen käytetystä ajasta. Tällä hetkellä palvelua ei ole tarjolla, mutta se mahdollista.
https://www.youtube.com/watch?v=5XdiGMIUxeY
Quote
"""""""""""""Ensi vuonna Toyota tuo markkinoille vetyauton, joka toimii toki sähkömoottorilla mutta joka ottaa tarvitsemansa sähkön paineistetusta vedystä polttokennon avulla.
Sen jälkeen valmistaja ei tarjoa markkinoille enää perinteisiä akkusähköautoja. Pienten sähköautojen, kuten eQ:n ja RAV4 EV:n tuotanto lopetetaan tänä vuonna.
Sähköautojen ongelmana ovat pieni toimintamatka ja pitkä latausaika. Jos nämä onnistuttaisiin ratkaisemaan, siitä pitäisi myöntää Nobelin palkinto, Kato sanoo.
Perinteiset polttomoottoriautot voittavat helposti sähköautot käytännöllisyydessä. Sen sijaan polttokennoauton toimintamatka ja tankkaaminen on liki yhtä helppoa kuin bensiini- tai dieselautoissa.
http://www.tekniikkatalous.fi/autot/toyota+heittaa+sahkoautot+romukoppaan++quottekniikkaa+joka+tekisi+niista+kaytannollisia+ei+ole+keksittyquot/a997652
Vety on lupaava ja kiinnostava, eikä mitenkään ristiriidassa sähköauton kanssa. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin sähköauto sekin on. Sähkö tehdään autossa, ei voimalassa. Molemmat ovat tekniikaltaan mullistavan yksinkertaisia. Tämä vuoksi autoteollisuus ei sähköstä pidäkkään kun se poistaa lähes kokonaan huollon tarpeen. Sähköautoissa huoltoa tarvitsee lähinnä iskunvaimentimet ja muut alustan osat, jarrut ja tuulilasin pyyhkijät. On varmasti vähentänyt mielenkiintoa innovoida sähköön. Elon Musk tulikin sitten Tesloineen puskista täysin Wanhan teollisuuden ulkopuolelta.
Quote from: mikkojuha on 01.08.2014, 22:41:14
Sähköautolla on puolensa, mutta se ei käytännössä sovellu massakäyttöön kustannusten ja akkujen rajallisen kapasiteetin takia. Näköpiirissä ei ole tekniikkaa jolla kapasiteettia saataisiin merkittävästi kasvatettua.
Nykyisten akkumateriaalien hinta kipuaisi taivaisiin jos perinteiset moottorit korvattaisiin sähkömoottoreilla.
Jaa ei vai? Kuten jo mainitsin kolmen vuoden kuluttua akulla todennäköisesti pääsee 640km. Ja tuo saattaa olla nimenomaan litium-ilma akku.
http://en.wikipedia.org/wiki/Lithium_air_battery
Materiaalivahtoehtoja on.
Quote from: mikkojuha on 01.08.2014, 22:41:14
Teslan suoritusarvot eivät ole yhtä aikaa voimassa. Toimintamatka huippunopeudella on vain murto-osa maksimimatkasta.
Teslan huippunopeus on rajoitettu 210km/h turvallisuussyistä. Se kulkee muuten varmaan 450km/h. Aja diesel tai bensa autolla tankki tyhjäksi kaasu pohjassa ja mittaa kuinka maksimi on matka. Ja kuinka kestää kone.
[/quote]
Tesla luottaa, hyvä niin. Kohtuullista olisi, että aina kun puhutaan ajomatkasta niin pitäisi kertoa myös käytettävä nopeus. Toivotaan, että tieto 640 km pitää paikkansa. Ei muuta kuin kaikkea hyvää siinä mielessä.
"Tuskin jumitetaan, odotettavissa on, tulee varmasti alas, kertonut tavoitteekseen, todennäköisesti voi, nyt huhutaan, jne...."
Aika näyttää miten käy...
Nykyakkujen energiasisältö on suuruusluokkaa muutama sata Wh/kg eli 100 kg akkupaketista saa energiaa es. 300 Wh/kg sisällöllä 30 KWh tunnin ajan. Akkujen käyttöikään ja saatavaan energiamäärään vaikuttaa paljon käytettävä lataus- ja purkuvirta. Akkutekniikka menee eteenpäin ja uusia ratkaisuja löytyy, yksi esimerkki on Li/S akut joiden hinnaksi povataan 100$/KWh, mutta litium akut ovat kompromisseja.
Seurasin Saksassa viime syksynä eräällä Teslan latausasemalla kuinka homma pelittää. Ja kyllähän se toimi. Paikalla poikkesi kaksi autoa, kumpikin Saksan ulkopuolelta. Laitan kuvan kunhan löydän.
Litium-akkujen käyttö on tarkkaa puuhaa. Niitä ei saa ladata eikä purkaa liikaa. Kennot pitäisi vahinkojen välttämiseksi ladata yksilöllisesti. Tekniikka tuntuu siltä osin olevan hanskassa.
Tesla saattaa joutua vielä liriin Yhdysvalloissa akkujen vaihtotekniikastaan. Tesla saa tiettyjä etuja osoitettuaan, että akkujen vaihto sujuu nopsaan. Oikeasti homma ei toimi siten kuin videolla esitetään.
Sähköauto ei eroa fossiiliautosta siinä suhteessa, että nopeus vaatii enemmän energiaa. Sen voin varmasti maallikkona sanoa, että se ei varmasti kulje 450 km/h. Tesla ei missään tapauksessa kulje samalla nopeudella samaa matkaa kuin nykyaikainen bensa- tai dieselauto. Mutta ei sen tarvitsekaan. Hyvä kun yleensä kulkee ja on myynnissä. Siitä vaan, minulle se ei sovellu lähinnä kustannussyistä. Hieno peli se, mutta kannattaa silti pitää jalat maassa.
Vety on hieno polttoaine, mutta sen tuotantokustannukset pitäisi saada pikaisesti alas. Siihen voisi olla ratkaisuna esimerkiksi pieni ydinmiilu. Niitä käytetään mm. avaruusaluksissa. Avaruustekniikka voisi myös hyödyntää häkäpönttöjen kehittämisessä. Miksi kaasuttaa puuta kun sillä voisi tuottaa höyryä ja pyörittää sähkögeneraattoria ja -moottoria. Ymmärrän kyllä, että NASA ei ole kiinnostunut pilkesäkkien raahaamisesta avaruuteen, etenkin kun niitä ei edes saa siellä syttymään.
Quote from: mikkojuha on 02.08.2014, 00:20:40
Vety on lupaava ja kiinnostava, eikä mitenkään ristiriidassa sähköauton kanssa. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin sähköauto sekin on. Sähkö tehdään autossa, ei voimalassa. Molemmat ovat tekniikaltaan mullistavan yksinkertaisia. Tämä vuoksi autoteollisuus ei sähköstä pidäkkään kun se poistaa lähes kokonaan huollon tarpeen. Sähköautoissa huoltoa tarvitsee lähinnä iskunvaimentimet ja muut alustan osat, jarrut ja tuulilasin pyyhkijät. On varmasti vähentänyt mielenkiintoa innovoida sähköön. Elon Musk tulikin sitten Tesloineen puskista täysin Wanhan teollisuuden ulkopuolelta.
Ex yrittäjänä voin kertoa, että jos olisimme voineet myydä täysin huoltovapaita tuotteita, olisin nukkunut huomattavasti paremmin. Minua ei kiinnostanut teollisia tuotteita suunnitellessani ja valmistaessani suunnitella huoltoverkostoa ja varaosien toimituksia. Ei ne autotehtaat niillä varaosilla elä. Korjaamot niillä huolloilla elävät ja vain harvoilla autotehtailla on omia korjaamoja ympäri maailmaa.
Fundeeraa vaikka pesukonetta. Moottorin hiilet voi vaihtaa ja jonkun nukkasihdin, mutta muuten se on kertakäyttötuote. Siihen suuntaan kaikkialla mennään. Huoltovapaus ja globalisaation suoman kulutusjuhlan turvin tavaran kiertokulku niin nopeaksi, että takuuaikana ei tarvitse tehdä mitään. Ennen ajettiin savuttavalla bensa-autolla 20 vuotta. Tulevaisuudessa tuona aikana on kuluttajalle taottu kuttaperkasta ja alumiiniakuista 4-8 aina uudempaa ja vähäpäästöisempää ja parempaa sähköäutoa. Siihen se energiansäästö sitten paloikin, kun tehtaanpiiput sylkevät savua sankkaa yötä päivää.
-i-
Quote from: mikkojuha on 01.08.2014, 22:41:14
Häkäpönttö kunniaan
Häkäpöntöillä ajeltiin Suomessa sotien aikaan paljonkin. Mutta vaikka häkäpöntön edut olivat ilmiselviä, puutteet pakottivat miettimään parempaa vaihtoehtoa. Juuri siksi Suomessa kaavailtiin puusta valmistettua metanolia häkäpönttöjen korvaajaksi. Sotien jälkeen polttoaineiden saatavuus parani, mutta sen jälkeen tässä vuosikymmenien aikana raakaöljyn ja siitä jalostettujen polttoaineiden reaalihinta on taas noussut, joten puualkoholille voisi olla taas käyttöä.
Ikiaikainen jankkaus ja unelmointi tuntuu yhä hallitsevan keskustelua. Ei siinä mitään pahaa ole. Ilman unelmia ei olisi mitään toivoa paremmasta. Palautan silti mieleen kehityksen todellisen luonteen: Se tapahtuu aina voiman kautta. Yhdelläkään täällä esitetyllä teknisellä näkökohdalla ei ole pienintäkään merkitystä: Akkujen kesto, latauksen hitaus, ajosäde, akkuauton nopeus tai akun paino ei ole ongelma nykyisellään -- jopa 100 vuotta vanha teknologia olisi riittävää--, eikä niissä tapahtuva kehitys ole siten ratkaisu. Myöskään taloudelliset näkökohdat eivät ole este tai ratkaisu: Akkujen hinta tai sähköautojen hinta on, kuten kaikkien autojen ja käyttövoiman, meillä lähes kokonaan valtion poliittisista ratkaisuista riippuva, eikä sähköautojen rakennus- tai raaka-ainekustannukset ole niin merkittävästi bensa-autoista eroavia, ettei sähköautojen kustannuksia voitaisi poliittisesti päättää. Turvallisuus, jakelu- ja huoltoverkoston olemassaolo, opittu tapa,"ympäristöystävällisyys" ja muut yleisesti merkittävinä esitetyt näkökohdat eivät myöskään vaikuta sähköautojen suosittavuuteen lähes lainkaan. Ne saattavat muutaman poliittisen urhon saada kalastelemaan ääniä "omilla kulutusratkaisuillaan", kuten Sipilän häkäpönttöauto, mutta autokantaan ne vaikuttavat vain promillen osia.
Se miten asiat etenevät tässä todellisuudessa, on vaikea ja mielenkiintoinen kysymys. Sama kaava pätee niin autojen käyttövoiman muutoksessa kuin missä tahansa muussa suuressa muutoksessa. Kaikki on lopulta kiinni ihmisten sieluista tai 1900-luvun sanoin alitajunnasta ja psyykkeestä. Kaikki kansainväliset suuryritykset käyttävät lähes koko mainosbudjettinsa mielikuvien muokkaamiseen, ja vain nimellisen osan tuotteiden esittelyyn tai hinnoista tiedottamiseen eli perinteiseen "reklaamitoimintaan". Lukekaa Bernaysin (http://en.wikipedia.org/wiki/Edward_Bernays) teorioita, jos haluatte oppia sitä. Sosialistisissa eli valtion suunnittelutalouteen perustuvissa maissa, kuten Suomessa, myös tämä mielipiteen muokkaus on otettu valtion tehtäväksi. Siten meillä valtion pitäisi päättää sähköautojen käyttöönotosta, jos niitä haluttaisiin ottaa käyttöön. Katsokaa vaikka mopoautojen menestystä. Ne ovat teknisesti surkeita, hinnoiltaan kalliita, turvattomia ja pieniä ja huonoja. Silti niitä on moninkymmenkertainen -- ellei jopa satakertainen -- määrä verrattuna sähköautoihin. Turhan valoisia ennusteita häkäpönttöautojen menestyksestä ei kuitenkaan pidä antaa, vaikka Sipilä vaatisi niiden käyttöönottoa. Valtio pystyy alistamaan vielä nuorisoa valtansa alle, mutta aikuisväestöstä sillä ei enää ole otetta. Suomen valtio on rikki, eikä pysty toimeenpanemaan mitään merkittävää muutosta. Eturyhmät ja valtaklikit estävät kaiken kehityksen. Joten muutospaine kasaantuu ja kasaantuu, kunnes valtio ei sitä enää pysty estämään ja romahtaa. Sen jälkeenkään liikkumisen ongelmaa tuskin tullaan ratkaisemaan sähköautoilla. Yhteiskunnallinen romahdus tulee olemaan liian suuri aikaansaamaan niin pieniä muutoksia. Sähköautoihin siirtyminen on liian militantti muutos nykyisessä pysähtyneisyyden tilassa, mutta aivan liian lievä ratkaisu tulevassa mullistuksen tilassa.
Mopoautoissa on se että ovat kätevämpiä kun mopot mutta niitäkin voi ajaa 15v.
^ Osuit ytimeen. Jos sähköautoja saisi ajaa 15-vuotiaat, niitä olisi Suomessa välittömästi kymmeniätuhansia.
Quote from: M.K.Korpela on 25.01.2013, 01:55:25
EDIT. Hetkinen hetkinen, olihan tässä linkkikokoelmassa tämä (http://www.pnas.org/content/103/5/1209.full).... pyyhitään vähän bittitomua päältä. Siis - hetkinen - joo niin se vissiin olisi, että ainakin kuparin uudet löydökset alittavat tuotannon. Kuparivarat eivät olleet ihan niin kriittisessä tilassa, mutta jos sähköautoon siirrytään laajemmassa mittakaavassa niin siinä tapauksessa kaiketi kuparin kysyntä nousee rajusti. Kupari ehkä sitten tulevaisuudessa voidaan korvata jollain, mutta se on sitten toinen tarina.
(http://www.pnas.org/content/103/5/1209/F4.medium.gif)
Aika hauskaa, että lainasit kuvan, joka a) ei osoita sitä, mitä väität (löydökset alittaisivat tuotannon, ks. logaritminen asteikko), ja jonka b) sivulla sanotaan seuraavaa metallien loppumisesta:
Quote
There is no immediate concern about the capacity of mineral resources to supply requirements for the geochemically scarce metals. Limitations would arise only from restrictions on international trade or legislative restrictions related to the environmental consequences of mining, milling, and smelting lower-grade ores (1–5). Nonetheless, over time the widespread adoption of certain new technologies can be expected to encounter natural limitations in cases for which a particular material provides a unique service. We identify platinum as the most likely metal to face this limitation because of its unique catalytic properties and its desirability for such applications as alloys for high-temperature service.
Eli tuon mukaan metallien vähiin käyminen voi tulla ongelmaksi
polttomoottoriautoilla, joissa tarvitaan platinaa katalysaattorissa.
Sekin on huomioitava näissä "metallit loppuvat" -kirjoituksissa, että tietenkin niiden kierrätykseen aletaan kiinnittämään aika lailla huomiota, jos hinnat nousevat korkealle. Nyt ei vielä ole juurikaan kiinnitetty, koska hinnat ovat olleet alhaalla.
Quote from: sr on 06.08.2014, 09:32:15
Eli tuon mukaan metallien vähiin käyminen voi tulla ongelmaksi polttomoottoriautoilla, joissa tarvitaan platinaa katalysaattorissa.
Sekin on huomioitava näissä "metallit loppuvat" -kirjoituksissa, että tietenkin niiden kierrätykseen aletaan kiinnittämään aika lailla huomiota, jos hinnat nousevat korkealle. Nyt ei vielä ole juurikaan kiinnitetty, koska hinnat ovat olleet alhaalla.
No joo, Kuparin etu on tietty kemiallinen kestävyys ja ominaisvastus, mikä on 0,0175 Ohm mm
2/m. Alumiinilla vastaava ominaisvastus on 0,02. Rautakin käy tosin ominaisvastus on aika suuri 0,1.
Mitä platinaan tulee, niin platinametalleja on monia, esimerkiksi Palladium on halpaa Platinaan verrattuna. Tuskin sähköauto näistä kiinni jää. Asia vaatii vielä paljon suunnittelua ja aikaa.
Quote from: sivullinen. on 05.08.2014, 00:17:42
^ Osuit ytimeen. Jos sähköautoja saisi ajaa 15-vuotiaat, niitä olisi Suomessa välittömästi kymmeniätuhansia.
Miksei sähköautoa ei voisi katsastaa mopoautoksi? Sähköprätkiä, -mopoja, -mönkkäreitä, -autoja -potkulautoja,- polkupyöriä... ihan kaikkia on jo. Kukaan ei ostaisi, varsinkaan näin pohjoisessa, varsinkaan näin pitkille etäisyyksille.
Sähkö on toistaiseksi niin huono tuote verrattuna neste- tai kaasupolttoaineeseen, siinä syy.
Ja toiseksi, kysypä 15-vuotiaalta, haluaako ajaa sähkömopoautolla kouluun, kun muiden vehkeet pärisee.
Tämmöinen tuli muuten mieleen. Kun voin käyttää verottomasti lähes mitä tahansa polttoainetta sähköauton lataamiseen kotona, joudunko maksamaan veroa, jos kuljetan vaikka biodieselgeneraattoria sähköauton kyydissä? ;)
Quote from: Faidros. on 06.08.2014, 10:29:33
Miksei sähköautoa ei voisi katsastaa mopoautoksi?
Voi toki kunhan muistaa rajoitukset.
Mopoauto on EU-direktiivin L6e-luokan mukainen ajoneuvo. Ajoneuvotyypistä direktiivissä käytettävä virallinen nimitys on kevyt nelipyörä.
Mopoauton moottorin tilavuus on 400–550 cm³. Sähkökäyttöisen voimanlähteen tai dieselmoottorin kokoa ei ole rajoitettu, mutta teho saa olla enintään 4 kW. Ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus on 45 km/h. Kevyt nelipyörä saa painaa kuormittamattomana enintään 350 kg, johon ei lasketa mukaan sähkökäyttöisen ajoneuvon akkujen massaa.
Quote from: Faidros. on 06.08.2014, 10:29:33
Tämmöinen tuli muuten mieleen. Kun voin käyttää verottomasti lähes mitä tahansa polttoainetta sähköauton lataamiseen kotona, joudunko maksamaan veroa, jos kuljetan vaikka biodieselgeneraattoria sähköauton kyydissä? ;)
Suorastaan nerokasta!
Pentele, kun julkaisit idean. Et voi enää patentoida.
Otetaan sähköauto ja kaksi akkupatteristoa. Toisella akkupatteristolla ajetaan ja toista ladataan peräkärrissä olevalla dieselgeneraattorilla, jossa siis polttoaineena biodiesel, löpö tai vaikka hampurilaisketjun ylijäämä paistoöljy. Kun ajopatterit hyytyvät, käännetään kammesta ja jatketaan ajoa freesillä täyteen ladatulla patteristolla ja dieselgenu lataa tyhjentynyttä patteria.
Jos tämä ei ole sallittua, niin laitetaan sitten vaikka navettaan joku 48v sähköistys, joka tuotetaan omalla biodieselgeneraattorilla. Nyt noi lypsykoneen vara-akustot on jaettu semmoisiin kasetteihin, jollainen sattuu sopimaan myös sähköauton mahan alle.
-Meneekö käyttövoimavero vain jos generaattori on autossa mukana?
-Entä jos se on peräkärryssä ja sitä ei käytetä ajon aikana vaan vain parkissa ollessa?
-Jos generaattoria saa pyörittää löpöllä ja tuottaa sillä itselleen sähköä, sekä auton ladata omalla "seinäsähköllä", niin ajon aikana peräkärrissä pörräävän generaattorin tankkiin ei pitäisi poliisilla eikä katsastusmiehellä olla mitään asiaa kurkistamaan. Kyse ei ole ajopolttoaineesta, koska sillä ladattava akusto ei ole ladattaessa ajokäytössä, eikä viranomaisella tulisi olla mitään asiaa tulla itkemään käytetäänkö tuolla akustolla hiustenkuivaajaa vai päätyykö sähkö sähköauton energiaksi.
-i-
QuoteSähköauto odottaa läpimurtoa
Norjan teillä liikkuu nykyisin noin 30 000 sähköautoa, Suomessa vain noin 500. Suurin syy eroon on sähköautojen erilaisessa verotuskohtelussa. Yritysten ja yksityishenkilöiden omistamat sähköautot voivat tulevaisuudessa olla meilläkin yksi osa älykästä liikennejärjestelmää.
Nykyisessä autoperusteisessa järjestelmässä tärkein elementti on henkilöauto. Sillä hoidetaan pääosa päivittäisistä liikkumistarpeista, sanoo tutkimusjohtaja Pekka Malinen Aalto-yliopiston BIT-tutkimuskeskuksesta.
- Liikennejärjestelmään perustuvassa suuntauksessa kehitetään yksityisen ja julkisen liikennejärjestelmän yhteistoimintaa. Silloin henkilöautojen määrään alkavat vaikuttaa ekologiset toimintamallit, kuten autojen yhteiskäyttö ja liikkumisen tilauspalvelut.
Norjassa sähköautoilla nollavero
Tällainen, nykyistä älykkäämpi järjestelmä tuo mukanaan sellaisia ajoneuvojen latausasemia ja älykkäitä sähköverkkoja, jotka mahdollistavat sähköautojen akkujen hyödyntämisen energian varastoinnissa ja kuormituspiikkien tasaamisessa.
Älykäs järjestelmä mahdollistaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle. Malinen kritisoi tapaa, jolla eri ministeriöissä suhtaudutaan sähköautoilun tukemiseen verotuksellisin keinoin.
- Norjassa sähköautoille on asetettu nollaverokanta sekä arvonlisä- että autoverotuksessa. Meillä vain yritykset saavat tietyin edellytyksin investointitukea sähköautojen hankkimiseen. Tarvitsemme uusia tukimuotoja, jotta kuluttajatkin saadaan mukaan.
Polttokenno on tulevaisuutta
Korkea hankintahinta on tällä hetkellä suuri ongelma sähköautojen yleistymisessä. Autojen tekniset ominaisuudet ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti. Nykyisin niiden käyttösäde yhdellä latauksella on noin 150 kilometriä. Pekka Malisen mukaan hinnaltaan arvokkaiden litiumakkujen kestossa Suomen arktisissa olosuhteissa ja pitkillä ajomatkoilla on vielä kehittämistä.
Lähivuosina Suomeen syntynee myös markkinat käytetyille sähköautoille, kun ensimmäiset yritysten aikoinaan leasingilla käyttöönsä hankkimat sähköautot tulevat vaihtoon. Pekka Malinen sanoo itsekin olevansa kiinnostunut käytetyn menopelin hankinnasta. Ostajat saattavat tosin tulla muualta – tällä hetkellä norjalaiset käyvät hakemassa esimerkiksi Tanskasta kaikki vaihdokit, jotka vain tulevat myyntiin.
Malinen uskoo, että sähköverkosta ladattavat autot tulevat säilymään markkinoilla senkin jälkeen, kun jo pitkään polttomoottoreiden korvaajiksi odotetut polttokennot yleistyvät autoissa. Vetykäyttöisiä, ja hyvin pienipäästöisiä polttokennoautoja on Suomessa jo muutamia liikenteessä.
- Polttokennotekniikka ja akkuteknologia kehittyvät koko ajan. Kun sellaisen vetyauton tankkaa täyteen, sillä ajaa saman matkan kuin polttomoottoriautolla. Haasteena on, ettei vedyn jakamiseen ole vielä järjestelmää. Kaasuntuottaja Woikoski Oy on luvannut rakentaa lähivuosina maahamme 15 vetytankkauspistettä.
Lataus onnistuu kotikonstein
Sähköautoja varten Suomessa on tällä hetkellä vajaat 60 yleisessä käytössä olevaa latausasemaa.
- Kaupungeilla on tärkeä rooli niiden yleistymisessä. Helsingissä on nyt noin 30 julkista latausasemaa, ja tänä vuonna on tulossa saman verran lisää. ABC-liikenneasemaketju on lähtenyt tekemään pikalatausasemia pääkaupunkiseudun tärkeimmille ulosmenoteille, Malinen kiittelee.
Se, ettei yleisiä latausasemia vielä ole kaikkialla, ei Malisen mukaan ole mikään este sähköautojen yleistymiselle. Meillä on jo olemassa runsaasti lämmitystolppia autoja varten, eikä kotilatausvälineiden hankkiminen niihin ole iso investointi.
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/sahkoauto-odottaa-lapimurtoa/ (http://uutiset.perussuomalaiset.fi/sahkoauto-odottaa-lapimurtoa/)
Norjassa 99% sähköenergiasta tuotetaan vesivoimalla. Vaikka vihreät urputtavat, vuonoja padotaan lisää ja vesivoimaa aiotaan jopa viedä ulkomaille. Norjan sähköautot kulkevat saasteettomalla uusiutuvalla energialla.
Nykyisellä turvepolitiikalla ennen Olkiluoto kolmosta ja Hanhikivi ykköstä Suomessa sähköauto kulkisi kivihiilellä. Kivihiilivoiman päästöt ovat moninkertaiset nykyisillä liikennepolttoaineilla kulkevaan ajoneuvoliikenteeseen nähden.
-i-