Millä nimellä sinua on kutsuttu matkustaessasi ulkomailla?
Muutamia aasialaisia nimityksiä eurooppalaisille tai sen näköisille:
Japani: gaijin= "ulkopuolinen henkilö"
Kiina: gwai-lo= "haamu / ulkomaalainen piru"
Kamputsea: barang = "ranskalainen"
Thaimaa: farang= "ranskalainen", farang khiinok= vähissä varoissa oleva farang (khiinok=linnunpaska), bak sida=guava-hedelmä (sanontaa käytetään koillis-Thaimaassa. Farang tarkoittaa myös guavaa, mikä taas on lao murteella maak sida)
Indonesia: bule="albiino"
Onko kellään hauskoja lisäyksiä tähän listaan?
Jos olet herkkähipiäinen ja suutut, kun sinua kutsutaan näillä nimillä, paikalliset ihmiset naureskelevat ja taputtavat selkään. Että otappa poika ihan rennosti vaan. Suomessa pitää pitää ollakin vähän tarkempi, ketä saa kutsua milläkin nimillä.
Virossa poroksi.
Mexicossa sanovat cabron:iksi hyvin mielellään. Suora suom. on pukki mutta slangina meinaa ihan vaan kusipäätä. Gringohan on myös yleinen mistä päästään faktaan että ei ne halua nimitellä muita kuin jenkkejä. Kun selviää että olet europeo niin ääni muuttuu kellossa. Ajattelevat positiivisesti eurooppalaisista koska tietävät olevansa osittain espanjalaisten jälkeläisiä.
Quote from: Manop on 23.11.2012, 19:42:12
Kiina: gwai-lo= "haamu / ulkomaalainen piru"
Tuo lienee kantoninkiinaa?
Mandariinikiinaksi:
Wai guo ren = "ulkomaan ihminen" (perusilmaisu)
Lao wai = "vanha ulkopuolinen" (vähän halventava nimitys ulkomaalaisesta)
Da bi zi = "isonenä" (länsimaalainen)
Quote from: Nuivettunut Han-nenetsi on 23.11.2012, 22:57:35
Mandariinikiinaksi:
Da bi zi = "isonenä" (länsimaalainen)
Pottunokka! Selvä lingvistinen todiste, että isoisillämme on ollut kulttuurinen yhteys Kiinaan. ;D
Aivan oikein, gwai-lo on kantoninkiinaa. Sichuanista kotoisin oleva tyttöystäväni lausui sen mandariiniksi gui lau. Yleistin tuossa vain, koska Kiinassa on paljon murteita.
Länsinaapurissa saattoi joskus kuulla hyvänmatkantoivotuksen: Du, finnjävel, gå tillbaka till skogs. Ei vissiin enää nykyisin niin usein.
Quote from: Nuivake on 23.11.2012, 19:48:55
Virossa poroksi.
Kehotan lämpimästi kaikkia Petri- ja Petteri-nimisiä heteromiehiä välttämään lempinimen Pete käyttöä Virossa.
Viron sana
pede lausutaan Pete. Se on lyhennemuoto sanasta
pederast ja tarkoittaa miespuolista homoseksualistia.
Quote from: Topi Junkkari on 24.11.2012, 11:54:26
Quote from: Nuivake on 23.11.2012, 19:48:55
Virossa poroksi.
Kehotan lämpimästi kaikkia Petri- ja Petteri-nimisiä heteromiehiä välttämään lempinimen Pete käyttöä Virossa.
Viron sana pede lausutaan Pete. Se on lyhennemuoto sanasta pederast ja tarkoittaa miespuolista homoseksualistia.
Jep, virolaiset ääntävät d:n (ree) aina t:nä, olen huomannut?
Quote from: MW on 24.11.2012, 12:20:51
Jep, virolaiset ääntävät d:n (ree) aina t:nä, olen huomannut?
Jep, johtuu siitä, että viron kielessä ei ole meikäläistä "pehmeää deetä" eli hienommin sanottuna soinnillista klusiilia. Sama koskee niitä äänteitä, jotka suomessa merkitään b:llä ja g:llä. Virolaisten on vaikea lausua niitä soinnillisina, ja sen huomaa, kun virolainen puhuu suomea.
Viron klusiileilla on kolme pituusastetta. Yksinkertaistetusti sanottuna
pede lausutaan "pete",
pete lausutaan "pette" ja
pette lausutaan siten, että T-äänne on vielä vähän pidempi kuin suomen kaksois-T.
Ei, en tiedä, tarkoittavatko sanat "pete" ja "pette" virossa mitään, mutta esitin ne pelkkinä ääntämisesimerkkeinä.
Huumorikevennys: Luettele kolme reellä alkavaa autoa.
- Ratsuni, Rotke ja riisseli-Mersu.
Tuli taannoinen Saksan- reissu mieleen. En kuullut mitään hassuja suomalais- tai ulkomaalaisnimityksiä mutta ilmeisesti äänekäs suomenkielemme yhdistettynä hyvään nousuhumalaan sai yhden oluttuvan tarjoilijan luulemaan meitä venäläisiksi. Vastasi "spasiba!" kun maksettiin laskua. Tuli lievästi sanottuna hämmentynyt fiilis.
Ratsuni ja riisselimersu mulla on ollutkin, muttei rotkee. Mulla oli servoletti.
Enpä ole kiinnittänyt noihin nimittelyihin paljolti huomiota, vaikka nuorempana minua monissa Euroopan maissa luultiin ranskalaiseksi - ja puhuteltiin ja nimiteltiin sen mukaisesti.
Yksi tapaus on kuitenkin jäänyt elävästi mieleen juuri noilta nuoruuden syntien ajoilta. Tapaus, jolloin oivallus alkuperämaastani aiheutti varsin tympääntyneellä äänellä lausutun nimityksen (nimitykset?) kansallisuudestani.
Tapahtumapaikkana oli Leningradin (niitä viimeisiä vuosia tuolla tenhoisalla nimellä) lokakuinen yö, jossa suunnistin erään aate- ja heimoveljeni kanssa, joka nojasi raskaasti olkapäätäni vasten, eräiltä erittäin vieraanvaraisilta ja perinpohjaisilta venäläisiltä illanistujaisilta hotelliimme. Hieman hoipertelevaan kulkuumme kiinnitti huomiotaan karhumainen miliisi, joka tuli luoksemme jämerän näköisenä kysyi yhtä jämerällä äänellä meiltä jotain venäjäksi. Yritin solkata, että olemme turisteja ja matkalla takaisin hotelliimme - heimoveljeni vastastatessa vain harittavalla katseella. Miliisin karuille piirteille levisi perinpohjaisen kyllästynyt ilme ja hän kääntyi pois mutisten puoliääneen jotakin, josta kalastin ainakin sanan "finski". Äänenpainosta päätellen hän ei ainakaan sillä hetkellä erityisemmin arvostanut kansallisuuttamme - ja täytyy sanoa, että tämä oli niitä harvoja hetkiä, jolloin en minäkään ollut kansallisuudestani pelkästään ylpeä.
Olenko kertonut sen tapauksen keväältä 1998, kun parin kuorokaverini kanssa keskustelin miliisin kanssa Venäjän federaation Leningradin oblastiin kuuluvassa meiltä riistetyssä Johanneksen pitäjässä?
Ulospääsy maksoi 100 silloista Suomen markkaa per naama.
Finski hjuligaan Junkkari... finski hjuligaan Laine... kanadienski hjuligaan Jaaskelainen... tai jotakin sinne päin.
Leksalle ja Sampsalle terkut. Sori, Sampsuli, jos olen edelleen sinulle sen sata markkaa velkaa. Kiitti, että pelastit kaverit.
Quote from: samuliloov on 23.11.2012, 20:16:09
Kun selviää että olet europeo niin ääni muuttuu kellossa. Ajattelevat positiivisesti eurooppalaisista koska tietävät olevansa osittain espanjalaisten jälkeläisiä.
Tämä on totta. Prätkäkerhossani on eräs kaveri, joka on ollut suuren suomalaisyrityksen johtajana Etelä-Amerikassa. Hän kertoi, että rikkaat suvut haluavat sukututkimuksen keinoin löytää mahdollisimman lyhyet juuret Eurooppaan.