Jätin eilen ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen otsikolla:
Kunnan ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksien sijoitteluunQuoteEduskunnan puhemiehelle
Kunta voi tehdä Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskus) kanssa pakolaisten vastaanottosopimuksen, (Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta, 746/2011 , 7 §) jossa sovitaan myös pakolaisten aiheuttamien välittömien kustannusten korvaamisesta ja ohjataan hyvinvointipalveluiden järjestämisestä pakolaisille.
Sisäasiainministeriö päättää valtion vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamisesta ja toimipaikoista. Kuntaa ei tarvitse kuunnella, koska vastaanottokeskuksen tilat voidaan vuokrata yksityisiltä kiinteistönomistajilta. Vastaanoton käytännön toimia ohjaa ja valvoo maahanmuuttovirasto. Edellä mainitun lain 3 §:n mukaan vastaanottokeskuksella tarkoitetaan paikkaa, johon kansainvälistä suojelua hakeva ja tilapäistä suojelua saava majoitetaan ja joka järjestää kansainvälistä suojelua hakeman ja tilapäistä suojelua saavan vastaanottopalvelut.
Vastaanottokeskuksen sijoitusratkaisuun ei kunta välttämättä osallistu lainkaan, koska rahoitus hankkeelle ohjataan muualta. ELY-keskus patistaa aktiivisesti kuntia vastaanottamaan myös oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Vuonna 2009 huolestunut kansalainen otti Naantalin kaupunkiin yhteyttä, koska kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevaan hotelliin suunniteltiin pakolaisten vastaanottokeskusta.
Kaupunki vastasi kansalaispalautteeseen seuraavasti;
"Vastauksena kirjeeseenne totean ensinnäkin selvyyden vuoksi, ettei Naantalin kaupunki ole millään tavalla luvan myöntäjänä tai muutoin virallisesti osallistunut vastaanottokeskuksen sijoitusratkaisuun. SPR on vuokrannut tilat kiinteistön omistajalta, ja toiminnan rahoittajana TE-keskus on tämän hyväksynyt."
Vastauksessa mainitaan lisäksi, että toiminnan soveltumista asemakaavan määrittelemässä käyttötarkoituksessa on epäilty, mutta kaupungilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta puuttua kiinteistön käyttöön.
TE-keskuksen tehtävät ovat sittemmin siirtyneet ELY-keskukselle. Huomionarvoista on kuitenkin vapaaehtoisjärjestöjen suuri rooli pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sijoittamisessa. Järjestöjen toimivalta ylittää tällaisessa tilanteessa kunnan vaikutusmahdollisuudet asiaan. Alueellisen vastaanoton varautumis- ja valmiusasioiden suunnittelusta vastaa ELY-keskus yhteistyössä viranomaisten eli pääosin sisäasiainministeriön sekä erilaisten eturyhmäpainotteisesti toimivien vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Kunnat ja kuntalaiset jäävät sivurooliin sijoituspaikan valinnassa.
Maakunnalliset maankäyttötavoitteet ja kunnan ohjaama asema- ja yleiskaavoitus joutuvat toimivallan puuttuessa ristiriitaiseen asemaan, koska kaavan käyttötarkoitus voi tosiasiallisesti muuttua, mikäli esimerkiksi kaupungin keskustaan sijoitetaan vastaanottokeskus. Ympäristövaikutukset, kiinteistöjen arvo ja asukkaiden suhtautuminen asiaan jäävät tällöin toisarvoiseen asemaan.
Vuonna 2009 Turun Sanomat uutisoi, että Paimioon sijoitettu vastaanottokeskus nosti kuntalaiset kiihkeään vastarintaan. Silloinkin vastaanottokeskusta puuhasivat sisäasiainministeriön kanssa Varsinais-Suomen TE-keskus ja Suomen Punainen Risti. Paimion tapauksessa useat maakuntalehdet olivat käsitelleet aihetta ja suunnitelmat olivat yleisesti tiedossa useita kuukausia ennen kuin asukkaiden mielipidettä muodollisesti kuultiin. Silloin hanke oli jo toteutusvaiheessa. Lehtitietojen mukaan hankkeet etenevät kiireellä ja valmistelu pidetään salaisena (TS 8.10.2009).
Vuonna 2011 Suomeen haki turvapaikkaa yhteensä 3 088 henkilöä. Virossa vastaava määrä oli 65 henkilöä. Suomessa on 18 vastaanottokeskusta ja asukkaina niissä lähes 5 000 turvapaikanhakijaa. Sisäasiainministeriön mukaan jatkossa pyritään entistä suurempiin yksiköihin. Vähimmäismääränä pidetään 150 henkilöä. Joutsenon vastaanottokeskuksessa asuu 450 henkilöä.
Kansalaismielipide on erittäin tärkeää sellaisissa asioissa, jotka koskettavat suoraan asukkaiden jokapäiväistä elämää ja lähiympäristöä. Paikallisten asukkaiden ja vastaanottokeskuksen väliaikaisten asukkaiden välillä ilmenee yleisesti konflikteja. Erilaisia lieveilmiöitä esiintyy jopa vastaanottokeskuksen henkilökunnan ja turvapaikanhakijoiden välillä (IS 1.9.2009). Sisäasiainministeriön pitäisi huomioida kansalaismielipide ensisijaisesti ja palautteen mukaisesti toteuttaa tai olla toteuttamatta suunnitelmiaan vastaanottokeskuksien perustamisesta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo toteuttamassaan kuntauudistuksessa huomioida, että kunnalla ja kuntalaisilla olisi realistisia vaikutusmahdollisuuksia pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksien sijoituspaikan valintaan ja
mitä sisäasiainministeri aikoo tehdä, että kansalaismielipiteellä olisi ratkaisevampi rooli, silloin kun ministeriö on päättämässä vastaanottokeskuksen perustamisesta kuntaan?
Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2012
James Hirvisaari /ps
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_814_2012_p.shtml
Quote from: James Hirvisaari on 20.10.2012, 16:23:22
Jätin eilen ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen otsikolla:
Kunnan ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksien sijoitteluun
QuoteEduskunnan puhemiehelle
Kunta voi tehdä Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskus) kanssa pakolaisten vastaanottosopimuksen, (Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta, 746/2011 , 7 §) jossa sovitaan myös pakolaisten aiheuttamien välittömien kustannusten korvaamisesta ja ohjataan hyvinvointipalveluiden järjestämisestä pakolaisille.
Sisäasiainministeriö päättää valtion vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamisesta ja toimipaikoista. Kuntaa ei tarvitse kuunnella, koska vastaanottokeskuksen tilat voidaan vuokrata yksityisiltä kiinteistönomistajilta. Vastaanoton käytännön toimia ohjaa ja valvoo maahanmuuttovirasto. Edellä mainitun lain 3 §:n mukaan vastaanottokeskuksella tarkoitetaan paikkaa, johon kansainvälistä suojelua hakeva ja tilapäistä suojelua saava majoitetaan ja joka järjestää kansainvälistä suojelua hakeman ja tilapäistä suojelua saavan vastaanottopalvelut.
Vastaanottokeskuksen sijoitusratkaisuun ei kunta välttämättä osallistu lainkaan, koska rahoitus hankkeelle ohjataan muualta. ELY-keskus patistaa aktiivisesti kuntia vastaanottamaan myös oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Vuonna 2009 huolestunut kansalainen otti Naantalin kaupunkiin yhteyttä, koska kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevaan hotelliin suunniteltiin pakolaisten vastaanottokeskusta.
Kaupunki vastasi kansalaispalautteeseen seuraavasti;
"Vastauksena kirjeeseenne totean ensinnäkin selvyyden vuoksi, ettei Naantalin kaupunki ole millään tavalla luvan myöntäjänä tai muutoin virallisesti osallistunut vastaanottokeskuksen sijoitusratkaisuun. SPR on vuokrannut tilat kiinteistön omistajalta, ja toiminnan rahoittajana TE-keskus on tämän hyväksynyt."
Vastauksessa mainitaan lisäksi, että toiminnan soveltumista asemakaavan määrittelemässä käyttötarkoituksessa on epäilty, mutta kaupungilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta puuttua kiinteistön käyttöön.
TE-keskuksen tehtävät ovat sittemmin siirtyneet ELY-keskukselle. Huomionarvoista on kuitenkin vapaaehtoisjärjestöjen suuri rooli pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sijoittamisessa. Järjestöjen toimivalta ylittää tällaisessa tilanteessa kunnan vaikutusmahdollisuudet asiaan. Alueellisen vastaanoton varautumis- ja valmiusasioiden suunnittelusta vastaa ELY-keskus yhteistyössä viranomaisten eli pääosin sisäasiainministeriön sekä erilaisten eturyhmäpainotteisesti toimivien vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Kunnat ja kuntalaiset jäävät sivurooliin sijoituspaikan valinnassa.
Maakunnalliset maankäyttötavoitteet ja kunnan ohjaama asema- ja yleiskaavoitus joutuvat toimivallan puuttuessa ristiriitaiseen asemaan, koska kaavan käyttötarkoitus voi tosiasiallisesti muuttua, mikäli esimerkiksi kaupungin keskustaan sijoitetaan vastaanottokeskus. Ympäristövaikutukset, kiinteistöjen arvo ja asukkaiden suhtautuminen asiaan jäävät tällöin toisarvoiseen asemaan.
Vuonna 2009 Turun Sanomat uutisoi, että Paimioon sijoitettu vastaanottokeskus nosti kuntalaiset kiihkeään vastarintaan. Silloinkin vastaanottokeskusta puuhasivat sisäasiainministeriön kanssa Varsinais-Suomen TE-keskus ja Suomen Punainen Risti. Paimion tapauksessa useat maakuntalehdet olivat käsitelleet aihetta ja suunnitelmat olivat yleisesti tiedossa useita kuukausia ennen kuin asukkaiden mielipidettä muodollisesti kuultiin. Silloin hanke oli jo toteutusvaiheessa. Lehtitietojen mukaan hankkeet etenevät kiireellä ja valmistelu pidetään salaisena (TS 8.10.2009).
Vuonna 2011 Suomeen haki turvapaikkaa yhteensä 3 088 henkilöä. Virossa vastaava määrä oli 65 henkilöä. Suomessa on 18 vastaanottokeskusta ja asukkaina niissä lähes 5 000 turvapaikanhakijaa. Sisäasiainministeriön mukaan jatkossa pyritään entistä suurempiin yksiköihin. Vähimmäismääränä pidetään 150 henkilöä. Joutsenon vastaanottokeskuksessa asuu 450 henkilöä.
Kansalaismielipide on erittäin tärkeää sellaisissa asioissa, jotka koskettavat suoraan asukkaiden jokapäiväistä elämää ja lähiympäristöä. Paikallisten asukkaiden ja vastaanottokeskuksen väliaikaisten asukkaiden välillä ilmenee yleisesti konflikteja. Erilaisia lieveilmiöitä esiintyy jopa vastaanottokeskuksen henkilökunnan ja turvapaikanhakijoiden välillä (IS 1.9.2009). Sisäasiainministeriön pitäisi huomioida kansalaismielipide ensisijaisesti ja palautteen mukaisesti toteuttaa tai olla toteuttamatta suunnitelmiaan vastaanottokeskuksien perustamisesta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo toteuttamassaan kuntauudistuksessa huomioida, että kunnalla ja kuntalaisilla olisi realistisia vaikutusmahdollisuuksia pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksien sijoituspaikan valintaan ja
mitä sisäasiainministeri aikoo tehdä, että kansalaismielipiteellä olisi ratkaisevampi rooli, silloin kun ministeriö on päättämässä vastaanottokeskuksen perustamisesta kuntaan?
Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2012
James Hirvisaari /ps
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_814_2012_p.shtml
Ei meillä ole mitään pakkoa ottaa rasitteemmeksemme ketään. Jos mamu omalla rahallaan ostaa maatilan tai tontin, niin sille ei ole kenelläkään nokan koputtamista. Mutta kun se ei mene nykyään niin.
Itse soisin että keskukset sijoitettaisiin mahdollisimman kauas asutuksesta jolloin traumaattisia kokemuksia kokeneet voisivat paremmin rentoutua eikä traumojen purkautumisella ole haittavaikutuksia kantaväestöön mikäli purkautuminen tapahtuu väkivaltaisesti. Lisäksi koska sijainti on rauhallinen niin siellä voidaan toteuttaa vastaanotettujen henkilöiden opetus ilman kantaväestön häiriöitä ja negatiivisia vaikutuksia. Palveluja voidaan tuoda kohteelle kauppa-autolla jossa voidaan myöskin opetella sosiaalista käyttäytymistä ja yksinkertaisia suomenkielisiä sanoja kuten tervehdykset ja kiittämiset.
Ihan hyvä kysymys, mutta nelisen vuotta myöhässä. Nyt ongelma ei ole enää vastaanottokeskusten perustaminen vaan oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittuminen kuntiin ilman kuntien lupaa ja se, että vastaanottokeskuksia ei ole lakkautettu läheskään niin paljon kuin kapasiteettitarpeen vähentyminen edellyttäisi.
Quote from: Fiftari on 20.10.2012, 16:37:24
Itse soisin että keskukset sijoitettaisiin mahdollisimman kauas asutuksesta jolloin traumaattisia kokemuksia kokeneet voisivat paremmin rentoutua eikä traumojen purkautumisella ole haittavaikutuksia kantaväestöön mikäli purkautuminen tapahtuu väkivaltaisesti. Lisäksi koska sijainti on rauhallinen niin siellä voidaan toteuttaa vastaanotettujen henkilöiden opetus ilman kantaväestön häiriöitä ja negatiivisia vaikutuksia. Palveluja voidaan tuoda kohteelle kauppa-autolla jossa voidaan myöskin opetella sosiaalista käyttäytymistä ja yksinkertaisia suomenkielisiä sanoja kuten tervehdykset ja kiittämiset.
Tähän Koitere järven mahtavat hiekkarannat sopisivat täydellisesti. Lähellä on riittävästi suota (Patvinsuon luonnonsuojelualue), jossa voisi juosta ja taivaltaa traumansa pois. :facepalm:
Ai niin, tämähän ei Vihreiden kannattajille sopisi :flowerhat:
Quote from: Roope on 20.10.2012, 16:54:54
Ihan hyvä kysymys, mutta nelisen vuotta myöhässä. Nyt ongelma ei ole enää vastaanottokeskusten perustaminen vaan oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittuminen kuntiin ilman kuntien lupaa ja se, että vastaanottokeskuksia ei ole lakkautettu läheskään niin paljon kuin kapasiteettitarpeen vähentyminen edellyttäisi.
"Nelisen vuotta myöhässä" On vähintään 30 vuotta myöhässä. Ei oikeille siirtolaisille tarvita mitään vastaanottokeskuksia. Pakolaiset on asia erikseen.
Quote from: Suomitalon renki on 20.10.2012, 17:01:09
Quote from: Fiftari on 20.10.2012, 16:37:24
Itse soisin että keskukset sijoitettaisiin mahdollisimman kauas asutuksesta jolloin traumaattisia kokemuksia kokeneet voisivat paremmin rentoutua eikä traumojen purkautumisella ole haittavaikutuksia kantaväestöön mikäli purkautuminen tapahtuu väkivaltaisesti. Lisäksi koska sijainti on rauhallinen niin siellä voidaan toteuttaa vastaanotettujen henkilöiden opetus ilman kantaväestön häiriöitä ja negatiivisia vaikutuksia. Palveluja voidaan tuoda kohteelle kauppa-autolla jossa voidaan myöskin opetella sosiaalista käyttäytymistä ja yksinkertaisia suomenkielisiä sanoja kuten tervehdykset ja kiittämiset.
Tähän Koitere järven mahtavat hiekkarannat sopisivat täydellisesti. Lähellä on riittävästi suota (Patvinsuon luonnonsuojelualue), jossa voisi juosta ja taivaltaa traumansa pois. :facepalm:
Ai niin, tämähän ei Vihreiden kannattajille sopisi :flowerhat:
Jos Suomen kansalaisille jotka ovat kokeneet traumoja tai vastaavia ja tarvitsevat henkistä hoitoa annettaisiin samanlaisia mahdollisuuksia ja samoilla resursseilla kuin tänne tuleville "pakolaisille" olisi kansakunnan henkinen hyvinvointi hyvällä tolalla. Itse nauttisin todella paljon maastossa vaeltamisesta ja luonnon kuvaamisesta, siinä sielu lepäisi.
Quote from: Roope on 20.10.2012, 16:54:54
Ihan hyvä kysymys, mutta nelisen vuotta myöhässä. Nyt ongelma ei ole enää vastaanottokeskusten perustaminen vaan oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittuminen kuntiin ilman kuntien lupaa ja se, että vastaanottokeskuksia ei ole lakkautettu läheskään niin paljon kuin kapasiteettitarpeen vähentyminen edellyttäisi.
Ole katsonut täällä pääradan pikkukaupungissa (muutama kymmenen km. Helsingistä pohjoiseen), kun kaduilla on alkanut näkyä yhä enemmän alkuperäiseen flooraan ja faunaan kuulumatonta porukkaa. Ensin mietin, että onkohan kukkikset perustaneet lähiseuduille jonkun turvisten lomasettlementin, mutta tuossahan se selitys ilmiölle tuli. Sossu vuokraa näille asunnot ja keltään kuntalaiselta ei tarvitse kysyä mitään.
Kun ensimmäiset mustat miehet ilmaantuivat katukuvaan, niin ei kestänyt kuin hetki, että paikallislehdessä kerrottiin kahdesta vanhusten ryöstöstä, jossa tekijä oli musta mies. Rikollisuusaste näillä siis sata tai viisikymmentä prosenttia riippuen olivatko asialla molemmat vai vain toinen.
Terveyskeskuksen aulassa harhaili musta tyttö. Vaikutti psykoottiselta. Tullee halvaksi asukiksi kunnalle.
Viime kesänä rauhallisella rivi- ja omakotialueella istui illansuussa musta masentuneen näköinen nuorimies maassa uffin vaatekeräyslaatikon vieressä. Ei ole nuoriso siinä aiemmin kokoontunut. Näinköhän jo ensi kesänä?
Juniorijakelun mainoksia (pellepalkalla) on jakanut musta mies. Nyt niitä jakaa nuori yli 20 v. mies lähi-idästä. Tälläkö Suomi lähtee nousuun?
Tällä pikkuhiljaa tapahtuvalla hivuttamisella saadaan tästäkin kaupungista varsin nopeasti täys p*rsläpi, eikä kukaan kuntalainen voi vaikuttaa asiaan millään tavalla. Ei hyvältä näytä.
Tottakai voitte, äänestäkää "väärin" ja ottakaa puheeksi "väärät" asiat. ;D