Hommaforum Testi

QuoteMerkintöjä
Leipää ilman, kirjoja vailla
--------------------------------------------------------------------------------
Pekka MykkänenHS

Muu­ta­ma päi­vä en­nen jou­lua A-stu­dio oli dra­maat­tis­ta kat­sel­ta­vaa. Stu­dioon oli kut­sut­tu pää­mi­nis­te­ri Jyr­ki Ka­tai­nen ja ark­ki­piis­pa Ka­ri Mä­ki­nen poh­ti­maan, mi­tä Suo­mel­le on ta­pah­tu­mas­sa.

Haas­tat­te­lu­jen vä­lis­sä näy­tet­tiin tun­nel­mia hel­sin­ki­läi­ses­tä lei­pä­jo­nos­ta. Siel­lä 80-vuo­tias Hil­ma Bäck oli ha­ke­mas­sa ruo­kaa tyt­tä­ren­sä per­heel­le. Bäck ker­toi ää­ni mur­tuen tyt­tä­ren­tyt­tä­ren­sä kes­keyt­tä­neen opin­ton­sa liian kal­lii­den kou­lu­kir­jo­jen vuok­si.
Toi­mit­ta­jan pi­ti ky­syä "an­teek­si mi­tä" ym­mär­tääk­seen, mi­tä Bäck oi­kein sa­noi. "Kun ei ole ra­haa kir­joi­hin."

Bäc­kin työ­tön ty­tär Pir­jo Bäck-Myl­lä­ri, 51, tar­ken­taa äi­tin­sä ker­to­mus­ta pu­he­li­mit­se. Per­heel­lä al­koi vii­me ke­vää­nä täys­lui­su, kun isä Rau­no, 50, me­net­ti va­ras­to­mie­hen työn­sä.
Pi­ti myy­dä oma­ko­ti­ta­lo ja muut­taa vuok­ral­le. Toi­meen­tu­lo­tu­ki ja muut avus­tuk­set ei­vät rii­tä vii­si­hen­ki­sel­lä per­heel­lä juu­ri mi­hin­kään. Mar­ras­kuun lo­pus­sa pää­dyt­tiin sii­hen, et­tä syk­syl­lä lu­kion­sa aloit­ta­neen 16-vuo­tiaan Maa­rit-tyt­tä­ren op­pi­kir­jat ovat per­heel­le kes­tä­mät­tö­män suu­ri me­noe­rä. Niin lop­pui lu­kio.

Suo­men lu­kio­lais­ten lii­ton pu­heen­joh­ta­ja Vee­ra Svahn ker­too, et­tä lu­kio­kir­joi­hin ku­luu yh­teen­sä noin 1 500 eu­roa op­pi­las­ta koh­ti, mi­kä­li ne os­te­taan uu­si­na. Lu­kion kes­keyt­tää erään ti­las­ton mu­kaan noin nel­jä pro­sent­tia ikä­luo­kas­ta. Mo­ni kes­keyt­tä­jä siir­tyy suo­raan am­ma­til­li­seen kou­lu­tuk­seen. Usein syy­nä on mie­len muut­tu­mi­nen pi­kem­min­kin kuin opin­to­jen hin­ta.
­
Bäck-Myl­lä­rin per­heen ta­ri­na ker­too kui­ten­kin, et­tä maail­mal­la ihas­tel­lus­sa ja lä­hes mak­sut­to­mas­sa kou­lu­tus­jär­jes­tel­mäs­sä on ny­kyi­sel­lään­kin op­pi­laan ko­koi­sia rai­lo­ja. On mur­heel­lis­ta, et­tä opin­to­suun­ni­tel­mia jou­du­taan mis­sään ko­dis­sa te­ke­mään mui­den asioi­den kuin nuor­ten haa­vei­den ja unel­mien poh­jal­ta.

Kym­me­net­tu­han­net suo­ma­lais­nuo­ret ovat jo ti­pah­ta­neet op­pi­mi­sen ja työn­teon ul­ko­puo­lel­le – suo­ras­taan ka­don­neet yh­teis­kun­nan kar­tal­ta. Sel­lai­seen ei lä­hi­vuo­si­kym­me­ni­nä ole enää va­raa.

Sik­si hal­li­tus­oh­jel­maan on kir­jat­tu hy­vä ja toi­vot­ta­vas­ti vii­sai­siin toi­miin joh­ta­va sel­vi­tys­han­ke: voi­si­ko toi­sen as­teen op­pi­ma­te­riaa­lit kor­va­ta ve­ro­va­roin eli muut­taa mak­sut­to­mik­si?

Jo­kai­nen opis­ke­li­joil­le sy­sät­ty mak­su uh­kaa pai­sut­taa kel­kas­ta pu­toa­vien, yh­teis­kun­taan pet­ty­vien ja maal­le kal­liik­si koi­tu­vien jouk­koa.
Ei­kö Suo­mel­la ole va­raa kir­joi­hin? Edes vä­hä­va­rai­sil­le?

http://www.hs.fi/paivanlehti/#09012013/paakirjoitukset/Leip%C3%A4%C3%A4+ilman+kirjoja+vailla/a1357629957953

QuoteEi­kö Suo­mel­la ole va­raa kir­joi­hin? Edes vä­hä­va­rai­sil­le?

Ei! Suomen pitää hassata verovaroja ulkkisten ilmaiseen koulutukseen!

Kansalaisille on myyty korkea verotus sillä verukkeella, että sitä vastaan tarjotaan turvallisuuspalvelut, terveydenhuolto, koulutus ja sosiaaliturva. Käytännössä mitään näistä ei ole ollut olemassa pariinkymmeneen vuoteen, mutta on verotus on jäänyt. Veroilla kustannetaan kaikkea muuta kuin niitä palveluita, joita käytetään korkean verotuksen perusteina. Yksityisyrittäjien pitää palkata stevarit, terveyskeskukseen ei pääse (ja jos pääsee, se maksaa), koulutus ei ole oikeasti ilmaista ja sosiaaliturva on varattu kaikille muille paitsi sen kustantajille.

Verorahat poltetaan 2-3 tuntia päivässä töitä tekevien hallintovirkamiesten palkankorotuksiin ja kaiken maailman sössöprojekteihin, joilla tuhotaan kehitysmaiden ja kotimaan talous tai vähintäänkin nillitetään veronmaksajaa. Veroja vastaa julkisen sektorin syöttösiat antavat valtion ohjaaman yksityistalouden sekä neukkulan julkiset palvelut. Kaiken tämän saisi myös maksamatta pennin hyrrää veroja.

Olisiko käynyt niin, että vihtaasi on kustu / kokkosi poltettu?

QuoteMar­ras­kuun lo­pus­sa pää­dyt­tiin sii­hen, et­tä syk­syl­lä lu­kion­sa aloit­ta­neen 16-vuo­tiaan Maa­rit-tyt­tä­ren op­pi­kir­jat ovat per­heel­le kes­tä­mät­tö­män suu­ri me­noe­rä. Niin lop­pui lu­kio.

Tätä nyt ei usko erkkikään, eihän kukaan nykyään enää osta oppikirjoja.

Quote from: KTM on 09.01.2013, 20:51:06

QuoteMar­ras­kuun lo­pus­sa pää­dyt­tiin sii­hen, et­tä syk­syl­lä lu­kion­sa aloit­ta­neen 16-vuo­tiaan Maa­rit-tyt­tä­ren op­pi­kir­jat ovat per­heel­le kes­tä­mät­tö­män suu­ri me­noe­rä. Niin lop­pui lu­kio.

Tätä nyt ei usko erkkikään, eihän kukaan nykyään enää osta oppikirjoja.

sähän olet Vaasalainen? Käy Lyskassa kysymässä miten kirjat on hankittu. Aina ne on joku ostanut

Quote from: KTM on 09.01.2013, 20:51:06

QuoteMar­ras­kuun lo­pus­sa pää­dyt­tiin sii­hen, et­tä syk­syl­lä lu­kion­sa aloit­ta­neen 16-vuo­tiaan Maa­rit-tyt­tä­ren op­pi­kir­jat ovat per­heel­le kes­tä­mät­tö­män suu­ri me­noe­rä. Niin lop­pui lu­kio.

Tätä nyt ei usko erkkikään, eihän kukaan nykyään enää osta oppikirjoja.

Itse ostin juuri viime viikolla jälleen nipun lukiokirjoja. En tiedä, mistä niitä ilmaiseksikaan saisi.

Hesarin pojat lukevat Hommaa. Olen ottanut asian esille jo täällä:

http://hommaforum.org/index.php/topic,78312.msg1204498.html#msg1204498

ja eiköhän sielläkin joku nimellinen ala kehua kuinka hän on työtön ja ostaa korvauksella jopa osakkeita!   :facepalm:

Itse olen tavannut aikaisemminkin vastaavaa, ja Vaasassa. tässä onkin varmaan yksi syy, miksi köyhyys saa jatkua: osa ihmisistä on niin syvällä köyhyysloukussa, ettei sellaiset, jotka eivät ole itse nähneet tilannetta, edes usko sen pitävän paikkansa.

Monen synti on vain väärä ihonväri ja Vaasassa kun ollaan, väärä kieli.

Onneksi joillekin löytyy vielä ilmaisia palveluja, verorahat vaan on oikein kohdennettu

QuotePotilasmaksut
Turvapaikanhakijoilta ei peritä asiakasmaksuja.

http://www.hel.fi/wps/portal/Terveyskeskus/Artikkeli?urile=hki:path:/terke/fi/Potilasmaksut/Ulkokuntalaisten+ja+ulkomailla+asuvien+maksut+Helsingin+terveydenhuollossa&current=true#hinnasto (http://www.hel.fi/wps/portal/Terveyskeskus/Artikkeli?urile=hki:path:/terke/fi/Potilasmaksut/Ulkokuntalaisten+ja+ulkomailla+asuvien+maksut+Helsingin+terveydenhuollossa&current=true#hinnasto)

QuoteTURVAPAIKANHAKIJOIDEN TERVEYDENHOIDON JA SAIRAANHOIDON KOORDINOINTI
Vastaanottokeskuksen terveydenhoitajien palveluista tai perussairaanhoidosta ei peritä maksua. Asiakkaan omavastuu lääkärin määräämistä lääkkeistä ja joistain erikoissairaanhoidon toimenpiteistä on 10 e/kk.

http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/maahanmuuttajien_palvelut/palvelut/turvapaikanhakijoiden_terveydenhoidon_ja_sairaanhoidon_koordinointi (http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/maahanmuuttajien_palvelut/palvelut/turvapaikanhakijoiden_terveydenhoidon_ja_sairaanhoidon_koordinointi)

Moni ei-turhapaikanhakijakin olisi kiitollinen moisesta hinnoittelusta.

Jos perheeltä löytyisi tahtoa lukiokirjojen hankintaan rahat saataisiin kasaan aivan varmasti. Veikkaisin valtavaa motivaation puutetta niin teinitytöltä kuin tämän vanhemmiltakin. Mihin ne talorahat ovat kadonneet?

Quote from: Teaparty on 09.01.2013, 20:47:26


Verorahat poltetaan 2-3 tuntia päivässä töitä tekevien hallintovirkamiesten palkankorotuksiin ja kaiken maailman sössöprojekteihin, joilla tuhotaan kehitysmaiden ja kotimaan talous tai vähintäänkin nillitetään veronmaksajaa. Veroja vastaa julkisen sektorin syöttösiat antavat valtion ohjaaman yksityistalouden sekä neukkulan julkiset palvelut. Kaiken tämän saisi myös maksamatta pennin hyrrää veroja.

Olisiko käynyt niin, että vihtaasi on kustu / kokkosi poltettu?

Hmm, kieltämättä sain vuoden alussa 2% palkankorotuksen, helmikuussa tulee lisää 1,6%  ja kokonaispalkkaus arvioidaan siinä samalla uusiksi, tuskin alaspäin.

Lämpimiä terveisiä sinne pikkusormi ojossa koketeeraavalle teenlipittäjälle julkisen sektorin syöttösialta neukkulan tason julkisista palveluista.

Eli HV! Enkä tarkoita Hyvää Veljeä!

Suomeksi: Verorahoilla tehdään hyödyllistä ja välttämätöntä,  useasti (mutta ei aina) tehokkaammin kuin mihin ns. yksityissektori pystyy. Tunnen alaa, koska joudun välillä ostamaan alan palveluja yksityissektorilta. Tietysti pitää kysyä, mikä on se "yksityissektori", jonka ainoat asiakkaat ovat kunnat ja kuntayhtymät, mutta se on kokonaisuudessa sivuseikka.   

EDIT: lainatun osuuden boldaukset minun

Quote from: M on 09.01.2013, 22:17:26
Tietysti pitää kysyä, mikä on se "yksityissektori", jonka ainoat asiakkaat ovat kunnat ja kuntayhtymät, mutta se on kokonaisuudessa sivuseikka. 

Niin pitää. Eikä ole sivuseikka todellakaan. Julkisten palvelujen ostomonopoli muka-yksityiseltä sektorilta on pahimman luokan tuhlaamista. Mikseivät muuten kansalaiset voi ostaa palveluitaan suoraan näiltä yksityisyrityksiltä? Miksi sitä rahaa pitää sinunkin käsiesi kautta kanavoida?

Hieman aiheen vierestä menee, mutta lukiokirjojen myynnissä ei ole mitään järkeä. Ainakaan silloin kun minä asiaan viimeksi perehdyin. Yläasteilla samat kirjat kelpaavat vuosikausia - jopa vuosikymmeniä. Ne tulevat kunnan ostoportaiden kautta. Lukioissa pitää joka vuosi kaikilla olla uusimman painoksen korjatut mallit. Ne pistetään lukioilaisten ostettaviksi. Hinta 20e/kpl ja tietenkin erillinen harjoituskirja toisen mokoman päälle. Opettajat saavat tukea, ammatillista valmennusta ja ennen kaikkea "tukea työmarkkinaneuvotteluissa" palkaksi. Epäsuorasti kustantajat järjestevät heille ammattiyhdistysmafian välityksellä korkeammat palkat.

Lukioden kirjamafia toiminta on jopa onnistunut estämään oppilaitosten siirtymisen tietotekniseen aikaan. Siellä ei yhtä hyviä kavalluksia ole onnistuttu tekemään. Tottahan ne uudet koneet ja ohjelmat kouluille ostetaan - siitä saa opetustoimenjohtajat ja rehtorit lahjuksensa - mutta niiden käyttöä ei voida sallia.

Yliopistoissa ja muissa korkeamman asteen koulutuksessa ei enää sama onnistu. Siellä opiskelijat osaavat valittaa törkyrahastuksesta - kun maksavat jo muutenkin itse omat kirjansa.

1500 eurolla saa 100 kappaletta 15 euron kirjoja. Lukio on 3 vuotta. Yli 30 kirjaa vuodessa. Sellaisia aikakausilehden paksuisia läpysköjä - "kirjoja". Koko uskonto-opetukseen riittäisi ainakin yksi ainoa kirja: raamattu. Niitä saa hyviä käytettyinä 1 eurolla. Mutta sellaisestapa ei mafia saisi omiaan. 1500 euroa "opiskeluluvasta" on parempi; paljon parempi.

Quote from: Teaparty on 09.01.2013, 22:34:21

Quote from: M on 09.01.2013, 22:17:26
Tietysti pitää kysyä, mikä on se "yksityissektori", jonka ainoat asiakkaat ovat kunnat ja kuntayhtymät, mutta se on kokonaisuudessa sivuseikka. 

Niin pitää. Eikä ole sivuseikka todellakaan. Julkisten palvelujen ostomonopoli muka-yksityiseltä sektorilta on pahimman luokan tuhlaamista. Mikseivät muuten kansalaiset voi ostaa palveluitaan suoraan näiltä yksityisyrityksiltä? Miksi sitä rahaa pitää sinunkin käsiesi kautta kanavoida?

Kokonaisuudessa se on sivuseikka. Kilpailutamme tietysti, mutta työvoimapulan (sic!) takia välttämättömät palvelut pitää hoitaa vaikka ostopalveluina.  Lainsäädäntöönhän tämäkin asia palautuu. Nyt subventoidut palvelut olisivat liian kalliit kenenkään suoraan ostaa.   

Tuon kertomuksen perusteella europarlamentaarikko Riikka Manner on havahtunut vaatimaan kaikille lukiolaisille ilmaisia kirjoja.

QuoteLukio-opiskelijoiden on saatava koulukirjat julkisista varoista, keskustan varapuheenjohtaja, europarlamentaarikko Riikka Manner vaatii.

- On tullut esille, että on nuoria, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa kalliiden kirjojen vuoksi, Manner kuvailee eriarvoista asemaa.

Yle: Europarlamentaarikko vaatii ilmaisia lukiokirjoja (http://yle.fi/uutiset/europarlamentaarikko_vaatii_ilmaisia_lukiokirjoja/6446237) 10.1.2013

Aika helvetin kallis kirjoitus, jos tuo toteutuu. Kuka kehtaa asettua "puolustamaan eriarvoisuutta"?

Ei ne ammattikoulun kirjatkaan ilmaisia ole. Riikka hei ethän nyt vain syrji amiksia? Sitähän tuo on jos vain lukio opiskelijoille kirjat kustannetaan mutta amiksille ei. kohta joku kirjoittaa kuinka amk:ssa/yliopistossa ei ole varaa kirjoihin, onko Riikka silloinkin vaatimassa yhteiskuntaa maksamaan?

En tiedä montako kirjaa average amis tarvitsee, mutta lukiolainen tarvitsee ison läjän joka vuosi, eikä vanhat aina kelpaa koska bisnes. Olisi kokonaistaloudellista että valde piffaisi kirjat bulkki-keskiasteella, koska sen kkäyminen on edellytys joillekin etuuksille joka tapauksessa.

Oppikirjat olisivat oiva tarveharkintaisen toimeentulotuen korvamerkitty kohde. Eli köyhäinapua oikeaan osoitteeseen.

Koulukirjojat ovat kustantamoille niiden tärkein ja nykyisin myös ainoa bisnes. Kaunokirjallisuuden kustantaminen on muutamaa bestselleriä lukuun ottamatta lähinnä hyväntekeväisyyttä tai kulttuurin hyväksi tehtävää työtä.

Koulukirjabisnekseen liittyy jonkin verran korruptiolta haiskahtavaa toimintaa. Lisäksi jokaisen vuosikurssin pitää aina ostaa uusi painos lähinnä kosmeettisten ja/tai itsetarkoituksellisten muutosten takia.

Toivottavasti tulevaisuudessa koulukirjat jaetaan internetin kautta maksutta, jotta tämä kustantajien rahastus loppuisi. Viimeistään rahojen ehtyessä näin tapahtuukiin. Persaukisessa Kaliforniassa osavaltio siirtyi koulukirjoissa digiaikaan vuonna 2009 kustannussyistä.

Lähde (http://phys.org/news163768856.html)

Onhan olemassa esimerkiksi Oppikirjamaratonin (http://www.facebook.com/oppikirjamaraton) tyylisiä projekteja, joissa tehdään avoimen lisenssin oppikirjoja. Näitä soisi olevan enemmänkin.

Quote from: skrabb on 09.01.2013, 08:13:32

QuoteMerkintöjä
Leipää ilman, kirjoja vailla
--------------------------------------------------------------------------------
Pekka MykkänenHS

Muu­ta­ma päi­vä en­nen jou­lua A-stu­dio oli dra­maat­tis­ta kat­sel­ta­vaa. Stu­dioon oli kut­sut­tu pää­mi­nis­te­ri Jyr­ki Ka­tai­nen ja ark­ki­piis­pa Ka­ri Mä­ki­nen poh­ti­maan, mi­tä Suo­mel­le on ta­pah­tu­mas­sa.

Haas­tat­te­lu­jen vä­lis­sä näy­tet­tiin tun­nel­mia hel­sin­ki­läi­ses­tä lei­pä­jo­nos­ta. Siel­lä 80-vuo­tias Hil­ma Bäck oli ha­ke­mas­sa ruo­kaa tyt­tä­ren­sä per­heel­le. Bäck ker­toi ää­ni mur­tuen tyt­tä­ren­tyt­tä­ren­sä kes­keyt­tä­neen opin­ton­sa liian kal­lii­den kou­lu­kir­jo­jen vuok­si.
Toi­mit­ta­jan pi­ti ky­syä "an­teek­si mi­tä" ym­mär­tääk­seen, mi­tä Bäck oi­kein sa­noi. "Kun ei ole ra­haa kir­joi­hin."

Bäc­kin työ­tön ty­tär Pir­jo Bäck-Myl­lä­ri, 51, tar­ken­taa äi­tin­sä ker­to­mus­ta pu­he­li­mit­se. Per­heel­lä al­koi vii­me ke­vää­nä täys­lui­su, kun isä Rau­no, 50, me­net­ti va­ras­to­mie­hen työn­sä.
Pi­ti myy­dä oma­ko­ti­ta­lo ja muut­taa vuok­ral­le. Toi­meen­tu­lo­tu­ki ja muut avus­tuk­set ei­vät rii­tä vii­si­hen­ki­sel­lä per­heel­lä juu­ri mi­hin­kään. Mar­ras­kuun lo­pus­sa pää­dyt­tiin sii­hen, et­tä syk­syl­lä lu­kion­sa aloit­ta­neen 16-vuo­tiaan Maa­rit-tyt­tä­ren op­pi­kir­jat ovat per­heel­le kes­tä­mät­tö­män suu­ri me­noe­rä. Niin lop­pui lu­kio.

Suo­men lu­kio­lais­ten lii­ton pu­heen­joh­ta­ja Vee­ra Svahn ker­too, et­tä lu­kio­kir­joi­hin ku­luu yh­teen­sä noin 1 500 eu­roa op­pi­las­ta koh­ti, mi­kä­li ne os­te­taan uu­si­na. Lu­kion kes­keyt­tää erään ti­las­ton mu­kaan noin nel­jä pro­sent­tia ikä­luo­kas­ta. Mo­ni kes­keyt­tä­jä siir­tyy suo­raan am­ma­til­li­seen kou­lu­tuk­seen. Usein syy­nä on mie­len muut­tu­mi­nen pi­kem­min­kin kuin opin­to­jen hin­ta.
­
Bäck-Myl­lä­rin per­heen ta­ri­na ker­too kui­ten­kin, et­tä maail­mal­la ihas­tel­lus­sa ja lä­hes mak­sut­to­mas­sa kou­lu­tus­jär­jes­tel­mäs­sä on ny­kyi­sel­lään­kin op­pi­laan ko­koi­sia rai­lo­ja. On mur­heel­lis­ta, et­tä opin­to­suun­ni­tel­mia jou­du­taan mis­sään ko­dis­sa te­ke­mään mui­den asioi­den kuin nuor­ten haa­vei­den ja unel­mien poh­jal­ta.

Kym­me­net­tu­han­net suo­ma­lais­nuo­ret ovat jo ti­pah­ta­neet op­pi­mi­sen ja työn­teon ul­ko­puo­lel­le – suo­ras­taan ka­don­neet yh­teis­kun­nan kar­tal­ta. Sel­lai­seen ei lä­hi­vuo­si­kym­me­ni­nä ole enää va­raa.

Sik­si hal­li­tus­oh­jel­maan on kir­jat­tu hy­vä ja toi­vot­ta­vas­ti vii­sai­siin toi­miin joh­ta­va sel­vi­tys­han­ke: voi­si­ko toi­sen as­teen op­pi­ma­te­riaa­lit kor­va­ta ve­ro­va­roin eli muut­taa mak­sut­to­mik­si?

Jo­kai­nen opis­ke­li­joil­le sy­sät­ty mak­su uh­kaa pai­sut­taa kel­kas­ta pu­toa­vien, yh­teis­kun­taan pet­ty­vien ja maal­le kal­liik­si koi­tu­vien jouk­koa.
Ei­kö Suo­mel­la ole va­raa kir­joi­hin? Edes vä­hä­va­rai­sil­le?

http://www.hs.fi/paivanlehti/#09012013/paakirjoitukset/Leip%C3%A4%C3%A4+ilman+kirjoja+vailla/a1357629957953

QuoteEi­kö Suo­mel­la ole va­raa kir­joi­hin? Edes vä­hä­va­rai­sil­le?

Ei! Suomen pitää hassata verovaroja ulkkisten ilmaiseen koulutukseen!

Oli vissiin pirusti lainaa okt:stä kun ovat aivan varattomia.

Kukaan ei muistanut kertoa lukion lopettaneelle tytölle, että opiskelutarkoitukseen saa kirjan kopioida... Myös skannaaminen/kamerakännykällä kuvaaminen ovat laillisia keinoja omaan käyttöön.

Ei niitä kirjoja välttämättä edes tarvitse, voi lainata tai kopioida. Toisaalta kustannus on noin 40€ kuukaudessa, sen rahan repii vaikka kiven silmästä. Veikkaan muita syitä, tuo vain sattui olemaan "hyväksyttävä" tekosyy.

Elämässä tulee eteen tiukkoja paikkoja, nyt mentiin polvillee muutaman kympin takia. Ei lupaa hyvää. Tosin äiti on työtön, isä on työtön...

Quote from: hyperbeli on 11.01.2013, 22:41:23
Kukaan ei muistanut kertoa lukion lopettaneelle tytölle, että opiskelutarkoitukseen saa kirjan kopioida... Myös skannaaminen/kamerakännykällä kuvaaminen ovat laillisia keinoja omaan käyttöön.

No niinpä tietysti. Onkohan nuoriso jo keksinyt että yhden kirjan voi ostaa, skannata ja jakaa vaikka kymmenelle.  Ulkomailta tiedän jo (kalliita yksityis)kouluja joissa lukukauden hintaan kuuluu koulun läppäri ja kirjat netissä.

Oikeasti persaukisella ei tietenkään ole laitetta jolla kirjaa voisi käyttää tunnilla. Vaikka eipä ole pitkään aikaan tullut vastaan kunnansyöttilästä jolla ei älypuhelinta olisi.

Köyhyys on niin suhteellista.

Quote from: hyperbeli on 11.01.2013, 22:41:23
Kukaan ei muistanut kertoa lukion lopettaneelle tytölle, että opiskelutarkoitukseen saa kirjan kopioida... Myös skannaaminen/kamerakännykällä kuvaaminen ovat laillisia keinoja omaan käyttöön.

Opiskelutarkoituksessa kirjan saa kirjan kopioida? Hiukan epäilen, että ei saa kopioida eikä kuvata edes omaan käyttöön, koska kukapa niitä kirjoja ostaisi omaksi, jos oppilaitoksissa voisi vapaasti opiskella paperipinkan tai digitaalisen tiedoston kanssa. Jos oppikirjojen kopiointi olisi täysin vapaata, sillä olisi ainakin merkittävä vaikutus kirjojen hintapolitiikkaan, mikä ei tosin olisi ollenkaan huono juttu.

Erään oppikirjan toisella sivulla todetaan kopiointiehdoista näin: "Tämä teos on oppikirja. Teos on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Teoksen valokopioiminen on kielletty, ellei valokopiointiin ole hankittu lupaa. Tarkista, onko oppilaitoksellanne voimassaoleva valokopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry, www.kopiosto.fi/. Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty."

Tämän mukaan saa kopioida:

http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2011/05/kumpi-voittaa-oikeus-yksityiskopioon-vai-kopiointikielto/

Asiaa vain sivuten: mikäli haluttaisiin, siis poliitikot eivät olisi sanoma-wsoyn renkejä, niin oppikirjakustannukset saataisiin helposti murto osaan.

Osa kirjoista määriteltäisiin sellaisksi joita ei sitten turhanpäiten päiviteltäisi joka vuosi vaan mentäisiin ainakin 10 vuotta, sitten osa sellaisiksi joilla mentäisiin useampi vuosi ja sitten ehkä vain muutama kirja joita olisi syytä päivittää vuosittain tai joka toinen vuosi.

Tämän lisäksi voisi miettiä osan kursseista siirtämistä kokonaan nettimateriaalin varaan, tämä materiaali olisi toki sitten tuotettu jonkun toimesta sinne. Tämä onnistuu todella laajassa mitassa ja yliopistotasolla Intiassa niin kai meillä nyt muutama lukiokurssi sinne saataisiin?

Ai niin missä maasutusrahat? Unohtaka koko juttu, sinipunavirherpumppu saa rahaa ja erkko tuottaa joka vuodelle omat erinlaiset kirjat kun 2. asteen yhtälöt ja integraalit muuttuvat niin vitusti joka vuosi puunilaissotien kanssa.

QuoteOsa kirjoista määriteltäisiin sellaisksi joita ei sitten turhanpäiten päiviteltäisi joka vuosi vaan mentäisiin ainakin 10 vuotta, sitten osa sellaisiksi joilla mentäisiin useampi vuosi ja sitten ehkä vain muutama kirja joita olisi syytä päivittää vuosittain tai joka toinen vuosi.

Näin se pitäisi olla. Jos olisi e-kirjat niin relevantit kohdat voisi päivittää. Toisinaan maiden nimet vaihtuu.

Että yksityiskäyttöön saa sittenkin kopioida, jos tätä kopiota ei ota mukaansa eikä esittele sitä missään julkisissa tiloissa? Okei. Sitten voin avoimesti tunnustaa, että olen kopioinut valokuviksi sen oppikirjan, jonka toiselta sivulta otin ukaasin kopiointiehdoista.

Quote from: Jaska Pankkaaja on 12.01.2013, 19:33:37
Unohtaka koko juttu, sinipunavirherpumppu saa rahaa ja erkko tuottaa joka vuodelle omat erinlaiset kirjat kun 2. asteen yhtälöt ja integraalit muuttuvat niin vitusti joka vuosi puunilaissotien kanssa.

Yhtälöt pysyy, kanankasvatus on tullut turhaksi, mutta historian oppikirjat pitää edelleen kirjoittaa uudestaan aina parin kymmenen vuoden välein.

Joka YYA-sopimusta muistaa, sitä tikulla silmään.

Ainakin täällä Helsingissä käytännössä kaikki opettajien vaatimat kirjat löytyy kirjastoista. Joten sinne vaan niitä lainaamaan.

Quote from: Jaska Pankkaaja on 12.01.2013, 19:33:37
Osa kirjoista määriteltäisiin sellaisksi joita ei sitten turhanpäiten päiviteltäisi joka vuosi vaan mentäisiin ainakin 10 vuotta, sitten osa sellaisiksi joilla mentäisiin useampi vuosi ja sitten ehkä vain muutama kirja joita olisi syytä päivittää vuosittain tai joka toinen vuosi.

Juuri näin. Opetushallitus on pullollaan virkamiehiä, joiden pääasiallisena tehtävänä on uusia oppikirjoja mahdollisimman usein. Mukaan lukien matematiikan, kielten, ja historian oppikirjat. Ikäänkuin nuo aineet oikeasti muuttuisivat joka vuosi.  >:(

Kuka hyötyy ? Ei ainakaan oppilaat , ei opettajat, ei oppilaiden vanhemmat, eikä veronmaksajat jotka ovat viimekätisiä ylisuuren hallinnon maksajia.
Hyötyjiä ovat virkamiehet, kustantajat ja kirjakaupat.  Eli, Follow The Money.