Eilinen Pohjalainen kertoo kuinka yrittäjyys on maahanmuuttajille hyvä tapa päästä työelämään.
Pohjanmaan maahanmuuttajat tulevat 124 maasta ja heillä on 418 yritystä. Kuitenkaan somaleita ei vuoden 2011 lopun tilaston mukaan ollut lainkaan yrittäjinä, vaikka heitä on Pohjanmaalla noin 500 (Vaasan katukuvan perusteella luku pahasti alakanttiin, luultavasti moni on jo saanut suomen kansalaisuuden).
http://aijaa.com/DmqYdZ
QuoteKuitenkaan somaleita ei vuoden 2011 lopun tilaston mukaan ollut lainkaan yrittäjinä
..eikä heitä näy myöskään bussikuskeina, ei ainakaan Oulussa.
Quote from: Blanc73 on 09.01.2013, 17:33:33
QuoteKuitenkaan somaleita ei vuoden 2011 lopun tilaston mukaan ollut lainkaan yrittäjinä
..eikä heitä näy myöskään bussikuskeina, ei ainakaan Oulussa.
Liikkuvatko bussit? :o
Miksi yrittää, jos kaikki on jo yrittämättäkin hyvin?
Sitäpaitsi somaleiden tarkoitus ei ole muutoinkaan olla yrittäjinä, vaan tuottaa Suomeen toiseutta, jota voidaan paapoa ja palvoa.
Eiköhän noita starttirahoilla tekohengitettyjä kebabkioskeja ole jo tarpeeksi suomenmaassa. Viiden euron pizzakauppiaista nyt puhumattakaan :o
Quote from: ukkometso on 09.01.2013, 18:10:58
Eiköhän noita starttirahoilla tekohengitettyjä kebabkioskeja ole jo tarpeeksi suomenmaassa. Viiden euron pizzakauppiaista nyt puhumattakaan :o
Tuo starttiraha on perustasolla jotain 31e/pv ja siihen saa harkinnan varaista lisää, v. 2012 oli max. starttiraha n.51e/pv. Äkkiä tulee mieleen, notta max. starttiraha tekee 1530e/kk kun kebab on auki 30 pv/kk.
Kyllä pizzaa voi 5e/kpl myydä kun on perheyritys. Etenkin jos akka saa vielä kotoutus-tukea ( tullut Suomeen perheen-yhdistämis projektissa) ja duunaa illat ohessa kielikurssin päätyttyä pizzeriassa, ei pimeenä , vaan talkoissa auttamassa puolisoansa.
Yhtäkaikki, ei Suomi-ravintolat voi kilpailla näiden kanssa, koska Suomi-työntekijöillä on tänäkin vuonna 10 palkallista vapaa-päivää pekkasten, kesälomien, su ja pyhä-korvausten, lomarahojen, sairauslomien, sotu, vakuutusmaksujen, TyEl, YEl lisäksi... etc.... %#"1kele vaikka mitä.
Quote from: ilmari3. on 09.01.2013, 18:36:05
Quote from: ukkometso on 09.01.2013, 18:10:58
Eiköhän noita starttirahoilla tekohengitettyjä kebabkioskeja ole jo tarpeeksi suomenmaassa. Viiden euron pizzakauppiaista nyt puhumattakaan :o
Tuo starttiraha on perustasolla jotain 31e/pv ja siihen saa harkinnan varaista lisää, v. 2012 oli max. starttiraha n.51e/pv. Äkkiä tulee mieleen, notta max. starttiraha tekee 1530e/kk kun kebab on auki 30 pv/kk.
Kyllä pizzaa voi 5e/kpl myydä kun on perheyritys. Etenkin jos akka saa vielä kotoutus-tukea ( tullut Suomeen perheen-yhdistämis projektissa) ja duunaa illat ohessa kielikurssin päätyttyä pizzeriassa, ei pimeenä , vaan talkoissa auttamassa puolisoansa.
Yhtäkaikki, ei Suomi-ravintolat voi kilpailla näiden kanssa, koska Suomi-työntekijöillä on tänäkin vuonna 10 palkallista vapaa-päivää pekkasten, kesälomien, su ja pyhä-korvausten, lomarahojen, sairauslomien, sotu, vakuutusmaksujen, TyEl, YEl lisäksi... etc.... %#"1kele vaikka mitä.
ja omistus vaihtuu suvuttain, ensin yrittää isä, sitten poika, sitten vävy....
Ja kaikille tiedossa yrittäjä-tuet. Ja turha väittää että keksin omasta päästä: just hain kebabbia paikasta, jossa on yrittäjänä jo kolmas samasta suvusta....
Mielestäni yrittäjyys on juuri se tapa, millä maahanmuuttajia taustasta riippumatta pitää Suomeen integroida. Sillä tavalla ei tarvitse rakentaa turhia suojatyöpaikkoja ja positiivisen syrjinnän järjestelmiä. Se myös palvelisi parhaalla tavalla talouden elvyttämistä ja kestävyyttä.
Asun itse maassa jossa tämä on ymmärretty, joskin matkaa sen kunnolliseen toteutumiseen on edelleen. Täällä on opittu, että maahanmuuttajien passivoiminen on tehottomin vaihtoehto. Maassa suunnitellaan ja toteutetaan jo yrittäjyyteen tähtääviä koulutusohjelmia, joihin köyhimmät saavat valtiolta tukea. Varakkaammat ja usein valmiiksi motivoituneimmat maksavat itse.
Tuollaisen ohjelman läpikäyminen sytyttää yleensä jonkinlaisen yrittämisen kipinän siinä paatuneimmassakin savimajasta lähteneessä kamelikuskissa. Samoin kun kerran turvapaikanhakijoissa on huippuosaajia jotka lopulta päätyvät kerrossiivoojiksi, niin miksei heitä mieluummin motivoida yrittäjäksi omalle alalleen. Aina löytyy tietysti niitä jotka eivät siitä huolimatta saa kimmoketta lähteä yrittäjäksi, mutta huonoja hedelmiä on jokaisessa puussa. Kokonaisuus kuitenkin ratkaisee.
Minusta turvapaikanhakijoille ja muille vastaaville voitaisiin antaa viisumeita, joilla saa ja joutuu opiskella tuollaisessa yrittäjyysohjelmassa kieltä ja yrittäjyyttä sekä kiinnostuksen aluetta heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Vastikkeettomaan odotteluun perustuva oleilu on kaikille turhinta. Jos ei opiskele niin päätös olisi automaattisesti kielteinen. Turvapaikka olisi käytännössä ehdollinen ja vastikkeellinen työ-/opiskelupaikka, sillä se motivoi parhaiten kun tietää oleskelun riippuvan omista toimista. Ohjelmassa etenisi kykyjensä mukaan ja sieltä henkilö voitaisiin ohjata kullekin sopivaan oppilaitokseen.
Tärkeintä yrittäjyyskipinän sytyttämisessä olisi se, että alusta alkaen pitäisi säännöllisesti esittää yritys-/liiketoimintasuunnitelmiaan ulkopuoliselle arvosteluraadille. Opetus tähtäisi suunnitelman ja osaamisen kehittämiseen. Jos ei tee mitään tai vetää pelin lekkeriksi niin suljetaan välittömästi ohjelmasta, mikä johtaisi välittömästi kielteiseen turvapaikka-/oleskelulupapäätökseen. Ohjelmat olisivat määräaikaisia, esimerkiksi 2 vuotta jonka pitäisi riittää kipinään ja perustietojen saamiseen. Sen jälkeen firma pystyyn, palkkatöihin, siirtyminen johonkin oppilaitokseen/ohjelmaan tai maijakyyti lentoasemalle.
Olen henkilökohtaisesti nähnyt ja kuullut tällaisten maahanmuuttajien yritys-/liiketoimintasuunnitelmia. Joukossa on jopa afrikan sarvesta tulleita, joilla on hyviä varteenotettavia ideoita ja intoa toteuttaa ne. Varteenotettavat ideat puolestaan saavat rahoitusta ja muuta tukea. Tehokkain rahoitus on startupille suunnattu yrityslaina, koska se motivoi. Luonnollisesti joukkoon mahtuu niitäkin, jotka kertovat aikovansa rakentaa aikakoneen, kunhan vain heille annettaisiin 3 miljoonaa rahoitusta. Sillä he voisivat palkat 3 kpl ydinfyysikoita, jne. Ei siis ihan Dragon´s Den -tasoavaan Idolsin alkukarsintojen naurutasoa. Usein myös nämä älyvapaimmat ideat tulevat afrikasta.
Johan meillä on yrittäjähenkinen vankiosaaminen Suomen vankiloissa. On kebab, on pizza, on ravintola ja on kasvishuoneyrittäjää kiinalaiskeskusten ihmiskauppayrittäjistä puhumattakaan.
Jotenkin vajaata olettaa että heistä olisi vielä oikeiksi veronmaksajiksi. Syyt ovat (moni)kultturellisia. He eivät oikein näytä ymmärtävän että he ovat nyt osa suomalaista yhteisöä eivätkä yhtään mitään alakulttuuriyhteisöä tai alkuperämaayhteisöä. Mutta tästähän me maksammekin YLE:lle veroa - mokutuksesta mikä on niin ihQ.
Quote from: jobsy on 09.01.2013, 21:39:06
Vastikkeettomaan odotteluun perustuva oleilu on kaikille turhinta. Jos ei opiskele niin päätös olisi automaattisesti kielteinen. Turvapaikka olisi käytännössä ehdollinen ja vastikkeellinen työ-/opiskelupaikka, sillä se motivoi parhaiten kun tietää oleskelun riippuvan omista toimista.
Tässäpä tämä oleellinen. Jos kotouttamispolitiikka muutettaisiin vastikkeelliseksi, voisimme vielä jonain päivänä nähdä senkin ihmeen, että hankalimmistakin maahanmuuttajaryhmistä suurin (tai ainakin suuri) osa sopeutuisi suomalaiseen yhteiskuntaan. Nykyisillä muualla jo huonoiksi todetuilla menetelmillä näin ei tule käymään koskaan.
jobsy, saanko kysyä, missä maassa asut?
Quote from: Faidros. on 09.01.2013, 22:14:58
jobsy, saanko kysyä, missä maassa asut?
Kanadassa. Täällä on hiljalleen tajuttu, että ainoa toimiva suunta maahantulijoiden kotouttamiseksi osaksi yhteiskuntaa on yrittäjyys koska se palvelee yhteiskuntaa parhaiten ja kääntää maksuvirran saamavirraksi. Se tajuttiin jo aiemmin, mutta johti väärinkäytöksiin. Ensin tänne pääsi perustamalla minkä tahansa lippakioskin, jonne tulija palkkasi opiskelijan myymään suklaapatukoita ja sitten jonkin ajan kuluttua saattoi tehdä exitin liiketoiminnasta. Nyt lakeja ollaan muuttamassa niin, että tänne saataisiin houkuteltua koulutettuja muuttajia muiksi kuin määräaikaisten lippakioskin pitäjiksi. Vaatimuksia liiketoiminnan jatkuvuudesta ja niihin kohdistuvaa kontrollia aiotaan kasvattaa ja näen suuntana olevan vastikkeellisuuden haun muutenkin. Valtio on hiljattain alkanut ohjata oppilaitoksiin rahaa tulevien ja nykyisten maahanmuuttajien yrittäjyyskasvatukseen ja -opetukseen. Nyt on meneillään kokeilukausi, joka toivottavasti kääntyy pysyväksi ja laaja-alaiseksi käytännöksi. Vuotuista tulijavirtaa aiotaan kasvattaa reilusti, joten tarvetta tehostamiselle on koska tulijoiden joukko on kirjava. Olen jutellut useiden köyhistä maista tulleiden muuttajien kanssa ja niistä tulee yllättävän fiksua porukkaa. Osa on tietysti aivan saappaan tasoisia, mutta sille ei voi mitään. Ne joilla älliä on yli kengännumeron olisi motivaatiota tehdä paljonkin, kunhan vain annetaan mahdollisuus, selkeä paine ja tukea jonka avulla he voivat auttaa itse itseään. Suomessa motivaatio tapetaan jo heti aluksi kun mitään ei saa tehdä ja tädit käyvät paapomassa tulijoita kuin pikkulapsia, sitten voikin siirtyä kelaan "töihin". On kuitenkin hyvä huomata, että aika varhaisessa vaiheessa täälläkin vielä ollaan uuden suunnan kanssa, mutta tärkeintä on oikean suunnan löytäminen.
Cänädä!
Ei sieltä kannata ottaa mallia, nehän pisteyttävätkin tulijat, rasistisesti, vain parhaat eikä värikkäimmät pääsevät.
QuoteYhä useampi maahanmuuttaja työskentelee johtotehtävissä
Ulkomailta muuttaneet etenevät työelämässä, mutta eivät ongelmitta.
Yhä useampi maahanmuuttaja työskentelee johtotehtävissä, asiantuntijana tai toimihenkilönä.
- Maahanmuuttajia on muilla kuin matalapalkka-aloilla paljon enemmän kuin yleisesti luullaan, sanoo maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Riitta Wärn Elinkeinoelämän keskusliitosta.
EK:n jäsenyritysten ulkomaalaisista noin kolmannes toimii asiantuntijoina tai toimihenkilöinä. Vain pari prosenttia on edennyt johtopaikoille, mutta Wärnin mukaan määrä kasvaa. Hän ei usko, että maahanmuuttaja törmää väistämättä urallaan lasikattoon.
- Kun korkeakoulutettu maahanmuuttaja pääsee töihin, hän voi kivuta nopeastikin ylemmille portaille ja edetä työpaikasta toiseen.
Kyllä ne inssit osaa. Varsinaisia tehopakkauksia. Ura urkenee kun vain päästetään suitset irti ja töihin.
QuoteSamaa mieltä on somalitaustainen, 90-luvulla Suomeen saapunut Abdirizak Hassan Mohamed. Hänen mielestään yritykset kantavat aiempaa enemmän vastuuta työilmapiiristä.
Toisaalta hän on huomannut, että yleinen suhtautuminen maahanmuuttajiin vaihtelee taloussuhdanteiden mukana.
- Ennakkoluulot vahvistuvat aina, kun taloustilanne heikkenee.
Mohamed ei koe, että hän olisi kohdannut suuria ongelmia työllistyä. Vastaanottokeskusvuoden jälkeen hän työskenteli opettajana ja opiskeli kauppatieteiden maisteriksi. Ura urkeni muun muassa asiantuntijana Metsäteollisuus ry:ssä ja ulkoministeriössä. Nyt hän työskentelee Kirkon ulkomaanavussa ja valmistelee väitöskirjaa johtamisesta.
No ainakin on töissä.
Quote"Suomalaiset luottavat tuttuihin"
Vaikeinta on löytää ensimmäinen työpaikka. Pahimmillaan ulkomainen nimi voi estää pääsyn haastatteluun. Mohamed tuntee monia maanmiehiä, jotka ovat lähettäneet kymmeniä tai satoja työhakemuksia ilman vastausta. Parhaimmillaan kansainvälisyys avaa ovia.
Joo ei se ole siitä kiinni että on ulkomaalainen. Suomalainen pommittaa myös työpaikkoja hakemuksilla ja puheluilla ilman että pääsee edes haastatteluun. Ei se ole nimestä kiinni.
Loput linkin takaa.
Iltalehti (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013010916536954_uu.shtml)
"Kyllä ne inssit osaa. Varsinaisia tehopakkauksia. Ura urkenee kun vain päästetään suitset irti ja töihin."
Twelve points!
Quote from: Puhdas sielu on 10.01.2013, 09:56:38
Kun työura ei urkene, on niin kätevää piiloutua sen "ulkomaalainen"-kyltin taakse. "En saanut toimitusjohtajan paikkaa, koska olen ulkomaalainen!" Se, että ei ole pätevyyttä, ei tarvittavaa kielitaitoa, ei kokemusta jne, ei merkitse mitään. Voisiko joku etnoemo edes kerran sanoa sille päähänpotkitulle ulkomaalaiselle työnhakijalle, että katso peiliin?
Kuriositeettina yksittäistapaus: hiljattain tutustuin noin kuusikymppiseen (ainakin näytti sen ikäiseltä) epäsiistiin irakilaismieheen, joka on asunut Suomessa 15 vuotta. Hän oli kovin tuohtunut ja avautui keittiöenglannillaan (ei osaa suomea): - En tule toimeen tuolla rahalla, minkä minä saan sossussta ja kelasta. Kauheita rasisteja siellä. Mikä maa tämä oikein on? Ihmiset saa nähdä nälkää. Minun asuntonikin (huom. keskustassa) on niin pieni ja sellainen vuokra. Se ei ole oikein. Rasistit eivät ota minua töihin, vaikka olen hakenut moneen paikkaa. Kysyin, mitä työtä hän etsii. Mies: - Jotain johtajan työtä. Minä: - Onko sinulla kokemusta johtajan työstä? Oletko aikaisemmin ollut johtaja Irakissa? Mitä olet johtanut? Mies: - Ihan sama. Minä en halua siivota. Turha minulle sellaista ehdottaa.
Eivät taida odotukset ja todellisuus kohdata tämän maahanmuuttajan kohdalla?
Meillä oli kosovossa sanonta hiutaleille jotka avautui kun se kriisinhallinta ei vastannutkaan odotuksia: "Aina pääsee pois". Riitti nimittäin että marssi toimistoon ja ilmoitti että haluaa katkaista virkansa.
Quote from: Fiftari on 10.01.2013, 09:32:34
QuoteYhä useampi maahanmuuttaja työskentelee johtotehtävissä
Samaa mieltä on somalitaustainen, 90-luvulla Suomeen saapunut Abdirizak Hassan Mohamed. Vastaanottokeskusvuoden jälkeen hän työskenteli opettajana ja opiskeli kauppatieteiden maisteriksi.
Ura urkeni muun muassa asiantuntijana Metsäteollisuus ry:ssä ja ulkoministeriössä. Nyt hän työskentelee Kirkon ulkomaanavussa ja valmistelee väitöskirjaa johtamisesta.
No ainakin on töissä.
Töissäpä töissä. Ensimmäistä paikkaa lukuunottamatta palkan on maksanut Suomen Enemmän Tai Vähemmän Iloiset Veronmaksajat ry.
Lisää julkisen sektorin johtajia tässä juuri kaivataankin. Ei muuta kun ulkomailta tuomaan kun kotimainen osaaminen ei riitä kaikkia posteja täyttämään. Se on työvoimapula nyt.
Quote from: haermae on 10.01.2013, 16:23:26
Quote from: Fiftari on 10.01.2013, 09:32:34
QuoteYhä useampi maahanmuuttaja työskentelee johtotehtävissä
Samaa mieltä on somalitaustainen, 90-luvulla Suomeen saapunut Abdirizak Hassan Mohamed. Vastaanottokeskusvuoden jälkeen hän työskenteli opettajana ja opiskeli kauppatieteiden maisteriksi.
Ura urkeni muun muassa asiantuntijana Metsäteollisuus ry:ssä ja ulkoministeriössä. Nyt hän työskentelee Kirkon ulkomaanavussa ja valmistelee väitöskirjaa johtamisesta.
No ainakin on töissä.
Töissäpä töissä. Ensimmäistä paikkaa lukuunottamatta palkan on maksanut Suomen Enemmän Tai Vähemmän Iloiset Veronmaksajat ry.
Lisää julkisen sektorin johtajia tässä juuri kaivataankin. Ei muuta kun ulkomailta tuomaan kun kotimainen osaaminen ei riitä kaikkia posteja täyttämään. Se on työvoimapula nyt.
Niin mutta jos viettävät (toivottavasti) 8h töissä niin eivät jaksa perseillä loppupäivänä.