QuoteVieraskynä
Tuleva kuntajytky ravistelee valtuustoja
Vieraskynä: Perussuomalaisten vaalitulos muuttaa valtasuhteita sekä pienissä kunnissa että suurissa kaupungeissa.
23.10.2012 | 0 |
Ville Pernaa ja Niko Hatakka
Viikon päästä pidettävien kuntavaalien suurin kysymysmerkki on perussuomalaisten ääniosuus.
Eduskuntavaalien jytkyn jälkeen mediassa ehdittiin ensin äimistellä puolueen nousua kesän 2011 kannatusmittauksissa suurimmaksi puolueeksi. Sen jälkeen on ennakoitu kannatuksen sulamista ja hiipumista talven presidentinvaalikampanjan aikana ja tämän kevään heikenneiden kannatusmittauslukemien pohjalta. Tuoreimmat mittauslukemat ovat kuitenkin antaneet uutta pontta puheille kuntajytkystä.
Syksyn aikana on pohdittu runsaasti ja aiheellisesti, menestyvätkö perussuomalaiset kuntavaaleissa ja kuinka hyvin. Vaalivoiton suuruudesta keskusteltaessa perussuomalaiset itse ovat käyttäneet vertailukohtana vuoden 2008 vaalien 5,4 prosentin ääniosuuttaan, kun taas puolueen poliittiset vastustajat vertaavat näkymiä mielellään eduskuntavaalien 19,1 prosentin tulokseen.
On todennäköistä, ettei perussuomalaisten kannatus yllä eduskuntavaalien tasolle, mutta luultavasti vuoden 2008 vaalitulos vähintäänkin kaksinkertaistuu ja ylittää 10 prosentin haamurajan.
Kannatuksen kaksinkertaistuminen on ilman muuta jytky, mutta mitä se tarkoittaa Suomen 304 valtuustolle ja valtuutettujen noin kymmentuhatpäiselle joukolle?
Vuoden 2008 vaaleissa perussuomalaiset saivat 5,4 prosentin kannatuksella 443 valtuutettua noin 200 kuntaan. Voidaan karkeasti arvioida, että jos ehdokkaita on asetettu laajasti ja kattavasti eri puolilla maata, yhden prosenttiyksikön lisäyksellä saisi noin sata uutta valtuustopaikkaa.
Perussuomalaisilla on näissä vaaleissa yhteensä 4 394 ehdokasta, lähes kaikissa Suomen kunnissa. Ehdokasasettelu on valtakunnallinen ja mahdollistaa ehdokkaiden läpimenon joka puolella maata.
Jo 10 prosentin kannatus tarkoittaisi entisten paikkojen lisäksi noin viittäsataa uutta perussuomalaisten valtuustopaikkaa ja 15 prosentin kannatus tuhatta uutta paikkaa. Kun vaikkapa hyvin varovaisen 10 prosentin kannatusskenaarion mukaiset viisisataa uutta valtuutettua siroteltaisiin Suomen kuntiin, valtuustoihin tulisi keskimäärin 1–2 uutta perussuomalaista valtuutettua, joiden paikat olisivat pois muilta puolueilta.
Kuntien valta-asetelmien lähemmässä tarkastelussa näkyy, että vuoden 2008 kuntavaaleissa keskustalla oli yli puolet paikoista eli ehdoton enemmistö 99 valtuustossa. Tämän enemmistön suuruus on 49 kunnassa 1–3 valtuustopaikkaa.
Yksi kuntajytkyn todennäköinen seuraus onkin keskustan vallan merkittävä heikkeneminen kunnissa. Tätä voidaan pitää osana viimeisen vuosikymmenen aikana nähtyä kehitystä, jossa yhden puolueen mahdollisuudet saavuttaa valtuuston ehdoton enemmistö ovat heikentyneet.
Keskustan hallitsemien pienten kuntien lisäksi perussuomalaiset järkyttävät valta-asetelmia myös suurimmissa kaupungeissa ja maakuntakeskuksissa. Puolue on kiilaamassa suurten puolueiden joukkoon, ja monissa kaupungeissa päätöksentekoa hallinneen kokoomuksen ja Sdp:n muodostaman "aseveliakselin" valta-asema on nyt uhattuna.
Pääkaupunkiseudulla asevelipuolueiden valta-aseman ovat haastaneet ensin vihreät, mutta nyt perussuomalaiset näyttäisivät mittausten perusteella suistavan aseveliakselilta enemmistön esimerkiksi Vantaalla. Turussa asevelipuolueet kokoomus ja Sdp saivat vuonna 2008 enemmistön yhden paikan turvin, mutta perussuomalaisten kannatuksen kasvu uhkaa lopettaa myös tämän lähes neljä vuosikymmentä kestäneen enemmistökoalition.
Jo 10 prosentin vaalitulos riittää siihen, että perussuomalaiset ravistelevat kovalla kädellä kuntakentän perinteisiä valta-asetelmia Ruuhka-Suomen ulkopuolella, pienten kuntien valtuustoissa. Kaupunkien suuremmissa valtuustoissa voimatasapainot ovat samalla tavoin järkkymässä ja perinteisten liittoumien asema uhattuna.
Puhe kuntajytkystä on pelkästään tämän varovaisenkin arvion perusteella aiheellista – puhumattakaan tilanteesta, jossa uusimpien kannatusmittausten valtakunnallinen 14–17 prosentin osuus toteutuisi.
Pernaa on Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja ja Hatakka tutkimusassistentti.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Tuleva+kuntajytky+ravistelee+valtuustoja/a1350874765248