Pietarsaaren sivistyslautakunta meinasi melkein tehdä fiksun päätöksen:
http://62.72.244.98:8081/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=2&docid=5349564c5c315c35343838333239372e646f63&pykno=102&elin=SIVL&lis=1&pvm=13%2e12%2e2012%2016%3a00%3a00
QuoteKIINTIÖPAKOLAISTEN VASTAANOTTAMINEN PIETARSAAREEN JA PIETARSAAREN
SEUDULLE
Kh 19.11.2012, § 515
Kaupunginsihteeri:
Pietarsaaren seudun kunnallinen yhteistyölautakunta päätti
2010, että kunnat (Luoto, Pietarsaari, Pedersören kunta, Uusikaarlepyy
ja Kruunupyy) ottavat vuosittain vastaan 50–60 kiintiöpakolaista,
mikä onkin toteutunut vuosina 2011 ja 2012.
Vuoden 2013 osalta Luodon, Pedersören ja Kruunupyyn kunta
ovat päättäneet vastaanottaa 10–15 kiintiöpakolaisen kuntaa
kohden, ts. yhteensä 30–45 kiintiöpakolaista. Uudenkaarlepyyn
kaupunki on sen sijaan päättänyt olla vastaanottamatta kiintiöpakolaisia
vuonna 2013. Jotta seutu saavuttaisi tavoitteensa
50 kiintiöpakolaisesta, Pietarsaaren kaupungin olisi siis otettava
vastaan n. 10 kiintiöpakolaista.
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus pyytää sosiaali- ja terveysviraston ja päivähoito-
ja koulutusviraston lausuntoa kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta
Pietarsaaren kaupunkiin vuonna 2013.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.
_____
Sivl 13.12.2012, § 102
Päivähoito- ja koulutusvirasto suhtautuu periaatteessa myönteisesti
pakolaisten vastaanottamiseen. Maahanmuuttajien vastaanottamisesta
sekä päivähoitoon että kouluun on pitkä kokemus.
Pietarsaareen avattiin keväällä 2009 Oravaisten vastaanottokeskuksen
sivutoimipaikka, mikä on heijastunut päivähoitoja
koulutustoimeen. Turvapaikan hakijoille on järjestetty valmistavaa
opetusta perusopetuksessa. Valmistavaa opetusta on järjestetty
suomenkielisessä koulutoimessa, ja opetusryhmät on
sijoitettu syksystä 2010 lähtien Itälän, Länsinummen ja Etelänummen
kouluihin. Itälän koulun tämänhetkisestä oppilasmäärästä
n. 30 % on maahanmuuttajia vastaavan luvun ollessa Etelänummen
koulussa n. 20 %. Tällä hetkellä valmistavaa opetusta
järjestetään suomeksi Itälän koulussa yhdelle maahanmuuttajaryhmälle.
Kiintiöpakolaisten mahdollinen vastaanottaminen asettaa suuria
vaatimuksia sekä päivähoidolle että koululle. Jo tällä hetkellä on
vaikea löytää paikka kaikille päivähoitoa tarvitseville lapsille.
Suunnittelussa on huomioitava käytettävissä olevien päivähoitotilojen
riittävä määrä. Perusopetuksen osalta pidän ainoana
mahdollisuutena sitä, että kiintiöpakolaisia otetaan edelleen
vastaan ruotsinkieliseen koulutoimeen. Siellä on tiloja ja pätevää
henkilöstöä. Haastavaa on se, että alakouluikäiset lapset
on sijoitettu Lagmanin kouluun ja koulun oppilasmäärästä 25
%:lla on nykyisin maahanmuuttajatausta. Myös monet naapurikuntien
kiintiöpakolaisista ovat muuttaneen ensimmäisen vuoden
aikana Pietarsaareen.
Huomioon on otettava myös kaupunkiin tuleva työvoimamuutto.
Viimeaikoina muuttoa on tullut Romaniasta ja Bulgariasta.
Puhtaasti taloudellisesti ajateltuna valtion tuki riittää hyvän opetuksen
antamiseen. Haasteellinen osuus on riittävien voimavarojen
saaminen pakolaisten integrointiin tavallisiin opetusryhmiin,
kun valmistava opetus (enint. 1000 viikkotuntia) päättyy.
Kaikilla maahanmuuttajilla ei ole edellytyksiä selviytyä normaalikokoisissa
opetusryhmissä välittömästi valmistavan opetuksen
jälkeen, vaan monet tarvitsevat vielä tukea kielen oppimiseen
pienemmissä opetusryhmissä.
Ehdotus
Sivistysjohtaja:
Lautakunta antaa edellä esitetyn lausuntonaan asiasta ja puoltaa
tauon pitämistä kiintiöpakolaisten vastaanottamisessa.
Vaan eipä pidetä taukoa....äänin 6-5 halutaan lisää monikulttuuria.
http://svenska.yle.fi/artikel/2012/12/14/jakobstad-tar-emot-flyktingar-nasta-ar
QuoteJakobstad kommer även nästa år att ta emot kvotflyktingar. Det beslöt bildningsnämnden på torsdagen.
Bildningsdirektör Jan Levander föreslog att staden skulle ta en paus eftersom han ansåg att det är svårt att hinna med integreringen i skolorna.
Förslaget gick till omröstning som slutade 6-5. Majoriteten beslöt att Jakobstad tar emot flyktingar även nästa år.
2010 kom kommunerna i Jakobstadsregionen överens om att tillsammans ta emot mellan 50 och 60 kvotflyktingar per år. Hittills är det bara Nykarleby som hoppat av överenskommelsen nästa år.
6-5 ei ole enää mikään läpihuutojuttu. Lasken tämän uutisen positiiviseksi, merkiksi kehityksestä.
Jatkumo tuolle: http://hommaforum.org/index.php/topic,23799.0.html
QuotePerusopetuksen osalta pidän ainoana
mahdollisuutena sitä, että kiintiöpakolaisia otetaan edelleen
vastaan ruotsinkieliseen koulutoimeen.
Bättrefolk inte tykkä. Pärkkele suomalaisilla oli enemmistö 5-6.
Erittäin hieno uutinen! On hienoa, että ns. fiksumpi väki saa myös osansa rikkaudesta. Näin tämän pitäisi mennäkin, suvaitsevaisimmat ottakoon naapureikseen suvaittavia.
Pakolaisten, ym. koneinsinöörien vastaanottamisessa olisi muutoinkin huomioitava rajatonta maahanmuuttoa kannattavien puolueiden (160-5, eli kaikki paitsi PS) äänestysprosentteja eri kunnissa. Ne joissa on pienin PS:n äänisaalis, saakoon suurimman rikkauden. Kaikki voittavat!
HunajakunnatEpäilen, että Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ei jatkossa enää jaa hunaa ruotsinkielisille, "saaristolaisille" jne. nykyiseen malliinsa. Hunajakunnille muutos voi olla karu erityisesti, jos niissä on laskettu nykyisten valtionosuuksien varaan. Kunnan palvelujen harkittu alasajo voi saada äänestäjät miettelijäiksi ja parhaat veronmaksajat katselemaan naapurikuntia muuttomielellä.
Quote from: K.K. on 10.10.2012, 08:20:03
Vapaaehtoinen kaksikielisyys on Lohjalle selkeä rahasampo
Lohjan talousjohtaja Kari Torikan tiistain Länsi-Uusimaassa esittämä laskelma vapaaehtoisen kaksikielisyyden Lohjalle vuosittain tuomasta 1,5 miljoonan euron nettotuotosta hämmentää lukijoita.
...
Huomattavasti suurempi merkitys on sillä, että Lohjan kaupunki saa opetustoimen valtionosuuksina vapaaehtoisen kaksikielisyyden perusteella yksikielistä kuntaa suuremman oppilaskohtaisen euromäärän.
...
Lohjan valtionosuus ei ole Torikan mukaan millään tavalla korvamerkittyä eli kaupunki voi käyttää nettotuloaan siihen tarkoitukseen kuin haluaa, ei vain kaksikielisyyden kustannuksiin.
...
Mutta eikö tällaisilla valtionosuuksien laskentatavalla kaikkien Suomen kuntien kannattaisi hakeutua vapaaehtoisesti kaksikielisiksi? Kyseessähän on varsinainen rahasampo.
...
Vapaaehtoisen kaksikielisyyden jatkamisessa on toki riskinsäkin, sillä valtionosuusjärjestelmä on uusinnan alla.
–Ja rehellisesti on sanottava, että jos valtionosuutta suhteuttaa kustannuksiin ja siihen, että oltaisiin yksikielinen kunta, niin ei osuus ole kustannuksiin nähden missään suhteessa.
...
http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/157710-vapaaehtoinen-kaksikielisyys-on-lohjalle-selkea-rahasampo (http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/157710-vapaaehtoinen-kaksikielisyys-on-lohjalle-selkea-rahasampo)
Quote
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091704)
5 luku
Esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet
22 §
Kunnan esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset
...
Esi- ja perusopetuksen perushintaa korotetaan lisäksi erikseen euromäärällä, joka saadaan kertomalla perushinta seuraavien korotusten summalla:
1) kaksikielisen kunnan osalta luvulla 0,04;
2) saaristokunnalle, jossa vähintään puolet asukkaista asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, luvulla 0,25 sekä muille saaristokunnille luvulla 0,06;
3) 13–15-vuotiaiden osuuden perusteella kertoimella, joka saadaan jakamalla kunnan 13–15-vuotiaiden määrä kunnan 6–15-vuotiaiden määrällä ja kertomalla osamäärä luvulla 0,30;
4) ruotsinkielisyyden osalta kertoimella, joka saadaan jakamalla ruotsinkielisten 6–15-vuotiaiden asukasmäärä kunnan 6–15-vuotiaiden määrällä ja kertomalla osamäärä luvulla 0,12; sekä
5) kunnan vieraskielisyyden osalta kertoimella, joka saadaan jakamalla vieraskielisten 6–15-vuotiaiden asukasmäärä kunnan 6–15-vuotiaiden määrällä ja kertomalla osamäärä luvulla 0,2.
Lain tutkiminen hakusanoilla (Ctrl + F): saaristokun, ruots, kaksikie
Miksi ruotsinkielisen oppilaan kouluttamiseen panostetaan Suomessa 12 prosenttia enemmän kuin suomenkielisen?
Quote from: mietinen on 14.12.2012, 12:13:39
Miksi ruotsinkielisen oppilaan kouluttamiseen panostetaan Suomessa 12 prosenttia enemmän kuin suomenkielisen?
Kysymyksesi on mielestäni asenteellinen ja rasistinen. Et näe sen taustalla väijyvää näkymätöntä, mutta ah niin näkyvää piilorasismia. Pitkään asiaa pohdittuani kehottaisin sinua myös miettimään, miten työvoimapula uhkaa meitä jatkuvasti. Työvoimapula ei tietenkään liity mitenkään asiaan, mutta mainitsin sen, koska vaikka en itse ymmärrä siitä, suvaitsevaisto sen ymmärtää.
Vastaan kysymykseesi kuitenkin hiukan sofistikoituneemmin, onhan kyse kuitenkin suomenruotsalaisista, tämän yhteiskunnan ainoista valopilkuista ja sivistäjistä:
Kuten tiedät, tilastot osoittavat, että interkulttuurisen kompetenssin merkitys kulttuurisen diversiteetin ylläpitämisessä kuvaa hyvin toimintamenetelmiä parannettaessa asianosaisiin kohdistuvia ongelmia.
Sinun tulisi myös huomioida, että yksilötasolla luulisi olevan selvää, että vähemmistöjen sosiopoliittisen tilanteen tiedostaminen yllättää toimivuudellaan, ja selvittää samalla viimeaikaisia absurdeja väittämiä.
Älä myöskään unohda, että integraatioprosessin polysentrinen tukeminen ahdaskatseisen identiteettipolitiikan ylittämiseksi panostaa interaktiivisuuteen ajattelematta tulevaa taloudellista ja teollista behaviorismia.
Quote from: Pietarsaaren sivistyslautakunta 13.12.2012
Huomioon on otettava myös kaupunkiin tuleva työvoimamuutto.
Viimeaikoina muuttoa on tullut Romaniasta ja Bulgariasta.
Tietääkö joku tämän taustoja? Liittyvätkö lauseet toisiinsa?
Quote from: Roope on 14.12.2012, 13:49:26
Quote from: Pietarsaaren sivistyslautakunta 13.12.2012
Huomioon on otettava myös kaupunkiin tuleva työvoimamuutto.
Viimeaikoina muuttoa on tullut Romaniasta ja Bulgariasta.
Tietääkö joku tämän taustoja? Liittyvätkö lauseet toisiinsa?
En tiedä tuon taustoista, mutta voin laittaa pallini pantiksi, että lauseet EIVÄT mitenkään liity toisiinsa!
hehän ovat niitä työnhakijoita jotka selvästi ovat lisääntyneet pääkaupunkiseudulla ja nyt ovat löytäneet tiensä myös jeppisläisten työmarkkinoille
Quote from: -gentilhommehki- on 14.12.2012, 12:32:52
Quote from: mietinen on 14.12.2012, 12:13:39
Miksi ruotsinkielisen oppilaan kouluttamiseen panostetaan Suomessa 12 prosenttia enemmän kuin suomenkielisen?
Kysymyksesi on mielestäni asenteellinen ja rasistinen. Et näe sen taustalla väijyvää näkymätöntä, mutta ah niin näkyvää piilorasismia. Pitkään asiaa pohdittuani kehottaisin sinua myös miettimään, miten työvoimapula uhkaa meitä jatkuvasti. Työvoimapula ei tietenkään liity mitenkään asiaan, mutta mainitsin sen, koska vaikka en itse ymmärrä siitä, suvaitsevaisto sen ymmärtää.
Vastaan kysymykseesi kuitenkin hiukan sofistikoituneemmin, onhan kyse kuitenkin suomenruotsalaisista, tämän yhteiskunnan ainoista valopilkuista ja sivistäjistä:
Kuten tiedät, tilastot osoittavat, että interkulttuurisen kompetenssin merkitys kulttuurisen diversiteetin ylläpitämisessä kuvaa hyvin toimintamenetelmiä parannettaessa asianosaisiin kohdistuvia ongelmia.
Sinun tulisi myös huomioida, että yksilötasolla luulisi olevan selvää, että vähemmistöjen sosiopoliittisen tilanteen tiedostaminen yllättää toimivuudellaan, ja selvittää samalla viimeaikaisia absurdeja väittämiä.
Älä myöskään unohda, että integraatioprosessin polysentrinen tukeminen ahdaskatseisen identiteettipolitiikan ylittämiseksi panostaa interaktiivisuuteen ajattelematta tulevaa taloudellista ja teollista behaviorismia.
Duoda, duoda...(-gentilhommehki-) Käytitkö puppugeneralaaddoria?
Vastauksesi näyttää niii'in viksulta!
Joo, kylhä mie sitä käytän, siis sitä puppeliinikeneraattoria.
Sieltä saa parhaat lausunnot.