Hommaforum Testi

QuoteHS-vertailu: Kehitys hidasta Afrikan suurimmissa avunsaajamaissa
26.10.2012 8:52

Paljon kehitysapua saaneissa maissa kehitys voi ottaa jopa takapakkia.

Tämä kävi ilmi, kun HS vertasi Afrikan suurten avunsaajamaiden menestystä YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä vuosina 1970–2010. Indeksi mittaa elinajanodotetta, koulutusta ja elintasoa eli bruttokansantuotetta henkeä kohden.

Kymmenestä suurimmasta avunsaajasta puolet on petrannut sijoitustaan indeksissä, puolet ottanut takapakkia.

Eniten sijoitustaan on nostanut Etiopia, heikoiten on pärjännyt Sambia. Etiopia on edelleen yksi maailman köyhimmistä maista, mutta 2000-luvulla se on toteuttanut useita taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia. Esimerkiksi keskimääräinen elinajanodote on kasvanut selvästi.

Sambian sijoitus on pudonnut peräti 32 sijaa 1970-luvulta. Vaikka koulu- ja terveyspalvelut ovat parantuneet 2000-luvulla, kehitystä haittaa edelleen suuresti hiv-epidemia.

Suomen suurimmassa avunsaajamaassa, Tansaniassa, kehitys on ollut ristiriitaista. Vuoden 1990 jälkeen sen sijoitus on parantunut yhdellä YK:n indeksissä, mutta todellisuus on moniulotteisempi.
[...]
Oheisessa grafiikassa avunsaajat on asetettu suuruusjärjestykseen sen perusteella, kuinka paljon ne ovat saaneet apua vuosina 1960–2010.

Koko juttu:
http://www.hs.fi/ulkomaat/HS-vertailu+Kehitys+hidasta+Afrikan+suurimmissa+avunsaajamaissa+/a1305609772891

Quote26.10.2012
Apusuosikki vaikeuksissa
Suomi on 40 vuodessa antanut Tansanialle vajaat 700 miljoonaa kehitysapua. Avunantajat ovat alkaneet turhautua kehityksen hitauteen.

Antti ÄmmäläHS Esa MäkinenHS

677 mil­joo­naa eu­roa. Tä­män ver­ran Suo­mi on an­ta­nut Tan­sa­nial­le kah­den­vä­lis­tä ke­hi­tys­apua 40 vuo­des­sa.
Tan­sa­nias­ta on tul­lut Suo­men sel­väs­ti suu­rin ke­hi­tys­avun saa­ja. Se on Af­ri­kas­sa myös kan­sain­vä­li­sen yh­tei­sön tär­kein ke­hi­ty­sa­pu­lem­mik­ki, jo­ta on tuet­tu 1960-lu­vul­ta läh­tien run­saal­la 30 mil­jar­dil­la eu­rol­la.

Mut­ta mi­tä mil­joo­nil­la ja mil­jar­deil­la on saa­tu ai­kaan?
Tu­lok­set ovat ris­ti­rii­tai­sia.
Vaik­ka ke­hi­tys­tä on ta­pah­tu­nut, avun­an­ta­jat ovat yhä laa­jem­min si­tä miel­tä, et­tä Tan­sa­nias­sa avun tu­lok­set ei­vät vas­taa sii­hen uh­rat­tu­ja pa­nok­sia, sa­noo ke­hi­tys­maa­tut­ki­muk­sen eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Ju­ha­ni Ko­po­nen.

Köy­hyys vä­he­nee hi­taas­ti. Kor­rup­tio­pal­jas­tuk­set seu­raa­vat toi­nen toi­siaan. Jo­pa Tan­sa­nian suu­re­na saa­vu­tuk­se­na pi­det­ty yh­teis­kun­ta­rau­ha ra­koi­lee.
Af­ri­kan nou­sun mer­kit nä­ky­vät Tan­sa­nias­sa­kin, mut­ta me­nes­tyk­sen he­del­mät ja­kau­tu­vat epä­ta­sai­ses­ti. Pää­kau­pun­ki Dar es Sa­laa­min kes­ki­luok­ka vau­ras­tuu, rik­kaat ri­kas­tu­vat.
Maa­seu­dul­la asu­va tan­sa­nia­lais­ten enem­mis­tö on edel­leen hy­vin köy­hää. Kak­si kol­mas­osaa tan­sa­nia­lai­sis­ta elää köy­hyys­ra­jan ala­puo­lel­la.
"Jos ajat­te­lem­me 15 vuot­ta taak­se­päin, tan­sa­nia­lai­set oli­vat kaut­ta lin­jan köy­hiä", ku­vai­lee tut­ki­ja Jus­si Yl­häi­si Hel­sin­gin yli­opis­ton ke­hi­tys­maa­tut­ki­muk­sen lai­tok­sel­ta.

Tan­sa­nia on Suo­men pit­kä­ai­kai­sin ja his­to­rial­li­ses­ti tär­kein avun­saa­ja. Poh­jois­maat pää­tyi­vät 1960-lu­vun alus­sa yk­sis­sä tuu­min Tan­sa­niaan, kun ne et­si­vät so­pi­vaa avun­saa­jaa Af­ri­kas­ta.
"Tan­sa­nia oli köy­hä maa. Siel­lä oli kui­ten­kin va­kaa joh­to", ku­vai­lee Ko­po­nen.
Aut­ta­mi­nen so­pi po­liit­ti­ses­ti­kin. Pre­si­dent­ti Ju­lius Nye­re­re ei ol­lut sen pa­rem­min Neu­vos­to­lii­ton kuin Yh­dys­val­to­jen­kaan ta­lu­tus­nuo­ras­sa.
1960-lu­vun lo­pul­ta läh­tien uja­ma, Nye­re­ren ver­sio af­rik­ka­lai­ses­ta oma­eh­toi­ses­ta so­sia­lis­mis­ta, al­koi kieh­toa suur­ta avun­an­ta­ja­jouk­koa Poh­jois­mais­ta Maail­man­pank­kiin.
Kun so­sia­lis­mi ajoi ka­ril­le 1980-lu­vul­la, avun­an­ta­jat pa­kot­ti­vat Tan­sa­nian ra­jun mark­ki­na­li­be­ra­lis­min tiel­le. Vii­me vuo­si­na on taas siir­ryt­ty ke­hi­tys­po­li­tiik­kaan, jon­ka mu­kaan ta­lous­kas­vu ei yk­sin pu­re köy­hyy­teen, vaan tar­vi­taan myös val­tion vä­liin­tu­loa.
Apu on Tan­sa­nian it­se­näi­syy­den al­ku­vuo­sis­ta läh­tien ol­lut tär­kein yk­sit­täi­nen tu­lon­läh­de. Pe­rus­pal­ve­lut ja inf­ra­struk­tuu­ri ovat ke­hit­ty­neet pit­käl­ti ke­hi­tys­avun tur­vin.
"Kaik­ki, jot­ka ovat Tan­sa­nias­sa käy­neet, ovat näh­neet, et­tä siel­lä on vuo­sien var­rel­la teh­ty pal­jon", sa­noo Ko­po­nen.

Me­nes­tys­ta­ri­na­na pi­de­tään si­tä, et­tä kaik­ki lap­set on saa­tu kou­luun.
An­ti­lan mu­kaan avun­an­ta­jat val­mis­tau­tu­vat sii­hen, et­tä Tan­sa­nia ky­ke­ni­si 10–15 vuo­des­sa sei­so­maan omil­la ja­loil­laan. Pal­jon riip­puu sii­tä, käyt­tää­kö hal­li­tus uu­sis­ta kaa­su­löy­döis­tä saa­dut va­rat myös köy­hien elä­män pa­ran­ta­mi­seen.

Mis­sä Tan­sa­nia oli­si, jos se ei oli­si saa­nut täl­lä ta­voin ke­hi­ty­sa­pua?
"Kyl­lä se oli­si ai­ka eri­lai­nen paik­ka. Mut­ta mil­lä ta­val­la, pa­rem­pi vai huo­nom­pi, si­tä on mah­do­ton­ta sa­noa", sa­noo Ko­po­nen.

http://www.hs.fi/digilehti/#26102012/ulkomaat/Apusuosikki+vaikeuksissa/a1351137987447

Satuin lukemaan kodin kuvalehdestä ( nro 19) jutun alunperin evijärveläisestä päivi kivikankaasta joka lähti suurin odotuksin parantamaan maailmaa tansaniaan. Tansania on hyvin alkeellinen ja köyhä maa. Erääseen kylään saatiin rakennettua kaivo. Kyäläiset kävivät vuoron perään hakemassa vettä kaivosta ja jättivät vesihanan auki. Kivikangas hyppäsi sulkemassa hanaa ja yritti selittää kylälisille, että vesi loppuu eikä sitä riitä kaikille jos hanaa ei suljeta. Kyläliset olivat täysin piittaamattomia tällaisita asioista, riitti kun itse sai. Kivikangas sai afrikassa useita avioliittotarjouksia ja sanoi että ihmiset yrittivät ainoastaan hyötyä hänesta. Hän huomasi etteivät kyläläiset olleet itse ollenkaan valmiita auttamaan itseään tai kehittämään yhteiakuntaa he vain odottivat ulkopuolisten auttavan heitä. Hän totesi lopuksi. afrikassa minusta tuli rasisiti

Jos Afrikan kehittyminen olisi rahoituksesta kiinni, miksei voittoa tavoitteleva yksityinen rahoitus ole jo hoitanut hommaa?

Suoraan tuottamattomat investoinnit, kuten lukutaidon kasvattaminen, ovat ongelmallisia, mutta ne voidaan hoitaa pitkillä valtionlainoilla. Oikeastaan ainoa vakava vapaamatkustusongelma on korruption kitkeminen, mutta ei se voi vaatia $100 miljardin vuosisijoituksia (= maailman nykyinen kehitysapu). Taitaa korruptio kukoistaa enemmän mokutusbisneksessä kuin afrikkalaisissa hallinnoissa.

Quote from: rölli on 26.10.2012, 18:26:07
Satuin lukemaan kodin kuvalehdestä ( nro 19) jutun alunperin evijärveläisestä päivi kivikankaasta joka lähti suurin odotuksin parantamaan maailmaa tansaniaan. Tansania on hyvin alkeellinen ja köyhä maa. Erääseen kylään saatiin rakennettua kaivo. Kyäläiset kävivät vuoron perään hakemassa vettä kaivosta ja jättivät vesihanan auki. Kivikangas hyppäsi sulkemassa hanaa ja yritti selittää kylälisille, että vesi loppuu eikä sitä riitä kaikille jos hanaa ei suljeta. Kyläliset olivat täysin piittaamattomia tällaisita asioista, riitti kun itse sai. Kivikangas sai afrikassa useita avioliittotarjouksia ja sanoi että ihmiset yrittivät ainoastaan hyötyä hänesta. Hän huomasi etteivät kyläläiset olleet itse ollenkaan valmiita auttamaan itseään tai kehittämään yhteiakuntaa he vain odottivat ulkopuolisten auttavan heitä. Hän totesi lopuksi. afrikassa minusta tuli rasisiti

Jokin aika sitten Yle Fem lähetti dokkarin Pimeän auringon alla. Siinä mm. näytettiin samanlainen vedenkulutusepisodi. Porukka kävi kaivolla pesemässä käsiään ja juomassa, mutta yksikään ei vaivautunut hanaa sulkemaan.
Dokumentti oli ihan katsomisen arvoinen ja valaisi taas kerran afrikkalaisten erittäin rentoa otetta elämään ja varsinkin ison rahan lahjoituksiin.

QuoteDok. Pimeän auringon alla
Tsekkiläiset Milan ja Thomas asensivat zambialaiseen kyläkouluun ja sairaalaan sähköt vuonna 2006 . Neljän vuoden jälkeen he palaavat tarkistamaan laitteiden kunnon. Ohjaus: Martin Marecek, 2011.

http://yle.fi/ohjelmat/1705553

Tukitaan taas linjoja

http://rahmispossu.net/2012/10/26/hoyre-laittamassa-norjan-kehitysapua-uuteen-uskoon/
http://www.aftenposten.no/nyheter/iriks/Hoyre-varsler-toff-endring-av-bistandspolitikken-7028205.html

Julkaistu: 26-10-2012
Høyre laittamassa Norjan kehitysapua uuteen uskoon

Quote from: rähmisVaroittavaksi esimerkiksi Gitmark nostaa Tansanian, minne eräs toinen Pohjoismaa, jonka nimi jääköön nyt mainitsematta, on rinta rottingilla syytänyt euroja suorana budjettitukena.

"Tansania on oiva esimerkki perinteisen kehitysavun rajoittuneisuudesta. Maahan kipataan miljardi toisensa perään, mutta rahat käytetään huonosti. Kehitystä tapahtuu aivan liian vähän ja korruptiota on aivan liian paljon. Hallinto on sitä sun tätä ja valtaa käytetään väärin", laukoo Gitmark.

Quote from: rölli on 26.10.2012, 18:26:07
Hän totesi lopuksi. afrikassa minusta tuli rasisiti

Ei ole ainoa.. 90% Afrikassa oikeissa töissä (jokin tulosvastuu tekemisistä) olevista muuttuu rasistiksi parissa kuukaudessa. Se 10% tulee maitojunalla kotiin kun pää tai muu terveys ei kestä.
Kaikenmaailman huussinpykääjät ja valtion maksamat turistit sitten on asia erikseen.

Quote from: rölli on 26.10.2012, 18:26:07
Satuin lukemaan kodin kuvalehdestä ( nro 19) jutun alunperin evijärveläisestä päivi kivikankaasta joka lähti suurin odotuksin parantamaan maailmaa tansaniaan. Tansania on hyvin alkeellinen ja köyhä maa. Erääseen kylään saatiin rakennettua kaivo. Kyäläiset kävivät vuoron perään hakemassa vettä kaivosta ja jättivät vesihanan auki. Kivikangas hyppäsi sulkemassa hanaa ja yritti selittää kylälisille, että vesi loppuu eikä sitä riitä kaikille jos hanaa ei suljeta. Kyläliset olivat täysin piittaamattomia tällaisita asioista, riitti kun itse sai. Kivikangas sai afrikassa useita avioliittotarjouksia ja sanoi että ihmiset yrittivät ainoastaan hyötyä hänesta. Hän huomasi etteivät kyläläiset olleet itse ollenkaan valmiita auttamaan itseään tai kehittämään yhteiakuntaa he vain odottivat ulkopuolisten auttavan heitä. Hän totesi lopuksi. afrikassa minusta tuli rasisiti

Täytyypä käydä kirjastossa lainaamassa hänen kirjansa; Hullut banaanit.
Ehkä niitä saa muualtakin kuin Hommasta?

Afrikan maat ovat olleet itsenäisiä n. 50 vuotta. Kun Suomi oli ollut 50 vuotta itsenäinen, oli vuosi 1967. Tällöin maassa oli toimiva talous ja kasvu oli ihan maailman huippuvauhtia. (1960-1970 reaalipalkat nousivat 43 % - enemmän kuin 1990-2010.) Miksi Afrikka ei pysty samaan. On täysin turha enää jauhaa jostain kolonialismista.

Jo pitkään ollut sitä mieltä että afrikkaan ei saisi lähettää ollenkaan rahaa vaan kaikki pitäisi lähettää materiaalina. Ja jos ei osata käyttää niin luonnon valinta kyllä karsii. Jos ei ole halua rakentaa perusinfraa niin turha on myöskään lähteä muualle siitä nauttimaan. Eli kaiken näköinen turvapaikkashoppailu tulisi saada loppumaan, säännöt tiukaksi ja niitä valvomaan tiukat viranomaiset. Melkoista utopiaa, tiedän. Mutta niin kauan kun heidän annetaan olla "uhreja" niin niin kauan ei asialle tapahdu mitään.

Quote from: Fiftari on 29.10.2012, 14:29:43
Jo pitkään ollut sitä mieltä että afrikkaan ei saisi lähettää ollenkaan rahaa vaan kaikki pitäisi lähettää materiaalina. Ja jos ei osata käyttää niin luonnon valinta kyllä karsii. Jos ei ole halua rakentaa perusinfraa niin turha on myöskään lähteä muualle siitä nauttimaan. Eli kaiken näköinen turvapaikkashoppailu tulisi saada loppumaan, säännöt tiukaksi ja niitä valvomaan tiukat viranomaiset. Melkoista utopiaa, tiedän. Mutta niin kauan kun heidän annetaan olla "uhreja" niin niin kauan ei asialle tapahdu mitään.

http://takkirauta.blogspot.fi/2008/04/luonnonvarojen-kirous.html
tämä kertoo ongelman.
Jos rahaa tulee ilmattes ulkoa niin sitä ei oikein arvosteta.
Kehitysavulla ei tulla koskaan nostamaan yhtäkään maata pois köyhyydestä.

Samaa mieltä, että rahaa ei tuohon maanosaan kannata lähettää. Avustakin olen hyvin epäluuloinen, ihan vain sen vuoksi, miten tuo ihmismassa oikein lisääntyy jos heidän elämäänsä helpotetaan, eikä porukka kuole niin kärkkäästä tauteihin ja nälkiin (6 lasta per lärvi). Siellähän on entistä enemmällä porukalla ikävä olla kun kipeää kehitystä tuetaan hyvillä aikeilla.

Mutta olen miettinyt kans, että kun Afrikasta hyvä osa on Islaminuskoista niin miten siellä käy tuo naisten koulutus, joka voisi olla jonkunlainen ratkaisu. Onko siellä yleensä kulttuuri naisia alentava vai onko islamin naisasenteella vaikuttimia asiaan vai annetaanko joka paikassa ilomielin tytöt kouluun, jos sellainen vain saataisiin?

En kannata juuri apua Afrikkaan. Mutta kyllä yhteiskunnan teknologinen kyvyttömyys on eri asia kuin poliittinen turvapaikantarve. Taempi syy voi olla kyllä yhtenevä, mutta mekanismit eroavat kyllä. Keksikää millä estää persereikiä vainoamasta toisia. Se ei liene perusinfran syy.

Muslimimaissa naisten koulutus - jos onnistuu - voi olla niitä harvoja muutospaineen aiheuttajia. En näe sellaista huonona yrityksenä.

Afrikka on jo lopullisesti menetetty, sitä ei enää mikään pelasta.  Ei investointi, ei naisten koulutus, ei kehitysapu, ei yhtään mikään.  Syyn kaikki tiedämme oikeinkin tarkkaan, mutta siitähän me toki vaikenemme.  Yhteisestä sopimuksesta olemme tahallamme sokeita  Poliittisesti Korrekteja emmekä näe, ettei keisari Bosambolla olekaan vaatteita.

Kiina uuskolonisoi Afrikkaa ja on ottava haltuunsa koko mantereen.  Kiina jo nyt on uusi siirtomaaisäntä, joka ottaa mitä haluaa ja tarvitsee ja maksaa jotain.  Pullikoitsijat ovat saaneet lyijyä metelöintinsä vastineeksi ja tämä maksutapa tulee yhtä vain arkipäiväisemmäksi.  Ei Kiina turhaan rakentele lentotukialuksia ja ohjuksia.

Lännelle tässä kuviossa on varattu sivustakatsovan neekeripakolaisten elättäjän osa.  Meillä kun ei ole sisua ja häikäilemättömyyttä niinkuin kiinalaisilla on.  Mutta toisaalta on ihan oikein, että siltä otetaan tikkukaramelli kädestä, joka sitä ei itse puolusta.

Mitä hitaampi kehitys, sitä enemmän apua. Mitä enemmän apua, sitä hitaampi kehitys. Vastoin yleistä käsitystä kehitys ei kehity.