Hommaforum Testi

QuoteMerkintöjä
Avautuminen on meidän vahvuutemme
26.10.2012 | 5 |

Antti Blåfield
Helsingin Sanomat

Toi­mit­ta­ja Han­nu Leh­ti­län kir­joit­ta­ma pre­si­dent­ti Tar­ja Ha­lo­sen muis­tel­ma­teos Pa­rem­man maail­man puo­les­ta he­rät­tää mo­nen muun asian ohes­sa aja­tuk­sia ul­ko­puo­li­suu­des­ta.
Ha­lo­nen on it­se ko­ke­nut ul­ko­puo­li­suu­den: kan­sa­lais­so­dan jäl­kei­ses­sä kyl­myy­des­sä las­ten­ko­dis­sa kas­va­neen yk­sin­huol­ta­ja­äi­din ty­tär, it­se­kin yk­sin­huol­ta­ja, val­ta­eliit­tiin nous­sut nai­nen, vah­van jul­ki­sen sek­to­rin puo­lus­ta­ja sään­nös­te­lyn pur­ka­mi­sen ja mark­ki­noi­den avaa­mi­sen ai­ka­kau­del­la.
Ha­lo­sen kir­ja ker­too pait­si me­nes­tyk­ses­tä myös sii­tä, mi­ten vai­kea­ta Suo­mes­sa on yhä voit­taa en­nak­ko­luu­lo­ja. Kir­jas­sa tu­le­vat esiin ne haa­vat, joi­ta vä­hek­sy­vä äm­mit­te­ly ja ulos sul­ke­mi­nen ovat ai­heut­ta­neet. Toi­nen puo­li asias­sa on se, et­tä Ha­lo­nen on it­se sär­mi­käs ja omien ko­ke­mus­ten­sa kaut­ta myös epä­luu­loi­sek­si kas­va­nut ih­mi­nen.

Suo­men val­tiol­li­nen his­to­ria pe­rus­tuu vah­vaan myyt­tiin yh­des­tä kan­sas­ta, jo­ka ja­kaa yh­tei­sen ko­ke­muk­sen. Mei­tä suo­ma­lai­sia on help­po ku­va­ta tie­tyil­lä ad­jek­tii­veil­la: hil­jai­nen, ah­ke­ra, sin­ni­käs ja vai­keuk­sis­sa pe­rää­nan­ta­ma­ton. San­ka­ri­myyt­tiä on ra­ken­net­tu ju­ku­ri­päi­ses­tä mut­ta lo­pul­ta ai­na vel­vol­li­suu­ten­sa täyt­tä­väs­tä suo­ma­lai­ses­ta.

Mut­ta on­ko se näin?
Eh­kä oli­si­kin syy­tä kat­soa Suo­men his­to­riaa ja omaa paik­kaam­me toi­sin sil­min: ei sen pe­rus­teel­la, mi­tä me ku­vit­te­lem­me ole­vam­me, vaan sen pe­rus­teel­la, mi­tä kaik­kea me olem­me­kaan muual­ta saa­neet.
Eh­kä mei­dän to­del­li­nen vah­vuu­tem­me ja on­nem­me ei lo­pul­ta ole­kaan oma­lei­mai­suus ja pe­rään­an­ta­ma­ton sit­keys vaan se, et­tä olem­me oi­keaan ai­kaan osan­neet ot­taa ja saa­neet muual­ta op­pia ja vai­kut­tei­ta, ih­mi­siä ja ra­haa.

Täl­lai­sen tul­kin­nan voi hy­vin teh­dä, kun lu­kee vaik­ka­pa Mark­ku Kuis­man kir­jan Met­sä­teol­li­suu­den maa – Suo­mi, met­sät ja kan­sain­vä­li­nen jär­jes­tel­mä 1600–1920. Suo­ma­lai­nen met­sä­teol­li­suus kas­voi ja ke­hit­tyi ul­kois­ten vi­rik­kei­den, suur­val­ta­po­li­tii­kan, pa­ko­lais­ten, on­nen­on­ki­joi­den ja häi­käi­le­mät­tö­män ko­pioin­nin yh­teis­vai­ku­tuk­ses­ta.
Suo­mi oli­si edel­leen köy­hä kor­pi, el­lei ul­ko­puo­lel­ta oli­si työn­net­ty mei­tä liik­keel­le.

Hy­vin­voin­ti­yh­teis­kun­nan ke­hi­tys on myös suu­ri ta­ri­na avau­tu­mi­ses­ta.
Täl­lä ker­taa avau­tu­mi­nen ta­pah­tui yh­teis­kun­nas­sa si­sään­päin. Täs­sä suu­res­sa so­tien jäl­keen al­ka­nees­sa muu­tok­ses­sa mu­kaan otet­tiin mah­dol­li­sim­man mo­ni. Ta­voit­tee­na oli ra­ken­taa kai­kil­le yh­tä­läi­set läh­tö­koh­dat muun muas­sa kan­san­ter­veys­jär­jes­tel­mäl­lä, pe­rus­kou­lul­la ja päi­vä­hoi­to­jär­jes­tel­mäl­lä.
Seu­rauk­set ovat ol­leet hy­vät: Suo­mi on nous­sut elin­ta­sol­taan ja si­vis­tyk­sel­tään maail­man kär­keen, kun kan­sa­kun­nan kaik­ki voi­ma­va­rat on yri­tet­ty saa­da käyt­töön.
Työ­väen­liik­keen pii­ris­tä nous­seet pre­si­den­tit Mau­no Koi­vis­to ja Tar­ja Ha­lo­nen ovat tä­män ke­hi­tyk­sen ruu­miil­lis­tu­mia, Ha­lo­nen myös su­ku­puo­len­sa vuok­si.

Uu­sin avau­tu­mi­sen haas­te nou­see pa­rin vii­me vuo­si­kym­me­nen ai­ka­na vah­vis­tu­nees­ta uu­des­ta maail­man­jär­jes­tyk­ses­tä.
Yht­äk­kiä me olem­me­kin uu­des­taan liu­ku­mas­sa si­vuun, syr­jään, yk­si­näi­syy­teen. Tä­män vii­kon esi­merk­ki ke­hi­tyk­ses­tä on sak­sa­lai­sen ener­gia­yh­tiön E.o­nin pää­tös ve­täy­tyä Suo­mes­ta.
Oma reak­tiom­me näyt­tää ole­van, et­tä sii­tä vaan: muu maail­ma saa­kin men­nä me­no­jaan. Tu­vas­sa py­syy läm­min, kun ik­ku­na py­syy sä­pis­sä.
Asen­teen taus­tal­la on vä­hän sa­man­lais­ta epä­luu­loa, jo­ta on ais­tit­ta­vis­sa pre­si­dent­ti Ha­lo­sen muis­tel­mis­ta. Epä­luu­loi­ses­ti kat­so­taan, kun me­nes­ty­nyt eliit­ti ha­luaa joh­dat­taa kaik­kia mui­ta. Mui­den sil­mis­sä se näyt­täy­tyy hel­pos­ti vain omien etu­jen kah­mi­mi­se­na.

Suo­mi elää taas uu­sia vaa­ran vuo­sia. Jos me ra­ken­nam­me muu­re­ja ym­pä­ril­lem­me, me eris­tym­me vain en­tis­tä enem­män.
Suo­mi ei kui­ten­kaan voi ol­la ai­dos­ti avoin, el­lei si­säi­sen ehey­tyk­sen ja hy­vin­voin­ti­yh­teis­kun­nan ta­voit­teis­ta pi­de­tä kiin­ni.
Ero van­haan on sii­nä, et­tä kun so­tien jäl­kei­sen kas­va­van vau­rau­den vuo­si­na yh­teis­kun­taa ke­hi­tet­tiin yk­sin­ker­tai­sel­la yn­nä­las­kul­la, niin nyt tu­li­si roh­je­ta teh­dä myös vä­hen­nys­las­ku­ja. Nyt pi­tää ym­mär­tää, mis­tä voi luo­pua, jot­ta pys­tyy suo­jaa­maan eh­dot­to­man tär­keät asiat.

[email protected] Kir­joit­ta­ja on HS:n pää­kir­joi­tus­toi­mit­ta­ja.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Avautuminen+on+meid%C3%A4n+vahvuutemme/a1351137947590

Nykyään näyttää olevan muotia toitottaa, että suomalaisuus on vain ja ainoastaan pelkkä myytti ja satusetien sepite (AL Kari Huoviala & Yle Kari Arola).

Myyttisiä olkiukkoja vastaan Blåfield taistelee kirjoituksessaan, joka hyvin kuvaa lehden tasoa.  :facepalm:

Vastaavanlaista roskaa on luettu jo monet kerrat kirjoituksissa, joissa ylistetään avoimuutta ja moititaan impivaaralaisuudesta. Miksi pitää pyörittää vanhaa levyä?

Hesari voisi näyttää mallia "avautumiseen" vaikka varovasti tutustumalla (länsi-)eurooppalaiseen journalismiin.

Persehän siinä aukeaa kun teollisuus globalisoituu muualle ja kehitysmaista lappaa kansainvälisiä pummeja tilalle.

Investointipankit kumminkin tekevät samalla hyvän tilin ja siihen nuo tyhjäpäät on kai valjastettu helppoheikin rooliin.

Olemme huonoja. Anna meille meidän jokapäiväinen ruoskimus, pyhä hesari.

QuoteSuo­mi elää taas uu­sia vaa­ran vuo­sia. Jos me ra­ken­nam­me muu­re­ja ym­pä­ril­lem­me, me eris­tym­me vain en­tis­tä enem­män.
Suo­mi ei kui­ten­kaan voi ol­la ai­dos­ti avoin, el­lei si­säi­sen ehey­tyk­sen ja hy­vin­voin­ti­yh­teis­kun­nan ta­voit­teis­ta pi­de­tä kiin­ni.
Ero van­haan on sii­nä, et­tä kun so­tien jäl­kei­sen kas­va­van vau­rau­den vuo­si­na yh­teis­kun­taa ke­hi­tet­tiin yk­sin­ker­tai­sel­la yn­nä­las­kul­la, niin nyt tu­li­si roh­je­ta teh­dä myös vä­hen­nys­las­ku­ja. Nyt pi­tää ym­mär­tää, mis­tä voi luo­pua, jot­ta pys­tyy suo­jaa­maan eh­dot­to­man tär­keät asiat.

Tästä luopumisesta ja tärkeitten asioitten suojaamisesta hyvänä esimerkkinä ovat nämä kansainvälisten konsernien tytäryhtiöt.

On joku tunnettu sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja, jolta kunnat ostavat palveluja alihankintana. Kyseinen yritys tekee Kelakorvattua työsuhdehoitoa, ja se on kannattavaa! Kun investoinnit on tehty, yksi laboratoriohoito tai röntgenkuva maksaa euron tai pari. Mutta yhtiö laskuttaakin hoidosta parikymppiä. Siitä jää 18 tai 19 euroa Kelalta veroparatiisiin kierrätettäväksi. Näin siis jokaisen suomalaisen maksamat verorahat päätyvät veroparatiisiin.
Itse asiassa "normaalisti" veroparatiisissa kiepautetuista voitoista huomattava osa on sosiaalipalvelusta kiepautettua voittoa – Kela-rahaa.   
(asia lainattu http://niklasherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/89561-verorahat-veroparatiisiin-yleista-toimintaa)

Eli pitää osata luovuttaa verorahat veroparatiisiin, niin terveydenhuolto on taattu ja hyvinvointiyhteiskunta on siltä osin turvattu. :o

Foliopipo-osastolle lisää vettä myllyyn:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Bl%C3%A5field

QuoteErkki Antti Juhana Blåfield (s. 22. kesäkuuta 1953 Kihniö) on Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies ja toimittaja
...
Osallistunut Bilderberg-ryhmän kokoukseen vuosina 2008 ja 2010.

QuoteEh­kä mei­dän to­del­li­nen vah­vuu­tem­me ja on­nem­me ei lo­pul­ta ole­kaan oma­lei­mai­suus ja pe­rään­an­ta­ma­ton sit­keys vaan se, et­tä olem­me oi­keaan ai­kaan osan­neet ot­taa ja saa­neet muual­ta op­pia ja vai­kut­tei­ta, ih­mi­siä ja ra­haa

Huom. oikeaan aikaan ja tähän voisi lisätä vielä, että oikeissa mittasuhteissa. Sitä paitsi edelleen pitäisin kiinni kyllä noista oletetuista vahvuuksistamme; olemme omaleimaisia ja peräänantamattoman sitkeitä. Ja rakastan sitä suomalaisissa. Laajamittainen maahanmuutto uhkaisi vakavasti näitä kauniita piirteitä meissä, muuttaisi jotakin aivan oleellista peruuttamattomasti.

Skrabb:

QuoteNykyään näyttää olevan muotia toitottaa, että suomalaisuus on vain ja ainoastaan pelkkä myytti ja satusetien sepite (AL Kari Huoviala & Yle Kari Arola).

Mutta melkoisen kovan ja kestävän sadun nämä satudedät ovat sepittäneet.

Jos Suomi ja suomalaisuus on vain sosiaalinen konstruktio (kuten esim. jarkko Tontti muistaakeni väittää), niin onko mikään muu "sosiaalinen konstruktio" maailmassa menestynyt niin hyvin? Sitä on itsenäisyyden muodossa kestänyt jo yli 90 vuotta ja selvitty pariinkin otteeseen sodasta suurvaltaa vastaan. Ja päädytty hyvinvointivaltioon.

Onkohan joku sitä mieltä, että tuo satu olis kannattanut jättää sepittämättä ja ko. sosiaalinen konstruktio konstruoimatta??

Haluaisin tietää, miten silloin topeliaaniseen aikaan olisi pitänyt toimia näiden jarkkotonttien ja muiden vastaavien mukaan? Ja minkä neuvon Blåfield olisi antanut noille topeliaanisille??

Taas meidät on punnittu ja köykäiseksi havaittu

QuoteUu­sin avau­tu­mi­sen haas­te nou­see pa­rin vii­me vuo­si­kym­me­nen ai­ka­na vah­vis­tu­nees­ta uu­des­ta maail­man­jär­jes­tyk­ses­tä.

Foliopipot esiin NYT!

Quote from: skrabb on 26.10.2012, 12:35:35

QuoteMerkintöjä
Avautuminen on meidän vahvuutemme
26.10.2012 | 5 |

Antti Blåfield
Helsingin Sanomat
...
Uu­sin avau­tu­mi­sen haas­te nou­see pa­rin vii­me vuo­si­kym­me­nen ai­ka­na vah­vis­tu­nees­ta uu­des­ta maail­man­jär­jes­tyk­ses­tä.
...
Yht­äk­kiä me olem­me­kin uu­des­taan liu­ku­mas­sa si­vuun, syr­jään, yk­si­näi­syy­teen.
...
Suo­mi elää taas uu­sia vaa­ran vuo­sia. Jos me ra­ken­nam­me muu­re­ja ym­pä­ril­lem­me, me eris­tym­me vain en­tis­tä enem­män.
...
Suo­mi ei kui­ten­kaan voi ol­la ai­dos­ti avoin, el­lei si­säi­sen ehey­tyk­sen ja hy­vin­voin­ti­yh­teis­kun­nan ta­voit­teis­ta pi­de­tä kiin­ni.
...
Ero van­haan on sii­nä, et­tä kun so­tien jäl­kei­sen kas­va­van vau­rau­den vuo­si­na yh­teis­kun­taa ke­hi­tet­tiin yk­sin­ker­tai­sel­la yn­nä­las­kul­la, niin nyt tu­li­si roh­je­ta teh­dä myös vä­hen­nys­las­ku­ja. Nyt pi­tää ym­mär­tää, mis­tä voi luo­pua, jot­ta pys­tyy suo­jaa­maan eh­dot­to­man tär­keät asiat.

[email protected] Kir­joit­ta­ja on HS:n pää­kir­joi­tus­toi­mit­ta­ja.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Avautuminen+on+meid%C3%A4n+vahvuutemme/a1351137947590

Mitä uusi maailmanjärjestys tarkoittaa? Tämä tulee avata selkeästi.

Mitä muureja Suomi on rakentanut ympärilleen? Onko humanitaarisen maahanmuuton rajoittaminen vaarallinen muuri?

"Sisäisen eheyden" arvostaminen on minusta merkittävä linjaus Hesarilta. Se tuntuu järkevältä yhdistettynä korostettuihin yksilön oikeuksiin ja vapauteen.

Mistä Hesarin mielestä voidaan luopua? Konkretiaa.


Kaksi asiaa joiden takia olen kärttyinen Hesarille.

Ensinnäkin Hesarilla on aidosti mahdollisuus olla merkkitävä suomalaisen yhteiskunnallisen ajattelun keskus johtuen sen merkittävistä taloudellisista resursseista ja lähtökohtaisesti erittäin lahjakkaista ihmisistä. Jos organisaatio ei saa Suomen lahjakkaimmasta väestä irti rakentavaa, syvää ja uutta luovaa ajattelua on organisaation aika kuolla. Itse toivon, että se uudistuu.

Toisekseen demokratian toiminnan kannalta on aivan kriittistä, että yhteisten asioiden ajajiksi valikoituvat ihmiset joilla on selkeä ja kirkas ajattelu pelkkien "mediakykyjen" sijaan. Helsingin Sanomien pitää panostaa rakenteiseen ja argumentoivaan analyysiin ja vuoropuheluun julkisten toimijoiden kanssa. Perusasiat pitää selvittää. Perusasiat ovat selvillä, jos toimittaja osaa ne kirjoittaa selkeästi ja ymmärrettävästi. Kiire ei ole peruste juosta housut kintuissa.

Suomalainen yhteiskunta rakennetaan ymmärryksellä ja rohkeilla päätöksillä.

ps. Tarkennuksena kommenttiin, jossa toivoin Hesarin tutustuvan eurooppalaiseen journalismiin; Hesarissa ei näy juuri millään tavalla suurien eurooppalaisten ajattelijoiden tekstit. Eikö niitä voisi kääntää tms? Edelleen taloudessa eurooppalainen keskustelua on aivan eri tasolla, kuin suomalainen (Hesari).  Juttuja voisi ostaa tai ainakin referoida suomalaiselle yleisölle. Kyllä suomalaiset järkeä tottelevat, mutta ideologisen valheen kanssa on vaikeampaa.

Antti Blåfield on usein kirjoittanut erinomaisia kirjoituksia, mutta tällä kertaa meni pieleen. Toki hän on oikeassa siinä, ettei Suomen kaltainen maa voisi säilyttää nykyistä vaurauttaan, mikäli se eristäytyisi muusta maailmasta. Valitettavasti en ole kuullut kenenkään vaativan tuollaista eristäytymistä. Olen huomannut ainoastaan maallemme ja muillekin eurooppalaisille epäedullisista toimista luopumista.

Quote from: Professori on 27.10.2012, 17:37:57
Antti Blåfield on usein kirjoittanut erinomaisia kirjoituksia, mutta tällä kertaa meni pieleen. Toki hän on oikeassa siinä, ettei Suomen kaltainen maa voisi säilyttää nykyistä vaurauttaan, mikäli se eristäytyisi muusta maailmasta. Valitettavasti en ole kuullut kenenkään vaativan tuollaista eristäytymistä. Olen huomannut ainoastaan maallemme ja muillekin eurooppalaisille epäedullisista toimista luopumista.

Muslimimaat osaavat kyllä vähintäänkin älyllisellä tasolla eristäytyä ei-muslimimaailmasta. Jostain syystä se on non-issue (vaikka aiheuttaakin kaikki tännekin heijastuvat ongelmat), samalla kun Hesarin agendamiehille olematon suomalainen pyrkimys eristäytymiseen on issue. Siis se, mitä ei missään merkittävässä skaalassa edes esiinny on ongelma siksi, että sitä esiintyy niin paljon...

Pahin asia Hesarin agendasektorille olisi, jos niin suomalaiset kuin muutkin joutuisivat kantamaan itse vastuunsa omista teoistaan, ja että puhuttaisiin pääasiassa asioista jotka oikeasti tapahtuvat. Nyt kun valtaa käytetään puhumalla uhkina asioista joita ei esiinny, ja vastuullisina niistä, jotka ovat kaikista vähiten nk. ongelmien luomiseen syyllistyneet.