Hommaforum Testi

QuoteEdistyksen asiaa ja uudistuksia
Kolumni: Tänään päättyy yksi vaihe Päivälehden ja Helsingin Sanomien historiassa.
6.1.2013

Mikael Pentikäinen
HELSINGIN SANOMAT

Päivälehden ja Helsingin Sanomien historian yksi ikonimainen kuva on vuodelta 1893.
Pöydän äärellä on yhdeksän vakavaa miestä, joista osa istuu ja osa seisoo. Toimituksen ensimmäinen vahva nainen, toimittaja Tekla Hultin, tuli Päivälehden ulkomaanosastolle samana vuonna, mutta kuvaan hän ei ole ehtinyt.

Äänessä näyttää olevan kirjailija Juhani Aho, joka oli Päivälehden aktiivinen tekijä. Hän osoittaa pöydällä olevasta lehdestä jotain toimittaja-kirjailija Santeri Ivalolle. Muut seuraavat tilannetta.
Herrojen pöydällä on Päivälehti, joka oli perustettu muutamia vuosia aiemmin, marraskuussa 1889.

Päivälehti oli koko ilmestymisensä ajan joko joitakin senttejä broadsheet-kokoa pienempi tai suurempi. Koko vakiintui nykyiseen broadsheetiin vuonna 1904, kun saatiin uusi painokone.
Tiistaina 8. tammikuuta 2013 Helsingin Sanomien sivut muuttuvat tabloidikokoisiksi. Samalla päättyy yksi pitkä vaihe lehden historiassa, broadsheet-lehden aika.

Päivälehden ja Helsingin Sanomien toimintaan on liittynyt alusta asti muutamia piirteitä, välillä vahvempina ja välillä heikompina.
Ensimmäinen on edistyksen asia.
Jo ennen Päivälehden perustamista kirjailijat Juhani Aho (silloin vielä Brofeldt) ja Arvid Järnefelt sekä päätoimittaja Eero Erkko etsivät kiertokirjeellä tukijoita lehdelle, jota he olivat perustamassa Helsinkiin.
Uusi lehti asettuisi kiertokirjeen mukaan "ajan kysymysten suhteen kaikinpuolista edistystä puolustavalle n.s. vapaamieliselle kannalle".
Uudesta lehdestä haluttiin haastaja Uudelle Suomettarelle, joka oli Suomalaisen puolueen lehti, ja ruotsinkieliselle Hufvudstadsbladetille, joka oli tuolloin levikiltään maan suurin lehti.

Lehtihanketta lähti tukemaan joukko kulttuurivaikuttajia, muun muassa tunnetut kirjailijat Santeri Alkio, Minna Canth ja Matti Kurikka.
"Kansamme toiveitten esiin tuojaksi, sen tarpeitten vilpittömäksi tulkiksi on tämä lehti aijottu", ensimmäisessä Päivälehdessä todettiin.
Suomalaisuuden ja edistyksen asian ajaminen oli alkuvuosikymmeninä vaikeaa – niin taloudellisesti kuin poliittisestikin.
Sortokauden sensuuri esti tiettyjen kriittisten juttujen julkaisun ja johti huhtikuussa 1900 päätoimittaja Erkon eroon. Vuonna 1903 Erkko karkotettiin maasta, ja vuonna 1904 Päivälehti lakkautettiin lopullisesti.

Neljä päivää Päivälehden lakkauttamisen jälkeen 7. heinäkuuta 1904 julkaistiin Helsingin Sanomien ensimmäinen näytenumero – broadsheet-koossa.
Toinen Päivälehden ja Helsingin Sanomien vaiheita leimannut piirre on ollut vahva usko laadukkaaseen sisältöön ja rohkeaan uudistamiseen.

Toimitukseen on aina etsitty parhaita kirjoittajia, ja usein siinä on onnistuttu. Jo ensimmäisessä Päivälehdessä luvattiin, että sisällöstä tulee "vilkas ja huvittava".
Vuoden 1893 kuvassa on neljä maineikasta kirjailijaa: Aho, Ivalo, Järnefelt ja Kasimir Leino.
Heidän jälkeensä HS:n tekijöiden joukossa on ollut useita palkittuja toimittajia ja kirjailijoita. Moni kirjoittaa tässäkin lehdessä.
[...]
Kansainvälinen läsnäolo on ollut tärkeää alusta lähtien. Juhani Aho kirjoitti ensimmäisiin lehtiin Pariisista, runoilija J. H. Erkko Belgiasta.
Vahva kirjeenvaihtajaverkko ja laadukas kansainvälinen sisältö ovat HS:n olennainen tavaramerkki edelleen. Tämän vuoden alusta HS:llä on kirjeenvaihtaja ensimmäisen kerran myös Istanbulissa Turkissa. Siellä on aloittanut toimittaja Minna Nalbantoglu.
[...]
Merkittäviä kehitysaskelia ovat olleet myös toimittajakoulu vuonna 1967,...
[...]
Viime kuukausina Helsingin Sanomissa on toteutettu jälleen mittavaa kehitysohjelmaa.
Marraskuussa muutimme verkkopalvelumme pääosin maksulliseksi. Joulukuussa Nelosen televisiouutiset alkoivat HS-toimituksesta ja Metron toimitus siirtyi osaksi Helsingin Sanomia.

Tulevana tiistaina 8. tammikuuta Helsingin Sanomat ilmestyy uudessa koossa ja muutenkin uudistuneena.
Edelleen uskomme lujasti Päivälehden ja HS:n perinteisiin vahvuuksiin, edistyksellisyyteen ja rohkeaan uudistamiseen.

Kumpaakin toteutamme parhaan taitomme mukaan, tavoitteenamme lukijan hyvä ja parempi maailma.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Edistyksen+asiaa+ja+uudistuksia/a1357363789511

Muutama poiminta päivän HS:n parhaan taitonsa mukaan ja lukijan hyvää & parempaa maailmaa taivoittelevista jutuista:

QuoteVieraskynä
Omahoidon lisääminen olisi kaikkien etu
Vieraskynä: Sähköiset hoitopalvelut parantaisivat kansalaisten mahdollisuuksia pitää huolta terveydestään ja antaisivat lääkäreille lisää aikaa varsinaiseen hoitotyöhön.
--------------------------------------------------------------------------------
Antti Kivelä

[...]
Säh­köi­siä oma­hoi­to­rat­kai­su­ja tut­ki­taan ter­vey­den­huol­los­sa nyt ura­kal­la, sil­lä ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set kas­va­vat ko­vaa vauh­tia. Väes­tön ikään­ty­mi­nen, po­ti­lai­den muut­tu­mi­nen hoi­det­ta­vis­ta asiak­kaik­si se­kä hoi­to­jen ke­hit­ty­mi­nen ja kal­lis­tu­mi­nen ai­heut­ta­vat sen, et­tä ter­veys­pal­ve­lu­jen kus­tan­nus­ten osuus brut­to­kan­san­tuot­tees­ta on kas­va­mas­sa yli kan­san­ta­louk­sien kan­to­ky­vyn.
[...]
Kir­joit­ta­ja on Sit­ran joh­ta­ja.

http://www.hs.fi/paivanlehti/#06012013/paakirjoitukset/Omahoidon+lis%C3%A4%C3%A4minen+olisi+kaikkien+etu/a1357363593748

QuotePitkä tie yöllä päivystykseen
Kainuun hallintokokeilun tilalle tuli Attendo Oy, joka ei halua järjestää yöpäivystystä Puolangalla.

PUO­LAN­KA. Mil­tä hel­sin­ki­läi­ses­tä tun­tui­si, jos hä­nen pi­täi­si vie­dä yöl­lä kor­va­ki­vus­ta kär­si­vä lap­si lää­kä­riin Tam­pe­reel­le? Yh­tä pit­kä mat­ka on nyt puo­lan­ka­lai­sil­la il­ta- ja yö­päi­vys­tyk­seen, kun päi­vys­tys siir­tyi vuo­den alus­ta Kuu­sa­mon ter­veys­kes­kuk­sen hoi­det­ta­vak­si.

"Kuu­sa­mo on ai­van vää­räs­sä suun­nas­sa, sil­lä lä­him­mät sai­raa­lat ovat Ka­jaa­nis­sa ja Ou­lus­sa", puo­lan­ka­lai­nen To­ni Sii­vik­ko huo­maut­taa.
Hän on juu­ri pois­tu­nut lää­kä­rin vas­taan­otol­ta Puo­lan­gan ter­veys­kes­kuk­ses­ta, jo­ta pyö­rit­tää ar­ki­päi­vi­sin yk­si­tyi­nen At­ten­do Oy.

At­ten­do vas­taa nyt ko­ko kun­nan so­siaa­li- ja ter­vey­den­huol­lon jär­jes­tä­mi­ses­tä. Yri­tys ei kui­ten­kaan ha­lua jär­jes­tää yö­päi­vys­tys­tä Puo­lan­gal­la, kos­ka se tu­li­si liian kal­liik­si.
"Em­me va­li­tet­ta­vas­ti on­nis­tu­neet sol­mi­maan päi­vys­tys­so­pi­mus­ta Ou­luun Poh­jois-Poh­jan­maan sai­raan­hoi­to­pii­rin kans­sa em­me­kä Ka­jaa­nin so­te-kun­tayh­ty­män hal­li­tuk­sen kans­sa", ker­too At­ten­don alue­joh­ta­ja Ma­ren Olk­ko­nen.
Puo­lan­ka­lai­nen voi Olk­ko­sen mu­kaan men­nä myös Ou­lun Ter­veys­ta­lon yleis­lää­kä­rin vas­taa­no­tol­le, mut­ta vain kel­lo 21:een saak­ka. Sen jäl­keen au­ton nok­ka pi­tää kään­tää Kuu­sa­moon.
[...]

http://www.hs.fi/paivanlehti/#06012013/kotimaa/Pitk%C3%A4+tie+y%C3%B6ll%C3%A4+p%C3%A4ivystykseen/a1357363631775

QuoteHusin yksityissairaala saanee aloitusluvan kiistoista huolimatta
Toimitusjohtaja ihmettelee viranomaisten viivyttelyä luvan myöntämisessä.
--------------------------------------------------------------------------------
Johanna TikkanenHS

Hel­sin­gin ja Uu­den­maan sai­raan­hoi­to­pii­rin (Hus) yk­si­tyis­sai­raa­la Hyk­sin Oy avan­nee oven­sa tam­mi-hel­mi­kuun vaih­tees­sa. Kun­nol­la toi­min­ta käyn­nis­tyy näil­lä nä­ky­min maa­lis­kuus­sa, pa­ri kuu­kaut­ta aiot­tua myö­hem­min.

Sai­raa­lan oli tar­koi­tus pääs­tä vauh­tiin jo vuo­den alus­ta, mut­ta se ei ole tois­tai­sek­si saa­nut vi­ran­omaisil­ta aloi­tus­lu­paa.
"Jä­tim­me lu­pa­ha­ke­muk­sen hei­nä­kuus­sa ja toi­voim­me saa­vam­me aloi­tus­lu­van lo­ka­kuus­sa, jot­ta voi­sim­me al­kaa mark­ki­noi­da pal­ve­lui­tam­me."
"Nyt pro­ses­si on kes­tä­nyt jo yli kuu­si kuu­kaut­ta. Ei hom­ma toi­mi niin, et­tä he­ti kun ovet ava­taan, ti­lat täyt­ty­vät asiak­kais­ta", toi­mi­tus­joh­ta­ja Jan­ne Aal­to­nen har­mit­te­lee.

Toi­min­ta­lu­van sai­raa­lal­le myön­tää Ete­lä-Suo­men alue­hal­lin­to­vi­ras­to (a­vi). Avin ter­vey­den­huol­lon yli­tar­kas­ta­ja Rai­li Heik­ki­sen mu­kaan lu­van an­ta­mis­ta on hi­das­ta­nut osal­taan se, et­tä Hyk­sin Oy on toi­mit­ta­nut vii­me syk­sy­nä pyy­det­ty­jä asia­kir­jo­ja aviin vii­veel­lä.
[...]
Toi­mi­tus­joh­ta­ja ei nie­le se­li­tys­tä. Vi­ran­omai­sil­la kes­ti hä­nen mu­kaan­sa tol­kut­to­man kauan päät­tää, ku­ka voi tar­kas­taa sai­raa­lan ti­lat. Lu­paa ei myön­ne­tä, en­nen kuin ti­lo­jen on to­det­tu so­vel­tu­van yk­si­tyis­sai­raa­lan käyt­töön.
"Y­li­pää­tään en ym­mär­rä, mik­si ti­lat pi­tää tar­kas­taa, kun toi­mim­me jul­ki­sen sai­raa­lan toi­mi­vik­si to­de­tuis­sa ti­lois­sa", Aal­to­nen sa­noo.
Avin mu­kaan tar­kas­tus on tar­peen. Se kat­soi, et­tei­vät Hel­sin­gin ter­veys­vi­ran­omai­set voi ar­vioi­da ti­lo­ja jää­viys­on­gel­man vuok­si: Hel­sin­gin kau­pun­ki kun on osa Hu­sia ja Hus on Hyk­sin Oy:n pääo­mis­ta­ja.
[...]
Osa­puo­let ovat vään­tä­neet syk­syn ai­ka­na kät­tä myös sii­tä, pi­tää­kö yk­si­tyis­sai­raa­lan hen­ki­lö­kun­nan ol­la suo­ras­sa työ­suh­tees­sa Hyk­sin Oy:n kans­sa.
Avi vaa­tii, et­tä jo­kai­seen sai­raa­lan yk­sik­köön pi­tää pal­ka­ta riit­tä­väs­ti omaa hen­ki­lö­kun­taa vä­hin­tään osa-ai­kai­seen työ­suh­tee­seen, kun taas Hyk­sin Oy oli­si ha­lun­nut os­taa muut kuin lää­kä­ri­pal­ve­lut ali­han­kin­ta­na Hu­sil­ta.

http://www.hs.fi/paivanlehti/#06012013/kaupunki/Husin+yksityissairaala+saanee+aloitusluvan+kiistoista+huolimatta/a1357363743304

QuoteKirjat
Wienin porteilla tavataan
Onko islam väkivaltainen uskonto? Onko islam sodassa länsimaailmaa vastaan?
--------------------------------------------------------------------------------
Ville SimiläHS

Jaak­ko Hä­meen-Ant­ti­la: Is­la­min miek­ka. Idän ja län­nen konf­lik­tien his­to­ria. Ota­va. 240 s.

Pa­les­tii­na, Af­ga­nis­tan, Syy­ria. Ha­mas, Ta­le­ban, al-Qai­da.
Is­la­mi­lai­sis­sa mais­sa ei to­ti­ses­ti ele­tä rau­han ai­kaa. On­ko is­lam poh­jim­mil­taan mui­ta us­kon­to­ja vä­ki­val­tai­sem­pi?
Ky­sy­mys on niin il­mei­nen, et­tä sii­tä on kir­joi­tet­tu kiih­kot­to­mas­ti häm­mäs­tyt­tä­vän vä­hän.

Pro­fes­so­ri Jaak­ko Hä­meen-Ant­ti­lan Is­la­min miek­ka saat­taa ol­la en­sim­mäi­siä suo­mek­si il­mes­ty­nei­tä teok­sia is­la­mi­lai­sen vä­ki­val­lan his­to­rias­ta.
On­ko so­ta jo Ko­raa­nis­sa suu­rem­mas­sa roo­lis­sa kuin vaik­ka­pa Raa­ma­tus­sa?
Vas­taus on Hä­meen-Ant­ti­lan mu­kaan kyl­lä: Raa­mat­tu on pa­si­fis­ti­sem­pi kir­ja kuin Ko­raa­ni.
[...]
Al-Qai­dan ter­ro­ri-is­kut Lon­toos­sa ja Mad­ri­dis­sa oli­vat Eu­roo­pan tu­hoi­sim­mat ai­na "vas­ta-ji­ha­dil­la" is­ku­jaan pe­rus­tel­leen An­ders Beh­ring Brei­vi­kin is­kuun as­ti.
Brei­vik sai in­noi­tus­ta "Wie­nin kou­lu­kun­nas­ta", löy­häs­tä in­ter­ne­tyh­tei­sös­tä, jon­ka ni­mi viit­taa Wie­nin tais­te­luun 1683. Sil­loin is­la­min­us­koi­sen Os­ma­nien val­ta­kun­nan ete­ne­mi­nen sy­vem­mäl­le Eu­roop­paan päät­tyi Wie­nin por­teil­le.
[...]

http://www.hs.fi/paivanlehti/#06012013/ulkomaat/Wienin+porteilla+tavataan/a1357363791608

Mielipidesivulta poimittua (mielipiteitä eri aiheista on kaiken kaikkiaan 9, joista 5 sivuaa Abu Hannaa, rasismia ja/tai mamuja):

QuoteVastavirtaan kulkeva joutuu kohtaamaan ennakkoluuloja

QuoteKenen vieruspaikka täyttyy viimeisenä?

QuoteMonet vierastavat erilaista ulkonäköä

QuoteSuomi oli toisenlainen maa vielä muutama vuosikymmen sitten
Else-Maj Suolinna filosofian tohtori, Turku

Ha­luan esit­tää van­hem­man ih­mi­sen nä­ke­myk­sen "ra­sis­mis­ta". Kun olim­me lap­sia, Suo­mes­sa ei juu­ri ol­lut muun ro­tui­sia. En­sim­mäi­set kos­ke­tuk­set hei­hin oli­vat olym­pia­lai­set vuon­na 1952. Sa­na nee­ke­ri on meil­le neut­raa­li sa­na.
Ih­mi­nen ih­met­te­lee ai­na eri­lai­suut­ta. Se on var­maan mei­dän gee­neis­säm­me ja jo­pa eloon­jää­mi­sen eh­to. Olin Kii­nas­sa eläin­tar­has­sa ai­noa­na ul­ko­maa­lai­se­na ja mi­nua tui­jo­tet­tiin. Kom­ment­te­ja en ym­mär­tä­nyt. Jos­kus on tul­tu kos­ket­ta­maan vaa­leaa tuk­kaa. Ei se ole ra­sis­mia!
Nuo­ret ei­vät eh­kä ym­mär­rä, et­tä Suo­mi oli eri­lai­nen maa vie­lä 20–30 vuot­ta sit­ten. Jo­ku van­hus voi hy­vin ih­me­tel­lä mus­taa ihoa ja ha­lu­ta kos­ket­taa. Mei­dän pi­täi­si op­pia pu­hu­maan asial­li­ses­ti maa­han­muu­tos­ta ja eri­lai­suu­des­ta, ja myös van­huk­sis­ta ja nuo­ris­ta.

http://www.hs.fi/paivanlehti/#06012013/mielipide/Lyhyesti/ar1357364727258

QuoteToinen mies
Umalauta!
--------------------------------------------------------------------------------
Pentti Järvinen

Suo­ma­lai­nen kes­kus­te­lu­il­ma­pii­ri on muut­tu­nut.
– Avoi­mem­paan suun­taan.
– Se on pal­jon avoi­mem­pi kuin Hol­lan­nis­sa.
– Ra­sis­mis­ta­kin pys­ty­tään pu­hu­maan sen oi­keal­la ni­mel­lä.
– Pal­jon oi­keam­mal­la ni­mel­lä kuin Hol­lan­nis­sa.
– Meil­lä on ky­ky kat­soa pei­liin.
– Ja ky­syä. . .
– Ku­ka per­ke­le on se yli kah­dek­san­kymp­pi­nen mum­mo, jo­ka hauk­kuu tääl­lä et­ni­sen ul­ko­näön pe­rus­teel­la toi­sen las­ta!
– Toi­saal­ta meil­lä on myös ky­ky ar­vioi­da oman kä­si­tys­ky­kym­me ra­jo­ja.
– Nöy­räs­ti.
– Epäil­lä tie­to­jem­me va­ja­vai­suut­ta.
– Ja ky­syä. . .
– On­ko mah­dol­lis­ta, et­tä suo­ma­lai­nen mum­mo voi­si iki­nä syyl­lis­tyä ku­va­tun­lai­seen käy­tök­seen?
– Vai oli­si­ko sit­ten­kin ky­sy­myk­ses­sä muun­maa­lai­nen mum­mo?
– Asian kä­sit­te­ly jäi va­li­tet­ta­vas­ti vä­hän kes­ken, kos­ka pre­si­den­tin esi­merk­ki pal­kan­leik­kauk­ses­ta aloit­ti uu­den ar­vo­kes­kus­te­lun ja täl­lä ker­taa ah­neu­des­ta.
[...]

http://www.hs.fi/paivanlehti/#06012013/ihmiset/Umalauta/a1357363606199

QuoteViIkon lopuksi
Rajkumar, Besarion, Ernesto ja Ali

Suomi haluaa rauhanrakennuksen suurvallaksi. Meidän pitää kysyä neuvoja niiltä suomalaisilta, jotka todella tietävät, millaista on elämä nykyaikaisessa konfliktissa.
--------------------------------------------------------------------------------
Tommi Nieminen [email protected] Twitter: @TommiHNieminen
Pals­tal­la ar­vioi­daan ko­ti­maan ja maail­man asioi­ta, kos­ke­tu­se­täi­syy­del­tä. Kir­joit­ta­ja Tom­mi Nie­mi­nen on sun­nun­tai­toi­mi­tuk­sen toi­mit­ta­ja.

Ai mi­tä mää te­ki­sin, jos oli­si kään­ny­tet­ty ta­kai­sin Sri Lan­kaan", sri­lan­ka­lai­nen Raj­ku­mar Sa­ba­na­de­san poh­dis­ke­li vas­taan­ot­to­kes­kuk­ses­sa Tam­pe­reel­la ke­vääl­lä 2004.
Is­tuim­me tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den ah­taas­sa kah­vi­huo­nees­sa, sil­lä tein tur­va­pai­kan­ha­ki­jois­ta jut­tua Ima­geen. Raj­ku­mar hy­myi­li le­veäs­ti ja vas­ta­si: "Mää oli­sin van­ki­las­sa, kuol­lut tai Jaff­nas­sa liit­ty­mäs­sä ta­mi­liar­mei­jaan."
Raj­ku­mar oli har­vi­nai­sen kiin­nos­ta­va pa­ko­lai­nen, sil­lä hä­nel­le oli käy­nyt hy­vin. Hän oli vuon­na 1994 paen­nut Sri Lan­kan si­säl­lis­so­taa, jo­hon hän oli osal­lis­tu­nut ta­mi­li­vä­hem­mis­tön Ta­mil Ee­lam -sis­si­jär­jes­tön juok­su­poi­ka­na, lää­kin­tä­mie­he­nä ja so­ta­ku­vaa­ja­na. Vain vuo­si­kym­men myö­hem­min hän pu­hui jo sa­mal­la nuo­til­la kuin rock­muu­sik­ko Pa­te Mus­ta­jär­vi. "Mää jo­ten­kin tie­sin, et­tä mää jään tän­ne. Mää olin in­teg­roi­tu­nut Suo­meen juo­mal­la pu­bis­sa kal­jaa."
[...]
Suo­mel­la on tä­tä ny­kyä yh­teen­sä noin 385 rau­han­tur­vaa­jaa ja so­ti­las­tark­kai­li­jaa maail­man eri krii­sia­lueil­la. Meil­lä on CMI eli Mart­ti Ah­ti­saa­ren pe­rus­ta­ma toi­mis­to, jol­la on pro­jek­te­ja esi­mer­kik­si pa­les­tii­na­lai­sa­lueil­la, Af­ga­nis­ta­nis­sa ja Ete­lä-Su­da­nis­sa. Kir­kon ul­ko­maan­apu sel­vit­tää konf­lik­tia esi­mer­kik­si So­ma­lias­sa, ja siel­lä mu­ka­na on myös yk­si suo­men­so­ma­li, es­poo­lai­nen kau­pan­pi­tä­jä Ab­dul­la­hi Fa­rah. Ul­ko­mi­nis­te­riö taas puu­ha­si Hel­sin­kiin Lä­hi-idän ydin­ase­ko­kous­ta jou­lu­kuul­le, mut­ta se pe­ruun­tui tois­tai­sek­si. Kan­san­edus­ta­ja Pek­ka Haa­vis­to (vihr) on vä­lit­tä­nyt rau­haa YK:n ja EU:n man­daa­teil­la So­ma­lias­sa, Dar­fu­ris­sa ja Su­da­nis­sa.
[...]
Ne Raj­ku­ma­rin ta­pai­set suo­ma­lai­set, jot­ka ovat elä­neet kes­kel­lä konf­lik­tia. So­ti­neet, pii­les­kel­leet, pe­län­neet tai paen­neet.
On ai­ka kai­vaa hei­dät esiin.
Sil­lä Suo­mi on hei­tä täyn­nä.
Muu­ta­ma vuo­si sit­ten is­tuin Geor­gian en­ti­sen pää­mi­nis­te­rin, Be­sa­rion Gu­guš­vi­lin, olo­huo­nees­sa Van­taan Ra­ja­ky­läs­sä. Be­sa­rion oli ol­lut pää­mi­nis­te­ri­nä hy­vin se­ka­va­na ai­ka­na, elo­kuus­ta 1991 tam­mi­kuu­hun 1992, kun maa oli juu­ri it­se­näis­ty­nyt ha­joa­vas­ta Neu­vos­to­lii­tos­ta.
Geor­giaa joh­ti pre­si­dent­ti Zviad Gam­sa­hur­dia, ja kun hä­nen hal­lin­ton­sa kaa­det­tiin val­lan­kaap­pauk­ses­sa tam­mi­kuus­sa 1992, myös pää­mi­nis­te­ri Gu­guš­vi­li läh­ti maan­pa­koon Tše­tše­niaan. Siel­tä hän pää­tyi Suo­meen vuon­na 1995 ja sai tääl­tä tur­va­pai­kan.
"Teh­dään tä­mä asia nyt täy­sin sel­väk­si", Be­sa­rion sa­noi päät­tä­väi­ses­ti. "En ole Geor­gian ex-pää­mi­nis­te­ri, vaan olen edel­leen Geor­gian ai­noan lail­li­sen hal­li­tuk­sen pää­mi­nis­te­ri."
Se oli to­ki hie­man eri­kois­ta uhoa Van­taan Ra­ja­ky­läs­sä, mut­ta kuun­te­lin tar­kas­ti, sil­lä uhoa­ja oli sen­tään en­ti­nen pää­mi­nis­te­ri.
[...]

http://www.hs.fi/paivanlehti/#06012013/sunnuntai/Rajkumar+Besarion+Ernesto+ja+Ali/a1357363742263

Last but not least:

QuoteAtlaksen harteilla

Atlas Saarikoski on ollut eläinaktivisti, homoanarkisti ja talonvaltaaja. Joulukuun puolivälissä hänet nimitettiin feministisen Tulva-lehden päätoimittajaksi. Entisestä maineesta on tullut myös taakka.
--------------------------------------------------------------------------------
Asta Leppä

Vää­ri­nym­mär­ret­ty. Sel­lai­sel­ta At­las Saa­ri­kos­ki kuu­los­taa, vaik­ka var­mas­ti in­hoaa­kin luon­neh­din­taa. Haas­tat­te­lun ku­lues­sa hän täh­den­tää, et­tei ole san­ka­ri ei­kä jee­sus­kaan, jo­ten luul­ta­vas­ti hän­tä kiin­nos­taa yh­tä vä­hän mart­tyy­rin kruu­nu.
Mut­ta tä­mä on pien­tä ver­rat­tu­na nii­hin mää­ri­tel­miin, jot­ka tu­le­vat esiin, kun hän­tä goog­let­taa.
Les­boa­nar­kis­ti. Te­la­ket­ju­fe­mak­ko. Mies­ten­vi­haa­ja. Ma­mu­jen hyy­sä­ri.
[...]

http://www.hs.fi/paivanlehti/#sunnuntai/Atlaksen+harteilla/a1357363562451?src=haku&ref=%23arkisto%2F

Siinä sitä lukijan hyvää ja parempaa maailmaa tuutin täydeltä.

Niinpä pitäisi,  Uudesta Suomesta uutena versiona vähän odotettiin sitä mutta pettymys oli kyllä perinpohjainen.

http://www.hs.fi/kotimaa/N%C3%A4in+tabloidi-Hesarista+tulee+bioj%C3%A4tepussi/a1305559626356

Quote
Miten tabloidi-Hesarista saa taiteltua biojätepussin? Se oli monen lukijan huoli, kun HS kertoi viime keväänä, että lehden sivukoko puolittuu nykyisestä broadsheetista iltapäivälehden kokoiseksi tabloidiksi.

HS pyysi keväällä 2012 lukijoilta taitteluvinkkejä. Ehdotuksia tuli 30. Toimituksen suosikki oli espoolaisen Helena Ruohosen ehdotus.

Ruohonen on biojätepussitaittelun äiti: kun biojätteen erilliskeräily aikanaan alkoi Espoon Tapiolassa – pääkaupunkiseudulla ensimmäisenä – Ruohonen kehitti rullapohja-pussin, jonka taitteluohje julkaistiin HS:n Kuluttaja-sivulla jo 1996. Uusi ehdotus on siitä päivitetty versio, joka onnistuu tumpulaltakin.

"Verenpaine nousee, kun näen ehdotuksia, joissa pussi taitellaan puoliksi ja pienenee. Minun ohjeellani pussista tulee isompi ja rullapohja toimii hyvin, jos laittaa roska-astiaan", hän sanoo.

Ruohonen tukee pohjaa kädellä, kun nostaa sen pois astiasta.

Katso video, kuinka biojätepussi taitellaan.

Noista skrabbin juttuotoksista minulle tulee mieleen hiukka City-lehteä sofistikoituneempi versio tietyn ajatusmaailman kannatuslehdestä. Harmi vaan että kyse on valtakunnan suurimmasta lehdestä.

Sinnekös ne City-lehden toimittajat nielaistiin??

http://lasselaaksonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129291-hesari-on-kuollut-hsri-jumalaa-ei-enaa-tarvitse-pelata

Quote
Hesari on kuollut - HSRI-Jumalaa ei enää tarvitse pelätä

Luin juuri ekan tabloidi-Hesarin. OIlakseen ensimmäinen sukunsa viimeisistä lehti oli todella vastenmielisen surkea paitsi sisällöltään myös ilmiasultaan. Sen lukemiseen meni viisi minuuttia, sillä se ei kiinnostanut. Noilla mainoksilla ei kukaan lehteä kauan tee.

Muutos tabloidiksi romahdutti uskottavuuden, joka näköjään perustuikin enää fyysiseen kokoon. Se antaa niillekin luvan lopettaa joka-aamuinen HS-jumalanpalveluksensa, jotka tähän asti ovat pelänneet, että jos sittenkin Jumala nimeltä HSRI on oikeasti olemassa ja tuomitsee ne, jotka Häneen eivät usko.

Hesari on kuollut. Ne teki sen itse.