Eipä liene ihme, että Tohtori-titteli on kärsinyt rajun inflaation, kun väitöskirjan aiheeksi kelpaa sarjakuvien supersankaritkin.
http://yle.fi/uutiset/ristiriidat_repivat_sarjakuvien_supersankareita/6405104
Quote from: Sour-One on 11.12.2012, 17:05:29
Eipä liene ihme, että Tohtori-titteli on kärsinyt rajun inflaation, kun väitöskirjan aiheeksi kelpaa sarjakuvien supersankaritkin.
http://yle.fi/uutiset/ristiriidat_repivat_sarjakuvien_supersankareita/6405104
Vähemmän haittaa tuosta on kuin eräiden sosiologien tuotoksista.
Mikäs tossa nyt on? Kyllähän kirjallisuudentutkimuksesta on iät ja ajat tehty väikkäreitä.
Ei tuossa mitään ristiriitaa ole. Si vis pacem, para bellum jne.
No olisi nyt edes väitellyt vaikka Deadpoolista tai Carnagesta.
Vaikka eivät sankareita olekkaan sanan varsinaisessa merkityksessä vaan rikollisia. Tai sitten vaikka kaverista nimeltä Tuomari. Siinähän on varsinainen sankari. Kyllähän noita löytyy kun jaksaa etsiä. Viime aikoina myös paljon ollut anti-sankareita elokuvien ja sarjisten sisältönä.
Olisi kyllä mukava nähdä, millainen paskamyrsky nousisi, jos joku väittelisi siitä, että maahanmuutto ei olekaan ihanaa ja väistämätöntä. ;D
Quote from: Nuiva kansalainen on 11.12.2012, 18:36:25
Olisi kyllä mukava nähdä, millainen paskamyrsky nousisi, jos joku väittelisi siitä, että maahanmuutto ei olekaan ihanaa ja väistämätöntä. ;D
Materiaalia ainakin olisi :D
Quote from: junakohtaus on 11.12.2012, 17:24:08
Mikäs tossa nyt on? Kyllähän kirjallisuudentutkimuksesta on iät ja ajat tehty väikkäreitä.
Jos aihe on tohtorin väitöskirjan arvoinen, niin eikö joku voisi tehdä väitöskirjan itikoiden homoeroottisesta käyttäytymisestä?
Mistä minä tiedän.
Mun korvaani supersankarimuytologia kuulostaa jopa aika kiinnostavalta kirjallisuudentutkimuksen tai muun sen tyyppisen tieteen väikkäriltä. Eikä toi peruslöydöskään yhtään hullumpi ole, koska onhan siinä aika selkeä lähestymiskulma amerikkalaiseen kulttuuriin, että vapaus ja demokratia nähdään joinain, joita voi puolustaa niiden vastaisilla keinoilla.
Quote from: junakohtaus on 11.12.2012, 19:39:50
Mistä minä tiedän.
Mun korvaani supersankarimuytologia kuulostaa jopa aika kiinnostavalta kirjallisuudentutkimuksen tai muun sen tyyppisen tieteen väikkäriltä. Eikä toi peruslöydöskään yhtään hullumpi ole, koska onhan siinä aika selkeä lähestymiskulma amerikkalaiseen kulttuuriin, että vapaus ja demokratia nähdään joinain, joita voi puolustaa niiden vastaisilla keinoilla.
Kerrohan vielä mielipiteesi siitä, mikä asema tohtorin arvolla pitäisi olla Suomessa?
Ei kai sille mitään sen kummempaa tarvita kuin nykyisinkään. Lähinnähän se on akateemista kelpoisuutta osoittava tutkinto. Tohtori on todistanut tuntevansa tieteenalansa menetelmät ja keskeiset sisällöt niin hyvin, että pystyy itsenäiseen tutkimustyöhön. En mä oikein tiedä onko sillä ihan kauheasti muuta arvoa olemassakaan, ei sillä ainakaan itsessään pääse rahoihin käsiksi.
Siinä taas mennään suolle suunnilleen niin pitkälle kuin sinne pääsee, jos tiedeyhteisön ulkopuolelta ruvetaan fiiliksellä heittelemään mistä asioista sopii väitellä tohtoriksi ja mistä ei.
Quote from: Sour-One on 11.12.2012, 19:36:39
Quote from: junakohtaus on 11.12.2012, 17:24:08
Mikäs tossa nyt on? Kyllähän kirjallisuudentutkimuksesta on iät ja ajat tehty väikkäreitä.
Jos aihe on tohtorin väitöskirjan arvoinen, niin eikö joku voisi tehdä väitöskirjan itikoiden homoeroottisesta käyttäytymisestä?
Eiköhän noitakin ole tehty jo tusinoittain. Käy katsomassa yliopiston biologian laitokselta.
Tohtori tarkoittaa sanana täysin oppinutta -
in doctrinated. Eihän se sen enempää tai vähempää tarkoita. Kyseisen tieteenalan merkityksestä talouteen tai politiikkaan, se ei kerro mitään. Se on muiden - ja ajan - ratkaistavissa. Yleensä saadaan todella paljon huonompia tuloksia kun ministeriöistä käsin aletaan neuvoa tutkijoita; aletaan ohjaamaan heitä tietyille "taloudellisesti kannattaville" aloille. Ministeriöissä kun harvemmin tajutaan mitään kyseistä alasta tai tieteestä ylipäätään; saadaan juuri sellaisia itikoiden homoeroottisia viehteitä "tutkivia" tuloksia. Kun tulokset annetaan ministeriöstä käsin ennalta, voidaan koko tieteen harjoittaminen samantien lopettaa. Silloin se on jo ihan pelkkää näytelmää.
Quote from: sivullinen. on 11.12.2012, 20:13:20
Quote from: Sour-One on 11.12.2012, 19:36:39
Quote from: junakohtaus on 11.12.2012, 17:24:08
Mikäs tossa nyt on? Kyllähän kirjallisuudentutkimuksesta on iät ja ajat tehty väikkäreitä.
Jos aihe on tohtorin väitöskirjan arvoinen, niin eikö joku voisi tehdä väitöskirjan itikoiden homoeroottisesta käyttäytymisestä?
Eiköhän noitakin ole tehty jo tusinoittain. Käy katsomassa yliopiston biologian laitokselta.
Tohtori tarkoittaa sanana täysin oppinutta - in doctrinated. Eihän se sen enempää tai vähempää tarkoita. Kyseisen tieteenalan merkityksestä talouteen tai politiikkaan, se ei kerro mitään. Se on muiden - ja ajan - ratkaistavissa. Yleensä saadaan todella paljon huonompia tuloksia kun ministeriöistä käsin aletaan neuvoa tutkijoita; aletaan ohjaamaan heitä tietyille "taloudellisesti kannattaville" aloille. Ministeriöissä kun harvemmin tajutaan mitään kyseistä alasta tai tieteestä ylipäätään; saadaan juuri sellaisia itikoiden homoeroottisia viehteitä "tutkivia" tuloksia. Kun tulokset annetaan ministeriöstä käsin ennalta, voidaan koko tieteen harjoittaminen samantien lopettaa. Silloin se on jo ihan pelkkää näytelmää.
Yliopistoväen pitäisi ihan itse tajuta ohjata.
Quote from: sivullinen. on 11.12.2012, 20:13:20Tohtori tarkoittaa sanana täysin oppinutta - in doctrinated. Eihän se sen enempää tai vähempää tarkoita.
Sana tohtori tulee latinan sanasta
doctor, jonka alkuperäinen merkitys on opettaja. Se tulee verbistä
docere, opettaa.
^ Tohtoriksi tuleminen on opetetuksi tulemista: in docere. Se ei viittaa tohtorin olevan opettaja vaan sanoo tohtorin olevan opetettu.
Quote from: sivullinen. on 11.12.2012, 20:49:10
^ Tohtoriksi tuleminen on opetetuksi tulemista: in docere. Se ei viittaa tohtorin olevan opettaja vaan sanoo tohtorin olevan opetettu.
Minun suomi-latina-suomi -sanakirjani ei tunne verbiä
indocere. Sen sijaan se tuntee sanat
indocilis (huonosti oppiva; oppimaton) ja
indoctus (oppimaton; sivistymätön).
Latinan pääte -or ilmaisee, että joku on jonkin tekijä, vrt.
imperator (ylipäällikkö, hallitsija, keisari),
mercator (kauppias),
pugnator (taistelija),
amator (rakastaja).
Jos haluaa sanoa latinaksi "oppinut", sana on
doctus,
docta tai
doctum, riippuen siitä puhutaanko maskuliinista, femininiinistä vai neutrista. Samaten esim. "rakastettu" on
amatus,
-a,
-um.
Jos et usko, että latinan sana
doctor tarkoittaa opettajaa, voit avata latinan sanakirjan ja tarkistaa itse.
Itse Mestarin väikkärikin muuten on tyystin ja täsmälleen vailla mitään käytännön arvoa. Itse asiassa maailmasta ei edes löydy luultavasti muutamaa kymmentä tai korkeintaan muutamaa sataa enempää ihmisiä, jotka varsinaisesti osaavat arvioida sen sisältöä. Supersankarit sentään ovat iso osa viestimaisemaa.
Tällä en tarkoita vähätellä historiallista kielitiedettä vaan huomauttaa, että tutkimusta ei tehdä hyödyn takia vaan tiedon.
Quote from: junakohtaus on 11.12.2012, 21:09:36
tutkimusta ei tehdä hyödyn takia vaan tiedon.
Tämähän nyt ei pidä ollenkaan paikkaansa.
Quote from: Jaakko Sivonen on 11.12.2012, 20:56:55
Quote from: sivullinen. on 11.12.2012, 20:49:10
^ Tohtoriksi tuleminen on opetetuksi tulemista: in docere. Se ei viittaa tohtorin olevan opettaja vaan sanoo tohtorin olevan opetettu.
Minun suomi-latina-suomi -sanakirjani ei tunne verbiä indocere. Sen sijaan se tuntee sanat indocilis (huonosti oppiva; oppimaton) ja indoctus (oppimaton; sivistymätön).
Lisää ta(i)vutusta:
http://www.youtube.com/watch?v=IIAdHEwiAy8
Romani ite domum!
Quote from: Emperor on 11.12.2012, 21:12:28
Quote from: junakohtaus on 11.12.2012, 21:09:36
tutkimusta ei tehdä hyödyn takia vaan tiedon.
Tämähän nyt ei pidä ollenkaan paikkaansa.
No sehän nyt muuten pitää paikkansa.
Kyllä mä sen tiedän että paljon tutkitaan ihan käytännön intressien takia, mutta vallan helkkaristi puhtaasti uteliaisuudesta ja että tiedettäisiin sitten sekin.
Quote from: sivullinen. on 11.12.2012, 20:13:20
Tohtori tarkoittaa sanana täysin oppinutta - in doctrinated. Eihän se sen enempää tai vähempää tarkoita.
Quote from: sivullinen. on 11.12.2012, 20:49:10
Tohtoriksi tuleminen on opetetuksi tulemista: in docere. Se ei viittaa tohtorin olevan opettaja vaan sanoo tohtorin olevan opetettu.
Hatusta vedetyt hömppäetymologiat eivät hyödytä mitään, eikä etymologia ylipäänsä ole mikään keino selvittää jonkin sanan "oikeaa" merkitystä.
Tämä kohta osoittaa, minkä vuoksi kirjallisuustieteen väitöskirjat ovat yleisemminkin pelkkää hölynpölyä. Eli väittelija latelee omia hatusta tempaisemiaan mielipiteitä ja se on sitten muka tutkimusta:
Quote- Tutkimuksessani käy ilmi, kuinka supersankarit käyttävät petollista retoriikkaa. Väkivalta kuvataan miehiselle sankarille luonnollisena tapana ilmaista itseään.
- Jos ei käytä väkivaltaa, ei ole supersankari. Ristiriita näkyy siinä, että nämä sankarit ilmoittavat aina puolustavansa demokratiaa ja vapautta, mutta heidän toimintansahan on kaikkea muuta kuin demokraattista, koska he joutuvat rikkomaan lakia puolustaakseen ihanteitaan.
Kukahan supersankari "ilmaisee itseään" väkivallan kautta? Minun havaintojeni mukaan väkivaltaa käytetään vain pahiksiin, jotka eivät tottele "seis"-komentoa eivätkä antaudu rauhallisen keskustelun avulla.
Ja millähän lailla supersankareiden toiminta on demokratian vastaista ja miten he rikkovat lakeja? Siis muuten kuin siten, että he ottavat rosvoja kiinni vaikka heillä ei välttämättä ole Suomen lain mukaista kiinniotto-oikeutta ja että he joskus käyttävät kovempaa väkivaltaa pahisten taltuttamisessa kuin ehkä olisi ollut välttämätöntä.
Ei kai voi olettaa, että supersankarit noudattavat sarjakuvissa tarkalleen Demlan kirjoittamia säädöksiä?
Olisi kieltämättä mukava saada tohtoristason analyysiä korkeajännityksen maailmasta. Aikoinani kun skeneen tutustuin, sen jälkeinen vaihe on laskea kuinka monta donnerwetteriä tai zum teufelia koko saaga pitää sisällään.
Korkkaritohtori hakkaa aina sosiologian tohtorin kuin miljoona volttia
Tiedehän selvittää mitä, missä, kuka, milloin, miksi ja mihin se johtaa. Kielten tutkimisessa tai homohyönteisten tarkkailussa on helvetisti järkeä vaikka käytännön sovelluksia ei olisikaan. Tiede lisää tietoa, siinä se.
Kirjallisuustiede tutkii mielikuvituksen tuotteita. Sen arvo on puhtaasti viihteellinen. Kun tutkitaan puutaheinää, tutkimuskin on puutaheinää. Sama koskee muitakin taiteen tutkimuksen aloja. Ne perustuvat 100% fiilikseen ja perstunteeseen. Tämä voi parhaimmillaan olla kirjallisuutta sinänsä, hyvinkin viihdyttävää. Mutta ei ikinä tiedettä vaan stiiknafuuliaa.
(Huom: jos tutkitaan taiteesta välittyvää historiaa, lingvistiikkaa, antrolopogiaa, arkkitehtuuria tai muuta konkreettista, ei harjoiteta enää taiteen tutkimusta.)
Kirjallisuuden, siis myös sarjakuvan ja muun populaarikulttuurin tutkimus on intellektuaalista wänkkäämistä. Kun ei ole mitään konkreettista tutkittavaa tai osoitettavaa, jää vain psykologinen ja filosofinen ulottuvuus, eli "tutkitaan" mitä joku on funtsaillut ja mitä ehkä tarkoittanut funtsailullaan. Kahvia, tupakkaa ja tweedtakkeja kuluu, mitään uutta tietoa ei paljastu.
Ja tälle kaikelle on tiedeyhteisön siunaus ja aivan vitunmoisesti rahaa. Ei se ole tyhmä joka pyytää jne. Kirjallisuusaiheesta on hyvä tehdä gradu tai lisuri, koska mitään oikeaa työtä tai tutkimusta ei tarvitse tehdä; riittävästi lähteitä lainattavaksi ja bullshitgeneraattori pyörimään. Puhun kokemuksesta.
Naistutkimus, kirjallisuustiede - näihin verrattuna homohyttysten syväanalyysi on suorastaan essentiaalista perustutkimusta.
Quote from: Nikopol on 11.12.2012, 23:34:46
Tiedehän selvittää mitä, missä, kuka, milloin, miksi ja mihin se johtaa. Kielten tutkimisessa tai homohyönteisten tarkkailussa on helvetisti järkeä vaikka käytännön sovelluksia ei olisikaan. Tiede lisää tietoa, siinä se.
Kirjallisuustiede tutkii mielikuvituksen tuotteita. Sen arvo on puhtaasti viihteellinen. Kun tutkitaan puutaheinää, tutkimuskin on puutaheinää. Sama koskee muitakin taiteen tutkimuksen aloja. Ne perustuvat 100% fiilikseen ja perstunteeseen. Tämä voi parhaimmillaan olla kirjallisuutta sinänsä, hyvinkin viihdyttävää. Mutta ei ikinä tiedettä vaan stiiknafuuliaa.
(Huom: jos tutkitaan taiteesta välittyvää historiaa, lingvistiikkaa, antrolopogiaa, arkkitehtuuria tai muuta konkreettista, ei harjoiteta enää taiteen tutkimusta.)
Kirjallisuuden, siis myös sarjakuvan ja muun populaarikulttuurin tutkimus on intellektuaalista wänkkäämistä. Kun ei ole mitään konkreettista tutkittavaa tai osoitettavaa, jää vain psykologinen ja filosofinen ulottuvuus, eli "tutkitaan" mitä joku on funtsaillut ja mitä ehkä tarkoittanut funtsailullaan. Kahvia, tupakkaa ja tweedtakkeja kuluu, mitään uutta tietoa ei paljastu.
Ja tälle kaikelle on tiedeyhteisön siunaus ja aivan vitunmoisesti rahaa. Ei se ole tyhmä joka pyytää jne. Kirjallisuusaiheesta on hyvä tehdä gradu tai lisuri, koska mitään oikeaa työtä tai tutkimusta ei tarvitse tehdä; riittävästi lähteitä lainattavaksi ja bullshitgeneraattori pyörimään. Puhun kokemuksesta.
Naistutkimus, kirjallisuustiede - näihin verrattuna homohyttysten syväanalyysi on suorastaan essentiaalista perustutkimusta.
Sinällään minulle ihan sama väitteeleekö joku vaikkapa niistä homohyttysistä tohtoriksi, kunhan yhteiskunta ole osallisena kustantamassa tällaista turhaa paskaa. Tohtorin titteliä moinen käytäntö syö kyllä rajusti.
Quote from: Sour-One on 11.12.2012, 19:36:39
Quote from: junakohtaus on 11.12.2012, 17:24:08
Mikäs tossa nyt on? Kyllähän kirjallisuudentutkimuksesta on iät ja ajat tehty väikkäreitä.
Jos aihe on tohtorin väitöskirjan arvoinen, niin eikö joku voisi tehdä väitöskirjan itikoiden homoeroottisesta käyttäytymisestä?
Tuosta tulee mieleen se yksi amerikkalainen senaattori, joka tykkäsi antaa häpeäpalkintoja mielestään poikkeuksellisen tyhmille julkisilla varoilla tehdyille tutkimuksille. Yksi "voittajista" oli erään kärpäslajin 'seksuaalista käyttäytymistä' käsitellyt tutkimus.
Erinäisiä vuosia myöhemmin kyseinen senaattori tosin ymmärsi pyytää anteeksi opittuaan kuinka monta miljardia amerikkalaiset karjankasvattajat olivat säästäneet juuri tuon nimenomaisen ikävää loisötökkää käsitelleen tutkimuksen johdosta...
Quote from: Sour-One on 11.12.2012, 17:05:29
---
http://yle.fi/uutiset/ristiriidat_repivat_sarjakuvien_supersankareita/6405104
Kiitos vinkistä! Vaikuttaa mielenkiintoiselta; pitääpä tutustua, kun on aikaa.
Omat suosikki-supersankarini ovat tosin Asterix ja Obelix ja loput hullujen kylästä, Taikaviitta & Kumpp. ja Superhessu.
Quote from: RP on 11.12.2012, 23:55:53
Quote from: Sour-One on 11.12.2012, 19:36:39
Quote from: junakohtaus on 11.12.2012, 17:24:08
Mikäs tossa nyt on? Kyllähän kirjallisuudentutkimuksesta on iät ja ajat tehty väikkäreitä.
Jos aihe on tohtorin väitöskirjan arvoinen, niin eikö joku voisi tehdä väitöskirjan itikoiden homoeroottisesta käyttäytymisestä?
Tuosta tulee mieleen se yksi amerikkalainen senaattori, joka tykkäsi antaa häpeäpalkintoja mielestään poikkeuksellisen tyhmille julkisilla varoilla tehdyille tutkimuksille. Yksi "voittajista" oli erään kärpäslajin 'seksuaalista käyttäytymistä' käsitellyt tutkimus.
Erinäisiä vuosia myöhemmin kyseinen senaattori tosin ymmärsi pyytää anteeksi opittuaan kuinka monta miljardia amerikkalaiset karjankasvattajat olivat säästäneet juuri tuon nimenomaisen ikävää loisötökkää käsitelleen tutkimuksen johdosta...
Vai niin :) Ja sinulta varmastikin löytyy linkki juttuun
Quote from: Nikopol on 11.12.2012, 23:34:46
Tiedehän selvittää mitä, missä, kuka, milloin, miksi ja mihin se johtaa. Kielten tutkimisessa tai homohyönteisten tarkkailussa on helvetisti järkeä vaikka käytännön sovelluksia ei olisikaan. Tiede lisää tietoa, siinä se.
Kirjallisuustiede tutkii mielikuvituksen tuotteita. Sen arvo on puhtaasti viihteellinen. Kun tutkitaan puutaheinää, tutkimuskin on puutaheinää. Sama koskee muitakin taiteen tutkimuksen aloja. Ne perustuvat 100% fiilikseen ja perstunteeseen. Tämä voi parhaimmillaan olla kirjallisuutta sinänsä, hyvinkin viihdyttävää. Mutta ei ikinä tiedettä vaan stiiknafuuliaa.
(Huom: jos tutkitaan taiteesta välittyvää historiaa, lingvistiikkaa, antrolopogiaa, arkkitehtuuria tai muuta konkreettista, ei harjoiteta enää taiteen tutkimusta.)
Kirjallisuuden, siis myös sarjakuvan ja muun populaarikulttuurin tutkimus on intellektuaalista wänkkäämistä. Kun ei ole mitään konkreettista tutkittavaa tai osoitettavaa, jää vain psykologinen ja filosofinen ulottuvuus, eli "tutkitaan" mitä joku on funtsaillut ja mitä ehkä tarkoittanut funtsailullaan. Kahvia, tupakkaa ja tweedtakkeja kuluu, mitään uutta tietoa ei paljastu.
Ja tälle kaikelle on tiedeyhteisön siunaus ja aivan vitunmoisesti rahaa. Ei se ole tyhmä joka pyytää jne. Kirjallisuusaiheesta on hyvä tehdä gradu tai lisuri, koska mitään oikeaa työtä tai tutkimusta ei tarvitse tehdä; riittävästi lähteitä lainattavaksi ja bullshitgeneraattori pyörimään. Puhun kokemuksesta.
Naistutkimus, kirjallisuustiede - näihin verrattuna homohyttysten syväanalyysi on suorastaan essentiaalista perustutkimusta.
Nyt täytyy kyllä sanoa, että Nikopol löi kätensä paskaan ja syvälle...paljasti samalla, ettei tästä aiheesta tiedä mitään, joten olisi kiva kuulla, mistä kokemuksesta hän puhuu. Naistutkimus nyt taas onkin yleensä puhtaan ideologista kognitiivista dissonanssia.
Quote from: Sour-One on 11.12.2012, 23:47:13
Sinällään minulle ihan sama väitteeleekö joku vaikkapa niistä homohyttysistä tohtoriksi, kunhan yhteiskunta ole osallisena kustantamassa tällaista turhaa paskaa. Tohtorin titteliä moinen käytäntö syö kyllä rajusti.
Ihan ensiksi kannattaisi tutustua siihen, paljonko yhteiskunta näistä maksaa ja mitä tohtorin titteli oikeasti tarkoittaa; ei tulisi lauottua noin levottomia kommentteja.
Quote from: Haima on 12.12.2012, 00:33:21
Quote from: Nikopol on 11.12.2012, 23:34:46
Kirjallisuuden, siis myös sarjakuvan ja muun populaarikulttuurin tutkimus on intellektuaalista wänkkäämistä. Kun ei ole mitään konkreettista tutkittavaa tai osoitettavaa, jää vain psykologinen ja filosofinen ulottuvuus, eli "tutkitaan" mitä joku on funtsaillut ja mitä ehkä tarkoittanut funtsailullaan. Kahvia, tupakkaa ja tweedtakkeja kuluu, mitään uutta tietoa ei paljastu.
Nyt täytyy kyllä sanoa, että Nikopol löi kätensä paskaan ja syvälle...paljasti samalla, ettei tästä aiheesta tiedä mitään, joten olisi kiva kuulla, mistä kokemuksesta hän puhuu. Naistutkimus nyt taas onkin yleensä puhtaan ideologista kognitiivista dissonanssia.
Nikopol on kuitenkin oikeassa tuossa kohtaa, mitä jätin jäljelle. Kirjallisuuden tutkimuksessa kirjoitellaan niitä näitä siitä, mitä kirjailija on
muka tarkoittanut sillä mitä on kirjoittanut. Rakennellaan erilaisia teorioita, joiden avulla voidaan tulkita kirjoissa olevat asiat vaikka kirjailija on vain kirjoittanut, että päähenkilö kävi kaupassa.
Kirjallisuuden tutkimus ei ole tiedettä. Niin se vain on. Yhdessä naistutkimuksen, filosofian, sosiologian ja kasvatustieteen kanssa se joutaisi pois yliopistolta. Tosin sosiologiassa ja kasvatustieteessä on joitakin tieteeseen kuuluvia osiakin. Jopa filosofiassakin. Nyt puhutaan nykyajasta, joten löpinät filosofiasta muiden tieteiden äitinä voi unohtaa.
Quote from: Arto Luukkainen on 12.12.2012, 07:15:59
Quote from: Haima on 12.12.2012, 00:33:21
Quote from: Nikopol on 11.12.2012, 23:34:46
Kirjallisuuden, siis myös sarjakuvan ja muun populaarikulttuurin tutkimus on intellektuaalista wänkkäämistä. Kun ei ole mitään konkreettista tutkittavaa tai osoitettavaa, jää vain psykologinen ja filosofinen ulottuvuus, eli "tutkitaan" mitä joku on funtsaillut ja mitä ehkä tarkoittanut funtsailullaan. Kahvia, tupakkaa ja tweedtakkeja kuluu, mitään uutta tietoa ei paljastu.
Nyt täytyy kyllä sanoa, että Nikopol löi kätensä paskaan ja syvälle...paljasti samalla, ettei tästä aiheesta tiedä mitään, joten olisi kiva kuulla, mistä kokemuksesta hän puhuu. Naistutkimus nyt taas onkin yleensä puhtaan ideologista kognitiivista dissonanssia.
Nikopol on kuitenkin oikeassa tuossa kohtaa, mitä jätin jäljelle. Kirjallisuuden tutkimuksessa kirjoitellaan niitä näitä siitä, mitä kirjailija on muka tarkoittanut sillä mitä on kirjoittanut. Rakennellaan erilaisia teorioita, joiden avulla voidaan tulkita kirjoissa olevat asiat vaikka kirjailija on vain kirjoittanut, että päähenkilö kävi kaupassa.
Kirjallisuuden tutkimus ei ole tiedettä. Niin se vain on. Yhdessä naistutkimuksen, filosofian, sosiologian ja kasvatustieteen kanssa se joutaisi pois yliopistolta. Tosin sosiologiassa ja kasvatustieteessä on joitakin tieteeseen kuuluvia osiakin. Jopa filosofiassakin. Nyt puhutaan nykyajasta, joten löpinät filosofiasta muiden tieteiden äitinä voi unohtaa.
Kaikkea saa mun puolesta kritisoida; olisi vaan kiva, jos kritisoija tietäisi, mistä puhuu. Nytkään ei ole näin. Jätän erittelemättä, miksi niin on. Se olisi vähän niin kuin kriitikon oma tehtävä: tietää, mistä puhuu.
Quote from: Arto Luukkainen on 11.12.2012, 21:53:42
Kukahan supersankari "ilmaisee itseään" väkivallan kautta?
No, ainakin "Watchmen" sarjiksessa melkein kaikki, paitsi ainoa "super" taitaa olla Dr. Manhattan
Kyllähän supersankareissa on tutkittavaa. Aika hyvin tiivistää tuo sivussa ollut kohta aiheen:
Quote
Mistä on kyse?
Sarjakuvien supersankarit ovat amerikkaisuuden ikoneja ja kansallisen yhtenäisyyden ylläpitäjiä
Sankareiden väkivaltainen voimankäyttö on vastoin heille asetettuja ihanteita
Superhahmot ovat laskeutuneet alas jalustalta ja saaneet yhä enemmän inhimillisiä piirteitä
Aineistoa riittää ja myynnistä näkee kohtalaisen hyvin millainen supersankari on suosiossa. Esimerkkinä tuossakin mainittu ajan vaikutus, kuten ennen sotia puolustivat kansaa ulkoisilta uhilta jne.
Erotan itse perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen toisistaan. Perustutkimuksesta kun ei saada suoraa käytännön sovellusta. Eipä jostain kvanttimekaniikan tutkimuksestakaan suoraan ole tuotteita tullut, mutta ilman sitä ei keskusteltaisi netissä. Puolijohteiden valmistus on vaatinut perustutkimuksen ja teorian taakseen.
En kuitenkaan vertaa supersankareita kvanttimekaniikkaan, mutta jossain määrin sama asia. Vastaavasti voisi kuvitella muun tuotoksenkin kuvaavan kansallista identiteettiä ja kansallista yhtenäisyyttä. Jos supersankarit ovat amerikkalaisuuden ikoneita, niin millaisia supersankareita on muissa kulttuureissa? Vaikkapa somalialainen supersankari? Tästä aukeaa mielenkiintoisia aiheita, jotka eivät onnistuisi ilman tätä perustutkimusta.
Yliopistoissa tehtävästä tutkimuksesta ei siis aina ole suoraa hyötyä tai niistä ei seuraa suoraa käytännön sovellusta. Ehkä joku keksii tuon perusteella luoda hajanaista (monikulttuurista) kansaa yhdistävän supersankarin?
Ps. Ehdotan uutta supersankaria, joka lentää supersaverilla livakkaan pakoon maastaan ja joka saa supervoimat taikaseinästä. Kryptoniittina toimii sianliha. Siviilissä supersankari on perheenisä, koneinsinööri ja lomalla kalastaja.
Quote from: Sour-One on 12.12.2012, 00:30:03
Quote from: RP on 11.12.2012, 23:55:53
Quote from: Sour-One on 11.12.2012, 19:36:39
Quote from: junakohtaus on 11.12.2012, 17:24:08
Mikäs tossa nyt on? Kyllähän kirjallisuudentutkimuksesta on iät ja ajat tehty väikkäreitä.
Jos aihe on tohtorin väitöskirjan arvoinen, niin eikö joku voisi tehdä väitöskirjan itikoiden homoeroottisesta käyttäytymisestä?
Tuosta tulee mieleen se yksi amerikkalainen senaattori, joka tykkäsi antaa häpeäpalkintoja mielestään poikkeuksellisen tyhmille julkisilla varoilla tehdyille tutkimuksille. Yksi "voittajista" oli erään kärpäslajin 'seksuaalista käyttäytymistä' käsitellyt tutkimus.
Erinäisiä vuosia myöhemmin kyseinen senaattori tosin ymmärsi pyytää anteeksi opittuaan kuinka monta miljardia amerikkalaiset karjankasvattajat olivat säästäneet juuri tuon nimenomaisen ikävää loisötökkää käsitelleen tutkimuksen johdosta...
Vai niin :) Ja sinulta varmastikin löytyy linkki juttuun
Olisiko kyseessä Tom Coburn ja hänen "wastebook"insa, jossa esitellään senaattorin mielestä tarpeetonta tuhlausta.
Yksi hyönteistutkimus joka lähestyy homosteluaihetta on:
http://www.coburn.senate.gov/public/index.cfm/news?ContentRecord_id=10085253-802A-23AD-4F02-11BD62ED9EE9
Kiihkossa helposti menee hyttyset ja kärpäset sekaisin. Ja lehmät ja hedelmät.
Quote from: Haima on 12.12.2012, 12:52:07
Kaikkea saa mun puolesta kritisoida; olisi vaan kiva, jos kritisoija tietäisi, mistä puhuu. Nytkään ei ole näin. Jätän erittelemättä, miksi niin on. Se olisi vähän niin kuin kriitikon oma tehtävä: tietää, mistä puhuu.
Komps Haimalle! Rasittavaa lukea "kritiikkiä", kun jo kolmannesta sanasta näkee, että länkyttäjä on täysin omien antipatioidensa ja yleisten stereotypioiden vietävissä. Oikea kritiikki ei ole paskanheittoa kaikkea sitä kohti, jota ei ymmärretä ja josta ei tykätä. Paskanheittoa ei ole myöskään hyvä maahanmuuttopolitiikan kritiikki.
Quote from: Haima on 12.12.2012, 00:36:56
Quote from: Sour-One on 11.12.2012, 23:47:13
Sinällään minulle ihan sama väitteeleekö joku vaikkapa niistä homohyttysistä tohtoriksi, kunhan yhteiskunta ole osallisena kustantamassa tällaista turhaa paskaa. Tohtorin titteliä moinen käytäntö syö kyllä rajusti.
Ihan ensiksi kannattaisi tutustua siihen, paljonko yhteiskunta näistä maksaa ja mitä tohtorin titteli oikeasti tarkoittaa; ei tulisi lauottua noin levottomia kommentteja.
En ole edes väittänyt tietäväni tuleeko yhteiskunnalle kustannuksia tai ei. Edeellisessä viestissäni juuri kerroin, että yhteiskunta ei saisi olla osallisena tuollaisessa turhassa paskassa.
Quote from: Arto Luukkainen on 12.12.2012, 07:15:59
Quote from: Haima on 12.12.2012, 00:33:21
Quote from: Nikopol on 11.12.2012, 23:34:46
Kirjallisuuden, siis myös sarjakuvan ja muun populaarikulttuurin tutkimus on intellektuaalista wänkkäämistä. Kun ei ole mitään konkreettista tutkittavaa tai osoitettavaa, jää vain psykologinen ja filosofinen ulottuvuus, eli "tutkitaan" mitä joku on funtsaillut ja mitä ehkä tarkoittanut funtsailullaan. Kahvia, tupakkaa ja tweedtakkeja kuluu, mitään uutta tietoa ei paljastu.
Nyt täytyy kyllä sanoa, että Nikopol löi kätensä paskaan ja syvälle...paljasti samalla, ettei tästä aiheesta tiedä mitään, joten olisi kiva kuulla, mistä kokemuksesta hän puhuu. Naistutkimus nyt taas onkin yleensä puhtaan ideologista kognitiivista dissonanssia.
Nikopol on kuitenkin oikeassa tuossa kohtaa, mitä jätin jäljelle. Kirjallisuuden tutkimuksessa kirjoitellaan niitä näitä siitä, mitä kirjailija on muka tarkoittanut sillä mitä on kirjoittanut. Rakennellaan erilaisia teorioita, joiden avulla voidaan tulkita kirjoissa olevat asiat vaikka kirjailija on vain kirjoittanut, että päähenkilö kävi kaupassa.
Kirjallisuuden tutkimus ei ole tiedettä. Niin se vain on. Yhdessä naistutkimuksen, filosofian, sosiologian ja kasvatustieteen kanssa se joutaisi pois yliopistolta. Tosin sosiologiassa ja kasvatustieteessä on joitakin tieteeseen kuuluvia osiakin. Jopa filosofiassakin. Nyt puhutaan nykyajasta, joten löpinät filosofiasta muiden tieteiden äitinä voi unohtaa.
Haiman älähdykselle nauran omahyväisesti, magnaksi arvioitua kirjallisuusgraduani lehteillen. Lisäkommentointi on turhaa koska Arto Luukkainen parafraseerasi oman näkemykseni kätevästi.
Gradua?
Miten gradun tekeminen pätevöittää arvioimaan tohtorin väitöskirjoja tai väittämään, että biografinen kirjallisuudentutkimus olisi ko. alan väitöskirjojen keskeistä sisältöä tai että Luukkaisen väite, joka toistaa keskeisen intentioharhan, olisi järkevä? Voit vastata vaikka - omahyväisesti.
Ehkäpä Nikopolin olisi pitänyt saada parempi arvosana? ;)
Quote from: Whomanoid on 12.12.2012, 16:32:00
Ehkäpä Nikopolin olisi pitänyt saada parempi arvosana? ;)
Ehkäpä Nikopolin tekstejä pitää alkaa arvioida hänen omien kriteeriensä mukaan: kirjallisuustieteestä valmistunut ei tiedä tieteestä mitään. Arto Luukaista lainatakseni: "Niin se vain on." ;D
Quote from: Whomanoid on 12.12.2012, 16:32:00
Ehkäpä Nikopolin olisi pitänyt saada parempi arvosana? ;)
Kahden viikon kirjoituskoneen hakkaamisesta enemmän tai vähemmän krapulassa? No ei tod. ;D Laitoksen tyyppi innoissaan että tässä on lisurin ainesta, jatka ihmeessä. No ei kiitos, sivuainegradulla olenkin sitten itselleni eläkeviran varmistanut. Siihen piti oikeasti vähän paneutua.
Älä nyt Haima ratkea. Sehän oli pelkkä mielipide! ;)
Quote from: Nikopol on 12.12.2012, 16:41:30
Quote from: Whomanoid on 12.12.2012, 16:32:00
Ehkäpä Nikopolin olisi pitänyt saada parempi arvosana? ;)
Kahden viikon kirjoituskoneen hakkaamisesta enemmän tai vähemmän krapulassa? No ei tod. ;D Laitoksen tyyppi innoissaan että tässä on lisurin ainesta, jatka ihmeessä. No ei kiitos, sivuainegradulla olenkin sitten itselleni eläkeviran varmistanut. Siihen piti oikeasti vähän paneutua.
Älä nyt Haima ratkea. Sehän oli pelkkä mielipide! ;)
Joo, mutta me emme puhuneet paneutumisesta. Puhuimme siitä, onko kirjallisuustiede tiedettä vai ei. Yritin hivenen vihjailla, että a) toistuva viittaminen kirjailijan intentioihin kielii siitä, että koko alasta ei ymmärretä mitään riippumatta siitä, onko magna vai ei) ja b) viittaaminen väitöskirjoihin tieteen kriteerinä kielii siitä, että ei ymmärretä, mikä väitökirja on ja mitä se ei ole.
Lisuri muuten ei ole yhtään mitään. Nehän ovat opinnäytteitä. Mikä pointti sen mainitsemisessa tässä ketjussa on?
Silloin kun tosi tietäjä astuu kehiin, jään odottamaan henkeä pidätellen mitä hänellä on sanottavaa. Valaise meitä. Mielipiteeni luitkin jo.
Quote from: Nikopol on 12.12.2012, 16:59:44
Silloin kun tosi tietäjä astuu kehiin, jään odottamaan henkeä pidätellen mitä hänellä on sanottavaa. Valaise meitä. Mielipiteeni luitkin jo.
Eiköhän ne tositietäjät ole niitä, jotka kommentoivat aiemmissa viesteissä kyseistä alaa niin se vain on -tyyppisillä argumenteillä. Nähdäkseni heidän kannattaisi tässä puolustaa näkemyksiään - jos pystyvät. Tämän tositietäjän tieto on luettavissa aiemmissa tämän ketjun viesteissä...
Kyllähän tieteellisen työn laadun mitta on se, missä määrin kyseisestä työstä on hyötyä tieteenalan kehitykselle. Jos muut tutkijat eivät missään vaiheessa viittaa monografiaväitöskirjaan, voidaan sanoa väitöskirjan olleen tieteellisesti melkoisen turha tekele. Sama pätee, jos kukaan ei viittaa nippuväitöskirjan osajulkaisuihin. Tekijällä saattoi olla kivaa väsätessään väitöskirjaansa ja hän on sitä tehdessään varmasti omaksunut alan tutkimustapoja, mutta muille siitä ei ole ollut hyötyä.
Quote from: Siili on 12.12.2012, 17:38:34
Kyllähän tieteellisen työn laadun mitta on se, missä määrin kyseisestä työstä on hyötyä tieteenalan kehitykselle. Jos muut tutkijat eivät missään vaiheessa viittaa monografiaväitöskirjaan, voidaan sanoa väitöskirjan olleen tieteellisesti melkoisen turha tekele. Sama pätee, jos kukaan ei viittaa nippuväitöskirjan osajulkaisuihin. Tekijällä saattoi olla kivaa väsätessään väitöskirjaansa ja hän on sitä tehdessään varmasti omaksunut alan tutkimustapoja, mutta muille siitä ei ole ollut hyötyä.
Mainitsetko aloja, joiden väitöskirjoista on yleensä (siis yli 50 %:a tapauksista) hyötyä tieteenalan kehitykselle? Siis ihan konkreettisia aloja, eikä vain maininta esim. yleisluontoisesti luonnontieteistä tai tekniikasta.
Aika moni humanistinen tiede on itsestäänselvyyksien toistamista "tiedekielellä" joille sitten nollatutkimuksille naureskellaan kun media hieman avaa kansantajuiseksi. Onhan se tosi hienoa tehdä tutkimus vaikkapa "flatulenssi hermeneuttisena ilmiönä sakraalisessa kontekstissa". Jos sitten menee sanomaan, että tutkii, onko kirkossa piereminen ainutkertainen ilmiö, noin tottakai sitä tuumataan, että taitaa olla hieman hei-hei koko heppu. Mutta "tiedemaailmassa", siellä hei-hei heppujen joukossa arvostus kasvaa. Eikä ketään asia haittaakkaan, paitsi veronmaksajaa jolle selitetään yliopistojen ilmaisen opetuksen olevan jotenkin tähdellistä.
Quote from: Haima on 12.12.2012, 18:13:01
Quote from: Siili on 12.12.2012, 17:38:34
Kyllähän tieteellisen työn laadun mitta on se, missä määrin kyseisestä työstä on hyötyä tieteenalan kehitykselle. Jos muut tutkijat eivät missään vaiheessa viittaa monografiaväitöskirjaan, voidaan sanoa väitöskirjan olleen tieteellisesti melkoisen turha tekele. Sama pätee, jos kukaan ei viittaa nippuväitöskirjan osajulkaisuihin. Tekijällä saattoi olla kivaa väsätessään väitöskirjaansa ja hän on sitä tehdessään varmasti omaksunut alan tutkimustapoja, mutta muille siitä ei ole ollut hyötyä.
Mainitsetko aloja, joiden väitöskirjoista on yleensä (siis yli 50 %:a tapauksista) hyötyä tieteenalan kehitykselle? Siis ihan konkreettisia aloja, eikä vain maininta esim. yleisluontoisesti luonnontieteistä tai tekniikasta.
Luonnontieteiden ja tekniikan aloilla kirjoitetaan valtaosin nippuväitöskirjoja. En osaa aloista sanoa tarkemmin, mutta kovissa tutkimusryhmissä tuotetaan julkaisuja, joita lähes poikkeuksetta siteerataan laajasti. Noiden julkaisujen pohjalta taas ryhmien jatko-opiskelijat väsäävät väitöskirjansa. Suurin osa tällaisten väitöskirjojen työtä on julkaisuihin liittyvä tutkimus, itse yhteenveto vie huomattavasti vähemmän aikaa.
Minusta on ihan passelia naljailla turhanpäiväiseltä vaikuttavalle tutkimukselle alalla kuin alalla. Tieteen ja tekniikan alalla sitä varten on oma organisaatiokin:
http://www.improbable.com/ig/winners/
Quote from: Siili on 12.12.2012, 18:40:51
Quote from: Haima on 12.12.2012, 18:13:01
Quote from: Siili on 12.12.2012, 17:38:34
Kyllähän tieteellisen työn laadun mitta on se, missä määrin kyseisestä työstä on hyötyä tieteenalan kehitykselle. Jos muut tutkijat eivät missään vaiheessa viittaa monografiaväitöskirjaan, voidaan sanoa väitöskirjan olleen tieteellisesti melkoisen turha tekele. Sama pätee, jos kukaan ei viittaa nippuväitöskirjan osajulkaisuihin. Tekijällä saattoi olla kivaa väsätessään väitöskirjaansa ja hän on sitä tehdessään varmasti omaksunut alan tutkimustapoja, mutta muille siitä ei ole ollut hyötyä.
Mainitsetko aloja, joiden väitöskirjoista on yleensä (siis yli 50 %:a tapauksista) hyötyä tieteenalan kehitykselle? Siis ihan konkreettisia aloja, eikä vain maininta esim. yleisluontoisesti luonnontieteistä tai tekniikasta.
Luonnontieteiden ja tekniikan aloilla kirjoitetaan valtaosin nippuväitöskirjoja. En osaa aloista sanoa tarkemmin, mutta kovissa tutkimusryhmissä tuotetaan julkaisuja, joita lähes poikkeuksetta siteerataan laajasti. Noiden julkaisujen pohjalta taas ryhmien jatko-opiskelijat väsäävät väitöskirjansa. Suurin osa tällaisten väitöskirjojen työtä on julkaisuihin liittyvä tutkimus, itse yhteenveto vie huomattavasti vähemmän aikaa.
Minusta on ihan passelia naljailla turhanpäiväiseltä vaikuttavalle tutkimukselle alalla kuin alalla. Tieteen ja tekniikan alalla sitä varten on oma organisaatiokin:
http://www.improbable.com/ig/winners/
Ok. Esimerkiksi tällä foorumilla on naljailtu sille laajasti siteeratulle väikkärille Itä-Suomen yliopistosta, jonka mukaan kännykän säteily aiheuttaa syöpää tietyin ehdoin. Pelkkä tutkimuksen siteraaminen ei tee tutkimuksesta merkityksellistä, vaikka tutkimusta siteerattaisiin mediassa tai muissa väikkäreissä tms.
Quote from: Haima on 12.12.2012, 20:43:29
Pelkkä tutkimuksen siteraaminen ei tee tutkimuksesta merkityksellistä, vaikka tutkimusta siteerattaisiin mediassa tai muissa väikkäreissä tms.
Jotta tutkimuksella olisi merkitystä luonteeltaan kumulatiivisessa tieteessä, sillä pitää olla (edistävää) vaikutusta muuhun tutkimukseen. Pelkkä siteeraus ei toki takaa tätä vaikutusta, mutta siteerattomuus on selvä merkki siitä, etteivät muut tutkijat noteeraa tutkimusta. Jos supersankareista tehtyä väikkäriä ei siteerata missään tieteellisessä julkaisussa, ei sillä ole kummoista tieteellistä arvoa. Toki sillä on muita arvoja, ainakin kasvatuksellinen (tekijä oppi alan tutkimusmetodeja) ja viihteellinen (median human interest-stoorit).
Eri tieteenaloista on hankalaa ja kohtalaisen tarpeetontakin tehdä ranking-listaa. Saattaisi jokaisella olla omansa.
Tuon pierun melkein tavoitin, mutta ei jäänyt siitäkään pysyvää iloa.
Quote from: Haima on 12.12.2012, 12:52:07
Quote from: Arto Luukkainen on 12.12.2012, 07:15:59
Quote from: Haima on 12.12.2012, 00:33:21
Quote from: Nikopol on 11.12.2012, 23:34:46
Kirjallisuuden, siis myös sarjakuvan ja muun populaarikulttuurin tutkimus on intellektuaalista wänkkäämistä. Kun ei ole mitään konkreettista tutkittavaa tai osoitettavaa, jää vain psykologinen ja filosofinen ulottuvuus, eli "tutkitaan" mitä joku on funtsaillut ja mitä ehkä tarkoittanut funtsailullaan. Kahvia, tupakkaa ja tweedtakkeja kuluu, mitään uutta tietoa ei paljastu.
Nyt täytyy kyllä sanoa, että Nikopol löi kätensä paskaan ja syvälle...paljasti samalla, ettei tästä aiheesta tiedä mitään, joten olisi kiva kuulla, mistä kokemuksesta hän puhuu. Naistutkimus nyt taas onkin yleensä puhtaan ideologista kognitiivista dissonanssia.
Nikopol on kuitenkin oikeassa tuossa kohtaa, mitä jätin jäljelle. Kirjallisuuden tutkimuksessa kirjoitellaan niitä näitä siitä, mitä kirjailija on muka tarkoittanut sillä mitä on kirjoittanut. Rakennellaan erilaisia teorioita, joiden avulla voidaan tulkita kirjoissa olevat asiat vaikka kirjailija on vain kirjoittanut, että päähenkilö kävi kaupassa.
Kirjallisuuden tutkimus ei ole tiedettä. Niin se vain on. Yhdessä naistutkimuksen, filosofian, sosiologian ja kasvatustieteen kanssa se joutaisi pois yliopistolta. Tosin sosiologiassa ja kasvatustieteessä on joitakin tieteeseen kuuluvia osiakin. Jopa filosofiassakin. Nyt puhutaan nykyajasta, joten löpinät filosofiasta muiden tieteiden äitinä voi unohtaa.
Kaikkea saa mun puolesta kritisoida; olisi vaan kiva, jos kritisoija tietäisi, mistä puhuu. Nytkään ei ole näin. Jätän erittelemättä, miksi niin on. Se olisi vähän niin kuin kriitikon oma tehtävä: tietää, mistä puhuu.
Juu, yhtään parempaan ei ole kyennyt kukaan muukaan tässä asiassa kanssani eri mieltä ollut - siis yleensä ihminen jolla on oma lehmä ojassa joko oman opiskelun tai vaikkapa puolison opiskelun kautta.
Palaa asiaan, jos sinulla on asiaan jotain järjellistä sanottavaa. Ei minulla ole tässä mitään halua yksinpuheluun.
Keksityn tutkiminen ei ole tiedettä, vaikka joku niin uskoo ja toivoo. Nimenomaan "intentioharhan" vallassa ja biografisessa mielessä jonkun tekstien analysoimisessa on edes vähän järkeä. Niiden ulkopuolelle jää se kaikkein puhtain stiiknafuulia. Sitä ovat laitosten kirjastot pullollaan.
Ettei kenellekään jää paha mieli niin toivon että etenkin Haima suuntaisi
uuskriittisen silmänsä pelkkiin teksteihin, ja kuvittelee niiden olevan todellisuudesta riippumattomia entiteettejä. Menee sitten vähän mittakaavaan jonkun nimimerkin paskanjauhanta jollain nettifoorumilla. En minä halua viedä keneltäkään leluaan.
Kirjalliseen funnyboneeni tämä ketju nirhaisi niin että taidan kaivaa esiin modernin kovan tieteen kulmakiven, Halla-ahokriittisenä ajattelijana tunnetun Mikko Lehtosen väikkärin:
QuoteVäitöskirjassaan Lehtonen tarkasteli laajasti modernin länsimaisen tiedekäsityksen muodostumista. Modernia kartesiolaista tiedettä luonnehtii subjektin maailmasta irrottava dualismi, jota vastaan Lehtonen asettaa kulttuurisen materialismin idean, jota hän luonnehtii nomadin ja kojootin metaforilla. "Nomadin ja kojootin suhteessa tutkiva subjekti ja tutkittava objekti eivät ole toisistaan absoluuttisesti erillisiä eikä niiden ero muodostu siitä, että tutkivan subjektin ajatellaan olevan aktiivinen ja tutkittavan objektin passiivinen." (s. 260–261) "Nomadin suhde kojoottiin ei ole katseella tapahtuvaa alistamista, vaan katselemista, koskettelemista ja koettelemista sekä tulemista katselluksi, kosketelluksi ja koetelluksi." (s. 261) Tätä katselemisen ja koskettelun ohjelmaansa Lehtonen on sitten purkanut ja kehittänyt edelleen lukuisissa kulttuuriamme analysoivissa julkaisuissaan.
Quote from: taannehtiva seuralainen on 12.12.2012, 21:42:43
Eri tieteenaloista on hankalaa ja kohtalaisen tarpeetontakin tehdä ranking-listaa. Saattaisi jokaisella olla omansa.
Ei rankinglistaa, mutta kyllä lähes kaikki ymmärtävät, että esimerkiksi luonnontieteen, tekniikan ja lääketieteen tutkimus on ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta paljon tärkeämpää kuin vaikka muinaiskirkkoslaavin, kuvataiteen tai tanssin tutkimus. Kaikkia aloja tarvitaan, mutta yhteiskunnan niukat resurssit pitäisi kohdentaa entistä paremmin hyödyllisiin aiheisiin.
Quote from: Reich on 13.12.2012, 19:43:05
Quote from: taannehtiva seuralainen on 12.12.2012, 21:42:43
Eri tieteenaloista on hankalaa ja kohtalaisen tarpeetontakin tehdä ranking-listaa. Saattaisi jokaisella olla omansa.
Ei rankinglistaa, mutta kyllä lähes kaikki ymmärtävät, että esimerkiksi luonnontieteen, tekniikan ja lääketieteen tutkimus on ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta paljon tärkeämpää kuin vaikka muinaiskirkkoslaavin, kuvataiteen tai tanssin tutkimus. Kaikkia aloja tarvitaan, mutta yhteiskunnan niukat resurssit pitäisi kohdentaa entistä paremmin hyödyllisiin aiheisiin.
Kyllä tuon tavoitellun suoran hyödyn varmaan kaikki ymmärtävätkin, ja tärkeiksi koetut alat saavat todennäköisesti enemmän stipendejä ja muita apurahoja tutkimukseen esimerkiksi yritysmaailmasta.
Taidetta, ja kyllä -tiedettäkään -ei pitäisi silti alistaa pelkkien hyödyllisyysnäkökohtien ikeeseen.
Vapaa tutkimus itsessään on arvokasta.
Quote from: taannehtiva seuralainen on 13.12.2012, 22:35:54
Vapaa tutkimus itsessään on arvokasta.
Ei välttämättä. Kyllä sekin voi olla paskaa. Jos se sellaiseksi osoittautuu, on aivan paikallaan, ettei tällaista vapautta sponssata yhtään enempää.
Quote from: Reich on 13.12.2012, 19:43:05
Quote from: taannehtiva seuralainen on 12.12.2012, 21:42:43
Eri tieteenaloista on hankalaa ja kohtalaisen tarpeetontakin tehdä ranking-listaa. Saattaisi jokaisella olla omansa.
Ei rankinglistaa, mutta kyllä lähes kaikki ymmärtävät, että esimerkiksi luonnontieteen, tekniikan ja lääketieteen tutkimus on ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta paljon tärkeämpää kuin vaikka muinaiskirkkoslaavin, kuvataiteen tai tanssin tutkimus. Kaikkia aloja tarvitaan, mutta yhteiskunnan niukat resurssit pitäisi kohdentaa entistä paremmin hyödyllisiin aiheisiin.
Varmasti lääketieteen tutkimus on tärkeää; se on kuitenkin pääosin eri asia kuin ketjun aiheena oleva tohtorius ja väitöskirjan teko. Väitöskirja on yleensä vasta ensimmäinen haparoiva askel tutkijuuden maailmaan, sinne, missä niitä oikeita tuloksia saadaan aikaan - jos saadaan.
Luukkaiselle sen verran, että tässä ketjussa esitetyt kommenttisi ovat monologia ihan siksi, että asiantuntemuksesi tästä aiheesta on samaa luokkaa kuin Emmanuel Enehiä käsittelevässä ketjussa, jossa totesit koko tamperelaisen lääkärikoulutuksen olevan totaalinen fiasko siksi, että joku lääkäri Tampereella (emme saaneet tietää, missä hän oli koulunsa käynyt) oli diagnosoinut puolisosi vaivan väärin ja tehnyt hoitovirheen. Siis 1 hoitovirhe = koko koulutus fiasko.
Samalla voit pohtia, kenellä niitä omia lehmiä näissä kritiikeissä on ojassa.
Quote from: Nikopol on 13.12.2012, 19:09:43
Kirjalliseen funnyboneeni tämä ketju nirhaisi niin että taidan kaivaa esiin modernin kovan tieteen kulmakiven, Halla-ahokriittisenä ajattelijana tunnetun Mikko Lehtosen väikkärin:
QuoteVäitöskirjassaan Lehtonen tarkasteli laajasti modernin länsimaisen tiedekäsityksen muodostumista. Modernia kartesiolaista tiedettä luonnehtii subjektin maailmasta irrottava dualismi, jota vastaan Lehtonen asettaa kulttuurisen materialismin idean, jota hän luonnehtii nomadin ja kojootin metaforilla. "Nomadin ja kojootin suhteessa tutkiva subjekti ja tutkittava objekti eivät ole toisistaan absoluuttisesti erillisiä eikä niiden ero muodostu siitä, että tutkivan subjektin ajatellaan olevan aktiivinen ja tutkittavan objektin passiivinen." (s. 260–261) "Nomadin suhde kojoottiin ei ole katseella tapahtuvaa alistamista, vaan katselemista, koskettelemista ja koettelemista sekä tulemista katselluksi, kosketelluksi ja koetelluksi." (s. 261) Tätä katselemisen ja koskettelun ohjelmaansa Lehtonen on sitten purkanut ja kehittänyt edelleen lukuisissa kulttuuriamme analysoivissa julkaisuissaan.
Kyllä. Lehtonen on myös meikäläisen idoli. Yksi hänen ylittämättömistä teoksistaan on 911-iskuja käsittelevä
Syyskuun yhdennentoista merkitys, sillä siinä on tiiviissä paketissa kaikki tuon ajan tiedostavat kliseet. Sen jälkeenhän Lehtonen on kunnostautnut Opettaja-lehden kolumnistina ahertaen mielipuuhassaan me-ja-nuo-toiset-dikotomian äärellä. Kolumnien perusteella jako on yleensä väärä ja ei-toivottava, mutta silloin kun sillä voidaan jakaa persut osastoon "nuo toiset" ja itse osastoon "me", se on oikea. :)
En kannata vaatimusta että tieteen ja tutkimuksen olla heti suoraan ja selkeästi hyödyllistä.
Koskaan ei tiedä milloin aivan ´lillukanvarsilta´kuulostavan asian voivan poikivan yllättäen jotain todella uutta.
Tiede likaa oman pesänsä pahiten silloin kun tieteen kaapuun puetaan taloudellisia ja poliittisia agendoja jolloin objektiivisuus ja rehellisyys häviää, joka on tieteen perusta.
Quote from: taannehtiva seuralainen on 14.12.2012, 06:30:50
En kannata vaatimusta että tieteen ja tutkimuksen olla heti suoraan ja selkeästi hyödyllistä.
Koskaan ei tiedä milloin aivan ´lillukanvarsilta´kuulostavan asian voivan poikivan yllättäen jotain todella uutta.
Tuo periaate toimii rajattomien resurssien maailmassa. Tosielämässä rahoitus on priorisoitava, mikä karsii "lillukanvarsia".
Quote from: Siili on 14.12.2012, 06:39:43
Quote from: taannehtiva seuralainen on 14.12.2012, 06:30:50
En kannata vaatimusta että tieteen ja tutkimuksen olla heti suoraan ja selkeästi hyödyllistä.
Koskaan ei tiedä milloin aivan ´lillukanvarsilta´kuulostavan asian voivan poikivan yllättäen jotain todella uutta.
Tuo periaate toimii rajattomien resurssien maailmassa. Tosielämässä rahoitus on priorisoitava, mikä karsii "lillukanvarsia".
Valitettavasti minulla on aitiopaikka seurata tällaisen "lillukanvarren" karsiutumista.
Tutkimus ei ole edennyt vuosiin, koska jo pelkän elämisen rahoitus pitää riipiä milloin mistäkin niin sanotusta paskaduunista.
Minä uskon tutkimusaiheeseen kuin vuoreen. Minusta se on paitsi mielenkiintoinen myös
tarpeellinen. Tutkijalta itseltään alkaa motivaatio hiipua.
Quote from: Leso on 14.12.2012, 07:23:20
Quote from: Siili on 14.12.2012, 06:39:43
Quote from: taannehtiva seuralainen on 14.12.2012, 06:30:50
En kannata vaatimusta että tieteen ja tutkimuksen olla heti suoraan ja selkeästi hyödyllistä.
Koskaan ei tiedä milloin aivan ´lillukanvarsilta´kuulostavan asian voivan poikivan yllättäen jotain todella uutta.
Tuo periaate toimii rajattomien resurssien maailmassa. Tosielämässä rahoitus on priorisoitava, mikä karsii "lillukanvarsia".
Valitettavasti minulla on aitiopaikka seurata tällaisen "lillukanvarren" karsiutumista.
Tutkimus ei ole edennyt vuosiin, koska jo pelkän elämisen rahoitus pitää riipiä milloin mistäkin niin sanotusta paskaduunista.
Minä uskon tutkimusaiheeseen kuin vuoreen. Minusta se on paitsi mielenkiintoinen myös tarpeellinen. Tutkijalta itseltään alkaa motivaatio hiipua.
Tutkimusskene on ja on aina ollut kaikkialla hyvin darwinistinen. Mutta kyllä sinäkin varmasti ymmärrät, että yksi taho irroita tutkimukseen rahaa vain sen takia, että joku toinen uskoo siihen kuin vuoreen.
Quote from: Siili on 14.12.2012, 07:42:50
Tutkimusskene on ja on aina ollut kaikkialla hyvin darwinistinen. Mutta kyllä sinäkin varmasti ymmärrät, että yksi taho irroita tutkimukseen rahaa vain sen takia, että joku toinen uskoo siihen kuin vuoreen.
Toki ymmärrän. Olenko muuta väittänyt?
En minä ketään tai mitään ole syyttänyt siitä, ettei rahoitusta irtoa. Kunhan totesin, että yksi tutkimus taitaa jäädä tekemättä taloudellisten realiteettien läpsytellessä molemmille poskille. Olinpa itse mitä mieltä tahansa.
Jos minulla olisi paljon rahaa, ryhtyisin mesenaatiksi ainakin tässä ja toisessa, tyystin erilaisessa tapauksessa. Joskin jälkimmäinen tapaus lie jo haudattu, sananmukaisesti.
Lisään vielä sen verran, ettei se
tohtorin titteli ole aitiopaikkatapauksessani pääasia edes tutkijalle itselleen, vaan nimenomaan tutkimuksen aihe. Jälkimmäisessä tapauksessa innostuin kovasti aiheesta, koska se olisi ollut dokumentoinnin arvoinen.
Quote from: Siili on 12.12.2012, 21:13:39
Quote from: Haima on 12.12.2012, 20:43:29
Pelkkä tutkimuksen siteraaminen ei tee tutkimuksesta merkityksellistä, vaikka tutkimusta siteerattaisiin mediassa tai muissa väikkäreissä tms.
Jotta tutkimuksella olisi merkitystä luonteeltaan kumulatiivisessa tieteessä, sillä pitää olla (edistävää) vaikutusta muuhun tutkimukseen. Pelkkä siteeraus ei toki takaa tätä vaikutusta, mutta siteerattomuus on selvä merkki siitä, etteivät muut tutkijat noteeraa tutkimusta. Jos supersankareista tehtyä väikkäriä ei siteerata missään tieteellisessä julkaisussa, ei sillä ole kummoista tieteellistä arvoa. Toki sillä on muita arvoja, ainakin kasvatuksellinen (tekijä oppi alan tutkimusmetodeja) ja viihteellinen (median human interest-stoorit).
Kannattaa kuitenkin muistaa, että ei monia "kovien" tieteiden tutkimuksiakaan siteerata tai noteerata mitenkään ja suuri osa niistä on yhtä merkityksetöntä kuin nämä sarjakuvatutkimukset. Esimerkiksi biolääketieteen yksittäisjulkaisuista neljäsosaan ei tulla koskaan viittaamaan yhtään missään.
Quote from: mishrak on 14.12.2012, 12:17:31
Quote from: Siili on 12.12.2012, 21:13:39
Quote from: Haima on 12.12.2012, 20:43:29
Pelkkä tutkimuksen siteraaminen ei tee tutkimuksesta merkityksellistä, vaikka tutkimusta siteerattaisiin mediassa tai muissa väikkäreissä tms.
Jotta tutkimuksella olisi merkitystä luonteeltaan kumulatiivisessa tieteessä, sillä pitää olla (edistävää) vaikutusta muuhun tutkimukseen. Pelkkä siteeraus ei toki takaa tätä vaikutusta, mutta siteerattomuus on selvä merkki siitä, etteivät muut tutkijat noteeraa tutkimusta. Jos supersankareista tehtyä väikkäriä ei siteerata missään tieteellisessä julkaisussa, ei sillä ole kummoista tieteellistä arvoa. Toki sillä on muita arvoja, ainakin kasvatuksellinen (tekijä oppi alan tutkimusmetodeja) ja viihteellinen (median human interest-stoorit).
Kannattaa kuitenkin muistaa, että ei monia "kovien" tieteiden tutkimuksiakaan siteerata tai noteerata mitenkään ja suuri osa niistä on yhtä merkityksetöntä kuin nämä sarjakuvatutkimukset. Esimerkiksi biolääketieteen yksittäisjulkaisuista neljäsosaan ei tulla koskaan viittaamaan yhtään missään.
Muutenkin on omituista, että niin sitkeässä elää käsitys esim. lääketieteen väikkäreiden hyödyllisyydestä. Tuollahan niitä on netti täynnä. Ei muuta kuin seuraamaan, kuinka moni niistä "hyödyttää tieteenalaa", on tärkeä tai kuinka moneen viitataan jossakin vaikkapa seuraavan 10 vuoden aikana. Eipä kovinkaan moneen.
"Verorahojen tuhlausta!" :)
Quote from: Haima on 14.12.2012, 12:33:12Muutenkin on omituista, että niin sitkeässä elää käsitys esim. lääketieteen väikkäreiden hyödyllisyydestä. Tuollahan niitä on netti täynnä. Ei muuta kuin seuraamaan, kuinka moni niistä "hyödyttää tieteenalaa", on tärkeä tai kuinka moneen viitataan jossakin vaikkapa seuraavan 10 vuoden aikana. Eipä kovinkaan moneen.
Osajulkaisuväitöstutkimuksen ollessa kyseessä (noin 99% lääketieteen alan väitöstutkimuksista) viitataan aina osajulkaisuihin, ei käytännössä koskaan yhteenvetoon (= väitöskirjaan). On tietenkin selvää, että jo metodologisista syistä jotkin tutkimukset ovat merkityksellisempiä kuin toiset. Impact Factor heijastelee tätä hierarkiaa.
Quote from: taannehtiva seuralainen on 14.12.2012, 06:30:50
En kannata vaatimusta että tieteen ja tutkimuksen olla heti suoraan ja selkeästi hyödyllistä.
Koskaan ei tiedä milloin aivan ´lillukanvarsilta´kuulostavan asian voivan poikivan yllättäen jotain todella uutta.
Tiede likaa oman pesänsä pahiten silloin kun tieteen kaapuun puetaan taloudellisia ja poliittisia agendoja jolloin objektiivisuus ja rehellisyys häviää, joka on tieteen perusta.
Juu. Ei sitä koskaan tiedä. ;D
http://www.ita-savo.fi/Etusivu/12925161.html
Tälle on naureskeltu tänään somessa.
https://www.iltalehti.fi/saauutiset/a/35385a87-e86b-421a-8908-710555e49a9b
QuoteNyt se on tutkittu! Liukkaalla kelillä liukastellaan eniten
Tuore väitöskirjatutkimus osoittaa, että säällä on vaikutusta siihen, kuinka paljon ihmiset liukastelevat.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Marjo Hippi on selvittänyt väitöskirjatyössään sään vaikutusta jalankulkijoiden liukastumisriskiin.
Tulokset puhuvat puolestaan: sade ja nollan ympärillä sahaavat lämpötilat lisäävät nenilleen menon todennäköisyyttä.
...
Tutkimuksesta käy ilmi, kuten monet ovat huomanneet, että jalankulkijoille tapahtuu selvästi enemmän tapaturmia talvella kuin kesällä, sillä talviset olosuhteet, kuten lumi ja jää, lisäävät liukastumisriskiä.
...
Sään ohella liukastumiseen vaikuttavat kuitenkin myös muut tekijät, kuten reitillä suoritetut kunnossapitotoimet, pinnan epätasaisuus, kävelijöiden määrä, kenkien pito ja kävelijän tasapaino.
Liukkautta voi ennustaa
Säävaikutusten yleisen selvittämisen lisäksi Hipin väitöskirjassa esitellään Ilmatieteen laitoksella kehitetty säämalli, joka ennustaa jalkakäytävien liukkautta. Malli perustuu tiesäämalliin, joka kuvaa sään vaikutusta ajokeliin ja on jatkokehitetty kuvaamaan myös jalankulkijoita.
Mallissa liukkaus on jaettu eri luokkiin ja sen mukaan mukaan suurimman liukastumisriskin tilanteet liittyvät tamppautumisliukkauteen, jäätymiseen tai tilanteeseen, jossa jääkerroksen päällä on vettä tai kevyttä irtonaista lunta.
– Ilmatieteen laitoksella kehitetty jalankulkuliukkautta ennustava malli on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen malli, eikä vastaavanlaista mallia tiettävästi löydy muualta, Hippi sanoo.
...
Otsikon jos lukee, niin saa vaikutelman hauki on kala -tason nollatutkimuksesta. Mutta onhan siinä myös tuo säämalli.
Silti, eiköhän meillä Suomessa ole aivan liian suuri tohtorireservi.
Ei ole mikään nollatutkimus, jos sen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi renkaiden ja jalkineiden suunnittelussa ja markkinoinnissa.
Väitöskirja on korkein opinnäytetyö, jonka tarkoitus on osoittaa tekijän kykyä itsenäiseen tieteelliseen tutkimukseen. Sen jälkee alkaa varsinainen tieteellinen työ. Saas nähä aloittaako hippi työnteon vai alkasko vaan " piereskellä martelaan"?
WanhaP
Entisen työkaverin ruotsalainen vaimo kertoi että Ruotsissa aikanaan väiteltiin tohtoriksi uraa uurtavalla havainnolla. Väittelijä oli tutkinut vanhusten liikkumista ja tehnyt havainnon että vanhukset liikkuvat ripeämmin silloin kun heillä on kiire.
Quote from: Nikolas on 07.12.2022, 19:52:15
Ei ole mikään nollatutkimus, jos sen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi renkaiden ja jalkineiden suunnittelussa ja markkinoinnissa.
Ot:
Tuo tamppautumisliukkaus on kyllä aivan uskomattoman voimakasta, sitä ei tajua ennenkuin kunnolla kokee. Olen joitain kertoja ollut Kitzbühelissä alppihiihdon maailmancup-viikonloppuna yleisössä siellä loppujyrkän päällä ja kyllä muutamat tuhannet ihmiset puristaa sen lumen joksikin aivan uudenlaiseksi superliukkaaksi olomuodoksi. Suoraansanoen mielenkiintoista tulla sieltä alas, sellainen tiivis toinen toistaan tukeva ihmismassa aivan älyttömän liukkaassa rinteessä mäkeä alas.
Paikallisilla melko hyviä liukuesteitä, vähän kuin auton lumiketjut mutta kenkiin.
Mitä tulee tutkimukseen, niin tuo otsikointi saadaan kuulostamaan ihan järjettömältä vaikka ihan hyvin tuollaisella liukkausmallilla olisi kaupallista arvoa vaikkapa pohjoismaisilla tai kanadalaisilla sääpalveluilla, joita hyvinkin voisi kiinnostaa tuonkaltainen.
Se että Suomessa koulutetaan aivan liikaa ihmisiä yleisesti ottaen on eri keskustelun aihe, itse kaipaisin huomattavia koulutuspaikkamääräleikkauksia.
Muistui mieleen Halla-ahon taannoinen kirjoitus skriptassa missä hän käsitteli jonkun mustan miehen väitöskirjaa suomen kielestä. Ihmetteli suuresti kuinka Helsingin yliopisto on moisen väitöksen hyväksynyt. Siinä väitöksessä sana tehdas kuuluisi oikeaoppisesti olla muistaakseni hdas.
Lapin yliopisto on ollut kuluneena viikkona otsikoissa elokuvaohjaaja Törhösen väitöskirjasta. Tohtoritouhuja paremmin tuntevien mukaan Törhösen väikkäristä puuttuu kaikki väikkärin perusasiat, lähteet ovat puutteellisia ja kummallisia (jopa jääkaappimagneetti on listalla), ja esitarkastajatkin saattoivat olla jäävejä. Tuolta voi tarkemmin lukea: https://yle.fi/a/74-20058393
Väikkäri on toki netissäkin itse luettavissa: https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/65671
Lapin yliopiston maine ei tietääkseni kovin kummoinen muutenkaan ole, mutta eipä tämän tapauksen julkisuus käsitystä kiillota. Herää ylipäätään kysymys, miksi Törhösestäkin piti tohtori vääntää. Ehkä kunniatohtorin arvo olisi ollut parempi, jos nyt piti joku tunnustus antaa?
Quote from: Lahti-Saloranta on 08.12.2022, 21:53:11
Muistui mieleen Halla-ahon taannoinen kirjoitus skriptassa missä hän käsitteli jonkun mustan miehen väitöskirjaa suomen kielestä. Ihmetteli suuresti kuinka Helsingin yliopisto on moisen väitöksen hyväksynyt. Siinä väitöksessä sana tehdas kuuluisi oikeaoppisesti olla muistaakseni hdas.
Muistaakseni aihe oli jotain sellaista että silloin kun Nokia teki lähinnä kumisaappaita mainoksissa oli paljon vähemmän Neekere1tä verrattuna Nokian kännyköiden kulta-aikaan.
Quote from: Circus Hypno on 04.11.2023, 08:58:54
Herää ylipäätään kysymys, miksi Törhösestäkin piti tohtori vääntää. Ehkä kunniatohtorin arvo olisi ollut parempi, jos nyt piti joku tunnustus antaa?
Kunniatohtorit eivät tuo fyrkkaa Valdelta.
Olisipa Törhönen saanut vaikkapa parhaan elokuvan Oscarin, siinä olisi parempi näyte osaamisesta kuin sekavasta tohtori-väitöksestä.
Törhösen väitöskirja on taiteellinen väitöskirja. Niillä on erilaiset kriteerit, kuin tieteellisillä väitöskirjoilla. Se, että asiasta on noussut kohu HS:ssä ja sen jälkeen mediassa johtuu vain siitä, että joillain toimituksissa on niin sanotusti hiekkaa p:ssä Törhösen suhteen.
Quote from: HDRisto on 04.11.2023, 11:49:59
Olisipa Törhönen saanut vaikkapa parhaan elokuvan Oscarin, siinä olisi parempi näyte osaamisesta kuin sekavasta tohtori-väitöksestä.
Törhönen on ohjannut ainakin kolme Vares -elokuvaa. Ne ovat koko sarjan ylivoimaisesti huonoimmat.
Quote from: Lahti-Saloranta on 08.12.2022, 21:53:11
Muistui mieleen Halla-ahon taannoinen kirjoitus skriptassa missä hän käsitteli jonkun mustan miehen väitöskirjaa suomen kielestä. Ihmetteli suuresti kuinka Helsingin yliopisto on moisen väitöksen hyväksynyt. Siinä väitöksessä sana tehdas kuuluisi oikeaoppisesti olla muistaakseni hdas.
Legendaarinen Peter Pryce:
https://www.halla-aho.com/scripta/huippuosaamista_osa45.html
Nimellä voi googlata tämänkin kultamunan urakehitystä.
Itse en ole akateeminen, enkä näin ollen tiedä akateemisen tekstin tuottamisesta mitään, mutta luin Törtsin väikkäriä sivusilmällä sieltä täältä ja huomasin, että teksti perustui vähän sellaiseen, että mitä hän on elämässään tehnyt. Esimerkiksi siis mitä hän on opiskellut, mitä elokuvia milloinkin ohjannut, mitä milloinkin ylipäätään elämässään tehnyt. Sellainen elämäkerta siis.
Jos väitöskirjan tekeminen on todella noin helppoa, niin sitten osaisin itsekin vääntää sellaisen.😁
Kuka tohtorin tutkinnosta sinänsä on kiinnostunut. Vaan siitä mitä sillä ehkä tekee.
Tämä sai 574 000 e rahoituksen
QuoteLGBTQI+- ja katutason byrokraatit: motiivien, väkivallan ja kollektiivisen edunvalvontamahdollisuuksien arviointi Itä-Afrikassa
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Project/184500756?auxfun=&lang=fi_FI
Twitter-hahmo Mika Merano on vastaavia kerännyt 28 kappaletta tänne
https://twitter.com/mikamerano
Quote from: Firtu Fakkari on 04.11.2023, 16:00:56
Itse en ole akateeminen, enkä näin ollen tiedä akateemisen tekstin tuottamisesta mitään, mutta luin Törtsin väikkäriä sivusilmällä sieltä täältä ja huomasin, että teksti perustui vähän sellaiseen, että mitä hän on elämässään tehnyt. Esimerkiksi siis mitä hän on opiskellut, mitä elokuvia milloinkin ohjannut, mitä milloinkin ylipäätään elämässään tehnyt. Sellainen elämäkerta siis.
Jos väitöskirjan tekeminen on todella noin helppoa, niin sitten osaisin itsekin vääntää sellaisen.😁
Itseäni on aina ihmetyttänyt tuo väitöskirjojen tason kirjo. Joku tekee väitöskirjan vaikkapa ydifysikasta tai lääketieteestä opiskeltuaan sitä varten vuosia, toinen taas kirjoittaa mitä on touhunnut ja kolmas tutkii sosiaalisia suhteita Turun satamassa. Kaikista tulee sitten tohtoreita. Itse arvostan vain noita kahta ensimmäistä ihan oikeina tohtoreina.
Quote from: Lahti-Saloranta on 04.11.2023, 17:16:58
Quote from: Firtu Fakkari on 04.11.2023, 16:00:56
Itse en ole akateeminen, enkä näin ollen tiedä akateemisen tekstin tuottamisesta mitään, mutta luin Törtsin väikkäriä sivusilmällä sieltä täältä ja huomasin, että teksti perustui vähän sellaiseen, että mitä hän on elämässään tehnyt. Esimerkiksi siis mitä hän on opiskellut, mitä elokuvia milloinkin ohjannut, mitä milloinkin ylipäätään elämässään tehnyt. Sellainen elämäkerta siis.
Jos väitöskirjan tekeminen on todella noin helppoa, niin sitten osaisin itsekin vääntää sellaisen.😁
Itseäni on aina ihmetyttänyt tuo väitöskirjojen tason kirjo. Joku tekee väitöskirjan vaikkapa ydifysikasta tai lääketieteestä opiskeltuaan sitä varten vuosia, toinen taas kirjoittaa mitä on touhunnut ja kolmas tutkii sosiaalisia suhteita Turun satamassa. Kaikista tulee sitten tohtoreita. Itse arvostan vain noita kahta ensimmäistä ihan oikeina tohtoreina.
Juu, kyllä tuosta näkee, etteivät taidealat ole sillä tavalla kovinkaan tieteellisiä ilmeisesti.
Quote from: Möhömaha on 04.11.2023, 14:42:28
Legendaarinen Peter Pryce:
https://www.halla-aho.com/scripta/huippuosaamista_osa45.html
Nimellä voi googlata tämänkin kultamunan urakehitystä.
Tämä Peter Pryce?
https://www.linkedin.com/in/the-bible-university-by-rev-prof-peter-pryce-ph-d-38b021127/
Oliko uskovaisuus jo Suomen aikoina tärkeä osa Prycen identiteettiä, vai onko se myöhempien aikojen tuotosta?
Sisällys
Minä
Mistä
Missä
Minne
Liian myöhään
Hieman häiritsee elämänkerta tyyli ja vakavan tieteen puute. Kehuisin kuitenkin osia , jossa käydään läpi Suomen elokuva ja tv-sarjojen tekemistä, bisnestä ja logiikkaa.
Väärä formaatti , tohtorin väitöskirja. Kirjana on ihan mielenkiintoinen, jos ala kiinnostaa. (Oikeastaan 2 . Elämänkerta ja elokuvanteko/tv-tuotanto Suomessa.)
Quote from: https://www.facebook.com/markku.jokisipila/posts/pfbid0dhs4U9CDjP2RyoLpcb5ja8AgDxgv7vLx3CxN38sxXJC2M8uYuQjJdQWS2C8EJxeMlMarkku Jokisipilä
Viime aikoina erityisesti Twitterin/X:n puolella on käyty paljon keskustelua Suomen Akatemian rahoituspäätöksistä ja niiden perusteiden avoimuudesta. Pääosassa on ollut tili nimeltä Mika Merano, "fiktiivinen diplomi-insinööri", jonka takana ilmeisesti on useampi ihminen.
Suomen Akatemia antoi muutama päivä sitten tiedotteen, jossa se käsittääkseni tuomitsi juuri tämän keskustelun tutkijoiden maalittamisena, tieteen vapauden kimppuun hyökkäämisenä sekä osittain suorastaan tiedevastaisuutena ja vihapuheena. Moni akateeminen kollega näyttää osallistuneen keskusteluun.
Tiedeyhteisön sisältä vaikuttaisi useimmiten oltu sitä mieltä, etteivät tieteenalojen ja varsinkaan tieteen ulkopuoliset henkilöt voi arvostella tutkimushankkeita, koska riittävää asiantuntemusta ei ole.
Voin tässä nyt akateemisessa maailmassa yli neljännesvuosisadan mukana olleena paljastaa teille sen seikan, että
harvassa paikassa Suomen Akatemian rahoituspäätöksiä arvostellaan niin ankarasti ja niin rajuin sanakääntein kuin tiedeyhteisön sisällä.
Merkittäviltä osiltaan tämä kahvihuoneissa, käytävillä ja yliopistoruokaloiden pöydissä artikuloitu arvostelu on täysin painokelvotonta.
Minä tahansa vuonna jokaista Suomen Akatemian rahoitusta saanutta henkilöä kohden on kymmenen ilman rahaa jäänyttä. On täysin inhimillistä ja ymmärrettävää, että omasta mielestä juuri se oma tutkimushanke on kaikkein tärkein ja juuri se olisi ansainnut tulla rahoitetuksi. Kun näin ei sitten käynytkään, tunnereaktiot ja turhautuminen voivat olla hyvinkin voimakkaita.
Eksaktiuden valtakunnan ulkopuolella ihmistieteissä, mukaan lukien oma tieteenalani poliittinen historia, ei tosiasiassa ole eikä voikaan olla mitään ns. objektiivisia kriteerejä eri tutkimushankkeiden paremmuusjärjestykseen asettamiselle. Lähinnä kyse on ennustamisesta, jossa otetaan huomioon aiempi menestys (julkaisut, rahoitus, cv) ja pohditaan lyhyessä tutkimussuunnitelmassa luodun tulevaa onnistumista koskevan vision uskottavuutta. Arvioitsijoiden työ ei todellakaan ole helppo, tiedän kokemuksesta.
Kahden samankin tieteenalan eri aihepiiriä käsittelevän hankkeen paremmuuden ratkaiseminen on vaikeudessaan viheliäinen tehtävä. Esimerkin poliittisesta historiasta antaakseni, kumpi on tärkeämpää,
- nykyisen onnemme luoneen hyvinvointivaltion rakentamisen vai
- sotavuosien valtiollisen itsenäisyyden säilyttämisen aikaansaaneen poliittinen päätöksenteon tutkiminen?
Kun verrataan eri tieteenalojen hankkeita, niin kuin Suomen Akatemiassa joudutaan tekemään, vaikeuskerroin kasvaa yli-inhimilliseksi.
Päätös on kuitenkin tehtävä ja pystyttävä se jonkinlaisiin kriteereihin ankkuroimaan. Ja näitä päätöksiä tekevät ihmiset, omine vahvuuksineen ja ansioineen, mutta myös puutteineen, ennakkokäsityksineen ja mielipiteineen. Nyt käyty kriittinen keskustelu nähdäkseni liittyy ennen kaikkea siihen, ettei päätösten takana olevia kriteerejä ole riittävästi osattu avata, jolloin myös rahoituspäätökset ovat saattaneet näyttää oudoilta.
Totta kai on myös niin, että kun kyse on julkisesta rahasta, tämä raha olisi voitu käyttää myös jonkin muun julkisen menoerän kattamiseen. Miksi pitäisi tukea jonkin ihmisten arkielämästä etäisen aiheen tutkimista sadoilla tuhansilla euroilla, kun meillä samaan aikaan on jonoksi saakka jopa vajaarahoitettuja yhteiskunnan perustoimintoja? Tämä on täysin oikeutettu ja ymmärrettävä kysymys, siihen ei ole akateemisen yhteisön sisälläkään syytä reagoida aggressiivisesti.
Rohkenen vielä kertoa senkin akateemisen oivalluksen, että suurin osa ainakin ihmistieteiden hankkeista on sellaisia, että mitään yleisesti havaittavaa ja laajemmin ihmisten arkielämässä tuntuvaa vahinkoa ei olisi koitunut, vaikka ne olisi jätetty rahoittamattakin.
Tieteen, varsinkin perustutkimuksen, tutkimusongelmat tuppaavat useimmiten olemaan niin spesifejä ja arkikokemuksessa "kaukaisia", että asia nyt vaan on näin. Tämä ei estä sitä, että tiedon kumuloitumisen kautta ajan saatossa näissä tutkimuksissa tehdyistä havainnoista saattaa tulla hyvinkin tärkeitä ja merkittäviä yleisestikin.
Suomi on sivistysvaltio, jossa jo itsenäisyyden alkuvaiheissa tehtiin strateginen yhteiskunnallinen päätös rahoittaa monialaista tiedettä. Ei vain matemaattisia ja luonnontieteellisiä aloja sekä lääketiedettä, vaan myös ihmistieteitä. Tästä syystä eksoottisimpienkaan aiheiden tutkijoiden ei ole mitään syytä pyytää anteeksi omia tutkimusaiheitaan ja omaa tieteellistä toimintaansa. Asiantuntevin paikka niiden tärkeyden ja merkityksen arviointiin on tiedeyhteisö.
Samalla on kuitenkin myös suositeltavaa, että jokainen tutkija valmistautuu ainakin henkisesti esittämään jonkinlaisen arvion oman tutkimuksensa laajemmasta, tiedeyhteisön ulkopuolelle kurkottavasta merkityksestä. Koska kyse on suurimmaksi osaksi julkisrahoitteisesta toiminnasta, tällaista yleisempää merkitystä peräänkuuluttaviin kysymyksiin ei ole syytä suhtautua vihamielisesti.
Veronmaksajilla on oikeus esittää rahoittamaansa toimintaa koskevia kysymyksiä. Sitä ei kannata leimata "tiedevastaisuudeksi", "populismiksi" tai muuksi vastaavaksi.
Tavallisia erehtyväisiä ihmisiä akateemisetkin ihmiset lopulta ovat. Ja elävät yhteiskunnassa. Kaiken tämän kerron kokemuksesta. Ja kirjoitin tämän tekstin toista päivää Turun yliopiston toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella palkattuna poliittisen historian professorina. Apulaisprofessoriajat ovat minun osaltani nyt historiaa. Kirjoituksen taustamusiikkina kuuntelin Reijo Taipaleen parhaita YouTubesta, mikä osalle ystäviäni saattaa tulla yllätyksenä, jopa järkytyksenä.
Ihminen muuttuu ja muuttuessaan saattaa jopa kehittyä. Ainakin johonkin suuntaan.
Jos Suomen akatemia antaisi vaikka 50 000 euroa kymmenelle sen sijaan, että antaisi puoli miljoonaa yhdelle ja jättäisi yhdeksän nuolemaan näppejään, niin tuollaista toisten perseiden haistelua olisi paljon vähemmän.
Akatemia luo tahallaan vastakkainasettelua.
-i-
Quote from: https://twitter.com/mustapipa/status/1722529115264242158Mikko Tuomi @mustapipa
Jos haluat sanoa, että nykyään tutkitaan kaikenlaista turhaa ja hukataan vain resursseja, niin kannattaa muistaa, että niin sanottiin myös Franklinille, Galvanille, Faradaylle, Voltalle, Amperelle ja muille, jotka tekivät turhanpäiväistä tutkimustaan.
Ja keksivät sähkön.
Nov 9, 2023
QuoteMika Merano @mikamerano
Viimeaikojen hupaisin virheellinen argumentti on se, jossa sukupuolentutkimusta ja epätasa-arvoisia rakenteita tutkivaa sosiologiaa puolustetaan luonnontieteiden saavutuksilla.
Jonkun mielestä voisi alkaa vaikuttaa ihan siltä, että niitä tukevia argumentteja ei olisi olemassa.
QuoteJyrki Könönen 🇫🇮 @jyrkikononen
Esimerkin herrojen ottaminen esimerkiksi tähän narratiiviin onnahtaa mielestäni aika pahasti, kun on kyse vaikkapa "sukupuolentutkimuksesta".
QuoteMika @itsjustMika
Perusfysiikan tutkiminen onkin aivan sama asia kuin vaikka feministisen tanssitieteen näkökulmasta tutkittava sortorakenteiden esiintyminen pölynimurin käyttöohjeessa.
QuoteTinge👍🇺🇦👍🇫🇮👍 @Tinge01
Ranskan kielisen runouden tutkiminen Saharan eteläpuolisessa paimentolais kulttuureissa on sitä parempaa tutkimusta.
Sillä on varmasti suomen talouden kannalta järisyttävän vaikutukset💥
Tiedon määrän vuoksi tieteellinen asiantuntemus on pakostakin suhteellisen kapeaa. Näin Akatemian käyttämät asiantuntijatkin kykenevät perustellusti vertailemaan heille esitettyjen projektisuunnitelmien merkittävyyttä vain hyvin kapealla sektorilla. Bioteknologian ekspertti ei kykene erottamaan jyviä akanoista sukupuolentutkimuksen saralla, eikä sukupuolentutkimuksen ekspertti bioteknologian alalta.
Miten tuki jyvitetään tällaisessa tilanteessa eri tieteenaloille? Onko tieteenalan osuus potista "saavutettu etu", jonka tieteenalan asiantuntijat sitten jakavat vuosittain alansa huippuina pitäville? En löytänyt tietoa Suomen Akatemian nettisivuilta.
Minusta tieteenalan rahoitus pitäisi sitoa myös historialliseen menestykseen. Toki maailman muuttuessa pitäisi antaa "riskirahoitusta" myös aivan uusille aloille, joilla ei ole näyttöä aikaansaannoksista. Mutta jos merkittävää näyttöä ei kerry kohtuullisessa ajassa, esim. parin-kolmenkymmenen vuoden aikana, pitää uskaltaa myös keskeyttää rahoitus ja antaa tieteenalan painua unohduksiin (vrt. frenologia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Frenologia), freudilaisuus).
"Merkittävällä näytöllä" tarkoitan sitä, että tieteenala on tuottanut selkeästi yhteiskuntaan positiivisesti vaikuttaneita sovelluksia, ei vain kapean alan eksperttejä hurmanneita väitöskirjoja.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010038865.html
QuoteELOKUVAOHJAAJA Lauri Törhösen väitöskirjan vastaväittäjä, emeritusprofessori Esa Saarinen esittää Törhösen työn hyväksymistä, kertoo Yle.
..
Ylen mukaan Saarinen löytääkin lausunnossaan väitöskirjasta moitittavaa.
"Itselleni lopputuloksen fragmentaristinen ja hypähtelevä, älyllisesti oikukas rakenne ei ole erityinen ansio, vaikka huomaan sen inspiroivan suggestiivisuuden, koska valitun tyylin metodisia perusteita ei avata. Teksti luottaa liiaksi lukijan hyvään tahtoon ja viitseliäisyyteen yhdistellä eri kohdissa ja tasoilla tapahtuvaa keskustelua", Saarinen lausuu Ylen mukaan.
Lopulta Saarinen kuitenkin esittää Törhösen työn hyväksymistä. Hän kehuu esimerkiksi väitöksen tehtävänasettelua ja Törhösen johdonmukaista ajatuksen kuljettelua, vaikka toistoakin on.
Myös väitöstilaisuuden valvoja eli kustos Kaarina Määttä on jättänyt työstä lausuntonsa. Ylen mukaan siinä kerrotaan, ettei Törhönen vastannut väitöstilaisuudessa "yhteenkään" vastaväittäjän kysymykseen. Törhönen ei Määtän mukaan myöskään kyennyt puolustamaan työtään tai keskustelemaan sen puutteista.
..
Onnittelut vaan tulevalle tohtori Törhöselle.
Ei tullut Törhösestä vielä tohtoria.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/93e612cc-6e2c-4fb3-bde7-590ba9f7caff
"Taiteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on päättänyt antaa Törhösen väitöskirjalle hylätyn arvosanan".
Lis: "vielä" koska voi valittaa
Hylkäyksestä on vielä mahdollisuus valittaa.
Vaikka nuo daideilijoiden väitökset taitaa olla melkoisia hupitutkimuksia monissa tapauksissa, niin ihan hyvä vaan, jos edes jotain tieteellisiä kriteerejä yritetään pitää pystyssä. Jos nyt oikein olen ymmärtänyt, niin törhiksen dadasta puuttui lähdeviitteet ja vissiin työn metodikin oli jotain lukijan itse pääteltävää.
Tiede itsessään on itseään korjaava juttu, kirjoitat jotain ja tiedeyhteisö korjaa jos on jotain korjattavaa. Hyväksyy tai hylkää.
Siihen pitää olla perusteet tai toistettavissa olevat havainnot, joiden perusteella voidaan arvioida tulos.
Filosofia tai uskontotiede ovat ihan oma polkunsa, niissä pitää silti perustella viitteineen, että mihin se oma juttu pohjautuu.
Jos keksii jotain ihan uutta omassa kammiossaan, niin silti se on perusteltava jollain muulla tavalla, kuin että "Ettekö te tiedä kuka minä olen?"
Ihmeen kauan meni, maineen myötä, että Lapin yliopisto pystyi myöntämään että Törhösen väitös ei ollut ihan pätevällä tasolla. Samoin vastaväittelijänä toiminut Saarinen, vaikka miten pukeutuisi, ei *aivan* ollut tehtävänsä vaatimalla tasolla.
Törhösen kohdalla ainoa mahdollinen lopputulos oli väitöskirjan hylkääminen. Jos edes perussääntöjä (asialliset viittaukset yms.) ei ole noudatettu, tekelettä ei olisi koskaan pitänyt päästää väitöstilaisuuteen asti. Niiden, jotka ovat katsoneet karkeita puutteita läpi sormien pitäisi myös saada asiasta huomautus ja heidän käyttöään vastaavissa tehtävissä jatkossa tulisi miettiä uudestaan.
Mitä Törhöseen tulee, hän on osoittanut ammattitaidottomuutensa myös käytännössä. En muista nähnneeni häneltä yhtään kelvollista ohjaustyötä.
Quote from: Mika on 15.12.2023, 18:25:02
Törhösen kohdalla ainoa mahdollinen lopputulos oli väitöskirjan hylkääminen. Jos edes perussääntöjä (asialliset viittaukset yms.) ei ole noudatettu, tekelettä ei olisi koskaan pitänyt päästää väitöstilaisuuteen asti. Niiden, jotka ovat katsoneet karkeita puutteita läpi sormien pitäisi myös saada asiasta huomautus ja heidän käyttöään vastaavissa tehtävissä jatkossa tulisi miettiä uudestaan.
On kyllä omituista. On onnistuttu löytämään sopivat esitarkastajat ja vastaväittäjä.
Mutta pitää kyllä kysyä myös ohjaajan ja tiedekuntaneuvoston vastuuta. Eihän väitöskirjaa olisi pitänyt edes päästää esitarkastukseen vajavaisena. Sama tiedekuntaneuvosto nyt hylkäsi sen joka aiemmin on päästänyt sen esitarkastukseen ja myöntänyt väittelyluvan.
Varmaan tästä valitus tulee ja osasyyllisiä löytyy aika monta.
:)
Quote from: Dunkirker on 14.12.2023, 19:44:37
Vaikka nuo daideilijoiden väitökset taitaa olla melkoisia hupitutkimuksia monissa tapauksissa, niin ihan hyvä vaan, jos edes jotain tieteellisiä kriteerejä yritetään pitää pystyssä. Jos nyt oikein olen ymmärtänyt, niin törhiksen dadasta puuttui lähdeviitteet ja vissiin työn metodikin oli jotain lukijan itse pääteltävää.
Juu, ihmetyttää miksi hänet edes päästettiin väittelemään? Ikävä karhunpalvelus. Edellinen vastaava taisi olla ystävämme viraskirja-ajoilta Peter Pryce, jonka kohdalla, kun kuvaa katsotte syy on ilmeinen, miksi hänet päästettiin aluksi läpi.
Quote from: Teemu Lahtinen on 14.12.2023, 18:41:03
Hylkäyksestä on vielä mahdollisuus valittaa.
Peter Pryce valitti ja taisi sitten lopulta saada sen kyhäelmänsä läpi? On Kai USA:ssa nykyään tohtorina?
Quote from: Niobium on 14.12.2023, 21:41:02
Tiede itsessään on itseään korjaava juttu, kirjoitat jotain ja tiedeyhteisö korjaa jos on jotain korjattavaa. Hyväksyy tai hylkää.
Siihen pitää olla perusteet tai toistettavissa olevat havainnot, joiden perusteella voidaan arvioida tulos.
Filosofia tai uskontotiede ovat ihan oma polkunsa, niissä pitää silti perustella viitteineen, että mihin se oma juttu pohjautuu.
Jos keksii jotain ihan uutta omassa kammiossaan, niin silti se on perusteltava jollain muulla tavalla, kuin että "Ettekö te tiedä kuka minä olen?"
Ihmeen kauan meni, maineen myötä, että Lapin yliopisto pystyi myöntämään että Törhösen väitös ei ollut ihan pätevällä tasolla. Samoin vastaväittelijänä toiminut Saarinen, vaikka miten pukeutuisi, ei *aivan* ollut tehtävänsä vaatimalla tasolla.
Vuonna 1984 Karmela Bélinkin suffragettiliikettä käsitellyt väitöskirja hylättiin väitöstilaisuudessa. Kaverit yliopistolla olivat päästäneet tekeleen eteenpäin liian pitkälle, vaikkei siinä ollut tiedettä kylliksi tai lainkaan, vaan kai kronikointia lähinnä. Nolo juttu kaikille ja nöyryytys Bélinkille.
Jotain kymmenen vuotta myöhemmin Bélinki sitten hankki itselleen, ystäviensä suosituksesta omien sanojensa mukaan, tohtorin tittelin "englantilaisesta" Knightsbridgen yliopistosta. Homma herätti pikkuisen huomiota, koska kyseinen "yliopisto" oli ns diploma mill, jonka tutkinnot sai rahalla, kai vähäisemmällä akateemisella uurastuksella, ja diplomi tunnustettiin ainoastaan jossain Karbianmeren saarivaltiossa, oliko se Antigua ja Barbados vai Trinidad ja Tobago. Urallaan Bélinki eteni kuitenkin Suomen Norjan instituutin johtajaksi vuonna 1997.
https://arkisto.kokoomus.net/kokoomusbiografia/elamakerta-artikkelit/belinki-karmela/
https://www.antikvaari.fi/teos/womens-suffrage-and-fiction-in-england-1905-1914-f/63dd6b71dfe88d36818b4ed5
Quote from: P on 15.12.2023, 22:31:53
Quote from: Teemu Lahtinen on 14.12.2023, 18:41:03
Hylkäyksestä on vielä mahdollisuus valittaa.
Peter Pryce valitti ja taisi sitten lopulta saada sen kyhäelmänsä läpi? On Kai USA:ssa nykyään tohtorina?
Törhösellä voi olla vaikeampaa sen valituksensa kanssa koska on valkoihoinen eikä N-sana kuten Pryce.
Quote from: Mika on 15.12.2023, 18:25:02
Mitä Törhöseen tulee, hän on osoittanut ammattitaidottomuutensa myös käytännössä. En muista nähnneeni häneltä yhtään kelvollista ohjaustyötä.
Olen ollut avustajana Törhösen ohjattavana. Katselin vierestä kun alaston Minna Haapkylä ammuttiin.
-i-
Väitöskirjat tuottavat bonusrahoitusta tiedekunnalle. Ehkäpä tämä bonus pitäisi porrastaa väittelijän iän mukaan, jolloin tiedekuntien olisi helpompi kieltäytyä osallistumasta eläkeläisten harrastustoimintaan.
Arvelen, että tarkastajalla ja ohjaajalla tällä viimeisimmällä väitöskirjalla on annettu painetta ulkoapäin.
Avatkoon suunsa tai siirtykööt epäpätevinä tehtäviinsä hoitamaan muita kuin väitöskirjan ohjaukseen ja tarkastukseen liittyviä tehtäviä.
Tohtorin arvo ei ole elämäntyöpalkinto. Elämäntyöpalkinnot pitää hankkia muilla tavoin.
@Siili llä on vahva pointti. Yli eläkeikäisten väitöskirjojen tulee olla omakustanteisia ilman yliopiston maksutonta työaikaa. Laadukkaille tieteellisille väitöskirjoille löytyy maksaja.
Tuntemani henkilö sai apurahan tohtorinhattua varten, oli tehnyt edellisen paperin viimeisen päälle. Ei mitään tajunnanvirtaa aamuyöllä.
Ihan työikäinen ihminen, jolla on vielä työuraa edessä. Heille kaltaisilleen kyllä myönnän rahoitusta.
Törhönen oli vähän väärä hevonen veikattavaksi. Ohjaaja saa katsoa peiliin, siinä on äkkiä koko yliopiston maine vaarassa.
Quote from: Teemu Lahtinen on 14.12.2023, 18:41:03
Hylkäyksestä on vielä mahdollisuus valittaa.
Riitta Nelimarkka teki taiteen tohtorin väitöskirjan, se hylättiin, Nelimarkka valitti ja sai sittenkin tohtorin arvon 2000-luvun taitteessa. Ruben Stiller luki otteen "väitöskirjasta" tv-ohjelmassaan ja hihkaisi perään: "Eläköön dada!".
QuoteNelimarkan väitös Taideteollisessa korkeakoulussa koostui kolmesta näyttelystä sekä kirjallisesta osuudesta Self Portrait, Elisen väitöskirja, variaation variaatio. Esitarkastajat puolsivat painatuslupaa äänin 2–1, ja korkeakoulun tutkimusneuvosto myönsi luvan äänin 5–4 (2 tyhjää). Väitöstilaisuudessa vastaväittäjät puolsivat hyväksymistä. Taideteollisen korkeakoulun tutkimusneuvosto kuitenkin päätti hylätä työn äänin 6–2. Vastaväittäjistä toinen, Taneli Eskola, kertoi ymmärtävänsä päätöstä ja piti ratkaisua ainoana järkevänä. Nelimarkka valitti päätöksestä ja tutkintolautakunta kumosi tutkimusneuvoston tekemän päätöksen. Väitöskirja hyväksyttiin helmikuussa 2001 äänin 2–1. Helsingin yliopiston rehtori Kari Raivio esitti, että taiteilijat tulisi vapauttaa kvasitieteellisistä harrastuksista ja että jos taideteollisella alalla tarvitaan tohtorin tutkintoja, ne tulisi suorittaa taiteen ehdoilla. Nelimarkka julkaisi tapauksesta pamfletin Väitösfarssi – Taistelu hatusta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Riitta_Nelimarkka
Pidin lapsena Riitta Nelimarkan versiosta seitsemästä veljeksestä, olisi hän pärjännyt ilman tohtoriuttakin.
Lauri Törhösen mahdollisuudet saada hattunsa olisivat ehkä paremmat, ellei hän olisi syytösten mukaan harrastanut nyttemmin meetoon myötä yleisesti paheksuttua kanssakäymistä nuorempien naisten kanssa.
Taitaa noin kerran kymmenessä vuodessa olla joku isompi kohu väitöskirjan laadun kanssa. Carl Öhmania ei ihan lasketa koska hänellä ei ollutkaan tohtorin tutkintoa, vaan ainoastaan amerikkalainen kunniatohtorius ja lisensiaatintyö, jossa havaittiin plagiointia. Lisensiaatin titteliään Öhman ei menettänyt.
Quote from: Niobium on 16.12.2023, 22:39:59
Törhönen oli vähän väärä hevonen veikattavaksi. Ohjaaja saa katsoa peiliin, siinä on äkkiä koko yliopiston maine vaarassa.
Kyllä tässä saa yliopisto katsoa peiliin. Sehän hyväksyi väitöskirjan, jossa Esa Saarinen oli vastaväittäjänä ja puolsi hyväksymistä. Sitten media nosti täysin tyhjän metelin ja yliopisto menikin ja hylkäsi median painostuksesta väitöskirjan. Se, että suomalaisella yliopistolla ja Ilta-Sanomilla ei ole enää mitään älyllistä tasoeroa on huolestuttava, mutta yhtä kaikki täysin todellinen, ilmiö. Silti pitäisi pystyä pitämään kiinni jonkinlaisesta instituaalisesta arvovallasta, jos kohti parempaa aiotaan edes pyrkiä.
Yliopisto teki itse itsestään pellen hyppäämällä, kun viihdemedia käski hypätä. Tekee se kyllä sen muutenkin lähes joka päivä, mutta ne ongelmat ehkä olisivat vielä korjattavissa. Se, että annetaan ulkopuolisten määrätä mitkä väitöskirjat hyväksytään ja mitkä ei, ei ole millään tavoin korjattavissa.
^ Jonkun pitää huutaa, että keisarilla ei ole vaatteita.
En usko, että viihdemedian toimittelijoilta riittäisi sen verran älyä, että olisivat itse pystyneet havaitsemaan puutteet väitöksessä. Kyllä se on tullut ihan yliopistomaailman sisältä, siellä joku on tajunnut, että nyt ei mennyt ihan säädösten mukaan. Vaivautunut ehkä lukemaan koko kirjoitelman ja hakannut vähän aikaa päätään pöytään.
Tämän olisi voinut laittaa vaikka woke-ketjuun, mutta kun täällä on puhuttu Törhösestä.
Quote"Roskaa esitetään tieteenä" – yliopistonlehtorin mielestä Törhösen väitöskirja on vain jäävuoren huippu
Yliopistonlehtori Arto Selkälä Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta olisi hyväksynyt elokuvaohjaaja Lauri Törhösen väitöskirjan. Se hylättiin, mutta muita vastaavia väitöskirjoja ja tutkimuksia kuitenkin hyväksytään, sanoo Selkälä. On hänen mukaansa epäreilua, että tieteen kriteerit eivät ole samat kaikille.
– Mikäli mennään siihen, että Törhösen väitöskirja on hylätty, kuten olen ymmärtänyt, subjektiivisin perustein, pitäisi hylätä myös muita väitöskirjoja. Se on subjektiivista tajunnan virtaa, minä-puhetta, Selkälä toteaa.
Vastaavia väitöskirjoja on hyväksytty ja julkaistu Suomessa Selkälän mukaan kymmeniä.
– Ehkä niiden joukossa Törhösen väitöskirja edustaa äärimmäisintä suuntausta, mutta äärimmäistäkin suuntausta edustavia väitöskirjoja on hyväksytty, Selkälä toteaa.
Hän kritisoi vain omiin kokemuksiin perustuvia eli autoetnografisella tutkimusmetodilla tehtyjä tutkimuksia.
– Esimerkiksi on tutkittu unia, joista johdetaan erilaisia väitteitä. Havaintoperusta on ollut omien unien analyysissä, Selkälä kertoo.
Selkälä pitää äärisubjektiivisuutta tieteessä valtavana ongelmana. Omat kokemukset ja subjektiivisuus pitäisi hänen mukaansa säilyttää omassa sarjassaan, pienemmällä tontilla, eikä niistä voi tehdä laajoja yleistyksiä.
Äärisubjektiivisuus on yliopistonlehtori Arto Selkälän mukaan johtanut tieteen uskottavuuden rapautumiseen yhteiskunnassa. Se on näkynyt muun muassa koronapandemian aikana. Yhä useammat ihmiset eivät enää luota lääketieteeseen tai muuhunkaan tieteeseen.
Selkälä ei ole yllättynyt.
– Kun katsotaan, mitä roskaa esitetään tieteen nimissä. Uskottavuus alkaa rapautua. Ihan arkiajattelun puitteissakin näyttää epäuskottavalta, mitä voidaan hyväksyä tieteeksi.
Olisiko nyt akateemisen sisäisen ja yhteiskunnallisen keskustelun paikka, että mitä on hyvä ja uskottava tiede?
– Ilman muuta. Olisi ollut jo pitkään. Tieteilijöiden pitäisi katsoa peiliin.
Lauri Törhösen väitöskirja -tapaus on hänen mukaansa vain jäävuoren huippu.
[...]
– Tieteen kriteerit ovat löystyneet laajasti ihmistieteissä, erityisesti yhteiskunta- ja politiikkatieteissä. Tämä kehitys on tapahtunut 10–15 viime vuoden aikana kiihtyvästi, Arto Selkälä sanoo.
Mistä tämä johtuu?
– Tällä on pitkä historia, joka on saanut alkunsa postmodernin tieteen syntyessä 1960–70-luvun Ranskassa.
Hän sanoo, että tieteen suurin ongelma tällä hetkellä on se, että monissa tutkimuksissa ajetaan jotakin agendaa tai ideologiaa. Eli tieteentekijä näkee tutkimustuloksissa juuri sitä, mitä haluaakin nähdä.
Arto Selkälä on kvantitatiivisen metodologian yliopistonlehtori Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Hän on työskennellyt yliopistolla vuodesta 2000.
Yle koetti saada kommentteja myös Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton ja Suomen Akatemian tuki yhdistyksen edustajilta perjantaina, mutta ei ehtinyt saada vastauksia iltapäivään mennessä.
Yle (https://yle.fi/a/74-20067844) 6.1.2024
Selkälä teki fiksusti, kun ei maininnut esimerkkejä. Siitä olisi tullut seuraamuksia.
Olipa kerran maa, missä perustettiin autotehdas. Politrukki päätti, että kaikki tehtaalle tulevat osat pitää käyttää, koska muuten tapahtuu syrjintää ja selkeästi autoihin kelpaamattomatkin osat piti kelpuuttaa. Olkoon kuvitteellisen automerkin nimi vaikka Adal.
No seuraavaksi politrukki päätti, että Adal-firmalla pitää olla oma laadukas premium-merkki, olkoon se vaikka Irarref. Sisään tulevat osat olivat kuitenkin samoja kuin Adaliin menevät ja premiumissa uutta olikin vain logo ja nimi. Kaikki nauroivat Irrarefeille, olivathan ne premium autojen irvikuvia.
Kuten kaikki varmaan arvasivat, voidaan Adal korvata Suomen peruskoululla ja Irraref tohtorintutkinnolla valitettavan monilla aloilla.