Saksassa on Turkkitutkimuksen keskus tehnyt tutkimuksen, jonka tulokset osoittavat heikkoa kehitystä Saksan turkkilaisten keskuudessa. Nordrhein-Westfalen on Saksan väkirikkain osavaltio.
QuoteNordrhein-Westfalenissa joka toinen turkkilainen ilman ammattikoulutusta
Junge Freiheit 2.11.2012 juttu saksaksi (http://www.jungefreiheit.de/Single-News-Display-mit-Komm.154+M5c2a2004436.0.html)
Heikosti koulutettujen turkkilaisten määrä Saksassa pysyy yhä korkeana. Zentrum für Türkeistudien tekemän tutkimuksen mukaan lähes puolella turkkilaistaustaisista asukkaista Nordrhein-Westfalenissa ei ole mitään ammatillista koulutusta. Erityisesti naiset ovat 58%:lla selkeästi yliedustettuina. Silmiinpistävää on myös, että kolmas Saksassa elävä sukupolvi (46,3% ilman koulutusta) erottuu heikompana, kuin toinen sukupolvi (31,9%).
Lisäksi 2/3-osaa Türkeizentrumille vastanneista ilmoitti, että he puhuvat perheen sisällä pääasiassa turkkia. Vain 8% käytti saksaa. Myös sitoutuminen Saksaan oli kolmannessa sukupolvessa heikentynyt. 30,3% identifioitui etupäässä Turkkiin ja 27% Saksaan ja vajaa 43% kumpaankin valtioon. Toisen sukupolven tunsivat vielä olevansa huomattavasti enemmän sidoksissa Saksaan.
Myös paluuaikeet osoittavat sukupolvivaikutusta: Toisen ja kolmannen sukupolven edustajat haluaisivat palata useammin takaisin, kuin ensimmäisen polven edustajat. Pääasiallisiksi syiksi ilmoittivat paluusta kiinnostuneet, että he tuntisivat olevansa Turkissa paremmin kuin kotonaan, heillä on siellä paljon sukulaisia tai he eivät tunteneet oloaan hyväksi Saksassa. Tutkimuksen otos oli 1.000 turkkilaistaustaista henkilöä Nordrhein-Westfalenissa.
Tutkimus "Ergebnisse der zwölften NRW-Mehrthemenbefragung" löytyy sivulta http://www.zfti.de/. Saksassa on esitetty, että suurin este turkkilaisten paluuaallolle nykyisin on Saksan sosiaaliturva.
EDIT korjattu kirjoitusvirhe. Kohta: "Toisen ja kolmannen sukupolven edustajat haluaisivat palata useammin takaisin, kuin ..."
Turkkilaisten kontribuutiota Saksalle havainnollistavat hyvin seuraavat luvut.
Työllisten osuus koko väestöstä Saksassa:
V. 1961 saksalaisista 47% teki töitä, kun taas turkkilaisista 80%. (1)
V. 1984 saksalaisista 47% teki töitä, kun taas turkkilaisista 45%. (1)
V. 2007 saksalaisista 43% teki töitä, kun taas turkkilaisista 34%. (2)
Lähde:
(1) Paul Scheffer, Die Eingewanderten (2007).
(2) Thilo Sarrazin, Deutschland schafft sich ab (2010)
Alunperin työperäinen maahanmuutto voi siis varsin nopeasti muuttua yhteiskunnalle tappiolliseksi.
Quote from: akez on 05.11.2012, 22:45:48
Turkkilaisten kontribuutiota Saksalle havainnollistavat hyvin seuraavat luvut.
Työllisten osuus koko väestöstä Saksassa:
V. 1961 saksalaisista 47% teki töitä, kun taas turkkilaisista 80%. (1)
V. 1984 saksalaisista 47% teki töitä, kun taas turkkilaisista 45%. (1)
V. 2007 saksalaisista 43% teki töitä, kun taas turkkilaisista 34%. (2)
Lähde:
(1) Paul Scheffer, Die Eingewanderten (2007).
(2) Thilo Sarrazin, Deutschland schafft sich ab (2010)
Alunperin työperäinen maahanmuutto voi siis varsin nopeasti muuttua yhteiskunnalle tappiolliseksi.
Miten tuo turkkilaisten prosentti on voinut mennä noin alas? Mistä tää johtuu?
^Ensimmäinen sukupolvi tuli töihin ja sopeutui. Myöhemmät sukupolvet ovat sitten jostain syystä aina vaan huonommin sopeutuvia ja saksalaisen yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytyviä. Samaa on havaittu muissakin maissa, myöhemmät sukupolvet eristäytyvät ja radikalisoituvat.
Miksi?
Jotenkin tulee mieleen: "Sitä saa mitä tilaa" tai "Typeryydestä sakotetaan". Saksalaiset luulivat, että heillä oli juutalaisongelma ja ajoivat pois ja teurastivat melkoisen osan parhaista kansalaisistaan; sitten he halusivat halpaa ja sopeutuvaista työvoimaa ja saivat sivistymättömiä, ammattitaidottomia, koulutushaluttomia ja seuraavissa sukupolvissa työhaluttomiakin uusia kansalaisia. Ja saivat islamin.
Quote from: kekkeruusi on 05.11.2012, 22:51:53
^Ensimmäinen sukupolvi tuli töihin ja sopeutui. Myöhemmät sukupolvet ovat sitten jostain syystä aina vaan huonommin sopeutuvia ja saksalaisen yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytyviä. Samaa on havaittu muissakin maissa, myöhemmät sukupolvet eristäytyvät ja radikalisoituvat.
Miksi?
Supeutumiskyky ei periydy sillä tavalla kuin useimat luulevat vaan toisessa sukupolvessa on sunnilleen yhtä paljon nurkkakuntalaisuutta kuin muussakin väestössä. Lisäksi valmiisiin yhteisöihin voi muuttaa parempien tulojen perässä vaikkei olisi sopeutumiskykyinen ja seuraavien sukupolvien nurkkakuntalaiset juntit saavat kotipuolesta samanhenkistä seuraa, jolla ei ole pienintäkään mielenkiintoa sopeutua Saksaan.
Turkissahan maalaisjuntteja ei katsota kaupungeissa hyvällä, joten heidän on kätevämpi muuttaa Saksaan, missä heitä ei rasismin leiman pelossa uskalleta katsoa pahalla.
Mites ne Ameriikkaan ja Ruotsiin ja huitsin Australiaan maahanmuuttaneiden suomalaisten jälkeläiset?
Quote from: Lonkkakipu on 05.11.2012, 22:48:52
Quote from: akez on 05.11.2012, 22:45:48
Turkkilaisten kontribuutiota Saksalle havainnollistavat hyvin seuraavat luvut.
Työllisten osuus koko väestöstä Saksassa:
V. 1961 saksalaisista 47% teki töitä, kun taas turkkilaisista 80%. (1)
V. 1984 saksalaisista 47% teki töitä, kun taas turkkilaisista 45%. (1)
V. 2007 saksalaisista 43% teki töitä, kun taas turkkilaisista 34%. (2)
Lähde:
(1) Paul Scheffer, Die Eingewanderten (2007).
(2) Thilo Sarrazin, Deutschland schafft sich ab (2010)
Alunperin työperäinen maahanmuutto voi siis varsin nopeasti muuttua yhteiskunnalle tappiolliseksi.
Miten tuo turkkilaisten prosentti on voinut mennä noin alas? Mistä tää johtuu?
Ensiksihän sieltä Turkista tuli vain miehiä siirtotyöläisiksi, mutta sitten he päättivät jäädä Saksaan ja toivat perheensä mukanaan. Ilmeisesti kävi tämän tutkimuksen mukaisesti:
Tanskalainen kulttuurisosiologi Eyvind Vesselbon tutki aikoinaan Ishojn kaupungissa 145 turkkilaista miestä, jotka olivat saapuneet vierastyöläisinä Tanskaan vuosina 1969-70. Vuonna 2000, jolloin tutkimus päättyi oli tämä 145 miehen joukko kasvanut 2.813 hengen joukoksi. Syynä tähän olivat Turkista haetut vaimot ja muut perheenjäsenet, sekä korkea syntyvyys. Keskiarvo oli 6,4 lasta per perhe. Usea mies lisäksi vielä erosi vaimostaan ja haki Turkista uuden.
Lisäksi kun turkkilaisilta ammattikoulutus puuttuu, niin eihän niitä töitäkään tietenkään löydy. Sosiaalituki on vielä niin hyvä, että vähän lisäksi pimeitä töitä tai rötöksiä tekemällä pärjää hyvin. Lapsiakin tehtailemalla voi tienata hyvin. Asenteetkin vielä kuulema ovat sellaisia, että myöhemmät sukupolvet eivät aio ryhtyä niitä "paskahommia" tekemään, joita heidän vanhempansa tekivät, vaikkei koulunkäynti kiinnosta.
Noilla tekijöillä ilmeisesti nuo luvut aika pitkälle selittyvät.
Quote from: kekkeruusi on 05.11.2012, 22:51:53
^Ensimmäinen sukupolvi tuli töihin ja sopeutui. Myöhemmät sukupolvet ovat sitten jostain syystä aina vaan huonommin sopeutuvia ja saksalaisen yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytyviä. Samaa on havaittu muissakin maissa, myöhemmät sukupolvet eristäytyvät ja radikalisoituvat.
Miksi?
Miksi USA:ssa ensimmäisellä sukupolvella on aina ollut vaikeaa, mutta toisesta eteenpäin on aina oltu amerikkalaisia? Miksi se toimii siellä mutta ei Euroopassa?
Quotekolmas Saksassa elävä sukupolvi (46,3% ilman koulutusta) erottuu heikompana, kuin toinen sukupolvi (31,9%).
Toista se on Suomessa missä varsinaiset ja moniosaavat kultamunat kuorituvat noin 2v valmiiksi työmarkkinoille. Pottunokalta se kestää 20v. Copyright Johanna Suurpää
QuoteHS 21.4.1991
Pakolaiset ovat tulleet Suomeen jäädäkseen
....
"Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina."
Quote from: Leso on 05.11.2012, 23:18:35
Mites ne Ameriikkaan ja Ruotsiin ja huitsin Australiaan maahanmuuttaneiden suomalaisten jälkeläiset?
Jos tämä juttu julkaistaan joskus Suomessa, niin vertailu "kyllähän suomalaisetkin ovat lähteneet paremman elintason perässä maailmalle"-maahanmuuttajiin on paikallaan.
Quote from: kekkeruusi on 05.11.2012, 22:51:53
^Ensimmäinen sukupolvi tuli töihin ja sopeutui. Myöhemmät sukupolvet ovat sitten jostain syystä aina vaan huonommin sopeutuvia ja saksalaisen yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytyviä. Samaa on havaittu muissakin maissa, myöhemmät sukupolvet eristäytyvät ja radikalisoituvat.
Miksi?
Koska silloin ei ollut taikaseinää ja rikoksesta seurasi lähtö takakaisin helvettiin (kehitysmaahan). Nyt on taikaseinä ja Saksan kansalaisuus, rikoksesta ei lähetetä takaisin kehitysmaahan.
Silloin he käyttäytyivät hyvin, koska oli pakko, eikä koska he ovat hyviä ihmisiä.
Eikö ole selvä niin yksikertainen asia?
Jos he olisivat hyviä ihmisiä, niin heidän kotimaa olisi vauras hyvinvointivaltio.