Hommaforum Testi

http://www.verkkouutiset.fi/index.php/kotimaa/981-kotimaa/110934-110934 (http://www.verkkouutiset.fi/index.php/kotimaa/981-kotimaa/110934-110934)

Perussuomalaisten keskiviikkona esitelty
varjobudjetti olisi toteutuessaan uhka
suomalaiselle lääketieteelliselle ja muulle
tieteelliselle tutkimukselle, sanoo RKP:n
kansanedustaja Stefan Wallin.
Perussuomalaisten mielestä "suurten säätiöiden"
tuotoista on perittävä veroa. Vero tuottaisi
puolueen laskelmien mukaan n 50 miljoonaa
euroa valtiolle.
Wallin päättelee, että tämän summan
perussuomalaiset siis haluaisivat ottaa pois myös
niiltä yleishyödyllisiltä säätiöiltä, jotka
sääntöjensä puitteissa tukevat suomalaisten
hyvinvointia ja terveyttä edistävää tutkimusta ja
toimintaa.
- Perussuomalaisten tähtäimessä on muun
muassa säätiöitä, jotka merkittävällä tavalla
tukevat suomalaista syöpätutkimusta sekä solu-
ja molekyylibiologista tutkimusta. On syytä kysyä,
mitkä tutkimushankkeet olisi perussuomalaisten
mielestä syytä keskeyttää tai jättää
käynnistämättä kun heidän veromallinsa
rokottaisi säätiöiden mahdollisuuksia tukea
korkealaatuista tutkimusta ja tiedettä? Mikä
syöpämuoto ei enää perussuomalaisten mielestä
ole säätiöiden tukeman tutkimuksen arvoinen,
kysyy Wallin.
Wallinin mielestä on ilmeistä, että
perussuomalaisten perimmäisenä tavoitteena on
verottaa suomenruotsalaisten säätiöiden
tuottoja.
- Heidän ruotsi-kammonsa on kuitenkin niin
yksisilmäinen, etteivät he oivalla, miten vakavasti
heidän raippaverolinjansa vahingoittaisi myös
supisuomalaista kulttuuria ja tiedettä tukevien
säätiöiden toimintaa, Wallin sivaltaa.
Wallinia ällistyttää sekin, "että perussuomalaiset
eivät sanallakaan mainitse omaa säätiötään, joka
tiettävästi omistaa puolueen käytössä olevan
ökypuoluetoimiston Helsingin keskustassa".

Eiköhän säätiöiden verovapaus ole ykkösprioriteetteja? Ja sitä ennen rahan valuminen ulkomaille.

Säätiösuhmurointi-korruptiomies RKP:stä puolustaa säätiöiden verovapautta. Kuka olisi arvannut? Paljonkos se Stefanin kuukausivuokra siitä säätiön asunnosta olikaan?

Ilmeisesti verorahoja ei käytetä Wallinin mielestä yleishyödyllisiin tarkoituksin vaan ne menevät persujen taskuun?
Ja onko jossain vaadittu että persujen säätiön ei tarvitsi maksaa veroja, ainoastaan muiden?

Tässä yhteydessä myös mainitsen että kannatan kohtuullista tuloverotusta.
Tietenkin jätän mainitsematta että itse maksan veroja joten kylläpä olenkin salaileva ja ketunhäntä kainalossa :facepalm:

mitämitämitä ? steffu on tullut  piilostaan ja kukkoilee persuille oikein kunnolla

 
"Mikä syöpämuoto ei enää suomalaisten mielestä ole säätiöiden tukeman tutkimuksen arvoinen, kysyy Wallin."
   
Esim. Pakkoruotsisyöpä, jonka aiheuttajaksi tiedetään itäruotsalaiset parasiitit ..     
   
   

Hieno kappalejako...

Failin siinä jotain sössöttää. Hopealuoti jommallekummalle. Miten muussa maailmassa?

Wallinilla on oma lehmä ojassa.

Quote from: mietinen on 03.05.2012, 17:51:02
Mikä RKP on?

RKP on verovapaa sijoitusrahasto joka ajaa etujaan suoralla poliittisella vaikuttamisella. Sijoitusrahaston toiminta on jaettu kahtia:

• poliittisesta vaikuttamisesta vastaa Suomen ruotsalainen kansanpuolue r.p. ja
• sijoitustoiminnasta vastaa Svenska kulturfonden.

Sijoitusrahaston omaisuus vuonna 2008 oli 1,4 miljardin euroa.

Svenska kulturfonden on perustettu vuonna 1908, ja nykyään se toimii katto-organisaationa noin 450 rahastolle. RKP:n hallitus valitsee Kulturfondenille sekä hallituksen että valtuuskunnan. Eli RKP käyttää täyttä valtaa kulturfondenissa. Walliinin mukaan: "Säätiön jakamat rahat ovat periaatteessa puolueen rahoja, mutta puolue on ulkoistanut tämän rahanjaon jo aikoja sitten."

Onko luotettavia lähteitä, jotka osoittaisivat Svenska kulturfondenin jonkun rahaston rahoittaneen suomalaista puoluetta? Huhuja mm. kokoomuksen rahoittamisesta on, mutta en ole nähnyt todisteita.

Lähteet:
Kulturfondenin miljoonapotti RKP:lle ei uhkaa kulttuuriavustuksia,YLE, 6.7.2010 (http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2010/07/kulturfondenin_miljoonapotti_rkplle_ei_uhkaa_kulttuuriavustuksia_1810185.html)
Suomenruotsalainen Kulturfonden on rikkaampi kuin Nobel-säätiö, HS, 9.5.2008 (http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Suomenruotsalainen+Kulturfonden+on+rikkaampi+kuin+Nobel-s%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6/1135236223426)
Svenska kulturfonden (http://www.kulturfonden.fi/)

Syrjivä peruspalveluiden rahoitus aiheuttaa suomenkielisten huono-osaisuuden

Tutkimusten perusteella on havaittu, että ruotsinkielinen väestö on terveenpää ja elää pidempään kuin suomenkielinen väestö. Lisäksi on havaittu, että Suomen ruotsinkielinen väestö elää pidempään kuin Ruotsin väestö. Näin ollen ruotsinkielisen väestön terveys erot eivät ole selitettävissä pelkästään kulttuurillisilla tekijöillä.

Lainsäädännössä ruotsinkieli ja saaristolaisuus ovat merkittäviä tekijöitä kunnan peruspalvelujen valtionosuuksien määräytymisessä. Molemmat tekijät suosivat ruotsinkielistä väestöä, joka asuu Suomen etelä- ja länsirannikoilla.

Parempia palveluita saadaan rahalla ja paremmat palvelut tuottavat hyvinvointia ja terveyttä. Suomenkielisten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää pyrkiä kohti yhdenvertaista palvelutasoa ruotsinkielisten kanssa.

Ruotsinkieliset palvelut tuotetaan "oman katon alla" eli suomenkielisistä palveluista eriytetysti. Eriytettyjä palveluita ovat mm. terveydenhoito ja koulutus. Kuinka monta lääkärikäyntiä Wallin on valmis vähentämään suomenkielisiltä ylläpitääkseen ruotsinkielisille omat korkean laadun eriytetyt palvelut? Sen voi laskea suoraan ruotsinkielisille annetuista tukimiljoonista. Onko ruotsin kielen suosiminen uhka suomenkielisten terveydelle?

Perinteisesti ruotsinkielisten kuntien saama korkeampi rahoitus kiistetään tai jätetään huomiotta. Sen sijaan keskitytään tutkimaan muita mahdollisia paremminvointia selittäväiä tekijöitä kuten alla.

Quote
Kokemukset ja asema työelämässä vaikuttavat elämisenhallintaan ja työn mielekkyyteen, TTL, 13.1.2011 (http://www.ttl.fi/fi/tiedotteet/Sivut/tiedote4_2011.aspx)
Nuorilla suomenruotsalaisilla on enemmän ystäväverkostoja kuin suomenkielisillä
Tämän tutkimuksen mukaan suomenruotsalaiset eivät ole yhtenäinen, etuoikeutettu ryhmä, kuten usein oletetaan, vaan voimavarat ja elämänhallinnan haasteet jakautuivat samoin kuin suomenkielisten parissa. Kuitenkin ruotsinkielisillä nuorilla aikuisilla oli laajempi ystäväverkosto kuin suomenkielisillä. Tämä tulos tukee sosiaalisen pääoman keskeistä roolia hyvinvoinnin tukena, ovathan suomenruotsalaiset terveempiä ja elävät pitempään kuin suomenkieliset. Mielenkiintoista olisikin jatkossa tutkia, jatkuuko ystävyysverkoston merkitys myös myöhemmin ja mikä vaikutus sillä on työllistymiseen, terveydentilaan ja elämäntapoihin, pohtii Liisa Moilanen.

Tutkimuksissa on havaittu Suomen ruotsinkielisen väestön voivan erityisen hyvin, jopa paremmin kuin Ruotsin väestö. Näin ollen pelkästään kulttuurisilla tekijöillä ei voida selittää Suomen ruotsinkielisten korkeaa hyvinvointia.

Quote
Kansanterveyttä kansalaisyhteisöstä, Kansanterveyslaitos, 2006 (http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2006/nro_10_2006/kansanterveytta_kansalaisyhteisosta/)
Kansainvälisten vertailujen perusteella vähemmistön terveys on yleensä huonompi kuin valtaväestön. Suomenruotsalainen vähemmistömme tekee poikkeuksen pääsääntöön ja elää terveempänä ja pitempään kuin samalla alueella yhtä kauan asunut suomenkielinen väestö – ja kauemmin kuin esimerkiksi ruotsalaiset Ruotsissa.

Kunnat tuottavat merkittävän osan peruspalveluista. Valtio rahoittaa kuntien peruspalveluiden tuottamista valtion osuuksilla. Valtionosuuden ovat keskeisin tapa jakaa hyvinvointia Suomen kunnille. Hyvinvoinnin jako perusteiden tulisi olla yksi keskeisimmistä poliittisista keskustelun aiheista.

Viestiketjussa Vapaaehtoinen kaksikielisyys on Lohjalle selkeä rahasampo (http://hommaforum.org/index.php/topic,76339.0.html) on käsitelty ruotsin kieltä rahoitusperusteena laajemmin.

Quote
Vapaaehtoinen kaksikielisyys on Lohjalle selkeä rahasampo, Länsi-Uusimaa, 10.10.2012 (//http://)

Torikka totesi Länsi-Uusimaassa, että kaksikielisyys tuo valtionosuuksina tulopuolelle noin 1,8 miljoonaa euroa.
...
Lohjan valtionosuus ei ole Torikan mukaan millään tavalla korvamerkittyä eli kaupunki voi käyttää nettotuloaan siihen tarkoitukseen kuin haluaa, ei vain kaksikielisyyden kustannuksiin.

Tämän järjestelmän ovat luoneet Kokoomus, SDP ja Keskusta. He myös ylläpitävät sitä, jos ovat vallassa.

Eräskin ruotsinkielinen asiakas länsirannikolla valitti kun ei saanut keskussairaalassa ruotsinkielistä palvelua. Kun ei kuulemma palkata tarpeeksi ruotsinkielisiä hoitajia tai sitten suomenkieliset eivät osaa tai viitsi puhua ruotsia. Hotajista on nyt jo pulaa, vielä enemmän pulaa tulee jos pitää rantaruotsia jokaisen osata. Entäs ne espanjalaiset hoitsut? Opetetaanko niille vain ruotsia että palvelu pelaa bättrefolkelle ?

Suomen kieli esi- ja perusopetuksen rahoituksen korotusperusteeksi

Nykyinen ruotsinkielisen oppilaan tuoma 12 prosentin korotus on hieno asia! Suomen kieli ei ole ruotsin kieltä huonompi. Eikä suomenkielinen ole ruotsinkielistä lahjakkaampi (tosin vähän ahkerampi (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html)). Näin ollen samanlainen korotus tarvitaan suomenkielisille. Huomioitavaa on, että yli kahdentoista prosentin korotus, olisi etnisen taustan perusteella tapahtuvaa suosimista erityisesti puhtaasti suomenkielisissä kunnissa.

Quote
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091704)

5 luku
Esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet

22 §
Kunnan esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset
...
Esi- ja perusopetuksen perushintaa korotetaan lisäksi erikseen euromäärällä, joka saadaan kertomalla perushinta seuraavien korotusten summalla:

1) kaksikielisen kunnan osalta luvulla 0,04;

2) saaristokunnalle, jossa vähintään puolet asukkaista asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, luvulla 0,25 sekä muille saaristokunnille luvulla 0,06;

3) 13–15-vuotiaiden osuuden perusteella kertoimella, joka saadaan jakamalla kunnan 13–15-vuotiaiden määrä kunnan 6–15-vuotiaiden määrällä ja kertomalla osamäärä luvulla 0,30;

4) ruotsinkielisyyden osalta kertoimella, joka saadaan jakamalla ruotsinkielisten 6–15-vuotiaiden asukasmäärä kunnan 6–15-vuotiaiden määrällä ja kertomalla osamäärä luvulla 0,12; sekä

5) kunnan vieraskielisyyden osalta kertoimella, joka saadaan jakamalla vieraskielisten 6–15-vuotiaiden asukasmäärä kunnan 6–15-vuotiaiden määrällä ja kertomalla osamäärä luvulla 0,2.