Pyrin aloittamaan asiallisen keskutelun asuntojen ja kiinteistöjen hintakehityksestä Itä-Helsingin alueella.
Selvittelin vähän aikaa sitten asuntoni hintaa Meri-Rastilassa. Välittäjän hinta-arvio oli murskaava, jos myisin asuntoni(osakkeeni), niin saisin noin 25%-30% vähemmän kuin muualla Vuosaaressa samankoisesta asunnosta. Tämä vain siksi että asun "tietyllä" alueella.
"Muualla Vuosaaressa" toisaalta pitää sisällään Aurinkolahden ja vanhan Vuosaaren, joista varsinkin ensimmäinen on suorastaan kallis alue.
Quote from: Jukka Wallin on 22.01.2013, 11:05:12
Pyrin aloittamaan asiallisen keskutelun asuntojen ja kiinteistöjen hintakehityksestä Itä-Helsingin alueella.
Selvittelin vähän aikaa sitten asuntoni hintaa Meri-Rastilassa. Välittäjän hinta-arvio oli murskaava, jos myisin asuntoni(osakkeeni), niin saisin noin 25%-30% vähemmän kuin muualla Vuosaaressa samankoisesta asunnosta. Tämä vain siksi että asun "tietyllä" alueella.
Osakkeiden markkina-arvoon sisältyy tunnetusti myös tulevaisuuden odotukset.
Asunnon hintaan vaikuttavat kolme tärkeintä tekijää: sijainti, sijainti ja sijainti.
Jukan talo on yksi harvoista omistustaloista meidän nurkillamme. Lähistöllä on kaupungin, VVO:n ja Saton vuokrataloja, HOASin opiskelijakämppiä sekä pari-kolme Hitas-osaketaloa. Ja nyt puhutaan nimenomaan Meri-Rastilasta, joka on eri asia kuin pelkkä Rastila. (Nuutti postasi johonkin toiseen ketjuun muutama viikko sitten ihan kuvalliset esimerkit.) Meiltä kotoa kävelee Jukalle alle viidessä minuutissa.
Minua naurattaa joka kerran, kun postiluukusta tipahtaa jonkin kiinteistönvälittäjän mainos "myy asuntosi nyt". Eivätkö ne osaa kohdentaa mainontaansa johonkin muualle kuin vuokra-asuntovaltaiselle alueelle?
Omistusasuntoon minulla tuskin on koskaan enää varaa ainakaan Suomessa. No, tulipahan sitäkin lystiä nautittua kymmenkunta vuotta ensin Vallilassa ja sitten Puistolassa.
Quote from: jka on 22.01.2013, 11:39:35
Asunnon hintaan vaikuttavat kolme tärkeintä tekijää: sijainti, sijainti ja sijainti.
Sijainti on oikeastaan erinomainen. Kaikkia on lähellä, niin kaupat, koulut, lastenpäiväkodit , kuten myös metroasema. Myös kansainvälistäkin seuraa on yllinkyllin. Suorastaan mokuttajien paratiisi.
mokuttajien paratiisi on asunnonomistajan helvetti.
Quote from: Topi Junkkari on 22.01.2013, 12:01:02
Jukan talo on yksi harvoista omistustaloista meidän nurkillamme. Lähistöllä on kaupungin, VVO:n ja Saton vuokrataloja, HOASin opiskelijakämppiä sekä pari-kolme Hitas-osaketaloa. Ja nyt puhutaan nimenomaan Meri-Rastilasta, joka on eri asia kuin pelkkä Rastila. (Nuutti postasi johonkin toiseen ketjuun muutama viikko sitten ihan kuvalliset esimerkit.) Meiltä kotoa kävelee Jukalle alle viidessä minuutissa.
http://hommaforum.org/index.php/topic,78407.msg1207805.html#msg1207805
Quote from: Riukulehto on 22.01.2013, 13:21:40
Quote from: Topi Junkkari on 22.01.2013, 12:01:02
(Nuutti postasi johonkin toiseen ketjuun muutama viikko sitten ihan kuvalliset esimerkit.)
http://hommaforum.org/index.php/topic,78407.msg1207805.html#msg1207805
Kiitos, olisihan minun pitänyt tuo itsekin jaksaa hakea. Kuvallinen esimerkki Meri-Rastilan asuintalosta on aivan minun naapurissani, siinä matkan varrella Jukalle (ja lähiöpubiin) päin.
Quote from: Topi Junkkari on 22.01.2013, 12:01:02
Jukan talo on yksi harvoista omistustaloista meidän nurkillamme. Lähistöllä on kaupungin, VVO:n ja Saton vuokrataloja, HOASin opiskelijakämppiä sekä pari-kolme Hitas-osaketaloa. Ja nyt puhutaan nimenomaan Meri-Rastilasta, joka on eri asia kuin pelkkä Rastila. (Nuutti postasi johonkin toiseen ketjuun muutama viikko sitten ihan kuvalliset esimerkit.) Meiltä kotoa kävelee Jukalle alle viidessä minuutissa.
Minua naurattaa joka kerran, kun postiluukusta tipahtaa jonkin kiinteistönvälittäjän mainos "myy asuntosi nyt". Eivätkö ne osaa kohdentaa mainontaansa johonkin muualle kuin vuokra-asuntovaltaiselle alueelle?
Omistusasuntoon minulla tuskin on koskaan enää varaa ainakaan Suomessa. No, tulipahan sitäkin lystiä nautittua kymmenkunta vuotta ensin Vallilassa ja sitten Puistolassa.
Äläs ny. Jos ajatellaan suomalaisten nettopalkan kehitys lineaariseksi niin asuntojen hintojen on todettu hyppivän kaunista sinikäyrää siinä nettoliksan ylä- ja alapuolella. Nyt vois olla aika lailla huipussaan. Mutta, kaikkihan tiedämme että markkinat on manipuloituja. Manipuloinnin takia se sinikäyrätanssi ei noudata luonnonlakeja vaan tämä viimeinen huippu pääkaupunkiseudulla on jo varmaan kaksi kertaa todellista sinikäyrän huippukohtaa korkeammalla.
Quote from: Topi Junkkari on 22.01.2013, 12:01:02
Jukan talo on yksi harvoista omistustaloista meidän nurkillamme. Lähistöllä on kaupungin, VVO:n ja Saton vuokrataloja, HOASin opiskelijakämppiä sekä pari-kolme Hitas-osaketaloa.
Siinä kai ne syyt alhaiselle hinnalle. Espoolaisen omakotitalon hinnallakin on eroa riippuen siitä sijaitseeko se Ämmässuolla vai Westendissä. Aurinkolahteen näyttää nousevan uutta luukkua 4-5000€ neliöhinnalla.
Quote from: Alkuasukas on 22.01.2013, 14:28:05
Quote from: Topi Junkkari on 22.01.2013, 12:01:02
Jukan talo on yksi harvoista omistustaloista meidän nurkillamme. Lähistöllä on kaupungin, VVO:n ja Saton vuokrataloja, HOASin opiskelijakämppiä sekä pari-kolme Hitas-osaketaloa.
Siinä kai ne syyt alhaiselle hinnalle. Espoolaisen omakotitalon hinnallakin on eroa riippuen siitä sijaitseeko se Ämmässuolla vai Westendissä. Aurinkolahteen näyttää nousevan uutta luukkua 4-5000€ neliöhinnalla.
Meri-Rastilassa keskimääräinen neliö olisi vaatimattomat 2 712 euroa, mitä tulee myytyihin kohteisiin..
http://www.asuntojenhinnat.fi/myydyt-asunnot
http://www.asuntojenhinnat.fi/myytyjen-asuntojen-tilastot/neighbourhood/Meri-Rastila,%20Helsinki
Quote from: Topi Junkkari on 22.01.2013, 12:01:02
Omistusasuntoon minulla tuskin on koskaan enää varaa ainakaan Suomessa.
Sinä kirjoitit joskus, että sinulla on hyvin korkea vuokra, 730 euroa. Tämän summan ja yksiön hoitovastikkeen erotuksella (730-100=630) voi maksaa helposti 100.000 euron lainaa (hinta jolla saa yksiön helsingissä), nykyään reaalikorot ovat negatiivisiä. Niin korkea vuokra kertoo siitä, että sinun tulosi eivät ole pienet, eli supistamalla kulutusta voisit maksaa esim. 830 euroa kuukaudessa, vuodessa se tekee lähes 10.000, 100.000 euron lainan maksaisit 10 vuodessa.
Quote from: siviilitarkkailija on 22.01.2013, 13:18:02
mokuttajien paratiisi on asunnonomistajan helvetti.
Muistan hämärästi että vänkäsin tästä jonkun punavihreän hommalaisen kanssa muutama kuukausi sitten. Yritin selittää että jos ollaan tiheällä kaavalla viereisissä kerrostaloissa, niin mitä järkeä on ostaa kerrostaloasunto talosta jonka viereisessä talossa asuu ilmaiseksi moniosaajia, voimavaroja ja koneinsinöörejä. Emmä tajua vieläkään että mitä järkeä on OMISTAA tällainen asunto.
Quote from: Eugen235 on 23.01.2013, 23:48:50
Quote from: siviilitarkkailija on 22.01.2013, 13:18:02
mokuttajien paratiisi on asunnonomistajan helvetti.
Muistan hämärästi että vänkäsin tästä jonkun punavihreän hommalaisen kanssa muutama kuukausi sitten. Yritin selittää että jos ollaan tiheällä kaavalla viereisissä kerrostaloissa, niin mitä järkeä on ostaa kerrostaloasunto talosta jonka viereisessä talossa asuu ilmaiseksi moniosaajia, voimavaroja ja koneinsinöörejä. Emmä tajua vieläkään että mitä järkeä on OMISTAA tällainen asunto.
Saat sen kunnalle vuokralle, älä masennu koska kunnalta varmaa tuloa. Näin Varis-suolla menetellään.
Quote from: ilmari3. on 23.01.2013, 23:59:36
Quote from: Eugen235 on 23.01.2013, 23:48:50
Quote from: siviilitarkkailija on 22.01.2013, 13:18:02
mokuttajien paratiisi on asunnonomistajan helvetti.
Muistan hämärästi että vänkäsin tästä jonkun punavihreän hommalaisen kanssa muutama kuukausi sitten. Yritin selittää että jos ollaan tiheällä kaavalla viereisissä kerrostaloissa, niin mitä järkeä on ostaa kerrostaloasunto talosta jonka viereisessä talossa asuu ilmaiseksi moniosaajia, voimavaroja ja koneinsinöörejä. Emmä tajua vieläkään että mitä järkeä on OMISTAA tällainen asunto.
Saat sen kunnalle vuokralle, älä masennu koska kunnalta varmaa tuloa. Näin Varis-suolla menetellään.
niin niin, mut kelaa mikä vaivannäkö, paperisota ja minne itse asumaan?
Luulisi, että Meri-Rastilassa ovat asuntojen hinnat ampuneet pilviin alueen monikulttuurisuuden ansiosta. Eva Biaudet, Ritva Viljanen, Astrid Thors, Alexander Stubb, Kimmo Kiljunen, Pekka Sauri ja monet muut kilpailevat siitä, kuka pääsee tuolle rikastuneelle alueelle asumaan.
Tuskin ketjun aloittajankaan kämpän hinta kuitenkaan on laskenut viime vuosien aikana?
Quote from: no future on 24.01.2013, 03:53:41
Tuskin ketjun aloittajankaan kämpän hinta kuitenkaan on laskenut viime vuosien aikana?
Hinnanlaskusta ei ole pelkoa koska kaavoitus pidetään minimissä omistavien voittojen maksimoimiseksi myös tulevaisuudessa. Raharikkaita tukee myös tästä hamaan tulevaisuuteen Suomeen "kotoutettavien" ählämien tahto päästä loppusijoitetuksi pk-seudulle minunkin ilokseni. Sitten kun kuplalle tulee loppu niin romahdus hinnoissa tulee olemaan ennennäkemätön.
Quote from: no future on 24.01.2013, 03:53:41
Tuskin ketjun aloittajankaan kämpän hinta kuitenkaan on laskenut viime vuosien aikana?
Ei tietenkään ole, mutta suhteellisesti häviän siitä että naapurissa asuu ihmisiä joiden takia hinnat pysyy halvempina kuin muualla Helsingissä. Vaikka nyt muuttaisin pois, niin tilalle tulisi todennäköisesti joku virolainen tai venäläinen perhe. Suomalaiset muuttavat pikkuhiljaa pois.
Quote from: Jukka Wallin on 24.01.2013, 08:10:09
Quote from: no future on 24.01.2013, 03:53:41
Tuskin ketjun aloittajankaan kämpän hinta kuitenkaan on laskenut viime vuosien aikana?
Ei tietenkään ole, mutta suhteellisesti häviän siitä että naapurissa asuu ihmisiä joiden takia hinnat pysyy halvempina kuin muualla Helsingissä. Vaikka nyt muuttaisin pois, niin tilalle tulisi todennäköisesti joku virolainen tai venäläinen perhe. Suomalaiset muuttavat pikkuhiljaa pois.
Eikös se ostohintakin ollut halvempi?
Quote from: jahve on 24.01.2013, 09:06:44
Quote from: Jukka Wallin on 24.01.2013, 08:10:09
Quote from: no future on 24.01.2013, 03:53:41
Tuskin ketjun aloittajankaan kämpän hinta kuitenkaan on laskenut viime vuosien aikana?
Ei tietenkään ole, mutta suhteellisesti häviän siitä että naapurissa asuu ihmisiä joiden takia hinnat pysyy halvempina kuin muualla Helsingissä. Vaikka nyt muuttaisin pois, niin tilalle tulisi todennäköisesti joku virolainen tai venäläinen perhe. Suomalaiset muuttavat pikkuhiljaa pois.
Eikös se ostohintakin ollut halvempi?
Saimme "tuttavankaupan" takia pudotettua hintaa jonkin verran, mutta ei kovinkaan paljon, ja siitäkin on jonkin aikaa. Pikavoittoja tällä alueella ei tehdä.
Asunnon ostamisen/omistamisen ainoa tarkoitus on saada (pika)voittoa. Check. :roll:
Quote from: vilach on 23.01.2013, 16:25:04
Sinä kirjoitit joskus, että sinulla on hyvin korkea vuokra, 730 euroa. Tämän summan ja yksiön hoitovastikkeen erotuksella (730-100=630) voi maksaa helposti 100.000 euron lainaa (hinta jolla saa yksiön helsingissä), nykyään reaalikorot ovat negatiivisiä.
Taasko tähän vänkäykseen pitää lähteä... no, jos nyt tämän kerran.
Tämän asunnon vuokra on nyt 772 euroa ja nousee helmikuun alusta yli 800 euroon, en juuri nyt muista tarkkaa summaa. Korotuksen jälkeenkään se ei ole "hyvin korkea vuokra" Helsingissä. Ainoa tapa asua halvemmalla Helsingin rajojen sisällä olisi kaupungin vuokra-asunto, enkä ole tarpeeksi köyhä sellaisen saadakseni. Pyydän kohteliaimmin, että veronmaksajien subventoimissa asunnoissa asuvat eivät edes puhuisi omista vuokristaan samana päivänä markkinaehtoisten hintojen kanssa.
Sadalla tonnilla ei saa yksiötä Helsingissä eikä hoitovastike ole 100 euroa. Kun aikoinani omistin yksiön (tosin ison sellaisen, 48 neliötä), sen arvo oli noin 140 000 ja hoitovastike noin 200 euroa kuukaudessa. Siitä on kulunut aikaa kohta viisi vuotta, eivätkä hinnat ole ainakaan laskeneet.
Nykyinen asuntoni ei ole yksiö, vaan 55 neliön kaksio. En ole halukas muuttamaan takaisin yksiöön, ja sitä paitsi meitä asuu tässä kämpässä nykyään kaksi ihmistä (ja yksi kissa). Lisäksi on maksettava kulut toisesta asunnosta ulkomailla, jossa mielitiettyni oleskelee pitkiä aikoja työnsä vuoksi.
Quote from: no future on 24.01.2013, 09:22:16
Asunnon ostamisen/omistamisen ainoa tarkoitus on saada (pika)voittoa. Check. :roll:
ja tällaisen väittämän esittämisen ainoa tarkoitus on paljastaa olevansa perheetön ja jonkinlaisia sosiaalitukia nauttiva.
Quote from: Eugen235 on 24.01.2013, 11:27:39
Quote from: no future on 24.01.2013, 09:22:16
Asunnon ostamisen/omistamisen ainoa tarkoitus on saada (pika)voittoa. Check. :roll:
ja tällaisen väittämän esittämisen ainoa tarkoitus on paljastaa olevansa perheetön ja jonkinlaisia sosiaalitukia nauttiva.
:facepalm: Perhe on, työpaikkakin, mutta ehkä kohta taas opiskelijana lokkeilen sinunkin verorahojasi. :roll:
ja luulisi että etenkin perheelliselle asunnossa on tärkeätä nimenomaan muut seikat kuin sen mahdollinen arvokehitys. Mut kukin tyylillään.
Quote from: no future on 24.01.2013, 11:41:42
Quote from: Eugen235 on 24.01.2013, 11:27:39
Quote from: no future on 24.01.2013, 09:22:16
Asunnon ostamisen/omistamisen ainoa tarkoitus on saada (pika)voittoa. Check. :roll:
ja tällaisen väittämän esittämisen ainoa tarkoitus on paljastaa olevansa perheetön ja jonkinlaisia sosiaalitukia nauttiva.
:facepalm: Perhe on, työpaikkakin, mutta ehkä kohta taas opiskelijana lokkeilen sinunkin verorahojasi. :roll:
ja luulisi että etenkin perheelliselle asunnossa on tärkeätä nimenomaan muut seikat kuin sen mahdollinen arvokehitys. Mut kukin tyylillään.
oletko kuullut että omistusasunto tulee pitkällä tähtäimellä edullisemmaksi kuin vuokran maksaminen? Mutta tietysti jos tarkoitus on jossakin vaiheessa jättää vuokra maksamatta niin sitten se on eri asia ...
Quote from: no future on 24.01.2013, 11:41:42
ja luulisi että etenkin perheelliselle asunnossa on tärkeätä nimenomaan muut seikat kuin sen mahdollinen arvokehitys.
Jos et juuttuisi pikavoitto-sanaan, voisit lukea mikä Wallinilla ahistaa. Jos asuinalue muuttuu liian monikulttuuriseksi, on nimenomaan perheellisellä tarve nostaa kytkintä suurin. Samalla asunnon arvo sukeltaa (pääkaupunkiseudun perverssin asuntohintakehityksen contextissa = ei noudata normaalia pk-seudun arvonnousukehitystä), eikä uuden asunnoin hankkiminen ole mahdollista. Vaikka asunnosta saisi voittoa ostohintaan verrattuna, samankokoiset asunnot muualla ovat kivunneet hinnoiltaan saavuttamattomiin.
Tämä on tietysti asunnonomistajan itse ottama riski, ja kuten monessa muussakin asiassa, shit happens. On vain sangen vittumaista kun oman varallisuuden perusta, suomalaisella siis koko työelämän ajan kerätty pääoma asunto-osakkeessa, murenee noudatetun tietoisen politiikan seurauksena. On ihan sama onko segregaatiokehitys suunniteltua vai ei; se toimii mekaniikaltaan kuin se olisi suunniteltua. Kanta-asukas häviää.
Lueskelen ulkomaankeikan aikana kertynyttä postia.
Pinosta löytyi muun muassa Perussuomalainen-lehden tuore numero 1/2013.
Siinä on tällainen Contextiin ja minun vuokranantajaani liittyvä juttu: SATO:n järkyttävät vuokrankorotukset (http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=988).
Ja tarpeeksi pitkään jos odottaa, niin alueesta voi tulla vaikka minkälainen muotilähiö.
No joo, ymmärrän toki että vituttaa, mutta asiahan oli niin, että ostohintakaan ei vastannut muun kaupungin hintatasoa. Onko alueen hintakehitys muuttunut lyhyessäkin ajassa huonommaksi kuin muun kaupungin? Lopultahan näitä hintoja ei voi verrata kuin saman alueen hintoihin, siksi eri tavalla ne nousevat eri puolilla kaupunkia ja maata. Helsingissä on se hyvä puoli että omansa saa aina korkoineen pois, ja yleensä vielä pankistakin lisää lainaa jos kalliimpaan kämppään aikoo muuttaa. Tai joutuu.
Itse tällä hetkellä täällä muuttotappio-Suomessa asuvana vituttaisi asuntosijoittajana varmaan aivan saatanasti. Kämpät vanhenee, remppoja tulee, ja vuokratkin laahaa alamaissa.
reilu 10 vuotta sitten tarjottiin vuokraamani kämpän ostamista Lauttasaaresta, olisi nykyisen tietämyksen valossa vissiin kannattanut...
Quote from: Topi Junkkari on 24.01.2013, 12:20:38
Lueskelen ulkomaankeikan aikana kertynyttä postia.
Pinosta löytyi muun muassa Perussuomalainen-lehden tuore numero 1/2013.
Siinä on tällainen Contextiin ja minun vuokranantajaani liittyvä juttu: SATO:n järkyttävät vuokrankorotukset (http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=988).
Näitä SATO:n hintoja on tullut naureskeltua ja kauhisteltua kun itse oon kämppiä katsellut. Esimerkiksi yli tonnin yksiöitä Taka-Töölössä.
Niin no, Meri-Rastilassa taitaa vissiin olla myös katu, jonka nimi tunnetaan paremmin Mogadishu Avenuena ja koko Meri-Rastila paremmin nimellä Pikku-Mogadishu.
Tunnen yhden kaverin, joka asuu vuokralla Veräjälaaksossa ja hän kutsuu sitä paikkaa yleisesti ottaen Somalilaaksoksi.
Onko se jollekin yllätys, että mamut vaikuttavat negatiivisesti kiinteistöjen arvoon? Niin on käynyt kaikkialla Euroopassa, niin käy myös Suomessa.
Tulevaisuudessa hyvätuloiset suomalaiset tulevat asumaan mm. Punavuoressa, Eirassa ja Kalliossa ja Espoon West Endissä. Keskiluokka taas tulee asumaan mm. Sipoossa, Vihdissä, Lohjalla ja Kirkkonummella, jossa on rauhallinen ja yksikulttuurinen ympäristö.
Sitä saa mitä itse äänestää, muistakaa se! ;D
QuoteOmistusasuntoon minulla tuskin on koskaan enää varaa ainakaan Suomessa. No, tulipahan sitäkin lystiä nautittua kymmenkunta vuotta ensin Vallilassa ja sitten Puistolassa.
No varmaan ei olekaan, jos sinun Suomesi käsittää vain Kehä III:n sisäpuolisen maailman. Kehä III:n ulkopuolelta kellä tahansa työssäkäyvällä on varaa ostaa.
Löysin Loviisasta hyväkuntoisen omakotitalon 128 000 €. Helsingistä siihen hintaan ei saisi edes yksiötä.
Quote from: Micke90 on 24.01.2013, 12:32:40
Niin no, Meri-Rastilassa taitaa vissiin olla myös katu, jonka nimi tunnetaan paremmin Mogadishu Avenuena ja koko Meri-Rastila paremmin nimellä Pikku-Mogadishu.
Tunnen yhden kaverin, joka asuu vuokralla Veräjälaaksossa ja hän kutsuu sitä paikkaa yleisesti ottaen Somalilaaksoksi.
Onko se jollekin yllätys, että mamut vaikuttavat negatiivisesti kiinteistöjen arvoon? Niin on käynyt kaikkialla Euroopassa, niin käy myös Suomessa.
Tulevaisuudessa hyvätuloiset suomalaiset tulevat asumaan mm. Punavuoressa, Eirassa ja Kalliossa ja Espoon West Endissä. Keskiluokka taas tulee asumaan mm. Sipoossa, Vihdissä, Lohjalla ja Kirkkonummella, jossa on rauhallinen ja yksikulttuurinen ympäristö.
Sitä saa mitä itse äänestää, muistakaa se! ;D
Tämän antoi kyseinen välittäjä ymmärtää. Eihän sitä ennustaa millaiseksi asuinalue voi muuttua sinä aikana kun olemme tuolla asuneet. Eli kun muutin/muutimme alueelle 1990-91 niin kyse oli varsin kivasta asuinpaikasta. Oli lapsiperheitä ja yhteillöllisyys, mutta viimeisen 5 tai 8 vuoden aikana paikka on muuttunut huolestuttavasti negatiivisempaan suuntaan.
Tuttavat vitsailivat viimeksi käydessään eräässä kokouksessa, että heidän autojen vierelle ilmaantui joukko paikallisia auttamaan pysäköinnissä ja renkaiden vaihdossa. :)
Aika paha. Siis asunnon hankkiminen Rastilasta silloin kun somali-invaasio oli juuri alkamassa. Rastila/Vuosaarihan on kartalla mitä ihanteellisin paikka, meri ja viheralueita, metroyhteys, kaupat lähellä. Octavius on kertonut miten Herttoniemenrannalle kävi - sikakalliita asuntoja unelmapaikalla, ja joka taloon kiintiösomali...
Kuinka pian Abdeja alkoi liikuskella Rastilassa? Somalien saapuminen on dokumentoitu, mutta mihin ja milloin heitä alettiin asuttaa?
Pitää kaivaa tähän se Teemu Lahtisen linkkaama kartta muunkielisten osuudesta pk-seudulla.
Tässä: http://www.hel.fi/palvelukartta/?city=49&lang=fi
Klikkaa väestökartta > muunkieliset ja kauhistu.
Quote from: Nikopol on 24.01.2013, 13:42:35
Aika paha. Siis asunnon hankkiminen Rastilasta silloin kun somali-invaasio oli juuri alkamassa. Rastila/Vuosaarihan on kartalla mitä ihanteellisin paikka, meri ja viheralueita, metroyhteys, kaupat lähellä. Octavius on kertonut miten Herttoniemenrannalle kävi - sikakalliita asuntoja unelmapaikalla, ja joka taloon kiintiösomali...
Kuinka pian Abdeja alkoi liikuskella Rastilassa? Somalien saapuminen on dokumentoitu, mutta mihin ja milloin heitä alettiin asuttaa?
Pitää kaivaa tähän se Teemu Lahtisen linkkaama kartta muunkielisten osuudesta pk-seudulla.
Aika pian alkoivat tulla ensimmäiset. Muistan kun huhuna kerrottiin tapauksista niiista sijoittajista, jotka olivat hankkineet sosiaaliviraston kautta somaleita vuokralle, maksattivat verorahoilla omat huoneistot..
Quote from: Jukka Wallin on 24.01.2013, 13:36:51
Eihän sitä ennustaa millaiseksi asuinalue voi muuttua sinä aikana kun olemme tuolla asuneet.
Osaavatkohan asunnonvälittäjät kysyttäessä vastata, mikä on vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta kyseisellä alueella? Sehän on melkoisen hyvä indikaattori gettoutumisvaaralle ja heikolle kiinteistön arvon kehittymiselle.
Quote from: Nikopol on 24.01.2013, 11:58:51
Quote from: no future on 24.01.2013, 11:41:42
ja luulisi että etenkin perheelliselle asunnossa on tärkeätä nimenomaan muut seikat kuin sen mahdollinen arvokehitys.
Jos et juuttuisi pikavoitto-sanaan, voisit lukea mikä Wallinilla ahistaa. Jos asuinalue muuttuu liian monikulttuuriseksi, on nimenomaan perheellisellä tarve nostaa kytkintä suurin. Samalla asunnon arvo sukeltaa (pääkaupunkiseudun perverssin asuntohintakehityksen contextissa = ei noudata normaalia pk-seudun arvonnousukehitystä), eikä uuden asunnoin hankkiminen ole mahdollista. Vaikka asunnosta saisi voittoa ostohintaan verrattuna, samankokoiset asunnot muualla ovat kivunneet hinnoiltaan saavuttamattomiin.
Tämä on tietysti asunnonomistajan itse ottama riski, ja kuten monessa muussakin asiassa, shit happens. On vain sangen vittumaista kun oman varallisuuden perusta, suomalaisella siis koko työelämän ajan kerätty pääoma asunto-osakkeessa, murenee noudatetun tietoisen politiikan seurauksena. On ihan sama onko segregaatiokehitys suunniteltua vai ei; se toimii mekaniikaltaan kuin se olisi suunniteltua. Kanta-asukas häviää.
Oma hima on tässä Itäkeskuksessa alueella , jota rajaavat Marjaniementie, Meripellontie, Kauppakartanonkatu ja Marjaniemen omakotitalolähiö. Eli lähellä missä Jukka ja Topi asustavat(Harustie ilm.); tois puol`Vartsikanlahtea vain tämä.
Vuonna 2004 muutto tähän ja olen tyytyväinen sijaintiin, taloyhtiön jubinoihin, naapureihin jne.
Tämä on myös Hitas kaupungin tontilla.
Ostin asunnon, joka nyt on kotini, tarkoituksenani asua pidemmän aikaa tässä, eikä ainakaan vielä ole ilmennyt syitä miksi muuttaisin poijjes. Ne(tuntemani ihmiset), jotka ovat muuttaneet tältä alueelta muualle ovat kyllä saaneet haluamansa summan rahaa myydessään asunnon verrattuna aikoinaan maksamaansa summaan.
Silloin tällöin tulee vilkuiltua hintatason kehitystä näillä tonteilla ja ilokseni olen huomannut, että isompaa ryntäystä tähän ei ole, eikä suuremmin pois muuttajiakaan. Se nyt puuttuisi, ple, että tänne jotain trendipettereitä ryysis.
En ymmärrä Hitas-asunnoilla rahastusta: jos Hitas-systeemi aiotaan edelleen pitää elossa, täytyy Stadin saada linjattua asuntojen jakoperuste uusiksi. Vituttaa Hitsilla rahastajat: siinä on kaupungin pahimmat loiset !
Soininvaarakin on rikas teoreetikko, joka puhuu lähinnä konditionaalissa aina kun Hitas-asia puheen aiheena.
Also Sprach Hitas-asuja.
ps. Meri-Rastilan metsässä on erittäin satoisa marja- ja sienitarjonta loppukesäisin ja syksyisin.
Quote from: Nikopol on 24.01.2013, 13:42:35
Aika paha. Siis asunnon hankkiminen Rastilasta silloin kun somali-invaasio oli juuri alkamassa. Rastila/Vuosaarihan on kartalla mitä ihanteellisin paikka, meri ja viheralueita, metroyhteys, kaupat lähellä. Octavius on kertonut miten Herttoniemenrannalle kävi - sikakalliita asuntoja unelmapaikalla, ja joka taloon kiintiösomali...
Kuinka pian Abdeja alkoi liikuskella Rastilassa? Somalien saapuminen on dokumentoitu, mutta mihin ja milloin heitä alettiin asuttaa?
Pitää kaivaa tähän se Teemu Lahtisen linkkaama kartta muunkielisten osuudesta pk-seudulla.
Tässä: http://www.hel.fi/palvelukartta/?city=49&lang=fi
Klikkaa väestökartta > muunkieliset ja kauhistu.
Jaha ihan kuin olisi jonkun pahan rokon tartuttamaa aluetta ;D Tai tulee mieleen aikoinaan lännensarja Bonanzan alkutunnus kun siinä kartta alkoi palaamaan http://www.youtube.com/watch?v=mjdRgBAY278. Toivottavasti kartta ei ole enne tulevasta?
Quote from: Jukka Wallin on 24.01.2013, 18:19:34
Quote from: Nikopol on 24.01.2013, 13:42:35
Aika paha. Siis asunnon hankkiminen Rastilasta silloin kun somali-invaasio oli juuri alkamassa. Rastila/Vuosaarihan on kartalla mitä ihanteellisin paikka, meri ja viheralueita, metroyhteys, kaupat lähellä. Octavius on kertonut miten Herttoniemenrannalle kävi - sikakalliita asuntoja unelmapaikalla, ja joka taloon kiintiösomali...
Kuinka pian Abdeja alkoi liikuskella Rastilassa? Somalien saapuminen on dokumentoitu, mutta mihin ja milloin heitä alettiin asuttaa?
Pitää kaivaa tähän se Teemu Lahtisen linkkaama kartta muunkielisten osuudesta pk-seudulla.
Tässä: http://www.hel.fi/palvelukartta/?city=49&lang=fi
Klikkaa väestökartta > muunkieliset ja kauhistu.
Jaha ihan kuin olisi jonkun pahan rokon tartuttamaa aluetta ;D Tai tulee mieleen aikoinaan lännensarja Bonanzan alkutunnus kun siinä kartta alkoi palaamaan http://www.youtube.com/watch?v=mjdRgBAY278. Toivottavasti kartta ei ole enne tulevasta?
Haah ;D ;D !
Tuskin palaa Meri-Rastila, eikä muukaan Idän alue ainakaan niillä mestoilla missä meri lähellä. Tai ei se meri sitä mahdollista tulipaloa tietenkään sammuta, mutta enpä muista sitten Hammarin tekemän jälkeen mitään ihmeellistä tapahtuneen tienoilla.
Sitäpaitsi: onkohan kukaan ajatellut, että jos/kun joillekin alueille haluaa muuttaa esim. venäläisiä siksi että siellä jo asuu kavereita, asuntojen hinnat nousevat, koska muuttajat kuitenkin hyvin toimeen tulevaa populaa ja haluavat frendien, tai samaa kieltä puhuvien kanssa olla lähellä/tekemisissä.
Mielestäni kuitenkin tärkeintä on: jos viihtyy kodissaan(olkoon missä tahansa) miksi pohtia rahan arvolla olemistaan ? Asustelee kun diggaa himastaan jne. Sitten kun alkaa vituttaan, muuttaa pois. Helppo sanoa tietenkin kun ei ole enää pikkuskidejä liepeillä, mutta kuitenkin näin.
ps. On tästä aina kesäisin hienoa lähteä Rastilan rantsuun pulahtaan uimaan: voi valita kummalle puolelle meren lahtea! Harvat ovat Suomenmaassa kaupungit, joissa moisen voi toteuttaa.
Viva Itä- Helsinki !
Quote from: Lupu(kulkuri) on 24.01.2013, 18:54:56
Mielestäni kuitenkin tärkeintä on: jos viihtyy kodissaan(olkoon missä tahansa) miksi pohtia rahan arvolla olemistaan ? Asustelee kun diggaa himastaan jne. Sitten kun alkaa vituttaan, muuttaa pois. Helppo sanoa tietenkin kun ei ole enää pikkuskidejä liepeillä, mutta kuitenkin näin.
Asunto on tyypillisesti suomalaisen ihmisen suurin omaisuus.
Moni on laskenut sen varaan, että kun pari-kolmekymppisenä hommataan asunto, missä mahdutaan olemaan lasten kanssa, sen asunnon arvo kasvaa tai ainakin pysyy samana sinä aikana kun siinä itse asutaan ja sitten eläkkeelle siirtyessä se voidaan vaihtaa pienempään ja erotus on sitten sellaista varallisuutta, millä voidaan tukea lapsia opiskeluissaan tai vaikkapa elää itse, kun eläkerahat eivät riitä. Siinä tilanteessa on varsin ikävää, jos asunnon arvo onkin laskenut.
Quote from: msm on 24.01.2013, 19:07:53
Quote from: Lupu(kulkuri) on 24.01.2013, 18:54:56
Mielestäni kuitenkin tärkeintä on: jos viihtyy kodissaan(olkoon missä tahansa) miksi pohtia rahan arvolla olemistaan ? Asustelee kun diggaa himastaan jne. Sitten kun alkaa vituttaan, muuttaa pois. Helppo sanoa tietenkin kun ei ole enää pikkuskidejä liepeillä, mutta kuitenkin näin.
Asunto on tyypillisesti suomalaisen ihmisen suurin omaisuus.
Moni on laskenut sen varaan, että kun pari-kolmekymppisenä hommataan asunto, missä mahdutaan olemaan lasten kanssa, sen asunnon arvo kasvaa tai ainakin pysyy samana sinä aikana kun siinä itse asutaan ja sitten eläkkeelle siirtyessä se voidaan vaihtaa pienempään ja erotus on sitten sellaista varallisuutta, millä voidaan tukea lapsia opiskeluissaan tai vaikkapa elää itse, kun eläkerahat eivät riitä. Siinä tilanteessa on varsin ikävää, jos asunnon arvo onkin laskenut.
Oman kodin arvo laskee ainoastaan silloin kun asuminen siellä käy sietämättömäksi.
Quote from: Micke90 on 24.01.2013, 12:39:48
Löysin Loviisasta hyväkuntoisen omakotitalon 128 000 €. Helsingistä siihen hintaan ei saisi edes yksiötä.
Hyvä juttu loviisalaisille (esim. Jouko Piholle).
Minä olen helsinkiläinen ja haluan asua kotikaupungissani.
Vaikka olen alkuani muualta kotoisin, Helsinki on kotikaupunkini. Pieniä, korkeintaan vuoden mittaisia, sekoiluja huomioon ottamatta olen asunut täällä kaksikymmentä vuotta.
Missään nimessä valtion ei pidä ruveta kansalaisten sijoitusten takuumieheksi; asunnon arvonnousu tai -lasku on omistajan oma riski. Käytännössä kuitenkin omistaminen on Suomessa tullut normiksi, kun vuokramarkkinat eivät toimi ja pankkien bisnes on näin pakolla saatu toimimaan. Asunnolla on ensisjiaisesti käyttöarvo, arvonnousu ja pikavoitot ovat markkinoiden temppuilua. Arvonlasku taas voi johtua monesta asiasta.
Rakennusvirheet ja kosteusongelmat haukkaavat pientalon arvon hyvin nopeasti. Jossakin pienessä kunnassa tehdas lopettaa ja asunnot menettävät jälleenmyyntiarvonsa kun työtä ei enää ole. Joskus (hyvin harvoin) arvonlasku on seurausta huonosta kaavoitussuunnittelusta (esim viereen nousee tehdas tai bussivarikko tai, kuten Helsingissä, maaperä osoittautuu myrkylliseksi ja kokonainen kortteli kaadetaan.) Yksittäisen asunnon arvo saataa kadota jos naapuriin iskeytyy mustalaisia, mutta siinä ne riskit nyt sitten olivatkin.
Asunto valmiilta alueelta on ollut niin riskitön sijoitus ettei ainakaan kasvualueilla ole tarvinnut pelätä omaisuuden menetystä. Gentrifikaatio ja kasvu ovat tuottaneet voittoja niille joille on jostain syystä jäänyt käteen kämppä Kalliossa, Rööperissä, Pispalassa... Ääriesimerkkinä Ruotsissa Tukholman Gamla Stan joka oli rappiolla mutta ponkaisi huippukalliiksi eliitin leikkikentäksi.
Vanhoilla alueilla ei ole mitään järjellistä syytä miksei asuntojen hnta noudattaisi normaalia (= pankkien hyväksi manipuloitua) hintakehitystä. 60-70-lukujen lähiöt (Ruotsin Miljonbetong, Ranskan citét) rakennettiin rakennemuutoksen asuntopuskuriksi, eikä talojen ollut tarkoituskaan olla ikuisia. Jälkiagraarisen, urbaanistuneen yhteiskunnan ajateltiin kai hakevan muotonsa kasvavan vaurauden ja hiipuvan väestönkasvun kautta - puutarhamaisten esikaupunkien tullessa kaikkien ulottuvilla.
Suddenly, työvoimapula!
Nyt lahoavat betonikorsut täyttyvät työtä tekemättömästä turhasta joukosta. Mukava asuminen on karannut alempien desiilien veronmaksajilta aina vain kauemmas. Sen sijaan että aikansa palvelleet elementtiminkkitarhat lanattaisiin maantäytteeksi niitä remontoidaan ja uudet asuinalueet suunnitellaan, ei ihmisten toiveiden mukaisesti vaan täydennysrakentamisen, "ympäristön" ja monimuotoisuuden ehdoilla. Ylijäämäasuntojen sijaan pk-seudulla on krooninen pula - ei asunnoista, niitä riittää - vaan asunnoista joita ihmiset haluaisivat ja joihin heillä olisi varaa. Ihmisen (Homo Fennicus Horribilis) luontainen halu olla rauhassa ja omassa tilassaan on rikos ihmisyyttä kohtaan, koska yksityisautoilu ja energiatehokkuus. Silti raideliikenne ei ole merkittävästi laajentunut tsaarinajalta.
Vähin mitä hallituksen pitäisi tehdä olisi omalta osaltaan auttaa säilyttämään sellaiset olot joissa alueiden eriytyminen - Suomessa täydellinen epäongelma WWII:n jälkeen ja ennen somali-invaasiota - ei uhkaa yhteiskuntarauhaa ja kiinteän omaisuuden arvoa.
Nyt täytyykin lähteä kävelylle ja katsoa miltä se talo meidän kylässä näyttää jossa Hesarin kartan mukaan asuu enemmän kuin yksi muunkielinen hehtaarilla. Voin kyllä taata ettei mustnahalisia asu tällä puolen rataa.
Quote from: Topi Junkkari on 24.01.2013, 19:41:33
Quote from: Micke90 on 24.01.2013, 12:39:48
Löysin Loviisasta hyväkuntoisen omakotitalon 128 000 €. Helsingistä siihen hintaan ei saisi edes yksiötä.
Hyvä juttu loviisalaisille (esim. Jouko Piholle).
Minä olen helsinkiläinen ja haluan asua kotikaupungissani.
Vaikka olen alkuani muualta kotoisin, Helsinki on kotikaupunkini. Pieniä, korkeintaan vuoden mittaisia, sekoiluja huomioon ottamatta olen asunut täällä kaksikymmentä vuotta.
Minä olen täältä kotoisin ja asunut täällä (lähes) koko ikäni, mutta haluan ehdottomasti pois.
Talo Loviisasta oli vain yksi esimerkki. En (vielä) ostanut sitä.
Quote from: Topi Junkkari on 24.01.2013, 11:10:59Tämän asunnon vuokra on nyt 772 euroa ja nousee helmikuun alusta yli 800 euroon
Noin vuosi sitten sinä kirjoitit, että se oli 730 euroa, aika kova on nousu yhdessä vuodessa.
QuotePyydän kohteliaimmin, että veronmaksajien subventoimissa asunnoissa asuvat eivät edes puhuisi omista vuokristaan samana päivänä markkinaehtoisten hintojen kanssa.
Kaupungin asunnot eivät ole subventoituja. Niissä vaan puuttuu hirveä piilovero, joka on yksityisissä asunnoissa.
Asunnon normihinta Helsingissä 4000-5000 euroa neliöltä (http://www.kauppalehti.fi/etusivu/asunnon+normihinta+helsingissa+4000-5000+euroa+neliolta/20110154693)
Todellinen kerrostaloneliön hinta on noin 1500 euroa neliöltä, eli nykyään hinnoissa on noin 2/3 ilmaa.
Osoitteessa http://kuluttaja.etuovi.com/ voit katsoa asuntojen ja omakotitalojen hintoja suomessa. Katso siellä miten paljon uudet omakotitalot maksavat muualla Suomessa. Valitse haussa uudiskohteet, omakotitalot ja järjestä hinnan mukaan. Omakotitaloneliön rakentaminen on paljon kalliimpaa, kuin kerrostalon.
Täällä voit lukea vuokrista:
http://tilastokeskus.fi/til/asvu/2011/asvu_2011_2012-03-09_tie_001_fi.html
Keskineliövuokra vapaarahoitteisessa asunnoissa muualla Suomessa on halvempi, kuin kaupungin asunnot suurhelsingissä. Vapaarahoitteisessa asunnoissa maksetaan pääomaveroa 30%, joten niissä on "ilmaa", eli todellinen hinta on alle 8 euroa neliöltä, eli vähemmän, kuin suurhelsingissä kaupungin asunnot, eli kaupungin asunnoista tulee voittoa. Sinun asunnon veroton neliövuokra on vain pikkusen kalliimpi, kuin minun, aikana, kun on raju kaavoitusmonopoli. Minun talo on 60 luvulta, sinun todennäköisesti 80-90 luvulta. Minun vanhemmilla neliövuokra on vielä kalliimpi, kuin minulla, se nousi 9.8 euroon tämän vuoden alusta putkiremontin takia, kyseessä on 60 luvun talo. Purkamalla kaavoitusmonopolin 60 luvun talojen pääomaverottomat neliövuokrat asettuvat alle 9 euroon, eli alle kaupungin asuntojen. Pitää ajatella omilla aivoilla, eikä uskoa, mitä lehdessä kirjoitetaan. On itsestäänselvyys, että kerrostaloneliö ei voi maksaa 4000 euroa.
QuoteSadalla tonnilla ei saa yksiötä Helsingissä
http://www.kiinteistomaailma.fi/133687
Quoteeikä hoitovastike ole 100 euroa.
25 neliöisessä yksiössä on se usein 100 euroa.
QuoteKun aikoinani omistin yksiön (tosin ison sellaisen, 48 neliötä)
Missä se on nyt? Miksi siirryit kalliiseen vuokra-asuntoon, jos oli oma?
Quoteja sitä paitsi meitä asuu tässä kämpässä nykyään kaksi ihmistä
Silloin sinun vuokra on 400 euroa, eikä 800. Puhuttaessa vuokrista on tapana puhua omasta osuudesta. 400 euroa ei ole kovinkaan kallis vuokra. 800 euroa todella kallis.
400 euron vuokralla ja sinun tuloilla on varaa omistusasuntoon helsingissä.
QuotePinosta löytyi muun muassa Perussuomalainen-lehden tuore numero 1/2013.
Siinä on tällainen Contextiin ja minun vuokranantajaani liittyvä juttu: SATO:n järkyttävät vuokrankorotukset.
Huono artikkeli, ei puhuta mitään kaavoitusmonopolista.
Quote from: Micke90 on 24.01.2013, 20:09:24
Minä olen täältä kotoisin ja asunut täällä (lähes) koko ikäni, mutta haluan ehdottomasti pois.
Pois mihin? Johonkin esikaupunkiin (kerava, tuusula, kirkkonummi) vai muualle Suomeen?
QuotePois mihin? Johonkin esikaupunkiin (kerava, tuusula, kirkkonummi) vai muualle Suomeen?
Ei ainakaan Keravalle. Keravalla on huono maine minun silmissäni.
Mihin tahansa, mistä löytyy työpaikkoja (Tampereen, Oulun, Jyväskylän, Vaasan tai Lahden seutu).
Quote from: Micke90 on 24.01.2013, 22:51:28
Oulun
Sinulle siis kelpaa pohjoissuomen ilmasto ja pimeä talvi?
Muutetaan Hyrylään! Eki-setä on jo siellä! Toverinsa Paavo Lipposen bongasin eilen Espan alapäässä torin vieressä Ärrässä. Toverit eivät Itiksessä asustele.
Quote from: Arvoton on 24.01.2013, 23:33:02
Muutetaan Hyrylään! Eki-setä on jo siellä! Toverinsa Paavo Lipposen bongasin eilen Espan alapäässä torin vieressä Ärrässä. Toverit eivät Itiksessä asustele.
Hyrylässä meren kohinaa pitää kuunnella korvalappustereoilla. Kannattaako muutella sisämaahan rantsusta..?
Jukan ja Topin (ja meikäläisen)neighbourhoodeilla voi käydä skrinnaamassa meren jäällä Koivusaaret kiertäen, ja joka ikinen talvi siellä on tavannut hyviä tyyppejä. Talvella käy päinsä em.
Kesällä alueella uidaan ja purjehditaan ja paistellaan makkaraa ja kalaa nuotiolla(ahventa tulee ongella niin paljon kun viitsii nostella lahdesta) ;). "Kalavale"/ Arto Salminen; tuli mieleen: lukekaa joskus kirja jos ei ole muuta tekemistä.
Jos nyt asuntojen "hintoja" tsiigailee tässä lähistöllä ja jonkun ihme grynderin silmin katselis voi kirjuuttaa kyllä reilusti että en myisi Vuosaaren Meri-Rastilan alueelta kotiani jos siellä asustelisi, koska alue tulee olemaan lähitulevaisuudessa vielä enemmän liiketalousaluetta mitä se nykyään on.
Elämme omituisia aikoja.
Itä-Helsinkiä dissataan paljon, koska täällä asuu muualta muuttaneita paljon. Kun kävelee tosta Citymarketin Alkon puoleisesta sisäänkäynnistä läpi ostoshelvetin Revatorille joskus klo 17.30. - 18.30. tienoilla voi olla varma, että vastaan tulijoista joka toinen on muualta tullut. Joka toinen on ihan faktaa; kannattaa käydä vaikka kesälomalla kattelemassa, jos tuntuu uskomattomalta. Saman tein voi sanoa, ettei ole mitään epämiellyttävää tapahtunut joten turvallisin mielin voi laahustella ihan turististatuksellakin täällä.
Joskus vituttaa, joskus ei, oma fiiliskin tietenkin ratkoo; hienoa olisi asua vaikka Reykjavikissa, jos halajaisi mieli sinne.
Näiden "meidän talojen"(Hitas) myyntineliöhinta on kahden ja kolmen tuusan välissä. Näissä mun mielestä pätee ja toteutuu hyvinkin toi hitas-idea käytännössä.
Aamen.
edit. vaihdin v- kirjaimen V - kirjaimeksi "Vuosaaren"- sanaan.
Sitäpaitsi: tietääkö monikaan, että Meri-Rastilan metsässä on lähdelampi ..?
(http://somaliswiss.files.wordpress.com/2011/02/mogadishu1.jpg?w=468)Meri-Rastila vuonna 2050.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Cirrus_%28tornitalo%29
Vuosaari 2013.
Quote from: Lupu(kulkuri) on 25.01.2013, 02:45:02
http://fi.wikipedia.org/wiki/Cirrus_%28tornitalo%29
Vuosaari 2013.
Olisi hankalaa asua yläkerroksissa. En ole koskaan käynyt tuolla.
Huimaa jo katutason baarissakin tsiigailla tota.
Quote
Sinulle siis kelpaa pohjoissuomen ilmasto ja pimeä talvi?
*reps*
Etelä-Suomen ilmasto on tosiaan niin paljon parempi! ;D
Muualla Suomessa on rauhallisempi elämänrytmi, vähemmän ählämeitä ja halvemmat hinnat.
Topi Junkkarille, joka väitti, että kaupungin asuntoja tuetaan:
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/rakentaminen+kaantyy+rajuun+laskuun/201301346217
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2877794/rakennusalan-tyottomyys-kasvaa-vauhdilla
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/rakennusmiehia-tyottomaksi-hurjaa-tahtia-yli-tuhat-kahdessa-viikossa/2013/01/1692582
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2013/01/16/rakennusalaa-uhkaamassa-raju-tyottomyyden-kasvu/2013895/12
Helsingissä rakennusalan työttömyysongelman voi ratkaista yhdessä yössä: kaavoitetaan santahamina asuinrakentamiseen, sinne mahtuu asuntoja lähes 100.000 asukkaalle.
Quote from: vilach on 25.01.2013, 12:51:52
Helsingissä rakennusalan työttömyysongelman voi ratkaista yhdessä yössä: kaavoitetaan santahamina asuinrakentamiseen, sinne mahtuu asuntoja lähes 100.000 asukkaalle.
Kaupunki voisi itse tehdä monta asiaa, Santahaminan kaavoittaminen omavaltaisesti ei kuitenkin kuulu tuohon joukkoon.
Pääkaupunkiseudun itäisissä osissa, joissa "white flight" on voimissaan, niin eikö sieltä kannattaisi sijoittajan ostaa asuntoja, hintojen laskun myötä? Vuokranmaksu on varma(veronmaksajat) ja jos osunto on mennyt päreiksi, niin remontti hoidetaan taas veronmaksajan piikkiin.
Vuokrahintoja ei laske myöskään vapaiden markkinoiden lait, koska valde maksaa...
Olenko aivan totaalisen väärässä?
Quote from: Jukka Wallin on 22.01.2013, 13:12:47Myös kansainvälistäkin seuraa on yllinkyllin. Suorastaan mokuttajien paratiisi.
Saisitko myytyä kämpän jollekin mokuttajalle tuolla myyntipuheella?
Quote from: Faidros. on 25.01.2013, 13:34:26
Pääkaupunkiseudun itäisissä osissa, joissa "white flight" on voimissaan, niin eikö sieltä kannattaisi sijoittajan ostaa asuntoja, hintojen laskun myötä? Vuokranmaksu on varma(veronmaksajat) ja jos osunto on mennyt päreiksi, niin remontti hoidetaan taas veronmaksajan piikkiin.
Vuokrahintoja ei laske myöskään vapaiden markkinoiden lait, koska valde maksaa...
Olenko aivan totaalisen väärässä?
Valkovuotoa vain ei asiaksi asti oikein näy eivätkä hinnat ole laskussa.
Quote from: vilach on 24.01.2013, 22:31:17
Quote from: Topi Junkkari on 24.01.2013, 11:10:59Tämän asunnon vuokra on nyt 772 euroa ja nousee helmikuun alusta yli 800 euroon
Noin vuosi sitten sinä kirjoitit, että se oli 730 euroa, aika kova on nousu yhdessä vuodessa.
Näin on, Sato on riistofirma ja korottaa vuokraa joka vuosi niin paljon kuin aravasäännösten puitteissa pystyy. Olen asunut tässä kohta puolitoista vuotta, ja vuokra on noussut kahteen otteeseen noin 40 eurolla, aina helmikuun alusta lukien.
QuoteAsunnon normihinta Helsingissä 4000-5000 euroa neliöltä.
Todellinen kerrostaloneliön hinta on noin 1500 euroa neliöltä, eli nykyään hinnoissa on noin 2/3 ilmaa.
Osoitteessa http://kuluttaja.etuovi.com/ voit katsoa asuntojen ja omakotitalojen hintoja suomessa. Katso siellä miten paljon uudet omakotitalot maksavat muualla Suomessa.
Markkinataloudessa minkä tahansa hyödykkeen todellinen hinta on se, mitä ostaja suostuu maksamaan. Yksi aivan alkeellisimmista taloustieteen käsitteistä on kysynnän hintajousto, googlaa vaikka. Kaipaat selvästikin jonkinlaiseen komentotalouteen, jossa julkinen sektori määrää, paljonko "todellinen" hinta on.
Se, mitä omakotitalot maksavat muualla Suomessa, on meidän helsinkiläisten kannalta täysin irrelevanttia tietoa. Minulla ei ole mitään näköpiirissä olevaa intressiä muuttaa muualle Suomeen. Minua kiinnostaa asumisen hinta ensisijaisesti Helsingissä ja toissijaisesti eräässä toisessa maassa, jonka tarkempi nimeäminen jääköön tällä kertaa.
QuoteQuoteKun aikoinani omistin yksiön (tosin ison sellaisen, 48 neliötä)
Missä se on nyt? Miksi siirryit kalliiseen vuokra-asuntoon, jos oli oma?
Elämäntilanteen muutoksen vuoksi. Oletko kuullut sitä vitsiä eronneesta Barbie-nukesta, joka maksaa kolme kertaa tavallisen Barbien verran, koska sillä on Kenin auto, Kenin talo jne.?
Arvaa, olenko miettinyt aika monta kertaa, miksi en eronnut avioliitosta kahta vuotta aikaisemmin kuin tosiasiassa tapahtui? Tuolloin minä olisin ollut taloudellisesti vahvoilla ja exäni olisi jäänyt nuolemaan näppejään, myöhemmin tilanne oli jo toisin päin.
QuoteQuoteja sitä paitsi meitä asuu tässä kämpässä nykyään kaksi ihmistä
Silloin sinun vuokra on 400 euroa, eikä 800. Puhuttaessa vuokrista on tapana puhua omasta osuudesta.
Se, millä tavoin vuokra ja muut elinkustannukset jaetaan erilaisissa yhteisasumisjärjestelyissä, on aika vahvasti off-topiccia, mutta vinkkinä kerrottakoon, että on muitakin vaihtoehtoja kuin kaavamainen 50/50. Olen elämäni varrella muun muassa elättänyt opiskelevaa puolisoa, joka ei opintojen viivästymisen vuoksi saanut enää opintotukea, olen pitänyt veljeäni alivuokralaisena edulliseen hintaan, olen asunut halvalla vuokralla ulkomailla asuvan ja Suomen vuokratasosta vieraantuneen henkilön kämpässä, olen käyttänyt osaa asunnostani yritystoimintaan jne. jne. Monella muulla on varmasti ollut paljon eksoottisempiakin järjestelyjä.
Quote from: vilach on 25.01.2013, 12:51:52
Topi Junkkarille, joka väitti, että kaupungin asuntoja tuetaan:
Oi, ihan nimeltä mainiten sain linkkilistan. Kiitos!
Totta kai kaupungin asuntoja tuetaan julkisista varoista. Todisteeksi riittää se, että vertailukelpoiset asunnot (sama kaupunginosa, suunnilleen sama rakentamisvuosi, sama neliömäärä) ovat kaupungin vuokrataloissa selvästi halvempia kuin vaikkapa Saton tai VVO:n aravalainoitetuissa (= hintasäännellyissä) taloissa, eikä vapaiden markkinoiden vuokrista voi edes puhua samana päivänä.
Lisäksi on itsestäänselvää, että kaupungin asunnoissa asuvat ovat keskimääräistä useammin sosiaalipalvelujen asiakkaita, monet heistä asuvat käytännössä ilmaiseksi.
Taidanpa pistäytyä illemmalla lähiöbaarissa ja kysellä vuokria sellaisilta kanta-asiakkailta, joiden tiedän asuvan Helsingin kaupungin tai sen hallinnassa olevien yhtiöiden vuokralaisina. Toisaalta siellä olisi ns. häppäri kello 17 asti :D
QuoteHelsingissä rakennusalan työttömyysongelman voi ratkaista yhdessä yössä: kaavoitetaan santahamina asuinrakentamiseen, sinne mahtuu asuntoja lähes 100.000 asukkaalle.
Tässä on vain se ongelma, että Santahamina on varuskunta-alue ja maan tärkeimmän kaupunkiseudun maanpuolustus tukeutuu vahvasti Santahaminan varuskuntaan.
Rakennusalan työttömyysongelma johtuu siitä, että työt on siirretty alihankkijan alihankkijan itäeurooppalaiselle alihankkijalle. Suomalainen politiikka ei voi juurikaan vaikuttaa asiaan, ellemme eroa EU:sta, mikä on äärimmäisen epätodennäköistä.
Asuntopula tietyillä alueilla puolestaan johtuu järjestelmällisestä liikaväestön maahantuonnista. Tähän asiaan voimme politiikalla vaikuttaa, ja sen takia olemme tällä foorumilla ja monet meistä myös jossakin puolueessa tai järjestössä.
Minun tekee mieli poistaa varmistin joka kerran, kun kuulen ehdotuksia rakennetun kulttuuriympäristön tuhoamisesta lyhytjänteisen ja nurkkakuntaisen asuntopolitiikan vuoksi. Sitten, kun Vantaa lopulta menee konkurssiin ja anoo polvillaan liittymistä Helsinkiin, kukaan selväjärkinen tuskin enää höpöttää vaikkapa Malmin lentoaseman tai Santahaminan varuskunnan kaavoittamisesta yhtään mitään.
(http://www.hs.fi/kuvat/iso_webkuva/1135248854297.gif)
Quote from: Faidros. on 25.01.2013, 13:34:26
Pääkaupunkiseudun itäisissä osissa, joissa "white flight" on voimissaan, niin eikö sieltä kannattaisi sijoittajan ostaa asuntoja, hintojen laskun myötä? Vuokranmaksu on varma(veronmaksajat) ja jos osunto on mennyt päreiksi, niin remontti hoidetaan taas veronmaksajan piikkiin.
Vuokrahintoja ei laske myöskään vapaiden markkinoiden lait, koska valde maksaa...
Olenko aivan totaalisen väärässä?
Tuota esiintyy paljon rikastuneemmissa maissa ja varmaan se leviää Hesaankin jahka kaupungilta loppuvat asunnot, koska jonnekinhan se suunnaton rikkaus on majoitettava.
Quote from: törö on 25.01.2013, 13:54:15
Quote from: Faidros. on 25.01.2013, 13:34:26
Pääkaupunkiseudun itäisissä osissa, joissa "white flight" on voimissaan, niin eikö sieltä kannattaisi sijoittajan ostaa asuntoja, hintojen laskun myötä? Vuokranmaksu on varma(veronmaksajat) ja jos osunto on mennyt päreiksi, niin remontti hoidetaan taas veronmaksajan piikkiin.
Vuokrahintoja ei laske myöskään vapaiden markkinoiden lait, koska valde maksaa...
Olenko aivan totaalisen väärässä?
Tuota esiintyy paljon rikastuneemmissa maissa ja varmaan se leviää Hesaankin jahka kaupungilta loppuvat asunnot, koska jonnekinhan se suunnaton rikkaus on majoitettava.
Helsingille voi käydä myös kuten Detroitille
http://areena.yle.fi/tv/787272
Slummiutumisen myötä väkimäärä kääntyy laskuun, ja varsinkin kerrostalolähiöitä ropeaa tyhjenemään samalla kun hinnat romahtavat. Helsinki voi ihan hyvin ruveta kasvamaan Espooseen tai Tampereen seudulle. Mikään itsestäänselviö se ei ole jotta vuokrat pysyy aina korkealla.
Quote from: Topi Junkkari on 25.01.2013, 13:48:09Markkinataloudessa minkä tahansa hyödykkeen todellinen hinta on se, mitä ostaja suostuu maksamaan.
Kun tarjontaa rajoitetaan keinotekoisesti ja on voimassa yksiön määrää rajaava sääntö, niin silloin ei voi puhua markkinataloudesta, kyseessä on suunnitelmatalous. Markkinatalous edellyttää, ettei rajoiteta tuotantoa. Nyt maata myydään helsingissä kerrostaloille hyvin vähän ja useita kertoja kalliimmalla hinnalla, kuin omakotitaloille.
QuoteSe, mitä omakotitalot maksavat muualla Suomessa, on meidän helsinkiläisten kannalta täysin irrelevanttia tietoa.
Väärin. Näillä omakotitalojen hinnalla voi saada selville mikä on rakentamisen todellinen hinta. Jos uudessa omakotitalossa neliö maksaa 1500 euroa, niin se selvä merkki siitä, 4500 euron kerrostaloneliössä on hyvin paljon ilmaa.
QuoteElämäntilanteen muutoksen vuoksi. Oletko kuullut sitä vitsiä eronneesta Barbie-nukesta, joka maksaa kolme kertaa tavallisen Barbien verran, koska sillä on Kenin auto, Kenin talo jne.?
Arvaa, olenko miettinyt aika monta kertaa, miksi en eronnut avioliitosta kahta vuotta aikaisemmin kuin tosiasiassa tapahtui? Tuolloin minä olisin ollut taloudellisesti vahvoilla ja exäni olisi jäänyt nuolemaan näppejään, myöhemmin tilanne oli jo toisin päin.
En ymmärrä tätä. Sinä kirjoitit "omistin yksiön", sana omistin tarkoittaa, että se oli juuri sinun, eikä jonkun toisen henkilön tai pankin. Onko se huijamalla "varastettu" sinulta?
QuoteSe, millä tavoin vuokra ja muut elinkustannukset jaetaan erilaisissa yhteisasumisjärjestelyissä, on aika vahvasti off-topiccia, mutta vinkkinä kerrottakoon, että on muitakin vaihtoehtoja kuin kaavamainen 50/50.
Tässä oli kyse sinun vuokrasta, jos sinä lahjoitat joka kuukausi omaa rahaa toisen henkilön vuokraan, niin se on eri juttu. Silloin pitää kirjoittaa "vuokrani on 400 euroa, mutta en pysty maksamaan suurta lainaa, koska lahjoitan joka kuukausi x euroa rahaa toiselle henkilölle".
QuoteTotta kai kaupungin asuntoja tuetaan julkisista varoista. Todisteeksi riittää se, että vertailukelpoiset asunnot (sama kaupunginosa, suunnilleen sama rakentamisvuosi, sama neliömäärä) ovat kaupungin vuokrataloissa selvästi halvempia kuin vaikkapa Saton tai VVO:n aravalainoitetuissa (= hintasäännellyissä) taloissa, eikä vapaiden markkinoiden vuokrista voi edes puhua samana päivänä.
Yksityisten asuntojen hinnoissa on paljon ilmaa keinotekoisen pulan takia. Kirjoitin tästä niin monta kertaa, outoa ettei se vielä mennyt kaaliiin.
QuoteTässä on vain se ongelma, että Santahamina on varuskunta-alue ja maan tärkeimmän kaupunkiseudun maanpuolustus tukeutuu vahvasti Santahaminan varuskuntaan.
Sen voi siirtää kaupungin ulkopuolelle. Suurin osa santahaminasta on metsää.
QuoteAsuntopula tietyillä alueilla puolestaan johtuu järjestelmällisestä liikaväestön maahantuonnista.
Maahanmuutto on osasyy, tärkein syy on keinotekoinen pula. Tietysti liian suuren asumistuet työttömille mamuille on ongelma, pitää rakentaa heille talot kaupungin ulkopuolelle ja asumistuki asettaa sille tasolle, ettei heillä olisi varaa asua hyvien kulkuyhtyksien päässä. Silloin heidän alta vapautuu runsaasti asuntoja itäkeskuksessa, myllypurossa, kontulassa, jakomäellä, matinkylässä, olarissa jne.
Tossa yläpuolella joku oli siirtämässä Santahaminaa "johonkin muualle". Valistumaton arvaukseni on, että ei ihan äkkiä siirretä. Jonkin verran asiaa sivusta asiaanosattomana seuranneena se olisi ehkä onnistunut joskus 1970-luvulla mutta ei onnistuisi enää. Liäsksi Helsingistä ja ympäristöstä on lopetettu varuskuntia niin, että jos Sanhamainasta luovutaan, ei sotaväkeä ole 70 kilometriä lähempänä. Ja se on valtakunnan rajalla olevassa pääkaupungissä liian paljon.
Jokin aika sitten ilmestyi evl Jarmo Niemisen (evp) monmipuiolinen Santahaminaa käsitelevä kirja, jossa menneisyyden lisäksi valotettiin myös saaren tulevaisuutta eri henkilöiden lausuntojen kautta. Puolutusvoimien edustajien kannat olivat voimakkaasti saaren nykykäyttöä puoltavia ja sen mitä vihervassarit asiasta sanoivat, ei paljoa vaaassa paina. Liäsäksi saaren luonto on sellaista, että voisin syntyvän kauhean riidan siitä, että mitä suojellaan ja kuinka suojellaan ja mitä rakennetaan ja minne rakennetaan niin ettei asiasta välttämättä tulisi lasta eikä p***aa.
No nyt tietysti tehtäisiin edullisia isoja vuokra-asuntoja eräistä suunnista passeitta ja papereitta tuleville "kunniakansalaisille". Koska saarella sattuu olemaan mm. Sahara ja Rivera-nimiset alueet, niillä viihtyisivät varmaan em maahanmuuttajaryhmät kuin sika limpussa. Lisäksi pitäisi varmaan saareen perustaa Kelan konttori, jossa kävisi vain Kela-Gold-kortti ja saareen pitäisi vetää tunnelijunan haara, että pääsisivät kotoutumaan suoraan asemalle ja Kamppiin.
Lisäksi suuri osa saaresta on ampumakenttää, johon on +60 vuotta ammuttu jalkaväen raskailla aseilla eikä kukaan tiedä kuinka monta suutaria ja milä syvyydellä ne siellä vain vartoavat että joku vähän liikauttaa......
Quote from: Jani Rantala on 25.01.2013, 20:18:31
Helsingille voi käydä myös kuten Detroitille
http://areena.yle.fi/tv/787272
Slummiutumisen myötä väkimäärä kääntyy laskuun, ja varsinkin kerrostalolähiöitä ropeaa tyhjenemään samalla kun hinnat romahtavat. Helsinki voi ihan hyvin ruveta kasvamaan Espooseen tai Tampereen seudulle. Mikään itsestäänselviö se ei ole jotta vuokrat pysyy aina korkealla.
Detroitissa on liikaa asuntoja, koska niitä rakentamalla tehtailtiin roskajohdannaisia ennen romahdusta ja romahduksen jälkeen porukkaa on muutanut pois, koska työpaikat ovat vähentyneet radikaalisti.
Hesan väestö taasen on kasvussa ja sinne on suunnitteilla hankkia paljon lisää väriä katukuvaan.
Quote from: törö on 25.01.2013, 21:12:04
Quote from: Jani Rantala on 25.01.2013, 20:18:31
Helsingille voi käydä myös kuten Detroitille
http://areena.yle.fi/tv/787272
Slummiutumisen myötä väkimäärä kääntyy laskuun, ja varsinkin kerrostalolähiöitä ropeaa tyhjenemään samalla kun hinnat romahtavat. Helsinki voi ihan hyvin ruveta kasvamaan Espooseen tai Tampereen seudulle. Mikään itsestäänselviö se ei ole jotta vuokrat pysyy aina korkealla.
Detroitissa on liikaa asuntoja, koska niitä rakentamalla tehtailtiin roskajohdannaisia ennen romahdusta ja romahduksen jälkeen porukkaa on muutanut pois, koska työpaikat ovat vähentyneet radikaalisti.
Hesan väestö taasen on kasvussa ja sinne on suunnitteilla hankkia paljon lisää väriä katukuvaan.
Detroitin väkimäärä romahti kun valkoinen väki muutti lähiöihin ja ympäryskaupunkeihin. Sama ilmiö on Helsingissäkin käynnissä veronmaksajat muuttavat pois ja keenereitä tulee tilalle. Helsingin seudulla on paljon byrokraatteja töissä, jos ( tai toivottavasti kun) virastoista joudutaan lykkäämmän väkeä pihalle niin sama voi tapahtua Helsingillekin. Ja jossain määrin kehitys on jo käynnissä. Hyvätuloiset veronmaksajat jättävät Helsingin ja tilalle tulevat tuovat enemmänkin kulttuurin kuin talouden rikkautta.
Toki Detroitin kaltaista totaaliromahdusta ei tule näkymään mutta kaupunginosatasolla samaa tullaan ehkäpä havaitsemaan.
Quote from: multa tulille on 25.01.2013, 21:06:26Tossa yläpuolella joku oli siirtämässä Santahaminaa "johonkin muualle". Valistumaton arvaukseni on, että ei ihan äkkiä siirretä. Jonkin verran asiaa sivusta asiaanosattomana seuranneena se olisi ehkä onnistunut joskus 1970-luvulla mutta ei onnistuisi enää.
Mikä estää siirtämistä nyt? Katsomalla satelliittinäkymää siellä näkyy pieniä rakennuksia, joiden pinta-ala on pieni murto-osa saaren pinta-alasta. Niiden arvo on hyvin pieni. Kallista olisi siirtää hanasaaren sähkövoimala, lentoasema, vuosaaren satama, koska ne ovat suuret, kalliit ja monimutkaiset objektit, muttei pienet rakennukset. Lentoasema kannattaa siirtää, vaikka se olisi kallista, koska vapautuu valtavasti maata asuinrakentamiseen ja suuret jo rakennetut lähiöt vapautuvat lentomelusta.
QuoteLiäsksi Helsingistä ja ympäristöstä on lopetettu varuskuntia niin, että jos Sanhamainasta luovutaan, ei sotaväkeä ole 70 kilometriä lähempänä.
En sanonut, että se pitää lopettaa, pitää vain siirtää.
QuoteNo nyt tietysti tehtäisiin edullisia isoja vuokra-asuntoja eräistä suunnista passeitta ja papereitta tuleville "kunniakansalaisille".
Asumistuen suuruus pitää olla sellainen, ettei olisi varaa asua niin lähellä keskustaa.
QuoteDetroitin väkimäärä romahti kun valkoinen väki muutti lähiöihin ja ympäryskaupunkeihin. Sama ilmiö on Helsingissäkin käynnissä veronmaksajat muuttavat pois ja keenereitä tulee tilalle.
Mokutuspuolueet haluavat estää tämän yhdistämällä kaikki suurhelsingin ja lähikunnat yhdeksi kunnaksi.
Eli helsinki, vantaa, espoo, kauniainen, kirkkonummi, tuusula, kerava ja sipoo kaikki yhdeksi kunnaksi.
Pikainen vataus Villach:lle
Kun katsoo lehtiä, kuuntelee radiota ja televiisiota, niin ei voi olla huomaamatta juttuja, joissa kerrotaan kuinka Puolustusvoimien rahahanaa kiristetään niin että koko lafka on kohta ihan sinisenä, varuskuntia ja joukko-osastoja lakkautetaan, henkilökuntaa (sekä siviileja että myös ammattisotilaita) pannaan kävelemään, reserviä ajetaan alas, aseita viedään naulatehtaalle. Voisin kuvitella, ettei tässä tilanteessa löydy sitä rahamäärää, mitä tarvitaan Santahaminan kaltaisen varuskunnan uudelleen rakentamiseksi. Saaren rakennuskanta voi näyttää jostain satelliittikuvista pieniltä tönöiltä, mutta jos pääsisit katsomaan lähempää, totuus voisi olla toisen näköinen. Joku voisi tietysti sanoa, että saaren myynnistä saatavilla rahoillahan voisi rakentaa uuden varuskunnan, mutta tasa tapauksessa maan omistaa joku Senaatti-kiinteistöt tai Metsähallitus eikä Puolustusvoimat. Lisäksi jutussani oli myös muita tekijäöitä, jotka puoltavat saaren pitämistä maanpuolustuskäytössä.
Quote from: multa tulille on 25.01.2013, 23:37:28Joku voisi tietysti sanoa, että saaren myynnistä saatavilla rahoillahan voisi rakentaa uuden varuskunnan
Voisi rakentaa moninkertaisesti. Jos laskea yhden neliön hinnaksi 1500 euroa, niin saaren hinnaksi tulee noin 4.5 miljardia. Nykyään maata myydän kerrostaloille niin lähellä keskustaa vähintään 2000 eurolla neliö.
Jos tarjontaa lisätään merkittävästi, tietysti hinta putoaa, mutta 1000 eurolla per neliö (noin 3 miljardia) saaren voi myydä aika nopeasti.
Quote from: vilach on 26.01.2013, 00:29:06
Quote from: multa tulille on 25.01.2013, 23:37:28Joku voisi tietysti sanoa, että saaren myynnistä saatavilla rahoillahan voisi rakentaa uuden varuskunnan
Voisi rakentaa moninkertaisesti. Jos laskea yhden neliön hinnaksi 1500 euroa, niin saaren hinnaksi tulee noin 4.5 miljardia. Nykyään maata myydän kerrostaloille niin lähellä keskustaa vähintään 2000 eurolla neliö.
Jos tarjontaa lisätään merkittävästi, tietysti hinta putoaa, mutta 1000 eurolla per neliö (noin 3 miljardia) saaren voi myydä aika nopeasti.
Niitähän olisi tyhjilläänkin nyt, ottaa jonkin vanhoista käyttöön niin ei tarvitse rakentaa?
Helsinki pitäisi saada kasvamaan pohjoiseen päin. pääradan varteen jopa Hämeenlinaan asti.
Quote from: Jani Rantala on 26.01.2013, 01:12:22
Helsinki pitäisi saada kasvamaan pohjoiseen päin. pääradan varteen jopa Hämeenlinaan asti.
Looginen suunta pohjoiseen, etelässä odottaisi syvyys. Itä-Pasila kuitenkin takana molempiin suuntiin.
Quote from: vilach on 26.01.2013, 00:29:06
Quote from: multa tulille on 25.01.2013, 23:37:28Joku voisi tietysti sanoa, että saaren myynnistä saatavilla rahoillahan voisi rakentaa uuden varuskunnan
Voisi rakentaa moninkertaisesti. Jos laskea yhden neliön hinnaksi 1500 euroa, niin saaren hinnaksi tulee noin 4.5 miljardia. Nykyään maata myydän kerrostaloille niin lähellä keskustaa vähintään 2000 eurolla neliö.
Jos tarjontaa lisätään merkittävästi, tietysti hinta putoaa, mutta 1000 eurolla per neliö (noin 3 miljardia) saaren voi myydä aika nopeasti.
Veikkaan, että Santahaminasta tullaan käymään todellinen taisto jossain vaiheessa.
Toivoa sopii, että kun/jos alue kaavoitetaan asuntorakentamiselle tulevaisuudessa, suunnitteluun panostetaan hieman estetiikkakin huomioiden, ettei siitä tule samanlainen konttihökkelikylä mitä Kalasataman alue nyt on: varmaan hienoja kämppiä sisältä, mutta hirveen näköistä ohikulkijoille.
En ymmärrä, miksi entinen Sörkan satama-alue pläjäytettin tommoseksi mitä se nyt on. Täytyy kesällä mennä fillaroimaan alueelle lähemmin tarkastelemaan tilannetta.
Se satama oli niin hieno kun idästä meni Stadiin. Voi tätä ruikutusta. 8)
Palaan vielä vähän tohon Helsingin itäisen ulkosaariston (=Santahamina) mahdoliseen uuteen käyttöön. Vilach teki ansiokkaita laskelmia sen markkina-arvosta. Pelkään pahoin että asia on vähän kuin sähköopin tasavirtapuolella, jossa virta kulkee vain yhteen suuntaan. Saaren myynnistä saatavat rahat menevät valtion kanssaan (Hei, me tienataan tällä !) mutta ei sieltä sitten tulekaan rahaa takaisin korvaavien tilojen tekemiseen. Muilta osin en enää asiaan puutu, koska käsittääkseni jankkaaminen ei ole soveliasta tai edes sallittua.
Lupu(Kulkuri) oli huolissaan kaupunkikuvasta Kulosaaren sillalta kohti Kruunuhakaa ja Hakaniemeä. Helsingissä on varmaan iso pula vuokra-asunnoista ja asunnoista yleenäskin ja kyllähän ase nyt kannattaa rakentaa paljon ja tehokkaasti kun kerran työmaan perustaa ja tonttia on. Siinä tilanteessa kun tarvitaan vaan koko ajan lisää (vuokra)asuntoja ja kun ottaa huomioon mihin Stadin talous on menossa, niin kyllä kaupunkikuva ja estetiikka jää otettavaksi huomioon vauraampina aikoina.
Liäsksi kyllä Helsingin rakennusvalvontaviraston yhteydessä toimii kaupnkikuvaneuvottelukunta, arkkitehdeistä koostuva mystinen salaseura, jonka käsitykset on usein pelkkää mytologiaa ja varmaan on Kalasatamankin talot olleet siellä arvioitavana. Jotkut arkkitehdit vaan on nyt tykänneet että tollaiset on tällä hetkellä kauniita ja kivoja. ...niin ja funktionaalisia, oikeaa WAU WAU- arkkitehtuuria. MItä muuten siihen vuokra-asuntopulaan Helsingissä tulee, niin oliskohan yksi syy siinä että väestönvaihto Somaliasta ja muista sen kaltaisista maista (Malissa saatiin vastaiskut käyntiin ja Syyriassakin on pientä vihanpitoa) Suomeen vaikuttaa vaan kiihtyvän. Ja kai em. väestönosan toinen ja kolmaskin polvi tarvitsevat katon päänsä päälle, ei kai niitä voi tyhjän päälle jättää kun kerran edelliset polvetkin sai tilat jossa kotoutua.
Santahaminaa leimaa neljä hyvin poikkeuksellista piirrettä:
1. Helsingin ydinkeskustan läheisyys
2. Useiden joukko-osastojen muodostama varuskunta
3. Olemassa oleva rakennuskannasta 80-90% ovat suojelukohteen arvoisia.
4. Luontoarvot ovat hyvin merkittäviä
Näistä lähtökohdista käsin olen epätietoinen jopa siitä, että onko edes puhtaasti asuntotuotannon näkökulmasta saavutettavissa merkittäviä taloudellisia hyötyjä rakentamalla Santahaminaan runsaasti asuntoja.
TKK:n taannoinen ulostulo Santahaminan Radioniemeen sijoittuvan asemakaavaharjoitustehtävän laatijat eivät todellakaan liene käyskennelleet itse paikalla koskaan. Osassa maastoa kasvaa kohtuullisen harvinaista kasvistoa etenkin niemen kaakkoisreuna, joka on rehevää savikkoa, kun itse niemi on pääosin peitteistä kalliota. Alue rajoittuu Peräkylän suojeltuihin rakennuksiin, jotka sisältvät mm. ainutlaatuiset puulämmitteiset puuceet 1800-luvulta. Idässä törmää lntisen Lentoaseman suojeltuihin korjaamorakennuksiin, jonka maaperästä löytynee vaikka mitä töhnää ja puretun sotilaskodin paikalle rakennettuun autohalliin. Itse niemen kolme asuinrakennusta ulkorakennuksineen ovat hyvin harvinaisia Suomessa. Alueen länsireunassa on puretun upseerikasinon mäki, jossa sijaitsi mm. 1500-l Santahaminan kylä. Jos tämmöiseen ympäristöön pitäisi rakentaa nykyisillä käytännöillä, jotka koskevat suojeluarvoja ja terveysnormistoa, kovin vajaaksi jää rakennustehokkuus siitä, mikä oli harjoitustehtävässä mainitun suunnittelun lähtökohta. Jos taas suojelukohteen päälle voisi ylipäätään noin vain rakentaa, tämä uusi käytäntö vapauttaisi tavattomasti rakennusoikeuskapasiteettia pitkin pääkaupunkiseutua eikä vain Santahaminassa. Ts. kaikki näkemäni arviot siitä, kuinka paljon Santahaminaan voitaisiin rakentaa lisää, tietenkin nykyisen käytänteiden ja määräysten vallitessa, jos saari siirtyisi siviilikäyttöön, ovat mielestäni räikeästi ylimitoitettuja, rakennuskustannuksiltaan alimitoitettuja eli tavattoman huonosti Santahaminaa ruohonjuuritasolla tuntevia.
Olen asunut Santahaminassa aikanaan noin 14 vuotta, joten aika paljon tullut sitä saarta ihan omin räpylöin kierrettyä.
PS.
Jos joku haluaa todella kovan rahan merenranta asuntoja rakentaa Itä-Helsinkiin lisää, voisihan sitä Jollaksesta rakentaa sillan Villinkiin ... :P
Länsi-Helsingissä Lauttasaarikin on osittain rakentamatonta ja tyhjää rantapöpelikköä ... :P
Ei ole mitään merkitystä kantisten vuokra-asuntojen saantiin sillä, miten paljon niitä rakennetaan, koska kaikki tilat täytetään pääosin afrikkalaisilla ja muilla ohituskaistan omaavilla. Tämähän on ihan virallinen Hellsingin kaapunnin ratekia. On vain 12v aikaa saavuttaa 25% mamuustavoite.
Omasta puolestani, pitäköön tunkkinsa.
Quote from: Micke90 on 24.01.2013, 22:51:28
QuotePois mihin? Johonkin esikaupunkiin (kerava, tuusula, kirkkonummi) vai muualle Suomeen?
Ei ainakaan Keravalle. Keravalla on huono maine minun silmissäni.
Mihin tahansa, mistä löytyy työpaikkoja (Tampereen, Oulun, Jyväskylän, Vaasan tai Lahden seutu).
Keravalla taitaa tosiaan olla huono maine ainakin joidenkin silmissä. Minulle tosin ei ole selvinnyt, mistä se mahtaisi johtua, ellei sitten vuosia aiemmin tapahtuneista henkirikoksista ja eräästä sketsisarjasta, jossa pilailtiin kartsalla pyörivien "Keravan kollien kustannuksella"..
Keravan talous käsittääkseni on suhteellisen hyvällä mallilla, täällä on suuresta asukastiheydestä huolimatta vihreyttä ja omakotitaloalueita, palveluissa löytyy, junalla pääsee Helsinkiin parissakymmenessä minuutissa ja autolla kotioveltamme Helsingin rajalle yhdeksässä minuutissa. Kouluja löytyy moneen lähtöön, jopa ruotsinkielinen koulu ja päiväkoti. Ja tänään kävin täällä Keravalla Anttilassa, Prismassa ja Seppälässä, enkä nähnyt
ainuttakaan vutkelmaa. Sellainen on kaupungin keskustassa harvinaista tänä päivänä - ainakin pääkaupunkiseudulla.
Quote from: Eino P. Keravalta on 26.01.2013, 19:45:25
Quote from: Micke90 on 24.01.2013, 22:51:28
QuotePois mihin? Johonkin esikaupunkiin (kerava, tuusula, kirkkonummi) vai muualle Suomeen?
Ei ainakaan Keravalle. Keravalla on huono maine minun silmissäni.
Mihin tahansa, mistä löytyy työpaikkoja (Tampereen, Oulun, Jyväskylän, Vaasan tai Lahden seutu).
Keravalla taitaa tosiaan olla huono maine ainakin joidenkin silmissä. Minulle tosin ei ole selvinnyt, mistä se mahtaisi johtua, ellei sitten vuosia aiemmin tapahtuneista henkirikoksista ja eräästä sketsisarjasta, jossa pilailtiin kartsalla pyörivien "Keravan kollien kustannuksella"..
Keravan talous käsittääkseni on suhteellisen hyvällä mallilla, täällä on suuresta asukastiheydestä huolimatta vihreyttä ja omakotitaloalueita, palveluissa löytyy, junalla pääsee Helsinkiin parissakymmenessä minuutissa ja autolla kotioveltamme Helsingin rajalle yhdeksässä minuutissa. Kouluja löytyy moneen lähtöön, jopa ruotsinkielinen koulu ja päiväkoti. Ja tänään kävin täällä Keravalla Anttilassa, Prismassa ja Seppälässä, enkä nähnyt ainuttakaan vutkelmaa. Sellainen on kaupungin keskustassa harvinaista tänä päivänä - ainakin pääkaupunkiseudulla.
Niin no, en itsekään tiedä, mistä Keravan huono maine tulee, mutta itse miellän sen vähän samanlaiseksi epämääräiseksi lähiöksi kuin Korson, Kontulan tai Jakomäen.
Olen kyllä joskus käynyt Keravalla. Ei se pahemmin poikennut Itä-Helsinginstä. Mamujen osuus on 5,9 % väestöstä, mikä on liikaa minun mittapuullani. Haluan paikkakunnalle, jossa mamujen osuus on korkeintaan 1-3 % väestöstä.
QuoteOlen kyllä joskus käynyt Keravalla. Ei se pahemmin poikennut Itä-Helsinginstä. Mamujen osuus on 5,9 % väestöstä, mikä on liikaa minun mittapuullani. Haluan paikkakunnalle, jossa mamujen osuus on korkeintaan 1-3 % väestöstä.
Onko täällä mamuja niin paljon? Olen samaa mieltä siitä, että 5,9 prosenttia on kyllä erittäin suuri luku. Toisaalta silmämääräisesti tarkasteltuna keravalaiset mamut ovat jotakin muuta kuin afrikkalaisia moniosaajia.
Jos Suomella olisi moraaliset ja rationaaliset päättäjät, meillä olisi myös sitämyöden maahanmuuttopolitiikka. Siinä määriteltäisiin, tarvitaanko Suomessa maahanmuuttoa, millaista maahanmuuttoa ja miten paljon. Nythän Suomi on vailla suuntaa ja suunnitelmaa ja tässä vain odotellaan kuin mykkä paskalla, koska suomalaiset ovat vähemmistö omassa maassaan samalla, kun maamme muuttuu vähittäin kehitysmaaksi. Ei ihminen tällaista ymmärrä, perkele!
>:(
Quote from: Eino P. Keravalta on 27.01.2013, 19:39:33
QuoteOlen kyllä joskus käynyt Keravalla. Ei se pahemmin poikennut Itä-Helsinginstä. Mamujen osuus on 5,9 % väestöstä, mikä on liikaa minun mittapuullani. Haluan paikkakunnalle, jossa mamujen osuus on korkeintaan 1-3 % väestöstä.
Onko täällä mamuja niin paljon? Olen samaa mieltä siitä, että 5,9 prosenttia on kyllä erittäin suuri luku. Toisaalta silmämääräisesti tarkasteltuna keravalaiset mamut ovat jotakin muuta kuin afrikkalaisia moniosaajia.
Jos Suomella olisi moraaliset ja rationaaliset päättäjät, meillä olisi myös sitämyöden maahanmuuttopolitiikka. Siinä määriteltäisiin, tarvitaanko Suomessa maahanmuuttoa, millaista maahanmuuttoa ja miten paljon. Nythän Suomi on vailla suuntaa ja suunnitelmaa ja tässä vain odotellaan kuin mykkä paskalla, koska suomalaiset ovat vähemmistö omassa maassaan samalla, kun maamme muuttuu vähittäin kehitysmaaksi. Ei ihminen tällaista ymmärrä, perkele!
>:(
Ainakin vieraskielisten osuus väestöstä vuoden 2011 lopulla oli 5,9 %. Toisaalta se on vähän verrattuna Helsinkiin, jossa mamujen osuus vuoden 2011 lopulla oli jo kauhistuttavat 11,8 %. Itä-Helsingissä on jo kaupunginosia, joiden asukkaista poskettomat 20-30 % on kulttuurinrikastajia, etupäässä somaleita. Täällä, missä itse asun mamujen osuus taitaa olla 5 % hujakoilla, suurin osa virolaisia ja venäläisiä, joita vastaan minulla yleensä ei ole mitään.
Quote from: Micke90 on 27.01.2013, 19:54:11
Quote from: Eino P. Keravalta on 27.01.2013, 19:39:33
QuoteOlen kyllä joskus käynyt Keravalla. Ei se pahemmin poikennut Itä-Helsinginstä. Mamujen osuus on 5,9 % väestöstä, mikä on liikaa minun mittapuullani. Haluan paikkakunnalle, jossa mamujen osuus on korkeintaan 1-3 % väestöstä.
Onko täällä mamuja niin paljon? Olen samaa mieltä siitä, että 5,9 prosenttia on kyllä erittäin suuri luku. Toisaalta silmämääräisesti tarkasteltuna keravalaiset mamut ovat jotakin muuta kuin afrikkalaisia moniosaajia.
Jos Suomella olisi moraaliset ja rationaaliset päättäjät, meillä olisi myös sitämyöden maahanmuuttopolitiikka. Siinä määriteltäisiin, tarvitaanko Suomessa maahanmuuttoa, millaista maahanmuuttoa ja miten paljon. Nythän Suomi on vailla suuntaa ja suunnitelmaa ja tässä vain odotellaan kuin mykkä paskalla, koska suomalaiset ovat vähemmistö omassa maassaan samalla, kun maamme muuttuu vähittäin kehitysmaaksi. Ei ihminen tällaista ymmärrä, perkele!
>:(
Ainakin vieraskielisten osuus väestöstä vuoden 2011 lopulla oli 5,9 %. Toisaalta se on vähän verrattuna Helsinkiin, jossa mamujen osuus vuoden 2011 lopulla oli jo kauhistuttavat 11,8 %. Itä-Helsingissä on jo kaupunginosia, joiden asukkaista poskettomat 20-30 % on kulttuurinrikastajia, etupäässä somaleita. Täällä, missä itse asun mamujen osuus taitaa olla 5 % hujakoilla, suurin osa virolaisia ja venäläisiä, joita vastaan minulla yleensä ei ole mitään.
keravalla ensimmäisen ja toisen polven ulkomaalaisia väestöstä vuoden 2011 lopussa 6,07% ja Helsinki 11,84%.
http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=046_vaerak_tau_201&ti=V%E4est%F6+syntyper%E4n+ja+taustamaanosan+mukaan+alueittain+31%2E12%2E2011&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi
Quote from: multa tulille on 26.01.2013, 17:02:10
Palaan vielä vähän tohon Helsingin itäisen ulkosaariston (=Santahamina) mahdoliseen uuteen käyttöön. Vilach teki ansiokkaita laskelmia sen markkina-arvosta. Pelkään pahoin että asia on vähän kuin sähköopin tasavirtapuolella, jossa virta kulkee vain yhteen suuntaan. Saaren myynnistä saatavat rahat menevät valtion kanssaan (Hei, me tienataan tällä !) mutta ei sieltä sitten tulekaan rahaa takaisin korvaavien tilojen tekemiseen. Muilta osin en enää asiaan puutu, koska käsittääkseni jankkaaminen ei ole soveliasta tai edes sallittua.
Lupu(Kulkuri) oli huolissaan kaupunkikuvasta Kulosaaren sillalta kohti Kruunuhakaa ja Hakaniemeä. Helsingissä on varmaan iso pula vuokra-asunnoista ja asunnoista yleenäskin ja kyllähän ase nyt kannattaa rakentaa paljon ja tehokkaasti kun kerran työmaan perustaa ja tonttia on. Siinä tilanteessa kun tarvitaan vaan koko ajan lisää (vuokra)asuntoja ja kun ottaa huomioon mihin Stadin talous on menossa, niin kyllä kaupunkikuva ja estetiikka jää otettavaksi huomioon vauraampina aikoina.
Liäsksi kyllä Helsingin rakennusvalvontaviraston yhteydessä toimii kaupnkikuvaneuvottelukunta, arkkitehdeistä koostuva mystinen salaseura, jonka käsitykset on usein pelkkää mytologiaa ja varmaan on Kalasatamankin talot olleet siellä arvioitavana. Jotkut arkkitehdit vaan on nyt tykänneet että tollaiset on tällä hetkellä kauniita ja kivoja. ...niin ja funktionaalisia, oikeaa WAU WAU- arkkitehtuuria. MItä muuten siihen vuokra-asuntopulaan Helsingissä tulee, niin oliskohan yksi syy siinä että väestönvaihto Somaliasta ja muista sen kaltaisista maista (Malissa saatiin vastaiskut käyntiin ja Syyriassakin on pientä vihanpitoa) Suomeen vaikuttaa vaan kiihtyvän. Ja kai em. väestönosan toinen ja kolmaskin polvi tarvitsevat katon päänsä päälle, ei kai niitä voi tyhjän päälle jättää kun kerran edelliset polvetkin sai tilat jossa kotoutua.
Tavallisella duunarilla(ratikkakuski, posteljooni, hoitotyöntekijät, myyjät esim, jne..) ei ole käytännössä mahdollisuuksia muuttaa Kalasataman alueelle. Stadinkin vuokrat siellä ihan tapissa. Tai sitten luukulle hakemaan tukia. Mitä järkeä. Rikkaat siellä tulevat asustamaan. Ei oikein mene jakeluun kuinka moinen asuntopulaa Helsingissä vähentää. Rikkaat voivat valita, tavalliset duunarit eivät ja asunnoton saa asunnon sieltä mistä saa.
Ollaan Vapaavuoren touhuista mitä mieltä tahansa, mutta ainakin sillä on yritys poistaa asunnottomuus Stadista.
Vihreät ovat este, koska haluavat Sandiksen asuntoalueeksi omilleen(jolloin varmaan sen kenties toteutuessa(toivottavasti ei) Viikki tyhjenee nopeasti vihreän eliitin halutessa meren rantaan asumaan.
Miksei Lauttasaaren rantoja kaavoiteta asuntorakentamiselle ? Siellä on pöpelikköä vaikka huru mykke. Larulaiset Ruoholahtea rakennettaessa halveksivat Ruoholahden talojen kamaluutta; voi käydä katsomassa kuinka viihtyisä mesta on nyt.
Toisaalta: voi se Kalasatamakin tulevaisuudessa olla ihan ok. Nyt se vaan näyttää aika kauheelta.
Quote from: Lupu(kulkuri) on 27.01.2013, 22:33:38
Miksei Lauttasaaren rantoja kaavoiteta asuntorakentamiselle ? Siellä on pöpelikköä vaikka huru mykke. Larulaiset Ruoholahtea rakennettaessa halveksivat Ruoholahden talojen kamaluutta; voi käydä katsomassa kuinka viihtyisä mesta on nyt.
Miksei samantien jyrätä vaikka Kaivopuistoa ja muita viheralueita?
Quote from: Uuno Nuivanen on 26.01.2013, 18:46:13Tämähän on ihan virallinen Hellsingin kaapunnin ratekia. On vain 12v aikaa saavuttaa 25% mamuustavoite.
Onko Helsingin kaupunki ottanut tuollaisen tavoitteen? Aikamoista. Pyrkiikö Suomen pääkaupunki Suomen epäsuomalaisimmaksi kaupungiksi?
Quote from: possu on 30.01.2013, 16:16:27Pyrkiikö Suomen pääkaupunki Suomen epäsuomalaisimmaksi kaupungiksi?
Sehän on jo. Tosin tämä on tavallista pääkaupungeille. Ei Lontookaan ole Englantia.
Kattelin joskus vuosi sitten noita kaupungin kämppiä kalasatamasta, en muista pistinkö hakemuksen, mutta ihan siedettävän hintaisia olivat etenkin sijaintiin nähden.
Lauttasaareenkin rakennetaan koko ajan, toki kovin vähän ja vain kovan rahan kämppiä. Eiköhän se tuleva metro uusia isoja kerrostalojakin saa seurakseen.
Laruun voisin kyllä muuttaa takaisin.
Quote
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/56795-ita-helsinki-pomppaa-silmille-suuri-ongelma
Itä-Helsinki pomppaa silmille – "Suuri ongelma"
Kotimaa
|
Alueellinen eriytyminen
Helsingin kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaara (sd.) on huolestunut Helsingin alueellisesta eriytymisestä. Helsingin kaupungin julkaisemassa tuoreessa raportissa etenkin pääkaupungin itäiset osat sekä Jakomäki painottuvat raportissa alueina, joille ongelmat vaikuttavat kasaantuvan.
- Osa alueista saa sairastavuuden, kansantautien, työkyvyttömyyden ja työikäisten kuolleisuuden mittareilla muita alueita selkeästi heikommat arvot. Näillä alueilla myös väestön koulutustaso on matalampi, työttömyysaste korkeampi ja pienituloisten osuus suurempi. Alueellinen eriarvoistuminen on siis Helsingissä jo huomattavan suuri ongelma, Jalovaara kirjoittaa Puheenvuoro-blogissaan.
Helsingin kaupungin tekemän laajan selvityksen mukaan Helsinki on eriytynyt alueellisesti varsin selkeästi.
- Alueelliset erot muun muassa väestön terveydessä ja hyvinvoinnissa, koulutus- ja tulotasossa, työttömyydessä sekä maahanmuuttajien osuuksissa ovat selkeitä, kaupungin tuoreessa raportissa kerrotaan.
- Helsingin kaupunginosien sosiaalisen kehityksen tarkastelu osoittaa, etteivät alueelliset erot väestön sosioekonomisessa ja etnisessä rakenteessa ole katoamassa. Pikemminkin erot ovat hieman voimistuneet ääripäihin sijoittuvien alueiden välillä 2000-luvulla. Pienituloisuus, alhainen koulutustaso, keskimääräistä korkeampi työttömyys sekä erilaiset terveyteen ja elämänhallintaan liittyvät ongelmat paikantuvat Helsingissä pitkälti samoihin kaupunginosiin. Myös maahanmuuttajien osuus nousee näissä kaupunginosissa tyypillisesti keskimääräistä korkeammaksi, raportissa todetaan.
Jalovaara kertoo olevansa huolissaan julkisuudessa esillä olleista kokoomussuunnitelmista karsia terveysasemien määrää.
- Toimivat kaupungin julkiset terveyspalvelut ovat parhaita keinoja torjua terveyserojen kasvua. Avainasemassa on riskiryhmien tavoittaminen ajoissa kohdennettujen terveystarkastusten ja neuvonnan avulla riittävän lähellä omaa elinympäristöä, Jalovaraara kirjoittaa.
Sano minun sanoneen, väärä arkkitehtuuri (http://markoparkkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/102571-el%C3%A4k%C3%B6%C3%B6n-uudet-impivaarat).
Quote from: Topi Junkkari on 24.01.2013, 11:10:59
Quote from: vilach on 23.01.2013, 16:25:04
Sinä kirjoitit joskus, että sinulla on hyvin korkea vuokra, 730 euroa. Tämän summan ja yksiön hoitovastikkeen erotuksella (730-100=630) voi maksaa helposti 100.000 euron lainaa (hinta jolla saa yksiön helsingissä), nykyään reaalikorot ovat negatiivisiä.
Taasko tähän vänkäykseen pitää lähteä... no, jos nyt tämän kerran.
Tämän asunnon vuokra on nyt 772 euroa ja nousee helmikuun alusta yli 800 euroon, en juuri nyt muista tarkkaa summaa. Korotuksen jälkeenkään se ei ole "hyvin korkea vuokra" Helsingissä. Ainoa tapa asua halvemmalla Helsingin rajojen sisällä olisi kaupungin vuokra-asunto, enkä ole tarpeeksi köyhä sellaisen saadakseni. Pyydän kohteliaimmin, että veronmaksajien subventoimissa asunnoissa asuvat eivät edes puhuisi omista vuokristaan samana päivänä markkinaehtoisten hintojen kanssa.
Sadalla tonnilla ei saa yksiötä Helsingissä eikä hoitovastike ole 100 euroa. Kun aikoinani omistin yksiön (tosin ison sellaisen, 48 neliötä), sen arvo oli noin 140 000 ja hoitovastike noin 200 euroa kuukaudessa. Siitä on kulunut aikaa kohta viisi vuotta, eivätkä hinnat ole ainakaan laskeneet.
Nykyinen asuntoni ei ole yksiö, vaan 55 neliön kaksio. En ole halukas muuttamaan takaisin yksiöön, ja sitä paitsi meitä asuu tässä kämpässä nykyään kaksi ihmistä (ja yksi kissa). Lisäksi on maksettava kulut toisesta asunnosta ulkomailla, jossa mielitiettyni oleskelee pitkiä aikoja työnsä vuoksi.
En tiedä mistä päin hesaa asunto pitäisi olla, mutta 130 keurilla on tarjolla useita asuntoja eri puolillakin hesaa. 25 vuoden maksuajalla 2,5 % korolla (korkovähennys huomioiden + yhtiövastike kuukausikustannus on 834 euroa, josta 433 euroa on lainan lyhennyksen osuus. Eli maksat suurinpiirtein tuon lyhennyksen osuuden ylimääräistä. Toki kuten jo sanottiin sijainti vaikuttaa asunnon hintaan paljon ja omistusasujalle tulee maksettavaksi erilaisia remontteja, jotka muuttavat laskelmaa. Toki loppupeleissä vuokralainenkin maksaa loppujen lopuksi nuo remontit.
QuoteSe, mitä omakotitalot maksavat muualla Suomessa, on meidän helsinkiläisten kannalta täysin irrelevanttia tietoa.
Jokainen voi miettiä mielessään, olisiko valmis myymään oman asuntonsa puolella hintaa sen markkina-arvosta vain koska markkinahinnassa on ilmaa. Tai asiaa voisi tarkastella myös toisinpäin. Jos Helsingin kaupunki myy rakennusyhtiölle tontin pilkkahintaan; olisiko tämä veronmaksajan näkökulmasta oikein?
Ohessa esimerkki (otsikosta poiketen Espoosta). http://kuluttaja.etuovi.com/crometapp/product/realties/common/public/search/item/item.jsp?portal=eo&list_id=13599058659290&itemcmd=move22&listSize=25&doListClickStat=true&itemgroup_id=50.1&itemgroup_id=50.7&item_id=41.1696610
Voi vaikuttaa sille, että asunnon hinta on järjetön (7500 eur/neliö Tapiolassa!). Mutta niin kauan siinä on järkeä, kun riittää ostajia. Aina voi tietysti valita ja ostaa asunto kehyskunnista.
Toinen esimerkki. Bussilla 35 minsan päässä Helsingin keskustasta kerrostaloasumista. http://kuluttaja.etuovi.com/crometapp/product/realties/common/public/search/item/item.jsp?portal=eo&list_id=13599068305540&itemcmd=move19&listSize=26&doListClickStat=true&itemgroup_id=50.1&itemgroup_id=50.7&item_id=41.1888703
Lisään vielä sen verran, että Klaukkalassa en ole havainnut mamu-ongelmaa.
Quote from: Jani Rantala on 26.01.2013, 01:12:22
Helsinki pitäisi saada kasvamaan pohjoiseen päin. pääradan varteen jopa Hämeenlinaan asti.
Se on typerää.
Paras kaupungin muoto on ympyrä, se on sellainen geometrinen kuvio, jossa on pienemmät keskimääräiset itäisyydet. Pitkä kaupunki on huono, koska siinä on pitemmät matkat, jotka syövät aikaa, rahaa ja saastuttavat luontoa.
Quote from: no future on 30.01.2013, 16:30:00Eiköhän se tuleva metro uusia isoja kerrostalojakin saa seurakseen.
Ensimmäisen metroaseman ympäristö on täynnä kerrostaloja, vain 1 pieni alue vesitornin ympärillä on rakentamaton.
Toisen aseman viereen tulee uusia kerrostaloja. Osa uudelle tekosaarelle. Tässä on kuva:
(http://ksv.hel.fi/sites/default/files/images/197_ortokuva.jpg)
En ymmärrä miksi näille kapeille saarille rakennetaan niin matalia taloja. Sinne pitää rakentaa yli 40 kerroksisia tornitaloja, niihin mahtuu paljon asuntoja.
Quote from: Salvation on 03.02.2013, 17:31:01Jokainen voi miettiä mielessään, olisiko valmis myymään oman asuntonsa puolella hintaa sen markkina-arvosta vain koska markkinahinnassa on ilmaa.
Nykyään hinnat eivät ole markkinahintoja, koska sana markkinatalous edellyttää ettei ole sääntelyä.
Lainaus artikkelista:
QuoteSuomessa "kerrostalon rakennuskustannukset ovat 1250-1820 euroa neliölle, kun Ruotsissa ne ovat 897-1345 euroa - - Hollannissa 723-1152 euroa neliölle - - Norjassa 1603-2219 euroa neliölle" (RM 2005)[13]
Siis uudetkin asunnot maksavat tuhansia euroja vähemmän kuin käytetyn asunnon sisältämä rakennusoikeus, koska Etelä-Helsingin hinta on 5700 euroa neliöltä vanhoille kerrostaloille.
http://liberalismi.net/wiki/Asuminen
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2010/09/03/nain-paljon-asunnon-hinnassa-on-ilmaa/201012025/310
Quote from: vilach on 09.02.2013, 12:30:56
Quote from: Jani Rantala on 26.01.2013, 01:12:22
Helsinki pitäisi saada kasvamaan pohjoiseen päin. pääradan varteen jopa Hämeenlinaan asti.
Se on typerää.
Paras kaupungin muoto on ympyrä, se on sellainen geometrinen kuvio, jossa on pienemmät keskimääräiset itäisyydet. Pitkä kaupunki on huono, koska siinä on pitemmät matkat, jotka syövät aikaa, rahaa ja saastuttavat luontoa.
Eikä ole. Yksi suuri ympyrä on kaikista huonoin suurkaupungin muoto. Tuo aiheuttaa juuri sen, että liikenne ruuhkautuu ytimeen päin. Kaupungin pitää muodostua useammista pienemmistä ytimistä, joiden välillä liikkumisen tarve pitäisi minimoida ja liikenne järjestää järkevästi. Työpaikkaliikenteen jälkeen millään muulla liikenteellä ei ole juurikaan väliä ja nimenomaan työpaikkojen ja asuntojen lähekkäinen sijainti pitäisi ottaa suunnittelun lähtökohdaksi, eikä minkään ympyrän keskipistettä. Mikään ydin ei saisi siis olla painoarvoltaan suurempi kuin mikään muukaan niin, että kaikki työpaikat sijaitsee jossain ympyrän keskellä ja asunnot reunoilla. Jos pelkästään työpaikkaliikenne jakaantuisi tasaisesti kaikkien ytimien välillä niin tämän jälkeen sillä miten nämä ytimet sijaitsevat toisiinsa nähden ei ole enää mitään väliä.