Koneinsinöörien ja Airbus-lentäjien paperit jääneet kotiin kai ? :roll:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/55786-suomi-romahti-koulutusvertailun-viimeiseksi-selkea-kaanne-2000-luvulla
Korkeasti koulutettujen osuus Suomeen tulleista maahanmuuttajista on vähentynyt huomattavasti 2000-luvulla, kertoo OECD:n tuore raportti.
Samaan aikaan kun syntyperältään suomalaisen väestön koulutustaso paranee tai ainakin pysyy entisellä tasollaan, korkeasti koulutettujen ihmisten osuus maahanmuuttajien joukossa on vähentynyt Suomessa enemmän kuin missään muussa OECD-maassa.
Vuosina 2000-2011 korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osuus väheni lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä.
- Maahanmuutto kaiken kaikkiaan on 2000-luvulla lisääntynyt Suomessa paljon. Vuonna 2000 pakolaisten osuus maahanmuuttajista oli vielä huomattavasti isompi kuin nyt, maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman Työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo.
Vuodesta 2000 maahanmuuton syyt ovat Stenmanin mukaan monipuolistuneet. Työperäinen maahanmuutto on lisääntynyt, mutta se ei tarkoita, että kaikki työn perässä muuttavat olisivat korkeasti koulutettuja asiantuntijoita. Maahanmuuttajien joukossa on Stenmanin mukaan yhä monipuolisemmin eri alojen ammattilaisia. Viimeaikoina Suomeen on rekrytoitu esimerkiksi ulkomaisia hoitajia.
Muissa OECD-maissa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osuus ei ole pienentynyt läheskään yhtä paljon kuin Suomessa. Raportin ykkösmaassa Luxemburgissa korkeasti koulutettujen osuus maahanmuuttajista lisääntyi yli 20 prosenttiyksikköä. Myös muun muassa Tanska, Alankomaat, Saksa, Australia ja Iso-Britannia pärjäsivät hyvin.
Voisi kuitenkin kuvitella, että maahanmuutto on lisääntynyt niissä 2000-luvulla vähintään yhtä paljon kuin Suomessa.
- Ei se ole. Suomessa tämä on ollut selkeä käänne 2000-luvulla. Monet OECD-maat ovat olleet maahanmuuttomaita jo useita vuosikymmeniä, Stenman sanoo.
Stenmanin mukaan maahanmuutto Suomeen oli todella vähäistä vielä vuonna 2000. Sen sijaan esimerkiksi USA, Kanada, Ranska, Saksa ja Ruotsi ovat olleet maahanmuuttomaita jo pitkään. Niissä on jo useita toisen sukupolven maahanmuuttajia. Ruotsissakin korkeasti koulutettujen maahanmuutajien osuus on 2000-luvulla hieman kasvanut.
- Ruotsissa toisen sukupolven maahanmuuttajat pärjäävät opetuksessa todella hyvin. Meillä toinen sukupolvi, joka on lapsesta asti asunut Suomessa, on aika pieni joukko, Stenman sanoo.
Suomen ongelma on Stenmanin mukaan myös se, että tänne muuttavan henkilön aikaisempi kokemus ja koulutus saattavat helposti jäädä tunnistamatta. Maahanmuuttajista huomattavasti suurempi osa myös menee peruskoulun jälkeen ammatillisiin opintoihin kuin lukioon.
Opiskelijat pitäisi saada jäämään
Asiaan on Stenmanin mukaan jo herätty ministeriössä.
- Tähän on tulossa muutos. Lukio-opintoihin tarjotaan valmistavaa opetusta ja pyritään tukemaan sitä, että maahanmuuttajanuoret hakeutuisivat korkeakoulutukseen.
Stenmanin mukaan potentiaalia on myös korkeakoulujen ukomaisissa opiskelijoissa, joiden jäämistä Suomeen halutaan tukea.
- Pitäisi varmistaa, että heillä on mahdollisuus suomen tai ruotsin opiskeluun. Monet kansainväliset koulutusohjelmat ovat kokonaan englanninkielisiä, eikä niihin kuulu kotimaisten kielten opetusta. Silloin on vaikea työllistyä Suomessa opintojen jälkeen.
Stenmanin mukaan yksi tärkeä keino on myös tukea oman kotikielen osaamista.
- Se antaa vahvan pohjan muulle kielelliselle osaamiselle ja koulutukselle, Stenman sanoo.
Kristina Stenman on täysin väärässä eikä ymmärrä mainitsemistaan luvuista yhtään mitään. Hän ei osaa analysoida tilannetta ollenkaan. Normimenoa virkamieslandiassa.
QuoteStenmanin mukaan maahanmuutto Suomeen oli todella vähäistä vielä vuonna 2000. Sen sijaan esimerkiksi USA, Kanada, Ranska, Saksa ja Ruotsi ovat olleet maahanmuuttomaita jo pitkään. Niissä on jo useita toisen sukupolven maahanmuuttajia. Ruotsissakin korkeasti koulutettujen maahanmuutajien osuus on 2000-luvulla hieman kasvanut.
Ei ollut vähäistä 2000-luvulla. Se, että maahanmuutto on entistä holtittomampaa tänä päivänä, ei tee siitä vähäistä 10 vuotta takaperin. Jo silloin oli liikaa tulijoita. Ai USAssa toisen sukupolven mamuja? Voi että mikä sherlock.
Quote- Ruotsissa toisen sukupolven maahanmuuttajat pärjäävät opetuksessa todella hyvin. Meillä toinen sukupolvi, joka on lapsesta asti asunut Suomessa, on aika pieni joukko, Stenman sanoo.
Kaikki tietävät skollistanin, jonka mukaan kaikki mamukoulut ovat listan viimeisellä sijalla. Eikä Ruotsissa mitään "toisen polven" mamuja ole, he ovat 3., 4. tai jopa 5. polven tyyppejä.
Miksi ruotsalaiset koulut palavat? Koulupaloihin uppoaa puoli miljardia kruunua vuosittain.
http://fof.se/tidning/2012/7/svenska-skolor-brinner-mest (http://fof.se/tidning/2012/7/svenska-skolor-brinner-mest)
Tämä hörhö varmaan pitää Rinkebyn "eliittikoulua" varmaankin menestystarinana.
Miksei meillä voi olla ei-mokuttavia virkamiehiä, jotka toteaisivat, että tilanne on katastrofaalinen? Miksi, oi miksi? Miksei usari keskeytä Kristina Stenmanin valehtelua missään kohdassa?
Kristiina Stenman pitänee tätäkin (http://www.youtube.com/watch?v=F8I9BUUolvk) Neuköllnin koulua huippupaikkana. Onhan se Saksassa ja siellä on toisen polven mamuja. Pärjäävät opetuksessa hyvin.
Edit: laitoin tämän viestin Stenmanille, Eskolalle ja TEMin kirjaamoon.
Stenmanilta tulikin jo vastaus:
Olen virkavapaalla. Kotouttaminen-ryhmän asioissa ota ystävällisesti yhteyttä sijaiseeni, neuvotteleva virkamies Meri-Sisko Eskolaan.
QuoteStenmanin mukaan yksi tärkeä keino on myös tukea oman kotikielen osaamista.
- Se antaa vahvan pohjan muulle kielelliselle osaamiselle ja koulutukselle, Stenman sanoo.
Taas tämä.
Väite sinänsä on totta. Mutta on väärin kuvitella että kesken koulu-uransa maata ja kulttuuria vaihtavasta nuoresta tulisi automaattisesti KUMMANKAAN kielen suhteen osaava. Varsinkin jos kotikieltä ei osaa lukea ja kirjoittaa.
Meillä on venäläisiä lapsia jotka eivät osaa edes kunnolla venäjän aakkosia. Suomea mongertavat nippa nappa ymmärrettävästi. Minkälainen loistava mahdollisuus heitä odottaa tulevaisuudessa, vai syrjäytyminen ja huumeet kuten edellistä saapumiserää edustaneille inkeriläisummikoille kävi.
Ihan eri pohjalla ovat ne jotka ovat Suomessa syntyneet - heidän kotikielensä on myös heikoilla kodin yleisen avuttomuuden vuoksi, mutta ainakin suomi luistaa. Kun meillä nyt kerran on somalit olleet riemunamme jo toisessa polvessa, niin iloitaan siitä että moni heistä on kielellisesti lähes täysin suomalainen. Hyvällä säkällä.
Ihmisten raahaaminen toiseen maahan kouluiässä on rikos ihmisyyttä kohtaan. Suuri osa nuorista, ja suuriN osa kehitysmaiden lapsista ei siitä selviä.
Quote from: Kristina Stenman
Vuodesta 2000 maahanmuuton syyt ovat Stenmanin mukaan monipuolistuneet. Työperäinen maahanmuutto on lisääntynyt, mutta se ei tarkoita, että kaikki työn perässä muuttavat olisivat korkeasti koulutettuja asiantuntijoita.
Eikö? Ainakin alkuperäisiä hevosmiehiä tulee Romanian seudulta yli tarpeen...
Quote from: Kristina Stenman- Ruotsissa toisen sukupolven maahanmuuttajat pärjäävät opetuksessa todella hyvin.
;D ;D Huutonaurua! Pysyiköhän Kristiina sanomaan tuon oikeasti vakavalla naamalla?
Quote from: Kristina StenmanStenmanin mukaan yksi tärkeä keino on myös tukea oman kotikielen osaamista.
- Se antaa vahvan pohjan muulle kielelliselle osaamiselle ja koulutukselle, Stenman sanoo.
Juupa juu...
QuoteStenmanin mukaan yksi tärkeä keino on myös tukea oman kotikielen osaamista.
- Se antaa vahvan pohjan muulle kielelliselle osaamiselle ja koulutukselle, Stenman sanoo.
No jep. Eiköhän
ihan minkä tahansa kielen opiskeleminen anna vahvan pohjan kielelliselle osaamiselle. Tässä onkin nyt kyse siitä, onko taloudellisesti kannattavaa tukea jokaikisen älhämikielen opetusta kouluissa, vaikka eittämättä vahva arabiosaaminen toisikin kuvitteellisia miljardikauppoja esim. Pakistanin ja Somalian kanssa.
QuoteSuomen ongelma on Stenmanin mukaan myös se, että tänne muuttavan henkilön aikaisempi kokemus ja koulutus saattavat helposti jäädä tunnistamatta.
Ei siis osata tunnistaa kaikkia koneinsinöörejä koneinsinööreiksi.
Kristina Stenman on virkavapaalla.
Olen virkavapaalla. Kotouttaminen-ryhmän asioissa ota ystävällisesti yhteyttä sijaiseeni, neuvotteleva virkamies Meri-Sisko Eskolaan.Joten laittakaa palautteenne osoitteisiin
To: [email protected], [email protected], [email protected]
Unohdin kertoa heille kuinka absurdia tuo kotikielen opetus on.
Quote from: Impivaaran tiikeri on 12.12.2012, 19:21:02
QuoteSuomen ongelma on Stenmanin mukaan myös se, että tänne muuttavan henkilön aikaisempi kokemus ja koulutus saattavat helposti jäädä tunnistamatta.
Ei siis osata tunnistaa kaikkia koneinsinöörejä koneinsinööreiksi.
Eikä merirosvoa merirosvoksi, saati terroristia terroristiksi. Ex-militäärit luulisi olevan helppo tunnistaa.
Quote from: Nikopol on 12.12.2012, 19:16:04
Ihmisten raahaaminen toiseen maahan kouluiässä on rikos ihmisyyttä kohtaan. Suuri osa nuorista, ja suuriN osa kehitysmaiden lapsista ei siitä selviä.
Etenkin jos kouluikäiset eivät ole kouluja käyneitä. 12-vuotias analfabeetti on melkoinen pähkinä Pisa-palkitulle koulusysteemillekin.
QuoteMuissa OECD-maissa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osuus ei ole pienentynyt läheskään yhtä paljon kuin Suomessa. Raportin ykkösmaassa Luxemburgissa korkeasti koulutettujen osuus maahanmuuttajista lisääntyi yli 20 prosenttiyksikköä. Myös muun muassa Tanska, Alankomaat, Saksa, Australia ja Iso-Britannia pärjäsivät hyvin.
Voisi kuitenkin kuvitella, että maahanmuutto on lisääntynyt niissä 2000-luvulla vähintään yhtä paljon kuin Suomessa.
- Ei se ole. Suomessa tämä on ollut selkeä käänne 2000-luvulla. Monet OECD-maat ovat olleet maahanmuuttomaita jo useita vuosikymmeniä, Stenman sanoo.
Ainakin Tanskassa on maahanmuutto kasvanut voimakkaasti myös 2000-luvulla ja ennen kaikkea sen luonne muuttui ratkaisevasti. Tervetuloa osaajat, elätit pysykää poissa! Tosin nyt vassarit ovat vesittämässä tätä, mutta äänestäjät saavat mitä tilasivat.
Quote- Ruotsissa toisen sukupolven maahanmuuttajat pärjäävät opetuksessa todella hyvin. Meillä toinen sukupolvi, joka on lapsesta asti asunut Suomessa, on aika pieni joukko, Stenman sanoo.
Todella, todella hyvin. Erityisesti sellaiset lapset joiden vanhemmat tulevat MENA-alueelta. Näiden lasten kansoittamat koulut ovat jatkuvasti
Ruotsin surkein koulu -listan kärkipäässä. Mahtava saavutus!
Quote from: BeerBelly on 12.12.2012, 19:35:23
Quote- Ruotsissa toisen sukupolven maahanmuuttajat pärjäävät opetuksessa todella hyvin. Meillä toinen sukupolvi, joka on lapsesta asti asunut Suomessa, on aika pieni joukko, Stenman sanoo.
Todella, todella hyvin. Erityisesti sellaiset lapset joiden vanhemmat tulevat MENA-alueelta. Näiden lasten kansoittamat koulut ovat jatkuvasti Ruotsin surkein koulu -listan kärkipäässä. Mahtava saavutus!
Luuleeko Stenman todellakin, että hän ei jää kiinni tällaisesta paskanpuhumisesta?
Quote from: Siili on 12.12.2012, 19:39:53
Luuleeko Stenman todellakin, että hän ei jää kiinni tällaisesta paskanpuhumisesta?
Eihän hän jääkään. Se että se noteerattiin täällä ei vielä varsinaisesti tarkoita mitään.
Kukaan virkamies, toimittaja tai poliitikko ei tähän tule tarttumaan. Ellei nyt sitten Halla-aho Scriptassaan, mutta se menee about samaan sarjaan homman kanssa, vaikka lukijakunta ei varmasti olekaan yksi yhteen sama.
Quote from: Uusi Suomi
Vuosina 2000-2011 korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osuus väheni lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä.
- Maahanmuutto kaiken kaikkiaan on 2000-luvulla lisääntynyt Suomessa paljon. Vuonna 2000 pakolaisten osuus maahanmuuttajista oli vielä huomattavasti isompi kuin nyt, maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman Työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo.
Oliko? Vastaanotettujen pakolaisten määrä oli nimittäin vuonna 2010 melkein kolminkertainen verrattuna vuoteen 2000. Joka tapauksessa tuohan tekisi muutoksesta vieläkin kummallisemman.
Quote from: Uusi SuomiMuissa OECD-maissa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osuus ei ole pienentynyt läheskään yhtä paljon kuin Suomessa. Raportin ykkösmaassa Luxemburgissa korkeasti koulutettujen osuus maahanmuuttajista lisääntyi yli 20 prosenttiyksikköä. Myös muun muassa Tanska, Alankomaat, Saksa, Australia ja Iso-Britannia pärjäsivät hyvin.
Paremminkin voisi sanoa, että keskimäärin muissa OECD-maissa korkeakoulutettujen osuus on lisääntynyt (+4 %). Suomen (-8 %) lailla se on vähentynyt vain muutamissa maissa kuten Kreikassa, Portugalissa, Espanjassa ja Italiassa, mutta ei sielläkään yhtä paljon.
Quote from: Uusi SuomiStenmanin mukaan maahanmuutto Suomeen oli todella vähäistä vielä vuonna 2000. Sen sijaan esimerkiksi USA, Kanada, Ranska, Saksa ja Ruotsi ovat olleet maahanmuuttomaita jo pitkään. Niissä on jo useita toisen sukupolven maahanmuuttajia. Ruotsissakin korkeasti koulutettujen maahanmuutajien osuus on 2000-luvulla hieman kasvanut.
En ymmärrä, mitä tämä on selittävinään.
Quote from: Uusi Suomi- Ruotsissa toisen sukupolven maahanmuuttajat pärjäävät opetuksessa todella hyvin. Meillä toinen sukupolvi, joka on lapsesta asti asunut Suomessa, on aika pieni joukko, Stenman sanoo.
Tiedä koulusta, mutta Ruotsin toisen sukupolven maahanmuuttajat eivät pärjää työelämässä kovin hyvin. Meillä taas toinen sukupolvi pärjää joukon pienuudesta huolimatta jo koulussa kehnosti. Tai paremminkin yhä kasvava osuus heistä, sillä suuri osa maahanmuuttajataustaisista ei juuri eroa koulumenestykseltään kantaväestöstä.
Quote from: Uusi SuomiSuomen ongelma on Stenmanin mukaan myös se, että tänne muuttavan henkilön aikaisempi kokemus ja koulutus saattavat helposti jäädä tunnistamatta.
Stenman tarkoittaa, että aiempaa koulutusta ei välttämättä hyväksytä sellaisenaan suomalaista vastaavaksi. Se taas johtuu yleensä siitä, että se ei ole suomalaista vastaava, vaikka nimike voi olla sama.
Quote from: Uusi SuomiMaahanmuuttajista huomattavasti suurempi osa myös menee peruskoulun jälkeen ammatillisiin opintoihin kuin lukioon.
Se ei ole mikään ongelma, kunhan hankkivat ammatin ja menevät töihin. Aivan liian monella homma tyssää jo peruskouluun.
Quote from: Uusi Suomi- Tähän on tulossa muutos. Lukio-opintoihin tarjotaan valmistavaa opetusta ja pyritään tukemaan sitä, että maahanmuuttajanuoret hakeutuisivat korkeakoulutukseen.
Ei mitään järkeä. Maahanmuuttajanuoret menevät jo nyt lukioon kantaväestöä heikommilla papereilla. Ongelma ei ole koulujärjestelmässä tai kannustuksessa vaan maahanmuuttajien ominaisuuksissa.
Quote from: Uusi SuomiStenmanin mukaan potentiaalia on myös korkeakoulujen ulkomaisissa opiskelijoissa, joiden jäämistä Suomeen halutaan tukea.
- Pitäisi varmistaa, että heillä on mahdollisuus suomen tai ruotsin opiskeluun. Monet kansainväliset koulutusohjelmat ovat kokonaan englanninkielisiä, eikä niihin kuulu kotimaisten kielten opetusta. Silloin on vaikea työllistyä Suomessa opintojen jälkeen.
Heillä on mahdollisuus opiskella vapaaehtoisesti suomen ja ruotsin kieltä. Ei kiinnosta, kun ei ole pakko.
Quote from: Uusi SuomiStenmanin mukaan yksi tärkeä keino on myös tukea oman kotikielen osaamista.
- Se antaa vahvan pohjan muulle kielelliselle osaamiselle ja koulutukselle, Stenman sanoo.
On tuettu. Onko tuloksien perusteella antanut vahvan pohjan osaamiselle ja koulutukselle? Kotikielen osaaminen ja tukeminen on sinänsä hyvä juttu, mutta stenmanien versio, jossa kotikieli menee suomen kielen edelle, ja jossa korostetaan väärällä tavalla vapaaehtoisuutta ja erityiskohtelua, ei toimi.
Quote from: Roope on 12.12.2012, 20:17:54
Quote from: Uusi Suomi
Vuosina 2000-2011 korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osuus väheni lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä.
- Maahanmuutto kaiken kaikkiaan on 2000-luvulla lisääntynyt Suomessa paljon. Vuonna 2000 pakolaisten osuus maahanmuuttajista oli vielä huomattavasti isompi kuin nyt, maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman Työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo.
Oliko? Vastaanotettujen pakolaisten määrä oli nimittäin vuonna 2010 melkein kolminkertainen verrattuna vuoteen 2000. Joka tapauksessa tuohan tekisi muutoksesta vieläkin kummallisemman.
Pakolaisten osuus maahanmuuttajista (brutto) oli korkeimmillaan vuosina 2010 (12,5%), 2009 (9,8%) ja 2001 (9,8%). Osuus oli kaudella 2000-2005 lähes tismalleen sama kuin kaudella 2006-2011, vajaat 8%.
Quote from: BeerBelly on 12.12.2012, 20:58:22
Quote from: Roope on 12.12.2012, 20:17:54
Quote from: Uusi Suomi
Vuosina 2000-2011 korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osuus väheni lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä.
- Maahanmuutto kaiken kaikkiaan on 2000-luvulla lisääntynyt Suomessa paljon. Vuonna 2000 pakolaisten osuus maahanmuuttajista oli vielä huomattavasti isompi kuin nyt, maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman Työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo.
Oliko? Vastaanotettujen pakolaisten määrä oli nimittäin vuonna 2010 melkein kolminkertainen verrattuna vuoteen 2000. Joka tapauksessa tuohan tekisi muutoksesta vieläkin kummallisemman.
Pakolaisten osuus maahanmuuttajista (brutto) oli korkeimmillaan vuosina 2010 (12,5%), 2009 (9,8%) ja 2001 (9,8%). Osuus oli kaudella 2000-2005 lähes tismalleen sama kuin kaudella 2006-2011, vajaat 8%.
Puhutaanko tässä nyt "pakolaisista" tiukan käsitteen (virallinen pakolaisstatus) vai löysän käsitteen mukaisesti (kaikki humanitääriset maahanmuuttajat)?
Kiintiöpakolaiset, myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat ja perheenyhdistämisohjelman kautta vastaanotetut
Eli löysä käsite.
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#turvapaikanhakijat (http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#turvapaikanhakijat)
Tiivistetysti: Suomi on paskaimuri, Euroopan peräsuoli.
Kiittäkää kokoomuspoliitikkojen ja virkaeliitin rahakkaita mamutusbisneksiä, kiittäkää vasemmiston suomalaisvihaa. Kiittäkää tätä kirveillä!
Quote from: Mage on 12.12.2012, 18:59:07
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/55786-suomi-romahti-koulutusvertailun-viimeiseksi-selkea-kaanne-2000-luvulla
- Ruotsissa toisen sukupolven maahanmuuttajat pärjäävät opetuksessa todella hyvin. Meillä toinen sukupolvi, joka on lapsesta asti asunut Suomessa, on aika pieni joukko, Stenman sanoo.
...
Stenmanin mukaan yksi tärkeä keino on myös tukea oman kotikielen osaamista.
- Se antaa vahvan pohjan muulle kielelliselle osaamiselle ja koulutukselle, Stenman sanoo.
Onko Ruotsin toisen sukupolven maahanmuuttajien koulumenestyksestä tilastoja?
Tukeeko Ruotsi oman kotikielen osaamista?
Tämä on jo kolmas avaus samasta aiheesta, joten voitaneen yhdistää. Kaksi aikaisempaa jo yhdistettyä ketjua:
OECD:n vuoden 2012 raportti maahanmuuttajien integraatiosta
Surullinen tilasto Suomen viimeisen 10 v maahanmuuttajien koulutustasosta
E: muuten ei hirveästi kiinnostaisi, mutta kun Roopen viesti 8.12 alkuperäisestä raportista muuttuu neljä päivää myöhemmin uutiseksi Usarissa, niin onhan se aikamoista.
Quote from: KJ on 12.12.2012, 21:50:37
Tämä on jo kolmas avaus samasta aiheesta, joten voitaneen yhdistää. Kaksi aikaisempaa jo yhdistettyä ketjua:
OECD:n vuoden 2012 raportti maahanmuuttajien integraatiosta
Surullinen tilasto Suomen viimeisen 10 v maahanmuuttajien koulutustasosta
E: muuten ei hirveästi kiinnostaisi, mutta kun Roopen viesti 8.12 alkuperäisestä raportista muuttuu neljä päivää myöhemmin uutiseksi Usarissa, niin onhan se aikamoista.
Homma^^^ Ei mulla muuta. Ja Roopehan on ... Roope! Ei ole olemassa märettä kuvaamaan tuota kaveria, superlatiivitkin ovat latteita.
Tylyjä tilastoja Suomelle:
OECD: Tables: Educational attainment of foreign-born and native-born populations aged 15 to 64 not in education, 2009-10 (http://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/social-issues-migration-health/settling-in-oecd-indicators-of-immigrant-integration-2012/educational-attainment-of-foreign-born-and-native-born-populations-aged-15-to-64-not-in-education-2009-10_9789264171534-table33-en)
Suomessa maahanmuuttajien yhteenlaskettu tasoero vähintään lukio- tai korkeakoulutasoisessa koulutuksessa verrattuna kantaväestöön on OECD-maiden suurin, alaspäin. Vain Sloveniassa ja Kreikassa on vähemmän korkeakoulutettuja maahanmuuttajia kuin Suomessa (edit: verrattuna kantaväestöön). OECD-maista vain Turkissa vähintään lukiotasoisen koulutuksen saaneiden maahanmuuttajien osuus on pienempi kuin Suomessa.
Tätä ei kukaan Stenman pysty selittämään pois sillä, että "maahanmuutto Suomeen oli todella vähäistä vielä vuonna 2000". Tänne vain jostain syystä valikoituu/valikoidaan niitä vähemmän tai ei ollenkaan koulutettuja maahanmuuttajia. Luvut ovat tylyt Ruotsiinkin verrattuna, mikä oli ainakin minulle yllätys.
Hulluinta, mitä Suomessa voitaisiin tässä tilanteessa tehdä, olisi entisestään helpottaa "low skilled"-väen maahanmuuttoa. Juuri sellaiset ovat suunnitelmat.
Quote from: Roope on 12.12.2012, 22:24:32
Tylyjä tilastoja Suomelle:
OECD: Tables: Educational attainment of foreign-born and native-born populations aged 15 to 64 not in education, 2009-10 (http://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/social-issues-migration-health/settling-in-oecd-indicators-of-immigrant-integration-2012/educational-attainment-of-foreign-born-and-native-born-populations-aged-15-to-64-not-in-education-2009-10_9789264171534-table33-en)
Suomessa maahanmuuttajien yhteenlaskettu tasoero vähintään lukio- tai korkeakoulutasoisessa koulutuksessa verrattuna kantaväestöön on OECD-maiden suurin, alaspäin. Vain Sloveniassa ja Kreikassa on vähemmän korkeakoulutettuja maahanmuuttajia kuin Suomessa. OECD-maista vain Turkissa vähintään lukiotasoisen koulutuksen saaneiden maahanmuuttajien osuus on pienempi kuin Suomessa.
Tätä ei kukaan Stenman pysty selittämään pois sillä, että "maahanmuutto Suomeen oli todella vähäistä vielä vuonna 2000". Tänne vain jostain syystä valikoituu/valikoidaan niitä vähemmän tai ei ollenkaan koulutettuja maahanmuuttajia. Luvut ovat tylyt Ruotsiinkin verrattuna, mikä oli ainakin minulle yllätys.
Hulluinta, mitä Suomessa voitaisiin tässä tilanteessa tehdä, olisi entisestään helpottaa "low skilled"-väen maahanmuuttoa. Juuri sellaiset ovat suunnitelmat.
:'( :'( :'(
Quote from: Roope on 12.12.2012, 22:24:32
Tylyjä tilastoja Suomelle:
OECD: Tables: Educational attainment of foreign-born and native-born populations aged 15 to 64 not in education, 2009-10 (http://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/social-issues-migration-health/settling-in-oecd-indicators-of-immigrant-integration-2012/educational-attainment-of-foreign-born-and-native-born-populations-aged-15-to-64-not-in-education-2009-10_9789264171534-table33-en)
Suomessa maahanmuuttajien yhteenlaskettu tasoero vähintään lukio- tai korkeakoulutasoisessa koulutuksessa verrattuna kantaväestöön on OECD-maiden suurin, alaspäin. Vain Sloveniassa ja Kreikassa on vähemmän korkeakoulutettuja maahanmuuttajia kuin Suomessa. OECD-maista vain Turkissa vähintään lukiotasoisen koulutuksen saaneiden maahanmuuttajien osuus on pienempi kuin Suomessa.
Tätä ei kukaan Stenman pysty selittämään pois sillä, että "maahanmuutto Suomeen oli todella vähäistä vielä vuonna 2000". Tänne vain jostain syystä valikoituu/valikoidaan niitä vähemmän tai ei ollenkaan koulutettuja maahanmuuttajia. Luvut ovat tylyt Ruotsiinkin verrattuna, mikä oli ainakin minulle yllätys.
Hulluinta, mitä Suomessa voitaisiin tässä tilanteessa tehdä, olisi entisestään helpottaa "low skilled"-väen maahanmuuttoa. Juuri sellaiset ovat suunnitelmat.
Jos tuo on se Economistin (rakenteellisen arki- ja piilorasistinen) graafi, niin pari huomiota:
1. Ruotsissa ja Kreikassa on jo valmiiksi niin paljon heikointa ainesta, ettei 54000-100000 uutta koneinssiä vuodessa tunnu missään, siksi tilanne näyttää paremmalta kuin Suomessa.
2. Laajempi käsitys tilastoinnista: tuskinpa kreikkalaiset mitään oikeasti tilastoivat, eiväthän he aina edes rekisteröi tp-hakijoita.
3. Jos Suomessa on 224000 ulkomaalaista, niin graafin -10 % tarkoittaisi, että viime vuonna tänne änkesi 22400 kouluttamatonta tyyppiä. Änkesikö? Miten tilastoidaan viime vuonna Suomessa syntyneet?
4. Rakenteellinen rasismi: tilastointi ei ota huomioon korkeasti koulutettuja koneinsinöörejä, joiden paperit ovat jääneet lähtömaihin.
Quote from: Nikopol on 12.12.2012, 19:16:04
Ihmisten raahaaminen toiseen maahan kouluiässä on rikos ihmisyyttä kohtaan. Suuri osa nuorista, ja suuriN osa kehitysmaiden lapsista ei siitä selviä.
En ainakaan itse kokenut muuttamista maasta toiseen kouluiässä vaikeaksi, eikä se ollut vaikea myöskään lähes kenellekään mun koulukavereista, joista noin 20% olivat muuttaneet jenkkeihin jostain muualta kouluikäisinä. Niillä jotka muuttivat suht. nuorina maista joissa käytetään muita kuin latinalaisia aakkosia oman äidinkielensä kirjoitustaito (ja joskus lukutaitokin) on jäänyt heikoksi, mutta asia ei näyttänyt häiritsevän niitä tai niiden koulutusta.
Veikkaisin että monien Suomessa asuvien mamunuorten ongelmat johtuvat enemmänkin siitä että ne eivät ole käyneet kotimaassaan mitään koulua.
http://www.iltasanomat.fi/digi/art-1288519379552.html
Suomella on vähän ongelmia houkuttelevuudessa. Itseasiassa paljonkin.
Hämmentävää että kaikkialla puhutaan vain korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien määrän vähenemisestä. Minusta se oikeasti huolestuttava luku on että 50.6%:lla 15-64-vuotiaista maahanmuuttajista jotka eivät ole opiskelemassa ei ole edes lukion tai ammattikoulun tutkintoa. Se on nyt ihan oikeasti pelottava luku.
Quote from: Vera on 12.12.2012, 23:07:58
Hämmentävää että kaikkialla puhutaan vain korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien määrän vähenemisestä. Minusta se oikeasti huolestuttava luku on että 50.6%:lla 15-64-vuotiaista maahanmuuttajista jotka eivät ole opiskelemassa ei ole edes lukion tai ammattikoulun tutkintoa. Se on nyt ihan oikeasti pelottava luku.
Samaa mieltä. Nuo koulutusluvut kertovat jotain olennaista Suomen maahanmuuttoprofiilista ja -politiikasta. Täällä edelleen uskotaan (http://hommaforum.org/index.php/topic,76300.msg1189847.html#msg1189847), että maahanmuuttajien ominaisuuksilla ei ole niin väliä, koska koulutamme (PISA #1!) pakolaisista suitsait työvoimapulan paikkaajia.
Quote from: Roope on 12.12.2012, 22:24:32
Tylyjä tilastoja Suomelle:
OECD: Tables: Educational attainment of foreign-born and native-born populations aged 15 to 64 not in education, 2009-10 (http://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/social-issues-migration-health/settling-in-oecd-indicators-of-immigrant-integration-2012/educational-attainment-of-foreign-born-and-native-born-populations-aged-15-to-64-not-in-education-2009-10_9789264171534-table33-en)
Suomessa maahanmuuttajien yhteenlaskettu tasoero vähintään lukio- tai korkeakoulutasoisessa koulutuksessa verrattuna kantaväestöön on OECD-maiden suurin, alaspäin. Vain Sloveniassa ja Kreikassa on vähemmän korkeakoulutettuja maahanmuuttajia kuin Suomessa (edit: verrattuna kantaväestöön). OECD-maista vain Turkissa vähintään lukiotasoisen koulutuksen saaneiden maahanmuuttajien osuus on pienempi kuin Suomessa.
Tätä ei kukaan Stenman pysty selittämään pois sillä, että "maahanmuutto Suomeen oli todella vähäistä vielä vuonna 2000". Tänne vain jostain syystä valikoituu/valikoidaan niitä vähemmän tai ei ollenkaan koulutettuja maahanmuuttajia. Luvut ovat tylyt Ruotsiinkin verrattuna, mikä oli ainakin minulle yllätys.
Hulluinta, mitä Suomessa voitaisiin tässä tilanteessa tehdä, olisi entisestään helpottaa "low skilled"-väen maahanmuuttoa. Juuri sellaiset ovat suunnitelmat.
Joskus 80-luvun puolivälissä tuli joskus juteltua ensimmäiset kerrat maahanmuutosta Suomeen muiden koulutettujen ihmisten kanssa ja jäi mieleen että tulevaan työvoimapulaan mihin tarvitaan paljon maahanmuuttoa oli kaksi päällimmäistä syytä, kansallinen alemmuudentunto ja värinän puute.
Ensimmäinen eli kansallinen alemmuudentunto oli että ei Suomi voi olla länsimainen hyvinvointivaltio jos meillä ei ole työvoimapulaa koska kaikissa kehittyneissä valtioissa on jatkuva loppumaton sellainen jota maahanmuutolla parannellaan. Ulkomaisille vieraillekin saattoi joutua selittämään miksi me ollaan niin köyhiä että tänne ei halua edes jugot tulla ja ne harvat jotka sittenkin tänne tuli lähetettiin Kännön korkokengän kuva perseessä pois. Ja harva meistä kait ajatteli että ne ulkkarit soveltuisivat omaa duunia tekemään vaan mielessä oli tietysti tulijoille siivous, tehdastyö ja ravintolat ym. Näinhän sitten tapahtukin, tehtaita ei tosin enää ole paljoakaan mutta muuten kaikki hyvin valtakunnassa.
Toinen tietysti värinän puute, itseäni nauratti vallan mahdottomasti kun jotain läskiä maalaisemäntää koulutettiin työllisyyskursseilla telkkarin uutisissa italialaisen pitsalätyn kääntäjäksi, ei tollanen vaan voi ikinä oppia sitä oikealla tatsilla tekemään, siihen tarvitaan aito jugo tai turkkilainen.
Henkilökohtaisesti se kesti 90-luvun ja internetin puolelle ennen kuin ymmärsin että MENA-maiden maahanmuutto ei voi koskaan toimia missään ja syynä oli se että se näiden maahanmuuttajien toinen sukupolvi ei sopeudu edes sen ensimmäisen veroisesti Saksassa, Hollannissa jne. Samalla tuli ajateltua sekin että Suomi ei oikein voi saada muuta kun muiden hylkäämiä meidän omalaatuisen kielen ja epämiellyttävän ilmaston takia. No todellisuus noudattaa valitettavasti maalaisjärjen tulostusta tässä asiassa.
Quote
Hulluinta, mitä Suomessa voitaisiin tässä tilanteessa tehdä, olisi entisestään helpottaa "low skilled"-väen maahanmuuttoa. Juuri sellaiset ovat suunnitelmat.
Jengillä on vaan jäänyt värinämoodi ja psyykkinen halpatyövoiman tarve päälle vaikka todellisuudessa ei kummallekaan olisi ollut sijaa pitkiin aikoihin jos koskaan.
Quote from: Roope on 12.12.2012, 20:17:54
Quote from: Uusi Suomi- Tähän on tulossa muutos. Lukio-opintoihin tarjotaan valmistavaa opetusta ja pyritään tukemaan sitä, että maahanmuuttajanuoret hakeutuisivat korkeakoulutukseen.
Ei mitään järkeä. Maahanmuuttajanuoret menevät jo nyt lukioon kantaväestöä heikommilla papereilla. Ongelma ei ole koulujärjestelmässä tai kannustuksessa vaan maahanmuuttajien ominaisuuksissa.
Pienen hopeareunuksen tässä voisi nähdä: Mamut joutuvat lukiohyvisoppilaiden ja lukiosuvaitsevaisuusopettajien riesaksi, jolloin saavat maistaa omaa, monikulttuurista lääkettään. Lisäksi ylioppilaana ei pääse pilaamaan ammattitaidottomuuttaan toisten ihmisten autoja, taloja ja terveyttä (asentajat, talonrakentajat, lähihoitajat).
Quote from: Vera on 12.12.2012, 23:00:57
En ainakaan itse kokenut muuttamista maasta toiseen kouluiässä vaikeaksi, eikä se ollut vaikea myöskään lähes kenellekään mun koulukavereista, joista noin 20% olivat muuttaneet jenkkeihin jostain muualta kouluikäisinä.
Niin siis jo mun ikäluokassa (1966) on satoja jos ei tuhansia vaihto-oppilaana englannin kielisissä maissa, etupäässä USA, käyneitä ja aika harvinaisia koulunkäyntiin liittyvät ongelmat lienee, vaikka käytännön kielitaito on tai ainakin 80 luvulla oli lähtijöillä aika vaatimaton. Mulla ei ainakaan kielen takia ollut pahoja ongelmia parin ekan kuukauden jälkeen kuin "American Literature" kurssilla, mutta se kurssi ois varmaan ollut vaativa yliopistoenglannillakin. Mä luin sillä kurssilla vuoden mittaan miltei tusinan amerikkalaisia klassikkoja kokoaan tai suurilta osin.
QuoteVertailussa ulkomailla syntyneiden Suomessa asuvien määräksi laskettiin noin 200 000 ihmistä, eli 4,4 prosenttia koko väestöstä. Uusien maahanmuuttajien osuus on 28 prosenttia, mikä on reilusti enemmän kuin OECD:n keskiarvo 17 prosenttia. Raportista Suomessa ensimmäisenä uutisoineen Uuden Suomen haastatteleman Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman mukaan siinä onkin Suomen surkean sijoituksen syy.
- Maahanmuutto kaiken kaikkiaan on 2000-luvulla lisääntynyt Suomessa paljon. Vuonna 2000 pakolaisten osuus maahanmuuttajista oli vielä huomattavasti isompi kuin nyt.
Iltalehti: Iltalehti: Karu tilasto koulutuksesta - Suomi jäi hännille (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012121316447616_uu.shtml) 13.12.2012
Siis mitä? Eihän tuo selitä millään lailla Suomen poikkeuksellisia lukuja.
Quote from: Roope on 13.12.2012, 14:13:15
QuoteVertailussa ulkomailla syntyneiden Suomessa asuvien määräksi laskettiin noin 200 000 ihmistä, eli 4,4 prosenttia koko väestöstä. Uusien maahanmuuttajien osuus on 28 prosenttia, mikä on reilusti enemmän kuin OECD:n keskiarvo 17 prosenttia. Raportista Suomessa ensimmäisenä uutisoineen Uuden Suomen haastatteleman Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman mukaan siinä onkin Suomen surkean sijoituksen syy.
- Maahanmuutto kaiken kaikkiaan on 2000-luvulla lisääntynyt Suomessa paljon. Vuonna 2000 pakolaisten osuus maahanmuuttajista oli vielä huomattavasti isompi kuin nyt.
Iltalehti: Iltalehti: Karu tilasto koulutuksesta - Suomi jäi hännille (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012121316447616_uu.shtml) 13.12.2012
Siis mitä? Eihän tuo selitä millään lailla Suomen poikkeuksellisia lukuja.
Eihän maahanmuuton lisääntyminen 2000-luvulla sovi myöskään siihen hokemaan, että Suomessa on Euroopan, ellei peräti Linnunradan, tiukimmat maahanmuuttosäädökset.
Tiukemmat ovat kuulemma vain Neptunuksen kolmannella kuulla mutta sinne ei kukaan muutenkaan halua: siellä on niin helvetin kylmä, että paikallisen hallituksen vastikään säätämä 10 000 euron diskoraha/kk ei sekään ole onnistunut houkuttelemaan juuri tulijoita -paitsi niitä jo Lieksasta tuttuja, Tellukselle paperinsa unohtaneita luku- ja laskutaidottomia koneinsinöörejä. Sikäläinen hallitus onkin ruvennut pohtimaan, onko houkutukseksi muotoiltu iskulause "kuuhunmuutto on rikkaus" vanhanaikainen.
Quote from: Impivaaran tiikeri on 12.12.2012, 19:21:02
QuoteSuomen ongelma on Stenmanin mukaan myös se, että tänne muuttavan henkilön aikaisempi kokemus ja koulutus saattavat helposti jäädä tunnistamatta.
Ei siis osata tunnistaa kaikkia koneinsinöörejä koneinsinööreiksi.
Muistaakseni Lieksan kaupungin palveluksessa on sellainen huippuspesialisti joka pystyy tunnistamaan jopa lukutaidottoman koneinsinöörin.
Hänet mitä ilmeisimmin pitää saada pikaisesti valtiovallan palvelukseen.
En tiedä inssitutkinnoista mutta ei luulisi olevan vaikea testata heidän tietämystään vaikka paperit olisivatkin hukkuneet matkan varrelle. Testiin vielä tulkit paikalle ja todistajiksi mediaa, vapaata liikkuvuutta ja hommaa.. vaikka näin aluksi. Kun se peukalo menee suuhun eikä oikein muutaman tunninkaan jälkeen testi suju niin voidaan todeta että eiköhän se ole ihan sonninpaskaa.
Quote from: Fiftari on 13.12.2012, 14:36:52
En tiedä inssitutkinnoista mutta ei luulisi olevan vaikea testata heidän tietämystään vaikka paperit olisivatkin hukkuneet matkan varrelle. Testiin vielä tulkit paikalle ja todistajiksi mediaa, vapaata liikkuvuutta ja hommaa.. vaikka näin aluksi. Kun se peukalo menee suuhun eikä oikein muutaman tunninkaan jälkeen testi suju niin voidaan todeta että eiköhän se ole ihan sonninpaskaa.
Olen ajatellut samaan tapaan. Tosin työelämässä voi silti tulla ongelmia, jos se koneinssin tutkinto on tehty somalin kielellä eikä muuta kielitaitoa löydy.
Quote from: Fiftari on 13.12.2012, 14:36:52
En tiedä inssitutkinnoista mutta ei luulisi olevan vaikea testata heidän tietämystään vaikka paperit olisivatkin hukkuneet matkan varrelle. Testiin vielä tulkit paikalle ja todistajiksi mediaa, vapaata liikkuvuutta ja hommaa.. vaikka näin aluksi. Kun se peukalo menee suuhun eikä oikein muutaman tunninkaan jälkeen testi suju niin voidaan todeta että eiköhän se ole ihan sonninpaskaa.
Koneinssi osaa nykymaailmassa väkisinkin sen verran englantia ettei tulkkia tarvitse. Sanakirjalle ehkä on käyttöä, mutta nehän eivät paljon maksa.
Vuohipaimenet voi erotella insseistä antamalla ratkaistavaksi insinööritason matemaattisia tehtäviä ja testaamalla konepiirustusten lukemisen ja ymmärtämisen taidot. Testiä valvomaan ei tarvita mitään inssiä kummempaa gurua.
Elikkä ei ole mitään syytä jättää koneinssejä tunnistamatta jo vastaanottokeskuksissa mikäli haluamme, että nämä kultamunat saavat kovasti haluamaan sa työtä.
Mikähän siinä on että luetaan näitä koulutustilastoja missä tahansa, niin oma maa pärjää aina huonoiten tai ainakin huonommin. Samoja tilastoja on nimitäin tämän viikon lehdissä riepoteltu urakalla myös Espanjan lehdissä, kun tapetilla ovat uudet perus-ja korkeakouluopetukseen tehtävät leikkaukset. Raportointia on leimannut espanjalainen itseruoskinta ja mm. Suomen (!) kauttaaltan hyvien tuloksien kadehtiminen.
Itse asiassa koko otsikko on taas vedetty täysin stetsonista sikäli, ettei kyseessä ole koulutus- vaan maahanmuuttopoliittinen kysymys. Otsikosta saa sen kuvan että koulutuksen taso on Suomessa laskenut, mutta tason lasku näkyy syystä tai toisesta ainoastaan maahanmuuttajien tuloksissa. Tosiasiassahan tuohon tilastoon kuuluvat KAIKKI maahanmuuttajat, eivät ainoastaan ne jotka ovat hankkineet (tai jättänäeet hankkimatta) koulutuksensa Suomessa. Jos tuloksesta jonkun johtopäätöksen voi vetää se on, että suomeen muuttaa huonommin koulutettua väkeä kuin niihin maihin, jotka tässä tilastossa on rankattu paremmin.
Quote from: Ramazotti on 13.12.2012, 15:03:40
Itse asiassa koko otsikko on taas vedetty täysin stetsonista sikäli, ettei kyseessä ole koulutus- vaan maahanmuuttopoliittinen kysymys. Otsikosta saa sen kuvan että koulutuksen taso on Suomessa laskenut, mutta tason lasku näkyy syystä tai toisesta ainoastaan maahanmuuttajien tuloksissa. Tosiasiassahan tuohon tilastoon kuuluvat KAIKKI maahanmuuttajat, eivät ainoastaan ne jotka ovat hankkineet (tai jättänäeet hankkimatta) koulutuksensa Suomessa. Jos tuloksesta jonkun johtopäätöksen voi vetää se on, että suomeen muuttaa huonommin koulutettua väkeä kuin niihin maihin, jotka tässä tilastossa on rankattu paremmin.
Näinhän se on. Stenman lähtee liikkeellä sieltä päästä, että vika on kotouttamisen ja kouluttamisen epäonnistumisessa, vaikka kyse on yksinkertaisesti siitä, että nykyinen maahanmuuttopolitiikka valikoi Suomeen heikosti yhteiskuntaan intergroituvia kouluttamattomia ihmisiä. Kysymys kuuluukin, voiko työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja olla oikeasti noin tyhmä vai joutuuko hän teeskentelemään sitä. Molempi pahempi. Thors ainakin käsittääkseni vain teeskenteli maahanmuuttoministerinä tyhmää, niin taidokkaita hänen väistönsä olivat.
Quote from: Fiftari on 13.12.2012, 14:36:52
En tiedä inssitutkinnoista mutta ei luulisi olevan vaikea testata heidän tietämystään vaikka paperit olisivatkin hukkuneet matkan varrelle. Testiin vielä tulkit paikalle ja todistajiksi mediaa, vapaata liikkuvuutta ja hommaa.. vaikka näin aluksi. Kun se peukalo menee suuhun eikä oikein muutaman tunninkaan jälkeen testi suju niin voidaan todeta että eiköhän se ole ihan sonninpaskaa.
Mieluummin ei tulkkeja koska työelämässä tarvitaan suomenkielentaitoa.
Quote from: Mage on 12.12.2012, 18:59:07
Korkeasti koulutettujen osuus Suomeen tulleista maahanmuuttajista on vähentynyt huomattavasti 2000-luvulla, kertoo OECD:n tuore raportti.
Vuosina 2000-2011 korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osuus väheni lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä.
Vuodesta 2000 maahanmuuton syyt ovat Stenmanin mukaan monipuolistuneet. Työperäinen maahanmuutto on lisääntynyt, mutta se ei tarkoita, että kaikki työn perässä muuttavat olisivat korkeasti koulutettuja asiantuntijoita. Maahanmuuttajien joukossa on Stenmanin mukaan yhä monipuolisemmin eri alojen ammattilaisia.
Tällä viikolla puhuin yhden koulutuksentarjoajan kanssa ja sain kuulla, että luku- ja kirjoitustaidottomia kotoutettavia tulee jatkuvasti enemmän.
Melkein voi jo kysyä, onko maahanmuuttajilla yhtään mitään koulutusta korkeasta koulutuksesta puhumattakaan.
QuoteJos tuloksesta jonkun johtopäätöksen voi vetää se on, että suomeen muuttaa huonommin koulutettua väkeä kuin niihin maihin, jotka tässä tilastossa on rankattu paremmin.
Quote from: Vera on 12.12.2012, 23:00:57
Veikkaisin että monien Suomessa asuvien mamunuorten ongelmat johtuvat enemmänkin siitä että ne eivät ole käyneet kotimaassaan mitään koulua.
No tämä on se suurin ongelma. Silti ei voi ohittaa esim venäläisten suuria ongelmia hankkia riittävä kielitaito Suomessa peruskoulun aikana. Kaikkein karvaisimmin käy niille jotka tulevat maahan 12-16-vuotiaina. Eivätkä kaikki kodit todellakaan pysty tukemaan lapsen kielitaidon kehittymistä. Kotikielikin saattaa olla heikoissa kantimissa.
Nuollakseni Veraa kerron muistavani hänen nasevat kirjoituksensa jo Usenetissä, enkä epäillyt hetkeäkään ettei hän olisi suomenkielinen. Omat lapsenikin ovat ulkomailla oppineet isäntämaan kielen hyvin. Kaikki eivät siihen pysty. Tyypillinen maahanmuuttaja itänaapurista tai sen satelliiteista ei ole raketti-insinööri vaan suorittavaa porrasta. Koulutus periytyy, maata ja kieltä vaihtaessa keskitaso tippuu vääjäämättä - ellei puhuta erityisyksilöistä.
Kehitys on täysin loogista. Suomen taikaseinä on eurooppalaisittain erittäin kilpailukykyinen, mutta osaajille tarjolla olevien palkkojen ostovoima ei ole sitä, eikä täällä oikein ole koulutetuille muitakaan vetäviä tekijöitä. Kasvukeskusten kasvavan monikulttuurisuuden voi tuskin laskea sellaiseksi.
QuoteSuomen ongelma on Stenmanin mukaan myös se, että tänne muuttavan henkilön aikaisempi kokemus ja koulutus saattavat helposti jäädä tunnistamatta.
Niin, ne kuuluisat koneinsinöörin paperit jotka katosivat :roll: Työ-ja opiskelumotivaatio siirtyy yleensä mukana vaikka paperit "katoisivatkin". Tosin voiko sellainen ominaisuus kadota jota ei koskaan ole ollutkaan?
Quote from: Roope on 13.12.2012, 14:13:15
QuoteVertailussa ulkomailla syntyneiden Suomessa asuvien määräksi laskettiin noin 200 000 ihmistä, eli 4,4 prosenttia koko väestöstä. Uusien maahanmuuttajien osuus on 28 prosenttia, mikä on reilusti enemmän kuin OECD:n keskiarvo 17 prosenttia. Raportista Suomessa ensimmäisenä uutisoineen Uuden Suomen haastatteleman Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman mukaan siinä onkin Suomen surkean sijoituksen syy.
- Maahanmuutto kaiken kaikkiaan on 2000-luvulla lisääntynyt Suomessa paljon. Vuonna 2000 pakolaisten osuus maahanmuuttajista oli vielä huomattavasti isompi kuin nyt.
Iltalehti: Iltalehti: Karu tilasto koulutuksesta - Suomi jäi hännille (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012121316447616_uu.shtml) 13.12.2012
Siis mitä? Eihän tuo selitä millään lailla Suomen poikkeuksellisia lukuja.
Varsinkin kun Tanskassa uusien mamujen osuus oli Suomea suurempi (31%) ja Tanska oli silti vertailun kakkonen. Luxemburgissa osuus oli 24% eli vain vähän alle Suomen. Uudessa-Seelannissa 32% ja Norjassa 27%, kuitenkin molemmissa mamujen koulutustaso nousi.
Quote from: ämpee on 13.12.2012, 14:32:09
Muistaakseni Lieksan kaupungin palveluksessa on sellainen huippuspesialisti joka pystyy tunnistamaan jopa lukutaidottoman koneinsinöörin.
Hänet mitä ilmeisimmin pitää saada pikaisesti valtiovallan palvelukseen.
Tästäpä kiva lisä mamusektorin tittelitunkiolle:
koneinsinöörin tunnistaja.
Näitä kun saadaan joka kuntaan ja isoimpiin kaksi, niin tarvitaankin jo uusi ammattinimike:
koneinsinöörin tunnistuskoordinaattori.
Koska kaikki 27 tunnistettua koneinsinööriä jäävät kuitenkin vaille koneinsinöörin vakanssia, tarvitaan jälleen uusi ammattinimike:
tunnistettujen koneinsinöörien muuntokoulutuskoordinaattori.
Tässä vaiheessa rajojemme yli pöllähtäneet koneinsinöörit ovat työllistäneet määräänsä nähden moninkertaisen määrän mamusektorityöntekijöitä, joita ei tietenkään voi irtisanoakaan, koska ovat niin fantsuja tyyppejä ja koska persun pillin tahtiin ei tanssita meidän Suomessa (tm).
Tätä epäkohtaa paikataan ryhtymällä haalimaan ulkomailta (mm. Somaliasta) lisää tunnistettavia koneinsinöörejä ja tähän työhön tarvitaan kuinka ollakaan jälleen uusi ammattinimike:
tunnistettavien koneinsinöörien maahanmuutonedistämissihteeri.
Sitkeistä huhuista huolimatta potentiaalisia tunnistettavia koneinsinöörejä ei paikallisteta juurikaan (edes Somaliasta). Luovuttaminen ei kuitenkaan tule kyseeseen, joten ministeriössä otetaan käyttöön järeämmät keinot ja sinne palkataan joku hyvä tyyppi (esimerkiksi Kimmo Kiljunen)
tunnistettavien koneinsinöörien maahanmuutonedistämisen strategiseksi johtajaksi.
Kimmo on kuitenkin suurten linjojen mies, joten hän tarvitsee avukseen
tunnistettavien koneinsinöörien maahanmuutonedistämisen vanhemman suunnittelijan ja
tunnistettavien koneinsinöörien maahanmuutonedistämissihteerin.
Tämä kaikki rahoitetaan luonnollisesti kiristämällä veroja siinä määrin, että Suomen viimeisetkin konepajat joko siirtävät tuotantonsa halpamaihin tai ajautuvat maksuvaikeuksien kautta konkurssiin.