Hommaforum Testi

"Ulkomaalaisten ilmainen koulutus hyödyttää myös suomalaista veronmaksajaa"

Lukukausi on päättymässä myös Porvoon Campuksella. Aulassa seisoo joulukuusi, joku säestää pianolla kevyttä puheensorinaa, joka lähtee tilassa parveilevista opiskelijaryhmistä. Puhe soljuu englanniksi. Kaksi ja puoli vuotta sitten englanninkieliset tradenomi- ja restonomiopintonsa (Bachelor of Business Administration ja Bachelor of Hospitality Management) aloittaneet ovat kokoontuneet jakamaan kokemuksiaan ja kertomaan opintojensa edistymisestä. Koulutusohjelmajohtaja Kaija Lindroth on kutsunut myös toimittajan paikalle, sillä häntä suoraan sanottuna jurppii nykyinen populistinen puhe suomalaisten verovaroilla kustannetusta ulkomaalaisten koulutuksesta.

–Olen työssäni tekemisissä satojen ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa ja näen miten kovasti he tekevät töitä opintojensa eteen. Hei eivät ole Kelan opintotuen piirissä, eikä heillä ole perhettä lähellä auttamassa.

–Asia ei ole niin mustavalkoinen, miltä se monissa julkisuudessa esillä olleissa kirjoituksissa näyttää.

Ulkomaalaisten ilmaista opiskelua kritisoitaessa nostetaan esiin kasvavia opiskelijamääriä ja heihin palavia veronmaksajien euroja. Totta on, että ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on lisääntynyt. Tilastokeskuksen tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2010, jolloin ammattikorkeakouluissa opiskeli lähes 8000 ulkomaalaista opiskelijaa ja yliopistoissa hieman yli 7000.

Opiskelu on ulkomaalaisille maksutonta. Tarjolla on iso valikoima englanninkielisiä koulutusohjelmia ympäri maata.

Yhden oppilaan lukuvuoden hinnaksi on arvioitu ammattikorkeakouluissa noin 8000 euroa ja yliopistoissa yli 10000 euroa.

Lindrothin mukaan panostus kannattaa myös suomalaisen veronmaksajan näkövinkkelistä pääasiassa kahdesta syystä. Ensinnäkin ulkomaalaiset opiskelijat ja opettajat tuovat kansainvälisyyttä suomalaisiin korkeakouluihin, joka on ehdoton edellytys, jotta koulut voivat pullauttaa uunista ulos globaaliin maailmaan työllistyviä ihmisiä, oli työpaikka sitten Peking tai Porvoo.

–Meillä on Porvoossakin valtavasti paikallisia yrityksiä, jotka toimivat kansainvälisesti.

Lindrothin mielestä tähän ei riitä ainoastaan koulujen vaihtojärjestelmät, jossa opiskelija viettää halutessaan lukuvuoden ulkomailla.

–Se on kuitenkin pieni osa populasta, joka hakeutuu vaihto-ohjelmiin. Ollaksemme kansainvälisiä, meidän pitää tuoda kansainvälisyys tänne.

Toinen syy, miksi Suomen kannattaa järjestää opetusta myös ulkomaalaisille on se, että Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa ja taustansa vuoksi jo valmiiksi kansainvälistä porukkaa. Saadaksemme heitä tänne Pohjolan perukoille, ilmainen tutkinto on yksi mainio täky...]

Koko juttu:http://www.uusimaa.fi/artikkeli/200376-%E2%80%9Dulkomaalaisten-ilmainen-koulutus-hyodyttaa-myos-suomalaista-veronmaksajaa%E2%80%9D (http://www.uusimaa.fi/artikkeli/200376-%E2%80%9Dulkomaalaisten-ilmainen-koulutus-hyodyttaa-myos-suomalaista-veronmaksajaa%E2%80%9D)



*plonk*  vai miten se nyt menikään..

Tässä ehdotuksia kommenteiksi:

-HAHAHAHAHAHA!
-Paskaa.
-Valehtelee.
-Ämmä on mielisairas.

Noin paksua sontaa ei voi edes alkaa kommentoida. Jäsen ulkopuolinen kommentoi toisessa ketjussa: ei ole edellytyksiä keskustelulle, kun ei ole edes yhteisiä faktoja. 'Nuff said.

VMP

edit: No kommentoidaan nyt sitten jotain. "Hyödyttää veronmaksajaa" tarkoittaa eurojen kulkua veronmaksajan suuntaan tai siis vähäisempää kulkua veronmaksajalta poispäin. Päivänselvää on, että ilmaisen koulutuksen tarjoaminen ulkomaalaisille on veronmaksajille taakka.

Näkisin mielelläni muutakin kuin mutu-ihanuutta. Näppituntumalta sanoisin : puppua.

Taas meitä viedään kahville. Eikö sen tien pitänyt kulkea toiseen suuntaan?

Quote from: OTU on 15.12.2012, 21:24:26Näkisin mielelläni muutakin kuin mutu-ihanuutta.

Älä unta nää. Niinq "kansainvälisyyttä". Kehitysmaailma tulee kylään!

Quote from: MW on 15.12.2012, 21:25:43Taas meitä viedään kahville. Eikö sen tien pitänyt kulkea toiseen suuntaan?

Todellisuus on erilainen lattevyöhykkeelle juuttuneen silmin.

Njoo... maksaahan se monikulttuuriväkikin veroja, mutta en silti kannata noin rohkeita yleistyksiä.

QuoteEnsinnäkin ulkomaalaiset opiskelijat ja opettajat tuovat kansainvälisyyttä suomalaisiin korkeakouluihin, joka on ehdoton edellytys, jotta koulut voivat pullauttaa uunista ulos globaaliin maailmaan työllistyviä ihmisiä, oli työpaikka sitten Peking tai Porvoo.

Erikoisesti rinnastettu opiskelijat ja opettajat.

Quote–Se on kuitenkin pieni osa populasta, joka hakeutuu vaihto-ohjelmiin. Ollaksemme kansainvälisiä, meidän pitää tuoda kansainvälisyys tänne.

Ehkä siitä olisi voinut antaa veronmaksajille vielä jonkin esimerkin, millä tavalla joku afrikkalainen opiskelija on hyödyttänyt porvoolaista oppilaitosta.

Quote from: K.K. on 15.12.2012, 21:14:35
"Ulkomaalaisten ilmainen koulutus hyödyttää myös suomalaista veronmaksajaa"

Lindrothin mukaan panostus kannattaa myös suomalaisen veronmaksajan näkövinkkelistä pääasiassa kahdesta syystä. Ensinnäkin ulkomaalaiset opiskelijat ja opettajat tuovat kansainvälisyyttä suomalaisiin korkeakouluihin, joka on ehdoton edellytys, jotta koulut voivat pullauttaa uunista ulos globaaliin maailmaan työllistyviä ihmisiä, oli työpaikka sitten Peking tai Porvoo.

Ensinnäkin se, että kuskataan kehitysmaista tänne opiskelijoita ei tuo kansainvälisyyttä, vaan kökköenglantia ja lisää alkeellista kehitysmaameininkiä. Jos halutaan kansainvälistyä meitä kannattavalla tavalla, niin silloin suomalaisia opiskelijoita tulee lähettää maailman huippuyliopistoihin. Siellä se huippututkimus ja innovaatiot majailevat. Tähän roskaan poltetuilla rahoilla saataisiin moni opiskelija aidosti kansainvälistymään.

Toiseksi valtiovallan tehtävä ei ole rekrytoida työntekijöitä yrityksille. Yritykset rekrytoivat itse tarvitsemansa työntekijät maailmalta. Suomalaisen koulun ei tarvitse pullauttaa ja veronmaksajien kustantaa mitään "globaaliin maailmaan työllistyviä ihmisiä", koska työpaikkailmoitus paikalliseen ulkomaiseen lehteen riittää henkilökunnan rekrytointiin yrityksille.

QuoteToinen syy, miksi Suomen kannattaa järjestää opetusta myös ulkomaalaisille on se, että Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa ja taustansa vuoksi jo valmiiksi kansainvälistä porukkaa. Saadaksemme heitä tänne Pohjolan perukoille, ilmainen tutkinto on yksi mainio täky...]

Suomessa ei tarvita ulkomaista työvoimaan, ennen kuin työttöminä ja vajaakäytössä olevat omat reservit on käytetty. Kehitysmaasakki ei edelleenkään ole "valmiiksi kansainvälistä porukkaa", syyn tähän oivaltaa vähä-älyinenkin alta aikayksikön.

Kyseessä on ilmainen pulla koulutusohjelmajohtaja Kaija Lindrothille, josta voisi tulla mainio työvoimapulan paikkaaja, kun hänen turha virkansa lopetetaan kehitysmaalaisten ilmaiskoulutuksen alasajon myötä. Turvaneuvostopaikka YK:ssa meni jo, joten edes tästä syystä ei yhteiskunnan varoja ole enää syytä tärvätä harakoille.

EDIT täsmennys

Kaija pelkää työpaikkansa puolesta. Mikä on hyvä.

Quote from: Nikopol on 15.12.2012, 21:19:12
Tässä ehdotuksia kommenteiksi:

-HAHAHAHAHAHA!
-Paskaa.
-Valehtelee.
-Ämmä on mielisairas.

Naulan kantaan.

Meijänkin koulussa on englanninkielinen linja. Suomenkieliset insinöörioppilaat eivät ole missään tekemisissä niiden kanssa, elleivät vapaaehtoisesti lähde mukaan johonkin virkahippiäisten järjestämiin kulttuurientörmäysiltapäiviin. Intran keskusteluissa myös törmää naisopettajiin ja -koordinaattoreihin, jotka ilmeisesti samanmielisten päänsilityksen toivossa kirjoittavat hyvin kukkahattuisia viestejä. Törmätessään vastalauseisiin he pötkivät karkuun ja palaavat vain, jos joku on yltynyt heidän höpötyksiään puolustamaan. He elävät kuplassa eivätkä halua käydä vuoropuhelua. Kaija Lindroth kärsii mahdollisesti tästä AMK-mammojen ammattitaudista.

QuoteLindrothin mukaan panostus kannattaa myös suomalaisen veronmaksajan näkövinkkelistä pääasiassa kahdesta syystä. Ensinnäkin ulkomaalaiset opiskelijat ja opettajat tuovat kansainvälisyyttä suomalaisiin korkeakouluihin, joka on ehdoton edellytys, jotta koulut voivat pullauttaa uunista ulos globaaliin maailmaan työllistyviä ihmisiä, oli työpaikka sitten Peking tai Porvoo.

–?Meillä on Porvoossakin valtavasti paikallisia yrityksiä, jotka toimivat kansainvälisesti.

Melko suomivihamielinen näkökulma. Suomalaiset eivät voi olla kansainvälisiä, mutta tänne tulevat ihmiset ovat automaattisesti kansainvälisiä? Siis mitä hyötyä siitä Suomelle on, jos kouluista saadaan ulos "globaaliin maailmaan työllistyviä ihmisiä"? "Globaali maailma" kun ilmeisesti tarkoittaa jotain muuta paikkaa kuin Suomea. Jenkeissä meininki on varmasti tuhat kertaa kansainvälisempää kuin Suomessa huolimatta koulumaksuista.

QuoteLindrothin mielestä tähän ei riitä ainoastaan koulujen vaihtojärjestelmät, jossa opiskelija viettää halutessaan lukuvuoden ulkomailla.

–?Se on kuitenkin pieni osa populasta, joka hakeutuu vaihto-ohjelmiin. Ollaksemme kansainvälisiä, meidän pitää tuoda kansainvälisyys tänne.

Kuinka suuri osa pitää olla ulkomaista porukkaa, että oltaisiin kylliksi kansainvälisiä? Mitä se edes tarkoittaa? Muutunko minä jollain tavalla kansainväliseksi, jos maksan kiinalaisten opiskelut täällä? Onko kiinalainen automaattisesti kansainvälinen, kun hän nousee lentokoneesta Suomen maaperälle?

QuoteToinen syy, miksi Suomen kannattaa järjestää opetusta myös ulkomaalaisille on se, että Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa ja taustansa vuoksi jo valmiiksi kansainvälistä porukkaa. Saadaksemme heitä tänne Pohjolan perukoille, ilmainen tutkinto on yksi mainio täky.

–?Vaikka olemme tunnettuja hyvistä Pisa-tuloksistamme, ei Suomella ole traditiota kansainvälisessä koulutuksessa. Emme me voisi kilpailla esimerkiksi Englannin korkeakoulujen kanssa, jos meillä olisi yhtä kovat lukukausimaksut, Lindroth huomauttaa.

Onhan se täky, mutta se edelleenkin maksaa. Voisimme maksaa ulkomaalaisille, että he tulevat tänne, mutta se maksaisi vielä enemmän. Englannin lukukausimaksujen ja ilmaisen koulutuksen välillä on paljon vaihtoehtoja. Emmekä kilpaile millään lailla Englannin kanssa edes ilmaisella koulutuksella, joten mikä pointti?

Quote–?Lisäksi tämä on kaukainen, kylmä ja kallis maa. Jo tänne tuleminen esimerkiksi Aasiasta on kallista.

Diipadaapa. Miksi pikkuisen, kaukaisen, kylmään ja kalliin maan pitäisi kustantaa kiinalaisen kalliit matkat ja opiskelu täällä? Että imisimme jotain kansainvälisyysvoimaa heistä? Emme me heistä euroakaan saa takaisin, sillä kuka helvetti haluaa jäädä töihin "kaukaiseen, kylmään ja kalliiseen" maahan, jossa kaiken lisäksi verotetaan hengiltä? Vittu että joillakin on surkea itsetunto.

Jäi tuostakin uutisesta tuo otsikon sanoma välittymättä. Ei siinä esitetty yhtäkään perustelua, miksi ulkkisten ilmainen koulutus hyödyttäisi minua tai ketään muutakaan veronmaksajaa.

Oldie but goodie: (http://nikopol2008.blogspot.fi/2009/09/suomi-tarvitsee-ulkomaalaisia-osa-xxxiv.html) Opettaja-lehti tarjosi ihan samaa kakkaa jo vuosia sitten. Eikä tämä kakkara parane lämmittämällä. Osoittaa vain mokusairaiden itsepäisyyden tosiasioiden edessä.

QuoteKoulutus maksaa rahaa. Koulutuksemme on huippulaatua. Nyt jaamme sitä ilmaiseksi niille jotka vain kehtaavat tulla hakemaan. Jaamme siis puhdasta rahaa pois ilman vastinetta. Tästä ei kyllä bisnes voi kuin parantua, sen verran paska konsepti tämä nykyinen on.

Nykymallia Hannu (Laaksola) perustelee työvoiman tarpeella, joka tyydytettäisiin kätevästi kouluttamalla ulkomaalaisia ihan itse. Tässä kohtaa ei liene sopivaa muistuttaa että Suomessa englanniksi koulutettu huippuosaaja karistaa maamme tomut jalkineistaan heti kun paperi on kädessä. Mutta jos vain jatketaan näin, varmasti jokunen pyllynpyyhkijäkin jää haaviin. Ihan varmasti. Suomen huikea palkkataso ja reilu verotus takaa tämän. Ja Elvis elää.

----

Ja kuinka paljon Suomen potentiaalista hittivientituotetta arvostetaan ulkomailla? 60% ei maksaisi siitä pesoakaan.

Hannun markkinatutkimus nojaa ilmaiskappaleiden jakeluun. Kertokaa joku talousihminen mikä tämän ajattelun fundamentaalinen vika on. Mä en jaksa.

Kasvunäkymien maalaaminen sopii Hannun toimenkuvaan, koska hän ei puhu lehden pääkirjoitussivulla opettajana, veronmaksajana tai edes kansalaisena. Hän puhuu ammattiliiton palkkarenkinä. Virastot ja yliopistojen laitokset pullistelevat byrokraatteja ja tutkijoita jotka näkisivät mielellään tällaisen kasvun poikivan heille sitä samaa mitä kaikki toivovat: hohdokkaita työtilaisuuksia, nimeä ja kunniaa, palkintoja, tunnustusta.

Mitä tästä suodattuu lattiatason kouluille ja niiden oppilaille - suomalaisten veronmaksajien lapsille?

Nada. Zip. Zero. Bupkis. Nothing. Ei mitään. Korkeintaan enemmän ja enemmän käytävillä hiippailevia ulkomaalaisia jotka tekevät oman ohjelmointinsa mukaista työtään - ottavat sen mikä ilmaiseksi tarjotaan, jättämättä maahamme mitään muuta kuin hitaasti vajenevan kassan ja laajenevan kansainvälisen toiminnan synnyttämän jatkuvan lisäresurssin tarpeen.

Ajatus rahaksi muutettavasta koulutusosaamisesta on kylläkin kiehtova. Jos nyt jätetään tulevaisuuden potentiaaliset miljardivoitot sivuun hetkeksi ja ajatellaa aivoilla. Niillä toisilla aivoilla joita pidetään päässä, siis.

Muutetaan koulutus rahaksi myymällä koulutuksen ylikapasiteettia ulkomaalaisille markkinahintaan. Tuotot käytetään koulutuksen ylläpitoon ja kipeästi kaivattuihin perusinvestointeihin, alkaen vaikkapa homeisten koulurakennusten korjaamisesta ja kouluruokailun parantamisesta.

Jos tuote ei käy kaupaksi ja ne 60% jäävät tulematta, tiedättekö mitä? Suomi säästää selvää rahaa. Ainoa häviäjä on sellainen oppilaitos - ammattikorkea tai yliopisto - joka joutuu lopettamaan tarpeettomia toimintojaan maksukykyisten ulkomaalaisopiskelijoiden tai ilmaiseen koulutukseen oikeutettujen suomalaisten puutteessa. Oikeastaan oppilaitoksetkaan eivät häviä yhtään mitään, koska varat voidaan suunnata todellisen tarpeen mukaan. Ja jos kysyntä kerrassaan tyrehtyy, joudutaan toteamaan että systeemissä on kuin onkin ollut ilmaa ja kuollutta kasvustoa joka sietääkin leikata pois.

Näin vapautuvan rautaisen ammattitaitoisen hallinto- ja opetushenkilöstön ei liene mikään ongelma löytää palkitsevaa työtä. Hehän voivat vaikka täyttää ne paikat jotka saapumatta jääneet ulkomaalaiset jättivät täyttämättä. Ja jättävät tällä hetkelläkin.

Quote from: K.K. on 15.12.2012, 21:14:35
"Ulkomaalaisten ilmainen koulutus hyödyttää myös suomalaista veronmaksajaa"

Quote from: koulutusohjelmajohtaja Kaija Lindrothpanostus kannattaa myös suomalaisen veronmaksajan näkövinkkelistä pääasiassa kahdesta syystä. Ensinnäkin ulkomaalaiset opiskelijat ja opettajat tuovat kansainvälisyyttä suomalaisiin korkeakouluihin, joka on ehdoton edellytys, jotta koulut voivat pullauttaa uunista ulos globaaliin maailmaan työllistyviä ihmisiä, oli työpaikka sitten Peking tai Porvoo.

Ei ole missään toteennäytetty eikä edes vakuuttavasti perusteltu, miksi suomalaisten opiskelijoiden globaaliin maailmaan työllistymiseen tarvitaan ulkomaisia opiskelutovereita. 1980-luvun loppupuolelle saakka ulkomaalaisten osuus Suomen korkeakouluopiskelijoista oli mitätön ja opistoasteen (nyk. ammattikorkeakoulu) opiskelijoista luultavasti vielä mitättömämpi, mutta kansainvälistyminen sujui silti arvioni mukaan ainakin yhtä hyvin kuin nykyään. Jokainen voi myös arvioida, kuinka paljon Kiinan, Japanin ja vaikkapa etelä-Korean kansainvälisiä bisneksiä on haitannut se että kyseisien maiden oppilaitoksissa ei ole paljoakaan ulkomaisia opiskelijoita.

Voi olla, että Lindroth on ymmärtänyt jotain väärin. Esimerkiksi Yhdysvallat on hyötynyt siitä, että sinne on mennyt ihmisiä ympäri maailmaa opiskelemaan sikäläisissä yliopistoissa. Hyöty ei ole kuitenkaan tullut siitä että he ovat ulkomaalaisia vaan siitä että he ovat lahjakkaita ja tarmokkaita ja siten heillä on ollut hyvät edellytykset olla yhdysvaltalaisen yhteiskunnan hyödyllisiä jäseniä. Jos tänne pidettäisiin tiukkaa seulaa ja otettaisiin vain lahjakkaat ja tarmokkaat, hyöty saattaisikin olla suuri panoksen verrattuna; näin ei kuitenkaan tehdä, ja täkäläisiin oppilaitoksiin käsittääkseni otetaan ulkomailta opiskelijoita melko matalalla vaatimustasolla. Tiettävästi opiskelu Yhdysvalloissa ei ole myöskään ilmaista, vaikka lahjakkaiden ja aikaansaavien opiskelun usein maksaa jokin säätiö tai rahasto stipendeillä.

Suomalaisten oppilaitosten tehtävän ei ainakaan minun käsitykseni mukaan edes pitäisi olla se, että ne tuottavat globaaliin maailmaan työllistyviä ihmisiä. Minusta niiden pitää tuottaa ihmisiä jotka työllistyvät Suomessa tai suomalaisten yritysten palveluksessa ulkomailla ja siten hyödyttävät maata joka heidät on kouluttanut. Jos joku haluaa muuttaa ulkomaille töihin, minun puolestani siitä vaan, mutta työvoiman kouluttaminen ulkomaisten yritysten palvelukseen ulkomaille ei voi olla suomalaisen koulutusjärjestelmän tehtävä - ei ainakaan silloin kun opiskelija ei tuota edes lukukausimaksujen muodossa rahaa suomalaiselle yhteiskunnalle.

Quote from: koulutusohjelmajohtaja Kaija Lindroth
tähän ei riitä ainoastaan koulujen vaihtojärjestelmät, jossa opiskelija viettää halutessaan lukuvuoden ulkomailla. Se on kuitenkin pieni osa populasta, joka hakeutuu vaihto-ohjelmiin. Ollaksemme kansainvälisiä, meidän pitää tuoda kansainvälisyys tänne.

Jälleen toteennäyttämätön väite. Kansainvälisiä vaikutteita saa mediasta, kirjallisuudesta, netistä, kieliä opiskelemalla, matkustelemalla ja vaikka millä muilla tavoilla. Lindroth ei mitenkään perustele, miksi juuri ulkomaalaisten - joiden kanssa suomalainen opiskelija saattaa viettää vähemmän aikaa kuin ulkomaalaisten nettituttaviensa kanssa - läsnäolo olisi välttämätöntä.

Se, että ulkomaalaisten paikallaoloon pohjautuvan (tai minkä muun tahansa) kansainvälisyyden etujen perustelut ovat Lindrothin kohdallakin käsienheiluttelun luokkaa, on niin tavallista ettei siihen viitsi edes puuttua. Kyseessä on uskonkappale, ja jokainen tulkoon omalla uskollaan autuaaksi.

Quote from: koulutusohjelmajohtaja Kaija Lindroth
Toinen syy, miksi Suomen kannattaa järjestää opetusta myös ulkomaalaisille on se, että Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa ja taustansa vuoksi jo valmiiksi kansainvälistä porukkaa. Saadaksemme heitä tänne Pohjolan perukoille, ilmainen tutkinto on yksi mainio täky[..]

Lindrothilla on mainio tilaisuus osoittaa, miten hyvin nuo ulkomaalaisvahvistukset ovat työllistyneet vaikka sinne Porvoon seudulle tai minne tahansa päin Suomea. Tietääkseni kuitenkin heistä ylivoimainen valtaosa muuttaa valmistumisen jälkeen (ja osa jo sitä ennen) pois Suomesta. Yksi keskeinen syy poismuuttoon on, että he eivät löydä Suomesta työpaikkaa. Eikö tämä osoita että heille ei ole ainakaan tällä hetkellä mittavaa tarvetta täällä?

EDIT täsmennystä

QuoteLindrothin mukaan panostus kannattaa myös suomalaisen veronmaksajan näkövinkkelistä pääasiassa kahdesta syystä. Ensinnäkin ulkomaalaiset opiskelijat ja opettajat tuovat kansainvälisyyttä suomalaisiin korkeakouluihin....

Kun tämä kansainvälisyys on niin kannattavaa valtiolle, niin kyllä verottajankin pitäisi tämä tajuta. Nythän pitäisi verotukseen saada kotitalousvähennyksen lisäksi kansainvälisyysvähennys^tm.
Tällä kannustettaisiin veronmaksajaa kansainvälisyyteen, josta sitten Suomi valtiona hyötyisi.
Hyväksyttäviä vähennyksiä voisivat olla:

tuontimustalaisten varastamat tavarat, pahoinpitelyistä aiheutuvat lääkärikulut, afrikkalaisten naapurien aiheuttama melu- ja hajuhaitta, virolaisten autojen aiheuttamat kolarivahingot, kielitaidottomalle selittämiseen tuhraantunut aika, jne...

Listaa saa jatkaa, eiköhän vähennyksiä löydy paljon enemmän. Tai olisi kyllä mukava jos voisin maksaa verottajalle kansainvälisyydellä, koska eurot ovat niin "last year". Jospa maksaisin veroja vaan 14%, ja loput 14% sitten kansainvälisyydellä. Eipä luulisi olevan hankalaa täällä Vantaalla, ollaan me vaan niin rikastuttu kansainvälisesti...

QuoteEmme me voisi kilpailla esimerkiksi Englannin korkeakoulujen kanssa, jos meillä olisi yhtä kovat lukukausimaksut, Lindroth huomauttaa.

Tämä on ihan totta. Sen sijaan jos meillä olisi yhtä laadukkaita korkeakouluja, voisimme todellakin kilpailla minkä tahansa maan kanssa, vaikka lukukausimaksut olisivatkin yhtä suuret.

Quote from: K.K. on 15.12.2012, 21:14:35
"Ulkomaalaisten ilmainen koulutus hyödyttää myös suomalaista veronmaksajaa"
–Asia ei ole niin mustavalkoinen, miltä se monissa julkisuudessa esillä olleissa kirjoituksissa näyttää.

Ulkomaalaisten ilmaista opiskelua kritisoitaessa nostetaan esiin kasvavia opiskelijamääriä ja heihin palavia veronmaksajien euroja. Totta on, että ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on lisääntynyt. Tilastokeskuksen tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2010, jolloin ammattikorkeakouluissa opiskeli lähes 8000 ulkomaalaista opiskelijaa ja yliopistoissa hieman yli 7000.

Opiskelu on ulkomaalaisille maksutonta. Tarjolla on iso valikoima englanninkielisiä koulutusohjelmia ympäri maata.

Yhden oppilaan lukuvuoden hinnaksi on arvioitu ammattikorkeakouluissa noin 8000 euroa ja yliopistoissa yli 10000 euroa.

Lindrothin mukaan panostus kannattaa myös suomalaisen veronmaksajan näkövinkkelistä pääasiassa kahdesta syystä. Ensinnäkin ulkomaalaiset opiskelijat ja opettajat tuovat kansainvälisyyttä suomalaisiin korkeakouluihin, joka on ehdoton edellytys, jotta koulut voivat pullauttaa uunista ulos globaaliin maailmaan työllistyviä ihmisiä, oli työpaikka sitten Peking tai Porvoo.

–Meillä on Porvoossakin valtavasti paikallisia yrityksiä, jotka toimivat kansainvälisesti.

8000 x 8000€         = 64 000 000 €
+ 7000 x 10 000€   = 70 000 000 €
_______________________________
                                134 000 000 €


Onhan tuo vähän enemmän kuin vapaaehtoinen ilmastoavustus Kioton yhteydessä  - 110 miljoonaa, samaa luokkaa kuin uupuvat tierahat?  Ja jos tuohon päälle tulee esimerkiksi harkinnavaraisia sosiaalitukia, joita ei pitäisi lain perusteella maksaa (opiskelijalla pitää olla elämisen piisaavat omat rahavarat), mutta tunnetusti maksetaan. Luultavasti kokonaiskulu on näpäkän pyöreän 150 miljoonan hutikoissa?

Valtio hakee samaan aikaan 1,2 miljoonan säätöä sammuttamalla katuvalot..  Samaan aikaan jo maassa asuvia, koulutuksesta ulos jääneitä nuoria syrjäytyy joukolla, kun koulutanne ilmaiseksi muuta maailmaa.  Jotenkin alkaa vaikuttaa, että elämme hölmölässä.

Quote from: MW on 15.12.2012, 21:25:43
Taas meitä viedään kahville. Eikö sen tien pitänyt kulkea toiseen suuntaan?

Jonkun se kahvi ja kampaviinerit pitää tarjota. Tsuhna ei kelpaa muuhun kuin maksamaan muiden tekemän piikin.

Kuten jo eräässä postissa mainitsin, niin opiskelen Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja havaintoni ulkomaalaisista opiskelijoista on täysin vastakkainen. Omien kokemusteni pohjalta ulkomaalaiset opiskelijoilla on suuret luulot itsestään, mutta ne eivät useinkaan kohtaa oikean maailman kanssa (esim. arvosanatavoitteet ja aikataulut). Omien havaintojeni mukaan en myöskään sanoisi ulkomaalaisia opiskelijoita ahkeriksi, koska tehtävät tehdään yleensä viime tingassa ja "vähän sinne päin" -tyylillä. Monilla tuntuu myös olevan vaikeuksia suorittaa yhtäkään yliopiston kurssia hyväksytysti. En oikein jaksa uskoa, että Suomessa on käyttöä tällaisille työntekijöille.

Alkaa varmaan koulutusohjelmajohtajaa pelottaa, kun säästämispaineet iskee päälle. Jos ei ole englanninkielistä koulutusohjelmaa, ei tarvita koulutusohjelmajohtajaakaan.

Nämä ammattikorkeakouluhenkilöt ovat muutenkin uransa huipulla. Jos ei olisi pykätty ammattikorkeakouluja, monilla ei olisi syytä edes haaveilla korkeakouluopettajan tittelistä, tavallisia riviopettajia olisivat opistoissa. Kyllä se kirpasee, jos koulutusta laitetaan järkevämpään malliin ja joutuu asemastaan luopumaan. Kyseinen koulutusohjelmajohtaja antaa vielä lausunnollaan hyvän kuvan omasta osaamisestaan, niin huterat on perustelut siihen, miksi veronmaksajien pitäisi kouluttaa ulkomaalaisia. Tuolla päättelytaidolla ja argumentointikyvyllä ei taitaisi minkäänlaista johtajanpaikkaa lohjeta yritysmaailmassa.

Jos asiasta laajemmin keskustellaan, niin koulutusohjelmajohtaja on jäävi sanomaan mitään. Jos joku ulkopuolinen antaisi lausunnon ulkomaalaisten kouluttamisen tarpeellisuudesta, voisi sillä ollakin jotain painoarvoa. Kuka sellainen ulkopuolinen olisi, on oma kysymyksensä. Yrityksille tietysti sopii, että niiden tarpeisiin koulutetaan väkeä. Niillä ei ole mitään velvollisuuksia Suomea kohtaan, veroja voi maksaa muuallekin. On vaikea löytää mitään todellisia kannattavuuslaskelmia ulkomaalaisten kouluttamiseen verovaroin.

Quote from: Nuiva kansalainen on 16.12.2012, 10:51:41
Omien kokemusteni pohjalta ulkomaalaiset opiskelijoilla on suuret luulot itsestään, mutta ne eivät useinkaan kohtaa oikean maailman kanssa (esim. arvosanatavoitteet ja aikataulut). Omien havaintojeni mukaan en myöskään sanoisi ulkomaalaisia opiskelijoita ahkeriksi, koska tehtävät tehdään yleensä viime tingassa ja "vähän sinne päin" -tyylillä. Monilla tuntuu myös olevan vaikeuksia suorittaa yhtäkään yliopiston kurssia hyväksytysti. En oikein jaksa uskoa, että Suomessa on käyttöä tällaisille työntekijöille.

Suomalaisten (tai ainakin suomenkielisten) opiskelijoiden suhteen pisterajat ja pääsykokeet karsivat ainakin kaikkein heikomman aineksen.  Ulkomaalaiset taas taitavat päästä koulutusohjelmiin, kunhan on jonkinlainen pahvi lukiotason opintojen suorittamisesta. 

Eikö olisi ihan kohtuullista, että ulkomaalaistenkin todellista kapasiteettia mitattaisiin pääsykokeen avulla?

Quote from: Siili on 16.12.2012, 11:11:53

Quote from: Nuiva kansalainen on 16.12.2012, 10:51:41
Omien kokemusteni pohjalta ulkomaalaiset opiskelijoilla on suuret luulot itsestään, mutta ne eivät useinkaan kohtaa oikean maailman kanssa (esim. arvosanatavoitteet ja aikataulut). Omien havaintojeni mukaan en myöskään sanoisi ulkomaalaisia opiskelijoita ahkeriksi, koska tehtävät tehdään yleensä viime tingassa ja "vähän sinne päin" -tyylillä. Monilla tuntuu myös olevan vaikeuksia suorittaa yhtäkään yliopiston kurssia hyväksytysti. En oikein jaksa uskoa, että Suomessa on käyttöä tällaisille työntekijöille.

Suomalaisten (tai ainakin suomenkielisten) opiskelijoiden suhteen pisterajat ja pääsykokeet karsivat ainakin kaikkein heikomman aineksen.  Ulkomaalaiset taas taitavat päästä koulutusohjelmiin, kunhan on jonkinlainen pahvi lukiotason opintojen suorittamisesta. 

Eikö olisi ihan kohtuullista, että ulkomaalaistenkin todellista kapasiteettia mitattaisiin pääsykokeen avulla?

Käsittääkseni yliopistot valitsevat myös ulkomaalaiset opiskelijat paperien perusteella. Tässä ongelmia aiheuttaa kuitenkin se, että arvosanat ja keskiarvot eivät ole keskenään vertailukelpoisia Suomen ja ulkomaiden välillä. Olen nähnyt yliopistossamme esimerkiksi erään intialaisen opiskelijan, jolla oli kiitettävä keskiarvo Intiassa, mutta hänellä oli suuria vaikeuksia suorittaa kursseja Suomessa.

Quote from: K.K. on 15.12.2012, 21:14:35
"Ulkomaalaisten ilmainen koulutus hyödyttää myös suomalaista veronmaksajaa"

..... sillä häntä suoraan sanottuna jurppii nykyinen populistinen puhe suomalaisten verovaroilla kustannetusta ulkomaalaisten koulutuksesta.

–Olen työssäni tekemisissä satojen ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa ja näen miten kovasti he tekevät töitä opintojensa eteen. Hei eivät ole Kelan opintotuen piirissä, eikä heillä ole perhettä lähellä auttamassa.
.....

Tuosssa se taas tulee, populistinen, väheksyvä puhe suomalaista opiskelijaa kohtaan: Vain ulkomaalaiset opiskelijat tekevät kovasti töitä opintojensa eteen, ja melkeinpä pidetään pahana pahana sitä, että opiskelija saa opintotukea ja vanhemmat auttavat. Tuollaiset vertailut olisi syytä jättää tekemättä, jos ko. henkilö haluaa tulla edes jollain lailla neutraalisti uskottavasti ymmärretyksi.

Quote from: Nuiva kansalainen on 16.12.2012, 10:51:41
Kuten jo eräässä postissa mainitsin, niin opiskelen Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja havaintoni ulkomaalaisista opiskelijoista on täysin vastakkainen. Omien kokemusteni pohjalta ulkomaalaiset opiskelijoilla on suuret luulot itsestään, mutta ne eivät useinkaan kohtaa oikean maailman kanssa (esim. arvosanatavoitteet ja aikataulut). Omien havaintojeni mukaan en myöskään sanoisi ulkomaalaisia opiskelijoita ahkeriksi, koska tehtävät tehdään yleensä viime tingassa ja "vähän sinne päin" -tyylillä. Monilla tuntuu myös olevan vaikeuksia suorittaa yhtäkään yliopiston kurssia hyväksytysti. En oikein jaksa uskoa, että Suomessa on käyttöä tällaisille työntekijöille.

Turku Law School on siitä kiva paikka, että siellä voi suorittaa kursseja melkein ilmaiseksi. Eurooppaoikeuden kurssin sai suoritettua pelkästään ilmestymällä 75 prosentille luennoista. Kaikki vaihtarit eivät tosin onnistuneet selviämään (pun intented) tarpeeksi monelle luennolle saadakseen kurssin läpi.

Lainaan erästä ystävääni aiheesta "ilmainen koulutus ulkomaalaisille":

"Sanotaan nyt siitä vaikka näin: Jokainen, joka puolustaa tätä systeemiä on pohjaton idiootti."

Kaija Lindroth on täysin pihalla siitä, mitä koulutusta tämä maa tarvitsee.

Olemme taantumassa ja maamme velkaantuu lisää 7 milj euroa vuodessa, entisten velkojen päälle, eli lisävelkaa otetaan lähes 20 miljoonaa euroa joka ikinen päivä. Meillä ei ole varaa joutavanpäiväiseen koulutukseen, tuskin edes suomalaisille, saati sitten ulkomaalaisille.

Valtion pitäisi investoida jokaikinen liikenevä euro talouskasvua ja työllisyyttä lisääviin hankkeisiin.
Määrärahoja pitää lisätä rutkasti luonnontieteiden ja korkean teknologian opiskeluun ja tutkimukseen. Sieltä voi poikia uusia innovaatioita ja sitä kautta pikkuhiljaa talouskasvua ja lisää työpaikkoja.

Quote from: K.K. on 15.12.2012, 21:14:35
"Ulkomaalaisten ilmainen koulutus hyödyttää myös suomalaista veronmaksajaa"



–Se on kuitenkin pieni osa populasta, joka hakeutuu vaihto-ohjelmiin. Ollaksemme kansainvälisiä, meidän pitää tuoda kansainvälisyys tänne.

Toinen syy, miksi Suomen kannattaa järjestää opetusta myös ulkomaalaisille on se, että Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa ja taustansa vuoksi jo valmiiksi kansainvälistä porukkaa. Saadaksemme heitä tänne Pohjolan perukoille, ilmainen tutkinto on yksi mainio täky...]

Koko juttu:http://www.uusimaa.fi/artikkeli/200376-%E2%80%9Dulkomaalaisten-ilmainen-koulutus-hyodyttaa-myos-suomalaista-veronmaksajaa%E2%80%9D (http://www.uusimaa.fi/artikkeli/200376-%E2%80%9Dulkomaalaisten-ilmainen-koulutus-hyodyttaa-myos-suomalaista-veronmaksajaa%E2%80%9D)


*plonk*  vai miten se nyt menikään..

Seuraa vakavasti esitetty kysymys: Kun nämä maakarit puhuvat kansainvälisyydestä, mitä sillä tarkoitetaan? Minä en ainakaan hahmota mistä on kyse. Tätäkin juttua lukemalla saa sellaisen kuvan, että kansainvälisyys tarkoittaa sitä, että opiskelija tai työntekijä on ei-suomalainen. Hän voi olla siis esim. Ugandasta.

Okei. Millä tavalla se, että Markon Mikro Pc -yrityksessä on ugandalainen tyyppi, tekee yrityksestä kansainvälisen? Lisääkö tämä jotenkin kauppaa esim. Suomen ja Saksan välillä ja jos, millä ihmeen logiikalla?

Vai tarkoittaako tämä sitä, että ugandalainen on kielimiehiä ja osaa suomalaisia paremmin businesskieltä, joka on nykyään englanti? Riittäisikö tähän ihan se, että työn vaatimuksiin laitetaan erinomainen englannin taito riippumatta työnhakijan alkuperästä ja otetaan hakija, joka osaa parhaiten englantia. Jos näin, mihin tarvitsemme "kansainvälisiä ugandalaisia"?

Jos kansainvälisyydellä tarkoitetaan sitä, että ei-suomalaiset opiskelijat ja työntekijät tuovat uusia näkökulmia kouluihin ja yrityksiin, herää muutama kysymys. a) Onkohan tällaisesta kansainvälisyydestä höpisijä ikinä kuullut esim. netistä taai muista medioista. Niissä toi tieto leviää, vaikka lähimaastossa ei olisi yhtäkään "kansainvälistä" ihmistä. b) Jotta jokin uusi näkökulma voisi levitä jossakin yrityksessä mihinkään, pitäisi tämän näkökulman kantautua sellaisten ihmisten korviin, joilla on valtaa edistää tämän näkökulman muuttumista käytännöksi. Toisin sanoen esim. tässä tapauksessa "kansainvälisen ugandalaisen" näkökulmien tulisi edetä yrityksen johtoportaan korviin. Montako kertaa olette nähneet tai kuulleet jonkin "kansainvälisen" ammattikorkeasta valmistuneen ei-suomalaisen päässeen suoraan yritykseen kuin yritykseen tarjoilemaan kaikkien muiden hakijoiden ohi yrityksen johtoportaalle "näkökulmia", kun käytännössä tällä ei voi olla mitään näkökulmia, kuten ei juuri kenellä muullakaan, joka on vasta valmistunut eikä tiedä omasta alastaan muuta kuin sen, mitä on amkin työharjoittelujaksoillaan ehkä oppinut. Onko monenkin yrityksen johtajalla aikaa kuunnella tällaisten noviisien näkökulmia? Poikkeavatko ugandalaiset noviisien näkemykset paljonkin keskimääräisen suomalaisen noviisin näkökulmista, jotta yritys tarvitsisi nimenomaan tällaista "kansainvälisyyttä"? Jos eivät, mihin tarvitsemme tällaista "kansainvälisyyttä"? Jos poikeaa, millä tavalla ja millä logiikalla?


"Meidän pitää tuoda kansainvälisyys tänne"? Ehkä tämän sanoja ei ole kuullut sitä hokemaa, ettei demokratiaa voi viedä. Jos niin on, voiko kansainvälisyyttäkään noiin vain tuoda tai viedä johonkin, semminkin, kun kansainvälisyys on näin epämääräinen käsite.

Olen jo vuosia ihmetellyt, miksi ammattikorkeakouluissa on järjestään vähintään tuplapalkat muuhun opetustyöhön verrattuna. Kaija on siis päässyt vaihtamaan yhteiskuntaluokkaa pestinsä myötä. Kaija tekee kaikkensa saadakseen oman työnsä näyttämään tärkeältä, vaikka todellisuudessa kyseessä on mitään tuottamaton rahareikä. Itseasiassa tulee mieleen, että tämä ulkomaalaisten ilmaisopiskelijoiden haaliminen Suomeen on vähän niinkuin monikulttuurisuusideologia pienoiskoossa: rahaa menee helvetisti, porukkaa lappaa sisään jonojen ohi, perustelut ovat onttoja kuin hölmöläisen kallo, jokainen opiskelupaikka on tietysti suomalaiselta nuorelta pois, asiaan havahtuneita "populisteja" ärsyttää järjettömyys ja epäoikeudenmukaisuus, jotkut hyötyvät hitosti, "hyödyt" ovat oikeasti haittoja jne.

Quote from: Nuiva kansalainen on 16.12.2012, 11:21:11
Käsittääkseni yliopistot valitsevat myös ulkomaalaiset opiskelijat paperien perusteella. Tässä ongelmia aiheuttaa kuitenkin se, että arvosanat ja keskiarvot eivät ole keskenään vertailukelpoisia Suomen ja ulkomaiden välillä. Olen nähnyt yliopistossamme esimerkiksi erään intialaisen opiskelijan, jolla oli kiitettävä keskiarvo Intiassa, mutta hänellä oli suuria vaikeuksia suorittaa kursseja Suomessa.

Painaisiko tässä konkurssissa paljoakaan, jos ulkomaalaiset opiskelijakandidaatit käytettäisiin lähetystöjen ja konsulaattien avustuksella hakijalle maksullisessa pääsykokeessa?  Kyllä niiden avulla saataisiin ainakin kaikkein avuttomin aines karsittua.  Kun kerran kyse ei ole hyväntekeväisyydestä. 

Quote from: alussaolisana on 16.12.2012, 12:42:15
Olen jo vuosia ihmetellyt, miksi ammattikorkeakouluissa on järjestään vähintään tuplapalkat muuhun opetustyöhön verrattuna. Kaija on siis päässyt vaihtamaan yhteiskuntaluokkaa pestinsä myötä. Kaija tekee kaikkensa saadakseen oman työnsä näyttämään tärkeältä, vaikka todellisuudessa kyseessä on mitään tuottamaton rahareikä. Itseasiassa tulee mieleen, että tämä ulkomaalaisten ilmaisopiskelijoiden haaliminen Suomeen on vähän niinkuin monikulttuurisuusideologia pienoiskoossa: rahaa menee helvetisti, porukkaa lappaa sisään jonojen ohi, perustelut ovat onttoja kuin hölmöläisen kallo, jokainen opiskelupaikka on tietysti suomalaiselta nuorelta pois, asiaan havahtuneita "populisteja" ärsyttää järjettömyys ja epäoikeudenmukaisuus, jotkut hyötyvät hitosti, "hyödyt" ovat oikeasti haittoja jne.

Olen itsekin ihmetellyt tilannetta, jossa maailmanluokan tutkimusta pitää yliopistossa tehdä palkalla jolla pääkaupunkiseudulla perheellisen elämä muuttuu käytännössä mahdottomaksi (ja näin ajaa tutkijan jonnekin muualle töihin), mutta ammattikorkeakoulussa jota voi kutsua lähinnä glorifioiduksi opistoksi palkkataso on aivan toisessa luokassa ja tavoitteet käytännössä nollassa. Tilanne on ymmärrettävissä ongelmia peittävinä ja intressiryhmille rahaa jakavina lehmänkauppoina - kun muistamme, ettei veronmaksajalta nyhdetyn rahan tehottomasta käytöstä kertakaikkiaan saa valittaa. AMK:iden rahoituksen vinoutuneet insentiivit aiheuttavat kaikelle Suomessa annettavalle koulutukselle pelkästään haittaa, mutta kovin heikolta näyttää sen suhteen että tilannetta itseasiassa haluttaisiin korjata. Kun ongelmia paljastuu, pää tungetaan vain syvemmälle pensaaseen, ja lopputuloksena on tämän ketjun uutisen tyyppisiä harhaisia horinoita.

Quote from: foobar on 16.12.2012, 13:05:53

Quote from: alussaolisana on 16.12.2012, 12:42:15
Olen jo vuosia ihmetellyt, miksi ammattikorkeakouluissa on järjestään vähintään tuplapalkat muuhun opetustyöhön verrattuna. Kaija on siis päässyt vaihtamaan yhteiskuntaluokkaa pestinsä myötä. Kaija tekee kaikkensa saadakseen oman työnsä näyttämään tärkeältä, vaikka todellisuudessa kyseessä on mitään tuottamaton rahareikä. Itseasiassa tulee mieleen, että tämä ulkomaalaisten ilmaisopiskelijoiden haaliminen Suomeen on vähän niinkuin monikulttuurisuusideologia pienoiskoossa: rahaa menee helvetisti, porukkaa lappaa sisään jonojen ohi, perustelut ovat onttoja kuin hölmöläisen kallo, jokainen opiskelupaikka on tietysti suomalaiselta nuorelta pois, asiaan havahtuneita "populisteja" ärsyttää järjettömyys ja epäoikeudenmukaisuus, jotkut hyötyvät hitosti, "hyödyt" ovat oikeasti haittoja jne.

Olen itsekin ihmetellyt tilannetta, jossa maailmanluokan tutkimusta pitää yliopistossa tehdä palkalla jolla pääkaupunkiseudulla perheellisen elämä muuttuu käytännössä mahdottomaksi (ja näin ajaa tutkijan jonnekin muualle töihin), mutta ammattikorkeakoulussa jota voi kutsua lähinnä glorifioiduksi opistoksi palkkataso on aivan toisessa luokassa ja tavoitteet käytännössä nollassa. Tilanne on ymmärrettävissä ongelmia peittävinä ja intressiryhmille rahaa jakavina lehmänkauppoina - kun muistamme, ettei veronmaksajalta nyhdetyn rahan tehottomasta käytöstä kertakaikkiaan saa valittaa. AMK:iden rahoituksen vinoutuneet insentiivit aiheuttavat kaikelle Suomessa annettavalle koulutukselle pelkästään haittaa, mutta kovin heikolta näyttää sen suhteen että tilannetta itseasiassa haluttaisiin korjata. Kun ongelmia paljastuu, pää tungetaan vain syvemmälle pensaaseen, ja lopputuloksena on tämän ketjun uutisen tyyppisiä harhaisia horinoita.

Juuri näin.

Valmistuin AMK:sta yhdeksän vuotta sitten. Jo silloin tämä kansainvälisyys oli kova juttu. Ulkomaalaisia opiskelijoita hehkutettiin ja englanninkielinen opetus oli koulun lempilapsi. Olen kyllä vähän ihmetellyt kuinka kehitysmaasta tuleva opiskelija selviää englanninkielisessä opetuksessa jos itse osaa englantia vain tyydyttävästi ?

Olisi tosiaan kiinnostavaa tietää, mitä "kansainvälisyys" näille ihmisille konkreettisesti tarkoittaa. Kaiken on lopulta konkretisoiduttava, muutenhan voisimme upottaa miljardeja vaikkapa höpsismiin, vaikkei kukaan tietäisi siitä muuta kuin että se on mahtavaa.

Epäilen, että konkreettisimmillaan kansainvälisyys merkitsee monelle näistä sen suitsuttajista "mustaa lihaa lähellä." Joka taas, henkilön fetisseistä riippuen, voi olla ihanuuden huipennus, tai ei. Minun on kuitenkin hankala hahmottaa, miten tällaisen kansainvälisyyden tavoittelu hyödyttäisi suomalaista yhteiskuntaa. Siksihän me ihmisiä koulutamme: koska se hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa joka koostuu valtavasta joukosta yksilöitä. Yksilöitä, joilla on erilaisia ihanteita, mutta joille yleisesti hyvään osaamiseen ja työllistymiseen johtanut koulutus on luonut konkreettisesti havaittavan elintason ja vakaan yhteiskunnan. Ainakin tähän asti olen kuvitellut, että koko koulutuksen pointti on ollut nimenomaan tähän lopputulokseen pääseminen.

Voinen myöntää, että olen tuon yllä kuvatun kansainvälisyyskäsitteen suhteen melkoisen takapajuinen juntti. Ehdin elää varmaan 25-vuotiaaksi ennen kuin päädyin säännöllisempään fyysistä läsnäoloa sisältävään yhteistoimintaan yhdenkään ulkkarin seurassa. (Ja tämä tarkoittaa tässä tapauksessa ihan vaan kaljanjuontia ulkomaalaisen kaverin kanssa.) Tuohon asti "kansainväliset" tapaamiseni olivat lähinnä ohimeneviä - viisi minuuttia, ja samaa kaveria en nähnyt ainakaan vuoteen, jos koskaan. Toisaalta kävin jatkuvaa keskustelua ulkomaalaisten kanssa jo alle 15-vuotiaana, ja olen jatkanut tätä todennäköisesti tuhansien sanojen päivätahtia jo pari vuosikymmentä. Se on ollut toimintaa, jossa jokainen on ollut mukana omasta vapaasta tahdostaan, ainakin töiden ulkopuolella.

Koen itseni siis kuitenkin varsin kansainväliseksi ja tiedän tämän auttaneen minua myös työni suhteen. En kuitenkaan koe, että yllä arvuutetulla ja omalla kansainvälisyydelläni olisi käytännössä mitään tekemistä keskenään. Ainoa tapa yhdistää nämä kaksi kansainvälisyyttä on mielestäni jonkin sorttinen cargo cult (http://en.wikipedia.org/wiki/Cargo_cult): luomalla ympäristö joka näyttää monikansalliselta yhteisöltä, syntyy kansainvälisen toiminnan hyöty siihen itsestään, ikäänkuin se tippuisi taivaalta. Tuollainen lähestymistapa on pikemminkin uskontoa, eikä uskontoa pitäisi sekottaa rationaaliseen päätöksentekoon. Keskustelun uutinen antaa kuitenkin ymmärtää, että kansainvälisyyttä käsitellään AMK-tasolla nimenomaan jonkin sortin uskonnollisena mysteeriona, jota ei edes haluta hahmottaa kuin uskonkokemuksen muodossa. Varmaan papittarena toimiminen onkin ihan kivaa. Näin siis Suomessa vuonna 2012...

Quote from: Uusimaa
Lindrothin mukaan panostus kannattaa myös suomalaisen veronmaksajan näkövinkkelistä pääasiassa kahdesta syystä. Ensinnäkin ulkomaalaiset opiskelijat ja opettajat tuovat kansainvälisyyttä suomalaisiin korkeakouluihin, joka on ehdoton edellytys, jotta koulut voivat pullauttaa uunista ulos globaaliin maailmaan työllistyviä ihmisiä, oli työpaikka sitten Peking tai Porvoo.

[...]

–Se on kuitenkin pieni osa populasta, joka hakeutuu vaihto-ohjelmiin. Ollaksemme kansainvälisiä, meidän pitää tuoda kansainvälisyys tänne.

Mitä tämä vain ulkomaalaisten mukanaan tuoma "kansainvälisyys" ihan konkreettisesti tarkoittaa? Jos sitä ei voida tai haluta määritellä, en usko sille olevan kovin suurta tarvetta. Onko koulu kaksi kertaa "kansainvälisempi", jos englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskelevien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä tuplataan? Mitä kautta suomalaiset opiskelijat hyötyvät tästä tuplaamisesta, kun se samalla vähentää koulutusresursseja toisaalta?

Quote from: UusimaaToinen syy, miksi Suomen kannattaa järjestää opetusta myös ulkomaalaisille on se, että Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa ja taustansa vuoksi jo valmiiksi kansainvälistä porukkaa. Saadaksemme heitä tänne Pohjolan perukoille, ilmainen tutkinto on yksi mainio täky.

Maksuton korkeakoulutus on ilmeisen huono ja tehoton täky, jos tarkoitus on saada tänne osaavaa työvoimaa. Suurin osa joko häipyy lahjaksi saadun korkeakoulutuksensa kanssa muualle tai jää Suomeen, mutta ei onnistu vakuuttamaan työnantajia osaamisestaan ja "kansainvälisyydestään".

Quote from: Roope on 16.12.2012, 14:42:32Mitä tämä vain ulkomaalaisten mukanaan tuoma "kansainvälisyys" ihan konkreettisesti tarkoittaa?

Eikö tämä nyt ole kohtalaisen selvää? Lindrothteille se ei tarkoita kansainvälistä kauppaa tai edes tapakulttuurin ymmärtämistä, vaan että "näkyvää toiseutta" edustava henkilö istuu täällä valkoisuutta edustavassa maassa viereisessä penkissä globaalin kylän, veljeyden ja vastuun symbolina. Ei sikäli, etteikö tämä "vastuu" tosin olisi velvollisuuksineen täysin yksisuuntainen, koska "sorto" ja "syyllisyys". Teko on puhtaasti ideologinen.

Quote from: gloaming on 16.12.2012, 14:58:23
Eikö tämä nyt ole kohtalaisen selvää? Lindrothteille se ei tarkoita kansainvälistä kauppaa tai edes tapakulttuurin ymmärtämistä, vaan että "näkyvää toiseutta" edustava henkilö istuu täällä valkoisuutta edustavassa maassa viereisessä penkissä globaalin kylän, veljeyden ja vastuun symbolina. Ei sikäli, etteikö tämä "vastuu" tosin olisi velvollisuuksineen täysin yksisuuntainen, koska "sorto" ja "syyllisyys". Teko on puhtaasti ideologinen.

Onko näin?  Kyllä Lindrothille kyse on ihan omasta leivästä.

Quote from: Siili on 16.12.2012, 16:35:05

Quote from: gloaming on 16.12.2012, 14:58:23
Eikö tämä nyt ole kohtalaisen selvää? Lindrothteille se ei tarkoita kansainvälistä kauppaa tai edes tapakulttuurin ymmärtämistä, vaan että "näkyvää toiseutta" edustava henkilö istuu täällä valkoisuutta edustavassa maassa viereisessä penkissä globaalin kylän, veljeyden ja vastuun symbolina. Ei sikäli, etteikö tämä "vastuu" tosin olisi velvollisuuksineen täysin yksisuuntainen, koska "sorto" ja "syyllisyys". Teko on puhtaasti ideologinen.

Onko näin?  Kyllä Lindrothille kyse on ihan omasta leivästä.

Siitä ja vain siitä.

Tämä on kyllä sellainen asia, johon haluaisin persuilta jonkinlaista kannanottoa.

Quote from: Saturoitunut on 15.12.2012, 22:16:54Kaija Lindroth kärsii mahdollisesti tästä AMK-mammojen ammattitaudista.

Kukkahattutätien uusi alalaji löytynyt: AMK-mamma! :flowerhat:

Quote from: gloaming on 16.12.2012, 14:58:23

Quote from: Roope on 16.12.2012, 14:42:32Mitä tämä vain ulkomaalaisten mukanaan tuoma "kansainvälisyys" ihan konkreettisesti tarkoittaa?

Eikö tämä nyt ole kohtalaisen selvää? Lindrothteille se ei tarkoita kansainvälistä kauppaa tai edes tapakulttuurin ymmärtämistä, vaan että "näkyvää toiseutta" edustava henkilö istuu täällä valkoisuutta edustavassa maassa viereisessä penkissä globaalin kylän, veljeyden ja vastuun symbolina. Ei sikäli, etteikö tämä "vastuu" tosin olisi velvollisuuksineen täysin yksisuuntainen, koska "sorto" ja "syyllisyys". Teko on puhtaasti ideologinen.

Totta kai se on selvää. Mitä hyötyä tällaisesta "kansainvälisyydestä" on, se on se kysymys.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen

QuoteKansainvälinen (tai Internationaali, ransk. L'Internationale) on maailman kuuluisin työväenlaulu ja yksi maailman tunnetuimmista lauluista. Laulussa on tiiviistetty vanhan työväenliikkeen keskeiset ajatukset.[1] Sitä ovat käyttäneet eri maissa sosialistit, kommunistit ja anarkistit tunnuslaulunaan.

Hei me tienataan tälläkin!
Täten ehdotan, että haalimme kymmenen tai satakertaisen määrän ulkomaalaisia opiskelijoita Suomeen. Näin saamme uusia työntekijöitä Pekingiin ja me tienataan tällä!  8)

Yle: http://yle.fi/uutiset/kansanedustajat_haluavat_lukukausimaksut_eun_ulkopuolelta_tuleville_opiskelijoille/6439385

QuoteKansanedustajat haluavat lukukausimaksut EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille

EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille esitetään lukukausimaksuja. Aloitteen mukaan opiskelija voisi vähentää maksut myöhemmin verotuksessa, jos hän jää Suomeen töihin.

Valtaosa kansanedustajista kannattaa lukukausimaksuja EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille. Aloitteen on allekirjoittanut 119 kansanedustajaa seitsemästä eduskuntaryhmästä.

Esityksen mukaan opiskelija voisi vähentää maksetut lukukausimaksut verotuksessa jälkikäteen, jos hän jää Suomeen töihin. Aloitteen tavoitteeksi kerrotaan koulutusviennin lisääminen ja opetusalan työllisyyden tukeminen.

- Suomen kansainvälisesti arvostettu maine koulutuksen kärkimaana on hyödynnettävä kansantaloutemme hyväksi, toteavat kansanedustajat Arto Satonen (kok), Jukka Kärnä (sd), Ari Torniainen (kesk) ja Reijo Tossavainen (ps).

Aloitteen tekijöiden mukaan ongelmana on, että nykyisin suuri osa englanninkielisen tutkinnon Suomessa suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista työllistyy Suomen ulkopuolelle.

- Suomalaisen veronmaksajan ei kannata maksaa koulutusta, josta hyöty valuu muualle, Satonen, Kärnä, Torniainen ja Tossavainen toteavat tiedotteessa.

Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa koeluontoisesti joidenkin vieraskielisten maisteriohjelmien ja ylempien AMK-tutkintojen myynnin.

Aloitteen tekijöiden mukaan lukukausimaksujen taso on asetettava siten, ettei ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä ei laske, vaan nousee. Pidempiaikaisena tavoitteena on saada lukukausimaksut tutkinnon todellisten kustannusten tasolle.

Aloitteen mukaan Suomeen kehitysmaista tuleville opiskelijoille lukukausimaksut voitaisiin maksaa kehitysyhteistyövaroista. Lisäksi lahjakkaille mutta vähävaraisille opiskelijoille voitaisiin luoda stipendijärjestelmä, esityksessä todetaan.

Erittäin hyvä aloite. Tulee menemään läpi; tosin ei tämä aloite, vaan hallitus tekee varmaan oman esityksensä asiasta.

Hyvä aloite ainakin uutisen antamien tietojen perusteella. Pelkään, että tuo saadaan vesitettyä muutamilla muutoksilla hyödyttömäksi.

QuoteAloitteen tekijöiden mukaan lukukausimaksujen taso on asetettava siten, ettei ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä ei laske, vaan nousee.

Mitenhän tämä voisi onnistua verrattuna ilmaiseen koulutukseen?

QuoteAloitteen tekijöiden mukaan lukukausimaksujen taso on asetettava siten, ettei ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä ei laske, vaan nousee.

Aloite on periaatteessa hyvä, mutta en ymmärrä, miksi ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää pitäisi nostaa. Eikö koulutustarjontaa ennemminkin pitäisi supistaa, jos suomalaisia opiskelijoita ei löydy riittävästi? Mahdolliset säästöt voisi kohdentaa syrjäytymisen ehkäisemiseen. On irvokasta, jos koulutetaan ulkomaalaisia ja jätetään samalla suuri osa suomalaisista nuorista vaille koulutusta ja/tai työtä.

Yleisen EU-käytännön mukaan voisi kyllä laittaa lukukausimaksut myös EU-maista tuleville opiskelijoille.

Joutuu suomalaisetkin opiskelijat maksamaan muualla EU:ssa opiskellessaan lukukausimaksut. Ja mitään pieniä summia ne ei välttämättä ole.

Kas kun nyt löytyi se haluava taho, eikä otsikko ollut muodossa "EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille halutaan lukukausimaksut".

Quote from: Suomi2050 on 06.01.2013, 14:39:04
Yle: http://yle.fi/uutiset/kansanedustajat_haluavat_lukukausimaksut_eun_ulkopuolelta_tuleville_opiskelijoille/6439385

QuoteAloitteen mukaan Suomeen kehitysmaista tuleville opiskelijoille lukukausimaksut voitaisiin maksaa kehitysyhteistyövaroista. Lisäksi lahjakkaille mutta vähävaraisille opiskelijoille voitaisiin luoda stipendijärjestelmä, esityksessä todetaan.

Eli systeemi on vesitetty heti alkuunsa. Kehittyneistä maista tulevia opiskelijoita kiinnostaisi entistä vähemmän tulla Suomeen samalla, kun kehitysmaiden "opiskelijat" saisivat erityisedun - jonka voisivat vieläpä vähentää verotuksessa jälkikäteen, jos pääsevät johonkin töihin. Ja monikulttuurikoordinaattorihan on ihan hyvä duuni...

Mielenkiintoista nähdä mitä tekosyitä oppilaitokset keksivät tuon ehdotuksen tyrmäämiseksi  :) tiedä vaikka lypsylehmä kuivuisi.
Virheät nyt ainakin tyrmäävät kehy-varojen käyttämisen tuollaiseen!

Quote from: foobar on 06.01.2013, 15:03:10

Quote from: Suomi2050 on 06.01.2013, 14:39:04
Yle: http://yle.fi/uutiset/kansanedustajat_haluavat_lukukausimaksut_eun_ulkopuolelta_tuleville_opiskelijoille/6439385

QuoteAloitteen mukaan Suomeen kehitysmaista tuleville opiskelijoille lukukausimaksut voitaisiin maksaa kehitysyhteistyövaroista. Lisäksi lahjakkaille mutta vähävaraisille opiskelijoille voitaisiin luoda stipendijärjestelmä, esityksessä todetaan.

Eli systeemi on vesitetty heti alkuunsa. Kehittyneistä maista tulevia opiskelijoita kiinnostaisi entistä vähemmän tulla Suomeen samalla, kun kehitysmaiden "opiskelijat" saisivat erityisedun - jonka voisivat vieläpä vähentää verotuksessa jälkikäteen, jos pääsevät johonkin töihin. Ja monikulttuurikoordinaattorihan on ihan hyvä duuni...

Totta. Enpä tajunnutkaan, että nuo kehitysmaiden opiskelijatkin saattavat saada vähennnettyä valtion heille maksaman koulutuksen vielä verotuksessa.

Quote from: foobar on 06.01.2013, 15:03:10

Quote from: Suomi2050 on 06.01.2013, 14:39:04
Yle: http://yle.fi/uutiset/kansanedustajat_haluavat_lukukausimaksut_eun_ulkopuolelta_tuleville_opiskelijoille/6439385

QuoteAloitteen mukaan Suomeen kehitysmaista tuleville opiskelijoille lukukausimaksut voitaisiin maksaa kehitysyhteistyövaroista. Lisäksi lahjakkaille mutta vähävaraisille opiskelijoille voitaisiin luoda stipendijärjestelmä, esityksessä todetaan.

Eli systeemi on vesitetty heti alkuunsa. Kehittyneistä maista tulevia opiskelijoita kiinnostaisi entistä vähemmän tulla Suomeen samalla, kun kehitysmaiden "opiskelijat" saisivat erityisedun - jonka voisivat vieläpä vähentää verotuksessa jälkikäteen, jos pääsevät johonkin töihin. Ja monikulttuurikoordinaattorihan on ihan hyvä duuni...

Kehitysapurahat tulisi ilman muuta suunnata kehitysmaalaisten kouluttamiseen kehitysmaassa, jotta kyseisen maan koulutusjärjestelmä myös kehittyisi.

Kelvoton aloite, jolla vesitetään lukukausimaksujen idea. Liekö tarkoituksella vai typeryydestä, sitä en tiedä.

Quote from: YleAloitteen tekijöiden mukaan lukukausimaksujen taso on asetettava siten, ettei ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä ei laske, vaan nousee.

[...]

Aloitteen mukaan Suomeen kehitysmaista tuleville opiskelijoille lukukausimaksut voitaisiin maksaa kehitysyhteistyövaroista. Lisäksi lahjakkaille mutta vähävaraisille opiskelijoille voitaisiin luoda stipendijärjestelmä, esityksessä todetaan.

Quote from: Turun SanomatKansanedustajat kuitenkin painottavat, että ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on saatava nousemaan. Siksi lukukausimaksuja ei pidä asettaa heti liian korkeiksi.

SS: http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/yli-puolet-kansanedustajista-vaatii-lukukausimaksua-ulkomaisille-opiskelijoille/1285639

QuoteKansanedustajat kuitenkin painottavat, että ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on saatava nousemaan.

Miksi? Koska erilaisuus on rikkaus; koska ulkomaalainen opiskelija ovat parempia kuin suomalainen? Koska Suomella on velvollisuus tarjota ulkomaalaisille opiskelijoille koulutusta? Olen ollut siinä käsityksessä, että opiskelupaikat ovat Suomessa ja Suomen maksamia sen takia, että voisimme kouluttaa suomalaisia, ja tehdä meistä päteviä tekemään töitä ja maksamaan veroja. Niihin on muutenkin niin vaikea päästä sisään suuren tungoksen takia.

QuoteAloitteen mukaan Suomen kehitysmaista tuleville opiskelijoille lukukausimaksut voitaisiin maksaa kehitysyhteistyövaroista.

Tuplasti miksi?
1) Paljon hyödyttää kehitysmaita, kun otamme heiltä lahjakkaat yksilöt jotka todennäköisesti jäävät tänne tai jonnekin muualle Eurooppaan valmistuttuaan.
2) Kuten tuossa ylempänä sanottu, vie haluja kehittyneistä maista tulevilta mamuilta, jotka ovat varmaan todennäköisempiä valmistujia.

Täysin paska tai itse asiassa valheellinen aloite, jonka on tarkoitus näyttää siltä, että suomalaisten rahoja ei enää lapioida ulkomaille. Roskaa!

Quote from: Sami Aario on 06.01.2013, 15:10:13

Quote from: foobar on 06.01.2013, 15:03:10

Quote from: Suomi2050 on 06.01.2013, 14:39:04
Yle: http://yle.fi/uutiset/kansanedustajat_haluavat_lukukausimaksut_eun_ulkopuolelta_tuleville_opiskelijoille/6439385

QuoteAloitteen mukaan Suomeen kehitysmaista tuleville opiskelijoille lukukausimaksut voitaisiin maksaa kehitysyhteistyövaroista. Lisäksi lahjakkaille mutta vähävaraisille opiskelijoille voitaisiin luoda stipendijärjestelmä, esityksessä todetaan.

Eli systeemi on vesitetty heti alkuunsa. Kehittyneistä maista tulevia opiskelijoita kiinnostaisi entistä vähemmän tulla Suomeen samalla, kun kehitysmaiden "opiskelijat" saisivat erityisedun - jonka voisivat vieläpä vähentää verotuksessa jälkikäteen, jos pääsevät johonkin töihin. Ja monikulttuurikoordinaattorihan on ihan hyvä duuni...

Kehitysapurahat tulisi ilman muuta suunnata kehitysmaalaisten kouluttamiseen kehitysmaassa, jotta kyseisen maan koulutusjärjestelmä myös kehittyisi.

Tai edes niin, että Suomessa kehitysyhteistyövaroilla koulutettavat kehitysmaalaiset  velvoitettaisiin valmistumisen jälkeen heidät palaamaan kotimaahansa antamaan panoksensa sen rakentamiseen. Lähiövalaansa ja täällä tekemänsä lapset saisivat ottaa mukaansa :)

QuoteHuoltosuhteen heikkenemisestä kärsivä Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia rakentamaan ja ylläpitämään hyvinvointivaltiota yhdessä nuorten sukupolvien kanssa. Laskennallisesti kansainvälinen tutkinto-opiskelija maksaa koulutuksensa jo nyt veroina takaisin 2-3 vuodessa, minkä jälkeen heidän tekemänsä työ ja maksamat verot ovat kansantaloudellista voittoa. Sen sijaan lukukausimaksu karkottaisi heidät: seurantatiedon mukaan ne opiskelijat, jotka joutuisivat maksuja maksamaan, eivät tule Suomeen opiskelemaan.

Tilastokeskuksen mukaan tällä hetkellä 50 % työllistyy Suomeen, ja useampi haluaisi. Maksuton koulutus on siis jo nyt kannattava investointi. Laskennallisesti riittää, että 25 % valmistuneista kansainvälisistä opiskelijoista jää Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen, jotta kansainvälisten opiskelijoiden maksuton korkeakoulutus olisi kansantaloudellisesti kannattavaa.

Tiedote: SYL ja SAMOK: Suomi lukukausimaksujen aikaan – ovet kiinni kansainvälisille osaajille (http://www.syl.fi/2013/01/07/syl-ja-samok-suomi-lukukausimaksujen-aikaan-ovet-kiinni-kansainvalisille-osaajille/?lan=finnish) 7.1.2013

Korkeakouluissa ei näköjään osata ainakaan laskea tai analysoida. Ehkä politikointi sujuu paremmin.

QuoteVasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula tyrmäsi aloitteen facebook-sivullaan sunnuntaina. Hän luettelee kolme syytä.

Kansan Uutiset: Ulkomaalaisille esitetään lukukausimaksua: "Hyöty valuu muualle" (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2934773/ulkomaalaisille-esitetaan-lukukausimaksua-%E2%80%9Dhyoty-valuu-muualle%E2%80%9D) 7.1.2013

Quote– Juuri päättyneen kokeilun mukaan lukukausimaksujärjestelmä tuottaa enemmän kuluja kuin tuottoja.

Johtuu kokeilun surkeasta toteutuksesta. Se oli aivan liian suppea, joten totta kai rahaa kului byrokratiaan kohtuuttoman paljon. Valtaosa opiskelijoista valitsi tietysti maksullisen sijasta maksuttoman linjan, kun se oli mahdollista ja suurin osa lukukausimaksuista jaettiin takaisin stipendeinä. Lopputulos oli nähtävissä jo etukäteen.

Quote– Maksuton opiskelu on meillä pyhä periaate, jonka purkaminen tarkoittaa, että opiskelupaikat jaetaan vanhempien varallisuuden, ei oman lahjakkuuden perusteella.

Kyse on ulkomaalaisten opetuksesta. Suomalaisilla ei ole pyhää velvollisuutta kouluttaa ulkomaalaisia yksipuolisesti verovaroilla. Sitä paitsi rima on laskenut englanninkielisissä koulutusohjelmissa aivan liian matalalle, kun korkeakoulut ovat pyrkineet lisäämään ulkomaalaisten sisäänottoa kaikin keinoin, joten kyse ei ole mistään erityislahjakkuuksista.

Quote– Maksuton koulutus antaa meille tasoitusta kansainvälisessä kilpailussa korkeakoulutetusta työvoimasta.

Tästä ei ole esitetty mitään näyttöä. Paukkujen lisääminen nimenomaan ulkomaalaisten maksuttomaan massaopetukseen on paremminkin estänyt kehittämästä opetusta ja korkeakoulujen koulutuspalveluja. Laatu on unohdettu, kun korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa tavoitteeksi asetettiin ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän kaksinkertaistaminen. Tämä "kotikansainvälistymisen" nimissä.

Kansainväliset koulutusohjelmat pitäisi leikata viidesosaan ja keskittyä laatuun. Stipendit vain parhaille, ei normisuorituksista tai syntyperän perusteella. Opetus sille tasolle, että sitä voi myydä ulkomaille.

Quote from: Roope on 07.01.2013, 12:03:58

QuoteHuoltosuhteen heikkenemisestä kärsivä Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia rakentamaan ja ylläpitämään hyvinvointivaltiota yhdessä nuorten sukupolvien kanssa. Laskennallisesti kansainvälinen tutkinto-opiskelija maksaa koulutuksensa jo nyt veroina takaisin 2-3 vuodessa, minkä jälkeen heidän tekemänsä työ ja maksamat verot ovat kansantaloudellista voittoa. Sen sijaan lukukausimaksu karkottaisi heidät: seurantatiedon mukaan ne opiskelijat, jotka joutuisivat maksuja maksamaan, eivät tule Suomeen opiskelemaan.

Tilastokeskuksen mukaan tällä hetkellä 50 % työllistyy Suomeen, ja useampi haluaisi. Maksuton koulutus on siis jo nyt kannattava investointi. Laskennallisesti riittää, että 25 % valmistuneista kansainvälisistä opiskelijoista jää Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen, jotta kansainvälisten opiskelijoiden maksuton korkeakoulutus olisi kansantaloudellisesti kannattavaa.

Tiedote: SYL ja SAMOK: Suomi lukukausimaksujen aikaan – ovet kiinni kansainvälisille osaajille (http://www.syl.fi/2013/01/07/syl-ja-samok-suomi-lukukausimaksujen-aikaan-ovet-kiinni-kansainvalisille-osaajille/?lan=finnish) 7.1.2013

Korkeakouluissa ei näköjään osata ainakaan laskea tai analysoida. Ehkä politikointi sujuu paremmin.

Lyhyen matikan oppimäärällä laskettuna olisi vieläkin kannattavampaa jos saataisiin kaikilta ulkomaalaisilta opiskelijoilta ne lukukausimaksut. Niin ei tarvitsi laskeskella "kansantaloudellista voittoa", eli moniko jää Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen "maksamaan" ilmaista opiskeluaan.

Kumma juttu kun kerran muissa EU-maissa on lukukausimaksut käytössä (myös Eu-maista tulleille opiskelijoille) ja siellä tuntuu silti riittävän ulkomaisia opiskelijoita, jotka ovat valmiita maksamaan lukukausimaksuja. Herää kysymys, että minkälaista opiskelija-ainesta ja mistä syystä tänne Suomeen sitten tulee.. [retorinen kysymys]

[Mutuilua, perustuen kuulopuheisiin] Nykymenetelmällä tarjotaan ilmaista ja joissain tapauksessa kehitysmaista tulleille henkilöille ilmeisesti helpompaa koulutusta. Lopputuloksena nämä muualta kouluun tulleet ja pahimmassa tapauksessa tosiaan helpommalla(opettajat päästää kursseista läpi vaikka kaikkea ei olekaan tehty, annetaan anteeksi poissaolot, huono englanninkielentaito) koulunsa suorittaneet saavat täysin pätevät paperit vielä ehkä suht arvostetusta suomalaisesta oppilaitoksesta. [Mutuilua]

Quote from: Elemosina on 07.01.2013, 12:39:41
Kumma juttu kun kerran muissa EU-maissa on lukukausimaksut käytössä (myös Eu-maista tulleille opiskelijoille) ja siellä tuntuu silti riittävän ulkomaisia opiskelijoita, jotka ovat valmiita maksamaan lukukausimaksuja. Herää kysymys, että minkälaista opiskelija-ainesta ja mistä syystä tänne Suomeen sitten tulee.. [retorinen kysymys]

Meille tulee sellaista porukkaa, joka on tosi maireaa fantsuissa huuhaaprojekteissa työskenteleville pölvästeille, eli juuri sitä porukaa, johon ei kannattaisi hassata rahaa ollenkaan.

Quote from: Elemosina on 06.01.2013, 14:59:37
Yleisen EU-käytännön mukaan voisi kyllä laittaa lukukausimaksut myös EU-maista tuleville opiskelijoille.

Joutuu suomalaisetkin opiskelijat maksamaan muualla EU:ssa opiskellessaan lukukausimaksut. Ja mitään pieniä summia ne ei välttämättä ole.

Jos asetettaisiin lukukausimaksut myös EU-kansalaisille, niin se tarkoittaisi käsittääkseni sitä, että silloin myös suomalaisille tulisi nämä maksut. Eli tahtoo sanoa, että maksuton korkeakoulutus Suomessa olisi sen jälkeen historiaa.

Oma kokemukseni on se, että Suomeen tulevat käytännössä ne jotka eivät muualle pääse (nigerialaiset jne.).

Kannatan lukukausimaksuja EU:n ulkopuolelta tuleville tai vaihtoehtoisesti pelkästään suomenkielisiä tutkinto-ohjelmia.

Quote from: Emperor on 07.01.2013, 12:49:05

Quote from: Elemosina on 06.01.2013, 14:59:37
Yleisen EU-käytännön mukaan voisi kyllä laittaa lukukausimaksut myös EU-maista tuleville opiskelijoille.

Joutuu suomalaisetkin opiskelijat maksamaan muualla EU:ssa opiskellessaan lukukausimaksut. Ja mitään pieniä summia ne ei välttämättä ole.

Jos asetettaisiin lukukausimaksut myös EU-kansalaisille, niin se tarkoittaisi käsittääkseni sitä, että silloin myös suomalaisille tulisi nämä maksut. Eli tahtoo sanoa, että maksuton korkeakoulutus Suomessa olisi sen jälkeen historiaa.

Oma kokemukseni on se, että Suomeen tulevat käytännössä ne jotka eivät muualle pääse (nigerialaiset jne.).

Kannatan lukukausimaksuja EU:n ulkopuolelta tuleville tai vaihtoehtoisesti pelkästään suomenkielisiä tutkinto-ohjelmia.

Minä kyllä ajattelin että tällaisessa tapauksessa voisi soveltaa RKP:laista ajattelua; eli omalle porukalle opiskelu maksutonta. Oma porukka tarkoittaisi Suomen kansalaisia. Mutta näin ei tule mitenkään käymään.

Vaikka kannatankin periaatteessa lukukausimaksuja EU:n ulkopuolelta tuleville, niin ennen järjestelmän käyttöönottoa pitäisi määritellä, mitä maksuilla ja ulkomaalaisten kouluttamisella ylipäätään ajetaan takaa. Tähänastisissa suunnitelmissa ainoaksi merkitseväksi mittariksi "kansainvälistymisen" edistymiselle on otettu ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä. Lausunnoista päätellen ulkomaalaisten odotetaan säteilevän ympärilleen "kansainvälisyyttä", jota Suomesta puuttuu. Se on selvää, että kattavat lukukausimaksut ja ulkomaalaisopiskelijoiden määrän kasvattaminen eivät voi toteutua yhtä aikaa.

On yhtä hyödytöntä puhua kaikista ulkomaalaisista opiskelijoista yhtenä massana - hyötynä tai taakkana - kuin puhua kaikista maahanmuuttajista yhtenä joukkona. Lukukausimaksujen vastustajat eivät edes yritä tehdä eroa eri ryhmien ja alojen välillä, aivan kuten maahanmuuton rajoitusten vastustajatkin mieluiten unohtavat maahanmuuttajaryhmien väliset erot. Nämä erot pitäisi selvittää, sillä Suomesta ei taida löytyä kunnollista tutkimusta aiheesta. Pelkkä valmistuneiden ulkomaalaisopiskelijoiden työllistymisprosentti ei kerro vielä paljonkaan siitä, kuinka järjestelmää pitäisi kehittää.

edit: maahanmuuttajaopiskelijat => ulkomaalaiset

Quote from: Elemosina on 07.01.2013, 13:07:59

Quote from: Emperor on 07.01.2013, 12:49:05

Quote from: Elemosina on 06.01.2013, 14:59:37
Yleisen EU-käytännön mukaan voisi kyllä laittaa lukukausimaksut myös EU-maista tuleville opiskelijoille.

Joutuu suomalaisetkin opiskelijat maksamaan muualla EU:ssa opiskellessaan lukukausimaksut. Ja mitään pieniä summia ne ei välttämättä ole.

Jos asetettaisiin lukukausimaksut myös EU-kansalaisille, niin se tarkoittaisi käsittääkseni sitä, että silloin myös suomalaisille tulisi nämä maksut. Eli tahtoo sanoa, että maksuton korkeakoulutus Suomessa olisi sen jälkeen historiaa.

Oma kokemukseni on se, että Suomeen tulevat käytännössä ne jotka eivät muualle pääse (nigerialaiset jne.).

Kannatan lukukausimaksuja EU:n ulkopuolelta tuleville tai vaihtoehtoisesti pelkästään suomenkielisiä tutkinto-ohjelmia.

Minä kyllä ajattelin että tällaisessa tapauksessa voisi soveltaa RKP:laista ajattelua; eli omalle porukalle opiskelu maksutonta. Oma porukka tarkoittaisi Suomen kansalaisia. Mutta näin ei tule mitenkään käymään.

Siis mikäli oikein muistan niin asia liittyy EU:n direktiiveihin ts. EU vaatii, että periaatteessa se mikä tarjotaan oman maan kansalaiselle, tulee tarjota myös muille EU:n kansalaisille. Eli maksuton korkeakoulutus Suomen kansalaisille -> maksuton koulutus myös EU:n kansalaisille. Jos esim. Saksa vaatii saksalaisilta lukukausimaksuja, niin se voi vaatia niitä myös suomalaisilta.

Quote from: Emperor on 07.01.2013, 13:12:49

Quote from: Elemosina on 07.01.2013, 13:07:59

Quote from: Emperor on 07.01.2013, 12:49:05

Quote from: Elemosina on 06.01.2013, 14:59:37
Yleisen EU-käytännön mukaan voisi kyllä laittaa lukukausimaksut myös EU-maista tuleville opiskelijoille.

Joutuu suomalaisetkin opiskelijat maksamaan muualla EU:ssa opiskellessaan lukukausimaksut. Ja mitään pieniä summia ne ei välttämättä ole.

Jos asetettaisiin lukukausimaksut myös EU-kansalaisille, niin se tarkoittaisi käsittääkseni sitä, että silloin myös suomalaisille tulisi nämä maksut. Eli tahtoo sanoa, että maksuton korkeakoulutus Suomessa olisi sen jälkeen historiaa.

Oma kokemukseni on se, että Suomeen tulevat käytännössä ne jotka eivät muualle pääse (nigerialaiset jne.).

Kannatan lukukausimaksuja EU:n ulkopuolelta tuleville tai vaihtoehtoisesti pelkästään suomenkielisiä tutkinto-ohjelmia.

Minä kyllä ajattelin että tällaisessa tapauksessa voisi soveltaa RKP:laista ajattelua; eli omalle porukalle opiskelu maksutonta. Oma porukka tarkoittaisi Suomen kansalaisia. Mutta näin ei tule mitenkään käymään.

Siis mikäli oikein muistan niin asia liittyy EU:n direktiiveihin ts. EU vaatii, että periaatteessa se mikä tarjotaan oman maan kansalaiselle, tulee tarjota myös muille EU:n kansalaisille.

Niin yksi syy tämäkin erota eu:sta. Talousunionin ja kauppasopimusten tulisi riittää mainiosti.

Quote from: Roope on 07.01.2013, 13:11:23
Pelkkä valmistuneiden maahanmuuttajaopiskelijoiden työllistymisprosentti ei kerro vielä paljonkaan siitä, kuinka järjestelmää pitäisi kehittää.

Lisäksi kun on syytä olettaa, että ulkomaalaisten opiskelijoiden valmistumista subventoidaan rajusti "armoykkösillä". 

Minusta olisi mielenkiintoista selvittää ulkomaalaisten valmistuneiden arvosanajakauma.  Hypoteesini on, että se ei muodosta Gaussin käyrää kolmosen ympärille.

Quote from: Hohtava Mamma on 07.01.2013, 13:16:26
- loppuu se korkeakoulu-päiväkotitoiminta tyhjäntoimitta-ikuisuusopiskelijoilta.

Eikös nykyään täydy valmistua jossain aikarajoissa, joten ikuisuusopiskelu ei enää suoraan päde uusiimpiin opiskelijoihin.

Quote from: Hohtava Mamma on 07.01.2013, 13:16:26
Lukukausimaksut kaikille, myös suomalaisille. Lukukausimaksuja varten saisi valtion takaaman velan, joka maksetaan takaisin siinä tapauksessa, että ei jää Suomeen töihin. Suomeen työllistyvät vähentävät velkapääoman verotuksessa

Tuo ei EU-kansalaisten kohdalla menisi ikinä läpi, koska kyseinen sääntö rikkoisi kansalaisten vapaata liikkumista vastaan. EU on määrännyt jopa, että kotihoidon tukea pitää maksaa ulkomaille muuttaville vaikka tuen tarkoitus on vapauttaa tilaa suomalaisiin päiväkoteihin.

Mitään ongelmaa ei edes olisi, jos yksinkertaisesti Suomessa annettaisiin ilmaista koulutusta vain kahdella virallisella kotimaisella kielellä. Kaikkien verovaroin kustannettujen oppilaitosten perusopetus vain suomeksi/ruotsiksi. Vierailevat luennoitsijat voisivat silti piipahtaessaan opettaa muillakin kielillä ja yksityiset, ei verovaroin ylläpidetyt oppilaitokset voisivat opettaa vaikka klingoniksi, jos huvittaa.

http://annikalapintie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129222-ulkomaisten-opiskelijoiden-hylkiminen-haiskahtaa-silkalta-rasismilta
Eipä voi olla koskaan huono aloite, jos Annika Lapintie sitä vastustaa. Oikeastaan nautin näistä vihervassareiden itkupotkuraivareista.

Quote– Juuri päättyneen kokeilun mukaan lukukausimaksujärjestelmä tuottaa enemmän kuluja kuin tuottoja.

Tottakai se on tappiollista, koska stipendeihin käytetään enemmän rahaa kuin mitä maksullisella koulutuksella saadaan tuottoa. Se ei kuitenkaan ole maksullisen koulutuksen vika, vaan typerän stipendijärjestelmän. Se on kuitenkin satavarmaa, että maksuton koulutus tuottaa tätäkin enemmän tappiota, mutta miksiköhän siitä ei ikinä puhuta? Ikäänkuin maksuton koulutus olisi jotenkin maksullista laadukkaampaa.

Quote from: Roope on 07.01.2013, 12:03:58

QuoteHuoltosuhteen heikkenemisestä kärsivä Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia rakentamaan ja ylläpitämään hyvinvointivaltiota yhdessä nuorten sukupolvien kanssa. Laskennallisesti kansainvälinen tutkinto-opiskelija maksaa koulutuksensa jo nyt veroina takaisin 2-3 vuodessa, minkä jälkeen heidän tekemänsä työ ja maksamat verot ovat kansantaloudellista voittoa. Sen sijaan lukukausimaksu karkottaisi heidät: seurantatiedon mukaan ne opiskelijat, jotka joutuisivat maksuja maksamaan, eivät tule Suomeen opiskelemaan.

Tilastokeskuksen mukaan tällä hetkellä 50 % työllistyy Suomeen, ja useampi haluaisi. Maksuton koulutus on siis jo nyt kannattava investointi. Laskennallisesti riittää, että 25 % valmistuneista kansainvälisistä opiskelijoista jää Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen, jotta kansainvälisten opiskelijoiden maksuton korkeakoulutus olisi kansantaloudellisesti kannattavaa.

Tiedote: SYL ja SAMOK: Suomi lukukausimaksujen aikaan – ovet kiinni kansainvälisille osaajille (http://www.syl.fi/2013/01/07/syl-ja-samok-suomi-lukukausimaksujen-aikaan-ovet-kiinni-kansainvalisille-osaajille/?lan=finnish) 7.1.2013

Korkeakouluissa ei näköjään osata ainakaan laskea tai analysoida. Ehkä politikointi sujuu paremmin.

Taannoisessa ketjussa laskeskelin, että maksettujen verojen pitäisi olla heti valmistumisen jälkeen olla 20000 euroa vuodessa, jotta tuo 2-3 vuoden tavoite onnistuisi. Yhden henkilön kohdalta. Mikäli tämän henkilön pitäisi lisäksi kattaa kolmen muun opiskelijan kustannukset, pitäisi veroja maksaa vähintään 80000 euroa vuodessa, mikä tarkoittaa varmaan toistasataatuhatta euroa tienestejä vuodessa. Jokainen voi miettiä tavoitteen realistisuutta.

Kuulemma Iso-Britanniassa maan omat kansalaiset ja EU-kansalaiset maksaa saman verran lukukausimaksua. EU:n ulkopuolelta tulevat maksavat sitten enemmän.
Eikä kyse ole pienistä summista.

Rasistisia nuo englantilaiset.

"Lukukausimaksuja perustellaan taloudellisilla seikoilla, mutta en mitenkään voi ymmärtää, kuinka huippuosaajien karkottaminen voisi palvella suomalaisten ja siten myös muun maailman kanssa kilpailemaan joutuvan elinkeinoelämän etua."

Lapintie ja "huippuosaajien" karkottaminen.  :D

Quote from: John on 07.01.2013, 14:27:01
http://annikalapintie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129222-ulkomaisten-opiskelijoiden-hylkiminen-haiskahtaa-silkalta-rasismilta
Eipä voi olla koskaan huono aloite, jos Annika Lapintie sitä vastustaa. Oikeastaan nautin näistä vihervassareiden itkupotkuraivareista.

Quote from: Annika LapintieAloite on torjuttava. Sen läpimeno olisi sivistyneen ja tasa-arvoisen yhteiskuntakäsityksen vastainen... (...)

Yliopistojen ja korkeakoulujen tehtävänä on tieteen tekeminen ja sivistyksen jakaminen. Opintojen maksuttomuus takaa parhaiten sen, ettei ihmisen taloudellinen tausta ole esteenä opiskelulle. Näin kaikilla niillä, joilla on halua ja paloa tutkimukseen, voivat kouluttautua ja kehittää osaamistaan.

Mitenkähän muualla Euroopassa (mm. Ruotsi ja Tanska) ja maailmassa pärjätään, kun siellä on asetuttu poikkiteloin "sivistyksen ja tasa-arvoisen yhteiskuntakäsityksen" kanssa? Ihan oikeasti, työnjako ei voi olla sellainen, että suomalaiset vastaavat verovaroillaan muun maailman korkeakoulutuksesta. Kehitysyhteistyöprojektit ja muu hyväntekeväisyys on sitten asia erikseen, ja käsiteltävä erillään normaalista korkeakoulujärjestelmästä ja sen rahoituksesta.

Quote from: Annika LapintieMaksuton koulutus on myös koko kansantaloudelle kannattava investointi. Pienen maan yliopistot eivät voi kilpailla maailman huippuyliopistojen kanssa resursseissa, ja siksi opintojen maksuttomuus on keskeinen keino houkutella osaajia Suomeen.

Arviolta puolet Suomessa opiskelleista ulkomaalaisista opiskelijoista jää tutkinnon jälkeen tänne asumaan. Suomeen työllistyvä korkeasti koulutettu ihminen maksaa koulutuksensa takaisin veroina muutamassa vuodessa.

Tutkittuja lukuja pöytään, kiitos, esimerkiksi Nigeriasta Suomeen haalittujen opiskelijoiden kannattavuudesta Suomen kansantaloudelle. Siihen asti tuollaiset väitteet ovat toiveajattelua.

Quote from: Annika LapintieSuomessa yliopistojen maksuttomuus ei ole vuosikymmenien aikana johtanut mihinkään mittavaan opiskelijaryntäykseen ja suurin kustannuksin. Päinvastoin, verrattuna moniin muihin maihin, edes opintojen maksuttomuus ei ole pystynyt houkuttelemaan ihmisiä Suomeen.

Opiskelijoiden määrä ei ole perustunut kysyntään vaan maksuttomuuteen ja englanninkielisten koulutusohjelmien aloituspaikkojen tietoiseen kasvattamiseen kaiken muun kustannuksella. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän nopeaa tuplaamista on perusteltu "kotikansainvälisyydellä". Tämä taas on johtanut riman laskemiseen sekä opiskelijavalinnoissa että opetuksessa. Se on johtanut myös kaiken aikaa kasvaviin kustannuksiin ja korkeakoulujen sisäisten kannustinjärjestelmien vinoutumiseen.

Quote from: Annika LapintieLukukausimaksuja perustellaan taloudellisilla seikoilla, mutta en mitenkään voi ymmärtää, kuinka huippuosaajien karkottaminen voisi palvella suomalaisten ja siten myös muun maailman kanssa kilpailemaan joutuvan elinkeinoelämän etua.

Lukukausimaksuista on huonoja kokemuksia muista Pohjoismaista, joissa ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrät ovat romahtaneet.

Pitäisi olla kansanedustajalle selvää, että Suomi ei voi karkottaa huippuosaajia, koska he eivät ole koskaan Suomeen rynnineetkään. Todellisille huippuosaajille voidaan järjestää säästyvistä varoista helposti stipendimahdollisuus, koska heitä on Suomessa vain kourallinen. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän pitääkin romahtaa, jotta päästään massaopetuksen kasvattamisesta ja resurssien tuhlauksen kiihdyttämisestä opiskelijoiden ja opetuksen laadun parantamiseen.

Otsikkonsa rasismiväitettä Lapintie ei vaivaudu selittämään, eikä sille perusteita löydykään. Samat säännöt koskisivat kaikenvärisiä EU-alueen ulkopuolelta tulevia.

Annikalle voisi kertoa että jos yksi opiskelija maksaisi 1% kuluistaan, niin jo sadalla opiskelijalla saataisiin 100% kuluista katettua...

Quote from: Alkuasukas on 07.01.2013, 15:37:38
Annikalle voisi kertoa että jos yksi opiskelija maksaisi 1% kuluistaan, niin jo sadalla opiskelijalla saataisiin 100% kuluista katettua...

Olikos sama kun kertoi että kaikkien pohjoismaiden 5% pudotus saasteisiin vähentäisi pohjoismaiden saastutusta yhteensä 30%?

Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 07.01.2013, 15:41:16

Quote from: Alkuasukas on 07.01.2013, 15:37:38
Annikalle voisi kertoa että jos yksi opiskelija maksaisi 1% kuluistaan, niin jo sadalla opiskelijalla saataisiin 100% kuluista katettua...

Olikos sama kun kertoi että kaikkien pohjoismaiden 5% pudotus saasteisiin vähentäisi pohjoismaiden saastutusta yhteensä 30%?

"jos kaikki Itämeren yhdeksän ympärysvaltiota vähentäisivät päästöjään neljä prosenttia, päästöt vähenisivät yhteensä 36 prosenttia."

Näillä mennään. Ja tehdään miljardibudjetteja..

Quote from: John on 07.01.2013, 14:27:01
http://annikalapintie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129222-ulkomaisten-opiskelijoiden-hylkiminen-haiskahtaa-silkalta-rasismilta

Racepalm.

Quote from: slobovorsk on 06.01.2013, 23:39:06

Quote from: Sami Aario on 06.01.2013, 15:10:13
Kehitysapurahat tulisi ilman muuta suunnata kehitysmaalaisten kouluttamiseen kehitysmaassa, jotta kyseisen maan koulutusjärjestelmä myös kehittyisi.

Tai edes niin, että Suomessa kehitysyhteistyövaroilla koulutettavat kehitysmaalaiset  velvoitettaisiin valmistumisen jälkeen heidät palaamaan kotimaahansa antamaan panoksensa sen rakentamiseen. Lähiövalaansa ja täällä tekemänsä lapset saisivat ottaa mukaansa :)

Voin täysin allekirjoittaa nämä kaksi näkemystä. Näin siis silloin, kun tavoitteena on kehitysmaiden auttaminen.

No nythän olisi todella mahtava tilaisuus antaa mahdollisuus jo Suomessa oleville mm.koneinsinööreille Somaliasta ja asianajajille Gambiasta sekä monille muille korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille päivittää omat oppiarvonsa suomalaisin ammattikorkeakoulu - ja korkeakouluopinnoin ja sirtyä sosiaalihuollon kirjoilta opintotuki- ja toimeentulotukijärjestelmien käyttäjiksi.

Lisäksi voitaisiin olla aika varmoja, että se 50 % jäisi tänne opintonsa tavalla tai kolmannella suoritettuaan, töihin ja veroja maksamaan, kuka tietää ? Siinä olisi näytön paikka ja ainutlaatuinen mahdollisuus näille jo maassa-asuville korkeastikoulutetuille ja samalla ei tarvitsisi
ottaa maailmalta lisää opiskelijoita suomalaisen opintotuki- ja toimeentulotukijärjestelmän piiriin, sinänsä se lukukausimaksu on aika
olematon tuloerä valtiolle menoihin verrattuna.

Mikähän tässä maassa mättää, yhden tutun tytär meni Jenkkeihin opiskelemaan ja maksaa siellä 30 000 $ lukukausi, täytyy olla
esittää sellaiset varat tai vanhempien varat, että pärjää opiskeluaikansa jenkeissä, ei saa työlupaa tehdä mitään, koska on opiskelijavisalla maassa näin jenkeissä ja opiskelijoita, lahjakkaita sellaisia riittää .

" Heh ! Koneinssi peruskoulutukseltaan itsekin ! : ) Ja ihan oikeasti . : )"

Quote from: Embo on 07.01.2013, 17:17:18

Quote from: John on 07.01.2013, 14:27:01
http://annikalapintie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129222-ulkomaisten-opiskelijoiden-hylkiminen-haiskahtaa-silkalta-rasismilta

Racepalm.

Hauskinta tuossa kirjoituksessa on, ettei siinä pureuduta käytännössä mihinkään lakialoitteen kohtaan, vaan pelkästään meuhkataan siitä kuinka rasismia lukukausimaksut ulkkareille olisivat.

Quote from: foobar on 07.01.2013, 19:00:27

Quote from: John on 07.01.2013, 14:27:01
http://annikalapintie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129222-ulkomaisten-opiskelijoiden-hylkiminen-haiskahtaa-silkalta-rasismilta

Hauskinta tuossa kirjoituksessa on, ettei siinä pureuduta käytännössä mihinkään lakialoitteen kohtaan, vaan pelkästään meuhkataan siitä kuinka rasismia lukukausimaksut ulkkareille olisivat.

Kyseisen bloggauksen kommenttipalstalta ehkä paras kiteytys urboilusta (Melender/Hännikäistä mukaillakseni) pitkään aikaan:

Quote from: Juhani KahelinSen aloitteen henki on pikkusieluinen. Siinä ajatellaan hetkellisiä pikkurahavirtoja, jääkö Suomeen, maksaako kulunsa veroina takaisin yms. Kaikki tuollainen on tyhjänpäiväistä, ala-arvoista, pikkusieluista.

Voisi lähestyä ihmiskunnallisena tietämyskysymyksenä, vuorovaikutuskysymyksenä, globaalina sivistyksenä. Kuinka suuri kunnia ja ilo (ja myös hyöty Suomelle) onkaan jos tänne tulee oppimaan ja osallistumaan nuoria muilta maapallon kolkilta. Muutama tonni tai kymppitonni yhteiskunnalta sinne tai tänne on tämän vuorovaikutteisuuden rinnalla täysin yhdentekevä.

MIT-professori Bengt Holmströmin TV-haastattelussa 6.1.2013 oli avarampaa ja syvempää henkeä. Ei pidä kysyä onko meillä taloudellisesti varaa vaan onko meillä henkisesti varaa (... tehdä sitä tai tätä), Holmströn sanoi. Siihen tyyliin. Nykyinen eduskunta on täynnä pikkusieluja.

"Henkisesti varaa" tärkein kriteeri ja suurin moralistinen maksiimi on, miten toiminta suhtautuu kehitysmaiden, erityisesti Afrikan tummaihoiseen väestöön ja islamiin.

Tässä on eräs syy, miksi monikulttuurisuudesta ei käytännössä koskaan ole tarvetta puhua muiden maailman väestöryhmien yhteydessä; Monikulttuuripuhunta on omistettu lähes eksklusiivisesti koskemaan mustaa afrikkalaisuutta ja islamin kulttuuripiiriä. Ja tietty romaneja.

Tällaiset avautumiset auttavat ymmärtämään nykykeskustelua. Ikäänkuin jokin suuri metafyysinen pahuus valtaa meidät, jos jollain tavalla "käännämme selkämme" kehitysmaiden globaaleille häviäjille. Tällainen ajattelu on "velka"-horinan (kirjoittaja käyttää sanaa "kunnia") ytimessä.

Ei pidä kysyä. Pitää totella. Ugh.

Hieno homma, että aletaan karsia näitä kansainvälisyyshömpötyksiä. Mutta tuo kehitysmaajuttu on huono. En halua tänne Suomeen enempää varsinaista väestöä lymyilemään.

Nyt ollaan asian ytimessä eli oikealla asialla. Olen jo vuosia pohtinut sitä, miten me typerät suomalaiset koulutemma velkarahalla ulkomaalaisia opiskelijoita ilmaiseksi. Meillä on kymmeniä tuhansia nuoria ylioppilaita (siis useilta vuosilta kertyneitä, ei yhdessä vuodessa), jotka eivät pääse korkea-asteelle opiskelemaan yrityksestä huolimatta. Iso joukko heistä taitaa olla ainakin välillä työttömänä. Miltä heistä mahtaa tuntua se, että Suomen valtio kouluttaa ulkomaalaisia eikä heitä?

Minä en voi kerta kaikkiaan käsittää tämän maan typeryyttä! Olen oikeastaan jo toivoni menettänyt. Me ollaan umpihulluja rahan syytäjiä! Ja velalla. En myös tajua sitä, miten esim. Vasemmistoliiton Annika Lapintie Uudensuomen blogissa nousee vastaan EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuja vastaan. Mikä ihmeen sosiaalitoimisto me ollaan koko maailmalle?

Tiedän myös, että ainakaan vuosia sitten näissä asioisa huijattiin. Olen 2000-luvun alussa vierailulla eräässä EU:n ulkopuolisessa maassa, ystäväni asui siellä. Hänen tuttavansa, nuori mies, haki Suomeen ammattikorkeakouluun opiskelemaan. Hänelle sanottiin sen maan Suomen suurlähetystössä, että maksa suurlähetystölle rahaa (siis merkittävän suuri summa), että pääset Suomeen ammattikorkeakouluun. Ko. nuori mies järkytti niin pahasti, että kirjoitti sähköpostin asiasta Suomeen hyvin korkealla taholle. Ko. maan suurlähettiläs vaihdettiin kaikessa hiljaisuudessa. Ko. nuori mies ei koskaan muuten tullut Suomeen opiskelemaan, hän meni toiseen maahan. En väitä, että tänä päivänä asiat olisivat näin. Mutta tuolloin oli. Olin itse aivan totaalisen järkyttynyt siitä, että Suomen suurlähetystö toimi näin törkeästi enkä aluksi uskonut koko asiaa. Mutta keskustelin ko. nuoren miehen kanssa asiasta livenä ja myös myöhemmin sähköpostilla pari kertaa. Toivotaan, että tämä on ollut täysin yksittäistapaus, siis yksittäinen suurlähettiläs (ja toki siinä oli pakko olla mukana myös muita suurlähetystössä työskenteleviä).

Tämä tapaus sai minut aikanaan ajattelemaan ulkomaailaisten opiskelua Suomessa. Mutta olin silloin vielä niin koooooviiiin sinisilmäinen ja uskoin ties mihin... Nyt katselen tätä Suomen velkaantumista ja mietin, että tämä lukukausimaksu EU-maiden ulkopuolelta tuleville olisi hyvä asia. Miksi muuten Viro voi periä suomalaisilta lukukausimaksua? Maksavatko virolaiset itsekin sen? Millä rahalla? Jos lukukausimaksu tulisi myös EU-kansalaisille (jos se ei samalla tule suomalaisille), kannatan myös jonkintasoista lukukausimaksua EU:n sisältä tuleville.

Annika on löytänyt viimeaikoina paljon suosiota saaneen sanan, jonka laittaminen otsikkoon vetää lukijoita puoleensa kuin paska kärpäsiä. Se alkaa R-kirjaimella.

Iida tässä pahoittelee kirjoitusvirheitä omassa (omissa) teksteissään  :o.

Teen tässä samalla töitä (juu, illalla teen ihan oikeita töitä) ja välillä vilkuilen Hommaa. Kun kirjoittaa nopeasti, tulee kirjoitusvirheitä. Minulla ei pitäisi olla lukihäiriötä  :) Mutta ehkä minulla on liian nopeat sormet - kulkevat ajatusta nopeammin. Tärkeintä lienee, että asia välittyy lukijoille, virheistä huolimatta.

QuoteAnnika Lapintie: Ulkomaisten opiskelijoiden hylkiminen haiskahtaa silkalta rasismilta

Joukko kansanedustajia on jättänyt lakialoitteen lukukausimaksujen säätämisestä yliopistoissa ja korkeakouluissa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.

Aloite on torjuttava. Sen läpimeno olisi sivistyneen ja tasa-arvoisen yhteiskuntakäsityksen vastainen ja jopa kansantaloudelle vahingollinen.

Yliopistojen ja korkeakoulujen tehtävänä on tieteen tekeminen ja sivistyksen jakaminen. Opintojen maksuttomuus takaa parhaiten sen, ettei ihmisen taloudellinen tausta ole esteenä opiskelulle. Näin kaikilla niillä, joilla on halua ja paloa tutkimukseen, voivat kouluttautua ja kehittää osaamistaan.

Maksuton koulutus on myös koko kansantaloudelle kannattava investointi. Pienen maan yliopistot eivät voi kilpailla maailman huippuyliopistojen kanssa resursseissa, ja siksi opintojen maksuttomuus on keskeinen keino houkutella osaajia Suomeen.

Arviolta puolet Suomessa opiskelleista ulkomaalaisista opiskelijoista jää tutkinnon jälkeen tänne asumaan. Suomeen työllistyvä korkeasti koulutettu ihminen maksaa koulutuksensa takaisin veroina muutamassa vuodessa.

Suomessa yliopistojen maksuttomuus ei ole vuosikymmenien aikana johtanut mihinkään mittavaan opiskelijaryntäykseen ja suurin kustannuksin. Päinvastoin, verrattuna moniin muihin maihin, edes opintojen maksuttomuus ei ole pystynyt houkuttelemaan ihmisiä Suomeen.

Koulutukseen on satsattava, sillä Suomen tulevaisuus on juuri osaamisessa, koulutuksessa ja korkean jalostusasteen tuotannossa – ei palkka-alessa.

Lukukausimaksuja perustellaan taloudellisilla seikoilla, mutta en mitenkään voi ymmärtää, kuinka huippuosaajien karkottaminen voisi palvella suomalaisten ja siten myös muun maailman kanssa kilpailemaan joutuvan elinkeinoelämän etua.

Lukukausimaksuista on huonoja kokemuksia muista Pohjoismaista, joissa ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrät ovat romahtaneet.

Maamme teollisuushistoria on täynnä ulkomailta tulleita pioneereja ja huippuosaajia. On koko yhteiskunnan, kansantalouden ja työpaikkojen etu varmistaa, että ulkomaalaisia osaajia saadaan myös tänne syrjäiseen Suomeen tulevaisuudessa.

http://annikalapintie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129222-ulkomaisten-opiskelijoiden-hylkiminen-haiskahtaa-silkalta-rasismilta

Miten tuota huippuosaaja -termiä kehdataan yhä vain käyttää ja vielä ihan tosissaan? Luulisi, että se hommasarkasmi olisi rantautunut sinne vassareidenkin puoluetoimistolle edes sen verran, että ymmärrettäisiin nykyisen tilanteen valossa katsella termiä hiukan uusin silmin. Vaan ei. Uskomatonta.

Quote"Arviolta puolet Suomessa opiskelleista ulkomaalaisista opiskelijoista jää tutkinnon jälkeen tänne asumaan."

Missä he asuvat, ja missä he käyvät töissä ?
Jotenkin luulisi vuosittaisten useiden tuhansien huippu-osaajien jossain näkyvän.

Tai...kukahan tuon "arvion" on tehnyt ? Puuronenko ?

Saisiko tähän niiden kansanedustajien nimet, jotka ovat allekirjoittaneet tämän aloitteen?

Ulkomaisten opiskelijoiden suosiminen haiskahtaa konkurssilta.

Quote from: coscarnorth on 07.01.2013, 21:31:24

Miten tuota huippuosaaja -termiä kehdataan yhä vain käyttää ja vielä ihan tosissaan? Luulisi, että se hommasarkasmi olisi rantautunut sinne vassareidenkin puoluetoimistolle edes sen verran, että ymmärrettäisiin nykyisen tilanteen valossa katsella termiä hiukan uusin silmin. Vaan ei. Uskomatonta.

Ei vanha akka noin vain pääse tavoistaan. Todennäköisesti vastikään oppinut nuokin muodikkaat termit, joten on turha odottaa niistä luopumista vielä pitkään aikaan.

Annikalta on päässyt unohtumaan, että eihän se oikeasti mitään ilmaista ole, se opiskelu. Vai onko siellä opet ihan hyvää hyvyyttään töissä jakamassa sivistystä?

Jos kutsuisin Annikan syömään, olettaisiko hän ruoan tulleen ilmaiseksi pöytään?

Annika Lapintien avautuminen haiskahtaa aivopierulta.

Quote from: Axel Cardan on 07.01.2013, 21:43:06
Onhan niitä huippuosaajia meillä ollut.

Fazer, Finlayson, Finnair, Sinebrykoff, Paulig, Stora, Enso, Gutzeit, Billnäs, Berner, Illodin ja Oxygenol.

Siinä miehiä, jota auttoivat meidät alas puusta!!1

Huippuosaajia löytyy historiasta lisääkin kunhan vain maltetaan hakea.

Unohtui lääketehtailija Hota, ja einesteolisuuden uranuurtaja Kött, kaikki illmaisen koulutuksensa Suomessa saaneita huippu-osaajia.

Quote from: Iida on 07.01.2013, 20:14:37
Meillä on kymmeniä tuhansia nuoria ylioppilaita (siis useilta vuosilta kertyneitä, ei yhdessä vuodessa), jotka eivät pääse korkea-asteelle opiskelemaan yrityksestä huolimatta.

Ei sinne kaikki ylioppilaat kuulukaan päästä. Vain hyvät. Kyvyt ei kaikilta vain riitä... Sen takia sinne on pääsykokeet, että vain parhaat ylioppilaat pääsee jatkamaan... ei kaikkien pidäkään päästä.

QuoteSuomeen työllistyvä korkeasti koulutettu ihminen maksaa koulutuksensa takaisin veroina muutamassa vuodessa.

No emmä ny tiiä...yliopistoistakin työllistytään lähinnä julkiselle sektorille papereita pyörittämään.

Onko se nyt mikään kovin kummoinen juhlimisen aihe, jos korkeakoulutamme mamun isolla rahalla ja valmistumisen jälkeen hän päätyy mamuklusterin palvelukseen joko julkiselle sektorille tai järjestökentälle? Tuollaisen korkeasti koulutetun mamun maksamat veroeurot ovat yhtä tyhjän kanssa.

Quote from: seuraa_tilannetta on 07.01.2013, 21:54:04

Quote from: Iida on 07.01.2013, 20:14:37
Meillä on kymmeniä tuhansia nuoria ylioppilaita (siis useilta vuosilta kertyneitä, ei yhdessä vuodessa), jotka eivät pääse korkea-asteelle opiskelemaan yrityksestä huolimatta.

Ei sinne kaikki ylioppilaat kuulukaan päästä. Vain hyvät. Kyvyt ei kaikilta vain riitä... Sen takia sinne on pääsykokeet, että vain parhaat ylioppilaat pääsee jatkamaan... ei kaikkien pidäkään päästä.

Juuri näin, mutta sääntöjen pitää olla samat niin vaalealle suomalaiselle, tummempitukkaiselle eurooppalaiselle kuin hiilenmustalle afrikkalaisellekin. Jos etuoikeuksia jaetaan, jaettakoon sitten veronmaksajien jälkeläisille. Eli sille suomalaiselle.

Quote from: Professori on 07.01.2013, 22:02:34

Quote from: seuraa_tilannetta on 07.01.2013, 21:54:04

Quote from: Iida on 07.01.2013, 20:14:37
Meillä on kymmeniä tuhansia nuoria ylioppilaita (siis useilta vuosilta kertyneitä, ei yhdessä vuodessa), jotka eivät pääse korkea-asteelle opiskelemaan yrityksestä huolimatta.

Ei sinne kaikki ylioppilaat kuulukaan päästä. Vain hyvät. Kyvyt ei kaikilta vain riitä... Sen takia sinne on pääsykokeet, että vain parhaat ylioppilaat pääsee jatkamaan... ei kaikkien pidäkään päästä.

Juuri näin, mutta sääntöjen pitää olla samat niin vaalealle suomalaiselle, tummempitukkaiselle eurooppalaiselle kuin hiilenmustalle afrikkalaisellekin. Jos etuoikeuksia jaetaan, jaettakoon sitten veronmaksajien jälkeläisille. Eli sille suomalaiselle.

Jep. On Suomen etu tarjota fiksuille ulkomaalaisille (suomalaista) koulutusta ja samalla solmia kontakteja suomalaiseen yritysmaailmaan ja tutustuttaa suomalaisiin tapoihin.
Kun he huomaavat Suomalaisen järjestelmän erinomaisuuden, niin saattavat tulevaisuudessa suunnata bisneksensä Suomeen.

Mutta kuten vain fiksuimmat suomalaiset saavat paikan korkeakoulutukseen, tulee myös ulkomaalaisista valita vain fiksuimmat. Sanoisin, että rima voisi olla jopa korkeampi heidän kohdallaan, jos kerran ilmaisen koulutuksen saavat...

Quote from: seuraa_tilannetta on 07.01.2013, 22:07:39

Quote from: Professori on 07.01.2013, 22:02:34

Quote from: seuraa_tilannetta on 07.01.2013, 21:54:04

Quote from: Iida on 07.01.2013, 20:14:37
Meillä on kymmeniä tuhansia nuoria ylioppilaita (siis useilta vuosilta kertyneitä, ei yhdessä vuodessa), jotka eivät pääse korkea-asteelle opiskelemaan yrityksestä huolimatta.

Ei sinne kaikki ylioppilaat kuulukaan päästä. Vain hyvät. Kyvyt ei kaikilta vain riitä... Sen takia sinne on pääsykokeet, että vain parhaat ylioppilaat pääsee jatkamaan... ei kaikkien pidäkään päästä.

Juuri näin, mutta sääntöjen pitää olla samat niin vaalealle suomalaiselle, tummempitukkaiselle eurooppalaiselle kuin hiilenmustalle afrikkalaisellekin. Jos etuoikeuksia jaetaan, jaettakoon sitten veronmaksajien jälkeläisille. Eli sille suomalaiselle.

Jep. On Suomen etu tarjota fiksuille ulkomaalaisille (suomalaista) koulutusta ja samalla solmia kontakteja suomalaiseen yritysmaailmaan ja tutustuttaa suomalaisiin tapoihin.
Kun he huomaavat Suomalaisen järjestelmän erinomaisuuden, niin saattavat tulevaisuudessa suunnata bisneksensä Suomeen.

Mutta kuten vain fiksuimmat suomalaiset saavat paikan korkeakoulutukseen, tulee myös ulkomaalaisista valita vain fiksuimmat. Sanoisin, että rima voisi olla jopa korkeampi heidän kohdallaan, jos kerran ilmaisen koulutuksen saavat...

Jos aluksi se rima nostettaisiin ulkkiksille samalle tasolle ku mitä se on kantiksilla, eli se moominspråk pakolliseks.

Quote from: seuraa_tilannetta on 07.01.2013, 22:07:39

Kun he huomaavat Suomalaisen järjestelmän erinomaisuuden, niin saattavat tulevaisuudessa suunnata bisneksensä Suomeen.

Voitko avata hieman tätä suomalaisen järjestelmän "erinomaisuutta"? Toinen mielenkiintoinen sana "saattavat". Aika paljon maksaa tämä "maybe".

Quote from: Sylvia borin on 07.01.2013, 14:13:47
Mitään ongelmaa ei edes olisi, jos yksinkertaisesti Suomessa annettaisiin ilmaista koulutusta vain kahdella virallisella kotimaisella kielellä. Kaikkien verovaroin kustannettujen oppilaitosten perusopetus vain suomeksi/ruotsiksi. Vierailevat luennoitsijat voisivat silti piipahtaessaan opettaa muillakin kielillä ja yksityiset, ei verovaroin ylläpidetyt oppilaitokset voisivat opettaa vaikka klingoniksi, jos huvittaa.

ei hyvä idea. Ilmaista koulutusta olisi annettava vain suomen kielellä. Ruotsin kielellä opiskelevat menkööt Ruotsiin tai käyttäkööt pienen osan vuotuisista osingoistaan.

Quote from: käpykaarti on 07.01.2013, 21:50:33
Annikalta on päässyt unohtumaan, että eihän se oikeasti mitään ilmaista ole, se opiskelu. Vai onko siellä opet ihan hyvää hyvyyttään töissä jakamassa sivistystä?

Jos kutsuisin Annikan syömään, olettaisiko hän ruoan tulleen ilmaiseksi pöytään?

Annika on kommunisti, ruotsinkielisen paremman väen etuoikeuksien vartija sekä Hesarin (Pyry Lapintie) vaikuttaja. Hänen tapauksessaan ei ole kyse älyn puutteesta tms vaan halusta hävittää sodan jälkeisestä Suomesta jokaikinen itiö ja DNA.

Quote from: alussaolisana on 07.01.2013, 22:58:23

Quote from: seuraa_tilannetta on 07.01.2013, 22:07:39

Kun he huomaavat Suomalaisen järjestelmän erinomaisuuden, niin saattavat tulevaisuudessa suunnata bisneksensä Suomeen.

Voitko avata hieman tätä suomalaisen järjestelmän "erinomaisuutta"? Toinen mielenkiintoinen sana "saattavat". Aika paljon maksaa tämä "maybe".

Mulla ei ole tähän faktaa. Mutta ainakin kaverit, jotka on ulkomailla opiskelleet, usein suuntaavat bisnekset sinne suuntaan, josta kokemusta on ja tuttuja kontakteja löytyy. Opiskelukavereihinkin pidetään mielellään yhteyttä maailmalle.

Vastaavasti myös toisinpäin, eli meillä on duunissa ulkomaalaisia ja he suuntaavat työtehtävänsä mielellään kotiseudulle päin. Aasialaisiet toimii Aasian markkinoiden suuntaan, afrikkalaiset Afrikkaan, amerikkalaiset Amerikkaan, eurooppalaiset Eurooppaan, jne. Ilman heitä toiminta vois olla merkittävästi hankalampaa...

Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän erinomaisuus on sen hinta/laatu. Opiskelijalle lähes ilmainen mutta silti riittävän laadukas. Ja koska peruskoulutus on varsin laadukas ja lisäksi ilmainen, niin moni ahkera ja fiksu jää mielellään tänne perustamaan perhettä ja tarjoamaan lapsilleen maailman parhaat edellytykset kehittää itseään. Ja samalla tarjoaa omat kontaktinsa kotiseudulleen työnantajansa käyttöön.

Toivottavasti osasin ajatukseni sopiviksi sanoiksi ja purkaa..

Korjatkaa jos muistan väärin:  The Vihreät vaativat taannoin, että Suomen pitää maksaa kompensointia niille (Afrikan) maille, joista nämä huippuosaajat siirtyvät Suomeen ensin opiskelemaan ja sitten töihin. Jättävät siis oman maansa entistä aivottomampaan tilaan, kehitys pysähtyy ja kaikki menee perseelleen.
Ehdotettu lukukausimaksu - jos vähentää opiskelijoiden tulvaa - toimii tätä haitallista aivovuotoa vastaan ja on siis opiskelijan lähtömaalle edullinen.

QuoteUlkomaalainen jää valmistuttuaan Suomeen

Vaikka toisin uskotaan, kolme neljästä ulkomaalaisesta tutkinnonsuorittajasta jää Suomeen. Kulujen kattamiseksi riittäisi, että 25 prosenttia jäisi.

Suurin osa viime vuosina Suomessa tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista jää Suomeen. Lisäksi heistä suuri osa työllistyy. Tämä käy ilmi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn koostamista tilastoista, jotka perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin vuosilta vuonna 2007 ja 2009 valmistuneista korkeakouluopiskelijoista.
...

Cimo tiedotti asiasta tiistaina, koska eduskunnalle jätettiin lakialoite, jossa EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille esitetään lukukausimaksuja. Uutisten mukaan lakialoitteen jättäneet kansanedustajat pitävät ongelmana sitä, että suuri osa englanninkielisen tutkinnon Suomessa suorittaneista opiskelijoista työllistyy Suomen ulkopuolelle.
...

Kansan Uutiset (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2935225/ulkomaalainen-jaa-valmistuttuaan-suomeen)

Quote from: Iloveallpeople on 08.01.2013, 20:02:37

QuoteUlkomaalainen jää valmistuttuaan Suomeen

Vaikka toisin uskotaan, kolme neljästä ulkomaalaisesta tutkinnonsuorittajasta jää Suomeen. Kulujen kattamiseksi riittäisi, että 25 prosenttia jäisi.

Suurin osa viime vuosina Suomessa tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista jää Suomeen. Lisäksi heistä suuri osa työllistyy. Tämä käy ilmi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn koostamista tilastoista, jotka perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin vuosilta vuonna 2007 ja 2009 valmistuneista korkeakouluopiskelijoista.
...

Cimo tiedotti asiasta tiistaina, koska eduskunnalle jätettiin lakialoite, jossa EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille esitetään lukukausimaksuja. Uutisten mukaan lakialoitteen jättäneet kansanedustajat pitävät ongelmana sitä, että suuri osa englanninkielisen tutkinnon Suomessa suorittaneista opiskelijoista työllistyy Suomen ulkopuolelle.
...

Kansan Uutiset (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2935225/ulkomaalainen-jaa-valmistuttuaan-suomeen)

Mites moni suorittaa tutkinnon? Moniko jää hylsyksi, kun on saanut luoduksi kiinteät toukat Suomeen?

Quote from: Iloveallpeople on 08.01.2013, 20:02:37
Ulkomaalainen jää valmistuttuaan Suomeen

Vaikka toisin uskotaan, kolme neljästä ulkomaalaisesta tutkinnonsuorittajasta jää Suomeen. Kulujen kattamiseksi riittäisi, että 25 prosenttia jäisi.

Suurin osa viime vuosina Suomessa tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista jää Suomeen. Lisäksi heistä suuri osa työllistyy. Tämä käy ilmi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn koostamista tilastoista, jotka perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin vuosilta vuonna 2007 ja 2009 valmistuneista korkeakouluopiskelijoista.

Tuon voi ymmärtää niin, että myös väite kulujen kattamisesta liittyisi CIMOn tilastoihin. Ei liity, vaan se on ravistettu hihasta, ja tuossa muodossaan ("Suomeen jäävät") se on vielä alkuperäistäkin (SYL:n tiedote) hölmömpi.

SYL ja SAMOK: Suomi lukukausimaksujen aikaan – ovet kiinni kansainvälisille osaajille (http://www.syl.fi/2013/01/07/syl-ja-samok-suomi-lukukausimaksujen-aikaan-ovet-kiinni-kansainvalisille-osaajille/?lan=finnish) 7.1.2013
CIMO: Suuri osa ulkomaalaisista tutkinnonsuorittajista työllistyy Suomeen (http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/suuri_osa_ulkomaalaisista_tutkinnonsuorittajista_tyollistyy_suomeen_8_1_2013__2) 8.1.2013
Jäävätkö ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat Suomeen valmistuttuaan? Huomioita tutkinto-opiskelijoita koskevista tilastoista. (http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/24811_faktaa_express_2_2012.pdf) (pdf)

Quote from: Roope on 07.01.2013, 12:03:58

QuoteHuoltosuhteen heikkenemisestä kärsivä Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia rakentamaan ja ylläpitämään hyvinvointivaltiota yhdessä nuorten sukupolvien kanssa. Laskennallisesti kansainvälinen tutkinto-opiskelija maksaa koulutuksensa jo nyt veroina takaisin 2-3 vuodessa, minkä jälkeen heidän tekemänsä työ ja maksamat verot ovat kansantaloudellista voittoa. Sen sijaan lukukausimaksu karkottaisi heidät: seurantatiedon mukaan ne opiskelijat, jotka joutuisivat maksuja maksamaan, eivät tule Suomeen opiskelemaan.

Tilastokeskuksen mukaan tällä hetkellä 50 % työllistyy Suomeen, ja useampi haluaisi. Maksuton koulutus on siis jo nyt kannattava investointi. Laskennallisesti riittää, että 25 % valmistuneista kansainvälisistä opiskelijoista jää Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen, jotta kansainvälisten opiskelijoiden maksuton korkeakoulutus olisi kansantaloudellisesti kannattavaa.

Tiedote: SYL ja SAMOK: Suomi lukukausimaksujen aikaan – ovet kiinni kansainvälisille osaajille (http://www.syl.fi/2013/01/07/syl-ja-samok-suomi-lukukausimaksujen-aikaan-ovet-kiinni-kansainvalisille-osaajille/?lan=finnish) 7.1.2013

Korkeakouluissa ei näköjään osata ainakaan laskea tai analysoida. Ehkä politikointi sujuu paremmin.

Juuri tällaista tekstiä lukiessa häpeän, että kuulun SYLiin. :facepalm:

Kaiken kaikkiaan hieno lakialoite. Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, niin nyt on pakko nostaa hattua myös aloitteen allekirjoittaneille SDP:n ja Kokoomuksen kansanedustajille. Perussuomalaiset eivät saisi ikinä ajettua tätä yksin läpi.

Quote from: Hohtava Mamma on 07.01.2013, 13:22:52

Quote from: normi on 07.01.2013, 13:19:44
Eikös nykyään täydy valmistua jossain aikarajoissa, joten ikuisuusopiskelu ei enää suoraan päde uusiimpiin opiskelijoihin.

Loppuuko opinto-oikeus vai pelkästään opintotuki? Jos jälkimmäinen, niin (vähintään) saman rahan saa toimeentulotuen muodossa.

Molemmat loppuvat. Itselläni AMK:sta tulleena opintotuki loppui jo viime keväänä, vaikka opinto-oikeutta oli jäljellä vielä vuosi. Kyllä nuo valmistumisaikarajat ovat nykyään ainakin omien kokemusteni mukaan melko tiukat.

Quote from: Iloveallpeople on 08.01.2013, 20:02:37

QuoteUlkomaalainen jää valmistuttuaan Suomeen
Vaikka toisin uskotaan, kolme neljästä ulkomaalaisesta tutkinnonsuorittajasta jää Suomeen. Kulujen kattamiseksi riittäisi, että 25 prosenttia jäisi.

Jaahas. Ulkomaiset opiskelijat ovat jo sellainen rikkaus, että heidän pelkkä jäämisensä riittää kattamaan kaikkien kulut. Nyt ymmärrän Suomen maahanmuuttopolitiikkaa jo paremmin. Mitä enemmän maahanmuuttajia tänne saadaan jäämään, sitä enemmän rahaa kasvaa puissa.

Toki sivulauseessa mainitaan, että joku niistä jopa työllistyykin, mutta se nyt ei olekaan kauhian oleellista tiedostavan päätöksenteon kannalta.

Quote from: Suvaitsija on 09.01.2013, 01:36:30
Jaahas. Ulkomaiset opiskelijat ovat jo sellainen rikkaus, että heidän pelkkä jäämisensä riittää kattamaan kaikkien kulut. Nyt ymmärrän Suomen maahanmuuttopolitiikkaa jo paremmin. Mitä enemmän maahanmuuttajia tänne saadaan jäämään, sitä enemmän rahaa kasvaa puissa.

Etenkin kun lakialoitteen kannalta pitäisi tarkastella erikseen EU:n ulkopuolelta tulevia, mieluiten erikseen maittain, eikä kaikkia maahanmuuttajia yhdessä. On oletettavaa, että monista syistä EU-kansalaiset kaunistavat tilastoja, kuten CIMOn tiedotteessakin todetaan.

Quote from: CIMOMyös ulkomaalaisen opiskelijan kansalaisuus voi vaikuttaa hänen työllistymiseensä. Magdalena Jaakkolan (2005, 69) tutkimusten mukaan suomalaiset suhtautuvat myönteisimmin kulttuurisesti läheltä ja korkean elintason maista tulleisiin. Tällaisista maista tulevat maahanmuuttajat myös työllistyvät keskimääräistä paremmin. Tosin poikkeuksiakin on, sillä esimerkiksi myös Intiasta ja Kiinasta tulleet maahanmuuttajat ovat työllistyneet hyvin (Heikkilä ja Pikkarainen 2008, 56).

[...]

Samalla Aasian ja Afrikan maista tulevien opiskelijoiden määrät ovat voimakkaasti kasvussa; heidän työllistymisensä Suomeen voi olla Jaakkolan tutkimustulosten valossa haastavampaa.

Mutta mitäs me todellisuudesta.

Quotekeskiviikkona 9.1.2013
Vahasalo veti nimensä pois lukukausimaksualoitteesta
--------------------------------------------------------------------------------
Marjukka LiitenHS

Myös va­sem­mis­to­lii­ton ai­noa al­le­kir­joit­ta­ja pe­rään­tyy.

La­ki­aloi­te ul­ko­maa­lais­ten eli lä­hin­nä Eta- ja EU-mai­den ul­ko­puo­lis­ten opis­ke­li­joi­den lu­ku­kau­si­mak­suis­ta on ai­heut­ta­nut häm­min­kiä pait­si edus­kun­nan ul­ko­puo­lel­la, ku­ten opis­ke­li­ja­jär­jes­töis­sä, myös edus­kun­nas­sa.
Alun pe­rin 119 kan­san­edus­ta­jan al­le­kir­joit­ta­mas­ta aloit­tees­ta ni­men­sä pois­ti jo tiis­tai­na si­vis­tys­va­lio­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja Rai­ja Va­ha­sa­lo (kok), ja tä­nään kes­ki­viik­ko­na sa­moin ai­koo me­ne­tel­lä Ja­ri Myl­ly­kos­ki (vas). Tiis­tai­na hän ei si­tä eh­ti­nyt teh­dä, kos­ka ta­lous­va­lio­kun­nan ko­kous ve­nyi ja kans­lia eh­ti men­nä kiin­ni.

Vie­lä maa­nan­tai­na aloit­teen puu­ha­mies, kan­san­edus­ta­ja Ar­to Sa­to­nen (kok) va­kuut­ti, et­tä kaik­ki ko­koo­mus­edus­ta­jat ovat mak­su­jen ta­ka­na. Vain mi­nis­te­reit­ten ja va­ra­pu­he­mie­hen ei ole ta­pa­na aloit­tei­ta al­le­kir­joit­taa.
"O­len ai­na ol­lut lu­ku­kau­si­mak­su­ja vas­taan. Si­tä pait­si vuo­teen 2014 as­ti on voi­mas­sa ko­kei­lu, jos­sa jois­sa­kin vie­ras­kie­li­sis­sä oh­jel­mis­sa mak­su­ja voi­daan pe­riä. En­sin pi­tää kat­soa, mit­kä ovat ko­kei­lun tu­lok­set", Va­ha­sa­lo pe­rus­te­lee ni­men­sä pois­ta­mis­ta.
"Se me­ni niin no­peas­ti juu­ri en­nen jou­lua", Va­ha­sa­lo pe­rus­te­lee, mik­si ni­men­sä pa­pe­riin pa­ni.

Myl­ly­kos­ki taas oli ai­noa va­sem­mis­to­lii­ton edus­ta­ja, jo­ka alun pe­rin yh­tyi aloit­tee­seen: "O­pis­ke­li­ja­jär­jes­tö­jen kan­nan­oton vas­ta-ar­gu­men­tit va­kuut­ti­vat, et­tä mak­sut it­se asias­sa hei­ken­täi­si­vät ul­ko­maa­lais­ten osaa­jien si­joit­tu­mis­ta Suo­meen."
Va­sem­mis­to­lii­ton edus­kun­ta­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja An­ni­ka La­pin­tie eh­ti lei­ma­ta blo­gis­saan aloit­teen jo­pa ra­sis­ti­sek­si.

La­ki­aloit­tees­sa pe­rus­tel­laan 3 500–12 000 eu­ron lu­ku­vuo­si­mak­su­ja esi­mer­kik­si kou­lu­tus­vien­nil­lä. Opis­ke­li­ja voi­si vä­hen­tää mak­sut ve­ro­tuk­ses­sa, jos jäi­si Suo­meen töi­hin.
Aloit­teen mu­kaan nyt suu­ri osa eng­lan­nin­kie­li­sen tut­kin­non Suo­mes­sa suo­rit­ta­neis­ta ul­ko­mai­sis­ta opis­ke­li­jois­ta työl­lis­tyy Suo­men ul­ko­puo­lel­le.

Kan­sain­vä­li­sen liik­ku­vuu­den kes­kus Ci­mo ehät­ti tiis­tai­na muis­tut­ta­maan, et­tä 75 pro­sent­tia vuon­na 2009 val­mis­tu­neis­ta ul­ko­maa­lai­sis­ta jäi Suo­meen.

http://www.hs.fi/paivanlehti/#09012013/kotimaa/Vahasalo+veti+nimens%C3%A4+pois+lukukausimaksualoitteesta/a1357630244854

QuoteKan­sain­vä­li­sen liik­ku­vuu­den kes­kus Ci­mo ehät­ti tiis­tai­na muis­tut­ta­maan, et­tä 75 pro­sent­tia vuon­na 2009 val­mis­tu­neis­ta ul­ko­maa­lai­sis­ta jäi Suo­meen.

Voi kuinka hianoo! Töihin jäivät tietenkin ja ihan itse itsensä elättävät?

Onpa pojilla selkärankaa kerrakseen. Populisteja, perkeleet!

Quote from: seuraa_tilannetta on 08.01.2013, 08:03:18

Toivottavasti osasin ajatukseni sopiviksi sanoiksi ja purkaa..

Luvalla sanoen kuulosti juttu hiukan H.C Andersenin kynästä lähteneeltä tai sitten sulla on aika erityinen, sekä laajuutensa, tiiveytensä, että laatunsa suhteen oleva tuttavapiiri. Ihan tämmöstä oman tuttavapiirin yhteensä satojen vuosien kokemusta vasten akateemisessa maailmassa ja kohtuu korkean teknologian teknologiayrityksissä.

Mitä tohon Kansan Uutisten 25%:n oksennukseen tulee, niin kannattaisi ehkä muistaa että niistä työllistyvistäkin ulkolaisista aika pieni osa työllistyy tehtäviin, etenkin yksityisellä sektoprilla, joiden synty tai Suomessa säilyminen on ulkolaisen työvoiman tarjonnasta riippuva. Toki onhan somalin tulkit todella avainasemassa Suomen tulevaisuutta rakennettaessa, ikävä kyllä.

Ihan hyvää kommenttia aiheeseen liittyen

http://kokoomusopiskelijat.fi/?p=1755

Keskustelu EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuista räjähti jälleen käyntiin 119 kansanedustajan joulun alla allekirjoittaman lakialoitteen herätettyä mediankin huomion. Esityksen mukaan lukukausimaksut voisi kokonaisuudessaan vähentää verotuksessa valmistumisen jälkeisinä viitenä vuonna, jos jää Suomeen töihin.

Maksullisuutta aiemminkin vastustaneelle opiskelijaliikkeelle tämä ei kuitenkaan kelvannut, vaan se lähti SYL:n ja SAMOK:n toimesta ottamaan aloitteeseen kielteisen kannan. Kannanoton perustelut vaikuttavat kuitenkin sen verran mielenkiintoisilta, että on paikallaan käydä hieman läpi niissä esitettyjä väitteitä... (lopputeksti linkin takana)

QuoteSDP:n varapuheenjohtaja Vainio teilaa opiskelumaksun: "Impivaaralaisuus paistaa läpi"
Uutiset 8.1. 16.49.
PÄIVITETTY 8.1. 16.50.

Maksuton koulutus on periaatekysymys, erityisesti sitä sen pitää olla sosialidemokraateille, SDP:n varapuheenjohtaja, lahtelainen Eero Vainio sanoo.
– Uhkana on, että pitkällä sihdillä opiskelun maksullisuus leviää myös suomalaiseen koulutusjärjestelmään.

Valtaosa kansanedustajista kannattaa lukukausimaksuja EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille. Vainio ei hyväksy alkuunkaan ulkomaalaisopiskelijoiden rahastamista.
– Elämme koulutusyhteiskunnassa, jossa väki vanhenee nopeasti. Me tarvitsemme tänne uusia osaajia. Sitä paitsi EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden aiemmat opinnot kotimaissaan on jo maksettu.

Vainio näkee asiassa ymmärtämättömyyttä ja epäilee aloitteen perustuvan virheellisiin oletuksiin.
– Tietynlainen impivaaralaisuus paistaa tästä läpi.

Vainion mukaan erityisesti venäläiset opiskelijat olisivat tervetulleita Suomeen, koska Venäjän merkitys vaikkapa Suomen turismille kasvaa hurjasti koko ajan.
– Rikkaiden venäläisten opiskelijalapsilla ei ole hädän päivää. Heidät voi rahalla pistää opiskelemaan esimerkiksi Britanniaan. Maksuton yliopistomaksu on kilpailuvaltti Suomelle, hän toteaa.
TEKSTI:Seppo Peltoniemi

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/9463-sdp-n-varapuheenjohtaja-vainio-teilaa-opiskelumaksun-impivaaralaisuus-paistaa-lapi

Err... Nyt ei raksuta. Rikkailla venäläisillä ei ole hädän häivää. Tämäkö on nykyaikaa, ajatellaan vain rikkaita?

Onneksi sentään alhainen matelija ei puhu ilmaisesta koulutuksesta, vaan maksuttomasta. Toisaalta eipä tuo koulutus maksutonta ole minulle. Minähän maksan veroistani siitä, vaikka en itse opiskelekaan.

Quote from: skrabb on 09.01.2013, 10:12:52

Quote
– Rikkaiden venäläisten opiskelijalapsilla ei ole hädän päivää. Heidät voi rahalla pistää opiskelemaan esimerkiksi Britanniaan. Maksuton yliopistomaksu on kilpailuvaltti Suomelle, hän toteaa.
TEKSTI:Seppo Peltoniemi

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/9463-sdp-n-varapuheenjohtaja-vainio-teilaa-opiskelumaksun-impivaaralaisuus-paistaa-lapi

minä ei jymmarra. Miten "maksuton yliopistomaksu" on kilpailuvaltti?  :o

Itse asiassa, eikö se ole suomelta pois, mikäli me koulutamme ilmaiseksi kiinalaisia insinöörejä, jotka jotka sitten palaavat kiinaan suunnittelemaan laitteita, joilla kiinalaiset syö suomalaiset tuotteet markkinoilta?

Quote from: EL SID on 09.01.2013, 11:22:08

minä ei jymmarra. Miten "maksuton yliopistomaksu" on kilpailuvaltti?  :o

Se on kilpailuvaltti suomalaisille yliopistoille, joiden budjettirahotus riippuu tehtyjen tutkintojen määrästä ja ulkolaisen tekemä tutkinto on suomalaisen tekemää arvokkaampi. Suomalaisen veronmaksajan kannalta maksuton opetus ulkolaisille ilman vastavuoroisuutta on lähinnä lahja.

Nää on näitä, ulkolaisia pitää kohdella yhdenvertaisesti, siksi ulkolaisia pitäisi houkutella maahan esimerkiksi verohelpotuksin (Suunnilleen suoraan valtioneuvoston julkaisemasta selvityksestä.)

Quote from: Marko Parkkola on 09.01.2013, 10:17:35
Err... Nyt ei raksuta. Rikkailla venäläisillä ei ole hädän häivää. Tämäkö on nykyaikaa, ajatellaan vain rikkaita?

Taisi tarkoittaa, että ne köyhät ja lahjakkaat venäläiset, joita nyt putkahtaa tutkintoputkesta tohtoreina ja maistereina kymmeniä päivässä luomaan maahamme uusia gutzeitteja, vinlaussoneita, duffeja ja römpereitä, niin heitä ei enää saataisi Suomeen opiskelemaan, koska ovat köyhiä. Eero Vainio nimenomaan ajattelee köyhiä, rikkaista ei niin väliä.
Sen sijaan rikkaiden kakarat voivat mennä Lexusineen vaikka Oxfordiin, kun kerran isukin persaus sen kestää.

Vastenmielinen ja epäasiallinen kannanotto Vainiolta, suoranainen aivopieru. Ne, joilla kyvyt riittävät Harvardiin tai MIT:hen, saavat kyllä stipendit haalituksi. Ilmaiseen koulutukseen jäävät sitten ne, no... sanotaan vaikka... tavikset.
Kuinkas korkealla rankingissa se Aalto olikaan Euroopassa? Onko kolminumeroisissa sijoissa vielä vai nelinumeroisissa?  ;D ;D ;D  Maailman listalla varmaankin hulppeasti pari sijaa Lagosin Maatalous-ammattikorkeakoulun yläpuolella. Toivottavasti. Onhan!? Älkää vain sanoko...

Maksaako maahanmuuttovirasto maahanmuuttajaopiskelijalle vuokrat 650 euroon asti + veden, sähkön ja vakuutukset?

QuoteMaahanmuuttaja etsii epätoivoisesti kotia

Hei,

Minulla on hyvä tilanne koska maahanmuuttovirasto lupautunut auttamaan 100% vuokran 650 euroon asti + vesi, sähkö ja vakuutukset.

Saan maahanmuuttovirastosta 2 kk takuun Minua avustaa tarvittaessa yksi henkilö näissä Suomen vuokraamisen sopimuskiemuroissa:)
...

Tarjoa millaista vaan, toki hyvät kulkuyhteydet kouluun Helsinki keskustaan on plussaa.
...

Tori.fi (http://www.tori.fi/uusimaa/Maahanmuuttaja_etsii_epatoivoisesti_kotia_5269200.htm)

QuoteKieltenopiskelija etsii asuntoa 1 tai 2 huonetta

Hei!

Olen opiskelija ja saat täyden tuen 650e vuokraan asti. Opiskelen vielä kolmisen vuotta ja sitten taas lisää:)
Haluan siis pitkäaikaisen asunnon mikäli mahdollista
...

Tori.fi (http://www.tori.fi/uusimaa/Kieltenopiskelija_etsii_asuntoa_1_tai_2_huonetta_5269257.htm?ca=18&w=118)

Suomalaista opiskelijaa Kela muistaan max. 210€/kk

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/020701095643IL?OpenDocument

Quote from: Kaarin M on 09.01.2013, 22:03:29
Suomalaista opiskelijaa Kela muistaan max. 210€/kk

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/020701095643IL?OpenDocument

Opintotuki ja asumislisä tekee yhteensä noin 500€/kk. Siitä kun vähennetään verot, niin käteen jää noin 470€/kk. Sillä sitten pitäisi maksaa vuokra, vesi, sähkö, netti, ruoka, vaatteet, puhelinlasku, vakuutukset, pakolliset lukukausi-ilmoittautumismaksut, mahdolliset autoon liittyvät maksut ym. Jos töissä ei pysty käymään, ei halua elää opintolainalla eivätkä vanhemmat auta, niin tekee tiukkaa tulla toimeen. Itselläni on onneksi ollut niin hyvä tilanne, että olen kesäisin tienannut kohtuullisesti ja tämän vuoksi olen pystynyt elämään ilman opintolainaa. Läheskään kaikilla tilanne ei ole näin hyvä, koska täällä päin kesätyöpaikoista on huutava pula. Silti olen jossain tilanteissa joutunut turvautumaan vanhempien apuun, kun joskus raha ei millään riitä ruokaan saati uusiin vaatteisiin.

Quote from: Nuiva kansalainen on 10.01.2013, 00:18:31

Quote from: Kaarin M on 09.01.2013, 22:03:29
Suomalaista opiskelijaa Kela muistaan max. 210€/kk

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/020701095643IL?OpenDocument

Opintotuki ja asumislisä tekee yhteensä noin 500€/kk. Siitä kun vähennetään verot, niin käteen jää noin 470€/kk. Sillä sitten pitäisi maksaa vuokra, vesi, sähkö, netti, ruoka, vaatteet, puhelinlasku, vakuutukset, pakolliset lukukausi-ilmoittautumismaksut, mahdolliset autoon liittyvät maksut ym. Jos töissä ei pysty käymään, ei halua elää opintolainalla eivätkä vanhemmat auta, niin tekee tiukkaa tulla toimeen. Itselläni on onneksi ollut niin hyvä tilanne, että olen kesäisin tienannut kohtuullisesti ja tämän vuoksi olen pystynyt elämään ilman opintolainaa. Läheskään kaikilla tilanne ei ole näin hyvä, koska täällä päin kesätyöpaikoista on huutava pula. Silti olen jossain tilanteissa joutunut turvautumaan vanhempien apuun, kun joskus raha ei millään riitä ruokaan saati uusiin vaatteisiin.

Puolet pois, kun palkkojakin leikataan.

QuoteHaglund ei halua laajennettuja lukuvuosimaksuja

Ajankohtaisessa lakialoitteessa yli sata kansanedustajaa haluaa laajentaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lukuvuosimaksukäytäntöä EU:n ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Carl Haglund tyrmää esityksen ja toivoo, että hallitusrintama ei hätiköi lukuvuosimaksuasiassa. Suomessa on pitkä perinne maksuttomista opinnoista ja sitä on hyvä vaalia, Haglund toteaa.

Vuonna 2010 aloitettiin lukuvuosimaksukokeilu ylemmälle korkeakoulututkinnoille. Kokemukset kokeilusta viittaavat selkeästi siihen, että maksut ovat vähentäneet ulkomaisten opiskelijoiden kiinnostusta koulutusohjelmia kohtaan. Tämä käy ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön tekemästä selvityksestä.

Haglund muistuttaa, että Suomi tarvitsee tulevaisuudessa työvoimaa ja osaamista ulkomailta. Samalla arvostamme sitä, että suomalaiset nuoret vastavuoroisesti voivat lähetä ulkomaille opiskelemaan. Jo tänä päivänä 70 prosenttia ulkomaisista opiskelijoista jäävät Suomeen saatuaan tutkinnon.
- Tämä on hyvä luku ja osoittaa että lakialoitteen esittämiä johtopäätöksiä ei tässä tilassa tulisi tehdä hätiköidysti. Lakialoitteen peräämiä toimija on jo tehty Ruotsissa ja Tanskassa ja ne ovat johtaneet ulkomaisten opiskelijoiden drastiseen laskuun.

- Suomen kilpailukyky edellyttää tulevaisuudessa sitä että ihmisiä muuttaa Suomeen ja opiskelu on yksi luonnollinen tapa tulla maahamme. Me tarvitsemme osaavia ihmisiä ja tästä syystä meidän ei tule eristäytyä koulutuspolitiikkamme kautta, Haglund toteaa.

Tiedote (http://www.sfp.fi/fi/etusivu/article-3858-7797-haglund-ei-halua-laajennettuja-lukuvuosimaksuja) 11.1.2013

QuoteHaglund kritiskt till förhastade steg i terminsavgiftsfrågan

En aktuell lagmotion med över 100 undertecknare i riksdagen vill göra det möjligt för universitet och högskolor att uppbära terminsavgifter för studerande som kommer från länder utanför EU- och EES-området. Svenska folkpartiets ordförande Carl Haglund ställer sig kritisk till förhastade steg som förändrar den långa traditionen av avgiftsfri utbildning i Finland.

Sedan år 2010 har ett antal högskolor tagit i bruk avgifter för högre högskoleexamina. Haglund anser att erfarenheterna från det redan pågående försöket med terminsavgifter är tvetydiga. Antalet studerande som deltagit i de avgiftsbelagda programmen har varit litet och den enda slutsatsen som kan dras är att avgifterna sänker på antalet studerande från utlandet. Det här framgår av den mellanrapport som undervisnings- och kulturministeriet låtit göra.

Haglund påminner om att Finland i framtiden behöver mera arbetskraft från utlandet. Redan idag stannar cirka 70 procent av de utlänningar, som studerar i Finland, kvar efter avlagd examen.

- Den här siffran måste anses vara bra och visar på att förhastade slutsatser i frågan om avgifter inte är klokt, konstaterar Haglund.

De åtgärder som lagmotionen föreslår har redan vidtagits i Sverige och Danmark. I våra grannländer har resultatet varit att antalet utländska studerande har minskat drastiskt.
- Vi ska inte riskera att skrämma bort utländska studerande som är absolut nödvändiga för Finlands konkurrenskraft. Vi behöver kunniga utlänningar i vårt land, säger Haglund. Spontant kan man tycka att det är bra att ta betalt men samtidigt gläds vi åt unga finländare som kan studera gratis utomlands. Vi bör inse att en isolerande politik kan stå oss dyrt på sikt.

Tiedote (http://www.sfp.fi/sv/start/article-839-7796-haglund-kritiskt-till-forhastade-steg-i-terminsavgiftsfragan) 11.1.2013

Ministeri Haglundkaan ei pysty esittämään lukuja siitä, kuinka hyödyllistä EU:n ulkopuolisten opiskelijoiden maksuton kouluttaminen todellisuudessa on ollut, vaan hän vetoaa jälleen kerran pelkkään lukuun kaikkien niiden ulkomaalaisten opiskelijoiden määrästä, jotka jäävät tutkinnon suorittamisen jälkeen joksikin aikaa Suomeen. Jos maksuttoman opiskelun kannattavuuden osoittavia tutkimuksia olisi olemassa, niitä varmaankin käytettäisiin. Sen sijaan käytetään pelkkiä harhautuksia.

Vielä epätoivoisempi Haglund on rinnastaessaan EU:n ulkopuolelta saapuvien lukukausimaksut suomalaisten mahdollisuuteen opiskella maksutta ulkomailla.

Kun asia nyt kerran on esillä, miksei yksikään suomalainen toimittaja ole kysynyt Ruotsin ja Tanskan korkeakoulujen käsitystä lukukausimaksujen hyödyllisyydestä, kun siellä on sentään asiasta ihan oikeaakin kokemusta?

QuoteTurkuun tarvitaan kansainvälisiä opiskelijoita
Lukijoilta | Turun Sanomat03:30

Keskustelu maksullisesta koulutuksesta leimahti jälleen liekkeihin, kun kansanedustajat Satonen, Tossavainen, Kärnä ja Torniainen julkaisivat viime viikonvaihteessa 119 kansanedustajan allekirjoittaman lakialoitteen lukukausimaksujen käyttöönotosta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuville opiskelijoille. Me turkulaiset korkeakouluopiskelijat vastustamme aloitetta, sillä se uhkaa suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymistä ja osaavan työvoiman saantia maahamme.

Turun korkeakouluissa opiskelee vuosittain useita satoja kansainvälisiä opiskelijoita. Heistä on monenlaista hyötyä maakunnallemme. Tilastokeskuksen mukaan 50 prosenttia kansainvälisistä opiskelijoista työllistyy jo nykyisin Suomeen ja vielä useampi haluaisi jäädä, mikäli työtä löytyisi. Lukukausimaksujen myötä Turun korkeakouluissa opiskelisi aiempaa vähemmän kansainvälisiä opiskelijoita ja alueelle jäisi vähemmän korkeakoulutettuja kansainvälisiä osaajia.

Suomessa toteutetun lukukausimaksukokeilun ja pohjoismaisen vertailun perusteella maksujen käyttöönotosta on enemmän haittaa kuin hyötyä maallemme. Ruotsissa ja Tanskassa lukukausimaksut romahduttivat EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuvien opiskelijoiden määrää jopa 80 prosentilla. Haluaako Suomi seurata perässä ja ottaa takapakkia korkeakoulujen kansainvälistymistavoitteissa?

Turun kaupungin visio 2015 linjaa Suomen Turun olevan kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen kulttuurin ja osaamisen keskus. Kuinka alueemme kansanedustajat aikovat toteuttaa kaupungin visiota kannattamalla lakialoitetta, joka sulkee Suomen ja Turun kansainvälisiltä osaajilta?

Heikki Isotalo, hallituksen puheenjohtaja, Turun yliopiston ylioppilaskunta
Ina Biström, Styrelseordförande, Åbo Akademis Studentkår
Heini Kuusisto, hallituksen puheenjohtaja, Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta
Daniel Nenonen, Styrelseordförande, Studerandekåren vid Yrkeshögskolan Novia

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/436752/Turkuun+tarvitaan++kansainvalisia+opiskelijoita

Quote from: skrabb on 12.01.2013, 13:26:19
Suomessa toteutetun lukukausimaksukokeilun ja pohjoismaisen vertailun perusteella maksujen käyttöönotosta on enemmän haittaa kuin hyötyä maallemme.

No, tällaisia tuloksia ei kylläkään ole oikeasti olemassa, ei ainakaan julkisia. Missään ei ole osoitettu, että EU:n ulkopuolelta saapuvista opiskelijoista olisi nykyisellään Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa, eikä ainakaan Suomessa ole myöskään esitelty tutkimuksia siitä, kuinka lukukausimaksut ovat muuttaneet tilannetta Ruotsissa ja Tanskassa.

QuoteHeikki Isotalo, hallituksen puheenjohtaja, Turun yliopiston ylioppilaskunta
Ina Biström, Styrelseordförande, Åbo Akademis Studentkår
Heini Kuusisto, hallituksen puheenjohtaja, Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta
Daniel Nenonen, Styrelseordförande, Studerandekåren vid Yrkeshögskolan Novia

Kehnoja argumentoimaan, mutta kelpo poliitikonalkuja.

Quote from: skrabb on 12.01.2013, 13:26:19

QuoteTurkuun tarvitaan kansainvälisiä opiskelijoita
Lukijoilta | Turun Sanomat03:30

Keskustelu maksullisesta koulutuksesta leimahti jälleen liekkeihin, kun kansanedustajat Satonen, Tossavainen, Kärnä ja Torniainen julkaisivat viime viikonvaihteessa 119 kansanedustajan allekirjoittaman lakialoitteen lukukausimaksujen käyttöönotosta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuville opiskelijoille. Me turkulaiset korkeakouluopiskelijat vastustamme aloitetta, sillä se uhkaa suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymistä ja osaavan työvoiman saantia maahamme.

Turun korkeakouluissa opiskelee vuosittain useita satoja kansainvälisiä opiskelijoita. Heistä on monenlaista hyötyä maakunnallemme.

Jutussa olisi myös voitu mainita edes yksi hyvä syy, miksi yliopistojen pitäisi olla kansainvälisiä ja mitä käytännön hyötyä tästä on? Olen itse opiskellut 3,5 vuotta "kansainvälisessä" yliopistossa (siis paljon ulkomaalaisia opiskelijoita) eikä minulle ole vieläkään auennut tämä "kansainvälisyyden" ylistäminen.

Quote from: Roope on 12.01.2013, 13:01:22

QuoteHaglund ei halua laajennettuja lukuvuosimaksuja

Haglund muistuttaa, että Suomi tarvitsee tulevaisuudessa työvoimaa ja osaamista ulkomailta.

Eihän ulkomaalaisten kouutus Suomessa mitään "osaamista ulkomailta" tuo. Mehän sen osaamisen silloin tarjoamme.

Quote from: alussaolisana on 12.01.2013, 19:01:44

Quote from: Roope on 12.01.2013, 13:01:22

QuoteHaglund ei halua laajennettuja lukuvuosimaksuja

Haglund muistuttaa, että Suomi tarvitsee tulevaisuudessa työvoimaa ja osaamista ulkomailta.

Eihän ulkomaalaisten kouutus Suomessa mitään "osaamista ulkomailta" tuo. Mehän sen osaamisen silloin tarjoamme.

Pistit muuten tosi hyvän, tämä pitäisi nyt syöttää noille tolvanoille suun kautta tai suppona!

Quote from: JoKaGO on 09.01.2013, 12:38:34
Ne, joilla kyvyt riittävät Harvardiin tai MIT:hen, saavat kyllä stipendit haalituksi. Ilmaiseen koulutukseen jäävät sitten ne, no... sanotaan vaikka... tavikset.

Noinhan se on. Harvardilla, MITillä ja muilla vastaavilla on tietääkseni kaikilla stipendiohjelmat, joilla rahoitetaan huippulahjakkaiden mutta köyhien opinnot. Eli jos kyvyt riittävät, Harvardiin tai MITiin meno ei jää rahasta kiinni.

T&T kirjoitti vuonna 2010:

Quote from: Tekniikka&Talous 3.9.2010"Uusien tekniikan tohtorien määrä on Suomessa kaksinkertaistunut vuosikymmenessä. Yhä useammin väittelijä on ulkomaalainen. [...]

Ulkomaalaisista jopa joka kolmas on jäänyt valmistuttuaan vaille työtä. Suurimman osan olinpaikasta ei ole edes tietoa, mikä viittaa siihen että suuri osa jättää Suomen heti valmistuttuaan.
Toive siitä, että ulkomaiset väittelijät jäisivät rikastuttamaan Suomen tiede-elämää tai hyödyttämään täkäläisiä yrityksiä ei näytä toteutuvan.

Ulkomaalaisten prosentuaalinen osuus väitelleistä on noussut Suomen yliopistojen teknillisissä tiedekunnissa vuosikymmenessä runsaaseen 15 prosenttiin. Suhde on edelleen pieni verrattuna Ruotsiin puhumattakaan Sveitsistä tai Yhdysvalloista.
Prosentteja olennaisempaa kuitenkin on, että Suomeen väittelemään tulevat eivät ole lähtömaidensa tutkijapotentiaalin ykkösketjua.

Entäpä onko nopeasti kasvava tohtorijoukko nostanut Suomen tieteellisen tutkimuksen tasoa? Näin ei näytä tapahtuneen. Suomen Akatemian tuorein Suomen tieteen tila ja taso -selvitys kertoo että taso on 2000-luvulla päinvastoin huonontunut. [...]"

Quote from: Roope on 09.01.2013, 01:49:11
Etenkin kun lakialoitteen kannalta pitäisi tarkastella erikseen EU:n ulkopuolelta tulevia, mieluiten erikseen maittain, eikä kaikkia maahanmuuttajia yhdessä. On oletettavaa, että monista syistä EU-kansalaiset kaunistavat tilastoja, kuten CIMOn tiedotteessakin todetaan.

Quote from: CIMOSamalla Aasian ja Afrikan maista tulevien opiskelijoiden määrät ovat voimakkaasti kasvussa; heidän työllistymisensä Suomeen voi olla Jaakkolan tutkimustulosten valossa haastavampaa.

Mutta mitäs me todellisuudesta.

No huh huh. Tarttiskohan täsä ny tehrä jottai? Meinaten kun tulijoiden määrä kasvaa voimakkaasti, mutta töitä niille ei ole tarjota. Kas kun töitä ei tahdo löytyä jo maassa olevillekaan.

Enkä tarkoita että järjestetään lisää rasismin ja syrjinnän vastaisia seminaareja, joissa pohditaan keinoja ja mahdollisuuksia positiivisen erityiskohtelun laajentamiseen.

Jos vaikka rajoitettaisiin noiden "haasteellisten" tulijoiden määrää. Lukukausimaksut olisivat yksi keino.

Quote from: JoKaGO on 13.01.2013, 14:30:49

Quote from: alussaolisana on 12.01.2013, 19:01:44

Quote from: Roope on 12.01.2013, 13:01:22

QuoteHaglund ei halua laajennettuja lukuvuosimaksuja

Haglund muistuttaa, että Suomi tarvitsee tulevaisuudessa työvoimaa ja osaamista ulkomailta.

Eihän ulkomaalaisten kouutus Suomessa mitään "osaamista ulkomailta" tuo. Mehän sen osaamisen silloin tarjoamme.

Pistit muuten tosi hyvän, tämä pitäisi nyt syöttää noille tolvanoille suun kautta tai suppona!

Ja minkä takia kouluttamaton ulkomaalainen on potentiaalisesti enemmän osaava kuin kouluttamaton suomalainen? Minkä veetun takia emme voi kouluttaa SUOMALAISISTA niitä huippuosaajia ja superinnovaattoreita, miksi sitä porukkaa pitää väen väkisin haalia jostain Afrikasta, kun kukaan ei sellaista edes halua?

Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja ylioppilaskunta ottivat kantaa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuihin. Ne itseasiassa esittivät monta hyvää pointtia lukukausimaksujen puolesta. Kannanotossa mainittuja asioita olivat muun muassa, että maksullinen koulutus koetaan laadukkaammaksi ja että se lisää opiskelijoiden motivaatiota. Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, niin voin kerrankin olla ylpeä yliopistostamme. :)

http://www.ltky.fi/content/lutn-ja-ltkyn-kannanotto-lukukausimaksukeskusteluun-maksuttomuus-ei-voi-olla-koulutuksen-par

QuoteLukukausimaksujen taso on asetettava siten, että ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä ei laske vaan nousee. Pidempiaikaisena tavoitteena on saada maksut todellisten kustannusten tasolle. Lahjakkaille, mutta vähävaraisille opiskelijoille tulee maksujen käyttöönoton yhteydessä luoda erityinen stipendijärjestelmä. Lisäksi kehitysapuvaroja voidaan käyttää Suomen kehityskohdemaista tulevien opiskelijoiden hyväksi. Kansainvälisyyttä on koulutuksessa edelleen järkevä edistää, mutta sen ei pidä tapahtua pelkästään suomalaisen veronmaksajan varoilla.

Kansanedustaja Arto Satonen: Lukukausimaksuista (http://lehdet.suurtampere.fi/2013/03/#/20/zoomed) 16.1.2013

Hämmentävää tekstiä.

Jos mikään ei muuten muutu, kuinka lukukausimaksujen avulla saadaan ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä nousemaan siitä, mitä se on nyt, kun opetus on maksutonta? Mahdoton yhtälö.

Tuollainen lahjakkaille tarkoitettu stipendijärjestelmä olisikin huomattava parannus nykyiseen. Nykyään ulkomaalaiset saavat stipendejä jo siitä, että suorittavat opintojaan normiajassa. Yli puolet lukukausimaksukokeilussa kerätyistä maksuista jaettiin takaisin samoille opiskelijoille stipendeinä.

Jos "kansainvälisyyttä on järkevä edistää", niin miksi se ei voisi tapahtua "suomalaisen veronmaksajan varoilla"? Oletan tässä, että "kansainvälisyys" tarkoittaa jotain, josta on suomalaiselle veronmaksajalle mitattavaa taloudellista hyötyä. Sijoitukset "kansainvälisyyteen" ovat siis tuottavia. Mikäli EU:n ulkopuolelta saapuvien opiskelijoiden tuomasta "kansainvälisyydestä" ei ole yhteiskunnalle ja sitä kautta suomalaiselle veronmaksajalle hyötyä, silloin sitä ei ole järkevä edistää suomalaisen veronmaksajan varoilla.

Järkevää tekstissä oli kehitysapurahojen käyttäminen koulutuksiin. Usa käytti muistaakseni 98% Haitin avustusvaroista omien tuotteiden ostamiseen.

Quote from: Alkuasukas on 17.01.2013, 12:49:10
Järkevää tekstissä oli kehitysapurahojen käyttäminen koulutuksiin.

Ei siinä minusta ole oikein mitään järkevää, ellei opiskelijoita sitten jollain keinolla pakoteta ottamaan valmistuttuaan osaa johonkin kotimaansa kehitysohjelmaan. Tosin tuossa muodossa ("Suomen kehityskohdemaista tulevien opiskelijoiden hyväksi") edusta nauttivia opiskelijoita ei kai olisi kourallista enempää.

Kirjoitus Länsi-Savosta:

QuoteOpintojen tulee pysyä maksuttomina

[...]
Koulutuksen laadukkuus on yksi syy siihen, miksi Suomeen saapuu paljon opiskelijoita myös muualta maailmasta. Suomessa lukukausimaksujen periminen yksittäisiltä ulkomaalaisilta opiskelijoilta ei ole lain mukaan mahdollista.

Nyt eduskuntaan on tehty lakialoite, jonka mukaan suomalaiset oppilaitokset voisivat tarjota koulutusta maksua vastaan EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tuleville yksittäisille opiskelijoille.

Tälläkö varmistetaan se, että opiskelijamäärät saataisiin pidettyä monilla aloilla korkealla ja opettajille olisi töitä aloilla, joille kotimaisia opiskelijoita ei ole riittävästi? Mamokin ja monen muun suomalaisen opiskelijajärjestön kanta tähän asiaan on kieltävä.

Suomi on kansainvälisesti profiloitunut laadukkaan koulutuksen maana, jossa korkeinkin koulutus on kaikkien kyvykkäiden ja motivoituneiden saavutettavissa. Miksi pilata tämä kilpailuetu maailmanlaajuisesti?

Tämän lisäksi elinkustannustaso on Suomessa korkea ja lukukausimaksut nostaisivat monien maiden kansalaisten kynnystä liian korkealle hakeutua Suomeen koulutukseen.

Entä miten käy yhdenvertaisuuden, jos tämä lakialoite menee läpi? Lukukausimaksut eriarvoistavat ihmiset kansallisuuden perusteella, sillä pienetkin lukukausimaksut estävät köyhistä maista Suomeen saapuvien opiskelijoiden haaveet korkean koulutuksen saamisesta. Sitähän me emme halua

http://www.lansi-savo.fi/Mielipiteet/13019246.html (http://www.lansi-savo.fi/Mielipiteet/13019246.html)
Aikamoista shaibaa...

Quote from: Roope on 17.01.2013, 13:33:24

Quote from: Alkuasukas on 17.01.2013, 12:49:10
Järkevää tekstissä oli kehitysapurahojen käyttäminen koulutuksiin.

Ei siinä minusta ole oikein mitään järkevää, ellei opiskelijoita sitten jollain keinolla pakoteta ottamaan valmistuttuaan osaa johonkin kotimaansa kehitysohjelmaan. Tosin tuossa muodossa ("Suomen kehityskohdemaista tulevien opiskelijoiden hyväksi") edusta nauttivia opiskelijoita ei kai olisi kourallista enempää.

Tarkoitin lähinnä sitä, että jos sitä prkeleen kehitysapua on pakko maksaa miljardi, niin käytetään se sitten omassa maassa. Less of two evils tai jotain. Hyötyähän noista opiskelijoista ei ole...

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/440562/Kvopiskelijoille+tyollistymisapua+ei+lukukausimaksuja

QuoteKv-opiskelijoille työllistymisapua, ei lukukausimaksuja

Me, Turun yliopiston kansainväliset opiskelijat, ymmärrämme lukukausimaksuista käytävän keskustelun. Yhtenä rintamana voimme kuitenkin todeta, että lukukausimaksut tulevat vähentämään radikaalisti Suomen vetovoimaa koulutusmaana. Lukukausimaksuilla on toki taloudelliset perusteensa, mutta emme usko maksujen vastaavan niille asetettuihin taloudellisiin tai laadullisiin odotuksiin.

Turun yliopiston kansainvälisille opiskelijoille alkuvuodesta tehty kysely osoittaa, että valtaosa ulkomaisista opiskelijoista kärsii Suomessa nykyisin toimeentulo-ongelmista ja vaikeuksista työllistyä alan kuin alan töihin. Lukukausimaksut lisäisivät merkittävästi kansainvälisten opiskelijoiden taloudellista taakkaa ja saisivat kyselyn mukaan heidät suuntaamaan katseensa muiden Euroopan maiden työmarkkinoille. Pieni osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista olisi valmis maksamaan jonkinlaisen lukukausimaksun, kunhan maksun määrä ei ylittäisi 2?000 euroa.

Tähän asti Suomi on tarjonnut yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet lahjakkaille opiskelijoille kansallisuuteen ja varallisuuteen katsomatta. Samanaikaisesti samaiset opiskelijat ovat valjastaneet osaamisensa ja työpanoksensa kansalliseen käyttöömme. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn mukaan 65–75 prosenttia kansainvälisistä opiskelijoista työllistyy tutkinnon suorittamisen jälkeen Suomeen.

Kansainväliset opiskelijat ovat yhtä mieltä siitä, että lukukausimaksujen sijaan Suomi voisi hyödyntää heidän osaamistaan tehokkaammin työllistymistä edistävillä uudistuksilla. Tekemämme kyselyn perusteella valtaosa Turun yliopiston kansainvälisistä opiskelijoista haluaa työllistyä Suomeen valmistumisensa jälkeen mutta kohtaa suuria vaikeuksia muun muassa oleskeluluvan saamisessa valmistumisen ja töiden löytymisen välisenä aikana.

Eduskunnan tulisikin harkita jo Suomessa oleskelleiden motivoituneiden yksilöiden oleskelulupasäädösten löysentämistä. Mikäli kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen jäämistä haluttaisiin edistää, tulisi heidän tutkinto-opintoihinsa sisällyttää enemmän suomen kielen opintoja, jolloin he olisivat valmiita astumaan työmarkkinoille suoraan valmistumisen jälkeen.

Turun yliopiston kansainväliset opiskelijat suosittelevat, että lukukausimaksualoite arvioidaan uudelleen. Mikäli kansanedustajia kiinnostaa, olemme halukkaita osallistumaan jatkokeskusteluun ja kerromme mielellämme opiskelukokemuksistamme Suomessa.

Nikolett Szelei,
puheenjohtaja,
International Students of Turku Universities (ISTU)

Henna Henriksson,
hallituksen kansainvälisten asioiden vastaava,
Turun yliopiston ylioppilaskunta

Quote from: Antti Tulonen on 22.01.2013, 11:18:20
Tähän asti Suomi on tarjonnut yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet lahjakkaille opiskelijoille kansallisuuteen ja varallisuuteen katsomatta. Samanaikaisesti samaiset opiskelijat ovat valjastaneet osaamisensa ja työpanoksensa kansalliseen käyttöömme. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn mukaan 65–75 prosenttia kansainvälisistä opiskelijoista työllistyy tutkinnon suorittamisen jälkeen Suomeen.

Suomi on tarjonnut maksuttoman opetuksen kaikille, jotka ovat päässeet läpi pääsykokeista. Rima on nykyisessä massakoulutuksessa sen verran matalalla, että mistään lahjakkuudesta ei voi yleisesti puhua.

Opiskelijat eivät ole "valjastaneet osaamistaan ja työpanostaan kansalliseen käyttöömme", vaan ovat menneet omaa etuaan ajatellen sinne, mihin ovat halunneet mennä. Osa on jäänyt Suomeen töihin tai oleskelemaan, osa palannut kotimaahansa ja osa jatkanut eteenpäin kolmansiin maihin.

65–75 prosenttia kansainvälisistä opiskelijoista ei CIMOn mukaan työllistynyt tutkinnon suorittamisen jälkeen Suomeen, vaan 67 prosenttia oli Suomessa vielä vuoden päästä valmistumisensa jälkeen ja työllistyneitä oli 49 prosenttia. Ala- ja maakohtaiset luvut vaihtelevat suuresti. Lisäksi lukukausimaksujen kohderyhmällä eli EU:n ulkopuolelta saapuneilla työllistymislukujen voi olettaa olevan vielä tätäkin selvästi huonommat.

Quote
Nikolett Szelei,
puheenjohtaja,
International Students of Turku Universities (ISTU)

Henna Henriksson,
hallituksen kansainvälisten asioiden vastaava,
Turun yliopiston ylioppilaskunta

Taas löytyi lupaavaa poiitikkoainesta.

Uusi muunnelma teemasta "maahanmuuttajille järjestettävä työpaikkoja".

QuoteMiksei kotouteta ruotsiksi?

Lukukausimaksut ovat olleet viime aikoina tapetilla. Monet ovat valmiita pitämään maan houkuttelevana ulkomaalaisille opiskelijoille, joista moni jää maahan töihin. Mutta miten integraatio toimii käytännössä valmistumisen jälkeen? Ja näin suomenruotsalaisesta näkökulmasta, kuinka integraatio toimii valmistumisen jälkeen ruotsiksi?

Oma kumppanini, joka on kotoisin Saksasta, opiskelee tällä hetkellä ja valmistuu pian. Koulutusohjelma on englanninkielinen (International Business Management) ja hän haluaisi mielellään jäädä maahan töihin valmistuttuaan. Suurin ongelma hänelle on saada töitä.

Sujuvasti niin englantia kuin saksaa ja toivottavasti tulevaisuudessa myös ruotsia puhuvan ei luulisi olevan vaikeaa saada töitä. Totuus kuitenkin on, että jos ei osaa suomea, ovat työnäkymät kaikkea muuta kuin hyvät.

[...]

Jos haluamme, että meillä on tulevaisuudessa maassamme kaksi kansalliskieltä, on korkea aika varmistaa, että ulkomaalaisilla opiskelijoilla ja muilla maahanmuuttajilla on mahdollisuus integroitua myös ruotsiksi. Tärkeä osa tätä prosessia on tarjota työpaikkoja, joissa pärjää ruotsin kielellä, ettei näitä ihmisiä pakoteta hakeutumaan Ruotsiin.

Adrian Nysand,
Åbo

(käännös)

Hbl, Insändare: Varför inte integration på svenska? (http://hbl.fi/opinion/lasares-brev/2013-01-23/varfor-inte-integration-pa-svenska) 24.1.2013

Australiassa ulkomaalaiset maksavat yliopisto-opinnoistaan enemmän kuin paikalliset. Queenslandin yliopiston maksut vaihtelevat 1300-3450 dollarin välillä per opintosuoritusyksikkö (unit).   http://www.uq.edu.au/international-students/docs/2013-fees.pdf

Quote
http://www.uq.edu.au/study/program.html?acad_prog=2001#international
Bachelor of Engineering (BE)
Duration
4 Years full-time
Commencing 2013
Semester 1
Semester 2
Program level Undergraduate
Units 64
Program code 2001

Bachelor of Engineerin tutkinnon maksujen osuudeksi voisi arvioida vaikkappa 64 x (1300+3450)/2 AUD = 152.000 AUD.
Päälle tietysti tulevat oppimateriaali- ja elinkustannukset.

Quote from: Antti Tulonen on 22.01.2013, 11:18:20
poistin kun pitkä

Mainitsen kaksi asiaa eli sen että eka kerran olen nyt sitten kuullut taikka tarkemmin lukenut tämän Suomen houkuttavuuden - ja samalla toisena asiana mainitsen sen että tämä kansanäänen kertominen joka allekirjoituksessa oli, on mielestäni kannatettavaa vaikkei mitään sillä aikaan saadakaan koska järkkypropaganda ja kleptokratia.

Aikoinaan kun kauempana asuin, ainoa asia mitä onnistuivat sanomaan maasta myönteistä oli, ehkä sopii tällä palstalla sanoa vaikka luullakseni kommareita olikin ne jotka oli maasta kuulleet, että täällä on lebebsraum.
Tarkoituksella oikealla kielellä asian ilmaisemiseksi, ei sillä että heitä oisi huvittanut korpeen paleleen lähteä.

Lukukausimaksualoite lähetekeskustelussa tällä hetkellä. Persuja ei yllätys yllätys näy missään. Kokoomuslaiset siellä taistelevat ja kumoavat mm. vihreiden typeriä väitteitä asiassa. Kokoomus siis vahvasti kannattaa aloitetta ja vihreät vahvasti vastustavat.

QuoteMaksuton koulutus on Suomen kilpailuetu

Eduskunnassa käydään tänään lähetekeskustelu lakialoitteesta lukukausimaksujen säätämiseksi EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoille. Kokoomuksen Arto Satosen aloitteella on 117 allekirjoittajaa.

Valitettavasti aloite on puhdasta populismia. Kaksi kansanedustajaa onkin jo vetänyt allekirjoituksensa pois tutustuttuaan lukukausimaksuja koskeviin faktoihin. Toinen heistä oli sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.).

Lukukausimaksukokeilut eri puolilla Eurooppaa ovat osoittaneet, että lukukausimaksut vähentävät yliopistojen vetovoimaisuutta ja ovat niille tappiollisia. Maksujen ottaminen käyttöön EU-ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille on liki kaikissa kokeiluissa johtanut siihen, että EU:n ulkopuolisten opiskelijoiden määrät ovat vähentyneet.

Kuten hallitusohjelmassa lukee, tullaan tällä hallituskaudella arvioimaan Suomessa vuosina 2010-2014 käynnissä olevan lukukausimaksukokeilun tulokset. Ilmeisesti Satosen aloitteen allekirjoittajat eivät ole halunneet odottaa arvioinnin tuloksia, vaan haluavat päättää lukukausimaksuista puhtaasti asenteelliselta pohjalta.

Jos keskeneräisen kokeilun tähänastiset tulokset otettaisiin vakavasti, jouduttaisiin myöntämään, ettei lukukausimaksukokeilu ole onnistunut sille asetetussa tavoitteessa. Maksuilla ei ole onnistuttu lisäämään Suomen yliopistojen vetovoimaa kansainvälisten opiskelijoiden silmissä eikä säästämään veronmaksajien rahoja.

On huijausta viestiä, että lukukausimaksulla voitaisiin lisätä koulutuksen laatua tai arvostusta. Mikään stipendijärjestelmä ei myöskään korvaa koulutuksen maksuttomuutta. Kun köyhemmistä maista tulisi Suomeen vähemmän opiskelijoita, korkeakoulujemme kansainvälistyminen kaventuisi.

Maksuttoman koulutuksen antaminen kansainvälisille opiskelijoille on Suomelle taloudellisesti kannattava investointi. CIMO:n ja Tilastokeskuksen aineistojen perusteella noin puolet kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista jää Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen. Jos edes joka neljäs kansainvälinen tutkinto-opiskelija jää valmistumisensa jälkeen Suomeen töihin, on maksuttoman yliopistokoulutuksen tarjoaminen opiskelijalle kansantaloudellisesti järkevää. Suomeen töihin jäävät korkeakoulutetut opiskelijat kun maksavat koulutuksensa veroina nopeasti takaisin.

Tein opetusministeri Gustafssonille kirjallisen kysymyksen, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo velvoittaa opetus- ja kulttuuriministeriön, jotta lukukausimaksujen vaikutuksista vaikutuksista saataisiin riittävät selvitykset ennen kuin lukukausimaksuja koskeva lakialoite tulee käsittelyyn.

Opetusministeri myöntää vastauksessaan, että lukukausimaksukokeilut ovat pääsääntöisesti epäonnistuneet. Ministeri kuitenkin argumentoi lukukausimaksujen puolesta sillä, että ne edistäisivät suomalaista koulutusvientiä. Tosiasiassa koulutusvientiä on mahdollista helpottaa monin tavoin ilman, että otetaan käyttöön opiskelijoilta itseltään perittävät maksut. Voidaan esimerkiksi sallia ainoastaan instituutioilta perittävät maksut, jolloin ei aseteta opiskelijoita maksukyvyn perusteella eriarvoiseen asemaan.

Suomen ei kannata populistisilla ja taloudellisesti kyseenalaisilla uudistuksilla pilata mainettaan maana, jossa on maailman tasa-arvoisimmat koulutusmahdollisuudet.

Pieni maksu nousee herkästi ajan mittaan ja leviää muillekin koulutuksen alueille. Sille tielle on epäviisasta lähteä.

Outi Alanko-Kahiluoto (http://www.vihreat.fi/blogit/outi-alanko-kahiluoto/maksuton-koulutus-suomen-kilpailuetu) 21.2.2013

Oliko lukukausimaksujen käyttöönotto "puhdasta populismia" myös Ruotsissa? Entä muissa maissa?

En ymmärrä, miksi olisi tavoiteltavaa hankkia Suomeen mahdollisimman paljon opiskelijoita "köyhemmistä maista". Pidetään kehitysapu ja kansainvälinen sosiaalihuolto mieluiten erillään korkeakoulusta.

Outi Alanko-Kahiluoto väittää, että "jos joka neljäs kansainvälinen tutkinto-opiskelija jää valmistumisensa jälkeen Suomeen töihin, on maksuttoman yliopistokoulutuksen tarjoaminen opiskelijalle kansantaloudellisesti järkevää". Tällaista on heitetty ennenkin, mutta eipä ole näkynyt väitteen pohjaksi laskelmia. Sitä paitsi, jos tuo todella pitäisi paikkansa, niin siinä tapauksessa maksutonta korkeakoulutusta kannattavampaa olisi satsata suoraan koulutettujen ulkomaalaisten houkutteluun esimerkiksi reippain verohelpotuksin. Joten laskelmat esiin, kiitos.

Voiko enää olla enemmän pihalla kuin Alanko-Kahiluoto?  :facepalm:

Noin se menee, kun verovarat ovat bimbojen leikkikenttä.

Tanskassa maksut EU/ETA-alueen ulkopuolisille otettiin käyttöön vuonna 2006 ja viime vuonna oleskelulupia opiskelua varten myönnettiin saman verran kuin ennen muutosta vuonna 2005 eli noin 16 000. Jostain syystä tätä "epäonnistunutta" kokeilua ei ole kuopattu.

http://studyindenmark.dk/study-in-denmark/tuition-fees-and-scholarships

Quote from: Roope on 21.02.2013, 19:08:56

Quote from: Outi Alanko-Kahiluoto blogissaanMaksuton koulutus on Suomen kilpailuetu


Suomen ei kannata populistisilla ja taloudellisesti kyseenalaisilla uudistuksilla pilata mainettaan maana, jossa on maailman tasa-arvoisimmat koulutusmahdollisuudet.

Kuulostaa aika pelottavalta. Mutta olisi silti mukava tietää:

• keitten silmissä Suomella on tuollainen maine? Ottaen huomioon miten vähän Suomesta ylipäätään ulkomailla tiedetään, rohkenen veikata että yksikään elämäni aikana tapaamani ulkomaalainen ei ole tuolla tapaa ajatellut Suomesta.
• Montako ihmistä maailmassa ylipäätään on, joitten silmissä Suomella on maine maailman tasa-arvoisimmat koulutusmahdollisuudet omaavana maana?
• Onko Suomen oletettu maine maana, jossa on maailman tasa-arvoisimmat koulutusmahdollisuudet, jotenkin auttanut Suomea tähän asti? Jos on, missä suhteessa ja miten?
• Mitä kielteisiä seurauksia sillä on, jos tuo oletettu maine menetetään? Jos kyse on esimerkiksi goodwillin menetyksestä, keiden silmissä se menetetään ja miten he olisivat voineet edistää Suomen asiaa maailman tasa-arvoisimpiin koulutusmahdollisuuksiin uskoessaan? Jos kyse on rahasta, kaipaisin niitä samoja laskelmia kuin Roope.
• Mitä seurauksia esim. Tanskalle (ks. BeerBellyn posti yllä) on ollut siitä, että se on aikanaan menettänyt maineensa ottamalla ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksut käyttöön?

Rehellisesti sanoen veikkaan että Alanko-Kahiluoto viittaa Suomen maineeseen niiden opiskelijoiden silmissä jotka tänne ovat tulossa.  Jos näin on, jokainen voi miettiä tykönään kuinka paljon negatiivisia seurauksia tuon maineen menettämisestä olisi.

Rehtorit: Ulkoeurooppalaisille jopa tuhansien eurojen lukukausimaksut
Eduskunnan lisäksi myös useat Suomen yliopistojen rehtoreista haluavat lukukausimaksut Euroopan talousalueen ulkopuolisille opiskelijoille.

Maksut koskisivat siten kaikkien muiden paitsi EU-maiden, Islannin, Liechtensteinin ja Norjan kansalaisia.

Tuloilla yliopistot voisivat kehittää opetuksensa laatua. Maksut saattaisivat houkutella uusia opiskelijoita.

– Kovan luokan yliopisto, kuten Helsingin yliopisto, voisi myös houkutella uusia opiskelijoita niiden joukosta, jotka pitävät hintaa laadun takeena, Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson sanoo.

Helmikuussa kansanedustajat jättivät lukukausimaksuista lakialoitteen, jonka allekirjoitti enemmistö eli 119 kansanedustajaa.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194799145809/artikkeli/rehtorit+ulkoeurooppalaisille+jopa+tuhansien+eurojen+lukukausimaksut.html (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194799145809/artikkeli/rehtorit+ulkoeurooppalaisille+jopa+tuhansien+eurojen+lukukausimaksut.html)

Kuulostaa hyvältä.

Quote from: kekkeruusi on 03.03.2013, 13:22:50
Rehtorit: Ulkoeurooppalaisille jopa tuhansien eurojen lukukausimaksut
Eduskunnan lisäksi myös useat Suomen yliopistojen rehtoreista haluavat lukukausimaksut Euroopan talousalueen ulkopuolisille opiskelijoille.

Maksut koskisivat siten kaikkien muiden paitsi EU-maiden, Islannin, Liechtensteinin ja Norjan kansalaisia.

Tuloilla yliopistot voisivat kehittää opetuksensa laatua. Maksut saattaisivat houkutella uusia opiskelijoita.

– Kovan luokan yliopisto, kuten Helsingin yliopisto, voisi myös houkutella uusia opiskelijoita niiden joukosta, jotka pitävät hintaa laadun takeena, Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson sanoo.

Helmikuussa kansanedustajat jättivät lukukausimaksuista lakialoitteen, jonka allekirjoitti enemmistö eli 119 kansanedustajaa.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194799145809/artikkeli/rehtorit+ulkoeurooppalaisille+jopa+tuhansien+eurojen+lukukausimaksut.html (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194799145809/artikkeli/rehtorit+ulkoeurooppalaisille+jopa+tuhansien+eurojen+lukukausimaksut.html)

Kuulostaa hyvältä.

Samat muihinkin kouluihin.
Jätetään ainoastaan lukio ilmaiseksi ja sen jälkeen - tai ennen - kaikki maksaa.
Täydet kustannukset plus voitto, laskien mukaan opettajien opettamisen, mutta eurooppalaisille myönnetään markkinaehtoinen laina.

Ehkä muutama taiteilija sitten on vähempi mutta suurin osa osaa valita koulun josta töitäkin sitten saa. Nykyisin eivät viitsi edes perehtyä, mikäli on niinkun nelkyt tms. vuotta sitten, kun vain valtio kertoi minne mennä, omituisilla opettajillaan.

Samalla voisi syntyä jokin yliopistokin eikä helsingin leikkikoulua.

QuoteSuur-Tampere-lehti: Kannattava investointi

Joukko kansanedustajia jätti hiljattain lakialoitteen, jossa vaaditaan lukukausimaksuja EU:n ulkopuolisille opiskelijoille. Alun perin mukana oli allekirjoittajia kaikista muista eduskuntapuolueista paitsi Vihreistä.

Moni varmasti miettii, miksi suomalaisten veronmaksajien pitäisi tukea ulkomaisten opiskelijoiden koulutusta. Vastaus on yksinkertainen: se hyödyttää Suomea.

Ulkomaisista opiskelijoista aiheutuu toki kustannuksia korkeakoulujen opetuksessa ja hallinnossa. Toisin kuin suomalaiset, muualta tulevat eivät kuitenkaan saa Suomelta opintotukea, asumistukea tai opintolainaa.

Sen sijaan ulkomaiset opiskelijat asuvat, syövät ja käyttävät palveluita omalla kustannuksellaan. Jo tämä tuo Suomeen jonkin verran verotuloja ja työpaikkoja.

Suomalaisten lasten kasvattaminen vauvoista veronmaksajiksi edellyttää yhteiskunnalta paljon tarpeellisia satsauksia – niin kuin hyvinvointiyhteiskunnassa kuuluukin. Ulkomaiset opiskelijat saamme valtion kustannusten näkökulmasta tutkintoa vaille valmiina.

Selvitysten mukaan puolet ulkomaisista opiskelijoista jää valmistuttuaan Suomeen tekemään töitä. Opintojen jälkeen työllistyvä maksaa korkeakoulutukseen uponneet rahat takaisin verotuloina jo parissa vuodessa.

Kyse ei ole vain työntekijöistä ja verotuloista. Verkostoituminen yli rajojen hyödyttää niin tutkimusta kuin ihmissuhteitakin. Maailman parhaat korkeakoulut ovat samalla hyvin kansainvälisiä.

Nykyistä useampi ulkomainen opiskelija haluaisi jäädä tekemään töitä, jos vain voisi. Suomen ei kannata haaskata maahan asettuneita ja suomalaisen tutkinnon saaneita osaajia. Ihmisten eläköityessä kovaa vauhtia työikäiset ja -kykyiset ulkomaalaisvahvistukset tulevat tarpeeseen.

Ulkomaisten opiskelijoiden kielikoulutusta ja mahdollisuuksia kartuttaa työkokemusta harjoittelulla pitääkin parantaa. Vieraasta maasta tänne tupsahtanutta kannattaa avittaa tutustumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja paikallisiin ihmisiin.

Sen sijaan lukukausimaksuilla ei ulkomaisia osaajia houkutella. Maksuton koulutus on suomalaisille veronmaksajille kannattava investointi.

Oras Tynkkynen (http://www.orastynkkynen.fi/?p=4605) 13.3.2013

Oras Tynkkynen ja kumppanit voisivat jo viimein esittää edes yhden sellaisen tutkimuksen, jonka mukaan ulkomaalaisten maksuton koulutus on kannattavampi investointi kuin samojen resurssien suuntaaminen muualle. Eipä ole näkynyt. Miksi muut maat Ruotsi mukaan lukien ovat päätyneet vastakkaisiin päätelmiin?

QuoteSelvitysten mukaan puolet ulkomaisista opiskelijoista jää valmistuttuaan Suomeen tekemään töitä. Opintojen jälkeen työllistyvä maksaa korkeakoulutukseen uponneet rahat takaisin verotuloina jo parissa vuodessa.

...

Sen sijaan lukukausimaksuilla ei ulkomaisia osaajia houkutella. Maksuton koulutus on suomalaisille veronmaksajille kannattava investointi.

Sen sijaan lähes KAIKKI suomalaiset opiskelijat jäävät valmistuttuaan Suomeen. On siis paljon kannattavampaa investoida suomalaisten koulutukseen kuin ulkomaalaisten koulutukseen. Tämä jotenkin unohtuu aina näiltä vaahtoajilta, kun ihastellaan ulkomaalaisten tuomaa taloudellista hyötyä. Ulkomaalaisten ilmaista koulutusta ei voida perustella taloudellisella hyödyllä. Ainoiksi perusteluiksi ilmaisen koulutuksen puolesta jäävät perinteiset olkinuket eli Suomen maine ja kansainvälistyminen/verkottuminen. Kansainvälistymistähän ei voi tapahtumia millään muulla tavalla kuin ottamalla tänne verorahoitteisesti afrikkalaisia köyhiä kansainvälistämään meitä.

QuoteSuomen koulutusjärjestelmä tuo parhaat puolet esiin

Vuonna 2012 Vaasassa asui 112 intialaista. Sanjeev Pandey on yksi heistä.

Pandey muutti Arabianmerenrannalta Pohjanlahden rannikkokaupunkiin. Muuton syynä oli alun perin työ. Myös opinnot maittavat Suomessa paremmin.

– Intiassa olin keskiverto opiskelija eli sillä mittapuulla melko huono. Täällä taitoni ovat päässeet paremmin esille, Pandey kertoo.

Lue miehestä lisää keskiviikon lehdestä.

http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/suomen-koulutusjarjestelma-tuo-parhaat-puolet-esiin-1.1423297

Olisikohan niin että Suomessa opiskelu on niin löysää että Intiassa "huono" opiskelija pärjää Suomessa hyvin.

QuoteLukukausimaksut EU-maiden ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville ovat nostaneet maksavien opiskelijoiden opiskelutuloksia. Kokeilu on kuitenkin asettanut Suomen yliopistot eriarvoiseen asemaan, sillä lukukausimaksukokeilu on käytössä vain muutamassa yliopistossa.

[...]

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kansainvälisten asioiden johtajan Janne Hokkasen mukaan lukukausimaksut ovat parantaneet maksuohjelman piiriin kuuluvien opiskelijoiden opiskelumenestystä sekä saapumisprosentteja.

- Vuosi sitten lukukausimaksun piirissä olevien opiskelijoiden suorittama opintopistemäärä oli keskimäärin 69.5, joka on paljon koko yliopiston keskiarvoa korkeampi, Hokkanen sanoo.

Maksullisuus karsii oleskeluluvan perässä saapuvia

Hokkasen mukaan maksullinen opetus myös houkuttelee Suomeen opiskelijoita, jotka haluavat opiskella ja karsivat esimerkiksi oleskeluluvan perässä maahan tulevia. Hän sanoo, että kokeilu on kuitenkin ollut epäonnistunut koko Suomen mittakaavassa, sillä se on rajoittunut vain muutamiin yliopistoihin.

[...]

Nyt yliopistot joutuvat tarjoamaan runsaasti stipendejä maksullisiin maisteriohjelmiin hakeutuville opiskelijoille, sillä muuten olisi vaarana, että opiskelijat hakeutuisivat mieluummin yliopistoihin, joiden maisteriohjelmat ovat ilmaisia. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on tällä hetkellä maksullisuuden piirissä noin 140 opiskelijaa, joista 23 ei ole saanut yliopistolta stipendiä.

[...]

Kolmivuotinen kokeilu päättyy ensi vuoden lopussa, joten viimeinen lukuvuosi kokeilun puitteissa, jolloin maksuja peritään, on nyt syksyllä alkava lukuvuosi. Aalto-yliopisto ilmoitti kesäkuun alussa, ettei se aio jatkaa lukukausimaksujen perimistä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto aikoo harkita asiaa vielä syksyn ajan ja tekee päätöksen loppuvuoden aikana.

Yle: Lukukausimaksukokeilu on parantanut opiskelutuloksia Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (http://yle.fi/uutiset/lukukausimaksukokeilu_on_parantanut_opiskelutuloksia_lappeenrannan_teknillisessa_yliopistossa/6755591) 31.7.2013

Kokeilun toteutuksen tasosta päätellen on vain haettu tekosyytä torjua lukukausimaksut, mutta tulokset ovatkin olleet yllättävän hyviä.

En todellakaan ole koskaan ymmärtänyt, miksi perusopiskelijoita otetaan Suomeen ilmaiseksi englanninkielisiin koulutusohjelmiin.  Ei vaadi kovin suurta ruudinkeksijää näkemään, ettei tällaisiin ohjelmiin osallistuja opi täällä kummoisesti suomea, mikä puolestaan vaikeuttaa työllistymistä Suomeen jatkossa.  Eli Suomi antaa ilmaiseksi akateemista koulutusta muiden maiden käyttöön. 

Jos vain suomenkieliset ohjelmat olisivat ilmaisia ja tulijoille järjestettäisiin ennen opintoja esimerkiksi vuoden kestävä intensiivinen suomen kielen opetus, tilanne saattaisi olla toinen.  Kursseille osallistujille syntyisi siteitä Suomeen, ja suomen kieltä osaavana myös Suomen työmarkkinat olisivat paremmin saavutettavissa.

Luulenpa kuitenkin, että kenraali Euro saa muutoksia aikaan.  Ei valde ikuisuuksiin rahoita englanninkielisiä ohjelmia, joista valmistuneet siirtyvät suurimmaksi osaksi kilpailijamaihin töihin. 

Quote from: Siili on 01.08.2013, 13:14:15
Luulenpa kuitenkin, että kenraali Euro saa muutoksia aikaan.  Ei valde ikuisuuksiin rahoita englanninkielisiä ohjelmia, joista valmistuneet siirtyvät suurimmaksi osaksi kilpailijamaihin töihin.

Juuri tämä nyt kuitenkin on toistaiseksi hallituksen ja korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia. Tavoitteeksi asetettiin muutama vuosi sitten ulkomaisten opiskelijoiden määrän tuplaaminen vuoteen 2015 mennessä, joten eurot eivät tunnu olevan ongelma.

QuoteVuonna 2012 Aalto-yliopiston maksullisiin maisteriohjelmiin hyväksyttiin 22 ulkomaalaista opiskelijaa. Täyden lukukausimaksun heistä maksoi yksi.

Korkeakoulujen vapaaehtoisen lukukausimaksukokeilun saldo on jäämässä odotettua laihemmaksi. Kokeiluun ei osallistunut riittävän monta koulutusohjelmaa, jotta sen perusteella voitaisiin kattavasti päätellä esimerkiksi vaikutuksia kansainvälisiin opiskelijavirtoihin. Myös koko lukukausimaksun itse maksavia oli häviävän pieni joukko.

- Ei tämän perusteella pysty sanomaan, ovatko lukukausimaksut järkeviä vai eivät, sanoo Aalto-yliopiston vararehtori Martti Raevaara.

[...]

Aalto-yliopiston maksullisiin ohjelmiin valittiin tänä vuonna 80 opiskelijaa, joista täyden maksun maksoi 13. Vuonna 2012 maksajia oli vain yksi.

Maksavien opiskelijoiden määrä on pieni, koska suuri osa opiskelee stipendin voimin.

[...]

Aalto-yliopisto on päässyt maksujen perimiskulujen jälkeen juuri ja juuri nollille.

- Emme kyllä odottaneetkaan, että tällä pystyisi jotenkin rikastumaan, Martti Raevaara sanoo.

[...]

Korkeakoulut odottavat nyt Opetus- ja kulttuuriministeriöltä päätöstä siihen, onko niillä jatkossa mahdollisuutta periä lukukausimaksuja. Ministeri Krista Kiuru pyrkii osaltaan tekemään ratkaisun elo-syyskuussa.

[...]

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa toivotaan, että maksuja voitaisiin periä kokeilun jälkeen kaikilta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.

- On täysin järjetöntä, että suomalaisten veronmaksajien rahoilla maksetaan varsin varakkaiden ulkomaalaisten opintoja täällä, sanoo strategiajohtaja Juha-Matti Saksa.

[...]

Aalto-yliopiston vararehtori Raevaaraa mietityttää se, missä määrin maksujärjestelmää voitaisiin jatkossa valvoa. Lukukausimaksut koskevat EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevia. Maksuilta välttyy esimerkiksi asumalla avosuhteessa EU-kansalaisen kanssa.

[...]

Kokeilussa on tällä hetkellä mukana yhdeksän yliopistoa ja kaksitoista ammattikorkeakoulua.  Vuonna 2012 lukukausimaksullisissa maisteriohjelmissa aloitti yhteensä 215 EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta saapunutta opiskelijaa 37 eri maasta. Suurin osa maksavista opiskelijoista tuli venäjältä. Heistä suurin osa opiskeli Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Euroopassa on ainoastaan kolme maata, joissa lukukausimaksuja ei peritä: Suomi, Islanti ja Norja.

Yle: Korkeakoulujen lukukausimaksuista laiha saldo (http://yle.fi/uutiset/korkeakoulujen_lukukausimaksuista_laiha_saldo/6739054) 1.8.2013

Quote from: Roope on 01.08.2013, 14:54:47

Quote from: Siili on 01.08.2013, 13:14:15
Luulenpa kuitenkin, että kenraali Euro saa muutoksia aikaan.  Ei valde ikuisuuksiin rahoita englanninkielisiä ohjelmia, joista valmistuneet siirtyvät suurimmaksi osaksi kilpailijamaihin töihin.

Juuri tämä nyt kuitenkin on toistaiseksi hallituksen ja korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia. Tavoitteeksi asetettiin muutama vuosi sitten ulkomaisten opiskelijoiden määrän tuplaaminen vuoteen 2015 mennessä, joten eurot eivät tunnu olevan ongelma.

AMKit on v. 2013-2015 aikana määrätty toteuttamaan 18% säästöt. Samaan aikaan osakeyhtiöittäminen ja suurempi vastuu omasta rahoituksesta.
Mitenköhän valittu strategia näkyy tuossa yhtälössä. Rajataanko ulkkis-opiskelijoiden kustannukset säästötalkoiden ulkopuolelle esim. korvamerkitsemällä heidän koulutukseensa tarkoitetut rahat? Jos ei, niin AMKeille tullee paineita myös normiopetusta kalliimpien ulkkis-koulutusohjelmien vähentämiseen.

Ulkkis-opiskelijoihin yleisesti liittyen postasin joskus tänne T&T-lehden jutun, jossa todettiin kolmasosan häipyvän heti, kolmasosan hetken päästä, ja kolmasosan jäävän Suomeen. Jutussa mainittiin myös että Suomeen tulevat opiskelijat edustavat kyvyiltään kakkos- ja kolmosketjua. Ykkösketju pääsee ja menee aivan muihin maihin opiskelemaan.

Voi kysyä miksi Suomen kannattaa kouluttaa ilmaiseksi kaiken maailman sekundaopiskelijoita.

Edelleen, onko selvitetty mihin ulkkis-opiskelijat työllistyvät? Jos etupäässä julkiselle sektorille, niin turha höpötellä mitään verotuloista.

Kirsikkana kakun päällä on muidenkin jo esiinnostama kehitysavun sotkeminen koulutukseen: kehitysmaista roudataan tänne AMK-koulutettavaksi "opiskelijoita", jolla ei ole mitään edellytyksiä menestyä sentasoisissa opinnoissa. Nähty on.

Toisaalta, kyyninen voi nähdä kehitysmaalaisissa myös rahastusmahdollisuuden: AMK ottaa sisään luokallisen tai pari, pitää kirjoilla 4 vuotta, läppää AMK-todistuksen käteen ja toivoo että porukka häipyy takaisin kotimaahansa tai johonkin. Valtio jakaa rahaa valmistuneiden mukaan.

QuoteMaksuja syytä miettiä
Pääkirjoitukset  0:00 |

Koulunkäynti ja opiskelu ovat meillä maksuttomia. Näin on jatkossakin. Eri asia on, onko ilmainen yliopistokoulutus tarjottava myös ulkomaalaisille opiskelijoille.
Maksulliset korkeakoulut ovat rantautuneet Suomeen. Helsingissä on kolme yksikköä, jotka tarjoavat opetusta maksua vastaan. Ensimmäisenä maksullisissa koulutuspalveluissa olivat asialla virolaiset.

Koulunkäynti ja opiskelu on meillä maksutonta peruskoulusta yliopistoon. Maksuttomuudesta on haluttu pitää kiinni kaikissa olosuhteissa. Tasa-arvoisen koulutusyhteiskunnan perusperiaatteisiin kuuluu, että opetus on yhteiskunnan tarjoama mahdollisuus, joka avaa väylän kaikille, varallisuudesta riippumatta.
Pieni kansakunta on halunnut taata sen, että kaikki lahjakkuusresurssit voidaan ottaa käyttöön. Vaurautta on kertynyt sen verran paljon, että peruslinjausta ei ole tarvinnut kyseenalaistaa. Järjestelmä on osoittanut toimivuutensa.

Kokonaan toinen kysymys on, onko veronmaksajien tarjottava ilmainen korkeakouluopetus myös ulkomaisille opiskelijoille.
Yliopistojen lukukausimaksuihin on suhtauduttu penseästi, eikä edes ulkomaisilta opiskelijoita ole haluttu periä maksuja. Se ei ole silti aiheuttanut Suomeen varsinaista opiskelijaryntäystä.

Harvat ja valikoidut opiskelijat sitä vastoin ovat tulleet kaukaakin opiskelemaan Suomeen. Kansainvälistymisen ja verkostoitumisen tarve on pitänyt lukukausimaksut poissa yliopistoista, ainakin toistaiseksi.
Kuitenkin ulkomailla opiskelee tuhansittain suomalaisnuoria, joille lukukausimaksut eivät ole hidasteena tai esteenä. Ulkomailla tapahtuva maksullinen opiskelu arvotetaan kannattavaksi sijoitukseksi.

Suomessa toimivien yksityisten korkeakoulujen volyymit ovat pisara meressä muuhun maksuttomaan tarjontaan verrattuna. Näyttää kuitenkin siltä, että myös lukukausimaksulliselle opetukselle on jossain määrin tilausta.
Opintoja halutaan suorittaa omaan tahtiin, nopeasti tai töiden ohessa. Maksullinen opetus on vaihtoehto myös niille, jotka yrityksistä huolimatta eivät ole päässeet pääsykokeista läpi.

Lukukausimaksuja kokeillaan myös suomalaisissa korkeakouluissa. Kolmessa yliopistossa, Oulu mukaan lukien, on 2010–2014 kestävässä kokeilussa peritty EU:n ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevilta ulkomaalaisilta opiskelijoilta lukukausimaksuja.
Opetusministeriön alulle panema kokeilu on ontunut pahasti, siinä on paljon aukkoja, eikä jatkosta ole tietoa. Yliopistoissa ollaan ymmällään, mitä tehdä opiskelijoille, kun kokeilu loppuu ensi vuonna.
Epäonnistuneesta kokeilusta ei pidä vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Sen sijaan on arvokeskustelun paikka, ulotetaanko lukukausimaksut yliopistoissa kaikkiin ulkomaalaisiin opiskelijoihin.

Rahoituksen kanssa kamppailevat yliopistot voisivat perustaa ulkomaalaisille tarkoitettuja maksullisia opetusohjelmia. Jos kysyntää on, mikä estää perimästä lukukausimaksuja. Muualla maailmassa järjestelmä näyttää toimivan.
Mutu-tuntuman sijaan kaivataan silti tutkimusta hyödyistä, joita ulkomaalaisten opiskelijoiden rahoittamisesta saadaan.

http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/maksuja-syyta-miettia/638399/

Quotekeskiviikkona 9.1.2013
Vahasalo veti nimensä pois lukukausimaksualoitteesta
--------------------------------------------------------------------------------
Marjukka LiitenHS

Myös va­sem­mis­to­lii­ton ai­noa al­le­kir­joit­ta­ja pe­rään­tyy.

Olen ollut siinä uskossa, että allekirjoitus on allekirjoitus, eikä sitä voi peruuttaa.

QuoteAalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri sanoo, että Suomen pitää harkita lukukausimaksuja ulkomaalaisille opiskelijoille. Vaihtoehto on, että he jäävät Suomeen töihin.

– Tämä on asia, josta poliitikkojen pitäisi rohkeasti päättää. Noin 6 000 suomalaista tekee tutkinto-opintoja ulkomailla maksaen lukukausimaksuja. Samalla 4 000 opiskelijaa tulee Eta-alueen ulkopuolelta Suomeen, mutta he eivät maksa lukukausimaksuja. Voi kysyä, onko tämä järkevää, Teeri sanoo Talouselämä-lehden paperiversiossa.

Jos opiskelijat eivät jää Suomeen tai saa täältä töitä, heidän itse tai heidän kotivaltionsa pitää maksaa opinnoista, Teeri sanoo.

Verkkouutiset: Talouselämä: Aallon rehtori väläyttää maksuja ulkomaalaisille opiskelijoille (http://www.verkkouutiset.fi/talous/aallon%20rehtori%20valayttaa%20maksuja%20ulkomaalaislle-7240) 23.8.2013

Selvä.

Quote from: VerkkouutisetAallon opiskelijoista on 10–30 prosenttia ulkomaalaisia. Teeri sanoo, että lisää tarvitaan.

– Jostain Suomeen täytyy saada lisää kansalaisia, koska muuten tämä meidän kuvio vain pienenee.

Sen sijaan tämä ei auennut. Jotta Suomeen saataisiin merkittäviä määriä ulkomaalaisia, täytyisi rima laskea niin matalalle, että tulijoista olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Tilanne on käytännössä se jo nyt.

Sama pätee myös koulutettuihin. Jos tavoitellaan suuria massoja, ei tietenkään voida ottaa käyttöön lukukausimaksuja, mutta toisaalta ulkomaalaisten koulutukseen käytetty raha menee Suomen kannalta hukkaan. Toki voidaan tavoitella suuria määriä ulkomaisia korkeakouluopiskelijoita, jotka maksavat oman koulutuksensa, mutta se taas ei ole kovin realistista.

Jospa unohdettaisiin kokonaan suuret volyymit ja lähdettäisiin liikkeelle koulutuksen korkeasta laadusta ja vaikka pienemmästä määrästä ulkomaisia opiskelijoita, jotka eivät ole rasite Suomelle.

Ulkomaalaisten opinnot maksullisiksi vai ei?

Keskustelu ulkomaalaisten opiskelijoiden maksuttomasta opiskelusta jakaa mielipiteitä teknillisissä Aalto-yliopistossa.

Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Piia Kuosmanen ei halua tehdä opiskelusta maksullista. Hän pelkää, että maksullisuus karkottaisi ulkomaiset opiskelijat Suomesta.

Rehtori Tuula Teeri taas toivoo asiaan selvää periaatepäätöstä.

– Koulutus on Suomessa maksutonta suomalaisille ja Euroopan talousalueelta tuleville opiskelijoille, mutta ETA-alueen ulkopuolelta tulevien osalta päätöstä ei ole tehty.

Hyvä investointi?

Teeri muistuttaa, että Suomi on Norjan ja Islannin ohella ainoa Euroopan maa, jossa nämä kolmansista maista tulevat opiskelijat saavat opiskella maksutta.

– Meidän pitäisi päättää, onko maksuttomuus kansantaloudellisesti hyvä investointi, Teeri sanoo.

– Jos päädymme maksuttomuuteen, meille pitäisi resursoida varoja kielen ja kulttuurin opettamiseen, jotta opiskelijat jäisivät Suomeen. Vai voisiko koulutus olla osa kehitysyhteistyötä?

Myös muissa teknillisissä yliopistoissa mietitään koulutuksen maksullisuutta.

– Emme ole muodostaneet lopullista kantaa. Yksi vaihtoehto olisi hakemusmaksu, jolloin hakisivat vain ne, jotka ovat aidosti tänne tulossa, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Markku Kivikoski.

Maksullisuuskokeilu on Kivikosken mukaan paljastanut, että aitoja nettomaksajia on ollut vain kourallinen. Suurin osa on saanut stipendin korvaamaan lukukausimaksuja.

Lappeenrannassa kokeilua on pidetty myönteisenä. Rehtori Ilkka Pöyhösen mukaan opiskelija-aines on ollut laadukasta ja motivoitunutta.

Tilastokeskuksen mukaan hieman vajaa puolet ulkomaisista opiskelijoista jää Suomeen.

Kuosmasen mukaan useampikin jäisi, jos he löytäisivät täältä töitä.

Jos ulkomaalainen opiskelija jää Suomeen töihin, yhteiskunta hyötyy hänestä verotulojen muodossa paljon nopeammin kuin suomalaisesta opiskelijasta, joka on nauttinut hyvinvointiyhteiskunnan eduista koko lapsuutensa, Kuosmanen muistuttaa.

http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/ulkomaalaisten+opinnot+maksullisiksi+vai+ei/a927997

Quote from: Ink Visitor on 06.09.2013, 11:09:21
Jos ulkomaalainen opiskelija jää Suomeen töihin, yhteiskunta hyötyy hänestä verotulojen muodossa paljon nopeammin kuin suomalaisesta opiskelijasta, joka on nauttinut hyvinvointiyhteiskunnan eduista koko lapsuutensa, Kuosmanen muistuttaa.

Sittenhän yhteiskunta hyötyisi vielä enemmän sellaisesta ulkomaalaisesta, joka on jo koulutettu ulkomailla. Melkoisen raskas, kallis ja tehoton prosessi kouluttaa vuosikausia ulkomaalaisia ja toivoa, että edes osa jäisi Suomeen töihin kuittaamaan maksamillaan veroilla oman ja maasta lähtevien maksuttoman korkeakoulutuksen. Huomattavasti tehokkaampaa olisi esimerkiksi kohdistaa tietyille aloille koulutetuille ulkomaalaisille määräaikaisia veroetuja.

Pitäisi olla päivänselvää, että oppilaitosten rehtorien mielipiteet asiasta ovat lähes yhtä tyhjän kanssa. Heille on tietysti äärimmäisen mieluista että opiskelijoita riittää ja palkka juoksee.

QuoteLu­ku­kau­si­mak­su­jen kan­nat­ta­vuu­des­ta ei ole näyt­töä Suo­meen ver­rat­ta­vis­ta mais­ta. Aal­to-yli­opis­ton ko­kei­lus­sa on myös ha­vait­tu, et­tä mak­sut vai­kut­ta­vat kiel­tei­ses­ti ul­ko­maa­lais­ten opis­ke­li­joi­den ha­luk­kuu­teen ha­kea suo­ma­lai­siin kor­kea­kou­lui­hin.

Jos ta­voit­tee­na on li­sä­tä Suo­meen opis­ke­le­maan tu­le­vien ul­ko­maa­lais­ten mää­rää, pa­rem­pia tu­lok­sia saa­tai­siin in­ves­toi­mal­la rek­ry­toin­tiin ja hou­kut­te­le­mal­la opis­ke­li­joi­ta jää­mään val­mis­tut­tuaan Suo­meen.

Helsingin Sanomat, mielipide: Lukukausimaksut eivät edistä koulutusvientiä (http://www.hs.fi/paivanlehti/20092013/mielipide/Lukukausimaksut+eiv%C3%A4t+edist%C3%A4+koulutusvienti%C3%A4/a1379564177016) 20.9.2013

Ei ole mieltä asettaa tavoitteeksi ulkomaisten opiskelijoiden määrän lisäämistä, vaan pitää tarkastella kokonaisvaikutuksia. Ei ole mitään näyttöä siitä, että juuri EU:n ulkopuolisten kansalaisten maksuton korkeakouluopetus olisi Suomelle paras mahdollinen taloudellinen investointi. Kuinka se voisikaan olla, kun järjestelmässä ei edes pyritä tuottavuuteen.

Quote from: Roope on 20.09.2013, 04:56:04

Ei ole mieltä asettaa tavoitteeksi ulkomaisten opiskelijoiden määrän lisäämistä, vaan pitää tarkastella kokonaisvaikutuksia. Ei ole mitään näyttöä siitä, että juuri EU:n ulkopuolisten kansalaisten maksuton korkeakouluopetus olisi Suomelle paras mahdollinen taloudellinen investointi. Kuinka se voisikaan olla, kun järjestelmässä ei edes pyritä tuottavuuteen.

Tää on vähän niinkuin Futurama jossa Planet Express meni konkurssiin houkuteltuaan asiakkaita tarjoamalla heille ilmaiset toimitukset...

'We got a lot of customers by offering them free deliveries.'
'But we are delivery company!'

Toki yliopistot elävät tässä suhteessa muusta yhteiskunnasta irrallaan. Niiden businesslogiikkahan on kerätä lukukausimaksut veronmaksajilta budjettirahana, jonka rahan keräämisestä huolehtii valtio oleellisesti aseella uhaten. Lipastoille malli on lupa painaa rahaa, kuka moisesta haluaisi luopua.

Quote from: Oho on 20.09.2013, 09:37:40

Quote from: Roope on 20.09.2013, 04:56:04

Ei ole mieltä asettaa tavoitteeksi ulkomaisten opiskelijoiden määrän lisäämistä, vaan pitää tarkastella kokonaisvaikutuksia. Ei ole mitään näyttöä siitä, että juuri EU:n ulkopuolisten kansalaisten maksuton korkeakouluopetus olisi Suomelle paras mahdollinen taloudellinen investointi. Kuinka se voisikaan olla, kun järjestelmässä ei edes pyritä tuottavuuteen.

Toki yliopistot elävät tässä suhteessa muusta yhteiskunnasta irrallaan. Niiden businesslogiikkahan on kerätä lukukausimaksut veronmaksajilta budjettirahana, jonka rahan keräämisestä huolehtii valtio oleellisesti aseella uhaten. Lipastoille malli on lupa painaa rahaa, kuka moisesta haluaisi luopua.

Minäkin arvelen, että tässä on pääasiassa kyse yliopistoille asetetuista vinoon menneistä kannustimista. Niillehän on kehitetty jokin tulospisteytysjärjestelmä, jonka mukaan niille sitten jaetaan rahaa. Viisivuotissuunnitelmassa on asetettu kansainvälistymistavoitteet, jotka osaltaan muodostavat pohjan määrärahojen jakamiselle. Kansainvälistymistä mitataan tietenkin ulkomaisten opiskelijoiden määrillä, kun mittaaminen on helppoa ja halpaa. Jokainen nalle Puhin aivoja isommilla varustettu ymmärtää, että useimmilla suomalaisten yliopistojen laitoksilla ei ole tunnettuutta tai muutakaan vetovoimaa jolla ne vetäisivät ulkomaisia opiskelijoita puoleensa. Niiden ainoa kilpailuetu kansainvälistymispisteiden hankinnassa on hinta eli ilmaisuus. Ei siis ole ihme että lukukausimaksut aiheuttavat vastarintaa yliopistoissa.

Asia olisi helpo(hko)sti korjattavissa. Muutetaan mittareita niin, että poistetaan sieltä sellaiset sekundääriset mittarit kuten kansainvälistyminen mitattuna ulkomaisten opiskelijoiden määrillä. Kansainvälistymistäkin voidaan mitata, mutta mittareiden pitää liittyä julkaisujen määrään ja laatuun, vertailukelpoisiin oppimistuloksiin jne. Kun laitos tutkii kansainvälisesti mielenkiintoisia asioita laadukkaasti ja antaa mitattavasti ansiokasta opetusta, se alkaa houkuttelemaan niitä ulkomaisia opiskelijoitakin. Sitten tapahtuu tervettä kansainvälistymistä, kun tänne tulee opiskelijoita joita houkuttelee jokin muu kuin ilmainen opiskelu ja oleskelulupa Schengen-alueelle.

Quote from: IltalehtiPääkirjoitus 26.10.2013:
Kuka maksaa ulkomaalaisten opinnot?

Lukukausimaksu EU:n ulkopuolisista maista tuleville opiskelijoille olisi oikeaa koulutusvientiä.

Kansanedustaja Päivi Lipposen johtama työryhmä luovuttaa marraskuun alussa esityksensä lukukausimaksuista opetusministerille.

Suomessa on viime vuodet hoettu, kuinka välttämätöntä on jatkaa kansalaisten työuria muun muassa opiskeluaikoja lyhentämällä ja karsimalla luppovuosia koulun ja korkeampien opintojen välistä. Toinen hokema koskee kansainvälistä tunnustusta saaneen opetusjärjestelmämme kehittämistä "vientituotteeksi". Tuotteistamisessa ei ole kuitenkaan taidettu päästä puusta pitkään, saati että koulutusviennistä olisi saatu kotiutettua kahisevaa Suomeen.

Tuoreet tilastotiedot opiskelijavaihdosta ovat epäsuhtaisia. Ulkomailla opiskelevien suomalaisten määrä on viimeisten kymmenen vuoden aikana pysynyt melko vakaana noin neljässä tuhannessa ja noussut 1,5-kertaiseksi vajaaseen kuuteen tuhanteen parin viime vuoden aikana. Sen sijaan ulkomailta tänne tulevien opiskelijoiden määrä on kymmenessä vuodessa 2,4-kertaistunut. Opinahjoissamme opiskelee liki 20 000 lähinnä EU:n ulkopuolisista maista tulevaa nuorta, eniten Venäjältä (2 500). Tilannetta kuvaa se, että kolme neljästä ulkomaalaisesta opiskelijasta tulee meille EU:n ulkopuolelta.

Maailmalla maksuton yliopisto-opiskelu on harvinaista herkkua. Jo pelkästään se selittää nuorten kiinnostuksen hakeutua kaukaisista maista tänne. Myös opintososiaaliset edut ovat meillä paremmat kuin useimmissa EU:n ulkopuolisissa maissa. Säästöä syntyy siitäkin, ettei täällä opettajia tarvitse voidella suoritusmerkintöjä saadakseen. Mutta korkeakouluopiskelu ei ole ilmaista Suomen valtiolle. Kansakuntamme uhraa valtavasti resursseja koulutukseen, ja ne verorahat ovat tietenkin pois jostain muusta. Vaikkei ulkomaalaisten opiskelijoiden koulutuksesta aluksi tulisikaan vielä liiketoimintaa, omakustannushintakin olisi näinä aikoina jo jotain.

Kyse ei ole vain siitä, olemmeko vieraanvaraisia tarjoamalla ulkomaiden nuorille ilmaisen akateemisen tutkinnon ja kenties toivomalla, että heistä joku jäisi valmistuttuaan vakituisesti Suomen työmarkkinoita hyödyttämään. Kolikon kääntöpuoli on se, että jokaista "kolmansista maista" tulevaa opiskelijaa kohti joku suomalaisnuori jää ilman opiskelupaikkaa. EU-maiden suhteen tilanne on tietenkin aivan toinen, sillä nuoremme saavat niissä samat edut kuin paikalliset nuoret.

Julkisen talouden säästöpaineissa kaikkia kuluja käydään läpi nyt täikammalla, mutta koulutuksen maksuttomuuden on jatkossakin oltava tasa-arvoon tähtäävän yhteiskuntapolitiikan kulmakivi. Lukukausimaksujen periminen EU:n ja ETA:n ulkopuolisten maiden tutkinto-opiskelijoilta ei saa olla ovenavaus yleisiin lukukausimaksuihin. Eräät ulkomaiset yksityiset, lähinnä bisneskorkeakoulut, ovat perustaneet filiaalejaan myös Suomeen. Olisi kuitenkin nurinkurista, jos suomalaiset nuoret joutuisivat hakeutumaan maksullisiin opinahjoihin, koska joku kolmannen maan opiskelija on saanut hänen opiskelupaikkansa täkäläisestä kauppakorkeakoulusta.

http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2013102617651302_pk.shtml

QuoteLu­ku­kau­si­mak­su­jen kan­nat­ta­vuu­des­ta ei ole näyt­töä Suo­meen ver­rat­ta­vis­ta mais­ta. Aal­to-yli­opis­ton ko­kei­lus­sa on myös ha­vait­tu, et­tä mak­sut vai­kut­ta­vat kiel­tei­ses­ti ul­ko­maa­lais­ten opis­ke­li­joi­den ha­luk­kuu­teen ha­kea suo­ma­lai­siin kor­kea­kou­lui­hin.

Eli esim Aalto-yli­opis­ton tarjoamaa koulutusta ei ulkomaalaisten opiskelijoiden joukossa koeta rahanarvoiseksi hyödykkeeksi päinvastoin kuin vaikkapa UKn tai USAn ylipistojen vastaavaa koulutusta. Pitäisiköhän kysyä miksi?

Bongasin netistä tällaisen Laurea ammattikorkeakoulun mainoksen.
Aika alleviivaava henkilöhahmojen valinta.

QuoteUlkomaalaisopiskelijoiden maksut ehkä kehysriiheen

Marraskuussa Päivi Lipposen johtama työryhmä ehdotti lukukausimaksuja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville

Pitkään suunnitellut mutta kiistellyt lukukausimaksut ulkomaisille opiskelijoille saattavat tulla piakkoin hallituksen käsittelyyn.

HS:n tietojen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan maksujen tuomista parin viikon päästä pidettävään kehysriiheen.

Lukukausimaksun tulisi kattaa opetuksesta koituvat kustannukset, jolloin se tarkoittaisi muutamaa tuhatta euroa vuodessa.
...

Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/kotimaa/Ulkomaalaisopiskelijoiden+maksut+ehk%C3%A4+kehysriiheen/a1394345460706)

QuoteOpiskelijajärjestöt tuomitsevat ulkomaalaisten lukukausimaksut

Ulkomaisille opiskelijoille kaavaillut lukukausimaksut eivät tuo aiottuja säästöjä, toteaa viisi opiskelijajärjestöä. Lisäksi maksut vievät Suomen kansainvälistymistavoitteen takaisin kivikaudelle, järjestöt väittävät.
...

"Valtiovarainministeriössä on turha kuvitella, että maksuilla tulee säästöjä. Maksuilla karkotetaan opiskelijat, vaikka nimenomaan miljoonia kertyy opiskelijoiden täällä olosta kulutuksen muodossa. Lukukausimaksujen myötä nämä koulutusvientitulot tyrehtyvät", puheenjohtajat Piia Kuosmanen (SYL) ja Aleksej Fedotov (Sakki) sanovat tiedotteessa.

Opiskelijajärjestöt pelkäävät, että maksuilla ajetaan alas hyvä kehitys Suomen ja sen korkeakoulujen kansainvälistymisessä.

"Maksut karkottaisivat Eta-alueen ulkopuoliset opiskelijat pienemmistä korkeakouluista, ja korkeakoulut olisivat täysin eriarvoisissa lähtökohdissa kansainvälistymisessä. Näinkö on tosiaan tarkoitus?", hämmästelee Samokin puheenjohtaja Toni Asikainen.

Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/kotimaa/Opiskelijaj%C3%A4rjest%C3%B6t+tuomitsevat+ulkomaalaisten+lukukausimaksut/a1394423394525)

Quote"Maksut karkottaisivat Eta-alueen ulkopuoliset opiskelijat pienemmistä korkeakouluista, ja korkeakoulut olisivat täysin eriarvoisissa lähtökohdissa kansainvälistymisessä. Näinkö on tosiaan tarkoitus?", hämmästelee Samokin puheenjohtaja Toni Asikainen.

Jos näin käy lukukausimaksujen vuoksi, se tarkoittaa että Suomen korkeakoulujen ainoa vetovoima on ollut ilmainen opiskelu.
Ei siis korkeatasoinen ja mielenkiintoinen opetus ja ammattimaiset opettajat.

Uuden Suomen blogissa on tästä (yllätys, yllätys  :facepalm: eli ei siis yllätys) vihreitä edustavan henkilön kirjoitus:

http://ozanyanar.puheenvuoro.uusisuomi.fi/162748-suomi-ei-tarvitse-ulkomaalaisten-opiskelijoiden-lukukausimaksuja-uskokaa-pois

Suomi TARVITSEE ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksut, uskokaa pois!  Rahat on tästä maasta loppu! Tämä ei mene ko. blogin kirjoittaneen henkilön jakeluun. Meidän veronmaksajien pitää hänen mielestään maksaa tietojeni mukaan  vuosittain noin 10 000 ulkomaalaisen tutkinto-opiskelija, (korjatkaa, jos luku on väärin!!!) opinnot VEROVAROIN. Samaan aikaan osa suomalaisista ylioppilaista ei pääse jatkamaan opintojaan korkeakouluihin. Sillä rahalla, jolla maksettaisiin heidän koulutuksensa, maksetaan siis jonkun muun maan kansalaisen koulutus Suomessa VEROVAROIN. Voi tätä hulluuden määrää. Sitä miettii monta kertaa, että onko maapallolla yhtä tyhmää kansaa kuin me... Sitten yritetään - samoin verovaroin -  keksiä ja rahoittaa jotain järkevää niille suomalaisille, jotka syrjäytyvät, koska eivät pääse opiskelemaan.

Jos olen oikein ymmärtänyt, jonkin sortin järki on tässä vähitellen voittamassa. Opiskelijajärjestöt (nuo suomalaisen nuorison vihollisjärjestöt) vastustavat, samoin jokunen kartalta pudonnut vihreä yms. henkilö, joka ei tajua, että rahat on loppu.

Suomi on varmaankin maailman ainut maa jolla olisi peruste veloittaa tuhansilta henkilöiltä tuhansia euroja per nenä per vuosi ja onnistuu jäämään siinä tappiolle. Olisko syytä ottaa oppia maailmalta miten lukukausimaksut on muualla hoidettu. Ei liene opiskelijoidenkaan etu että ulkomaalaisia opiskelijoita hakeutuu tänne niin paljon että rahat ja resurssit ei riitä, joku tolkku pitää olla, tai sitten otetaan maksu.

Järkevän koulutuksen hommaaminen kolmansissa maissa on monille mahdotonta, koska se maksaa enemmän, kuin tavallisella ihmisellä siellä on varaa. Länsi-Eurooppalaiselle se ei ole läheskään niin haastavaa, kunhan päätä riittää. Vain todella köyhille se on siellä oikea haaste. Monen maan, kuten Japanin kanssa meillä on vaihto-oppilasohjelmat, joiden puitteissa opiskelijat voivat vaihtaa maita päikseen ja rahan ei edes tarvitse liikkua.

En pidä muunmaalaisia opiskelijoita lähtökohtaisesti pahana ajatuksena, mutta järkiperäistäminen voisi olla ihan paikallaan. Itse ehdottaisin tiettyjen opiskelijaryhmien kouluttamista kehitysapuvaroin. Näin toimien tietäisimme ainakin, että rahat eivät menisi gepardisuikkaisille sankareille, vaan ne käytettäisiin täällä. Ja kehitysmaat tarvitsevat ennen kaikkea niitä insinöörejä ja lääkäreitä, pelkkä älä-kakkaa-siihen-mistä-juot on kyllä hyvä neuvo, mutta se vain kasvattaa väestöä eikä oikein riitä hyvinvoinnille välttämättömään, riittävään talouskasvuun.

Toisaalta vaikkapa intialaisten tai kiinalaisten kouluttaminen maksutta täällä, että työmme voitaisiin siirtää sinne, on hiukan omalaatuinen ajatus. Ja koska kehitysmaista tulevat ovat hyvinkin perhekeskeisiä ja koulutettujen henkilöiden palkat ovat Suomessa suhteellisen pienet, valmistuneet muuttaisivat enimmäkseen takaisin kotimaihinsa tai sitten johonkin ihan muualle rahan perässä.

Korkeakoulutettuja ei myöskään pakoteta opettelemaan kieltä kunnolla. Sekin jo kannustaa lähtemään, sillä englannilla pärjää vaikkapa Englannissa. Ja ne palkat ovat isommat.

En nyt puutu niihin pelkästään EU-alueelle elintason perässä pyrkiviin mukaopiskelijoihin.

Näin pikaisesti pohtien, saa kehittää ideaa.

Jo löytyi kynnyskysymys:

QuoteVasemmistoliitto kuopii maata hallituksessa
...
Lisäksi kehysriihessä on joukko yksittäisiä vaikeita asioita, joiden nieleminen on vasemmistoliitolle joka tapauksessa vaikeaa. Yksi tällainen on demariopetusministeri Krista Kiurun ajama lukukausimaksu EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille. Vaikka asia on pieni, vasemmistoliitto lähtisi mieluummin hallituksesta kuin hyväksyisi sen. Näin sanoi A-studiolle kansanedustaja Silvia Modig (vas.), joka on profiloitunut vasemmistoliiton hallituksessa olon puolestapuhujana.

Yle (http://yle.fi/uutiset/nakokulma_vasemmistoliitto_kuopii_maata_hallituksessa/7145462) 19.3.2014

QuoteLukukausimaksut eivät tuota tuloja

Maksuttoman koulutuksen tulevaisuus on jälleen kerran tapetilla, jos Eta-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut nostetaan keskusteluun kehysriihessä maaliskuun lopulla.

Vaikka käynnissä oleva maksukokeilu on vielä kesken vuoden 2014 lop­puun, maksut halutaan vakinaistaa. Maksujen luvataan tuovan lisätuloja korkeakouluille sekä edistävän koulutusvientiä.

Kuitenkin opetus- ja kulttuuriministeriön maksukokeilua arvioivan väli­raportin mukaan kokeiluun on osallistunut niin pieni määrä korkeakou­luja, ettei siitä voida tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä, jotka puoltaisi­vat maksujen vakinaistamista.

Lukukausimaksut eivät ole keino edistää koulutusvientiä. Tilauskoulu­tuksen laajentaminen sekä maksuttoman tutkintokoulutuksen opiskeli­jamäärän kasvattaminen olisivat parempia tapoja kasvattaa suomalai­sen koulutuksen mainetta maailmalla sekä saada niin vero- kuin vienti­tulojakin.

Suomessa opiskelevat 19 000 kansainvälistä opiskelijaa tuovat noin 160 miljoona euroa vuodessa Suomen kansantalouteen. Heidän työllistymis­prosenttinsa valmistumisen jälkeen on suuri, ja he maksavat tutkinton­sa takaisin verotuloina keskimäärin 3–6 vuodessa.

Kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvattaminen ja heidän työllistä­misensä Suomessa on yhteiskunnallemme entistä tärkeämpää, kun työ­elämästä on seuraavan vuosikymmenen aikana eläköitymässä yli miljoo­na ihmistä.

Ruotsissa ja Tanskassa lukukausimaksuja on kokeiltu, ja tuloksena kan­sainvälisten opiskelijoiden määrät romahtivat. Lukukausimaksujen tu­lot eivät ole luoneet lisätuloja korkeakouluille vaan ovat menneet apura­hajärjestelmien rahoittamiseen. Lukukausimaksuja ajavat tahot kerto­vat maksujen houkuttelevan kansainvälisiä opiskelijoita, vaikka naapuri­maiden esimerkit todistavat aivan päinvastaisesta.

Miksi lukukausimaksujen perimisen aloittaminen sitten nousee keskus­teluun kerta toisensa jälkeen, vaikka niitä puoltavat väitteet on todistet­tu pätemättömiksi?

Eta-maiden ulkopuolisille luotu maksujen perimisjärjestelmä loisi val­miuden aloittaa myös kotimaisten opiskelijoiden maksujen perimisen, kuten on käynyt esimerkiksi Alankomaissa, Kanadassa sekä lukuisissa muissa maissa. Pelkään pahoin, että päätöksessä lukukausimaksujen pe­rimisestä on kyseessä yhdenvertaisen korkeakoulutuksen tulevaisuus.

Silvia Modig
kansanedustaja (vas), Helsinki

Helsingin Sanomat, mielipide (http://www.hs.fi/paivanlehti/19032014/mielipide/Lukukausimaksut+eiv%C3%A4t+tuota+tuloja/a1395122487393) 19.3.2014

Hei, me tienataan tällä, mutta vain Suomessa, Islannissa ja Norjassa! Muissa maissa on EU:n ulkopuolelta tuleville lukukausimaksut.

Quote from: Silvia ModigHeidän työllistymis­prosenttinsa valmistumisen jälkeen on suuri, ja he maksavat tutkinton­sa takaisin verotuloina keskimäärin 3–6 vuodessa.

Työllistymisprosentti on suuri vain jollain aloilla. Keskimäärinkin se on kaikilla Suomessa tutkinnon suorittaneilla ulkomaalaisilla vuoden kuluttua valmistumisesta alle puolet (49 %). Työllistymiseksi lasketaan tällöin myös korkeakoulututkinnon kautta siivoojaksi ja bussikuskiksi (http://www.savonsanomat.fi/savo/siivoojasta-koulun-kautta-bussikuskiksi/1783999) -menestystarinat. Lisäksi EU:n ulkopuolelta saapuneiden työllisyyslukujen tiedetään olevan lähtömaasta riippuen huomattavastikin keskimääräistä alempia, ja heidän keskeyttävän opintonsa muita useammin. Myös opinto-oikeuteen ja oleskelulupaan liittyvät väärinkäytökset ovat yleisempiä.

Eli joko Modig yrittää harhauttaa tai sitten hän ei kykene ottamaan asioista itsenäisesti selvää, vaan on uskonut ja omaksunut opiskelijajärjestöjen propagandan sellaisenaan. Jos Modig ihan oikeasti luulee, että kaikkien EU-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelun kokonaiskustannukset kuitataan muutaman vuoden verotuloilla, niin kannattaa selvittää asiaa jostain muualta kuin SYL:stä. Siellä ei näköjään (http://hommaforum.org/index.php/topic,78084.msg1211225.html#msg1211225) osata laskea.

Kukaan ei ole vielä iskenyt pöytään sellaista selvitystä, jonka laskelmissa valtion resurssien suuntaaminen kaikkien EU-alueen ulkopuolelta tulevien ilmaiseen korkeakouluopetukseen olisi kannattavampaa kuin vaihtoehtoiset työvoiman ja verotulojen hankinnan tavat. Muissa maissa on tehty johtopäätökset jo aikaa sitten, kun taas Suomessa on juututtu maailmoja syleilevällä korkeakoulujen kansainvälistymisstrategialla (http://hommaforum.org/index.php/topic,1604.msg21374.html#msg21374) kaivettuun ideologiseen poteroon.

Quote from: ilkka75 on 11.03.2014, 00:27:31
Itse ehdottaisin tiettyjen opiskelijaryhmien kouluttamista kehitysapuvaroin. Näin toimien tietäisimme ainakin, että rahat eivät menisi gepardisuikkaisille sankareille, vaan ne käytettäisiin täällä.

Tämä on ehkä paras näkemäni ajatus tässä aiheessa pitkään aikaan. Kun kerran kehitysapua halutaan antaa ja toisaalta kouluttautuminen nähdään tarpeellisena, niin käytetään tosiaan osa kehitysavusta kouluttamisen kustannuksiin. Kun kehitysmaidensankarit sitten palaavat lähtömaihinsa kouluttautuneina, niin he voivat siellä saada aikaan yhteiskunnallista impaktia ja taloudellista kasvua esimerkiksi perustamalla yrityksiä.

Toisaalta vielä parempi tapa käyttää kehitysapuvaroja olisi perustaa suomalaisia satelliittiyliopistoja kehitysmaihin. Sinne palkattaisiin suomalaista opetushenkilökuntaa ja näin rahat palautuisivat lopulta ainakin jossain määrin Suomeen. Etuina myös se, että kehitysapu päätyisi varmasti oikeanlaiseen käyttöön, koulutuksen saaneet pysyisivät luultavasti omassa maassaan ja alkaisivat toimimaan yhteiskuntansa hyväksi, Suomi voisi erottautua positiivisesti ja erilaisena muista kehitysavun antajamaista, samalla rahalla saataisiin koulutettua enemmän väkeä kuin tuomalla heitä Suomeen, luotaisiin aidosti pohjaa liiketoimintasuhteille jotka realisoituisivat myöhemmin kun koulutettujen kriittinen massa kasvaisi ja paikallinen yritystoiminta alkaisi kukoistaa.

Kyseessä olisi samalla se mistä on puhuttu mutta mikä ei ole toteutunut, eli suomalainen koulutusvienti. Aluksi kehitysapu nähtäisiin 100% vientitukena, myöhemmin kohdemaan einkeinoelämän, yhteiskunnan ja talouden lähtiessä kasvuun ja kehitysavun muuttuessa tarpeettomaksi voitaisiin pohtia jopa sitä, että koulutus muutettaisiin maksulliseksi. Saataisiin monta kärpästä yhdellä iskulla.

Quote from: jobsy on 24.03.2014, 16:51:19

Quote from: ilkka75 on 11.03.2014, 00:27:31
Itse ehdottaisin tiettyjen opiskelijaryhmien kouluttamista kehitysapuvaroin. Näin toimien tietäisimme ainakin, että rahat eivät menisi gepardisuikkaisille sankareille, vaan ne käytettäisiin täällä.

Tämä on ehkä paras näkemäni ajatus tässä aiheessa pitkään aikaan. Kun kerran kehitysapua halutaan antaa ja toisaalta kouluttautuminen nähdään tarpeellisena, niin käytetään tosiaan osa kehitysavusta kouluttamisen kustannuksiin. Kun kehitysmaidensankarit sitten palaavat lähtömaihinsa kouluttautuneina, niin he voivat siellä saada aikaan yhteiskunnallista impaktia ja taloudellista kasvua esimerkiksi perustamalla yrityksiä.

Tätähän on kokeiltu jo ainakin 70-luvulta lähtien. Silloin suomalaisiin yliopistotason oppilaitoksiin, ainakin Teknilliselle korkeakoululle, otettiin kehitysmaista porukkaa nimenomaan ajatuksella, että he sitten valmistuttuaan hyödyttäisivät kotimaitaan. Opintomenestys ei huhupuheiden mukaan ollut noilla tulokkailla kaksinen. Esimerkiksi ydintekniikkaa ("atomics") opiskelemaan tulleet eivät tullessaan tienneet mikä on logaritmi, eikä tältä vaatimattomalta lähtötasolta saatu heitä kovin paljoa ylöspäin. Perimätiedon mukaan yksi afrikkalainen, olisiko ollut gambialainen, saatiin valmistumaan kymmenen vuotta opintojen aloituksen jälkeen siten, että hänet haettiin käsiin paikallisesta kapakasta, hänelle annettiin armoykkönen jostain jäljelläolevista kursseista, ja hänet "velvoitettiin" olemaan harjoittamatta insinöörinammattia Suomessa. Väitteiden mukaan Suomi hyötyi tuosta koulutuskehitysavusta muutaman mulattilapsen verran, eikä ole sanottua että kehitysmaat olisivat siitä paljoa enempää hyötyneet. Valitettavasti en tiedä, missä noista 70- ja 80-lukujen koulutetuista, heidän opintomenestyksestään jne. löytyisi tilastotietoa.

Tarkemmin ajatellen koulutuskehitysavusta on ollut Suomellekin ainakin sen verran iloa, että olemme sen ansiosta päässeet lukemaan viihdyttäviä kirjoituksia (http://www.halla-aho.com/scripta/huippuosaamista_osa8.html).

Quote from: jobsy on 24.03.2014, 16:51:19
Toisaalta vielä parempi tapa käyttää kehitysapuvaroja olisi perustaa suomalaisia satelliittiyliopistoja kehitysmaihin. Sinne palkattaisiin suomalaista opetushenkilökuntaa ja näin rahat palautuisivat lopulta ainakin jossain määrin Suomeen. Etuina myös se, että kehitysapu päätyisi varmasti oikeanlaiseen käyttöön, koulutuksen saaneet pysyisivät luultavasti omassa maassaan ja alkaisivat toimimaan yhteiskuntansa hyväksi, Suomi voisi erottautua positiivisesti ja erilaisena muista kehitysavun antajamaista, samalla rahalla saataisiin koulutettua enemmän väkeä kuin tuomalla heitä Suomeen, luotaisiin aidosti pohjaa liiketoimintasuhteille jotka realisoituisivat myöhemmin kun koulutettujen kriittinen massa kasvaisi ja paikallinen yritystoiminta alkaisi kukoistaa.

Tuossa olisi jo enemmän järkeä. Lisäksi kehitysmaayliopistojen tutkintoihin tulisi enemmän uskottavuutta, kun suomalaisilta opettajilta ei luultavasti voisi ostaa itselleen hyviä arvosanoja. Tosin itse olen sitä mieltä, että suomalaisten ei kannata suuruudenhullusti perustaa uusia yliopistoja kehitysmaihin, vaan toimia niissä jo olemassa olevien yliopistojen kautta.

Quote from: ike60 on 24.03.2014, 21:45:01
Tarkemmin ajatellen koulutuskehitysavusta on ollut Suomellekin ainakin sen verran iloa, että olemme sen ansiosta päässeet lukemaan viihdyttäviä kirjoituksia (http://www.halla-aho.com/scripta/huippuosaamista_osa8.html).

Tämä koulutuskehitysavun dropout puolestaan kaitsee Suomen rikkauksia:

http://nettoveronmaksaja.blogspot.fi/2010/12/suomen-islamilaisen-yhdyskunnan-uusi.html

Ovatko oppilaitokset ottaneet kantaa kysymykseen? Lomautusten ja rahoitusvaikeuksien kanssa painivat oppilaitokset saattaisivat hyvinkin pitää lukukausimaksua tulona koululle.

Quote from: ike60 on 24.03.2014, 21:45:01
Tätähän on kokeiltu jo ainakin 70-luvulta lähtien. Silloin suomalaisiin yliopistotason oppilaitoksiin, ainakin Teknilliselle korkeakoululle, otettiin kehitysmaista porukkaa nimenomaan ajatuksella, että he sitten valmistuttuaan hyödyttäisivät kotimaitaan. Opintomenestys ei huhupuheiden mukaan ollut noilla tulokkailla kaksinen. Esimerkiksi ydintekniikkaa ("atomics") opiskelemaan tulleet eivät tullessaan tienneet mikä on logaritmi, eikä tältä vaatimattomalta lähtötasolta saatu heitä kovin paljoa ylöspäin. Perimätiedon mukaan yksi afrikkalainen, olisiko ollut gambialainen, saatiin valmistumaan kymmenen vuotta opintojen aloituksen jälkeen siten, että hänet haettiin käsiin paikallisesta kapakasta, hänelle annettiin armoykkönen jostain jäljelläolevista kursseista, ja hänet "velvoitettiin" olemaan harjoittamatta insinöörinammattia Suomessa. Väitteiden mukaan Suomi hyötyi tuosta koulutuskehitysavusta muutaman mulattilapsen verran, eikä ole sanottua että kehitysmaat olisivat siitä paljoa enempää hyötyneet. Valitettavasti en tiedä, missä noista 70- ja 80-lukujen koulutetuista, heidän opintomenestyksestään jne. löytyisi tilastotietoa.

Suomessa ongelmana on se, että on tehty järjestelmä jossa arvosanat voi antaa pärstän eli suhteitten tai vanhempien mukaan.
Eli kokeet ei ole anonyymejä.
Tästä päästäisiin sillä että se joka tarkistaa kokeet, ei tietäisi kuka kirjoittaa mitäkin. Mieluiten ei olisi heitä nähnytkään.

Alunperin tehty parempiluokkaisten lapsia varten (nekun ei paljoa osanneet), mutta nykyisin siis koskee muutakin väkeä.

^ Jos nyt puhutaan korkeakoulusta, niin sadalle oppilaalle massaluentoa pitävä tuskin tuntee kaikkia oppilaitaan, eikä jaksa miettiä paperin päällä olevaa nimeä tenttivastauksia tarkistaessaan. Pidemmälle edettäessä puolestaan oppilaan ajatusmaailma voi olla jo senverran tuttu, että tenttipaperissa näkyy seminaarikeskusteluista tuttuja ajatuskulkuja, ja oppilas tunnistuu vaikka tentti olisi kirjoitettu koneella ja palautettu ilman nimeä. Kurssin vetäjä - se, joka tunnistaa oppilaat - saattaa myös olla ainoa käytettävissä oleva henkilö, jolla on riittävästi kyseisen aiheen asiantuntemusta tenttien tarkastamiseen.

QuoteSelvitys: Ulkomaalaisten lukukausimaksukokeilu epäonnistui

Pitkään valmisteltu ja suuria tunteita herättänyt ulkomaalaisten opiskelijoiden rahastuskokeilu meni pilalle, koska osallistujia oli odotettua vähemmän. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän raportti kokeilusta julkaistiin maanantaina ja se luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle.

"Kokeiluun osallistui liian vähän korkeakouluja ja ohjelmia, jotta kokeilun perusteella voitaisiin tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä maksullisuuden vaikutuksista. Tästä huolimatta kokeilusta saatiin monia arvokkaita kokemuksia ja havaintoja", sanoo Kiuru.
...

Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/kotimaa/Selvitys+Ulkomaalaisten+lukukausimaksukokeilu+ep%C3%A4onnistui/a1396836058527)

Quote from: Iloveallpeople on 07.04.2014, 14:18:12

Quote"Kokeiluun osallistui liian vähän korkeakouluja ja ohjelmia, jotta kokeilun perusteella voitaisiin tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä maksullisuuden vaikutuksista. Tästä huolimatta kokeilusta saatiin monia arvokkaita kokemuksia ja havaintoja", sanoo Kiuru.

Sentään myönsivät arviointiraportissa, että kokeilun suunnittelu epäonnistui täydellisesti. Ei ollut mitään järkeä ottaa lukukausimaksuja käyttöön vain muutamassa koulutusohjelmassa ja sen päälle vielä jakaa maksut takaisin apurahoina. Kokeilua vastustivat niin opiskelijajärjestöt ideologisista syistä kuin korkeakoulut raha-automaattinsa menettämisen pelossa.

Vaikka kannatan ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja, ministeri Kiuru ja muut lukukausimaksujen puolustajat ministeriössä eivät tunnu olevan oikein kartalla:

Quote from: Krista Kiuru, MTV3 7.4.2014EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville, niin pitkällä aikataululla varmasti Euroopan maat, lähes kaikki, menevät siihen, että koulutus tulee olemaan maksullista.

Tilanne on tuo jo nyt. Poikkeuksia ovat Suomen lisäksi enää vain Norja ja Islanti. Se kerrotaan myös raportissa.

QuoteKorkeakoulujen lukukausimaksukokeilu arvioitiin

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on arvioinut korkeakoulujen lukukausimaksukokeilun vaikutuksia.
Kokeiluun osallistui odotettua vähemmän korkeakouluja ja ohjelmia, joten kokeilun perusteella ei voitu tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä maksullisuuden vaikutuksista. Kokeilu oli osallistuneille korkeakouluille oppimisprosessi, mutta sillä ei ollut suurta taloudellista merkitystä. Selvitys luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle.

Suomalaisilla korkeakouluilla oli mahdollisuus osallistua lukukausimaksukokeiluun vuosina 2010 - 2014. Korkeakouluilla oli mahdollisuus periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta. Korkeakoulut saivat itse päättää perittävien maksujen suuruudesta. Osallistumisen ehtona oli, että korkeakouluilla oli apurahaohjelma. Kokeilulla haluttiin selvittää, mitä vaikutuksia maksullisiin koulutusohjelmiin siirtymisestä olisi korkeakoulujen kansainvälistymiselle, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimalle ja vieraskielisen koulutuksen laadulle.

Lukukausimaksukokeilu ei täyttänyt sille asetettuja odotuksia kokeiluun osallistuvien korkeakoulujen ja ohjelmien vähäisyyden takia. Kokeilulla ei ole ollut suurta taloudellista merkitystä korkeakouluille. Merkittävä osallistumisen este oli kokeilun lyhyt kesto ja määräaikaisuus. Vapaaehtoisuus maksujen perimisessä ei myöskään kannustanut osallistumaan kokeiluun, sillä maksuja perivät ohjelmat olisivat olleet haasteellisessa kilpailutilanteessa samalle kohderyhmälle tarjottavan maksuttoman koulutuksen kanssa.

Ammattikorkeakoulujen osalta kokeilun kohdistuminen vain ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin ohjelmiin teki kokeiluun osallistumisen epätarkoituksenmukaiseksi, sillä lähes kaikki ammattikorkeakoulujen ulkomaalaiset opiskelijat opiskelevat perustutkinto-ohjelmissa.

Osallistuneet korkeakoulut pitivät lukukausimaksukokeilua hyvänä oppimisprosessina. Kokeilulla oli vaikutusta markkinoinnin ja korkeakoulun sisäisten prosessien kehittämiseen ja se lisäsi hallinnollisia valmiuksia ja tukipalveluita. Lukukausimaksukokeilulla on myös vauhditettu korkeakoulutuksen yleistä kansainvälistymistä ja sen edellyttämää kehittämistyötä.

- Kokeiluun osallistui liian vähän korkeakouluja ja ohjelmia, jotta kokeilun perusteella voitaisiin tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä maksullisuuden vaikutuksista. Tästä huolimatta kokeilusta saatiin monia arvokkaita kokemuksia ja havaintoja, opetusministeri Krista Kiuru toteaa.

- Pohdittaessa, mitä tehdään lukukausimaksukokeilun jälkeen, on tarpeen katsoa kokonaisuutta erityisesti Suomen korkeakoulukentän kansainvälistymisen näkökulmasta Kiuru linjaa. Pidän tärkeänä, että EU/ETA-maiden ulkopuolisista maista tulevien opiskelijoiden lukukausimaksujen osalta päästäisiin selkeisiin johtopäätöksiin viimeistään seuraavassa hallitusohjelmassa. Itse pidän tärkeänä, että esteet suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymiseltä poistetaan, ministeri Kiuru toteaa.

Kokeiluun korkeakoulut ilmoittivat yhteensä 154 koulutusohjelmaa. Vuonna 2013 maksuja perittiin 43 ohjelmassa. Eniten maksuja periviä ohjelmia oli Oulun yliopistossa, Aalto-yliopistossa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Kokeilun aikana lukukausimaksullisissa ohjelmissa aloitti yhteensä 355 EU- ja ETA -alueen ulkopuolelta saapunutta opiskelijaa. Opiskelijat tulivat 53 eri maasta. Suurin osa maksavista opiskelijoista tuli Venäjältä. Lukukausimaksun suuruus vaihteli koulutusohjelmittain. Yleisin perittävä lukukausimaksu on ollut 8 000 euroa. Valtaosa maksavista EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevista opiskelijoista on saanut apurahaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote (http://okm.fi/OPM/Tiedotteet/2014/04/lukukausimaksu.html?lang=fi) 7.4.2014

Arviointiraportti (http://okm.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/liitteet/tr16.pdf?lang=fi) (pdf)

Totean lisäksi että monessa EU-maassa kaikki opiskelijat maksavat opiskelusta.
Myös toisen EU-maan kansalaiset maksavat lukukausimaksuja. Ja summat vaihtelevat, lukukausimaksu saattaa olla jotain tuhatta euroa tai enemmänkin.

Tämä tuntuu unohtuvan todellakin lintukotomme päättäjiltä; suomalaiset jotka lähtevät omin nokkinensa opiskelemaan toiseen EU-maahan, maksavat lukukausimaksuja ja kyse ei ole muutamasta kymmenestä eurosta.

Joten olisi vähintäänkin reilu peli että kaikki ulkomaalaiset opiskelijat (myös EU-maasta kotoisin olevat) maksaisivat suomalaisessa yliopistossa tai korkeakoulussa opiskelusta.

QuoteLukukausimaksut jakoivat mielipiteet Eurovaalipaneelissa

Rehtori Lauri Lajusen ja OYY:n hallituksen Lotta Savolan juontamaan paneeliin osallistuivat Satu Haapanen (Vihreät), Mari-Leena Talvitie (Kokoomus), Mirja Vehkaperä (Keskusta), Liisa Jaakonsaarta edustanut Tytti Tuppurainen (SDP), Junes Lokka (M11), Juha Richter (KD), Hanna Sarkkinen (Vasemmistoliitto), Simon Elo (Perussuomalaiset) ja Tuukka Koirikivi (SKP).

Maksujen kannalla olivat Lokka, Richter, Elo ja Vehkaperä. Lokka oli kuitenkin sitä mieltä, että suomeksi opiskelevat ulkomaalaiset voisivat opiskella täällä ilmaiseksi. Elo perusteli kantaansa muun muassa siitä syystä, että yleensä Suomeen ei tule köyhimmät opiskelijat ja että on oikeus ja kohtuus periä maksuja koulutuksesta.

Koirikiven mielestä maksuja ei pitäisi ottaa käyttöön, koska korkeakoulutus on ihmisoikeus eikä ole väliä, mistä maasta opiskelijat tulevat. "on täysi oikeus tulla ja saada maksuton koulutus", hän painottaa.

Haapanen, Tuppurainen, Talvitie ja Sarkkinen olivat samoilla linjoilla Koirikiven kanssa. Sarkkisen mielestä halukkuus tulla Suomeen opiskelemaan vähenee, jos koulutuksesta pitäisi maksaa. Tuppurainen pelkää, että porttiteoria toimii eli jos EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille tulisi maksut, saattaa ne tulla myöhemmin myös suomalaisille.

http://www.ylkkari.fi/content/lukukausimaksut-jakoivat-mielipiteet-eurovaalipaneelissa

Quote from: koli on 30.04.2014, 01:27:13
Koirikiven mielestä maksuja ei pitäisi ottaa käyttöön, koska korkeakoulutus on ihmisoikeus eikä ole väliä, mistä maasta opiskelijat tulevat. "on täysi oikeus tulla ja saada maksuton koulutus", hän painottaa.

Haapanen, Tuppurainen, Talvitie ja Sarkkinen olivat samoilla linjoilla Koirikiven kanssa. Sarkkisen mielestä halukkuus tulla Suomeen opiskelemaan vähenee, jos koulutuksesta pitäisi maksaa. Tuppurainen pelkää, että porttiteoria toimii eli jos EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille tulisi maksut, saattaa ne tulla myöhemmin myös suomalaisille.

Hallituspuolueen kansanedustaja Tuppurainen perustelee miljoonia euroja maksavaa typerää käytäntöä sillä, että mörkö sängyn alta voi kädestä vääntäen pakottaa suomalaisille opiskelijoille lukukausimaksut. Jos tämä on niin hirveä pelko, niin demareiden ei varmaan kannata tehdä yhteistyötä Kokoomuksen kanssa. Porttiteoria on toiminut vain siinä mielessä, että kaikki EU-maat Suomea lukuun ottamatta ovat jo ottaneet käyttöön EU-alueen ulkopuolelta saapuvien lukukausimaksut.

Quote from: koli on 30.04.2014, 01:27:13

Quote from: YlkkäriLukukausimaksut jakoivat mielipiteet Eurovaalipaneelissa
[..]
Koirikiven mielestä maksuja ei pitäisi ottaa käyttöön, koska korkeakoulutus on ihmisoikeus eikä ole väliä, mistä maasta opiskelijat tulevat. "on täysi oikeus tulla ja saada maksuton koulutus", hän painottaa.

Maksuton korkeakoulutus ihmisoikeus? Ainakin yhdessä ihmisoikeuksien määritelmässä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisoikeuksien_yleismaailmallinen_julistus) sanotaan

Quote from: Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus26. artikla. 1. Jokaisella on oikeus saada opetusta. Opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta.

(Kursiivi minun). Koirikivi esittää nyt ilmeisesti ihan ikiomia ihmisoikeuksien määritelmiä. Jokainen saa tietenkin määritellä ihmisoikeuksiksi mitä haluaa - määritelmäkysymyksiähän nämä ovat - mutta sitten Koirikiven pitäisi perustella meille muille miksi meidän pitäisi ottaa hänen puheensa vakavasti.

Quote from: Ylkkäri
Sarkkisen mielestä halukkuus tulla Suomeen opiskelemaan vähenee, jos koulutuksesta pitäisi maksaa.

Kyynel. Sittenhän emme pääsisi kustantamaan ilmaista korkeakouluopiskelua ulkomaalaisille. Rahaa säästyisi ja hallitus käyttäisi sen ylijääneen rahan kuitenkin johonkin turmiolliseen.

Quote from: Ylkkäri
Tuppurainen pelkää, että porttiteoria toimii eli jos EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille tulisi maksut, saattaa ne tulla myöhemmin myös suomalaisille.

Tuppurainen voisi kertoa perustelut hypoteesilleen. Mikä kausaalinen yhteys noiden kahden asian välillä vallitsee? Muuttaako tuo päätös päättäjien aivojen biokemiaa? Onko päätöksen voimaantuleminen salainen merkki bilderbergiläisille että nämä kaappaavat vallan ja säätävät mieleisensä lait voimaan?

Quote from: ike60 on 30.04.2014, 20:38:09
Tuppurainen voisi kertoa perustelut hypoteesilleen.

Toi on klassinen kaltevan pinnan argumentaatiovirhe. Toisaalta nykykehityksellä koulutus tullee muuttumaan maksulliseksi joka tapauksessa.

Quote from: koli on 30.04.2014, 01:27:13

QuoteLukukausimaksut jakoivat mielipiteet Eurovaalipaneelissa

Koirikiven mielestä maksuja ei pitäisi ottaa käyttöön, koska korkeakoulutus on ihmisoikeus eikä ole väliä, mistä maasta opiskelijat tulevat. "on täysi oikeus tulla ja saada maksuton koulutus", hän painottaa.

http://www.ylkkari.fi/content/lukukausimaksut-jakoivat-mielipiteet-eurovaalipaneelissa

Joka kerta sitä luulee nähneensä pohjat vedetyn "ihmisoikeus"-jargonissa, ja joka kerta huomaa erehtyneensä. Aina löytyy joku koirikivi, joka pystyy nokittamaan.

Mutta mitäs näistä, onhan meillä varaa ottaa lisää velkaa & keneltä se muka on pois. Ilmainen elämä Suomessa on ihmisoikeus, eikä ole väliä mistä maasta tulijat tulevat. On täysi oikeus tulla ja saada maksuton elinikäinen ylöspito.

Kyllä nämä lukukausimaksut tulevat ennemmin tai myöhemmin. Talouden realiteetit pitävät siitä huolen. Enemmänkin pitäisi pohtia sitä, miten koulutuksen maksuttomuus pystyttäisiin säilyttämään suomalaisille nuorille (ja samalla EU-kansalaisille koska EU:n direktiivit vaativat yhtälaista kohtelua kaikille kansalaisille). Tämä ei nähdäkseni olisi Suomen kannalta surkea ratkaisu. Lohtua saamme kuitenkin siitä, että Senaatti-kiinteistöt tuottaa tasaista tulosta - siirtämällä valtion rahoja taskusta toiseen.

QuoteSdp kannattaa lukukausimaksuja ulkomaisille opiskelijoille

Sdp kannattaa lukukausimaksuja EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Tämänsisältöinen aloite sai puoluekokouksen hyväksynnän lauantaina Seinäjoella.

Sdp päättää parhaillaan puoluekokouksessaan puolueen tulevista tavoitteista.

Sosiaalidemokraattiset opiskelijat olivat tehneet päinvastaisen aloitteen ja vaativat korkeakouluopiskelujen maksuttomuutta.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilu on käynnissä vuoden 2014 loppuun asti. Demariopiskelijoiden mielestä kokeilu on jo tässä vaiheessa osoittautunut epäonnistuneeksi.

Sdp:n puoluekokous jatkuu Seinäjoella vielä tänään.

Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/politiikka/Sdp+kannattaa+lukukausimaksuja+ulkomaisille+opiskelijoille/a1399686338568) 10.5.2014

Demariopiskelijat ovat aivan oikeassa, että kokeilu on ollut epäonnistunut. Sehän oli selvillä jo sitä aloitettaessa, kun ulkomaisille opiskelijoille annettiin maksullisen koulutusohjelman vaihtoehdoksi maksuton, ja kaiken huipuksi suurin osa lukukausimaksuista jaettiin takaisin apurahoina ja stipendeinä. Kokeilu ei kuitenkaan ole ollut osoitus muusta kuin siitä, että sen suunnittelijat joko vastustivat lukukausimaksuja tai eivät ymmärtäneet niiden ideaa.

QuoteSivistys kuuluu kaikille. Korkeakoulutuksen maksuttomuus on yhteiskuntamme tasa-arvon symboli.

Kokoomus ja SDP haluavat molemmat tuoda lukukausimaksut pysyväksi osaksi suomalaista korkeakoulutusta. Tätä perustellaan hieman omituisesti korkeakoulujen kansainvälistämisellä.

Tanskan ja Ruotsin lukukausimaksukokeilujen seurauksena ulkomaisten opiskelijoiden määrät romahtivat. Ei ole mitään syytä, miksi näin ei kävisi myös Suomessa.

Me haluamme Suomesta entistä kansainvälisemmän ja elinvoimaisemman paikan kaikille suomalaisille ja tänne muuttaville. Ja se ei tapahdu romuttamalla korkeakoulutuksemme tasa-arvoa.

Ville Niinistön puhe puoluekokouksessa (http://www.vihreat.fi/tiedotteet/ville-niiniston-puhe-puoluekokouksessa) 6.6.2014

Niinistön logiikalla myös mahdollisimman avokätinen ulkomaalaisille myönnettävä sosiaaliturva tekisi Suomesta entistä kansainvälisemmän ja elinvoimaisemman.

Tällaiset "Suomi ja suomalaisten edut kuuluu kaikille"- ajattelumaailman omaavat ovat oikeastaan ylemmyydentuntoisia siirtomaaherroja ja -rouvia, jotka katsovat ns. ulkomaalaisia nenänvarttaan pitkin.
Jotka eivät usko että ulkomaan elävät kykenevät käymään laadukkaita kouluja omissa maissaan halutessaan. Tai maksamaan laadukkaasta opiskelusta heille vieraissa maissa.

Tällaiset siirtomaaherrat ja -rouvat tuhoavat Suomen suomalaisilta.

Mitens suu pannaan kun Suomi on "kansainvälistetty" ja näille "kansainvälisille" suomalaisille ei riitäkään opiskelupaikkoja kun ulkomailta haalitaan vielä lisää?

(suomalaisilla tarkoitan kaikkia laillisesti ja luvallisesti Suomessa asuvia kansalaisia, -taustaisia ja kantapeikkoja)

"Kaksi ja puoli vuotta sitten englanninkieliset tradenomi- ja restonomiopintonsa (Bachelor of Business Administration ja Bachelor of Hospitality Management) aloittaneet ovat kokoontuneet jakamaan kokemuksiaan ja kertomaan opintojensa edistymisestä." Onko Suomessa pulaa tradenomeista ja restonomeista vai ovatko suomalaiset tradenomit ja restonomit liian juntteja ja ahdasmielisiä kansainvälisiin työtehtäviin?

QuoteMaksujen periminen ulkomaalaisilta opiskelijoilta kerää kannatusta

Koulutuksen muuttaminen liiketoiminnaksi ja maksujen periminen ulkomaalaisilta opiskelijoilta näyttävät keräävän lisää kannatusta.

Koulutusviennin kasvattamisen puolesta käytettiin lukuisia puheenvuoroja Aalto-yliopistossa Espoossa perjantaina pidetyssä tilaisuudessa, jonka oli kutsunut koolle opetus- ja kulttuuriministeriö.

Koulutusviennin kasvun yhdeksi esteeksi nähtiin se, että koulutus on Suomessa pitkälti maksutonta. Korkeakoulujen tarjonta ulkomaalaisille voisi kasvaa, jos koulutus voisi olla maksullista.

[...]

Rohkeimman ajatuksen esitti peliyhtiö Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka, joka haluaa kasvattaa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän 100 000:een Suomen satavuotisjuhliin eli vuoteen 2017 mennessä.

Tätä nykyä ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita on Suomessa noin 20 000. Opetusministeriön selvitysryhmä esitti viime syksynä tavoitteeksi, että heitä olisi vuonna 2025 vähintään 60 000.

Angry Birds -pelihahmojen keulakuvan Vesterbackan mielestä suomalaisen koulutuksen hyvää brändiä ei osata hyödyntää lainkaan.

Hän kertoi esimerkkinä kohtaamisen Indonesiasta, jossa paikallinen koulutusministeri kertoi olevansa kiinnostunut kustantamaan jopa 10 000 tutkinto-opiskelijan opiskeluja Suomessa. Tähän suomalaisilla korkeakouluilla ei kuitenkaan ole rahkeita.

"Onhan se ihan älytöntä, että jos jengi haluaa ostaa maailman parasta koulutusta, niin me emme myy", hän sanoi.

Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/kotimaa/Maksujen+periminen+ulkomaalaisilta+opiskelijoilta+ker%C3%A4%C3%A4+kannatusta/a1402032723284) 6.6.2014

80 000 uutta ulkomaalaista opiskelijaa kolmessa vuodessa? Esimerkiksi Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa on yhteensä noin 30 000 opiskelijaa ja tuhansia työntekijöitä.

Vesterbackan julkisuuteen päätyvät ajatukset ovat niin usein niin irti todellisuudesta, että väkisinkin miettii, miten ihmeessä hän kykenee hoitamaan työnsä, jonka hän tekee yhtiön tuotteiden suosion perusteella vieläpä oikein onnistuneesti.

^

QuoteHän kertoi esimerkkinä kohtaamisen Indonesiasta, jossa paikallinen koulutusministeri kertoi olevansa kiinnostunut kustantamaan jopa 10 000 tutkinto-opiskelijan opiskeluja Suomessa. Tähän suomalaisilla korkeakouluilla ei kuitenkaan ole rahkeita.

"Onhan se ihan älytöntä, että jos jengi haluaa ostaa maailman parasta koulutusta, niin me emme myy", hän sanoi.

Oho. Tämähän olisi positiivinen uutinen, mutta ymmärsiköhän Vesterbacka asian oikein? Pidän mahdollisena, että Indonesia voisi olla valmis maksamaan opiskelijoiden matkat ja ehkä sijoittamaan /lainaamaan sen 6000€ vuodeessa, vaimitäsenytoli, joka tarvitaan elatuksen takaamiseksi. Mutta maksaisivatko täyden hinnan vielä itse koulutuksestakin?

QuoteKarjalainen:

HS: Ulkomaisten opiskelijoiden maksut esillä neuvotteluissa
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/50823-hs-ulkomaisten-opiskelijoiden-maksut-esilla-neuvotteluissa?ui=desktop

Ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksut otetaan esiin juhannusviikolla alkavissa minihallitusneuvotteluissa, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Krista Kiuru (sd.) Helsingin Sanomille.
Kiurun mukaan maksujen periminen EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta toisi lisää rahaa koulutukseen. Hänen mukaansa uudistus voisi myös parantaa suomalaisten korkeakoulujen menestystä kansainvälisessä kilpailussa.
Maksut vähentäisivät ainakin aluksi ulkomaisten opiskelijoiden määrää. Kiurun mukaan samalla vapautuisi opiskelupaikkoja suomalaisille opiskelijoille.
Ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksua on kokeiltu muutamassa Suomen korkeakoulussa. Asiaa selvittänyt työryhmä totesi huhtikuussa, että kokeilun tulokset jäivät laihoiksi, koska kokeiluun osallistui vain vähän korkeakouluja. Kokeilulla ei ollut taloudellista merkitystä kouluille.

Opiskelijaviisumilla pääsee helposti Suomeen ja sitten voikin keskeyttää opiskelut ja jäädä Suomeen notkumaan kuten esimerkiksi Porvoon sieppaaja teki. Porvoohan oli hänelle tuttu kaupunki opiskeluajoilta mutta sittemmin hän helsinkiläistyi.
Opiskelijaviisumien osuus näkyy olevan kasvussa. Vuonna 2011 19 % oleskeluluvista myönnettiin opiskelun perusteella ja vuonna 2012 määrä oli 32 %.

Ennenkaikkea alikehittyneiden maiden opiskelijoille myönnettiin aikoinaan ilmainen opiskelu monissa maissa. Sen tarkoituksena oli kehitysapu; lääkärit, agronomit, taloustieteilijät ym. palaisivat valmistuttuaan auttamaan omaa maataan. Tunnen yhden (1 kpl.) sellaisen. Kymmenistä. Muut naivat vaikka 80-vuotiaan 150 kiloisen ryppyisen mummon, jotta saivat jäädä Eurooppaan lihapatojen ääreen.
Ainakin näille velvoitus: paluu kotimaahan heti valmistumisen jälkeen tai maksamaan opiskelukustannukset eurolleen takaisin. Eikä sittenkään mitään takuita tänne jäämisestä.

Vihreiden Niinistö. Suomi kuuluu tasa-arvoisesti kaikille, ei vain suomalaisille (tai kansalaisille tai edes maassa jo nyt laillisesti oleskeleville):
http://www.mtv.fi/uutiset/mielipiteet/nettivieraat/artikkeli/maailman-parasta-koulua-ei-tehda-saastoilla-tai-maksuilla/3438160

Quote
[...]
Korkeakoulutuksen maksuttomuus on yhteiskuntamme tasa-arvon symboli. Meillä ei ole suljetun eliitin yliopistoja vaan samoissa luentosaleissa voivat istua niin professorin kuin siivoojankin lapset. Maahanmuuttajat ja ulkomaiset opiskelijat tuovat myös hyödyllistä osaamista suomalaiselle koulutukselle ja työelämälle. Monet huippuyritykset tarvitsevat eri koulutustaustojen ja eri maista tulevien opiskelijoiden rekrytointia, jotta pysyvät tuotekehityksen ja osaamisen huipulla maailmassa.

Kokoomus ja SDP haluavat molemmat tuoda lukukausimaksut pysyväksi osaksi suomalaista korkeakoulutusta koulutusviennin nimissä. Opetusministeri Krista Kiuru on ilmoittanut, että hänen johdollaan asiaa käsitellään taas kerran minihallitusneuvotteluissa.

Lukukausimaksut vievät koulutustamme kauemmas tärkeästä tasa-arvon tavoitteesta eikä maksujen käyttöönottoon ole esitetty yhtään järkevää syytä. Tanskan ja Ruotsin lukukausimaksukokeilujen seurauksena ulkomaisten opiskelijoiden määrät romahtivat. Suomen ei kannata valita samaa tietä.

Koulutuspolitiikassa tulee keskittyä jatkossa koko koulutusjärjestelmämme vahvistamiseen ja sen tasa-arvoisten periaatteiden toteuttamiseen. Koulutus luo kasvua ja luo ihmisille yhdenvertaiset mahdollisuudet kasvaa, osallistua ja oppia. Vahvistetaan suomalaista koulutusta, ei romuteta sitä.

Joo, esimerkiksi japanilaiset opiskelijat tuovat hyödyllistä osaamista, varsinkin, kun lähtevät valmistuttuaan kotimaataan rakentamaan. Harvardiin ei voi mennä, koska se maksaa ja paljon, mutta Suomi kelpaa, koska täällä opiskelu on ilmaista, ja sitten se paikka on aina joltain suomalaisnuorelta pois ja ihmetellään, kun nuorille tulee välivuosia.

Niinistö tuossa siis kertoi vahvana mielipiteenään, että suomalaiset, verorahoitteiset korkeakoulut ovat ja että niiden tuleekin olla vapaasti koko planeetan käytössä. Lisäksi hän yritti kummallisilla aivopieruilla todistella, että me hyödymme siitä ja että muunlaiset ratkaisut ovat jotenkin epäinhimillisiä. Monikulttuurisuusaate pienoiskoossa. Miten kukaan voi olla noin tyhmä?  :facepalm: :facepalm: :facepalm:

QuoteTanskan ja Ruotsin lukukausimaksukokeilujen seurauksena ulkomaisten opiskelijoiden määrät romahtivat. Suomen ei kannata valita samaa tietä.

...koska....?

Quote from: Alkuasukas on 15.06.2014, 16:35:43

QuoteTanskan ja Ruotsin lukukausimaksukokeilujen seurauksena ulkomaisten opiskelijoiden määrät romahtivat. Suomen ei kannata valita samaa tietä.

...koska....?

Suomalaiset on niin paskoja, että kaikki korkeampaa koulutusta vaativa tekemisen arvoinen työ kannattaa teettää ulkomaalaisilla.

Quote from: Roope on 07.06.2014, 12:17:06
(naps)

QuoteRohkeimman ajatuksen esitti peliyhtiö Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka, joka haluaa kasvattaa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän 100 000:een Suomen satavuotisjuhliin eli vuoteen 2017 mennessä.
Tätä nykyä ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita on Suomessa noin 20 000. Opetusministeriön selvitysryhmä esitti viime syksynä tavoitteeksi, että heitä olisi vuonna 2025 vähintään 60 000.

Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/kotimaa/Maksujen+periminen+ulkomaalaisilta+opiskelijoilta+ker%C3%A4%C3%A4+kannatusta/a1402032723284) 6.6.2014

80 000 uutta ulkomaalaista opiskelijaa kolmessa vuodessa? Esimerkiksi Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa on yhteensä noin 30 000 opiskelijaa ja tuhansia työntekijöitä.

Vesterbackan julkisuuteen päätyvät ajatukset ovat niin usein niin irti todellisuudesta, että väkisinkin miettii, miten ihmeessä hän kykenee hoitamaan työnsä, jonka hän tekee yhtiön tuotteiden suosion perusteella vieläpä oikein onnistuneesti.

Vesterbacka toisti äsken SuomiAreenan haastattelussa tavoitteensa 100 000 ulkomaalaisesta opiskelijasta vuoteen 2017 mennessä, mutta ei puhunut mitään tutkintojen maksullisuudesta. Sen sijaan valmistujille pitäisi myöntää hänen mukaansa automaattisesti Suomen kansalaisuus. Vesterbackan saaman palautteen mukaan tavoite kuulemma "toteutuu heittämällä, kunhan kääritään hihat ja ryhdytään hommiin".

Onko tässä jokin vitsi, jota en vain ymmärrä?

Quote from: Roope on 17.07.2014, 19:54:21
(naps)
Vesterbacka toisti äsken SuomiAreenan haastattelussa tavoitteensa 100 000 ulkomaalaisesta opiskelijasta vuoteen 2017 mennessä, mutta ei puhunut mitään tutkintojen maksullisuudesta. Sen sijaan valmistujille pitäisi myöntää hänen mukaansa automaattisesti Suomen kansalaisuus. Vesterbackan saaman palautteen mukaan tavoite kuulemma "toteutuu heittämällä, kunhan kääritään hihat ja ryhdytään hommiin".

Onko tässä jokin vitsi, jota en vain ymmärrä?

Rovio on kyllä saanut luotua merkittäviä yhteistyökumppaneita mm. USA:ssa. Vesterbackan visiot voivatkin olla joskus varsin utopistisia, mutta samalla hän pystyy viemään niitä niin hyvässä kuin pahassa eteenpäin.

Quote from: nollatoleranssi on 17.07.2014, 20:17:40

Rovio on kyllä saanut luotua merkittäviä yhteistyökumppaneita mm. USA:ssa. Vesterbackan visiot voivatkin olla joskus varsin utopistisia, mutta samalla hän pystyy viemään niitä niin hyvässä kuin pahassa eteenpäin.

Täys ääliö-hän tuo Vesterbacka on, pitäis nyt turpansa kiinni! Ihmeellinen juttu Suomessa, että jos olet tehnyt menestyvän pelin tai vähän tähtitiedettä, niin se kihahtaa päähän siten että hetikohta annetaan lausuntoja kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Pysyköön suutari lestissään ja tuokin tyyppi väsätköön vaan pelejä. Niinkuin ei tässä maassa olisi jo muutenkin asiat päin persettä.

Kirjoitin Oulehteen asiasta vuoden alusta ja teksti löytyy blogistanikin. Vesterbackaa puolustan sen verran, että hemmo on mielestäni visionääri joka on myös toteuttanut visionsa pelifirmasta. Äijä visionäärin tyyliin heittelee ideoita ilmaan miettimättä niitten seurauksia tai toteutusta tarkemmin. (voi tietysti olla että olen väärässä ja V-mies on vain poliittisesti korrekti mokuttaja)

QuoteULKOMAALAISILLE LUKUKAUSIMAKSUT

Suomen koulutusjärjestelmä on tutkimusten mukaan maailman paras. Opiskelu ja opetusvälineet ovat laadukkaita ja kelpaavat muillekin. Tästä syystä Unionin ulkopuolelta tuleville opiskelijoille tulisi asettaa mielestäni lukukausimaksut. Koulutuksessa voisi olla Suomen uusi Nokia ja on tuhlausta kouluttaa suomlaisten verorahoilla ammattilaisia ulkomaitten hyväksi näitten sitten kilpaillessa tuotteillaan suomalaisten kanssa.Suomalaisille jää vain maksamisen ilo.

Ilmaiselle tavaralle on aina ottajia. Mikäli kävisi niin, että lukukausimaksut saisivat ulkomaalaiset välttämään opiskelua Suomessa, on pääteltävissä ettei Suomen koulutus olekaan niin hyvää kuin väitetään. Ihmiset ovat valmiita maksamaan laadusta, ilmaiseksi kelpaa kehnompikin.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/search?updated-max=2014-02-05T18:01:00-08:00&max-results=7&start=35&by-date=false (http://asfalttikukka.blogspot.fi/search?updated-max=2014-02-05T18:01:00-08:00&max-results=7&start=35&by-date=false)

Quote from: Shemeikka on 17.07.2014, 21:33:00
Vesterbackaa puolustan sen verran, että hemmo on mielestäni visionääri joka on myös toteuttanut visionsa pelifirmasta. Äijä visionäärin tyyliin heittelee ideoita ilmaan miettimättä niitten seurauksia tai toteutusta tarkemmin. (voi tietysti olla että olen väärässä ja V-mies on vain poliittisesti korrekti mokuttaja)

Sitä suuremmassa vastuussa sanomisistaan, kun tietää, kuinka helposti menestynyt yrittäjä saa höynäytettyä herkkäuskoiset poliitikot ja virkamiehet megaluokan haihatuksiin.

Paitsi että tuossa Vesterbackan tavoitteessa ei ole kerta kaikkiaan mitään järkeä, siihen toiseen kertaan palaaminen osoittaa, ettei mies ole reilun kuukauden aikana viitsinyt perehtyä suuruudenhullun visionsa toteuttamisen estäviin realiteetteihin edes parin minuutin puhelinsoiton vertaa. Haastatteluihin ja visioiden heittelyyn tuntuu kyllä riittävän aikaa.

Vesterbacka toistaa vuodesta toiseen samaa provoa, joten minä julkaisen uudestaan kolmen vuoden takaisin blogikirjoitukseni. Mikään ei muutu.

http://leinoblog.wordpress.com/2014/07/17/miksi-mina-en-halua-suomeen-50-000-kiinalaista-opiskelijaa-vuodessa/

Quote from: Shemeikka on 17.07.2014, 21:33:00
Vesterbackaa puolustan sen verran, että hemmo on mielestäni visionääri joka on myös toteuttanut visionsa pelifirmasta.

QuoteRovio, the studio behind the once-popular Angry Birds franchise

http://www.slashgear.com/rovio-releases-earnings-shows-angry-birds-not-enough-28326684/

QuoteKOL-pomo Hakala: Ulkomaalaisten lukukausimaksuilla ei tienaa

Lapin yliopiston käytävillä ei pahemmin kansainvälisiä kasvoja tule vastaan, jos lukukausimaksut otetaan käyttöön, Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Jirka Hakala naurahtaa.

[...]

HAKALA vastustaa lukukausimaksuja järkkymättä ja lähestyy asiaa käytännön kautta.

– Saamme nykyään korkeakouluihin runsaasti kansainvälistä porukkaa ja jopa puolet maisterivaiheen opiskelijoista jää Suomeen töihin.

Useampikin jäisi, jos töitä riittäisi.

[...]

– Väännössä lukukausimaksuista yhteiskunnan kokonaisetu on päässyt unohtumaan, Hakala harmittelee.

Lyhyellä aikavälillä yliopisto voisi tienata maksuilla jonkin verran rahaa.

Hakala kuitenkin tähdentää, että valtion kassaa lihottavat ulkomaalaisten työntekijöiden maksamat verot ovat kansantaloudelle merkittävämmät.

MAKSUTTOMUUS on Hakalan mukaan ehdoton kilpailuvaltti.

Hän muistuttaa, että Saksassa valtion yliopistot perivät maksuja yhä harvemmin, sillä kilpailu huippuosaajista on kovaa.

– Maksut Suomessa olisivat vain kapuloita kansantalouden rattaisiin, sillä mekin tarvitsemme näitä ammattilaisia, hän tähdentää.

TULOKSET korkeakoulujen lukukausimaksukokeiluista Suomessa ovat olleet laihoja.

Näyttää siltä, että maksullisuus vähentää ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää.

– On harhaluulo, että täkäläinen korkeakoulutus olisi uskomattoman hyvää ja kansainvälisesti tunnettua, Hakala tylyttää.

Yliopistomme eivät tosiaan yllä kansainvälisessä vertailuissa kovin korkealle.

Meillä päin on taipumus yliarvioida oppilaitostemme vetovoima, Hakala pohtii.

HALLINTOTIETEITÄ Lapin yliopistossa lukeva Hakala kehottaa miettimään Suomen huoltosuhdetta.

– Ruokittavien suiden ja työtä tekevien käsiparien välillä vallitsee epäsuhta 20 vuoden kuluttua, hän varoittaa.

Hakala peräänkuuluttaa osaavan työvoiman ja kansainvälistymisen tarvetta, jotta Pohjolassa pärjättäisi jatkossakin.

– Veronmaksajalle on mahtava juttu, jos ulkomaalainen opiskelee meillä pari vuotta ja siirtyy työelämään maksamaan veroja.

[...]

Nuori polvi Hakalan ja Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksessa istuvan keskustalaisen Hilkka Kempin johdolla jäi kamppailussa alakynteen.

He vastustivat maksuja vedoten muun muassa kokeilujen huonoihin tuloksiin ja keskustan luonteeseen sivistyspuolueena.

Lopulta kokousväki otti kannan, jonka mukaan korkeakoulu saa periä maksuja, jos se on kansantalouden kannalta järkevää.

HAKALAA kismittää, että jauhaminen lukukausimaksuista on peittänyt muita tärkeitä kysymyksiä alleen.

Se on nimittäin tukahduttanut keskustelun tärkeästä koulutusviennistä.

– Lukukausimaksut ovat pikkujuttu. Isoista rahoista puhutaan, kun viedään koulutusta ulkomaille, hän visioi.

HAKALA näkee, että erityisesti oppimis- ja opetustapojen viennissä suomalaisilla olisi annettavaa.

Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto on ennakkoluulottomasti vienyt Lähi-itään opettajakoulutusta ja tehnyt sillä hyvän tilin.

– Unohdetaan lukukausimaksujen vatvominen ja keskitytään koulutusviennin edistämiseen, Hakala kehottaa.

Suomenmaa (http://www.suomenmaa.fi/etusivu/kolpomo_hakala_ulkomaalaisten_lukukausimaksuilla_ei_tienaa_7045592.html) 13.8.2014

Hakalan logiikkaa:

"Saamme nykyään korkeakouluihin runsaasti kansainvälistä porukkaa."

Miksi ? No koska...

"Yliopistomme eivät tosiaan yllä kansainvälisessä vertailuissa kovin korkealle."

"On harhaluulo, että täkäläinen korkeakoulutus olisi uskomattoman hyvää ja kansainvälisesti tunnettua."

Ja sitäpaitsi...


"Meillä päin on taipumus yliarvioida oppilaitostemme vetovoima."

Näistä on ollut jo omissa ketjuissaan aiemmin, mutta panen tämän offtopicin niinkuin taustaksi...

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014081518569756_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014081518569756_uu.shtml)

Quote- Tullessa liesi ei toiminut ja se oli täynnä kuolleita torakoita, joilla myös lattiat oli päällystetty. Vessa oli yksinkertaisesti inhottavassa kunnossa. Sisällä on todella kylmä talvisin, yksi Hoasin asuntoon muuttanut nainen kertoo.

Iltalehti uutisoi sunnuntaina Hoasin opiskelija-asuntoon Vantaan Korsoon muuttaneesta naisesta, jota oli muuttopäivänä vastassa todella törkyinen huoneisto. Valituksesta asunnon vuokraajalle oli seurauksena lähinnä vain tylyä kohtelua. Siivouksesta saatiin lupaus vasta kun nuoren naisen isä puuttui voimakkaasti asiaan. Siivouspartio tuli lopulta asunnolle viikon päästä valittamisesta. Astmasta ja voimakkaasta pölyallergiasta kärsivä nainen haki Hoasilta myös uutta asuntoa, mutta hakemus hylättiin.

Tämän jälkeen Iltalehteen on ottanut yhteyttä useita opiskelijoita ja heidän vanhempiaan, jotka kertovat samanlaisista kokemuksista Hoasin asunnoissa. Pahimmillaan asunto on ollut homeessa, mutta Hoasin kanta on ollut, että huoneisto on kunnossa.

- Lopulta veli kutsui kaupungin terveysviranomaiset tarkastamaan asunnon. He totesivat sen asuinkelvottomaksi ja antoivat määräajan korjaamista varten, mies kertoo veljensä kokemuksista Hoasin Korson asunnossa.

QuoteLapin yliopiston käytävillä ei pahemmin kansainvälisiä kasvoja tule vastaan, jos lukukausimaksut otetaan käyttöön,

Ulkomaalaisten opiskelijoitten haalinta yliopistoihin opiskelemaan suomalaisten veronmaksajien kustannuksella on hölmöläisten hommaa. Sekä rahallisesti että muutenkin. Ulkkiksia haalitaan tänne koska yliopistoihin jostain ihmeen syystä pitää saada ulkkiksia, hinnalla millä hyvänsä,  mokuttajien logiikkaa. Sama kuin mamu-keskustelussa yleensä: "tarvitsemme lisää mamuja koska mamuja on liian vähän"

http://yle.fi/uutiset/ebola-uhkaan_varaudutaan_jo_suomen_korkeakouluissakin/7412481

Jaahas, kukahan ottaa vastuun kun joku suomalainen saa tartunnan?

Quote– Emme halua mitenkään erityisesti nostaa esille ketään opiskelijoita ja kohdella heitä eriarvoisesti. Nyt näemme suuremmaksi huoleksi sen, että joidenkin opiskelijoiden omaiset ja läheiset ovat kriisialueilla, myös Ebola-alueilla. Opiskelijat ovat siitä huolissaan ja he tarvitsevat mahdollisesti tukea, kertoo Outi Snellman.

Mahtavaa, ebola saattaa levitä viattomiin suomalaisiin ,mutta tärkeämpää on se mitä afrikassa tapahtuu. Minusta tärkeämpää on huolehtia mitä suomessa tapahtuu ja antaa afrikkalaisten hoitaa omat ongelmansa, eikä levittää sitä suomeen.

"Koulutuksesta" on tullut Suomessa itseään ruokkiva hirviö.

http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html

(http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu_003.gif)

QuoteHALLINTOTIETEITÄ Lapin yliopistossa lukeva Hakala kehottaa miettimään Suomen huoltosuhdetta.

– Ruokittavien suiden ja työtä tekevien käsiparien välillä vallitsee epäsuhta 20 vuoden kuluttua, hän varoittaa.

Ai silloinko vasta? Ja tähän auttaa taikaseinämaahanmuutto ilmaisopiskelu?  ???

QuoteHallituksen esitys lukukausimaksuista ETA-alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille lähtee lausuntokierrokselle tänään keskiviikkona.

Opetusministeri Krista Kiurun (sd) avustajakunnasta kerrotaan, että vihreiden lähtö hallituksesta on mahdollistanut lukukausimaksuista keskustelun. Hallitus ei ole kuitenkaan vielä päättänyt, viekö se esityksen eduskuntaan asti.
...
Esitys on populistinen, sanoo vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto.

"Mielestäni tämä on silkkaa idiotismia Suomen hallitukselta. Tutkimustulosten mukaan lukukausimaksut eivät hyödytä yliopistoa eivätkä maata, joka niitä kerää. Niistä on haittaa yliopistojen vetovoimaisuudelle ja yksilöille, jotka eivät pääse opiskelemaan."

Vihreä Lanka: Kiistellyt lukukausimaksut lähtevät lausuntokierrokselle (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/kiistellyt-lukukausimaksut-l%C3%A4htev%C3%A4t-lausuntokierrokselle) 29.10.2014

Outi Alanko-Kahiluoto voisi kertoa näistä tutkimustuloksista myös kaikille niille maille ja yliopistoille, jotka eivät tarjoa Suomen lailla maksutonta korkeakouluopetusta koko maailmalle. Suomen kanssa samassa porukassa on enää Norja ja Islanti.

Quote from: Roope on 29.10.2014, 12:36:15

QuoteHallituksen esitys lukukausimaksuista ETA-alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille lähtee lausuntokierrokselle tänään keskiviikkona.

Quote from: vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto
"Mielestäni tämä on silkkaa idiotismia Suomen hallitukselta. Tutkimustulosten mukaan lukukausimaksut eivät hyödytä yliopistoa eivätkä maata, joka niitä kerää. Niistä on haittaa yliopistojen vetovoimaisuudelle ja yksilöille, jotka eivät pääse opiskelemaan."

Vihreä Lanka: Kiistellyt lukukausimaksut lähtevät lausuntokierrokselle (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/kiistellyt-lukukausimaksut-l%C3%A4htev%C3%A4t-lausuntokierrokselle) 29.10.2014

Outi Alanko-Kahiluoto voisi kertoa näistä tutkimustuloksista myös kaikille niille maille ja yliopistoille, jotka eivät tarjoa Suomen lailla maksutonta korkeakouluopetusta koko maailmalle. Suomen kanssa samassa porukassa on enää Norja ja Islanti.

Minäkään en tiedä, mihin tutkimuksiin Alanko-Kahiluoto viittaa. Erityisen arvoituksellinen on tuo kommentti "niistä on haittaa yliopistojen vetovoimaisuudelle ja yksilöille jotka eivät pääse opiskelemaan". Oletan että A-K tarkoittaa noilla yksilöillä niitä ulkomaalaisia jotka eivät tule Suomeen opiskelemaan koska se on heille liian kallista. Voi olla että joillekin ulkomaalaisille haittaa; tosin lahjakkaat luultavasti pääsevät oman kotimaansa yliopistoihin, ja lahjattomille yliopistokoulutus ei ehkä kuitenkaan ole välttämättä kaikkein paras urapolku. Mutta suomalaisten yksilöiden kannaltahan asia on juuri päinvastoin: niin kauan kuin tänne houkutellaan ulkomaalaisia ilmaisilla opiskelupaikoilla, joukko suomalaisia jää ilman opiskelupaikkaa kun osa opiskelupaikoista (äärellinen resurssi) on annettu ilmaiseksi ulkomaalaisille.

Opiskelun maksullisuus ulkomaalaisille toimii suomalaisten opiskelijoiden eduksi. Jos joku tulee ja maksaa opiskelupaikastaan täyden hinnan, yliopisto voi kertyneillä rahoilla palkata uusia opettajia jolloin suomalaisten opiskeluun käytössä olevat resurssit eivät huonone vaan voivat jopa parantua. Jos taas ulkomaalaiset eivät opiskelun maksullisuuden johdosta tule yliopistoon, se voi käyttää näiden opettamisesta säästyneet resurssit suomalaisiin opiskelijoihin ylimääräisten opiskelupaikkojen muodossa tai tarjoamalla sille pienemmälle porukalle hieman laadukkaampaa opetusta.

Sitäkään en tiedä mitä A-K täsmälleen ottaen tarkoittaa yliopistojen vetovoimaisuudella, jota lukukausimaksut huonontaisivat. On melko selvää että lukukausimaksut vähentävät yliopistoon pyrkivien ulkomaalaisten määrää. Mutta mitä kielteisiä seurauksia siitä on yliopistolle? Opetusministeriö ehkä pienentää sen määrärahoja, mutta se on poliittinen päätös. Ehkä käy niin, että joku ulkomaalainen nuori ei kuule kyseisestä yliopistosta kun sana ilmaisuudesta ei enää leviä, mutta onko sillä oikeasti jotain merkitystä?

Ehkä A-K:n viittaamat tutkimustulokset kertovat, että yliopistot eivät kerää lukukausimaksuilla suuria tuloja. Entä sitten? Ne voivat käyttää ulkomaalaisten opettamisesta säästyvät resurssit suomalaisten opettamiseen. Opiskelijat hyötyvät kun saavat laadukkaampaa opetusta. Suomalainen yhteiskunta hyötyy, kun saa laadukkaammin koulutettuja ihmisiä näiden laadukkaampaa opetusta saaneiden valmistuttua.

Ehkä A-K:n viittaamat tutkimustulokset kertovat, että lukukausimaksuja perivä maa ei saa niin paljoa muuttovoittoa yliopisto-opiskelijoista. Tällä asialla voisi olla merkitystäkin, jos Suomessa vallitsisi se paljon puhuttu työvoimapula; silloin nuo ulkomaalaiset opiskelijat ehkä paikkaisivat sitä ja edesauttaisivat suomalaisten yritysten elinvoimaa. Mutta kun ei vallitse, eikä luultavasti vallitse vielä pitkään aikaan jos koskaan. Suomen ulkomaalaisista opiskelijoista käsittääkseni enemmistö muuttaa takaisin ulkomaille, eikä niiden tänne jäävienkään työllistyminen ole hääviä. Ei ulkomaalainen työtön tuota kansantaloudelle yhtään sen enempää kuin suomalainenkaan työtön, vaikka tietenkin laskennallista suuretta nimeltä väestöllinen huoltosuhde parantaakin.

Voisiko olla, että A-K:n viittaamissa tutkimuksissa joku veikkaa, että jokin innovaatio jää syntymättä Suomessa kun joukko ulkomaalaisia ei muuta tänne ilmaisen opiskelun perässä? Jos tästä on kyse, kerronpa A-K:lle salaisuuden. Lahjakkaat ja ahkerat eivät yleensä muuta ilmaisen opiskelun perässä. He muuttavat, jos muuttavat, laadukkaan opetuksen perässä. Ja suomalaisten yliopistojen rankingit kansainvälisissä vertailuissa kertovat, että täkäläinen opetus ei ole kansainvälisesti mitaten erityisen laadukasta. Niinpä tänne ei tule sen ilmaisen opiskelun perässä paljoakaan lahjakkuuksia vaan pikemminkin melko keskinkertaista porukkaa. Oma veikkaukseni on, että he eivät keskimäärin tuota sen kummemmin innovaatioita kuin suomalaisetkaan keskinkertaisuudet; jos Alangolla on tämän veikkaukseni kumoavia tutkimustuloksia, olisin kiinnostunut niistä lukemaan.

Jos joku tietää, mihin tutkimustuloksiin A-K viittaa, olisi todella mukavaa saada niihin tuloksiin linkki tai pari.

Quote from: ike60 on 29.10.2014, 21:55:09
On melko selvää että lukukausimaksut vähentävät yliopistoon pyrkivien ulkomaalaisten määrää.

Aluksi näin, mutta muiden maiden kokemusten perusteella EU-maista tulevien ulkomaalaisten määrä kasvaa, kun taas EU:n ulkopuolelta tulevien määrä riippuu korkeakoulujen jakamista tuista. Näyttää pahasti siltä, että Suomi aikoo kompensoida lukukausimaksuja tukemalla avokätisesti "vähävaraisia opiskelijoita", jolloin uudistus jää samasta syystä epäonnistuneeksi kuin viime vuosien kokeilukin.

Quote"Populistinen, idioottimainen ja epäsolidaarinen esitys", arvioi maksuja HS:lle maksuja vihreitten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto.

"Mehän vastustimme hallituksessa ulkomaalaisten lukukausimaksuja, eikä linja muutu", Alanko-Kahiluoto vakuuttaa.

Hän sanoo, ettei ole nähnyt yhtäkään tutkimusta, joka puolustaisi maksujen keräystä. "Maksut ovat yleensä heikentäneet ulkomaalaisten hakeutumista korkeakouluihin ja lisänneet byrokratiaa ja kuluja", Alanko-Kahiluoto lataa.

Kehitysyhteistyövarojen käyttöä opiskeluun Suomessa Alanko-Kahiluoto pitää "todella vastuuttomana ja epäsolidaarisena".
...
"Maksavia opiskelijoita tulee olemaan vähän, ja sen vuoksi marginaaliseksi jäävät tulot vain kiertävät apurahoiksi sekä maksu- ja apurahajärjestelmän hoitoon", järjestöt uskovat.

Helsingin Sanomat: Opiskelijajärjestöt kauhistelevat esitystä 4 000 euron lukuvuosimaksusta ulkomaalaisille (http://www.hs.fi/kotimaa/a1414558629880) 29.10.2014

Olen taipuvainen uskomaan, että järjestöt ovat tässä oikeassa. Lukukausimaksut luultavasti vesitetään siten, että maksuja maksaa vain harva, mutta samalla luodaan sitäkin laajempi apurahajärjestelmä, ettei opiskelijamäärä tipahda. Ulkomaalaisten opiskelijoiden apurahoista pitäisi luopua muuten kuin poikkeustapauksissa. Nythän niitä jaetaan automaattisesti keskinkertaisillekin opiskelijoille.

Ihan ensimmäiseksi pitäisi purkaa järjestelmä, jossa korkeakoulut saavat sitä enemmän rahaa, mitä enemmän niillä on opiskelijoita. Nykymuotoisena järjestelmä ei tule edes lukukausimaksujen kanssa panostamaan laatuun, vaan paukut pannaan edelleenkin opiskelijoiden määrän kasvattamiseen.

Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtajakin paheksuu suunniteltuja lukukausimaksuja:

Quote
KOL:n Hakala: Lukukausimaksut vahingoittaisivat Suomea

Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Jirka Hakala tyrmää opetusministeri Krista Kiurun (sd.) esityksen lukukausimaksujen käyttöönotosta ulkomaisille opiskelijoille.

Hakalan mukaan lukukausimaksujen käyttöönotosta seuraa huomattavaa vahinkoa korkeakoulujen kansainvälistymiskehitykselle ja suomalaiselle yritysmaailmalle. Lukukausimaksut myös kurjistaisivat huoltosuhdettamme entisestään, hän uskoo.

– Hyödyistä ei sen sijaan ole näyttöä. Lukukausimaksuja puolustavat perustelut liikkuvat arvailujen ja musta tuntuu -perustelujen tasolla, Hakala sanoo.

HAKALA näkee, että lukukausimaksuilla karkotettaisiin Suomen kipeästi tarvitsemat kansainväliset osaajat.

– Vanheneva Eurooppa käy kovaa kilpailua nuorista kyvyistä, ja esimerkiksi Saksassa päätettiin juuri luopua kv-opiskelijoiden lukukausimaksuista, hän huomauttaa.

Hakalan mielestä lukukausimaksujen puolestapuhujia ovat lähinnä eräiden yliopistojen johtajat, jotka sivuuttavat kansantalouden kokonaisedun.

– Esitys lukukausimaksuista on populistinen, lyhytnäköinen ja Suomen kansantaloudelle vahingollinen.

Suomenmaa: KOL:n Hakala: Lukukausimaksut vahingoittaisivat Suomea  (http://www.suomenmaa.fi/etusivu/7164857.html)

Lukukausimaksujen puolustajat liikkuvat hänen mukaan mutu-tasolla, mutta hän itse toteaa : "lukukausimaksujen käyttöönotosta seuraa huomattavaa vahinkoa korkeakoulujen kansainvälistymiskehitykselle ja suomalaiselle yritysmaailmalle. Lukukausimaksut myös kurjistaisivat huoltosuhdettamme entisestään" perustelematta näitä mutu-väitteitään millään tavalla.

"Minä tiedän asiat, minun kanssani eri mieltä olevien tieto on vain mutu-tietoa."

Quote from: Kemolitor on 30.10.2014, 11:02:58
HAKALA näkee, että lukukausimaksuilla karkotettaisiin Suomen kipeästi tarvitsemat kansainväliset osaajat.

– Vanheneva Eurooppa käy kovaa kilpailua nuorista kyvyistä, ja esimerkiksi Saksassa päätettiin juuri luopua kv-opiskelijoiden lukukausimaksuista, hän huomauttaa.

Ensinnäkin valtion yliopistot luopuivat viimeisissä kahdessa Saksan osavaltiossa kaikkien opiskelijoiden lukukausimaksuista, jotka siis ovat olleet yhtäläiset sekä saksalaisille että ulkomaalaisille. Toiseksi, lukukausimaksu on ollut niin pieni, vain noin 1 000 euroa vuodessa, että pelkästään ulkomaalaisilta perittävistä maksuista ei jäisi byrokratian jälkeen paljonkaan tuottoa. Kolmanneksi, Saksassa on myös yksityistä korkeakouluopetusta, josta on oltu ja ollaan edelleen valmiit maksamaan täysi hinta.

QuoteLukukausimaksu kurittaisi Kymenlaakson ammattikorkeakoulua

Hallituksen kaavailemat ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksut olisivat Kymenlaaksossa kehitystä väärään suuntaan. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun rehtori Petteri Ikonen sanoo, että Kyamkiin tulee jo nykyisellään hyvin motivoituneita opiskelijoita.

— Kymenlaakson näkökulmasta Venäjä-yhteistyön ylläpitäminen on tärkeää ja oleellista, ja jos lukukausimaksut tulevat, se tulee vähentämään hakijoiden määrää. Se on aina huono asia, Ikonen sanoo.
...

Kouvolan Sanomat (http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2014/10/30/Lukukausimaksu%20kurittaisi%20Kymenlaakson%20ammattikorkeakoulua/20144136/4)

Mikähän lienee venäläisten opiskelijoiden osuus ulkomaalaisista opiskelijoista esimerkiksi Mikkelin ja ja Kymenlaakson ammattikorkeakouluissa. Montakohan 200,000€ tuottavaa heidän joukossaan lienee?

Quote from: Lovecraft on 30.10.2014, 17:58:01
Mikähän lienee venäläisten opiskelijoiden osuus ulkomaalaisista opiskelijoista esimerkiksi Mikkelin ja ja Kymenlaakson ammattikorkeakouluissa. Montakohan 200,000€ tuottavaa heidän joukossaan lienee?

Kaikkihan ne tuottavat oppilaitokselle budjettirahaa, mistä tässä siis todellisuudessa on kysymys. Koulut haluavat ulkolaisia opiskelijoita täyttämään aloituspaikat budjettirahan, joka ulkolaista opiskelijaa kohden on suomalaista korkeampi, saamiseksi. Opiskelijoiden maksamat lukukausimaksut ovat epävarma tulolähde toisin kuin veronmaksajien maksamat.

Lipastot toki saisivat paikat täyteen ulkolaisiakin haalimatta, muttta ulkolaisilla opiskelijoilla on todellista vaivaa näkemättä helppo nostaa koulun sijoitusta ranking listoilla.

Mä en muutenkaan ymmärrä miksi Suomeen oikein rekryämällä rekrytään keskinkertaisia kiinalaisia tai etenkään venäläisiä opiskelijoita.

Maksuttoman koulutuksen tarkoitus oli alunperin antaa lahjakkaille köyhille mahdollisuus koulunkäyntiin. Nyt ideana on myllyttää mahdollisimman monta, myös lahjattomia ja haluttomia, tohtoritehtaan lävitse jotta koulu saisi mahdollisimman paljon verorahaa. Suurinpiirtein näin joku sen Kalevassa ilmaisi.

http://www.tyy.fi/fi/medialle/ajankohtaista/lukukausimaksut-eivat-ole-taloudellisesti-kannattavia (3.11.2014)

Quote
Lukukausimaksut eivät ole taloudellisesti kannattavia

TYY [= Turun yliopiston ylioppilaskunta] on huolissaan yliopistoissa lausuntokierroksella olevasta hallituksen esityksestä asettaa lukukausimaksut 1.1.2016 alkaen EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille.

Esityksessä esitetään pakollista, vähintään 4000 lukukausimaksua kaikkiin englanninkielisiin kandidaatti- ja maisteriohjelmiin. Vaatimuksella puututaan yliopiston ja tiedekuntien autonomiaan ja vähennetään samalla valtion tarvetta rahoittaa yliopistoa. Esityksen mukaan "mikäli opiskelijat itse osallistuisivat koulutuksen kustannuksiin, tällä olisi luonnollisesti vaikutusta siihen, kuinka paljon julkisia varoja koulutuskustannusten kattamiseksi tarvittaisiin." Lukukausimaksujen käyttöönotto vähentäisi merkittävästi maisteriohjelmien hakijamääriä, jolloin Turun yliopiston maisteriohjelmiin ei hakeutuisi riittävää määrää lahjakkaita opiskelijoita.

Lukukausimaksujen ja apurahajärjestelmän käyttöönotto edellyttäisivät yliopistoilta hallinnollista lisätyötä ja lisäisivät kuluja. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden taustojen selvitys jäisi yksinomaan yliopiston vastuulle. Lukukausimaksukokeiluun kuuluvissa ohjelmissa huomattiin, että etenkin EU- ja ETA-alueen kansalaisiin rinnastettavien opiskelijoiden aseman selvittäminen esimerkiksi syntymämaan tai siviilisäädyn perusteella on työlästä, eikä yliopistoilla ole keinoja tarkistaa kaikkien dokumenttien oikeellisuutta. Tällöin ollaan usein hakijan oman ilmoituksen varassa.

Esityksen mukaan Suomessa ei ole kattavaa selvitystä ulkomaalaisten opiskelijoiden kansantaloudellisista vaikutuksista. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on kuitenkin tuottanut yhdessä CIMO:n kanssa tuoreen esiselvityksen ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista Suomen talouteen. Sen mukaan työuransa alkupuolella maahan opiskelemaan saapuva maahanmuuttaja tuottaa julkiseen talouteen parhaimmillaan lähes 200 000 euron nettohyödyn.

Ruotsi ja Tanska ovat ottaneet käyttöön nyt esitetyn kaltaiset lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Siellä lukukausimaksujen käyttöönotto on vähentänyt merkittävästi EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevia opiskelijoita, jolloin koulutuksen maksullisuus on osoittautunut korkeakouluille kannattamattomaksi vaihtoehdoksi. Muista Suomen kannalta keskeisistä vertailumaista Saksa on juuri päättänyt luopua omista lukukausimaksuistaan. Jos Suomi siirtyy nyt maksulliseen koulutukseen, hakijoille on tarjolla vastaavan tasoinen, laajemmalla koulutustarjonnalla ja työmarkkinoilla varustettu vaihtoehto EU-alueella.

TYY toivoo, että lukukausimaksujen sijaan keskityttäisiin kehittämään koulutusviennin eri muotoja, jotka lainsäädäntö jo nyt mahdollistaa. Maksuton ja laadukas koulutus ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä, joita Suomella ei ole varaa menettää.

Lisätietoja:

Satu Nurmi, kansainvälisten asioiden asiantuntija: (sähköposti)
Juha Isotalo, koulutuspoliittinen asiantuntija: (sähköposti)

http://www.tyy.fi/fi/medialle/blogi/2014/11/lukukausimaksut-vesittavat-kansainvalistymisen (2.11.2014)

QuoteLukukausimaksut vesittävät kansainvälistymisen

Suomella, tuolla pohjolan timantilla, korkean koulutuksen ja osaamisen kehdolla, tuntuu olevan pallo hukassa. Suomi on kulkenut pitkän ja kivikkoisen polun kohti vakavasti otettavaa peluria kansainvälisellä korkeakoulukentällä. Työ on ollut rankka, mutta vihdoin on päästy nauttimaan sen hedelmistä: vajaan 15 vuoden aikana Suomessa opiskelevien kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kolminkertaistunut. Kansainvälistyminen näkyy tilastoissa pelkkinä lukuina. Mitä luvut eivät kerro on se, miten kansainvälisten osaajien saapuminen maahamme vuosi vuodelta rikastaa korkeakoulukenttäämme ja ruokkii uudenlaista ajattelua. Teknologisesti edistyneelle Suomelle uudet ideat eivät ole luksusta, vaan elinehto. Tästä syystä viimeaikainen kehitys näyttää erittäin kummalliselta.

OKM tiedotti 29.10. että hallitus on tekemässä eduskunnalle esityksen lakimuutoksesta, joka velvoittaa yliopistot ja ammattikorkeakoulut perimään EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta vähintään 4 000 euron lukukausimaksun. Vuosikymmenten työ näyttää valuvan hukkaan, kun valtakunnan politiikassa on alettu vaatia maksuja Suomeen ulkomailta saapuville kansainvälisille osaajille. Ajatuksen tasolla voi tuntua järkevältä ja oikeudenmukaiseltakin vaatia opiskelijalta omavastuuosuutta opintonsa aiheuttamista kustannuksista. Tällainen ajattelu ei ota kuitenkaan huomioon sitä, että kansainvälistymispyrkimysten taustalla on ollut tarve houkutella Suomeen pysyvästi korkeasti koulutettuja kansainvälisiä osaajia. On hullua ajatella, että maksujen asettaminen maagisesti lisäisi Suomen houkuttelevuutta opiskelupaikkaa puntaroivan ulkomaisen opiskelijan silmissä. Parhaat osaajat tulevat korkeakouluihimme nimenomaan tasokkaiden, maksuttomien koulutusohjelmien perässä.

Lukukausimaksuilla ei yksiselitteisesti tuoda Suomeen lisää varallisuutta. Jos esimerkkejä haluaa vetää muualta, ei tarvitse kuin katsoa naapurimaahamme Ruotsiin, jossa lukukausimaksujen myötä kansainvälisten opiskelijoiden hakijamäärät ovat romahtaneet murto-osaan entisestä. Lukukausimaksut ovat tuoneet maalle nimellisiä tuottoja, joista leijonaosa on kuitenkin hävinnyt lisääntyneen byrokratian mukana mm. apurahajärjestelmän ylläpitoon.

Hallituksen esitys lukukausimaksuja koskevasta lakimuutoksesta näyttäytyy lyhyen tarkastelun jälkeen maallikollekin yhtä aukkoiselta kuin emmental-juusto. Esityksen mukaan lukukausimaksujen asettaminen vähentäisi merkittävästi Suomeen hakeutuvien kansainvälisten opiskelijoiden määrää, mikä vaikuttaisi luonnollisesti myös tänne saapuvien opiskelijoiden lähtötasoon. Kovempi kilpailu opiskelupaikoistahan seuloo timanttisimmat yksilöt joukosta. Korkeat hakijamäärät takaavat sen, että jatkossakin kansainvälisiin tutkinto-ohjelmiin valikoituvat kaikista lahjakkaimmat ja osaavimmat yksilöt.

Esityksessä todetaan myös, että kansainväliset opiskelijat tuovat Suomelle merkittävää taloudellista hyötyä, vaikkei lukukausimaksuja olisi. CIMOn ja VATT:n tänä vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan kansainväliset opiskelijat tuovat parhaimmillaan 200 000 euron nettohyödyn Suomeen. Paras hyöty saadaan, kun lisätään erityisesti EU/ETA-alueen ulkopuolisista maista saapuvien opiskelijoiden  määrää. Nämä ovat juuri niitä opiskelijoita, joita lukukausimaksut koskisivat.

Tällaiset sisäiset ristiriidat ja epäjohdonmukaisuudet saavat esityksen vaikuttamaan suorastaan pähkähullulta. Suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä on tehty suuria panostuksia kansainvälisyyden lisäämiseksi. Tähän uudistustyöhön on vuosikymmenten kuluessa upotettu merkittävä määrä taloudellista ja ei-taloudellista pääomaa. Lukukausimaksun myötä vuosikausien työ valuisi hukkaan, sillä koulutuksen maksuttomuudesta on tullut Suomen merkittävimpiä imagotekijöitä kansainvälisesti. Lukukausimaksut olisivat kansainvälistymiskehityksessä merkittävä askel taaksepäin ja syvä isku Suomen maineelle kansainvälisellä korkeakoulukentällä.

Lähteet:

http://www.cimo.fi/palvelut/julkaisut/selvitykset/faktaa_express_4a_2014

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/ETA/liitteet/HE_luonnos.pdf

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/artikkelit/lukukausimaksukokeilu/liitteet/Lukukausimaksukokeilun_valiraportti_III-Final.pdf


Timo Kovala, kansainvälisten asioiden vastaava

Hesari kirjoittaa myös tuosta kansainvälisyyden menettämisestä.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1415068848892 (http://www.hs.fi/kotimaa/a1415068848892)

QuoteYliopisto-opettajat: Lukukausimaksut vahingoittavat kansainvälistymistä

QuoteSuomessa on nyt lähes 20 000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa, joista kolme neljästä tulee muista kuin EU- ja Eta-maista.

Köyhimmistä maista tulevien opiskelijoiden karsiminen ei liittojen mukaan ainakaan paranna Suomen mainetta koulutuksellisesti tasa-arvoisena maana.

"Globaali vastuuntunto on maan hallitukselta pahan kerran hukassa", opettajien ja tutkijoitten tiedotteessa sanotaan ja viitataan ehdotukseen käyttää kehitysyhteistyövaroja kansainvälisten opiskelijoiden apurahoihin.

Kansailisyydestä päästiin aika nopeasti globaaliin vastuunkantoon.

Quote from: Antti Tulonen on 04.11.2014, 01:16:59
http://www.tyy.fi/fi/medialle/ajankohtaista/lukukausimaksut-eivat-ole-taloudellisesti-kannattavia (3.11.2014)

Quote
Lukukausimaksut eivät ole taloudellisesti kannattavia

Sen mukaan työuransa alkupuolella maahan opiskelemaan saapuva maahanmuuttaja tuottaa julkiseen talouteen parhaimmillaan lähes 200 000 euron nettohyödyn.

Näköjään tuo 200 000 euroa on ainoa asia, jota kyseisestä raportista (http://hommaforum.org/index.php/topic,96779.0.html) lainataan. Aivan liikaa tietysti olisi vaadittu, jos tuota kohtaa lainattaisiin kokonaisuudessaan:

Quote
Työuran alkupuolella, 20–40 -vuotiaana, maahan saapuva maahanmuuttaja tuottaa julkiseen talouteen parhaimmillaan lähes 200 000 euron nettohyödyn, mikäli hän ja hänen jälkeläisensä pärjäävät työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin samanikäiset Suomessa syntyneet.

ja siihen vielä jatkoksi:

Quote
Nuorena tai vanhana maahan muuttaneiden tapauksessa kustannukset ylittävät hyödyt. Samoin käy nuorten aikuisten tapauksessa, mikäli he pärjäävät työmarkkinoilla huonommin kuin Suomessa syntyneet.

Korkeakouluopiskelijat kuuluvat parhaiten tuottavaan joukkoon: nuoriin osaaviin aikuisiin. Tuottavuuden kannalta on olennaista, että he jäävät maahan valmistuttuaan ja työllistyvät koulutustaan vastaavasti.

Veikkaanpa, että tuo 200 000 euroa tulee kummittelemaan erittäin monessa lausunnossa ja mielipiteessä vielä pitkän aikaa.

Tuossa Kovalan Timpan ulostulossa on vaikea päättää, kumpi ärsyttää enemmän, lapsellinen tyhmyys vaiko valheellisuus.

Mitä ihmeellistä tuossa nyt olisi. Maailmalla kaikki maksaa ja jokuhan maksaa ilmaiset lounaatkin tai koulutuksen.

Lukukausimaksut parantavat opinahjojen taloudellista tilannetta, opetuksen laatua ja muita oppimista tukevia resursseja. Lukukausimaksut ovat usein parantaneet opiskelijoiden motivaatiota sekä valmistumistahtia.

Stipendejä voi toki olla jokunen takataskussa poikkeuksellisille tapauksille.

Quote from: niemi2 on 04.11.2014, 23:05:56
Lukukausimaksut parantavat opinahjojen taloudellista tilannetta...

Mutta eihän tässä ole lainkaan kysymys siitä maksetaanko lukukausimaksuja vai ei vaan maksetaanko ne valtion budjettirahana veronmaksajien pussista (varmaa tuloa mutta kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti) vai maksaako lukukausimaksut joku muu, esim opiskelija, hammaskeiju tai opiskelijan kotimaa.

Pistin blogiini Stubbille kiitokset ehdotuksesta :P, ja muita mietteitäni miksi lukukausimaksut ulkopuolisille mielstäni ovat hyvä ajatus. Kepumaan maan Kalevalle mamikriittisyys ja kiitokset Kokoomukselle taisivat olla liian kova pala, eivät näytä mielipidepalstalla julkaisevan. Vaalit lähenee ja sensuuri kovenee....

QuoteKIITÄN HALLITUSTA

Suomen viimeaikaisia hallituksia on paljon haukuttu, myös nykyistä pääministeri Alexander Stubbin johtamaa hallitusta. Tällä kertaa valtioneuvosto kuitenkin suunnittelee jotain,mitä kiitän.

Pääministeri Stubbin hallitus harkitsee lukukausimaksuja suomalaisissa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen muilla kuin suomen- tai ruotsinkielisillä linjoilla opiskeleville Euroopan Unionin ja ETA- alueen ulkopuolisille opiskelijoille. Summaksi on kaavailtu 4000 euroa, mitä pidän kohtuullisena.

On mielestäni väärin ja tyhmää kouluttaa suomalaisten veronmaksajien rahoilla ulkomaalaisia opiskelijoita, jotka valmistuttuaan hyödyttävät suomalaisella tietotaidollaan suomalaisten yritysten kanssa kilpailevia ulkomaalaisia yrityksiä. Suomi siis kouluttaa omalla rahallaan itselleen kilpailijoita eli sahaa omaa oksaansa kansainvälisillä markkinoilla. Suomeen jäävät opiskelijat taas kilpailevat suomalaisten opiskelijoitten kanssa vähistä työpaikoista, opiskelijoitten Suomeen jääminenkään ei siis ole hyvä asia.
Hallituksen suunnitelmaa lukukausimaksuista on arvosteltu sillä perusteella, että se vähentäisi Suomen houkutusvoimaa Unionin ja ETAn ulkopuolelta tulevien opiskelijoitten parissa eli määrä vähenisi. Itse näen asian näin: jos opiskelijat eivät ole halukkaita suomalaisesta koulutuksesta maksamaan, niin suomalaisessa yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksessa on jotain pahasti vialla. Ilmaiselle tavaralle on aina ottajia, mutta laadusta ollaan valmiita maksamaan.
Lukukausimaksuista huolimatta tuhannet suomalaiset valitsevat opiskella ulkomailla vaikka Suomessa opiskelu on maksutonta. Unionin ulkopuolisille myyty koulutus voisi olla Suomelle se jo parikymmentä vuotta etsitty uusi Nokia.
Kiitän siis pääministeri Alexander Stubbia ja Suomen hallitusta suunnitelmastaan ja toivon että ministerit toteuttavat kaavaillut lukukausimaksut Euroopan Unionin ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/ (http://asfalttikukka.blogspot.fi/)

 Paha asiavirhe!

Ulkomaalaisia ei kouluteta veronmaksajien rahoilla, vaan ulkomailta otettavan velan rahalla. On äärimmäisen kuvottavaa esiintyä hyvänä ihmisenä, ja ottaa velkaa antaakseen se "omana" apuna kun kyse on siitä että oikea "auttaja" on joku muu (kasvoton) suomalainen aikanaan kun velka erääntyy korkoineen maksettavaksi.

Pieni lukukausimaksu olisi ihan poikaa meille suomalaisillekin. Se näyttää, ettei mikään koulutus ilmaista ole, ja sitouttaa opiskelijaa valmistumaan määräaikojen puitteissa, ja kunnioittamaan opiskelupaikkaansa. Myönnän itsekin ottaneeni vastaan opiskelupaikan vastaan, josta en aikonut valmistua. Ulkomaalaisille voisi sitten vain laittaa pikkaisen suuremman maksun, joka vähän saisi miettimään, haluaako todella opiskella. Ymmärrän myös yliopistojen kansainvälisyyden tärkeyden, sieltä valmistuu paljon ihmiskunnan tulevaisuudenluojia, mutta ammattikorkeiden ulkomaalaisten haalimisessa ei ole mitään järkeä. Afrikasta tullaan opiskelemaan turismia tai alempia kauppatutkintoja, joihin kyllä on tunkua ihan suomalaistenkin joukosta (eikä heidänkään suorittamilleen tutkinnoille kovinkaan paljon kysyntää), ja lopuksi päädytään siivoojaksi tai ankkurivaimon elätettäväksi.

Quote
107. KESKIVIIKKONA 5. MARRASKUUTA 2014 kello 14.01
1)  Hallituksen talouspolitiikka ja Suomen talouden kehitys
Välikysymys  VK 6/2014 vp
...
Satu Haapanen /vihr: 
Arvoisa puhemies! On se aika, jolloin suunnitellaan jo tulevaa vaalikautta ja tuleva hallitus jo on rakenteilla tavalla ja toisella, ja näen, että nyt sekä tämän vaalikauden loppuaikana että sitten tulevaisuutta ajatellen olisi tärkeää, että rohkeasti katsoisimme pitkälle tulevaisuuteen ja näkisimme maailman sellaisena kuin se on. On tärkeää toki, että laitamme lyhyen aikavälin tavoitteita, mutta vielä olennaisempaa on se, kuinka asemoimme maamme, Euroopan, maapallon 50:n, 100 vuoden päähän, koska ainoastaan orientoitumalla pitkälle tulevaisuuteen tiedämme, mitkä ovat ne oikeat keinot. Meidän on katsottava taloutta kokonaisuutena, tämä on kestävän talouspolitiikan perusta, se, että katsotaan sosiaaliset vaikutukset, katsotaan ekologiset vaikutukset ja totta kai myöskin vaikutukset taloudellisen hyvinvoinnin kannalta. Kaikki nämä tekijät on huomioitava meidän päätöksissämme.

Edustaja Sasi viittasi Ruotsiin ja Saksaan ja sanoi, että olisi katsottava, mitä siellä on tehty oikein ja hyvin. Yksi nimittäjä, joka tämän päivän keskusteluissa on ollut vähempänä, on ollut maahanmuuttajien osuus taloudellisen hyvinvoinnin edellytyksenä. Sekä Ruotsissa että Saksassa yhteiskunnat ovat monikulttuurisempia, ne ovat henkisesti sillä tavalla rikkaampia, niissä on enemmän maahanmuuttajia, jotka sinne muuttaessaan sitten ovat luoneet työpaikkoja ja taloudellista kasvua. Toivoisin, että myös hallitus pohtisi tätä asiaa tarkemmin luodessaan talouspoliittisia linjoja. En ole pitänyt ollenkaan siitä, että hallitus nyt esittää lukukausimaksuja yliopistoille ja korkeakouluille. Meidän pitää rohkeasti myöskin kansainvälistyä. Itse näen, että lukukausimaksut eivät ainakaan tuo meille niitä toivottuja opiskelijoita tai henkistä resurssia, ja toivoisin, että hallitus tässä vielä tekisi toisin tämän esityksen kanssa.

Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Kommentti tuohon edelliseen, että Suomeen saa minun puolestani kyllä tulla tekemään töitä, mutta ensin on huolehdittava siitä, että kaikilla suomalaisilla on töitä. Meillä on työttömyys tällä hetkellä aivan hirveässä jamassa, ja se ei parane siitä, että me tuomme tänne maahanmuuttajia.

Edustaja Sasi, jos tämä teidän mainitsemanne ruotsalainen talousguru esittää lausunnossaan kruunua tai muuta omaa valuuttaa, otetaanko se vakavasti? Ja, edustaja Sasi, lisää: jos Britannia suurena EU-jäsenmaksajana eroaa vaikkapa kansanäänestyksen kautta EU:sta, onko Suomella suunnitelma ja valmius toteuttaa samalla ovenavauksella exit ja lähteä EU:sta, vai pitääkö teidän mielestänne edelleen kohonneista jäsenmaksuista huolimatta jäädä maksamaan niitä isompia jäsenmaksuja?

Satu Haapanen /vihr:
Kommenttina edustaja Jalosen puheeseen: miksi sitten on niin, että ne maat, joissa on maahanmuuttajia paljon, menestyvät monesti taloudellisesti paljon paremmin, kuin yksikulttuuriset maat? On ihan fakta, joka nyt on kuultu monen talousasiantuntijan suusta, että työvoiman lisääminen myöskin lisää taloudellista toimeliaisuutta ja hyvinvointia. Ja kyllähän sen nyt näkee ihan jokainen, että monet maahanmuuttajat perustavat yrityksiä, työllistävät sitten myöskin suomalaisia. Eli meidän pitäisi tutkia tätä dynamiikkaa, kuinka tämä oikein tapahtuu, ja toimia sitten sen mukaan.

Vielä näistä lukukausimaksuista haluaisin sanoa. Emme muista sitä, että monella tänne EU-, ETA-maiden ulkopuolelta opiskelemaan tulevalla ei ole itse asiassa minkäänlaista toimeentuloa tänne tullessaan. He eivät saa sosiaaliturvaa, he eivät saa opintorahaa, vaan heidän täytyy myös opintojensa ohella tehdä työtä ja maksaa se opiskelupaikka. Että kyllä he tekevät kovasti töitä opintojensa eteen tänne, mutta toki meidän täytyy sitten miettiä vielä sitä, että kun meillä kuitenkin on koulutusosaamista, kuinka me voisimme sitä sitten myydä maailmalle, mutta ilman, että me laitamme lukukausimaksut tänne tuleville opiskelijoille.

Täysistunnon pöytäkirja PTK 107/2014 vp (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_107_2014_ke_p_1.shtml)

Quote
106. TIISTAINA 4. MARRASKUUTA 2014 kello 14.02
2)  Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys  HE 210/2014 vp
...
Paavo Arhinmäki /vas:
Hallitus on antanut lausuntokierrokselle esityksen siitä, että EU- ja Eta- maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta tultaisiin jatkossa perimään vähintään 4 000 euron lukukausimaksua. Tämä on monella tapaa täysin järjetön esitys. Tämä on monella tapaa täydellinen muutos suomalaisessa koulutuspolitiikassa, sen ytimeen menevä muutos. Me olemme olleet huolestuneita suomalaisen koulutuksen kansainvälisyydestä. Me olemme toivoneet, että suomalaiset korkeakoulut toimivat kansainvälisellä kentällä.

Mitä tulee tapahtumaan, jos EU- ja Eta- maiden lukukausimaksut otetaan käyttöön? Voidaan katsoa, mitä tapahtui Tanskassa, mitä tapahtui Ruotsissa. Tanskassa lukukausimaksujen käyttöönotto romahdutti ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää noin 35 prosentilla. Tanskassa hätäännyttiin tästä ja luotiin stipendijärjestelmä, joka maksaa saman verran. Ruotsissa otettiin käyttöön Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille lukumaksut vuonna 2011. Eta-maiden ulkopuolelta saapuvien opiskelijoiden määrä romahti 79 prosentilla. Onko todella niin, että kun puhumme kansainvälisyydestä, niin haluamme sellaisen järjestelmän, jossa suomalaisiin yliopistoihin, korkeakouluihin ei hakeuduta ympäri maailmaa? Jos arvioidaan niitä hyötyjä taloudessa, joita EU- ja Eta- maiden ulkomaisille opiskelijoille tulevista lukumaksumaksuista tulee, niin ne ovat täysin minimaaliset, mahdollisesti jopa miinusmerkkiset. Voimme katsoa siitä samalla tavalla Tanskan, Ruotsin esimerkkiä: lukukausimaksujen perimiseen luotava järjestelmä, byrokratia, itse asiassa voi hyvinkin olla kalliimpi kuin ne vähäiset tulot, mitä tästä saadaan.

Ja itse asiassa jos katsoo kansainvälisten opiskelijoiden kansantalouteen tuomaa hyötyä, niin Cimo ja VATT ovat julkaisseet esiselvityksen siitä. Tämän esiselvityksen mukaan hyöty on jopa 200 000 euroa, eli tämä on kansantaloudellisesti täysin järjetön esitys. Se on kansainvälisyyden kannalta täysin järjetön esitys. Mikä tässä sitten on takana, ja miksi tällaista esitystä halutaan viedä eteenpäin? Arvoisa puhemies, epäilenpä pahasti, että taustalla on ajatus siitä, että seuraavaksi tuodaan lukukausimaksut myös laajemmin suomalaisille ja EU-maista tuleville opiskelijoille.

Nyt täällä oikealta laidalta, jos täällä edes yksi edustaja sieltä olisi, sanottaisiin, että eihän kukaan nyt Suomeen halua lukukausimaksuja suomalaisille. Mutta itse asiassa EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen vaihtoehdoksi hallituksen sisällä on tarjottu rekisteröitymismaksua kaikille, siis myös suomalaisille ja EU-maista tuleville opiskelijoille. Tämä voidaan nähdä askeleena kohti sitä, että lopullisesti romutetaan se perustavanlaatuinen ajatus, mikä suomalaisessa koulutuspolitiikassa on ollut: maksuttomat mahdollisuudet opiskella sieltä esiasteelta aina ylempiin korkeakoulututkintoihin asti.

Arvoisa puhemies! On surullista, että hallitus tuo eduskuntaan esityksen, jossa viedään mahdollisuudet yksilöiltä kouluttautua uudelle alalle, viedään mahdollisuus laajoihin tutkintoihin, siihen, että luodaan tulevaisuuden edellytyksiä. Ja on todella surullista, että sama hallitus on nyt esittämässä EU- ja Eta-maiden ulkopuolisia lukukausimaksuja, tuomassa täysin suomalaiseen järjestelmään kuulumattoman elementin.

...

Lea Mäkipää /ps:
Tässä samassa keskustelussa pitäisi ottaa kantaa myös ulkolaisten opiskelijoiden oikeuksiin Suomessa. Tarjoamme avokätisesti opiskelupaikkoja täällä. Ulkolaisten opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut 10 vuodessa, ja lisää tulee, sillä maailmassa riittää ihmisiä ilmaisen opiskeluoikeuden käyttäjiksi. Ulkolaisia korkeakouluopiskelijoita on maassamme noin 17 000 ja ammattikorkeakouluissa suunnilleen saman verran. Mitä tämä merkitsee rahassa? Yksi lukuvuosi opiskelijaa kohden maksaa ammattikorkeakouluissa noin 8 000 euroa ja yliopistoissa 10 000. Yhden opiskelijan kouluttaminen puolestaan maksaa Suomelle 30 000 - 50 000 euroa. Joka vuosi Suomi antaa ulkolaisille opiskelijoille yhteensä 300 miljoonan euron lahjan. Meidän omat opiskelijat eivät pääse korkeakouluihin ja jäävät ilman turvallisempaa tulevaisuutta. Ulkomailla opiskelu on monelle sitten se ainut keino päästä eteenpäin. Ulkomailla opiskelu maksaa. Esimerkiksi Tarton yliopistossa lukukausi maksaa 7 800 euroa, ja meillä virolaiset vastaavasti opiskelevat ilmaiseksi. Suomi kouluttaa venäläisiä, kiinalaisia, nigerialaisia ilmaiseksi ja usein myös maksaa näille sosiaalitukia, kun omat rahat elämiseen eivät riitäkään. Jos Suomi alkaisi periä käyvän lukukausimaksun tai vaikkapa vain muutaman tuhannen euroa lukuvuodessa, säästäisimme kymmeniä, jopa satoja miljoonia vuodessa. Tämäkin on aina se ikuinen kysymys, että mitä pitäisi tehdä.

Täysistunnon pöytäkirja PTK 106/2014 vp (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_106_2014_ke_p_2.shtml)

Nyt Hesari on löytänyt se opiskelijan, joka saattaa ehkä mahdollisesti tuoda Suomelle 200 000 euron hyödyn joskus hamassa tulevaisuussa. Ei kai tässä sitten enää ole hallituksella muuta mahdollisuutta kuin vetää esityksensä takaisin.

Quote
Lukukausimaksut ovat huono idea – tämä mies kertoo hallitukselle, miksi

Yliopisto-opiskelijoiden sekä -opettajien mielestä hallituksen kaavailemat lukukausimaksut ulkomaisille opiskelijoille ovat huono idea. Selvitimme, onko asia näin.
-----
Meksikolainen Goldmann, 22, oli kaukana kotoa. Hän ei ymmärtänyt sanaakaan suomea, ja sen äänteetkin kuulostivat oudoilta.

Vaikka Goldmannia pelotti, hän oli samaan aikaan järkyttävän innoissaan. Hän oli hypännyt tuntemattomaan, hakenut ja päässyt opiskelemaan maisterintutkintoaan kaikista maista juuri Suomeen – ilmaiseksi!

Aivan uskomaton tuuri!

Ja juuri kreivin aikaan. Jos Goldman olisi ollut tulossa Suomeen kuutisen vuotta myöhemmin, olisi Suomi aivan aluksi esittänyt hänelle todennäköisesti laskun. Eikä Goldmanilla olisi ollut varaa sellaista maksaa.

Lasku tulee seuraaville tulijoille, jos hallituksen kaavailut etenevät laiksi asti.
-----
Keskiluokkaisten vanhempien lapsena Werner Marcelo Goldmannilla ei olisi ollut missään nimessä varaa Monterreyssä opiskeluun, ellei hän olisi saanut stipendiä hyvän koulumenestyksensä ansiosta.

Stipendi kattoi 90 prosenttia lukukausimaksuista. Ikionnellinen Goldmann heittäytyi opintoihin, joihin kuului paljon laboratorioharjoituksia ja -kokeita.

Toukokuussa 2010 Goldmann oli valmis kandidaatti ja umpikujassa. Stipendistä ei ollut enää mitään jäljellä, mutta Goldmann olisi halunnut jatkaa opintojaa ja laajentaa osaamistaan.
-----
Yhteistyömaiden listalta Goldmann valitsi Suomen esimerkiksi Belgian ja Puolan sijasta kolmesta syystä:

1. Oulun yliopistosta löytyi hyvältä kuulostava biomekaniikan koulutusohjelma.

2. Suomessa ei tarvinnut maksaa lukukausimaksuja vaan koulutus oli kaikille ilmaista. Goldmann kyllä selviäisi Meksikoa korkeammista elämiskustannuksista yhteistyöohjelmaan kuuluvan stipendin avulla, jos hänen ei tarvitsisi maksaa erikseen koulutuksesta.

3. Goldmann tiesi Suomen valttikortista:

"Suomen koulutusjärjestelmä on maailman paras. Eikä vain peruskoulutasolla."
-----
Hän valmistui sovitusti kahdessa vuodessa maisteriksi ja tutkii nyt päivätyönään biomassan jalostusmahdollisuuksia Oulun yliopistolla toimivassa bioekonomian tutkimusryhmässä.

Goldmann aikoo jäädä Suomeen pysyvästi: hänellä on suomalainen tyttöystävä, ystävät ja asuntosäästötili. Haaveissa siintää oma kesämökki.

Niin, lukukausimaksuissa ei kyse ole vain taloudesta vaan esimerkiksi siitä, ketkä Suomeen saavat tulla. Suomesta on tullut Goldmannille uusi koti.

"Odotan edessä häämöttävää elämää. Suomi on minulle paras paikka maailmassa juuri nyt", rakastunut Goldmann kertoo.

Käytännössä Goldmann on ulkomainen opiskelija, jollaisista suomalaiset päättäjät öisin haaveilevat: vastineeksi vaivaisesta kahden vuoden korkeakoulutuksestaan Goldmann on sitoutunut maksamaan verorahoja Suomeen koko loppuikänsä.

Silti hallitus on sulkemassa oven Goldmannin ja hänen kaltaistensa nenien edestä.
-----
Koko juttu:
NYT: Lukukausimaksut ovat huono idea – tämä mies kertoo hallitukselle, miksi (http://nyt.fi/a1305894898184)

Quote from: Kemolitor on 10.11.2014, 09:51:31
Nyt Hesari on löytänyt se opiskelijan, joka saattaa ehkä mahdollisesti tuoda Suomelle 200 000 euron hyödyn joskus hamassa tulevaisuussa. Ei kai tässä sitten enää ole hallituksella muuta mahdollisuutta kuin vetää esityksensä takaisin.

Quote from: HS/Nyt 10.11.2014Yliopisto-opiskelijoiden sekä -opettajien mielestä hallituksen kaavailemat lukukausimaksut ulkomaisille opiskelijoille ovat huono idea. Selvitimme, onko asia näin.

[...]

Toisin kuin yleisesti luullaan, lukukausimaksut aiheuttaisivat tulojen menetyksiä valtiolle pitkällä tähtäimellä.

Väitettä tukee tuore esiselvitys [1], jonka mukaan juuri opiskeluiässä Suomeen saapuvat ja hyvin sopeutuneet maahanmuuttajat ovat sitä parasta A-ryhmää: he toisivat parhaimmillaan valtiolle lähes 200 000 euron nettohyödyn.

1= Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) teettämä esiselvitys ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista.

Tällaista journalismia Jutta Sarhimaalta. Ensinnäkin mainitussa esiselvityksessä on oleellinen toimittajan sivuuttama huomautus, joka kyseenalaistaa väitteen pitkän tähtäimen hyödyistä:

Quote from: VATT/CIMONuorena tai vanhana maahan muuttaneiden tapauksessa kustannukset ylittävät hyödyt. Samoin käy nuorten aikuisten tapauksessa, mikäli he pärjäävät työmarkkinoilla huonommin kuin Suomessa syntyneet.

Suomeen muuttaneet pärjäävät työmarkkinoilla keskimäärin Suomessa syntyneitä huonommin.

On muutenkin harhaanjohtavaa vedota tuohon esiselvitykseen, sillä siinä ei väitetty, että "lukukausimaksut aiheuttaisivat tulojen menetyksiä valtiolle pitkällä tähtäimellä". Esiselvitys ei ottanut lukukausimaksujen taloudellisiin vaikutuksiin kantaa, eikä yksittäisiä 200 000 euron nettohyödyn optimitapauksia käytetty siinä argumenttina lukukausimaksuja vastaan. Esiselvityksessä ei otettu kantaa siihenkään, lisäisivätkö tai vähentäisivätkö lukukausimaksut nettohyöty- ja nettokustannustapauksia.

Toimittaja Sarhimaan metodilla kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotonkin voisi väittää pitkällä tähtäimellä hyödyttävän Suomea, koska muutamat heistä on työllistetty julkisen sektorin johtajanpaikoille. Nytin tapa alustaa juttunsa väittämällä esittävänsä jostain kiistanalaisesta asiasta objektiivinen totuus on erityisen vastenmielistä. Mielipidekirjoitukset pitäisi tunnistaa mielipidekirjoituksiksi.

Quote from: NYTvastineeksi vaivaisesta kahden vuoden korkeakoulutuksestaan Goldmann on sitoutunut maksamaan verorahoja Suomeen koko loppuikänsä

En ole juttua lukenut, mutta oliko sitoumus jutun liitteenä?

Quote"...ulkomainen opiskelija, jollaisista suomalaiset päättäjät öisin haaveilevat..."

Kieltämättä paras selitys tällä touhulle tähän mennessä, päättäjien likaiset seksifantasiat...

Quote from: Fincum on 10.11.2014, 11:10:22
En ole juttua lukenut, mutta oliko sitoumus jutun liitteenä?

Jep. Propagandaa uutisena.  Suuri osa täällä ilmaiseksi opiskelevista poistuu valmimistumisensa jälkeen maasta ja vie koulutuksen mukanaan. Ei muutama, nyt parikymppisenä Suomeen jäämistä vannova - töitäkin löytänyt muuta kokonaishintaa..

Kohtuullinen lukukausimaksu ja esim. mahdollisuus vähentää lukukausimaksut ansiotuloverotuksesta vaikka seuraavan 5v tai 10 v. aikana. Silloin Suomeen tuöhön jäävät saavat ilmaisen koulutuksen. Ylimääräiset vapaamatkustajat järjestelmässä jäävät pois.

Quote from: P on 10.11.2014, 11:20:22
Jep. Propagandaa uutisena.  Suuri osa täällä ilmaiseksi opiskelevista poistuu valmimistumisensa jälkeen maasta ja vie koulutuksen mukanaan. Ei muutama, nyt parikymppisenä Suomeen jäämistä vannova - töitäkin löytänyt muuta kokonaishintaa..

Kohtuullinen lukukausimaksu ja esim. mahdollisuus vähentää lukukausimaksut ansiotuloverotuksesta vaikka seuraavan 5v tai 10 v. aikana. Silloin Suomeen tuöhön jäävät saavat ilmaisen koulutuksen. Ylimääräiset vapaamatkustajat järjestelmässä jäävät pois.

Vastustan ko lk-maksuja, koska ne tulivat kokeilussa kalliimmiksi kuin maksuttomuus ja pudottavat lahjakkaimman varattoman aineksen pois sekä kurjistajat käyttäisivät sitä reittinä myös suomalaisten lukukausimaksuihin.

Tuolla idealla sen voisi toki toteuttaa, koska silloin emme kouluttaisi ilmaiseksi muita valtioita varten. Siihen kuitenkin pitäisi lisätä jokin tapa, jolla varaton lahjakas ulkomaanelävä pääsee näyttämään kyntensä. Esimerkiksi lukukausia maksamattomat saisivat kansainvälisesti kelvolliset paperit ulos vasta parin vuoden työskentelyn jälkeen. Jos työtä ei kykene saamaan, se olisi parin vuoden korkeakouluharjoittelu. Tms.

Quote from: Tuomas3 on 10.11.2014, 11:27:03
Vastustan ko lk-maksuja, koska ne tulivat kokeilussa kalliimmiksi kuin maksuttomuus ja pudottavat lahjakkaimman varattoman aineksen pois sekä kurjistajat käyttäisivät sitä reittinä myös suomalaisten lukukausimaksuihin.

Tuolla idealla sen voisi toki toteuttaa, koska silloin emme kouluttaisi ilmaiseksi muita valtioita varten. Siihen kuitenkin pitäisi lisätä jokin tapa, jolla varaton lahjakas ulkomaanelävä pääsee näyttämään kyntensä. Esimerkiksi lukukausia maksamattomat saisivat kansainvälisesti kelvolliset paperit ulos vasta parin vuoden työskentelyn jälkeen. Jos työtä ei kykene saamaan, se olisi parin vuoden korkeakouluharjoittelu. Tms.

No lukukausimaksuttomuus mahdollistaa myös lahjattomimman varattoman aineksen imuroimisen Suomeen. Ilmeisesti jopa esim. nigerialaisrikollisia on tullut tuota kautta?  Mainitut stibendit mahdollistaisivat sen lahjakkaimman ulkomaalaisen varattoman aineksen opiskelun, josta olet huolissasi.

Ja lukukausimaksuja perittäisiin vastasuoroisuus periaatteen mukaan. Maissa, joissa suomalaisilta ei peritä maksua, ei perittäisi täälläkään. Kaikille opiseklijoille tulee pukkaamaan lukukausimaksuja, jollei kuluja saada alemmas. Jossain näin luvun ulkomaalaisten ilmaisesta koulutuksesta aiheutuvasta hinnasta. Se ylitti 100 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessa, jossa koulutamme ilmaiseksi esim. kiinalaisia, jotka palaavat takaisin Kiinaan kilpailemaan suomalaisen teollisuuden raunioidenkin kanssa ei ole mitään järkeä.

Quote from: Tuomas3 on 10.11.2014, 11:27:03
Vastustan ko lk-maksuja, koska ne tulivat kokeilussa kalliimmiksi kuin maksuttomuus ja pudottavat lahjakkaimman varattoman aineksen pois sekä kurjistajat käyttäisivät sitä reittinä myös suomalaisten lukukausimaksuihin.

Onnettomasti suunnitellun kokeilun tuloksista ei voi päätellä juuri mitään. Kokeilu oli aivan liian suppea, jolloin opiskelijakohtaiset byrokratiakustannukset nousivat kohtuuttomiksi, samaan aikaan oli tarjolla myös vaihtoehtoisia maksuttomia linjoja ja suurin osa lukukausimaksuista jaettiin takaisin opiskelijoille apurahoina. Tuollaisessa toteutuksessa ei ollut mitään järkeä.

Lukukausimaksujen oheen toteutettava apurahasysteemi ei suinkaan pudota lahjakkainta varatonta ainesta pois, vaan se on päinvastoin liiankin laaja, kun apurahan saa jo normaalista opinnoissa etenemisestä. Apurahat pitäisikin suunnata vain erityisen lahjakkaille.

Englanninkielisten koulutusohjelmien lukukausimaksu ei ole reitti suomalaisten lukukausimaksuihin sen enempää kuin vaikka korkeakoulujen tehokkuusvaatimukset tai ulkomaalaisille suunnattu koulutusvientikään. Asioita on voitava käsitellä erillään.

Quote from: P on 10.11.2014, 11:38:15
No lukukausimaksuttomuus mahdollistaa myös lahjattomimman varattoman aineksen imuroimisen Suomeen. Ilmeisesti jopa esim. nigerialaisrikollisia on tullut tuota kautta?  Mainitut stibendit mahdollistaisivat sen lahjakkaimman ulkomaalaisen varattoman aineksen opiskelun, josta olet huolissasi.

Ja lukukausimaksuja perittäisiin vastasuoroisuus periaatteen mukaan. Maissa, joissa suomalaisilta ei peritä maksua, ei perittäisi täälläkään. Kaikille opiseklijoille tulee pukkaamaan lukukausimaksuja, jollei kuluja saada alemmas. Jossain näin luvun ulkomaalaisten ilmaisesta koulutuksesta aiheutuvasta hinnasta. Se ylitti 100 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessa, jossa koulutamme ilmaiseksi esim. kiinalaisia, jotka palaavat takaisin Kiinaan kilpailemaan suomalaisen teollisuuden raunioidenkin kanssa ei ole mitään järkeä.

Suomalainen pääsykoejärjestelmä on sen verran vaativa, ettei sinne lahjaton ulkomaan asukki pääse kuin jonkun tasa-arvo-ohjelman kautta. Tuollaiset porsaanreiät ku tukitaan, ni se lahjaton aines jää rajojen taakse.

Vastavuoroisuusperiaate kuulostaa reilulta, mutta se estäisi varattomien (esim. aasialaisten) huippulahjakkaiden hakeutumisen tänne. Suosisin enemmän työvelvoitetta Suomessa.

Tämän päivän (10.11.2014)Kauppalehdessä on aiheen tiimoilta fiksu kirjoitus:

QuoteOnko ilmainen koulutusvienti todella kannattavaa?

Lukijalta. Opetusministeriön aikomus asettaa lukukausimaksut ETA -alueen ulkopuolisille opiskelijoille on aikaansaanut melkoisen polemiikin mediassa. Hanketta on vastustettu monin perustein, mutta päällimmäisiksi ovat yllättäen nousseet taloudelliset perusteet.

Kansan Uutiset kertoi, että "ulkomainen opiskelija tuo jopa 200 000 euroa Suomelle" (30.10.). Poliitikot ja opiskelijajärjestöt viittaavat innokkaasti VATT:n ja CIMO:n selvitykseen (VATT valmisteluraportit 21), jossa toden totta puhutaan 200 000 euron nettohyödystä. Toki raportissa kerrotaan, että näin suuri hyöty voi olla parhaimmillaan, mutta tapa, jolla laskelmat on esitelty, tarjoaa mahdollisuudet vetää tulkinnoissa "mutkat suoriksi".

Luku sinänsä on tietenkin järjetön. Jos todellakin olisi niin, että ulkomaalainen opiskelijaa tuottaisi 200 000 euron nettohyödyn julkiseen talouteen, kannattaisi kaikki 300 000 suomalaista korkeakouluopiskelijaa korvata ulkomaalaisilla. Nettohyöty Suomen julkiselle taloudelle olisi 60 miljardia euroa.

Jos suomalaiset siirtyisivät Viroon opiskelemaan, koituisi siitä oletettavasta saman suuruinen hyöty Virolle ja molemmat maat rikastuisivat käden käänteessä.

Laskelmissa pitää olla vikaa, mutta mitä? VATT:in laskelmien yksityiskohtia ei ole julkistettu, joten asia jää arvailujen varan.

CIMO esittelee omassa lehdessään (Faktaa express 4a/2014) myös saksalaista Prognos AG:n tukimusta, joka antaa käsityksen laskelmien sudenkuopista. Tyypillinen piirre laskelmissa on se, että ulkomaalaisten opiskelijoiden ei oleteta käyttävän mitään muuta julkisia palveluita kuin koulutusta. Tuloiksi lasketaan sekä valmistuneiden opiskelijoiden tuottaman arvonlisä, että heidän maksamansa kulutus- ja tuloverot.

Laskelmat vaikuttavat sekasotkulta, jossa julkinen sektori ja koko kansantalous menevät täysin sekaisin. Ne näyttävät samanlaisilta kuin opiskelijajärjestöjen muutama vuosi sitten esittämät luvut, joiden lopputulema oli, että keskimäärin ulkomaalaiset opiskelijat maksavat koulutuskustannuksensa takaisin 2-3 vuodessa. Ulkomaalaisten opiskelijoiden koulutusinvestointien tuottoaste olisi siten moninkertainen suomalaisiin verrattuna. Ongelma näissäkin luvuissa oli se, että ulkomaalaisten opiskelijoiden läsnäolosta ei koulutuksen aikana ja sen jälkeen koitunut muita kustannuksia kuin välittömät koulutuskustannukset.

Ulkomaalaisia opiskelijoita on korkeakouluissa noin 20 000, ja heidän osuutensa esimerkiksi jatko-opiskelijoista on jo 15 prosenttia. Kyse ei siis ole mistään marginaalisesta kustannuserästä, ja siksi soisi, että taloudelliset vaikutukset selvitettäisiin kunnolla, eikä tukeuduttaisi vain joidenkin lobbarijärjestöjen sekalaisiin mainoksiin.

Nykytilanteessa myös korkeakoulujen henkilökunta on hankalassa välikädessä. Yliopistojen rahoitusjärjestelmä palkitsee runsaskätisesti etenkin ulkomaalaisista jatko-opiskelijoista. Jos ministeriön kannustinjärjestelmän ottaisi kirjaimellisesti, kannattaisi kotimaisten tohtoriopiskelijoiden sijaan panostaa vain ulkomaalaisiin opiskelijoihin.

Mitään taloudellista kalkyyliä tai muutakaan logiikkaa tälle ilmeisen diskriminoivalle järjestelmälle ei ole. Tilanne on vähän sama kuin koko talouspolitiikassa: tärkeintä ovat kauniit kielikuvat, faktoista ei ole niin väliä.

Taloustieteen professori, Turun yliopisto

Matti Viren

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/plehti/juttu.jsp?direct=true&oid=2014/11/10/5584676 (http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/plehti/juttu.jsp?direct=true&oid=2014/11/10/5584676)

"Nykytilanteessa myös korkeakoulujen henkilökunta on hankalassa välikädessä. Yliopistojen rahoitusjärjestelmä palkitsee runsaskätisesti etenkin ulkomaalaisista jatko-opiskelijoista. Jos ministeriön kannustinjärjestelmän ottaisi kirjaimellisesti, kannattaisi kotimaisten tohtoriopiskelijoiden sijaan panostaa vain ulkomaalaisiin opiskelijoihin."

Huomion kiinnittämisestä tähän seikkaan, siis siihen, että Suomen valtio ajaa yliopistoja aktiivisesti suosimaan ulkolaisia opiskelijoita suomalaisten kustannuksella, tulee vielä penalttia omien taholta.....

Mulle tää ei ollut lainkaan uutinen mutta luultavasti valtaosalle akateemisesta maailmasta ulkona oleville oli. Yhdenvertainen Suomi....... Vieläkö joku ihmettelee mun halukkuutta polttaa Suomen passi.....

Quote from: Oho on 10.11.2014, 14:13:02
"Nykytilanteessa myös korkeakoulujen henkilökunta on hankalassa välikädessä. Yliopistojen rahoitusjärjestelmä palkitsee runsaskätisesti etenkin ulkomaalaisista jatko-opiskelijoista. Jos ministeriön kannustinjärjestelmän ottaisi kirjaimellisesti, kannattaisi kotimaisten tohtoriopiskelijoiden sijaan panostaa vain ulkomaalaisiin opiskelijoihin."

Huomion kiinnittämisestä tähän seikkaan tulee vielä penalttia.....

Ehkäpä kannustusta voisi ensi alkuun siirtää kotimaiseen suuntaan panostamalla positiivisesti nuoriin suomalaisiin, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla.  Olen kuullut, että tässä ryhmässä olevat ovat kovassa syrjäytymisvaarassa.

Quote from: Oho on 10.11.2014, 14:13:02
"Nykytilanteessa myös korkeakoulujen henkilökunta on hankalassa välikädessä. Yliopistojen rahoitusjärjestelmä palkitsee runsaskätisesti etenkin ulkomaalaisista jatko-opiskelijoista. Jos ministeriön kannustinjärjestelmän ottaisi kirjaimellisesti, kannattaisi kotimaisten tohtoriopiskelijoiden sijaan panostaa vain ulkomaalaisiin opiskelijoihin."
Huomion kiinnittämisestä tähän seikkaan, siis siihen, että Suomen valtio ajaa yliopistoja aktiivisesti suosimaan ulkolaisia opiskelijoita suomalaisten kustannuksella, tulee vielä penalttia omien taholta.....
Mulle tää ei ollut lainkaan uutinen mutta luultavasti valtaosalle akateemisesta maailmasta ulkona oleville oli. Yhdenvertainen Suomi....... Vieläkö joku ihmettelee mun halukkuutta polttaa Suomen passi.....

Pakko lisätä näin lyhyesti, että Aallon ylin johto on ottanut tämän ulkomaalaistamisen todella tosissaan. Tutkimusprojekteihin on erittäin vaikea saada pätevää väkeä, kun on pätevien hakijoiden sijaan on otettava väkisin ulkomaalaisia välittämättä pätevyydestä tai soveltuvuudesta. Tee siinä sitten tutkimusta, kun väki vaihtuu muutenkin liian tiuhaan. Näin saadaan kyllä yliopistorankingia nostettua, kun väki on post docia, mutta se varsinainen tutkimus...  :-[

Kusarin ja ylioppilaskuntien laskentatavallaHAN paitsi kaikki tohtorikoulut (ent. maisterikoulut) olisi todellakin annettava vain afrikkalaisille ja kiinalaisille. Samalla hoituisi valtion velka muutamassa vuodessa, kun Suomi tienaisi lähemmäs budjettinsa verran muutamassa vuodessa näiden ulkomaalaisten avulla.

Suomi voisi myös alkaa maksaa negatiivista veroa kansalaisille, kun saadaan kaikki Suomen työpaikat pankinjohtajista inssien kautta siivoojiin luovutettua ulkomaalaisille. Kansan uutiset lienevät mieltä, että nyt itsekkäät suomalaiset ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaisetkin riistävät työpaikat ulkomaalaisilta.

Ennen oli öljyvaltiot ja Venäjä. Nyt voimme ryhtyä tohtorisheikeiksi ja työlllistäjäparoneiksi. Imekää *****, saudit! Alan tästä katsella tontteja Bahamalta tai Tahitilta. Bentleyn pistän tilaukseen, kun autokaupat aukeavat huomenna.

(hitto, tuli mieleeni Ruotsi. ilmankos se on niin sikarikas nyt jo. tajusin, että rajoittamaton maahanmuutto kehitysmaista, l. monikulttuuri sen rikkauden aiheuttaa.)

QuoteEsitys lukukausimaksuista piilorasismia?

"Suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa tuntuu tällä hetkellä olevan valmiutta ajatella, että kansalaisia sorretaan maahanmuuttajien kustannuksella."
...

Todellisia kustannuksiakaan ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista ei suomalaiselle yhteiskunnalle aiheudu. Kelan tukia he eivät saa. Ainoa etuus, josta ulkomaalainen tutkinto-opiskelija nauttii, on maksuton koulutus.
...

"SDP on tutkimusten mukaan menettänyt perinteistä äänestyspohjaansa perussuomalaisille. Lisäksi suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa tuntuu tällä hetkellä olevan valmiutta ajatella, että kansalaisia sorretaan maahanmuuttajien kustannuksella. Tässä mielipideilmapiirissä ei liene vaikeaa löytää tukea ajatukselle, että juuri ulkomaalaisten opiskelijoiden tulisi maksaa tutkinnoistaan."
...

Kansan Uutiset (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3259038/esitys-lukukausimaksuista-piilorasismia)

Kansan Uutisten juttu perustuu Tampereen yliopistossa tohtorikoulutettavana olevan Mikko Poutasen kirjoitukseen Politiikasta.fi -verkkolehdessä:

Quote
Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kouluttamisesta Suomelle globaalissa taloudessa muodostuva pelkistetty taloudellinen tappio on aiemmin hyväksytty osana suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälisen verkostoitumisen kustannuksia. Nyt ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita on alettu ajatella kustannuksena, johon Suomella ei ole varaa. Kansainvälinen kilpailukyky priorisoituu taloudellisesti tiukkoina aikoina ohi globaalin vastuunkannon.

[...]

Lukukausimaksujen asettamisen sijaan olisi tärkeää panostaa ulkomaalaistaustaisten henkilöiden työllistymiskynnyksen alentamiseen. CIMOn selvityksessä todetaan, että tästä näyttäisi seuraavan kansantaloudellisesti suurempi hyöty kuin lukukausimaksuista. Lisäksi pääasiallinen syy siihen, että ulkomaalaistaustaiset opiskelijat eivät valmistuttuaan jää Suomeen ei ole opiskelijoissa itsessään, vaan suomalaisten työnantajien ja maahanmuuttoviranomaisten asenteissa.

[...]

Lukukausiesitys ei myöskään kohdistu kaikkiin ulkomaalaisiin opiskelijoihin, vaan ainoastaan EU/ETA-alueen ulkopuolisiin tutkinto-opiskelijoihin, joiden määrä Suomessa on lukukausimaksukokeilun seurantaryhmän mukaan tasaisesti kasvanut. Lukukausimaksu voidaan nähdä mekanismina, joka seuloo Suomeen saapuvia ulkomaalaisia opiskelijoita. Todetaanhan hallituksen esityksessäkin, että lukukausimaksut ovat keino vähentää EU/ETA-alueiden ulkopuolisten opiskelijoiden suhteellista osuutta kaikista ulkomaalaisista opiskelijoista. Eurooppalaisten opiskelijoiden suhteen Suomella ei siis ole vastaavaa ongelmaa kantaa globaalia vastuuta kuin kehittyvien ja nousevien talouksien nuorten suhteen.

Lukukausimaksuehdotus on myös populismia (http://www.politiikasta.fi/kolumni/lukukausimaksuehdotus-my%C3%B6s-populismia) 11.11.2014

Kati Pietarinen on tainnut siirtyä Voimasta Vihreään Langaan:

Quote
Ei lukukausimaksuille: "Suomen pitäisi viedä tasa-arvoista koulutusta maailmalle"

Lokakuun lopulla hallitus esitti lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville. Vieraskielisestä korkeakoulutuksesta tulisi maksaa lukuvuodessa vähintään 4000 euroa. Mitä mieltä olet tästä, vastavalmistunut sosionomi ja opiskelija-aktiivi Prabesh Khatiwada?

"Olen samalla kannalla kuin opiskelijajärjestöt Samok ja Syl. Tämä ei ole hyvä päätös. Ajatus saattaa nyt tuntua hienolta ja populistiselta, mutta pitkän ajan seuraukset voivat olla epätoivottuja. Tampereen yliopiston tutkimushankkeen kyselyssä kansainvälisten opiskelijoiden tärkein syy tulla Suomeen oli opiskelun ilmaisuus."

Hallituksen esityksen mukaan Suomi, Islanti ja Norja ovat ainoita ETA-alueen maita, joissa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat opiskelevat ilmaiseksi. Miksi systeemi pitäisi säilyttää?

"Suomi tunnetaan globaalisti tasa-arvoisesta koulutuksestaan. Suomen pitäisi viedä tätä ajatusta maailmalle, esimerkiksi yhteistyössä Islannin kanssa."

-----
Koko juttu:
Vihreä Lanka: Ei lukukausimaksuille: "Suomen pitäisi viedä tasa-arvoista koulutusta maailmalle" (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/ei-lukukausimaksuille-%E2%80%9Dsuomen-pit%C3%A4isi-vied%C3%A4-tasa-arvoista-koulutusta-maailmalle%E2%80%9D)

Globaalisti tasa-arvoista koulutusta on tarjota kaikelle maailmalle Suomessa ilmainen koulutus, suomalaisten kuitenkaan saamatta kaikelta maailmalta ilmaista koulutusta. Menikö oikein?

Quote
Ulkomaalaisia opiskelijoita korkeakouluissa jo 20 000

Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä on kolminkertaistunut Suomessa reilussa kymmenessä vuodessa. Nykyisin vierasmaalaisia tutkinto-opiskelijoita on noin 20 000. Suhteellisesti eniten on kasvanut Aasiasta ja Afrikasta tulleiden määrä.

- Kasvun taustalla on maailmanlaajuinen kehitys: opiskelijoiden liikkuvuus on lähes kaikkialla lisääntynyt. Uskoisin, että ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän kasvu Suomessa jatkuu myös tulevaisuudessa, toteaa erikoistutkija Tuomo Suhonen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT).

Suomalaiset korkeakoulut ovat kehittäneet runsaasti englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia kansainvälisten opiskelijoiden tarpeisiin. Korkeakoulut tarjoavat eri puolilla Suomea lähes 400 tutkinto-ohjelmaa amk-, kandidaatti- ja maisteritasolla.

Karjalainen: Ulkomaalaisia opiskelijoita korkeakouluissa jo 20 000 (http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/61076-ulkomaalaisia-opiskelijoita-korkeakouluissa-jo-20-000)

Ei tainnut sitten tulla lukukausimaksuja:

Quote
Hallitus ei ole sittenkään esittämässä lukukausimaksuja

Ulkomaalaisille opiskelijoille kaavaillut luukausimaksut eivät näillä näkymin ole vielä toteutumassa.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan nykyinen hallitus ei tee eduskunnalle esitystä varsinaisista lukukausimaksuista. Sen sijaan rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyneet hakijamaksut ovat toteutumassa.

"Ilokseni voin todeta, että näyttää hyvin epätodennäköiseltä, että asiaa vietäisiin eteenpäin, koska siitä ei ole yksimielisyyttä", sanoo puolustusministeri ja Rkp:n puheenjohtaja Carl Haglund Helsingin Sanomille.
-----
Koko juttu:
HS: Hallitus ei ole sittenkään esittämässä lukukausimaksuja (http://www.hs.fi/kotimaa/a1417576186654)

Laitetaan lukukausimaksut ja saman tien täällä voidaan lopettaa muutama "yli"opisto ja ammattisurkea. Selkeää säästöä eikä mitään muuta.

Quote from: Kemolitor on 19.11.2014, 09:48:59
Ulkomaalaisia opiskelijoita korkeakouluissa jo 20 000

Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä on kolminkertaistunut Suomessa reilussa kymmenessä vuodessa. Nykyisin vierasmaalaisia tutkinto-opiskelijoita on noin 20 000. Suhteellisesti eniten on kasvanut Aasiasta ja Afrikasta tulleiden määrä.

- Kasvun taustalla on maailmanlaajuinen kehitys: opiskelijoiden liikkuvuus on lähes kaikkialla lisääntynyt. Uskoisin, että ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän kasvu Suomessa jatkuu myös tulevaisuudessa, toteaa erikoistutkija Tuomo Suhonen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT).

Suomalaiset korkeakoulut ovat kehittäneet runsaasti englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia kansainvälisten opiskelijoiden tarpeisiin. Korkeakoulut tarjoavat eri puolilla Suomea lähes 400 tutkinto-ohjelmaa amk-, kandidaatti- ja maisteritasolla.

Karjalainen: Ulkomaalaisia opiskelijoita korkeakouluissa jo 20 000 (http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/61076-ulkomaalaisia-opiskelijoita-korkeakouluissa-jo-20-000)

Onko kukaan näistä tutkinto-ohjelmista valmistunut päässyt suomalaisissa yrityksissä sellaiseen asemaan, että hänestä olisi kirjoitettu esimerkiksi Kauppalehdessä tai Tekniikka & Taloudessa? 

Kukkahattumenestystä en laske todelliseksi menestykseksi.

Quote from: Kemolitor on 03.12.2014, 14:10:44
Ei tainnut sitten tulla lukukausimaksuja:
HS: Hallitus ei ole sittenkään esittämässä lukukausimaksuja (http://www.hs.fi/kotimaa/a1417576186654)

Quote from: HS 3.12.2014Opiskelijajärjestöt vastustivat maksuja kiivaasti. Myös opettajien ja tutkijoiden liitoissa suhtauduttiin "pakkomaksuihin" torjuvasti.

Korkeakoulujen suhtautuminen vaihteli kannatuksesta epäröintiin. Useat yliopistot paheksuivat sitä, että maksuja olisi ollut pakko periä, minkä katsottiin olevan niiden autonomian eli itsenäisyyden vastaista.

Monet yliopistot olivat myös sitä mieltä, että yliopistojen pitäisi itse voida päättää, jos ne haluaisivat periä pienemmän maksun kuin 4 000 euroa vuodessa.

Ei yliopistoja tarvitse pakottaa ottamaan käyttöön lukukausimaksuja. Riittää, että yliopistot eivät enää saa valtiolta rahaa EU:n ulkopuolelta saapuvista opiskelijoista. Järjestäköön sitten heidän opiskelunsa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Quote
Hallitus on kaavaillut vähintään 4 000 euron lukuvuosimaksua EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille. Vielä ei ole varmaa, aikooko se myös esittää lainmuutosta eduskunnalle. Ny­kyään korkeakouluopinnot ovat lain mukaan maksuttomia kaikille.

"Lainmuutos johtaisi todennäköisesti kaltevalle pinnalle", Järvenpää sa­noo.

Opiskelijajärjestöjen pelkona on, että lakia olisi helppo laajentaa sellai­seksi, että korkeakoulut saisivat alkaa periä maksuja yleisestikin. Niitä ei välttämättä kutsuttaisi lukuvuosimaksuiksi.

"On kuulunut jo eriasteisia huhuja esimerkiksi suunnitelmista hallinto­maksuihin myös suomalaisille opiskelijoille", hän sanoo.

Syl ja Samok ovat asiassa yhteisrintamassa, Peltonen sanoo. Hänestä asiassa kannattaisi katsoa myös yhteiskunnan kokonaishyötyä. Opinto­jensa viimeisen vaiheen Suomessa opiskelevat ovat halpa investointi, kun heidät saadaan jäämään tänne töihin. Perusopetuksen on kustanta­nut lähtömaa.

Helsingin Sanomat: Opiskelijat vaativat ilmaista koulutusta (http://www.hs.fi/paivanlehti/03122014/kotimaa/Opiskelijat+vaativat+ilmaista+koulutusta/a1417499706609) 3.12.2014

Siinä tapauksessa kannattaa skipata työläs välivaihe ja panostaa paljon nykyistä enemmän ihmisiin, joilla on jo valmiiksi korkeakoulutus ja mahdollisesti työkokemustakin.

Tämän päivän Hesarissa oli juttu ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymisestä. Siinä hehkutettiin, että parhaiten työllistyvät afrikkalaiset opiskelijat.

Juttu perustuu ilmeisesti tähän CIMO:n tutkimukseen:

http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/54160_netti_Express5A_14.pdf

jossa todetaan mm.

QuoteToinen puute aineistossa
on, ettei se kerro minkälaisissa
töissä valmistuneet opiskelijat ovat.
Koulutuksen hyödyntämisen näkökulmasta
olennaista olisi, että opiskelijat
pystyisivät työllistymään koulutustaan
vastaaviin töihin.

Luulen, että afrikkalaisten hyvä työllistyminen johtuu siitä, että monet heistä työllistyvät esim. siivousalalle. Tosin voi hyvin olla, että terveydenhoitoalaa opiskelleet afrikkalaiset työllistyvät ihan koulutustaan vastaaviin töihin.

Demarit kaatoivat lukukausimaksut, koska tarpeeksi suurta osaa maksuista ei palauteta opiskelijoille stipendeinä, jolloin Suomeen ei saada heidän mielestään riittävästi opiskelijoita. Muutaman vuoden takaisessa kokeilussa perityt maksut palautettiin takaisin stipendeinä, eikä riittänytkään, kun vain yksi opiskelija maksoi täyden lukukausimaksun. Tällaisessa systeemissä ei olisi mitään järkeä.

QuoteIhmetystä herättää se, että demarit linjasivat toukokuun puoluekokouksessaan olevansa lukukausimaksujen kannalla. Nyt puolue on kuitenkin poikkiteloin lukukausimaksujen kanssa. Miksi?

Demarien kansanedustaja ja entinen opetusministeri Jukka Gustafsson sanoo, että demareita hiertää esityksessä stipendijärjestelmän kirjaukset, jotka ovat jääneet liian yleiselle tasolle.

- Demarien linja on, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille on perusteltua saada lukukausimaksut. Pidän sitä myöskin oikeana ratkaisuna. Stipendijärjestelmän rakentaminen on kuitenkin vielä kesken.

Demarien puolella katsotaan, että stipendijärjestelmän pitäisi olla niin hyvä, että sillä kannustetaan riittävästi opiskelijoita Suomeen.

Aamulehti: Demarit linjasivat aiemmin kannattavansa lukukausimaksuja – Mitä tapahtui? (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194945301370/artikkeli/demarit+linjasivat+aiemmin+kannattavansa+lukukausimaksuja+mita+tapahtui.html) 4.12.2014

Pääministeri Stubb sen sijaan perusteli hallituksen päätöstä luopua lukukausimaksuista sillä, että tapasi Addis Abebassa miehen, joka oli opiskellut Tampereen teknillisessä yliopistossa, ja hänestä oli tullut Etiopian pääministeri.

Verkkouutiset: Ulkomaisten opiskelijoiden maksut: "Kolikolla on myös toinen puolensa" (http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/lauslahti%20kiuru%20stubb-28994) 4.12.2014

Quote
124. TORSTAINA 4. JOULUKUUTA 2014 kello 16.01

N:o 129) EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut

Sanna Lauslahti/kok:  Arvoisa puhemies! Säästöaikana ei tule kääntää selkää mahdollisille tuloille.

Suomessa opiskelee tuhansia EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevia opiskelijoita. He arvostavat erittäin korkealle mahdollisuutta hankkia korkeaa osaamista ja koulutusta. Kuitenkin on tilanne, että suomalainen veronmaksaja maksaa kaiken. Ulkomailta tulevat opiskelijat käytännössä keräävät meidän maksuttoman, ilmaisen koulutuksen hedelmät. Ei voi olla niin, että meidän vetovoima syntyy pelkästään maksuttomuudesta. Pitääkö Suomen olla koko maailman ilmainen korkeakoulu?

Opetus- ja kulttuuriministeriö oli valmistellut lain, jolla näiltä opiskelijoilta voitaisiin periä lukukausimaksuja. Myös eduskunnan enemmistö on ollut tämän takana. Nyt tämä hanke on torpattu hallituksessa. Suomi ja korkeakoulumme tarvitsevat jokaisen euron. Valtion rahakirstu ammottaa tyhjyyttä. Kysyisin asiasta vastaavalta (Puhemies koputtaa) ministeriltä: kuinka on mahdollista, että opetusministeriön ansiokkaasti valmistelema ja korkeakouluille tärkeä uudistus kulkee nyt yhtäkkiä vastatuulessa?

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru:  Arvoisa puhemies! Asia on todella hankala siltä osin, että molempiin suuntiin on näkökulmia. Yhteiskunnassa on käyty lausuntokierroksen näkökulmasta keskustelua, ja tämä keskustelu tullaan arvioimaan sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä siksi, että tämä tilapäinen kokeilu, joka meillä on voimassa tällä hetkellä tilauskoulutuksesta, tulee päättymään, ja meidän täytyy ottaa hallituksessa linja, miten mennään eteenpäin. Mutta se ei ole meidän kiireellisyysjärjestyksessä ykkönen.

Eli minusta nyt ensin tehdään varhaiskasvatuslaki ja siihen liittyvä kokonaisuus kuntoon, ja näihin asioihin palataan sen jälkeen sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä, kun päästään näistä asioista, jotka eduskuntaan on ilmoitettu ainakin tulevaksi, yksimielisyyteen. (Ben Zyskowicz: Tällä ei ole mitään tekemistä varhaiskasvatuslain kanssa!)

Sanna Lauslahti/kok:  Miksi raha ei kelpaa? Me teemme erittäin vakavia, myöskin mahdollisesti vaurioittavia koulutussäästöjä. Me tarvitsemme jokaisen euron, jonka me voimme saada tähän yhteiskuntaan.

Korkeakoulut ovat nykylain mukaan voineet myydä koulutusta ulkomaille, mutta useat hankkeet kariutuvat käytännössä. Käytännössä ulkomaalaiset tahot voivat ostaa korkeakouluiltamme koulutusta, mutta ne eivät pysty perimään maksuja tutkinnoista. Kysyntää tutkinnoillemme on, mutta on käsittämätöntä, että korkeakouluja käytännössä estetään myymästä omaa osaamistaan ja hankkimasta tärkeitä tuloja opetuksen kehittämiseen.

Kysyn opetusministeriltä: miten te, arvoisa ministeri, aiotte tarttua toimeen, jotta koulutusviennin esteet voidaan purkaa ja maamme saa avattua koulutusviennin toden teolla?

Puhemies Eero Heinäluoma: Pääministeri Stubb oli pyytänyt ensin puheenvuoron. - Olkaa hyvä.

Pääministeri Alexander Stubb:  Arvoisa herra puhemies! Kansainvälisyys, kansainväliset yliopistot ja koulutus ovat avautumassa tässä maailmassa aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Se tarkoittaa sitä, että meidän pitää voida tarkastella tätä kokonaisuutta huomattavasti laajemmin kuin mitä teemme tällä hetkellä.

Olen edustajan kanssa samaa mieltä siitä, että meidän pitää panostaa koulutusvientiin. Olen myös samaa mieltä siitä, että meidän pitää harkita jonkinnäköisiä lukukausimaksujärjestelmiä ulkomaalaisille opiskelijoille, mutta kolikolla on myös toinen puolensa. Otan tästä esimerkin. Tapasin ulkoministerinä ollessani Addis Abebassa Afrikan unionin huippukokouksessa Etiopian silloisen ulkoministerin. Ihmettelin, miksi hän halusi tavata, olimme lobbaamassa YK:n turvaneuvostokampanjaa. Hän halusi tavata sen takia, että oli käynyt Tampereen teknillisen yliopiston. Mitä enemmän ulkomaalaisia, kansainvälisiä opiskelijoita meillä on Suomessa, sen parempi. Meidän pitää voida tarkastella tätä kokonaisvaltaisesti ja jonain päivänä miettiä myös lukukausimaksuja, mutta tärkeysjärjestyksessä se ei tällä hetkellä ole prioriteetti. Huomiona vielä lisäksi: kyseinen henkilö on tällä hetkellä Etiopian pääministeri.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.

Täysistunnon pöytäkirja PTK 124/2014 vp (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/skt_124_2014_129_p.shtml)

Quote from: Stubb
Pääministeri Alexander Stubb:  Arvoisa herra puhemies! Kansainvälisyys, kansainväliset yliopistot ja koulutus ovat avautumassa tässä maailmassa aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Se tarkoittaa sitä, että meidän pitää voida tarkastella tätä kokonaisuutta huomattavasti laajemmin kuin mitä teemme tällä hetkellä.

Olen edustajan kanssa samaa mieltä siitä, että meidän pitää panostaa koulutusvientiin. Olen myös samaa mieltä siitä, että meidän pitää harkita jonkinnäköisiä lukukausimaksujärjestelmiä ulkomaalaisille opiskelijoille, mutta kolikolla on myös toinen puolensa. Otan tästä esimerkin. Tapasin ulkoministerinä ollessani Addis Abebassa Afrikan unionin huippukokouksessa Etiopian silloisen ulkoministerin. Ihmettelin, miksi hän halusi tavata, olimme lobbaamassa YK:n turvaneuvostokampanjaa. Hän halusi tavata sen takia, että oli käynyt Tampereen teknillisen yliopiston. Mitä enemmän ulkomaalaisia, kansainvälisiä opiskelijoita meillä on Suomessa, sen parempi. Meidän pitää voida tarkastella tätä kokonaisvaltaisesti ja jonain päivänä miettiä myös lukukausimaksuja, mutta tärkeysjärjestyksessä se ei tällä hetkellä ole prioriteetti. Huomiona vielä lisäksi: kyseinen henkilö on tällä hetkellä Etiopian pääministeri.

Meillä on edessä miljardiluokan säästötalkoot eikä meillä ole rahaa edes oman väen kouluttamiseen, Stubb elää edelleenkin selfie-epätodellisuudessaan. Ilmaisia lounaita ei ole eikä meillä ole rahaa jaella ilmaisia lounaita loputtomiin ja kaikille etenkin rikkauden kersojen kouluttamiseen.

Jos Tampereen teknillisessä yliopistossa opetetaan hassaamaan avustusrahoja turvallisuusjoukkouihin, niin sitä suuremmalla syyllä opetus voi olla maksullista.

Quote
Aid in the wrong hands

Is Ethiopia's government, whose security forces are guilty of rape and torture, a worthy recipient of £329 million of British taxpayers' money?

Almost 30 years ago, Band Aid mobilised a generation of British teenagers behind the campaign to help Ethiopia recover from famine. Today, Ethiopia is the second-biggest beneficiary of British aid, receiving no less than £329 million last year. And yet the same government that is favoured by this largesse has also carried out appalling atrocities.

This week, Amnesty International detailed how Ethiopia's security forces are guilty of rape and torture as they struggle against separatist rebels. Meanwhile, Hailemariam Desalegn, the prime minister, is untroubled by criticism in the local press or any public opposition, for the simple reason that both are effectively banned. The Department for International Development's plan for Ethiopia shamelessly notes the country's "progress toward establishing a functioning democracy", but adds: "There is still a long way to go". Indeed. A very long way to go.

The question is whether such a government is a worthy recipient of British taxpayers' money. Our aid does not go to Ethiopia's security forces, of course, nor to the secret police who create such fear. Yet British funding for schools and hospitals could release resources for Mr Hailemariam to spend on repression. Foreign aid will always give recipient governments more discretion over what to do with their own money. DfID would say that British aid is, for example, helping almost two million Ethiopian children to go to school – and that is a fair point. But DfID's budget jumped by 32 per cent between 2012 and 2013 – the biggest percentage increase ever enjoyed by any Whitehall department in peacetime history. DfID has failed to allay the suspicion that its officials are more concerned with spending this money than guarding against possible unintended consequences. Sadly, that risk is greater in Ethiopia than almost anywhere else.

http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/africaandindianocean/ethiopia/11199888/Aid-in-the-wrong-hands.html

Hienoja ministeritasoisia argumentteja !

Etiopian pääministeri oli käynyt Tampereen teknillisen yliopiston: Ei lukukausimaksuja ulkolaisille.

Jollain ministerillä oli joskus ruotsia puhuva poikaystävä: Pakkoruotsi jatkukoon.

:facepalm:

QuoteLukuvuosimaksu EU:n ulkopuolisille jäänee säätämättä

Vasemmistoliiton ja vihreiden hallituksesta lähdön jälkeen opetusministeriössä ryhdyttiin valmistelemaan EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille 4 000 euron lukuvuosimaksua korkeakouluihin. Maksu ei koskisi vaihto-opiskelijoita. Lisäksi opiskelu suomen- ja ruotsinkielisissä ohjelmissa olisi edelleen kaikille maksutonta.

Esitys lukuvuosimaksusta jäänee antamatta, sillä ainakin RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund ja osa SDP:n kansanedustajista vastustaa ajatusta.

Lukuvuosimaksuun liittyy korkeakoulujen mahdollisuus osittain korvata maksullisuutta stipendijärjestelyillä. Yhden arvion mukaan stipendijärjestelmän ehtimisestä maksullisuuden aikatauluun ei ole varmuutta. Myös tämä syy heikentää maksullisuuden tukea hallituspuolueissa.

Yle: Päivähoidon ja kotihoidontuen rajoitukset edelleen tekeillä (http://yle.fi/uutiset/paivahoidon_ja_kotihoidontuen_rajoitukset_edelleen_tekeilla/7681778) 11.12.2014

QuoteUlkomaalaisten lukuvuosimaksun lykkääntyminen hidastaa koulutusvientiä

Hallituksen päätös lykätä ulkomaalaisten lukukausimaksupäätöstä hidastaa koulutusvientitulojen saamista Suomeen, arvioi Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Jukka Mönkkönen. Euroopassa useat maat keräävät lukukausimaksuja EU-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta. Koulutusviennistä on arvioitu saatavan Suomeen satoja miljoonia euroja vuodessa.
...

Loput: Yle (http://yle.fi/uutiset/ulkomaalaisten_lukuvuosimaksun_lykkaantyminen_hidastaa_koulutusvientia/7703984)

QuoteKyllä ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksuille

Turun Sanomat kertoi 7.1.2015 Opetusministeriöön ministeri Kiurun (sd.) myötä hyytyneestä hankkeesta, jolla olisi asetettu lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville tutkinto-opiskelijoille. Tästäkään asiasta hallitus ei päässyt yhteisymmärrykseen. Juttuun haastateltu Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä pitää ihmeellisenä, että "Suomella on edelleen varaa tarjota ilmaista koulutusta ulkomaalaisille". Minä ihmettelen aivan samaa.

Mikään ei ole ilmaista. Jokin asia voi olla käyttäjälleen maksuton, mutta ei kenellekään ilmainen. Joku maksaa aina. Tässä tapauksessa suomalaiset veronmaksajat.

Korkeakouluopiskelu on opiskelijoille Suomessa pääsääntöisesti maksutonta. Opiskelijat maksavat nimellistä korvausta ylioppilas- tai opiskelijakuntiin kuulumisesta, mutta varsinaisesta opiskelusta heiltä ei peritä maksua. Tässä mielessä Suomi on aika poikkeuksellinen maa maailmassa paitsi kantaväestön opiskelumahdollisuuksien niin erityisesti ulkomailta tulevien opiskelijoiden osalta.

Valtion velka on pian 100 miljardia euroa ja työttömiä on lähes 350 000. Talouskasvu on olematonta ja suomalaisten ostovoima heikkenee nousevien kustannusten ja jatkuvien veronkiristysten takia. Taloudellisten realiteettien myötä on arvioitava mitkä kuuluvat valtion ydintehtäviin ja mitkä eivät. Onko suomalaisten velvollisuus rahoittaa ulkomaalaisten korkeakouluopinnot Suomessa? Mielestäni ei.

Koulutusjärjestelmämme ei ole yleismaailmallinen ihmisoikeus, vaan suomalaisten itselleen kehittämä ja rahoittama. Maailmalla hyvin laajalti käytössä olevat lukukausimaksut, jotka ovat ulkomaalaisille opiskelijoille tyypillisesti vielä korkeammat, eivät ole olleet este kansainvälisten opiskelijoiden saamiselle. Tutkintomaksujen ohessa voidaan käyttää lahjakkaille mutta vähävaraisille opiskelijoille tarkoitettuja stipendejä.

Jutussa kerrotaan myös, että vain noin puolet Suomessa tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista jää maahamme töihin. On selvää, että koulutusväyläämme käytetään porttina paremmille työmarkkinoille muualla Euroopassa tai muissa maissa. Ne, jotka tulevat vain ottamaan Suomesta koulutuksen ja suuntaavat sen jälkeen muualle töihin, ovat luonnollisesti velvollisia maksamaan saamastaan palvelusta.

http://marialohela.fi/blogi/2015/01/16/kylla-ulkomaalaisten-korkeakouluopiskelijoiden-lukukausimaksuille/ (http://marialohela.fi/blogi/2015/01/16/kylla-ulkomaalaisten-korkeakouluopiskelijoiden-lukukausimaksuille/)

Ilmainen opiskelu on erinomainen vetovoimatekijä, eikä Suomi ole vielä saavuttanut tavoitetta erirotuisen väestön osuuden nostamisesta lähelle vanhojen EU-maiden keskiarvoa. Siksi lukukausimaksuja ei tule vielä pitkään aikaan.

QuoteEhkä kuuminta keskustelua synnytti kysymys ulkomaalaisopiskelijoista. Perussuomalaiset nuoret asettaisi EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille lukukausimaksut. Myös emopuolue on samalla kannalla.

– On täysin väärin, että jos vaikka minä lähden opiskelemaan Jenkkeihin yliopistoon, joudun maksamaan siellä kymppitonneja. Jos tulee sieltä tänne, ei joudu maksamaan. Yliopistojen kahdenvälisiä sopimuksia voidaan kyllä tehdä, mutta ei meillä ole varaa kouluttaa koko maailmaa, Tynkkynen sanoi.

– Sebastian on niin yksin tässä. Suomelle parasta on, että saamme kansainvälisiä osaajia tänne, totesi vihreiden Ozan Yanar.

http://kioski.yle.fi/omat/puoluepomot-koolla-sovussa-ja-ilman-paalle-huutamista-kylla-katso-vaikka

(https://flockler.com/thumbs/3179/puolueiden_lupaukset_700x500__1__pdf_s900x0_q80_noupscale.jpg)

Tämän artikkelissa olevan kuvan perusteella Sebastian ei olisi yksin.

Quote from: koli on 21.03.2015, 16:42:08

Quote– Sebastian on niin yksin tässä. Suomelle parasta on, että saamme kansainvälisiä osaajia tänne, totesi vihreiden Ozan Yanar.

Tämän artikkelissa olevan kuvan perusteella Sebastian ei olisi yksin.

Teksti näkyy hieman huonosti.

Tutkintoon johtavan koulutuksen maksuttomuuden kohdalla oli Perussuomalaisten lisäksi Sdp:n, Keskustan, Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien kohdalla tarkennus, että maksuttomuus ei koskisi EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevia. Vihreät jäivät Rkp:n ja Vasemmistoliiton kanssa niin yksin.

Edelleen ihmetyttää se, että myös EU-alueen sisältä tuleville halutaan tarjota ilmaista koulutusta.
Muualla EU:ssa kun suomalaiset joutuvat kyllä maksamaan koulutuksestaan.
Tosin johtuu siitä että myös ne paikallisetkin joutuvat maksamaan.

Tänne siis halutaan veronmaksajien rahoilla korkeakoulututkintoa tekeviä, jotka vievät paikan joltain Suomessa jo asuvalta kansalaiselta. Kenties jopa maahanmuuttajataustaiselta kansalaiselta..

Jos Suomen kouluihin tulee ulkomaalaisia opiskelijoita vain ilmaisen koulutuksen perässä, niin ei ole Suomen koulujärjestelmä niin korkealaatuinen kuin halutaan uskoa. Pisat hiiteen.

Ilmaiselle tavaralle on aina ottajia, mutta vain laadusta ollaan valmiita maksamaan.

Quote from: Shemeikka on 21.03.2015, 17:39:13
Ilmaiselle tavaralle on aina ottajia, mutta vain laadusta ollaan valmiita maksamaan.

Juurikin näin.

Ilmainen koulutus vain kerää ne pahnanpohjimmaiset. Lisäksi ilmainen koulutus on eräs väylä haittamaahanmuutolle. Eikös näitäkin tapauksia ole ollut että on tultu 'opiskelemaan' mutta koulussa ei ole nenää näytetty.

Quote...
Suomella onkin yksi maailman yhdenvertaisimmista koulutusjärjestelmistä ja se on pitkälti koulutuksen maksuttomuuden ansiota. Tästä tosiasiasta huolimatta viime vuosina on yritetty saada säädettyä laki lukukausimaksuista EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Tämä uudistus nostetaan itsepäisesti esille, vaikka lukukausimaksuista tehty kokeilu ei ollut onnistunut.
...

Ozan Yanar

City.fi (http://www.city.fi/blogit/ozanyanar/koulutus+on+satsaus+suomen+talouteen/129703)

Quote from: Iloveallpeople on 08.04.2015, 18:18:17

Quote from: Ozan Yanar
Suomella onkin yksi maailman yhdenvertaisimmista koulutusjärjestelmistä ja se on pitkälti koulutuksen maksuttomuuden ansiota. Tästä tosiasiasta huolimatta viime vuosina on yritetty saada säädettyä laki lukukausimaksuista EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Tämä uudistus nostetaan itsepäisesti esille, vaikka lukukausimaksuista tehty kokeilu ei ollut onnistunut.

City.fi (http://www.city.fi/blogit/ozanyanar/koulutus+on+satsaus+suomen+talouteen/129703)

Ja taas on jäänyt pois se pääsyy miksi se kokeilu ei onnistunut. Tulis jo vaalit niin näitä typeryyksiä ja osatotuuksia ei ainakaan julkaistaisi painettuna. Se on turhaa paperin tuhlausta. Sen sijaan city-lehden blogit voivat jatkaa valitsemallaan linjalla, koska siihen luonnonvaroja ei haaskata niin paljon.

http://www.tyy.fi/fi/medialle/ajankohtaista/tyy-tyrmistyy-lukukausimaksujen-avulla-tuhotaan-avointa-ja-kansainvalista

QuoteTYY tyrmistyy: Lukukausimaksujen avulla tuhotaan avointa ja kansainvälistä yhteiskuntaa

Kannanotto 21.5.2015
Vapaa julkaistavaksi

13.5.2015 hallitusneuvotteluissa tehtiin ehdotuksia EU-politiikasta, maahanmuutosta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Dokumentissa, joka käsittelee maahanmuuttopolitiikkaa, esitetään lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille.

Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) on tyrmistynyt siitä, että merkittävää koulutuspoliittista kysymystä käsitellään maahanmuuttopoliittisena asiana dokumentissa, jonka pääpaino on maahanmuutossa, ei koulutuksessa. Lukukausimaksut ovat koulutuspoliittinen kysymys, jotka vaikuttavat pitkällä aikavälillä Suomen työmarkkinoihin sekä suomalaisen korkeakoulukentän kysyntään, sillä kansainvälisiin maisteriohjelmiin hakeutuu paljon opiskelijoita juuri EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta.

Lukukausimaksut ovat kysymys, joista tulisi ehdottomasti keskustella asiantuntijoiden kanssa, ennen kuin päätöksiä kirjataan hallitusohjelmaan. Korkeakouluopiskelijoiden maahanmuuton myötä on mahdollista korjata työvoimatarvetta tulevaisuudessa Suomessa koulutettujen osaajien avulla. Suomesta tulee rakentaa avointa ja kansainvälistä yhteiskuntaa, jota vastaan lukukausimaksut sotivat pahasti.

Suomalainen opiskelija voi kansainvälistyä omalla kotikampuksellaan paitsi puhumalla vieraita kieliä myös tapaamalla muualta Euroopan ulkopuolelta erilaisista kulttuureista ja taustoista saapuvia opiskelijoita. Tämän tärkeän kokemuksen ja opetuksen määrää ei tule aliarvioida. Kuten Ruotsin ja Tanskan esimerkit osoittavat, lukukausimaksut romahduttavat kansainvälisten opiskelijoiden määrän. Tämä vähentäisi suomalaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia kansainvälistyä omalla kotikampuksellaan.

Suomessa opiskelleista ulkomaalaista vuoden päästä valmistumisestaan 67 % oli edelleen Suomessa. Heistä suomalaisessa työelämässä oli 49 %. Nämä prosentit kertovat, että Suomi on houkutteleva maa jäädä ja moni kansainvälinen opiskelija onnistuu tavoitteessa työllistyä Suomeen. Tämän vuoksi TYY on äärimmäisen pettynyt ja surullinen hallitusneuvotteluissa pohdittavasta ehdotuksesta, joka romauttaisi kansainvälisten opiskelijoiden määrän. Avoin, kansainvälinen ja tasa-arvoinen Suomi ei tarvitse lukukausimaksuja!

Lisätietoja:
Mikko Mononen, TYYn hallituksen puheenjohtaja
Julia Litokorpi, TYYn hallituksen kansainvälisten asioiden vastaava

QuoteTYY tyrmistyy: Lukukausimaksujen avulla tuhotaan avointa ja kansainvälistä yhteiskuntaa

Kannanotto 21.5.2015
Vapaa julkaistavaksi

13.5.2015 hallitusneuvotteluissa tehtiin ehdotuksia EU-politiikasta, maahanmuutosta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Dokumentissa, joka käsittelee maahanmuuttopolitiikkaa, esitetään lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille.

Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) on tyrmistynyt siitä, että merkittävää koulutuspoliittista kysymystä käsitellään maahanmuuttopoliittisena asiana dokumentissa, jonka pääpaino on maahanmuutossa, ei koulutuksessa. Lukukausimaksut ovat koulutuspoliittinen kysymys, jotka vaikuttavat pitkällä aikavälillä Suomen työmarkkinoihin sekä suomalaisen korkeakoulukentän kysyntään, sillä kansainvälisiin maisteriohjelmiin hakeutuu paljon opiskelijoita juuri EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta.

Turun yliopiston ylioppilaskunnan mielestä on siis tyrmistyttävää, että maahanmuuttoon keskittyvässä dokumentissa käsiteltiin ulkomaalaisten lukukausimaksuja maahanmuuton kannalta. Myöhemmin Turun yliopiston ylioppilaskunta servaa itse itsensä ylistämällä opintoja maahanmuuton väylänä.

QuoteLukukausimaksut ovat kysymys, joista tulisi ehdottomasti keskustella asiantuntijoiden kanssa, ennen kuin päätöksiä kirjataan hallitusohjelmaan. Korkeakouluopiskelijoiden maahanmuuton myötä on mahdollista korjata työvoimatarvetta tulevaisuudessa Suomessa koulutettujen osaajien avulla. Suomesta tulee rakentaa avointa ja kansainvälistä yhteiskuntaa, jota vastaan lukukausimaksut sotivat pahasti.

Ulkomaalainen opiskelija siis tulee Suomeen tuulenhuuhtoma ahteri mukanaan ja Suomi kouluttaa hänestä koulutetun osaajan. Miksi hänen pitäisi olla ulkomaalainen, jos hänen osaamisensa on Suomesta peräisin?

QuoteSuomalainen opiskelija voi kansainvälistyä omalla kotikampuksellaan paitsi puhumalla vieraita kieliä myös tapaamalla muualta Euroopan ulkopuolelta erilaisista kulttuureista ja taustoista saapuvia opiskelijoita. Tämän tärkeän kokemuksen ja opetuksen määrää ei tule aliarvioida. Kuten Ruotsin ja Tanskan esimerkit osoittavat, lukukausimaksut romahduttavat kansainvälisten opiskelijoiden määrän. Tämä vähentäisi suomalaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia kansainvälistyä omalla kotikampuksellaan.

Suomalainen opiskelija voi kansainvälistyä ihan missä tahansa. Turun yliopistollakin on varmasti sellaisia "tietokoneita", joissa on sellainen "Internet", jonka välityksellä pääsee kontaktiin muiden kulttuurien kanssa. Meidän ei tarvitse enää siirtää ihmisiä siirtääksemme kulttuuria. Tervetuloa 2000-luvulle.

QuoteSuomessa opiskelleista ulkomaalaista vuoden päästä valmistumisestaan 67 % oli edelleen Suomessa. Heistä suomalaisessa työelämässä oli 49 %. Nämä prosentit kertovat, että Suomi on houkutteleva maa jäädä ja moni kansainvälinen opiskelija onnistuu tavoitteessa työllistyä Suomeen. Tämän vuoksi TYY on äärimmäisen pettynyt ja surullinen hallitusneuvotteluissa pohdittavasta ehdotuksesta, joka romauttaisi kansainvälisten opiskelijoiden määrän. Avoin, kansainvälinen ja tasa-arvoinen Suomi ei tarvitse lukukausimaksuja!

Kuinkahan moni tästä kolmasosasta koulutetuista ulkkiksista on koulutusta vastaavassa työssä? Ja kuinka moni on edelleen suomalaisessa työelämässä vaikkapa kolmen vuoden päästä?

Tanska ja Ruotsi ovat jo laitttaneet lukukausimaksut ja suomenkin pitää se tehdä.

Se että suomeen jääneistä opiskelijoista vuoden päästä valmistumisestaan on töissä VAIN 49% kertoo että:

a)koulutus on suureksi osaksi pilipali-tasoa jolla ei tee suomen työmarkkinoilla mitään ja kyseinen pilipali-koulutus pitäisi lopettaa ja suunnata rahat johonkin järkevään sen sijaan että täytetään opiskelupaikat eurooppaan haluavilla ilmaisilla opiskelijoilla joiden opiskelun verotuksensa kautta suomalaiset maksavat.

b) näissä 49% on mukana mm. siivoajiksi työllistyneet afrikkalaiset opiskelijat jotka ovat ensin siis maksaneet suomalaisille noin 7000 euroa vuodessa opiskelujensa ajan eli yhteensä 21 000 - 35 000 euroa 3-5 vuoden koulutuksensa aikana ja kuittaavat siivoojien pienen palkan takia asumistuet joten ovat netttosaajia eli kuluttavat enemmän yhteiskunnan resursseja kuin maksavat veroja eli 35 000 euron haaskaus on vasta alkumaksu ja rahan polttaminen jatkuu niin kauan kuin ovat nettosaajia.

c) 51% suomessa vuoden päästä valmistumisestaan olevista EI ole töissä eli he kuluttavat vielä enemmän yhteiskunnan varoja ja murentavat vielä enemmän hyvinvointiyhteiskuntaa kuin siivoojiksi työllistyneet.
Tiedän että tavoite päästä naimisiin ja saada lapsia suomalaisten naisten kanssa on aika kova monien afrikkalaisten "opiskelijoiden" keskuudessa ja varmasti onnellisiakin liittoja syntyy (tiedän niitä itse) mutta silti olisi hyvä pitää joku järki mukana sillä monelle afrikkalaiselle "rakkauden" peruste on halu jäädä suomeen.

Vaihdoin vuosia sitten asuntoa ja vuokra-isäntäni pyysi minua näyttämään asuntoa sitä katsomaan tulevalle mahdolliselle vuokralaiselle.
Sovittuna aikana summeri soi ja kohta oveni taakse ilmestyi hymyilevä afrikkalainen joka puhui suomea ja kertoi duunistaan ja vaikutti olevan kova tekemään töitä.
Rupattelun lomassa selvisi että hän oli saanut suomen kansalaisuuden kuukausi sitten ja oli siitä hyvin ylpeä.
Kun kysyin että missä hän ennen asui niin hän kertoi että hänen suomalainen vaimonsa oli käynyt mahdottomaksi niinpä hän oli eroamassa vaimostaan jonka kanssa hänellä on kaksi lasta.
Oli tyytyväinen yksiööni ja aikoi sen ottaa koska nyt oli aikaa olla "single man"
Vuokranantajanikin oli tyytyväinen koska vuokrasi sen 100 euroa kalliimmalla kuin mitä minä olin maksanut.


P.S.
Se että Mikko Mononen ja Julia Litokorpi toistelevat sitä että suomeen jääneistä ulkomaisista opiskelijoista 49% on töissä vuoden päästä valmistumisestaan ja hehkuttavat tätä onnistumisena ja faktana jonka takia ilmaisen opiskelun tarjoamista pitäisi jatkaa kertoo että heillä on todellisuudentaju aika hämärtynyt eivätkä oikeasti hahmota että kyse on suuresta epäonnistumisesta ja koulutuksen ja veronmaksajien rahan haaskauksesta.

Quote from: Antti Tulonen on 21.05.2015, 16:37:35
http://www.tyy.fi/fi/medialle/ajankohtaista/tyy-tyrmistyy-lukukausimaksujen-avulla-tuhotaan-avointa-ja-kansainvalista

QuoteTYY tyrmistyy: Lukukausimaksujen avulla tuhotaan avointa ja kansainvälistä yhteiskuntaa

Ketkä nämä alati tyrmistyvät opiskelijat oikein ovat?

Kun itse opiskelin, en todellakaan kannattanut mitään maailmanhalausta ja "kaikki ilmaiseksi mulle nyt" -ajattelua. Yksikään opiskelijakaverikaan ei ollut näiden "avoimieen ja kansainvälisten yhteiskuntien" puolesta. En ole koskaan tavannut yhtäkään opiskelijaa, joka kannattaisi ilmaista koulutusta ulkomaalaisille.

Ketkä siis ovat nämä liberaalit hölmöt, jotka kaikkien opiskelijoiden puolesta vaativat veronmaksajien rahoja ulkomaalaisille? Millä mandaatilla he ylipäätään ajavat tätä asiaa?

Ylioppilaskunta voi tyrmistyä, eivät välttämättä ylioppilaat. Opiskelijoillehan tuo organisaatio on vähän sama mitä meille on nykyisin SAK.

Ylioppilaskunta on polittisten broilereiden hautomo, ei enempää, muttei myöskään vähempää. Itse luulen, että yliopistolaitos oikeasti hyötyy siitä, jos saavat vuosittaisten maksujen myötä vähän parempaa opiskelijamateriaalia, eivätkä enää näitä nigerialaisia vapaaopiskeijoita.

Quote from: Totti on 22.05.2015, 01:01:31
Ketkä nämä alati tyrmistyvät opiskelijat oikein ovat?

TYYn edustajiston jäseniä. Esimerkiksi päivää aikaisemmin oli edustajiston kokous, jossa käsiteltiin ja hyväksyttiin TYYn poliittinen linjapaperi. Tein kokouksessa (https://www.youtube.com/watch?v=tKr7pZjINhU&t=235m4s) linjapaperin muutosesityksen, jonka mukaan lukukausimaksuja kannatettaisiin EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille. Kukaan muu ei esitystä kannattanut, joten aiheesta ei valitettavasti päästy äänestämään. Näin ollen linjapaperiin jäi kirjaus, että opiskelu on maksutonta (kaikille).  Ilmoitin eriävän mielipiteen (https://www.youtube.com/watch?v=tKr7pZjINhU&t=361m10s) aiheesta kokouksen lopussa.

(klips)

Quote from: Antti Tulonen on 22.05.2015, 04:15:26

Quote from: Totti on 22.05.2015, 01:01:31
Ketkä nämä alati tyrmistyvät opiskelijat oikein ovat?

TYYn edustajiston jäseniä. Esimerkiksi päivää aikaisemmin oli edustajiston kokous, jossa käsiteltiin ja hyväksyttiin TYYn poliittinen linjapaperi...Kukaan muu ei esitystä kannattanut...

Onpa yllättävää. Kontakteiltani kerran kuulemani mukaan ylioppilaskunnissa pääosa asioista tuodaan kokoukseen sovittuna, jotta voidaan antaa mielikuva yhteisestä päätöksenteosta. Valta on liian keskittynyttä ja samanmielistä. Politiikka puuttuu ja on liian hidasta. Ylioppilaskuntien tulisi lisätä nyky- ja tulevaisuuden teknologian hyödyntämistä päätöksenteossa mm. suoran demokratian edistämisellä - nettiäänestykset, mobiilidemokratia...

Keksikää itse lisää, kun teidän pitäisi viedä yhteiskuntaa tulevaisuuteen, eikä jämähdyttää Suomen kehitystä mielikuvituksettomasti ja muutosvastarintaisesti vain perinteiseen takahuonekähmintään - kehitysmaatkin menee pian kehityksessä ohi. Teidän pitäisi tutkia ja kokeilla, mutta toistaiseksi ei hyvältä näytä.

Opiskelijat taas tuskin ilmaista koulutusta joka maailman jannulle kannattavat, kun se tietää englanninkielistä ja huonompaa opetusta (joko opettaja selittää huonommin tai opiskelijan on vaikeampi tajuta). Samalla tutkinnon "arvo" laskee kun opiskelijat oppii huonommin. Pieni hinta solidaarisuudesta?

Quote from: Totti on 22.05.2015, 01:01:31

Quote from: Antti Tulonen on 21.05.2015, 16:37:35
http://www.tyy.fi/fi/medialle/ajankohtaista/tyy-tyrmistyy-lukukausimaksujen-avulla-tuhotaan-avointa-ja-kansainvalista

QuoteTYY tyrmistyy: Lukukausimaksujen avulla tuhotaan avointa ja kansainvälistä yhteiskuntaa

Ketkä nämä alati tyrmistyvät opiskelijat oikein ovat?

Kun itse opiskelin, en todellakaan kannattanut mitään maailmanhalausta ja "kaikki ilmaiseksi mulle nyt" -ajattelua. Yksikään opiskelijakaverikaan ei ollut näiden "avoimieen ja kansainvälisten yhteiskuntien" puolesta. En ole koskaan tavannut yhtäkään opiskelijaa, joka kannattaisi ilmaista koulutusta ulkomaalaisille.

Ketkä siis ovat nämä liberaalit hölmöt, jotka kaikkien opiskelijoiden puolesta vaativat veronmaksajien rahoja ulkomaalaisille? Millä mandaatilla he ylipäätään ajavat tätä asiaa?

Taitaa olla näitä tyyppejä jotka petaavat itselleen poliitikon paikkaa eli oikeasti opiskelevat sitä cv:tä varten eikä tarkoituskaan ole mennä oikeisiin töihin vaan se seuraava duuni on joku poliittinen yhdistys tms.

Karkeasti ottaen kolmannes valmistuneista on töissä, kolmannes on edelleen Suomessa ilman töitä, ja kolmannes vain ottanut ilmaisen opiskelun hyödyn ja lähtenyt muualle. Vuoden tarkasteluaika on todella lyhyt, uskoisin ajan myötä muualle lähtevien määrän kasvavan tuostakin. Minusta aika heikolla hyötysuhteella mennään, jospa maksullisuus motivoisi vähän enemmän.

QuoteLi Andersson: Ei lukukausimaksuja EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville

Vasemmistoliiton kansanedustaja Li Andersson vastustaa lukukausimaksujen perimistä EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.

Li Anderssonin mukaan tulevan hallituksen maahanmuuttopoliittiseen työpaperiin sisältyvä linjaus lukukausimaksujen käyttöön ottamisesta EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille sekä koulutukseen mahdollisesti tehtävät leikkaukset tekisivät suomalaisesta koulujärjestelmästä epätasa-arvoisen.

....

Laadukas maksuton koulutus on ollut Anderssonin mukaan Suomelle valtti kansainvälisesti.

"Se on ollut merkittävä tekijä, jonka moni kansainvälinen opiskelija on huomioinut valitessaan opiskelumaataan", hän sanoo.

"Me emme tarvitse lukukausimaksuja Suomeen, päinvastoin. Maksuttomuus on tukenut Suomen tavoitteita korkeakoulutuksen kansainvälistymisestä", Andersson toteaa.

Hänen mukaansa lukukausimaksut luovat taloudellisen esteen, joka tekee Suomessa opiskelemisen mahdottomaksi monelle kansainväliselle opiskelijalle.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/li_andersson_eu_eta_koulutus_ilmainen-36533

Sitten kun vielä saisi suviksilta jonkun järkevän selityksen sille, mihin ihmeeseen me tarvitsemme koululaitosten kansainvälistymistä ja mitä hyötyä siitä on? Olen itse suorittanut sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon ja noissa oppilaitoksesta "kansainvälisyys" (= ulkomaalaisia opiskelijoita, joilta mikään ei onnistu  :facepalm:) on opiskelijoiden keskuudessa tullut enemmänkin kirosana.

Tämmöistä vasemmistop*askapropagandaa oli taas tullut älyämpäriyliopiston sähköpostiini erään ainejärjestön sähköpostilistan mukana:

QuoteKokoontuminen pe 29.5. klo 14:00 Porthanian edessä (Yliopistonkatu 3). Mielenosoitus lähtee 14:30 kohti Opetus- ja kulttuuriministeriötä.

Tuleva hallitus on kirjaamassa hallitusohjelmaansa lukukausimaksujen käyttöönoton EU- ja ETA-maiden ulkopuolisista maista tuleville opiskelijoille. Opiskelijoina vastustamme lukukausimaksuja ehdottomasti. Koulutuksen tulee olla ilmaista kaikille ja kaikkialla!

Lukukausimaksut ovat olleet jo useamman hallituksen tavoitteena, emmekä siksi ole yllättyneitä perskekohallituksen aikeista. Huolestuttavaa sen sijaan on, että yliopistojen rehtorit eivät ainoastaan puolusta vaan jopa aktiivisesti vaativat lukukausimaksujen käyttöönottoa.

Rehtorit johtavat yliopistoja kuin yrityksiä, pyrkien tuotteistamaan koulutusta koulutusviennin avulla ja "brändäämään" ja "profiloimaan" suomalaisia yliopistoja houkuttelevimmiksi "koulutusmarkkinoilla". Koulutusta ei tulisi altistaa tällaiselle markkinalogiikalle.

Suomessa nähtävä kehityskulku vastaa suurelta osin myös muualla maailmassa koulutukseen kohdistuvia muutoksia. Opiskelijat ympäri maailmaa vastustavat koulutuksen kaupallistamista viikoittain mielenosoituksin ja valtauksin. Suomalaisten politiikkojen ja yliopiston johdon on turha kuvitella, että Suomessa opiskelijat pysyisivät hiljaisina. Emme ole "koulutustuotteita" shoppailevia yliopiston asiakkaita, vaan osa yliopistoyhteisöä.

Vaadimme, että yliopistot ja muut oppimisen paikat ovat autonomisia elinkeinoelämän intresseistä. Vaadimme, että koulutuksen kaupallistamiselle ja tuotteistamiselle pannaan loppu. Vaadimme opiskelijoille ja muille yliopistoyhteisön jäsenille näennäisten kuulemistilaisuuksien sijasta suoraa vaikutusvaltaa yliopiston toimintaan.

Idiootit ovat luoneet tapahtuman tästä facebookiin: https://www.facebook.com/events/374260432771762/ (https://www.facebook.com/events/374260432771762/)

Melkein 800 osallistujaa.

QuoteOpiskelijoina vastustamme lukukausimaksuja ehdottomasti. Koulutuksen tulee olla ilmaista kaikille ja kaikkialla!

Vaan eipä ole suomalaisille läheskään kaikkialla ulkomailla, lähinnä Pohjolassa. Jos suomalainen koulutus on niin korkeatasoista kuin väitetään, ollaan siitä ulkomailla myös halukkaita maksamaan. Jos tulijavirta lakkaa, niin vika on koulutuksen tasossa eikä maksuissa.

Ilmaiselle tavaralle on aina ottajia, mutta vain laadusta ollaan valmiita maksamaan.

Quote from: Taikakaulin on 28.05.2015, 15:51:26
Tämmöistä vasemmistop*askapropagandaa oli taas tullut älyämpäriyliopiston sähköpostiini erään ainejärjestön sähköpostilistan mukana:

....

Idiootit ovat luoneet tapahtuman tästä facebookiin: https://www.facebook.com/events/374260432771762/ (https://www.facebook.com/events/374260432771762/)

Melkein 800 osallistujaa.

Osaan jo arvata, miltä suurin osa osallistujista näyttää, jotain tämännäköistä sakkia varmaankin:
(https://imperialismiavastaan.files.wordpress.com/2015/05/dscn1162.jpg)

Opiskelu ei ole illmaista Suomessa, opiskelijat eivät vain itse maksa sitä, opiskeluaikanaan.

Mua melkein hävettää noiden mielenosoittajaopiskelijoiden puolesta, kun eivät ymmärrä, että joka ikinen euro ulkomaalaisten opiskeluun saattaa olla heidän opiskelustaan pois. Ehkä nuo ovat niitä jotka valmistuu suojatyöpaikkoihin tai työttömiksi, ja alkavat seuraavaksi valittaa, kun ei korkeakoulutetuille löydy töitä.

Quote from: Nuiva kansalainen on 26.05.2015, 19:16:48
Sitten kun vielä saisi suviksilta jonkun järkevän selityksen sille, mihin ihmeeseen me tarvitsemme koululaitosten kansainvälistymistä ja mitä hyötyä siitä on? Olen itse suorittanut sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon ja noissa oppilaitoksesta "kansainvälisyys" (= ulkomaalaisia opiskelijoita, joilta mikään ei onnistu  :facepalm:) on opiskelijoiden keskuudessa tullut enemmänkin kirosana.

Me jouduttiin heti ensimmäisenä vuonna alemmassa amk:ssa tekemään kansainvälistymissuunnitelmat koulun kansainvälisyysfetissin takia. Käsittääkseni lähes kaikkia se ärsytti heti tehtävästä kuulemisesta lähtien.

Myös siinä koulussa ulkomaalaiset opiskelijat pyörivät aina vain keskenään. Eri maiden kansalaiset aina omiensa seurassa, harvoin edes muiden ulkomaalaisten kanssa yhdessä.

Teki mieli ajaa ne pois.

Ao. otsikko kertoo kaiken tarvittavan. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Joukossa tyhmyys tiivistyy, sanotaan.

Quote
Opiskelijoiden mielenosoitus munilleen – HS: Kivittivät väärää taloa (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/290366-opiskelijoiden-mielenosoitus-munilleen-hs-kivittivat-vaaraa-taloa)

Joukko opiskelijoita osoitti mieltä.

Viimeperjantainen opiskelijamielenosoitus meni munilleen. Helsingin Sanomat kertoo, että joukko ryhtyi kivittämään kananmunilla rakennusta, mutta ohi meni, jos sen piti olla opetusministeriö. Munat osuivat väärään taloon.

Mielenosoitukseen osallistui huonossa säässä vain 200 henkilöä, joista osa oli naamioituneita.

QuoteLukukausimaksut voivat johtaa merkittäviin vientituloihin

Hallituksen suunnitelma ottaa käyttöön lukukausimaksut EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille avaa suuria mahdollisuuksia koulutusviennille. Jos tutkintojen myynti onnistuu odotusten mukaan, niin luvassa on merkittäviä vientituloja Suomeen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) teettämän selvityksen mukaan suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tutkintoa suorittavia ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä voitaisiin kolminkertaistaa vuoteen 2025 mennessä. Nykyisin ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita on noin 20 000 ja heidän määränsä uskotaan nousevan vähintään 60 000:een kymmenessä vuodessa.

- Vielä emme ole asettaneet virallisia tavoitteita EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrille. Tavoitteet pitää olla kuitenkin kunnianhimoiset. Jos tutkintojen myyntiin lähdetään, niin lähdetään sitten tosissaan, linjaa kansainvälisten asiain johtaja Jaana Palojärvi OKM:stä. Hänellä on ministeriössä vetovastuu Suomen koulutusviennistä.

Palojärvi tietää, että tehtävä ei ole helppo, sillä kansainvälisillä tutkintomarkkinoilla kilpailu on kovaa. Toisaalta mahdollisuuksia on paljon, sillä korkeakoulututkinto on maailmalla eniten myyty koulutusvientituote. Rahaa näillä globaaleilla markkinoilla liikkuu arvioiden mukaan yli sata miljardia euroa.

-Jos Suomi aikoo pärjätä kilpailussa, niin myytävien englanninkielisten koulutusohjelmien täytyy olla laadukkaita. Myös markkinoinnin tulee olla korkeatasoista ja riittävän laajaa.

Alussa määrät voivat laskea

Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden ryntäys Suomeen ei ole mikään itsestään selvyys. Sen osoittaa Ruotsin ja Tanskan esimerkit.

Kun näissä maissa otettiin käyttöön lukukausimaksut, niin ensimmäisenä vuonna  EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä väheni Ruotsissa 80 prosenttia ja Tanskassa 37 prosenttia.

- Meidänkin täytyy varautua siihen, että alussa opiskelijamäärät vähenevät. Uskon kuitenkin, että korkeakoulut pystyvät tarjoamaan niin kiinnostavaa koulutusta, että pidemmällä ajalla tutkinto-opiskelijoiden määrä lisääntyy merkittävästi, Jaana Palojärvi sanoo.

Viime vuonna Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa aloitti 4 250 EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tullutta tutkinto-opiskelijaa. Heitä oli korkeakouluissa kirjoilla vuonna 2012 eniten Venäjältä, Kiinasta, Vietnamista, Nepalista ja Nigeriasta.

Hallitus ei ole vielä päättänyt milloin lukukausimaksut otetaan Suomessa käyttöön. Myös summien suuruus on auki.

- Hallitusohjelmassa on vasta kirjaus asiasta. Seuraavaksi ruvetaan valmistelemaan yksityiskohtia.

Palojärvi korostaa, että Suomessa ulkomaalaisille annettava koulutus ei ole ainoa vaihtoehto hankkia vientituloja.

- Yksi mahdollisuus on, että korkeakoulut perustavat ulkomaille toimipisteitä, joissa annetaan tutkintoon johtavaa koulutusta maksua vastaan.

Viennin arvo 268 miljoonaa

Koulutuksesta on yritetty rakentaa Suomeen uutta vientialaa vuodesta 2009 lähtien. Kansainvälistymistä on edistetty valtiovallan, yritysten ja korkeakoulujen yhteistyöllä.

Tuloksiakin on saatu aikaan. Tekesin tänä keväänä oppimisalan yrityksille teettämän kyselyn mukaan Suomen koulutusviennin arvo oli viime vuonna noin 268 miljoonaa euroa.

Kyselyyn vastanneet 81 yritystä  työllistävät 1 229 ihmistä. Yritykset ovat kovassa kasvussa  ja ne aikovat palkata tänä ja ensi vuonna noin 560 uutta työntekijää.

Tutkimuksen mukaan alan yritysten yleisimmät päävientituotteet ovat nykyisin digitaaliset oppimateriaalit, digitaaliset oppimisympäristöt, opetusalan palvelut, fyysiset oppimateriaalit ja ohjelmistot.

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/lukukausimaksuista-potkua-koulutusvientiin/2066401?pwbi=21eca02eb96274b2b3986555daedef23

QuoteHallitus yllätti: Ulkomaalaisille opiskelijoille vähintään 1 500 euron lukuvuosimaksu

Hallitukselta on pian tulossa eduskuntaan esitys ulkomaalaisilta korkeakouluopiskelijoilta perittävistä lukukausimaksuista.

Maksujen alaraja EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta saapuville tutkinto-opiskelijoille olisi Helsingin Sanomien tietojen mukaan 1 500 euroa vuodessa.

Edellisen hallituksen aikana opetusministeriössä luonnosteltiin, että kaikkien korkeakoulujen tulisi periä Eta-alueen ulkopuolisilta vähintään 4 000 euron lukuvuosimaksut.

[---]

Sivistystyönantajat ry:n hallituksen puheenjohtajaksi ensi vuodelle tiistaina valittu Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen arvioi, että 1 500 euron alaraja voisi olla sopiva siki, ettei se ole kovin kova, mutta jättäisi myös pelivaraa.

"Eihän tuo summa kuluja kata saati tuota tuloja. Toisaalta pitää tarkoin miettiä, mitä ohjelmista on järkevää ryhtyä markkinoimaan ja perimään niistä suurempia maksuja", Mönkkönen pohtii.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmaan kirjattiin, että EU- ja Eta-alueen ulkopuolisille opiskelijoille asetetaan lukukausimaksut.

Tavoitteena on maksujen avulla vauhdittaa suomalaisen koulutuksen vientiä maailmalle ja purkaa sen lainsäädännölliset esteet.

Suomen nykylakien mukaan tutkintoon johtava koulutus on kaikille maksutonta.

Suomen korekakouluissa on nyt yli 20 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa, joista valtaosa tulee EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta.

Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/politiikka/a1445311178306)

Quote from: Afrikan kirjeenvaihtaja on 20.10.2015, 17:51:46

QuoteHallitus yllätti: Ulkomaalaisille opiskelijoille vähintään 1 500 euron lukuvuosimaksu

Hallitukselta on pian tulossa eduskuntaan esitys ulkomaalaisilta korkeakouluopiskelijoilta perittävistä lukukausimaksuista.

Maksujen alaraja EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta saapuville tutkinto-opiskelijoille olisi Helsingin Sanomien tietojen mukaan 1 500 euroa vuodessa.

Edellisen hallituksen aikana opetusministeriössä luonnosteltiin, että kaikkien korkeakoulujen tulisi periä Eta-alueen ulkopuolisilta vähintään 4 000 euron lukuvuosimaksut.

[---]

Sivistystyönantajat ry:n hallituksen puheenjohtajaksi ensi vuodelle tiistaina valittu Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen arvioi, että 1 500 euron alaraja voisi olla sopiva siki, ettei se ole kovin kova, mutta jättäisi myös pelivaraa.

"Eihän tuo summa kuluja kata saati tuota tuloja. Toisaalta pitää tarkoin miettiä, mitä ohjelmista on järkevää ryhtyä markkinoimaan ja perimään niistä suurempia maksuja", Mönkkönen pohtii.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmaan kirjattiin, että EU- ja Eta-alueen ulkopuolisille opiskelijoille asetetaan lukukausimaksut.

Tavoitteena on maksujen avulla vauhdittaa suomalaisen koulutuksen vientiä maailmalle ja purkaa sen lainsäädännölliset esteet.

Suomen nykylakien mukaan tutkintoon johtava koulutus on kaikille maksutonta.

Suomen korekakouluissa on nyt yli 20 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa, joista valtaosa tulee EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta.

Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/politiikka/a1445311178306)

Eli persut ovat tämänkin sitten mokanneet.

1500 euron lukukausimaksu on aivan naurettava koska kuluja on veronmaksajilta vähintään 6000 euroa opetuksesta per vuosi ja koska tulijat ovat oikeutettuja opiskelija-asuntoihin eli saavat kämpän ohi suomalaisten HOAS:ilta opiskelija-asuntojen edulliseen hintaan.

Lukukausimaksun olisi pitänyt olla VÄHINTÄÄN aiemmin suunniteltu 4000 euroa vuodessa.

Persut ovat täysin kyvyttömiä ja nähtävästi koklomuksen Sanni Grahn-Laasonen pyyhki Timo Soinilla ja muilla persu-ministereillä lattiaa.

QuoteKeskustavaikuttaja ryöpyttää puolueensa ministereitä: "Kuka kelkan on kääntänyt ja millä valtuuksilla?"

Keskustaopiskelijoiden asikkalalainen puheenjohtaja Hilkka Kemppi arvostelee kovin sanoin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen esitystä ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista.

Sipilän hallitus esittää pakollista 1 500 euron lukukausimaksua kaikille EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuville korkeakouluopiskelijoille.

Kemppi mukaan keskustan edellisessä puoluekokouksessa tekemä päätös on jyrätty.

Puoluekokouspäätöksen mukaan maksujen tulisi olla korkeakouluille vapaaehtoisia.

- Pakolliset lukukausimaksut tulevat hyödyttämään vain paria isoa korkeakoulua, mutta maakuntien korkeakouluissa maksut romahduttavat kansainvälisten hakijoiden määrän ja siten niiden kansainvälistymisen. Miten keskustan ministerit voivat seisoa tämän päätöksen takana, elinkeinoministeri Olli Rehnin avustajana toimiva Kemppi ihmettelee.

Kemppi kysyy kannanotossaan, onko puolueen linjauksilla enää mitään merkitystä, jos puoluekokouspäätökset ohitetaan.

- Voiko todella olla, että keskustavetoinen hallitus täysin ohittaa keskustalaisen linjan? Kuka kelkan on kääntänyt ja millä valtuuksilla, Kemppi kysyy.

[---]

Etelä-Suomen Sanomat (http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/10/21/keskustavaikuttaja-ryopyttaa-puolueensa-ministereita-kuka-kelkan-on-kaantanyt-ja-milla-valtuuksilla)

QuoteHelsingin yliopisto: Ilmaiseksi koulutettuun kiinalaiseen pitää säilyttää yhteys

Helsingin yliopistossa ei ole vielä päätetty EU:n ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksujen suuruutta. Yliopiston mukaan kustannusten lisäksi pitää miettiä sitä, mitä hyötyä Suomi saa täällä opiskelevasta kiinalaisesta tulevaisuudessa.

Helsingin yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen toivoo, että suomalaisten korkeakoulujen kansainvälinen alumnitoiminta on kunnossa ja kalliin suomalaisen koulutuksen ilmaiseksi saaneisiin opiskelijoihin säilyy yhteys. Tämän päivän opiskelijat ovat tulevaisuudessa yritysjohtajia ja korkeita virkamiehiä esimerkiksi Kaukoidässä.

EU:n ja Etan ulkopuolelta tulevilta uusilta opiskelijoilta aletaan periä 1.8.2017 alkaen lukukausimaksuja. Pakollinen lukukausimaksu on vähintään 1 500 euroa vuodessa. Lappeenrannan teknillisen yliopisto on jo ilmoittanut aikovansa periä tuolloin aloittavilta opiskelijoilta 10 000 euroa lukukaudessa.

Helsingin yliopistossa ei ole vielä päätetty eri tutkintojen hintaa.

- Arvelisin, että Helsingin yliopistossa liikumme tuosta 10 000 eurosta vuodessa ylöspäin. Ohjelmissa, joissa on kansainvälistä kilpailua, summa on tuota Lappeenrannan tasoa, mutta meillä on myös korkeamman tason osaamista, joka voidaan hinnoitella korkeammalle. Hinta tulee ehkä olemaan lähempänä 20 000:tta euroa lukuvuodessa, kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen kertoi Ylen Aikaisen haastattelussa.
Suomeksi ja ruotsiksi opiskelu ilmaista

Lukukausimaksuja ei peritä suomeksi tai ruotsiksi opiskeltavista tutkinnoista eikä tohtoriopiskelijoilta. Suomeksi tai ruotsiksi opiskelevan katsotaan voivan jäädä Suomeen eli maksuton koulutus on kannattava investointi tulevaisuuteen.

- Oma mielipiteeni on, että Suomelle voivat olla ihan yhtä arvokkaita sellaiset opiskelijat, jotka poistuvat maasta, jos korkeakoulun alumnitoiminta on kunnossa ja yhteys heihin säilyy, Laitinen kertoo.

- Heillä on jo positiivinen sidos Suomeen ja heistä voi olla hyötyä Suomelle yritysjohtajina tai julkisina virkamiehinä, jos yhteys Suomeen säilyy.

Helsingin yliopistossa on tällä hetkellä kirjoilla noin 700 EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevaa opiskelijaa. Suurimmat kansalaisuudet ovat Kiina ja Venäjä. Lukukausimaksut koskevat vain syksyllä 2017 aloittavia opiskelijoita.

Laitisen mukaan ilmainen koulutus ei ole nykyisten opiskelijoiden tärkein motiivi tulla Suomeen.

- Osa nykyisistä ulkomaalaisista opiskelijoista on tullut Suomeen jo esimerkiksi avioliiton tai työpaikan takia. Osaa on houkuttanut Suomen maine hyvänä koulutusmaana ja korkeakoulujemme hyvä taso sekä englanninkielinen opetus. Ilmainen opetus on heille tärkeä tekijä, mutta ei ensisijainen valintakriteeri.

Taiteilijat ja lääkärit arvokkaimpia

Ruotsi on lukukausimaksut käyttöön jo vuonna 2010. Siellä korkeakoulut joutuvat perimään EU:n ja Etan ulkopuolisilta opiskelijoilta täydet kustannukset eli Laitisen mukaan kaikissa tapauksissa reippaasti yli 10 000 euroa. Uudistuksen jälkeen ulkomaalaisten hakija- ja opiskelijamäärät romahtivat Ruotsissa.

- Minullakin oli omat epäilykseni lukukausimaksuista, kun luin keväällä hallitusohjelmaa ja näin lukukausimaksut maahanmuutto-otsikon alla, ei suinkaan koulutus-kohdan alla, mutta eduskunta teki mielestäni viisaan ratkaisun maksujen suhteen, Laitinen totesi Ylen Aikaisen haastattelussa.

Mutta mikä koulutus on sitten kaikista arvokkainta yhteiskunnalle?

- Taideaineet ovat ylipäätänsä kalleimpia korkeakouluissa, koska ryhmäkoot ovat pieniä ja opetus hyvin pienimuotoista. Mutta lääketieteellinen koulutus on myös kallista koulutusta. Tosin kliinistä lääketiedettä ulkomaalaisille ei ole tarjolla lähinnä kielisyistä, Laitinen kertoi.

Yle (http://yle.fi/uutiset/helsingin_yliopisto_ilmaiseksi_koulutettuun_kiinalaiseen_pitaa_sailyttaa_yhteys/8573386)

QuoteHelsingin yliopisto alkaa periä lukukausimaksuja EU:n ulkopuolelta tulevilta

Helsingin yliopisto alkaa periä lukuvuosimaksuja EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisista maista tulevilta uusilta opiskelijoilta.

Vieraskielisten kandidaatti- ja maisteriohjelmien lukukausimaksut ovat 10 000-25 000 euron suuruisia, ja niitä peritään ensi vuoden elokuun alusta lähtien.

- Nykyisillä opiskelijoilla ei ole syytä huoleen, sillä uudet maksut koskevat ainoastaan opiskelijoita, jotka aloittavat opintonsa syyslukukaudella 2017, sanoo kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen yliopiston tiedotteessa.

Maksuista saatavat tulot käytetään yliopiston mukaan pääosin kansainvälistymisen edistämiseen ja ohjelmien ja palvelujen kehittämiseen.

Iltalehti (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016012921035037_uu.shtml)

Quote from: Afrikan kirjeenvaihtaja on 29.01.2016, 15:00:36

QuoteHelsingin yliopisto alkaa periä lukukausimaksuja EU:n ulkopuolelta tulevilta

Helsingin yliopisto alkaa periä lukuvuosimaksuja EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisista maista tulevilta uusilta opiskelijoilta.

Vieraskielisten kandidaatti- ja maisteriohjelmien lukukausimaksut ovat 10 000-25 000 euron suuruisia, ja niitä peritään ensi vuoden elokuun alusta lähtien.

- Nykyisillä opiskelijoilla ei ole syytä huoleen, sillä uudet maksut koskevat ainoastaan opiskelijoita, jotka aloittavat opintonsa syyslukukaudella 2017, sanoo kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen yliopiston tiedotteessa.

Maksuista saatavat tulot käytetään yliopiston mukaan pääosin kansainvälistymisen edistämiseen ja ohjelmien ja palvelujen kehittämiseen.

Iltalehti (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016012921035037_uu.shtml)

Voi vähän mennä kauheaksi rassikoinniksi jonkun mielestä mutta pääasiassa tulijat ovat olleet Afrikan ja Aasian eri kehitysmaista kansainväliset opiskelijat ovat olleet niitä jotka ovat tulleet hyötymään tästä ilmaisesta lukukausimaksusta. Ihan sinänsä hyväksyttävä ratkaisu että aletaan perimään lukukausimaksuja; voi motivoida näitä Eurooppaan opiskelemaan ihan oikeasti kun joutuu maksamaan opinnoistaan.

Ei yllätä että kommenttiosio on jotenkin mystisesti suljettu.

QuoteEnglanninkielisten opetusohjelmien hakijamäärät romahtivat Mikkelissä – syynä opiskelun ilmaisuuden poistuminen

Mikkelin ammattikorkeakoulu peri ensimmäistä kertaa 100 euron hakijamaksun, mikä verotti koulun hakijamääriä kolmanneksella. Nyt pelätään sitä, miten ensi vuoden syksystä alkaen EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta perittävät lukukausimaksut vaikuttavat.

Mikkelin ammattikorkeakoulu peri ensimmäistä kertaa 100 euron hakijamaksun EU:n ulkopuolelta tuleville. Koulun hakijapalveluiden suunnittelija Riitta Heikkilän mukaan tästä seurasi hakijamäärän rankka putoaminen. Määrä kutistui kolmanneksella.

Tänä vuonna ensisijaisia hakijoita oli 180 kun viime vuonna haki 274.

– Siinä varmasti vaikuttaa 100 euron hakijamaksu, ns. turhat hakijat tippuivat pois, Heikkilä toteaa.

"Pelottaa, että mikä sen vaikutus tulee olemaan"

Mikkelin ammattikorkeakoulussa on kolme englanninkielistä linjaa; business management eli liiketalous, environmental engineering, eli ympäristöteknologia ja information technology eli tietotekniikka.

Tänä syksynä linjoilla aloittaa viimeinen porukka, joka voi suorittaa opintonsa kokonaan ilman lukukausimaksuja. Vuoden 2017 syksyllä lakimuutos tekee pakolliseksi lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville. Myös Mikkelissä.

– Pelottaa, että mikä sen vaikutus tulee olemaan, Heikkilä huokaa.

Yle (http://yle.fi/uutiset/englanninkielisten_opetusohjelmien_hakijamaarat_romahtivat_mikkelissa__syyna_opiskelun_ilmaisuuden_poistuminen/9034043) 19.7.2016

Mikkelin ammattikorkeakoulun hakijapalveluiden suunnittelija Riitta Heikkilän ei pitäisi antaa sijaa pelolle. Toimittaja Mari Lukkari taas saisi selvittää itselleen, mitä eroa on ilmaisuudella ja maksuttomuudella.

Niillä on rahaa maksaa ihmiskauppiaalle 10 000 euroa, että pääsevät kumiveneeseen Välimerelle, mutta niillä ei ole laittaa satasta opiskeluun?

QuoteSuomalaiskorkeakoulut eivät ole ratsastaneet markkinoinnissaan koulutuksen maksuttomuudella. Se on ollut silti kansainvälisesti yksi Suomen korkeakoulujärjestelmän valttikorteista.

Opintojen kustannusten merkitystä korostaa myös tutkimus, jossa haastateltiin Suomessa opiskelevia ulkomaisia opiskelijoita.

Uusi tilanne pakottaa korkeakoulut tekemään kaksin käsin töitä, jotta ulkomaalaiset valitsisivat Suomen vastaisuudessakin, lukuvuosimaksuista huolimatta.

– Ei tässä aleta pyyhettä kehään heittää, mutta myytävää tuotetta pitää kehittää esimerkiksi kokemuksellisemmaksi. Jos tuotetta ei kehitetä, niin tänne ei tule enää kukaan, sanoo Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön koulutuspäällikkö Matti Hirsilä.

Yle: Korkeakoulujen kansainvälisyys katkolla – lukuvuosimaksut vähentävät ulkomaalaisten kiinnostusta Suomeen (http://yle.fi/uutiset/3-9191126) 26.9.2016

Minulta on vienyt monta vuotta tajuta, että nämä ihan oikeasti pitävät ulkomaisten opiskelijoiden määrää kansainvälisyyden mittarina. Että kun suurin osa ilmaisen englanninkielisen tutkinnon perässä tulleista tipautetaan pois, on "korkeakoulujen kansainvälisyys katkolla".

Edit:

Quote from: YleEsimerkiksi Oulun yliopisto on pehmentämässä pakollisten opintomaksujen vaikutusta myöntämällä ensi vuonna kaikille opinto-ohjelmiinsa valituille ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille lukuvuosimaksun kattavan apurahan.

Ulkomaille lähteminen vaihtovuodeksi tai harjoittelemaan ei sekään ole niin suosittua kuin oletetaan. Joissakin kouluissa sinne pitää aktiivisesti painostaa opiskelijoita lähtemään, että saadaan numerot kuntoon. Joissakin oppilaitoksissa voi tietysti olla toisinpäinkin ja ulkomaille hakijoita on tungokseen asti.

Quote from: Roope on 27.09.2016, 10:08:42
Minulta on vienyt monta vuotta tajuta, että nämä ihan oikeasti pitävät ulkomaisten opiskelijoiden määrää kansainvälisyyden mittarina. Että kun suurin osa ilmaisen englanninkielisen tutkinnon perässä tulleista tipautetaan pois, on "korkeakoulujen kansainvälisyys katkolla".

On syytä huomata myös se, että myös yliopistoissa tutkijoina tai palkkalistoilla olevien suhteen arvostetaan aivan eksplisiittisesti sitä, että mahdollisimman moni henkilö on ei-suomalainen. Eli vähintäänkin sanotaan aivan suoraan suomalaisille Suomessa, että olet vähempiarvoinen ja ei-toivottu siksi, että et ole ulkomaalainen (ja/tai maahanmuuttajataustainen tai ei-valkoinen). Vaikka olisit kuinka hyvä, niin se ei riitä. Aina olisi kuitenkin parempi, jos et olisi suomalainen. Käytännössä joissain palkitsemistyyppisissä menettelyissä voi erilaisille toimintayksiköille aiheutua moitteita tai kenties jopa suoranaista rahojen menettämistä siitä, että nämä eivät ole riittävän ei-suomalaisia/kirjavia.

Ilmeisesti taustalla tähän on osaltaan opetusministeriöstä tuleva paimentaminen ja rahoituksella ohjaaminen:

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa
Opetus- ja kulttuuriministeriö
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tapahtumakalenteri/2012/03/Kansainvxlisyys_toimintatapana_liitteet/Tomi_Halonen_07032012.pdf

Quote
• Hallitusohjelma
...
– Suomalainen sivistys ja koulutus ovat avoimesti kansainvälisiä.
– Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä vahvistetaan.
– Uudistetaan korkeakoulutuksen rahoitus tukemaan mm. kansainvälistymistä
...
• Yliopistojen määrälliset tavoitteet – valtakunnallisen valmistelun lähtökohta
– Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat 8 950
– Vaihto-opiskelijat, yli 3 kk, lähtevät ja saapuvat 11 200
• Yliopistojen kv-tunnuslukutavoitteet
– Henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus / opetus- ja tutkimushenkilökunta
...
• Tutkimuksen kansainvälisyyden rahoitustekijöinä ulkomaalaisten suorittamat tohtorintutkinnot ja ulkomaalainen opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä laadun ohella kilpailtu kansainvälinen tutkimusrahoitus.

Huolestuttavaa, että yliopistoihin on palkattu niin typerää väkeä, että kokevat huonosti määritellyn "kansainvälisyyden" jonain itseisarvona, josta pitäisi suomalaisten maksaa.

Quote from: newspeak on 27.09.2016, 10:39:29
Huolestuttavaa, että yliopistoihin on palkattu niin typerää väkeä, että kokevat huonosti määritellyn "kansainvälisyyden" jonain itseisarvona, josta pitäisi suomalaisten maksaa.

Minkäs teet, kun rahanhaltija toimiva opetusministeriö käskee "kansainvälistymään" tai itkemään ja "kansainvälistymään". Ja jos ei muulla opetusministeriön vaatimuksiin päästä, niin kehitysmaista voi rahdata väkeä tilastoja kaunistamaan.

Vähän tiiviimmin tuota lainaamaani osuutta vastaava idea tässä:

OKM - Koulutuksen kansainvälinen yhteistyö
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/koulutuksen_kansainvaelinen_yhteistyoe/?lang=fi

Quote
Korkeakoulujen kansainvälistyminen on myös huomioitu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksen määräytymisperusteissa, joissa on mukana tekijänä mm. ulkomaisten suorittamat tutkinnot ja kansainvälinen opiskelijavaihto.

Lisää lapsellista mokutusta mokutuksen vuoksi täällä:

Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–2015
Opetusministeriön julkaisuja 2009:21
http://www.seamk.fi/loader.aspx?id=be016bff-d82c-4aa9-903f-8e0cd8c68c75

Koko kansainvälisyys pitäisi määritellä uudestaan. Tuo monikulttuurinen saasta, jota nykyään kaupataan kansainvälisyytenä, ei voi olla sitä. Juntteja kommariyliopistoja.

Quote from: newspeak on 27.09.2016, 11:29:26
Koko kansainvälisyys pitäisi määritellä uudestaan. Tuo monikulttuurinen saasta, jota nykyään kaupataan kansainvälisyytenä, ei voi olla sitä. Juntteja kommariyliopistoja.

Oikeastaan pitäisi palata kansainvälisyyden vanhaan määritelmään, johon ei kuulunut mikään mokusaasta.

Toisin sanoen juuri niin.

Quote from: Eino P. Keravalta on 19.07.2016, 12:31:48
Niillä on rahaa maksaa ihmiskauppiaalle 10 000 euroa, että pääsevät kumiveneeseen Välimerelle, mutta niillä ei ole laittaa satasta opiskeluun?

Turhapa se sitä satastakaan yliopistoon maksaa, jos ei osaa lukea ja kirjoittaa edes omalla kielellä. Matkan rahoitti mukavat partamullahit kansainvälisestä avustusjärjestöstä nimeltä ISIS.

QuoteEsimerkiksi Oulun yliopisto on pehmentämässä pakollisten opintomaksujen vaikutusta myöntämällä ensi vuonna kaikille opinto-ohjelmiinsa valituille ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille lukuvuosimaksun kattavan apurahan.

Oulun yliopiston fixaatio "kehitysmaiden nobel-lupauksiin" on lähes liikuttavaa. 

Quote from: Blanc73 on 27.09.2016, 11:47:13

QuoteEsimerkiksi Oulun yliopisto on pehmentämässä pakollisten opintomaksujen vaikutusta myöntämällä ensi vuonna kaikille opinto-ohjelmiinsa valituille ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille lukuvuosimaksun kattavan apurahan.

Oulun yliopiston fixaatio "kehitysmaiden nobel-lupauksiin" on lähes liikuttavaa.

Eiköhän pakkomonikulttuurisuus ole jotenkin koplattu mukaan yliopistorankingeihin yhtenä tekijänä, joka sitten täyttyy, mitä enemmän ulkomaaneläviä lipastolla liikkuu. En tiedä, mutta arvelisin olevan takana pakolla saada lisää ulkomaalaisia.

Quote from: Blanc73 on 27.09.2016, 11:47:13

QuoteEsimerkiksi Oulun yliopisto on pehmentämässä pakollisten opintomaksujen vaikutusta myöntämällä ensi vuonna kaikille opinto-ohjelmiinsa valituille ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille lukuvuosimaksun kattavan apurahan.

Oulun yliopiston fixaatio "kehitysmaiden nobel-lupauksiin" on lähes liikuttavaa.

Kaikesta päätellen yliopisto saa myöntämänsä apurahat jotain kautta takaisin. Tällaiset automaatit olisi pitänyt purkaa ihan ensimmäisenä.

Yliopistojen rahoitusmalliin liittyen tässä opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelma ensi vuodelle (2017): http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2016/04/rahoitusmalli2017.html

Yksinkertaistettu kaavio siitä: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/Liitteet/rahoitusmalli_2017_fi.pdf

Kaavion mukaan koulutusmäärärahoista 7,7 % on osoitettu kansainväliseen opiskelijavaihtoon ja ulkomaalaisten korkeakouluttamiseen. Tutkimuspuolella 15,2 % on osoitettu ulkomaalaisen koulutus- ja tutkimushenkilöstön palkkaamiseen ja kansainvälisesti kilpailtuun tutkimusrahoitukseen. Koulutus- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin kohdentuvaa jakoa ei ole sen tarkemmin määritelty kaaviossa. Pelkästään annettujen lukemien perusteella yliopistojen kansainvälistä touhua tuetaan erikseen vähintään 128 miljoonalla eurolla vuosittain.

Verrataan lukuja Skeptikon jo tänne antamiin lukuihin, vaikka ne olivatkin eri vuodelle:

Quote• Yliopistojen määrälliset tavoitteet – valtakunnallisen valmistelun lähtökohta
– Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat 8 950
– Vaihto-opiskelijat, yli 3 kk, lähtevät ja saapuvat 11 200

Tämä tarkoittaisi tutkinto-opiskelijoille 1 788 euron vuosittaista tukea per pää ja vaihto-opiskelijoille 2857 euroa vuosittain per pää. Yhden henkilön kouluttaminen on kuitenkin huomattavasti kalliimpaa, joten on sanomattakin selvää, ettei tuossa ole kaikki.

Vahteran blogi tuli vastaan, joten laitetaan sekin tänne:

Ulkomaiset opiskelijat suomalaisten kukkarolla
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2012/08/22/ulkomaiset-opiskelijat-suomalaisten-kukkarolla/

QuoteNigerialainen opiskelija Oyelowo Oyedayo menetti sydämensä Suomelle, eikä hän ole ainoa: Helsingin yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin jättiryntäys
Hakemuksia on tullut lähes tuplamäärä viime vuoteen verrattuna. Kansainvälisiä opiskelijoita kiehtoo muun muassa Suomen ilmasto.

Helsingin yliopisto on onnistunut kääntämään kansainvälisten maisteriohjelmien hakijamäärän roimaan kasvuun viime vuoden notkahduksen jälkeen.

Tänä vuonna Helsingin yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin tuli lähes 3 000 hakemusta. Opiskelupaikkaa on nyt tarjottu 700 valitulle hakijalle.

Lukuvuosimaksujen käyttöönotto viime syksynä pudotti hakijamäärät alimmilleen kymmeneen vuoteen. Aikaisemmin ilmaisen, mutta silti laadukkaan opetuksen vetovoimaan luottanut Helsingin yliopisto on lukuvuosimaksujen myötä samalla viivalla muiden yliopistojen kanssa.

Hakijoita on houkuteltu tänä vuonna muun muassa kohdennetun digimarkkinoinnin avulla. Myös opetustarjonta on myllätty uuteen uskoon.

– Kansainväliset maisteriohjelmat on laitettu kokonaan uusiksi. Niissä on nimenomaan huomioitu uusi tilanne lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen, yliopiston hakijapalveluiden päällikkö Sini Saarenheimo toteaa.

Sekä opetustarjonnassa että hakijamäärissä näkyy erityisesti nuorten kasvanut kiinnostus globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Hakijoiden suurimpia suosikkeja ovat ympäristöpohjaisten maisteriohjelmien lisäksi data science, computer science ja international business law.

Opiskelijat Intiasta ja Nigeriasta ihastuivat Suomeen
Länsi-Afrikan Nigeriasta Suomeen kaksi vuotta sitten saapunut Oyelowo Oyedayo on menettänyt sydämensä Helsingille ja koko Suomelle.

– Helsingin yliopisto on yksi maailman parhaista. Pidän myös kylmästä säästä, saunomisesta ja kesämökeistä.

Ennen lukuvuosimaksun käyttöönottoa noin kaksi kolmasosaa kansainvälisten maisteriohjelmien suorittajista on ollut Helsingissä ainakin vuoden päivät opiskelujen päättymisen jälkeen. Oyedayo ei vielä lukitse valintaansa.

– Haluan pitää tulevaisuuteni avoimena, voin mennä minne tahansa. Pysyisin mielelläni Suomessa, mutta se riippuu siitä, että minkälaisia mahdollisuuksia täällä on tarjolla, Oyelowo Oyedayo miettii.

Intialainen Suveda Vignesh Maran päätyi Suomeen osittain sattumalta.

– Lempibändini Poets of the Fall on täältä. En nähnyt heitä Intiassa, joten ajattelin tulla Helsinkiin, jos se onnistuisi helpommin täällä, Maran vitsailee.

Hänkään ei ole joutunut katumaan ratkaisuaan.

– Kaikkien pitäisi tulla tänne. Tämä on ollut ainakin minulle yksi elämäni parhaimmista päätöksistä. En osaa suomea kovin hyvin, joten se voi olla este työllistymiselleni täällä. Ehkä palaan valmistuttuani Intiaan.

Kansainvälisiin maisteriohjelmiin hyväksyttyjen opiskelijoiden joukossa on tänä vuonna eniten opiskelijoita Kiinasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.

– Nyt on jännä nähdä, että miten lukuvuosimaksu vaikuttaa Suomeen jäämiseen. Kun tutkinnosta maksetaan, niin opiskelijalla voi olla entistä selkeämpi urasuunnitelma joko Suomessa tai ulkomailla, Sini Saarenheimo huomauttaa.

https://yle.fi/uutiset/3-10148809

Seuraavaksi varmaan alkaa kampanja siitä, että jokaisella hakijalla on oikeus tulla valituksi, varsinkin jos on kehitysmaasta, hakukriteerit eivät täyty tai lähetetyt paperit vaikuttavat suoranaisilta väärennöksiltä. Ainakin pitää antaa oleskelulupa säälistä jos iho on tumma tai jumala on Allah. Tämähän se agenda on ollut turvapaikkapolitiikan suhteen.

^^ Miksi meidän on maksettava tuokin lysti? Onko meiltä kysytty?  ???   >:(

Quote from: Uuno Nuivanen on 07.04.2018, 16:56:08
^^ Miksi meidän on maksettava tuokin lysti? Onko meiltä kysytty?  ???   >:(

Koska olet valkoinen mies. Rasisteilta ei tarvitse kysyä.

Asiassahan ei olisi ongelmaa, jos tulijat olisivat sivistysmaalaisia. Heistä on meille yleensä hyötyä, kehitysmaalaisten kanssa asia tahtoo olla toisinpäin....

Voehan helv..... hemmetti että tämä touhu alkaa ottamaan aivoon.

Tämähän siitä seuraa, kun toitotetaan Suomen ilmaista korkeakoulua joka paikkaan. Nyt niitä tulijoita sitten on. Vähän kyllä epäilen, että nuo valintakriteerit opiskelijoille suomalaisten ja kansainvälisten välillä ei ole ihan samat. Sen verran kun on hajontaa osaamistasossa tuolta Lähi-Idän ja Afrikan suunnalta tulleilla "osaajilla". Tiedän kyllä että yliopistot pyrkivät valvomaan sisäänotettujen todellista osaamista pyytämällä todistukset kahteen kertaan henkilöltä itseltään, ja epäsuorasti myös ilmoittamalta yliopistoltaan, jonka olemassaolo tarkistetaan tunnettujen yliopistojen kautta. Lienee opittu kantapään kautta?

Tämä koulutuksen mallimaa voisi kylmän viileästi pudottaa kansainvälisten opiskelijoiden määrää yliopistoissa, eikä kukaan jäisi kyselemään. En jaksaisi kauhean kauaa luennoida kursseja, joissa suomalaisia on kolme kolmestakymmenestä, ja 10-15 % kuulijoista on vastuussa puolesta luentoihin tulevista keskeytyksistä (eli voitko toistaa, räpläsin justiinsa Facea). Mutta opetusministeriöstähän se tämäkin tavoite on saatu, ja täytäntöönpantu. Siinä on vaan sellainen pikku juttu, että omien havaintojeni pohjalta iso osa opiskelemaan otetuista kehitysmaalaisista kuuluisi enemmänkin ammattikorkeaan, ei yliopistoon. Tämä ei voi olla vaikuttamatta kurssisisältöihin ja niiden arvosteluun.

Kansainvälisten opiskelijoiden määrän romahdus olisi tosipuheessa keskimääräisesti hyvä asia Suomen yliopistoille. Koulutuspoliittisestikin tämä maa tekee jatkuvasti mokia, pistetäänpä aluksi kaistapäinen 30 %:a korkeakoulutetaan tavoite, ja murskataan korkeakoulututkintojen merkitys yleensäkään minkäänlaisen ajattelukyvyn osviittana. Sen jälkeen tuodaan kehitysmaista sakkia sisään, tajuamatta, että se etevin sakki on jo hakeutunut USA:aan tai Euroopan tunnetumpiin yliopistoihin. Tämän jälkeen sellainen juttu, että aika harvat suomalaiset yritykset palkkaavat kehitysmaista tullutta sakkia, ne jotka voivat, ovat kansainvälisiä yrityksiä jo muutenkin, muutamaa uskaliasta poikkeusta lukuunottamatta.

Käytännössä kyse on siitä, että käydään Suomesta hakemassa ilmainen koulutus, ratsastetaan yliopiston (vielä säilyneellä) maineella, ja siirrytään paremmin tuottaviin maihin tekemään sitten hommia.

Quote from: Kallan on 07.04.2018, 17:16:36
Asiassahan ei olisi ongelmaa, jos tulijat olisivat sivistysmaalaisia. Heistä on meille yleensä hyötyä, kehitysmaalaisten kanssa asia tahtoo olla toisinpäin....

Sitä voi miettiä millaiset ovat keskimääräiset intressierot esimerkiksi japanilaisten tai norjalaisten pyrkiessä opiskelemaan Suomeen, verrattuna vaikkapa nigerialaisiin. Tunnen muutaman suhteellisen harmittoman tällaisen nigerialaisen, mutta siltikin on ilmiselvää että tänne päässeitten norjalaisten ja japanilaisten akateeminen merkitys on yllättäen ollut aivan toista luokkaa, ja omallakin kohdalla luonut aidosti merkittäviä yhteyksiä.

Vaan mitäpä niistä. Monikulttuuri on se jutttu, eiksjee?

QuoteKäytännössä kyse on siitä, että käydään Suomesta hakemassa ilmainen koulutus, ratsastetaan yliopiston (vielä säilyneellä) maineella, ja siirrytään paremmin tuottaviin maihin tekemään sitten hommia.

Ja aina voi jäädä nojailemaan Hölmölän taikaseinään, konstit ovat monet.

Suomalaisten yliopistojen kannattaisi houkutella suomalaisia opiskelijoita, heidän kysyntänsä maailmalla opintojen jälkeen on kovaa.
En ole koskaan kuullut, että samaa voisi sanoa suomalaisen yliopiston käyneistä ulkomaalaisista.

Quote from: Uuno Nuivanen on 07.04.2018, 21:23:52

QuoteKäytännössä kyse on siitä, että käydään Suomesta hakemassa ilmainen koulutus, ratsastetaan yliopiston (vielä säilyneellä) maineella, ja siirrytään paremmin tuottaviin maihin tekemään sitten hommia.

Ja aina voi jäädä nojailemaan Hölmölän taikaseinään, konstit ovat monet.

Tätä ei itseasiassa tapahdu lähinnä kuin Afrikan koneinsinöörien osalta. Kauko-Aasiasta tulleilla on kunnianhimo vielä tallella, ja Suomessa ei todennäköisesti pääse kauhean pitkälle. Se valkenee heille nopeasti, että sellaisia bisneskuvioita, mitä heillä oli mielessä, ei täällä voi tehdä. Rahaa ei täällä saakaan samoja määriä, mitä samalla koulutuksella kotimaissaan. Lisäksi he joutuisivat kilpailemaan saman koulutuksen saaneiden suomalaisten kanssa, ja tämä on keskimääräisesti ongelma, jos suomalainen on ottanut opiskelun tosissaan.

Totta, suomalaisille korkeakoulutetuille on kysyntää maailmalla, kunhan vaan alat ovat järkeviä (yleensä tekniset tieteet, fysiikka tai lääketiede). Olen saanut toistakymmentä työtarjousta ulkomailla kulkiessani, ja olin kataistrooffihallituksen aikana hyvin lähellä jo lähteä täältä lätkimään pahimpina hetkinä. Suhteellisen hyvä sopeutuminen kylmään ilmanalaan on kuitenkin rajoittava tekijä omalta osaltani, ja Kanada vaikuttaa olevan jopa pahemmin sotkussa kuin Suomi. Sipilän hallituksen aloitus oli hyvä, mutta sitten lähti lapasesta kikyn kanssa, ja lopusta ei enää puhutakaan.

Kansanedustaja Iiris Suomela (vihr.) vaatii ulkomaalaisten (EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten) opiskelijoiden lukukausimaksujen poistoa, koska ne "karsivat köyhempien opiskelijoiden mahdollisuutta tulla Suomeen".

Suomela myös perustelee tätä "huoltosuhteen paikkaamisella".

Hänen argumenttinsa eivät kestä päivänvaloa, sillä lukukausimaksuja ei peritä täysimääräisesti nytkään (https://hommaforum.org/index.php/topic,94779.msg2867764.html#msg2867764). Vain kourallinen opiskelijoista joutuu maksamaan täyden lukukausimaksun. Lopuille myönnetään erisuuruisia apurahoja (lukukausimaksuun ja elinkustannuksiin). 

Mitä tulee "huoltosuhteen paikkaamiseen", verorahoitteisen korkeakoulutuksen tarjoaminen ei edistä sitä, koska ulkomaalaiset opiskelijat voivat ottaa maksuttoman koulutuksen vastaan ja häipyä tienaamaan toiseen maahan, jossa on matalammat tuloverot.


https://www.verkkouutiset.fi/iiris-suomela-ulkomaalaisten-lukukausimaksut-poistettava/?fbclid=IwAR32hp25OItM1S3-B0gBkc3izc73_KApK76lBwbEK2gWqrO5tQbS40BtCTw (17.11.2019)

QuoteIiris Suomela: Ulkomaalaisten lukukausimaksut poistettava

[...]

– Juhlapuheissa olemme aina halukkaita houkuttelemaan Suomeen lisää kansainvälisiä osaajia. Käytännössä jo oleskeluluvan saaminen, pankkitilin avaaminen tai työllistyminen on tehty erittäin hankalaksi. Lisäksi lukukausimaksut karsivat etenkin köyhimpien opiskelijoiden mahdollisuutta tulla Suomeen, Suomela listaa.

Hallituksen tavoitteena on houkutella kansainvälisiä opiskelijoita Suomeen. Valmistumisen jälkeisten oleskelulupien kestoa pidennetään kahteen vuoteen, minkä uskotaan helpottavan työllistymistä tai yrityksen perustamista Suomeen. Lisäksi hallitus selvittää lukukausimaksujen kompensointia maahan jääville EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille.


– Vihreiden tavoite on luopua kansainvälisten opiskelijoiden lukukausimaksuista kokonaan. Huippuosaajia löytyy muualtakin kuin vain varakkaista perheistä. Lisäksi ikääntyvä Suomi kaipaa kipeästi osaavaa työvoimaa. Yrityksiltä toivon rohkeutta näiden kansainvälisten osaajien rekrytointiin, sillä heillä on paljon annettavaa tälle yhteiskunnalle, Suomela sanoo.

Quote from: kivimies on 17.11.2019, 17:50:13

Mitä tulee "huoltosuhteen paikkaamiseen", verorahoitteisen korkeakoulutuksen tarjoaminen ei edistä sitä, koska ulkomaalaiset opiskelijat voivat ottaa maksuttoman koulutuksen vastaan ja häipyä tienaamaan toiseen maahan, jossa on matalammat tuloverot.

Aika suuri osa kait haluaisi jäädä Suomeen mutta ei oikein voi kun ei työllisty, ei Suomalaisella AMK tutkinolla juuri ole arvoa Suomen ulkopuolella, hyvä jos on Suomessa.. Heikkoon työllistymiseen voi olla monia syitä vähäisin ei varmaankaan ole täydellinen kielitaidottomuus kansallisissa kielissä. Eikös suomen ja ruotsin kieliset tutkinto-ohjelmat ole vieläkin maksuttomia AMK;oissa, maksu peritään vain englannin kielisissä tutkinto-ohjemissa.

Meikäläiseltä kysellään säännöllisen epäsäännöllisesti mahdollisuudesta opiskella ja suorittaa korkeakoulututkinto Suomessa. Nämä kyselijät ovat poikkeuksetta EU:n ulkopuolelta.

Oletuksena on että kaikki on ilmaista ja suomalaiset menestystarinat mm.  KELA, asumistuki, lapsilisät, äitiyspakkaus ja neuvola ovat heille usein tuttuja netin syövereistä. Ollaan kuulemma maailman onnellisimpiakin!

Hyvähän se on että Suomea on saatu brändättyä, mutta melko ruusunpunaisten lasien läpi siellä tunnutaan lukevan toimittajien sekä markkinointityyppien tekeleitä.

Sitten kun vastailen että ei täällä eläminen ilmaista ole niin seuraavaksi kuulen että voivat tehdä töitä (kun täällä oleva työvoimapulakin on saatu markkinoitua ulkomaille.)
Entäpä suomenkielen osaaminen? Aha, siis ei ole. Eihän siinä sitten, tervetuloa ja onnea vaan.

Tänään tajusin että koko "EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat maksavat lukukausimaksuja" on yksi suuri kusetus koska he saavatkin suomalaisten verorahoista kustannetut apurahat joilla kuittaavat nuo maksut. Samalla suomalaiset viettää välivuosia opiskelupaikkaa odottaen koska opetusresurssit menee ulkomaalaisille. Ja kokoajan suurempi osuus opetuksesta muutetaan englanninkieliseksi ja ollaan kohta käytännössä palattu siihen menneisyyteen kun suomalainen ei voinut opiskella omalla äidinkielellään.

Quote from: Scruton on 19.04.2023, 16:56:53
Tänään tajusin että koko "EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat maksavat lukukausimaksuja" on yksi suuri kusetus koska he saavatkin suomalaisten verorahoista kustannetut apurahat joilla kuittaavat nuo maksut. Samalla suomalaiset viettää välivuosia opiskelupaikkaa odottaen koska opetusresurssit menee ulkomaalaisille. Ja kokoajan suurempi osuus opetuksesta muutetaan englanninkieliseksi ja ollaan kohta käytännössä palattu siihen menneisyyteen kun suomalainen ei voinut opiskella omalla äidinkielellään.

Muistan aikanaan kurssin "digitaalinen suodatus", jossa rakennettiin matlabilla erilaisia filttereitä ja pyöriteltiin FFT-muunnoksia ja muuta diskreeteille signaaleille. Suhteellisen korkealentoista matikkaa ja varsin työläs. Meni allekirjoittaneen tajunnan ylätasolle.

Seuraavana vuonna ilmoitettiin: Digitaalisen suodatuksen jatkokurssi luennoidaan vain englanniksi, koska on niin vähän osallistujia ja niistä kolme (tjsp) oli kiinalaisia. Eli yli hilseen kurssin jatkokurssiin siirtyessä opetuskieli vaihdettiin rallienglanniksi ja vituixmän. Viimeinen kurssi minkä suoritin ko. opinahjossa oli digitaalisen suodatuksen jatkokurssi suullisesti kirjatenttinä suoraan apulaisproffalle/yliassistentille, joka armahti minua, jotta sain paperit ulos talosta.

Eli parin kiinalaisen vuoksi vaihdettiin kieli kesken opintomodulin englanniksi, eikä suomenkielistä vaihtoehtoa ollut tarjolla. Eräs tuttu megabrain vain piti hienona opiskelukielen vaihtoa, sillä "alan kirjallisuus on kuitenkin kaikki englanniksi". En minä halunnut alkaa lukea alan kirjallisuutta vaan halusin paperit ulos siitä koulusta jotta pääsisin työelämään.

Ja samaan aikaan somalit saapuivat Hervantaan. Nahkatakkeineen ja kultakäätyineen. Ja minusta tuli persu ennen kuin perussuomalaista puoluetta edes oli olemassa.

-i-

 :)

Saaga jatkuu, tämä on ihan oikea farssi. Mitä mahdollisuuksia Laurealla on potkia maasta ulos porukkaa, joka ei saa rahoja perille niiden kierrettyä maakunnan kautta?

Onko Laurea oikeudellinen toimija? Kunnon Ylenantoa taas, että vedetään merkkimäärä täyteen ja kaffelle.

"Laurean kenialaisopiskelijat saivat allekirjoitettavaksi sopimuksen, joka velvoittaa heidät maksamaan opinnot itse tai edessä on lähtö maasta
Jos oppilas ei allekirjoita sopimusta, tämän opiskeluoikeus todennäköisesti päättyy. Uasin Gishun maakuntaa ei sopimuksen mukaan saa syyttää ongelmista koulutuksessa."

Ja "Laurea on tehnyt tilauskoulutussopimuksen vain Uasin Gishun maakunnan kanssa, ja maakunta on tehnyt edelleen sopimuksen opiskelijoiden kanssa. Laurealla ja opiskelijoilla ei siis ole keskinäistä sopimusta."

"Maakunta ei myöskään ole vastuussa, jos opiskelija omista laiminlyönneistään johtuen menettää opinto-oikeutensa, ja tämä johtaisi karkoitukseen Suomesta."

Loput linkin takaa, tässä vain muutamia poimintoja. Siis vanhempien rahat kulkevat maakunnan kautta, ja sitten Laurea saa fyffensä ja opiskelu voi jatkua. Sit mä heräsin ja päästin kissan ulos.

https://yle.fi/a/74-20028156

(Jutun mukaan "Laurea vahvistaa Ylelle, että yksi Laurean kenialaisopiskelijoista menehtyi tällä viikolla."

En tanssi haudalla, mutta kuolinsyytä voi olla aika monta erilaista, kenialaisuus ei käsittääkseni ole lääketieteessä luokiteltu kuolinsyy.)

Quote from: Niobium on 23.04.2023, 09:37:52
"Laurean kenialaisopiskelijat saivat allekirjoitettavaksi sopimuksen, joka velvoittaa heidät maksamaan opinnot itse tai edessä on lähtö maasta
Jos oppilas ei allekirjoita sopimusta, tämän opiskeluoikeus todennäköisesti päättyy. Uasin Gishun maakuntaa ei sopimuksen mukaan saa syyttää ongelmista koulutuksessa."

Ja "Laurea on tehnyt tilauskoulutussopimuksen vain Uasin Gishun maakunnan kanssa, ja maakunta on tehnyt edelleen sopimuksen opiskelijoiden kanssa. Laurealla ja opiskelijoilla ei siis ole keskinäistä sopimusta."

Joskus näin jonkun YLE:n uutispläjäyksen aiheesta kenialaisopiskelijat. Toimittelija oli savimajassa, jossa oli opiskelijoiden perheenjäseniä ja vanhempia sekä maakunnan/valtion edustajia.

Perheenjäsenet vannoivat yhteen ääneen maksaneensa maakunnalle opiskelijoiden maksut ja maakunnan piti ne välittää suomeen. Mutta sitten välissä joku korruptoitunut gepardihattu oli unohtanut maksella näitä maksuja ja nyt Suomen pitää armosta antaa ilmainen opiskelu nuorille, joiden rahat gepardihattu vei, koska vanhemmilla ei ole rahaa enempää. Viimeinenkin lehmä on myyty.

Näin on kohtuutonta rankaista täällä olevia opiskelijoita tai näiden rutiköyhiä perheitä gepardihattujen keikauksista. Siksi on oikein periä se raha suomalaiselta veronmaksajalta koska euroopan rikkaimpia maita ja rakenteellista sitäsuntätä.

-i-

MUOKS: Unohdin orjalaivojen tervan.

Quote from: Niobium on 23.04.2023, 09:37:52
"Laurean kenialaisopiskelijat saivat allekirjoitettavaksi sopimuksen, joka velvoittaa heidät maksamaan opinnot itse tai edessä on lähtö maasta
...
(Jutun mukaan "Laurea vahvistaa Ylelle, että yksi Laurean kenialaisopiskelijoista menehtyi tällä viikolla."

Kenyan student under Finland program takes own life – Nairobi News
https://nairobinews.nation.africa/kenyan-student-under-finland-program-takes-own-life/

QuoteA Kenyan student on the Finland programme died by suicide in his hostel room on Tuesday, April 18 under unclear circumstances.

Rodgers Kipruto Kosgei, from Kesses in Uasin Gishu County, studied nursing at Laurea University's Tikkurila campus.

His body was reportedly found hanging in his room days after his family reported him missing.
...
Bii said he was shocked to learn of the student's death, who left Kenya in September 2022 to pursue his studies under the county's overseas education programme.
...
Before studying nursing in Finland, Kipruto worked at Mediheal Hospital in Nakuru.
...
Last month, three Finnish universities, namely Laurea University, Jyvaskylla University, and Tampere University, threatened to withdraw and deport 91 Kenyan students over fee arrears.

My Son regretted going to Finland: Father of Kenyan student who committed suicide speaks - Diaspora Glitz Magazine
https://diasporaglitzmagazine.com/my-son-regretted-going-to-finland-father-of-kenyan-student-who-committed-suicide-speaks/

QuoteThe African community in Finland was thrown into mourning when the shocking death of  Rodgers Kipruto, 28, who was a nursing student at Laurea University, Tikkurila Campus went viral. He is reported to have died by suicide in his hostel out of frustration over the controversial education programme from Kenya to Finland.

The deceased is among the 202 Kenyan students from Uasin Gishu county who arrived in Finland to pursue their education in three Finnish universities. A number of the students are said to have already been deported back to Kenya while some have received notice of deportation for the failure of paying school fees.

"My son had a better job working as a nurse aide in Kenya. He regretted going to Finland." the father of the deceased said.
...
The 26-year-old took his life, citing frustrations in the foreign nation, following the stand-off between the county government and parents on modalities of settling the fee arrears to enable him to continue with his studies. He was a student at Laurea University, which reportedly discontinued studies of the Kenyan students and threatened to deport them over fee arrears.
...
"My son died due to depression," his father said at their Kesses home. He spoke with a lot of difficulties, fighting tears that rolled down his cheeks effortlessly- the pain so evident. Mourners had gathered at the home to mourn with the family.

Mr Kemboi, the elder brother to Mr Kipruto recounted his last moments with the deceased, moments before he died by suicide. He said his late brother complained about going through difficulty in Finland. He did some menial jobs for survival and also got some support from the Adventist church and Kenyan friends

Quote from: Skeptikko on 25.04.2023, 10:12:46
My Son regretted going to Finland: Father of Kenyan student who committed suicide speaks - Diaspora Glitz Magazine
https://diasporaglitzmagazine.com/my-son-regretted-going-to-finland-father-of-kenyan-student-who-committed-suicide-speaks/

Tässä vielä vähän jatkoa:

EXCLUSIVE: Deceased student Rodgers Kipruto planned return after frustrations in Finland – Nairobi News
https://nairobinews.nation.africa/exclusive-deceased-student-rodgers-kipruto-planned-return-after-frustrations-in-finland/

QuoteThe student who is based at the Laurea University of Applied Sciences revealed the deceased, namely Rodgers Kipruto, was depressed and had sought to travel back to Kenya but was discouraged by some friends.
...
The student who spoke to Nairobi News explained the deceased initially entertained the thought of travelling back to Kenya in June 2023. His decision was arrived at owing to the tough times and challenges he was facing in Finland.

The chat shared by one of the students in Finland shows that the deceased had planned to travel back home.
...
A student noted that although they have continued with their studies since two weeks ago, most of the students felt they were duped by the county government.

"Life is hell out here, I wish the county would have told us the truth, we resigned from well-paying Permanent and pensionable (PnP) jobs in Kenya thinking we are going to be trained as professional nurses in Finland as promised by the county.

"We were also told that we will complete our degree course within one year, only to be shocked when we were told that the course will take 2 and half years, and the county had paid a fee for only the first semester and accommodation for 4 months, yet we had paid a fee for the all year and accommodation for 6 months," another student stated.

Jos tässä maassa tutkivaa journalismia vielä olisi lupa harjoittaa niin olisihan tuonkin lapsipolon henki ehkä säästynyt, jos siis toimittelijoita olisi riittänyt näitä suurten visioiden koulutusvientipalveluita ja niiden juuristoja penkoa. Mutta helpompi on tietenkin elää uskossa ja toivossa että kaikki todellakin on sitä mitä korviin kuuluu vaikka silmät ehkä jotain muuta näkevätkin.  :facepalm:

Opiskelijain asiaa tärkeämpää oli nyt virkakyösteille ja nyyhkytoimittelijoille saada alttarille aidon_suomalaisen_rakenteellisen_rasismin oikeanlainen ihmisuhri.

Lopuksi vetoomus kaikille nuiville: Jakakaa näitä kenialaisen mediain kertomuksia kaikissa mahdollisissa instansseissa.

Suomi on synkkä ja surkea maa, oikea riistohelvetti melkein jokaiselle joka täällä asuu.
Ikäänkuin meillä ei olisi riittävästi omia nuoria ja nuoria aikuisia masentuneita ja suisidaalisia, pitää Afrikastakin tuoda tänne nuoria miehiä masentumaan ja itsensä tappamaan. Tai polkemaan pizzoja Woltti-kuskina. Orjatyöhön. Se on sitä suvaitsevaisuutta tämä.
Ja omat nuoremme jäävät ilman opiskelupaikkaa, syrjäytyvät ja masentuvat. Leikkiä ihmisten elämällä.

Aidosti ikävä kuolemantapaus, ja totean saman kuin vuosia sitten totesin norjalaisen länsiafrikkalaisen tappajan tapauksessa: onneksi joku sentään tienasi tällä, muuten olisi ollut täysin turha murhenäytelmä. /sarkasmi

Iski todellisuus naamalle laurean tyypeille.Jonkun fantastisen hyvä idea tuoda afrikkalaisia opiskelijoita suomeen opiskelemaan ei oikein toiminut.:D

Quote from: Skeptikko on 25.04.2023, 14:10:49

EXCLUSIVE: Deceased student Rodgers Kipruto planned return after frustrations in Finland – Nairobi News
https://nairobinews.nation.africa/exclusive-deceased-student-rodgers-kipruto-planned-return-after-frustrations-in-finland/

QuoteThe student who is based at the Laurea University of Applied Sciences revealed the deceased, namely Rodgers Kipruto, was depressed and had sought to travel back to Kenya but was discouraged by some friends.
...
The student who spoke to Nairobi News explained the deceased initially entertained the thought of travelling back to Kenya in June 2023. His decision was arrived at owing to the tough times and challenges he was facing in Finland.

The chat shared by one of the students in Finland shows that the deceased had planned to travel back home.
...
A student noted that although they have continued with their studies since two weeks ago, most of the students felt they were duped by the county government.

"Life is hell out here, I wish the county would have told us the truth, we resigned from well-paying Permanent and pensionable (PnP) jobs in Kenya thinking we are going to be trained as professional nurses in Finland as promised by the county.

"We were also told that we will complete our degree course within one year, only to be shocked when we were told that the course will take 2 and half years, and the county had paid a fee for only the first semester and accommodation for 4 months, yet we had paid a fee for the all year and accommodation for 6 months," another student stated.

Kukas ottaa vastuun tästä työvoimapulan tuoreimmasta uhrista? Yleisesti ottaen ei kukaan koskaan ota vastuuta mistään, ihmisiä houkutellaan valheilla Suomeen ja todellisuus lyö näpeille.
Yleisesti ottaen netissä päivystää n+1 suomihehkuttajaa, jotka kehuu suomea joka mahdollisella alustalla ja totuustaso on luokkaa ranskalaiset liikemiehet tulee Suomeen työmatkoille että saa ostaa parhaita viinejä Alkosta halvalla ottaakseen ne mukaansa kotiin Ranskaan, koska alkossa on maailman paras valikoima ja maailman paras hinta-laatusuhde.
Näitä sitten on eri alustat kuten reddit pullollaan, ja tietenkin tuo onnellisin, parhain, ei korruptiota, valtaisa työvoimapula, maailman paras elintaso diipadaapa joitain saa houkuteltua.

Totuus kun selviää ei ehkä kaikki ihan ole tyytyväisiä, oli sitten woltkuski, marjanpoimija tai opiskelija jossain maakunnan ammattisurkeassa.
Jos maassa on todellista tarvetta ja menestystä on vara maksaa kansainvälisen tason palkkaa ja tulijoita riittää, miksi muuten USA on kasvanut 2010 jälkeen 308 miljoonasta 332 miljoonaiseksi..

Itselläkin 3 entistä suomalaista tuttua asuu siellä, ja toivottavasti tulevaisuudessa itsekin.. ei sinne varsinaisesti tarvitse haalia väkeä mistään vinkuintiasta valehtelemalla, kyllä sinne tulijoita on myös fiksuista maista, ainakin paljon enemmän mitä Suomi ikinä tarvitsisi, joten Suomessa jos siirrytään piirun verran yhteiskunnallisesti Amerikan suuntaan, tulee niitä osaajiakin ilman mitään valehtelua suut ja korvat täyteen.

Quote from: Scruton on 19.04.2023, 16:56:53
Tänään tajusin että koko "EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat maksavat lukukausimaksuja" on yksi suuri kusetus koska he saavatkin suomalaisten verorahoista kustannetut apurahat joilla kuittaavat nuo maksut. Samalla suomalaiset viettää välivuosia opiskelupaikkaa odottaen koska opetusresurssit menee ulkomaalaisille. Ja kokoajan suurempi osuus opetuksesta muutetaan englanninkieliseksi ja ollaan kohta käytännössä palattu siihen menneisyyteen kun suomalainen ei voinut opiskella omalla äidinkielellään.

Itse sellaan eri mieltä että opiskelin kyllä englanniksi koko maisterivaiheen ja en olisi kyllä missään nimessä halunnut mitenkään muuten, tarkoitus oli alusta saakka koulujen jälkeen muuttaa ulkomaille, ja sen teinkin. Siksi ei hirveästi kiinnostanut opiskella pienellä kielellä ja vielä jotain Suomi-spesifiä. Jos Suomessa olisi elintaso ja ostovoima edes sinnepäin kunnossa ja näkymät hyvät olisi kiinnostanut ehkä enemmin opiskella juristiksi. No nyt näin, koska en halunnut tuhlata vuosia siihen että osaaminen vanhenee kolmessakymmenessä sekunnissa sillä hetkellä kun lentokone nousee helsinkivantaalta.

Quote from: Dangr on 19.04.2023, 22:07:58
Virolaiset tulevat opiskelemaan tänne ilmaiseksi ja suomalaisnuoret maksaa itsensä ja suvun kipeäksi että pääsevät opiskelmaan viroon koska eivät päässeet kotimaan yliopistoihin.

Jotain kipeätä koko asiassa.

Jaa jostain syystä ikinä tavannut yhtään järkevän maan opiskelijaa, pelkkiä venäläisiä ja kiinalaisia, ja Afrikkaa ja Irania päälle. Iranilaiset noista fiksuimpia

Quote from: Inca on 26.04.2023, 09:03:40
Itselläkin 3 entistä suomalaista tuttua asuu siellä, ja toivottavasti tulevaisuudessa itsekin.. ei sinne varsinaisesti tarvitse haalia väkeä mistään vinkuintiasta valehtelemalla, kyllä sinne tulijoita on myös fiksuista maista, ainakin paljon enemmän mitä Suomi ikinä tarvitsisi, joten Suomessa jos siirrytään piirun verran yhteiskunnallisesti Amerikan suuntaan, tulee niitä osaajiakin ilman mitään valehtelua suut ja korvat täyteen.

Jaa jostain syystä ikinä tavannut yhtään järkevän maan opiskelijaa, pelkkiä venäläisiä ja kiinalaisia, ja Afrikkaa ja Irania päälle. Iranilaiset noista fiksuimpia

Liitteenä USAn suurimmat ulkomaalaisten opiskelijoiden lähtömaat.

Kävin juuri Melbournessa, katukuvassa on hyvin paljon opiskelijoita, iso osa Kiinasta, myös Intiasta paljon. Tuskin on samanlaisia hankaluuksia maksujen kanssa, tuolla maksetaan koulutus ja elatus myös itse. Tietty nämä ryhmät eivät olisi oikeanlaista kansainvälisyyttä, kun eivät tuottaisi Laurean johtajille maailmanparantajan oloa.

Quote from: sakarit on 26.04.2023, 12:19:10
Tietty nämä ryhmät eivät olisi oikeanlaista kansainvälisyyttä, kun eivät tuottaisi Laurean johtajille maailmanparantajan oloa.

Ja Vesterbackalle tuloja.

Kökkö homma, että teki tuollaisen päätöksen.Eikä tämä maailman kolkka ole helppo kantisnuorillekaan, saatikka sitten henkilölle, joka tulee täysin erilaisesta kulttuurista.

Ymmärsin lainauksista että maakunta oli vedättänyt ihan huolella. Eikä todellisuus ollutkaan ihan niin kiva. Voi olla, että perhe on tosiaan myynyt viimeisenkin lehmän ja vienyt rahat maakunnan toimistoon, jonne ne sitten ovat hävinneet. Ei tuollaisessa tilanteessa itsekään kauheasti naurattaisi.

Nyt sitten vastuukysymyksiin, jos ihminen tekee oman päätöksensä, niin olisiko voitu välttää vaikka niin, että maakunta olisi maksanut etukäteen opintomaksut? Palautettaisiin suhteessa, jos opinnot eivät onnistuisikaan.

Tällöin paskarakoon jäisi maakunta, jonka olisi pakko katsoa perään, että tänne tulee motivoituneita opiskelijoita, joille kerrotaan etukäteen, että täällä on kylmä, sataa ja tuulee. Ihme kieli, natiivit ovat introvertteja ja poliisille ei kannata heiluttaa seteliä.

Quote from: Niobium on 26.04.2023, 13:40:10
Ymmärsin lainauksista että maakunta oli vedättänyt ihan huolella. Eikä todellisuus ollutkaan ihan niin kiva. Voi olla, että perhe on tosiaan myynyt viimeisenkin lehmän ja vienyt rahat maakunnan toimistoon, jonne ne sitten ovat hävinneet. Ei tuollaisessa tilanteessa itsekään kauheasti naurattaisi.

Nyt sitten vastuukysymyksiin, jos ihminen tekee oman päätöksensä, niin olisiko voitu välttää vaikka niin, että maakunta olisi maksanut etukäteen opintomaksut? Palautettaisiin suhteessa, jos opinnot eivät onnistuisikaan.

Ei tuossa ole mielestäni mitään epäselvyyttä, että vastuussa ovat järjestelyt Suomen päässä hyväksyneet "koulutusviejät", jotka luultavasti ovat olleet asiassa aloitteellisia. Maksakoon he omasta pussistaan korvauksia sekä opiskelijoille että Suomen valtiolle, joka tämänkin näytelmän on viime kädessä kustantanut.

On ilmiselvää, että juuri noin se "koulutusvienti" menee, jos sen annetaan mennä (vrt. thaimaalaiset marjanpoimijat), eikä Suomen pään tietämättömyys lähtömaan yksityiskohdista voi olla enää puolustus.

Lisää tästä surkeasta ihmiskaupasta ja kehitysmaalaisten hyväksikäytöstä. Nyt osa höynäytetyistä joutuu jo toimimaan prostituoituina:

HBL: Hankkeeseen osallistuminen on ajanut Suomessa opiskelevia kenialaisia taloudelliseen ahdinkoon – osa turvautunut prostituutioon
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009551909.html

Quote
KOULUTUKSEEN osallistuvien oli HBL:n mukaan määrä saapua Suomeen opiskelemaan Keniassa Uasin Gishun maakuntahallinnon myöntämän stipendin turvin.

HBL:n mukaan opiskelijat perheineen joutuivat kuitenkin maksamaan kotimaassa hankkeeseen osallistumisesta tuhansia euroja. Määrät ovat moninkertaisia maan keskimääräiseen kuukausituloon verrattuna.

Osa lehden haastattelemien opiskelijoiden perheistä joutui ottamaan velkaa tai myymään omaisuuttaan rahoittaakseen opinnot Suomessa.

Lehden mukaan jotkut opiskelijat ovat turvautuneet erilaisten töiden ohella jopa prostituutioon rahoittaakseen opiskelua Suomessa. HBL kertoo myös, että Kenian mediassa on kerrottu Suomessa opiskelleen tehneen itsemurhan tilanteen vuoksi.

"Häpeän, kuinka tyhmä olin kun en ottanut selvää mitä tämä on ennen kuin lähdin. Meidän viranomaisemme ovat huijanneet meitä ja olemme koulujemme hylkäämiä. Kadun tänne saapumista päivittäin", yksi lehden haastattelemista opiskelijoista kertoo.

Ja tässä maksumuurin takana oleva HBL:n juttu mihin yllä oleva Hesarin juttu perustuu:

"Livet i Finland blev en mardröm" – hyllad utbildningsexport till Kenya har lett till prostitution
https://www.hbl.fi/artikel/b08413ff-06fb-4271-b32e-38e145ca8515

QuoteEn ekonomisk fullträff för yrkeshögskolorna, skuld och tragedier för de kenyanska studerande, som nu vittnar för HBL om hur de tvingats in i osäkra arbetsförhållanden och prostitution. En familj säger att situationen i Finland ledde till en 26-årings död.

Ja Googlen englanniksi konekääntämä versio:

Quote
"Life in Finland became a nightmare" - acclaimed education export to Kenya has led to prostitution

A financial hit for the polytechnics, debt and tragedies for the Kenyan students, who are now testifying for HBL about how they were forced into unsafe working conditions and prostitution. A family says the situation in Finland led to the death of a 26-year-old.

Ja tässä aiempi, myös maksamuurin takana oleva Suomen Kuvalehden juttu, joka myös mainitaan Hesarin jutussa:

Suomen hoitaja­pulaa piti helpottaa kenialaisilla – syntyi poikkeuksellinen vyyhti, josta opiskelijat maksavat kovimman hinnan - Suomenkuvalehti.fi
https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/suomen-hoitajapulaa-piti-helpottaa-kenialaisilla-syntyi-poikkeuksellinen-vyyhti-josta-opiskelijat-maksavat-kovimman-hinnan/

Quote
Suomalaiset oppilaitokset ovat ryhtyneet joukolla yhteistyöhön Kenian maakuntien kanssa. Siitä piti tulla järjestely, jossa kaikki voittavat. Oppilaitokset kouluttaisivat kenialaisia hoitajiksi. Suomi saisi hoitajia, oppilaitokset rahaa ja maakunnat rahalähetyksiä Suomesta. Sitten asiat alkoivat mennä solmuun.

Suomalaiset oppilaitokset ovat viimeisen parin vuoden aikana solmineet hengästyttävää tahtia sopimuksia kolmen kenialaisen maakunnan kanssa.

Useiden miljoonien eurojen sopimusten pitäisi tuoda maakunnista lähemmäs 800 opiskelijaa ainakin yhteentoista suomalaiseen ammatti- ja ammattikorkeakouluun. He opiskelisivat hoito-, siivous- ja insinöörialoilla, joilla Suomessa on pulaa työntekijöistä.
...
Uasin Gishun maakunnan maksut kolmelle oppilaitokselle ovat myöhästyneet. Laurea tiedotti 14. helmikuuta katkaisevansa opiskelijoiden opinnot, mikäli maksua ei kuulu kuun loppuun mennessä. Opiskelijoita uhkaisi silloin myös käännytys. Laurea opettaa Suomessa 67:ää kenialaista sairaanhoitajiksi.

Huolta herättävät myös joidenkin Suomessa opiskelevien kenialaisten toimeentulovaikeudet.
...
Sen piti olla "täydellinen win-win", kuten Aamulehti otsikoi (https://www.aamulehti.fi/hyvaelama/art-2000008184153.html) elokuussa 2021: kenialaiset nuoret tulevat Tampereelle opiskelemaan ja saavat valmistuttuaan Suomesta töitä. Suomi saa kipeästi kaipaamiaan hoitajia ja TAMK ja TAKK tahkoavat rahaa. Eivätkä suomalaiset maksa penniäkään: kaiken kustantaa opiskelijoiden kotimaakunta Keniassa.

"Suomen historian suurin tilauskoulutustutkintojen kauppa Keniaan", hehkutti puolestaan Laurea 10 miljoonan euron sopimusta tammikuussa 2022.
...
Vuotta myöhemmin opiskelijoista on saapunut Suomeen vain pieni osa. Uasin Gishun maakunta on maksanut Laureassa viime syksynä aloittaneiden opiskelijoiden kevään opintomaksut vain helmikuun loppuun.

Opiskelijoille asiasta kerrottiin vasta helmikuun toisella viikolla, päivä sen jälkeen, kun SK oli kysynyt Laurealta opiskelijoille tiedottamisesta. Koski kiistää, että asioilla olisi yhteyttä. Hän sanoo, että opiskelijoille ei kerrottu aiemmin, koska haluttiin olla varmoja, että kyse ei ole virheestä tai häiriöstä.

Opiskelijoita uhkaa myös asunnon menetys. Lohjalla ja Tikkurilassa he majoittuvat Forenomilta vuokratuissa asunnoissa, joiden vuokrat on maksettu vain tammikuun loppuun, Porvoossa kuukautta pidempään.
...
Yle kertoi (https://yle.fi/a/74-20009582) joulukuussa, että maakunnan maksuja TAMKille ja TAKKille erääntyi jo kesäkuussa. Yhteensä rästissä on noin 200 000 euroa. Niitä ei ole "länsimaisesta näkökulmasta maksettu", TAMKin liiketoiminnan johtaja Carita Prokki muotoili SK:lle tammikuussa.
...
Lakimuutos mahdollisti tilauskoulutusten järjestämisen ammattikorkeakouluille vuonna 2019 ja ammattikouluille vuonna 2022. Tilauskoulutuksissa jokin julkinen tai yksityinen taho tilaa kokonaisen koulutuksen.

Tilauskoulutusten yksi tavoite on Suomen osaajapulan helpottaminen. Työ- ja elinkeinoministeriössä on arvioitu, että Suomi t­arvitsee vuoteen 2030 mennessä 200 000 työntekijää lisää sote-alalle. Heistä vähintään 20 000:n on tarkoitus tulla ulkomailta.

QuoteYle kertoi joulukuussa, että maakunnan maksuja TAMKille ja TAKKille erääntyi jo kesäkuussa. Yhteensä rästissä on noin 200 000 euroa. Niitä ei ole "länsimaisesta näkökulmasta maksettu", TAMKin liiketoiminnan johtaja Carita Prokki muotoili SK:lle tammikuussa.

Mutta neekeriläisestä näkökulmasta on, vaikka rahat eivät tamkin tilille tulleetkaan, vaan jäivät jonkun heimopäällikön taskuun.  :roll:

Eiköhän hölmöläisveronmaksajan karttuisa käsi tämänkin hoida. Kotiinsahan kenialaiset eivät enää lähde.

QuoteLehden mukaan jotkut opiskelijat ovat turvautuneet erilaisten töiden ohella jopa prostituutioon rahoittaakseen opiskelua Suomessa.

Joissain tapauksissa prostituutio on saattanut kuulua ihan 'opintosuunnitelmaan'.  ???

Quote from: Skeptikko on 29.04.2023, 09:52:03

Quote
Sen piti olla "täydellinen win-win", kuten Aamulehti otsikoi (https://www.aamulehti.fi/hyvaelama/art-2000008184153.html) elokuussa 2021: kenialaiset nuoret tulevat Tampereelle opiskelemaan ja saavat valmistuttuaan Suomesta töitä. Suomi saa kipeästi kaipaamiaan hoitajia ja TAMK ja TAKK tahkoavat rahaa. Eivätkä suomalaiset maksa penniäkään: kaiken kustantaa opiskelijoiden kotimaakunta Keniassa.

Miksi kehitysmaa maksaisi teollisuusmaalle siitä että kehitysmaasta lähtee ihmisiä pois? Ajatus varmasti on ollut, että kehitysmaakin hyötyy asiasta jotenkin. Joko perheenyhdistämisten kautta, tai sitten hoitajat elävät niukasti ja lähettävät palkkarahaansa pois Suomesta. "Täydellinen win-win" joo-o.

 :)

Kenian maakunnissa pitävät varmaan luonnollisena, että voivat osan maksuista ottaa itselleen, kuten kehitysyhteistyöprojekteissakin, ja arvelevat että sama meno on opiskelijat vastaanottavassa päässäkin. Välimiehinä tuollaisissa toimineet konsultit eivät aina ole olleet niitä rehellisimpiä ja ovat voineet antaa Kenian puolelle epäselvän kuvan henkilökohtaisen rikastumisen mahdollisuuksista.

Ihan hyvä projekti, jos se toteutettaisiin EU-tuella etelä-eurooppalaisten ja itäeurooppalainen oppilaitosten kanssa

Quote from: Outo olio on 29.04.2023, 11:52:51

Quote from: Skeptikko on 29.04.2023, 09:52:03

Quote
Sen piti olla "täydellinen win-win", kuten Aamulehti otsikoi (https://www.aamulehti.fi/hyvaelama/art-2000008184153.html) elokuussa 2021: kenialaiset nuoret tulevat Tampereelle opiskelemaan ja saavat valmistuttuaan Suomesta töitä. Suomi saa kipeästi kaipaamiaan hoitajia ja TAMK ja TAKK tahkoavat rahaa. Eivätkä suomalaiset maksa penniäkään: kaiken kustantaa opiskelijoiden kotimaakunta Keniassa.

Miksi kehitysmaa maksaisi teollisuusmaalle siitä että kehitysmaasta lähtee ihmisiä pois? Ajatus varmasti on ollut, että kehitysmaakin hyötyy asiasta jotenkin. Joko perheenyhdistämisten kautta, tai sitten hoitajat elävät niukasti ja lähettävät palkkarahaansa pois Suomesta. "Täydellinen win-win" joo-o.

Suomi maksaa Kenialle kehitysmaa-apua 2021-2024 32 miljoonaa ( https://um.fi/kehitysyhteistyo-kenia ).

"Täydellinen win-win"  :facepalm:

Kyllä tämä vaikuttaa enemmänkin siltä tyypilliseltä haittamaahanmuutolta ja keplottelulta kuin miltään kouluttamiselta. Ja mitä halvatun koulutusvientiä se on kun haalitaan gibrilejä Suomeen?

Quote
X

Koulutusvientiohjelman vaikeudet ovat ajaneet Suomeen saapuneita kenialaisia opiskelijoita taloudelliseen ahdinkoon, kertoi Hufvudstadsbladet (HBL).

Lehden mukaan jotkut opiskelijat ovat turvautuneet erilaisten töiden ohella jopa prostituutioon rahoittaakseen opiskelua Suomessa.

X

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-150806?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share (https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-150806?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share)

Roska-aviisin juttu on maksumuurin takana.

https://www.hbl.fi/artikel/b08413ff-06fb-4271-b32e-38e145ca8515 (https://www.hbl.fi/artikel/b08413ff-06fb-4271-b32e-38e145ca8515)

Quote from: Golimar on 29.04.2023, 14:20:05
Ja mitä halvatun koulutusvientiä se on kun haalitaan gibrilejä Suomeen?

Ainakin joku näistä projekteista oli "todistus ja lentolippu"-tyyppinen, eli heti valmistuttuaan takaisin kotiin uusien työelämäkykyjen kanssa. Tai ainakin jossakin suomalaisessa uutisessa aikaisemmin kerrottiin Afrikkaan suuntautuvasta koulutusviennistä. Voi olla että näitä on useita eri projekteja ja osa niistä tähtäävätkin maahanmuuttoon.

Kohu kenialaisopiskelijoista kuohuu – Nyt puhuu opiskelijatuutori
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f77047e0-203f-4efa-8808-3819560aeca3

Quote
Keniasta Suomeen saapuneille hoitajaopiskelijoille kerrottiin kotimaassaan, että he pätevöityisivät vuodessa ja saisivat heti alan töitä. Rehtorin mukaan opiskelijat ovat antaneet asiasta ristiriitaista tietoa.
...
– Meille kerrottiin, että kenialaisopiskelijat saavat tietyn summan kuukaudessa Uasin Gishun maakunnalta, jotta toimeentulovaatimus täyttyy, jonka myös Maahanmuuttovirasto edellyttää, hän kertoo.

Näin asia ei hänen mukaansa todellisuudessa ollut.

– He etsivät epätoivoisina töitä heti kun he saapuivat Suomeen, Nieminen kertoo.
...
Laureassa Nieminen yritti epätoivoisesti nostaa asiaa esille ja kertoa, että kenialaisilla ei ole toimeentuloa.

– Laurean kehityspäällikkö Sanna Partamies sitten soitti Keniaan Uasin Gishun virkamiehille.

Virkamiesten mukaan toimeentuloa varten opiskelijoille on maksettu omalle tilille noin 6700 euroa vuodessa. Nieminen tyrmää väitteen.

– Ei heille ole todellakaan maksettu tuollaista kertasummaa.

Virkamiesten mukaan noin 7000 euroa on Keniassa järjettömän suuri summa, jolla opiskelijat ovat ostaneet Keniasta maatiloja ja Suomessa törsänneet puhelimiin ja elektroniikkaan.

Nieminen jälleen tyrmäsi väitteet. Tämän jälkeen Laurean Partamies kielsi puuttumasta asiaan enempää.

– Partamies ei nähnyt asiassa eettistä ongelmaa. Hän on myös käskenyt koulun lehtoreita olla puhumatta lehdistölle, Nieminen kertoo.
...
Nieminen osaa kertoa, että kenialaisopiskelijat tiesivät jo alun alkaenkin, että he joutuvat maksamaan kaiken itse.

– Uasin Gishun virkamiehet ovat kieltäneet opiskelijoita puhumasta tästä Suomessa, Nieminen sanelee.
...
– Sitten tuli tämä kuuluisa sopimus, joka heidän pitää allekirjoittaa. Sehän on ihan järkyttävä opiskelijoiden kannalta.
...
Nieminen ihmettelee Laurean tekemää sopimusta Afrikkaan.

– Mielestäni, jos tällaista sopimusta tehdään Keniaan, voisi tarkistaa edes sen, että Uasin Gishun maakunnan koulutusbudjetti on noin 8 miljoonaa euroa. Mitenköhän ihmeessä he tekevät 10 miljoonaa euroa maksavan sopimuksen vaan jonkun sadan sairaanhoitajan kouluttamisesta? Eihän siinä ole mitään järkeä, hän kertoo.

– Kun tehdään kauppa ihmisistä, ei pitäisi ihan niin sinisilmäisesti lähteä kauppaa tekemään, hän jatkaa.

Ma 18.09.2023 klo 20.00, YLE TV1
MOT

Sadat kenialaisopiskelijat tulivat Suomeen opiskelemaan hoitoalaa suurin odotuksin. Ylen MOT-toimitus seurasi yli puolen vuoden ajan, miten lupaava hanke päätyi korruptiotutkintaan ja opiskelijoiden velkaantumiseen.

Kesto: 30 min

Samaan aikaan raippaa tulee kantiksille, jos opinnot eivät etene. Laurea ilmiselvä tarkoitus on haalia lisää opiskelijoita kirjoille ja nyhtää heistä rahaa välittämättä pätkän vertaa, että mistä rahat tulevat.

Harmittaa tällaisten varmaankin ihan motivoituneiden nuorten puolesta, ihan helpolla ei lähdetä täälläkään minnekään täysin vieraaseen kulttuuriin opiskelemaan lupausten varassa. Tämän projektin ideoijat saisivat kyllä katsoa peiliin ja miettiä tarkasti, että kuka onkaan vastuussa tämän mittaluokan tössimisestä?

Sinänsä ihan hyvä ajatus, antaa koulutusta, mutta heti kun siinä liikkuu rahaa, niin sille kyllä riittää ottajia.

Quote from: Uuno Nuivanen on 18.09.2023, 18:57:39
Ma 18.09.2023 klo 20.00, YLE TV1
MOT

Sadat kenialaisopiskelijat tulivat Suomeen opiskelemaan hoitoalaa suurin odotuksin. Ylen MOT-toimitus seurasi yli puolen vuoden ajan, miten lupaava hanke päätyi korruptiotutkintaan ja opiskelijoiden velkaantumiseen.

Kesto: 30 min

Opiskelijoilla on velkoja, jotka on näppärästi siirretty toiselle firmalle, jonka edustaja ei osaa puhua Suomessa vaikka kertoo asuneensa Suomessa kymmenen vuotta. Hitto, täälläkin asuu Ukrainan pakolaisia ja tulevat toimeen Suomen kielellä.