QuoteSuomen sitoutuminen kehitykseen notkahti hieman
Kehitykseen sitoutumisen indeksi kiittää Suomea hyvistä ympäristöluvuista ja hyvälaatuisesta avusta, mutta moittii jyrkkää maahanmuuttopolitiikkaa ja asevientiä.
...
Negatiivista Suomessa on yksityisten lahjoitusten alhainen määrä ja keskiarvoa huonompi tulos maahanmuuttokategoriassa, sillä Suomella on korkeat muurit köyhien maahanmuuttoa vastaan. Raportissa mainitaan myös, että Suomi vie merkittävän määrän aseita köyhiin ja epädemokraattisiin maihin.
Kehitykseen sitoutumisen indeksin kärjessä ovat Tanska, Norja ja Ruotsi, ja viimeisinä Etelä-Korea, Japani ja Puola.
CGD: 2012 Commitment to Development Index (http://www.cgdev.org/section/initiatives/_active/cdi/)
Kehityspalvelukeskus (http://www.kepa.fi/uutiset/9463)
Maaraportti: Suomi (http://www.cgdev.org/doc/CDI%202012/Country_12_Finland_FIN.pdf)
QuoteMaahanmuuttopolitiikka
Muuttoliike köyhistä maista rikkaisiin maihin tarjoaa
kouluttamattomille maahanmuuttajille työpaikkoja, ansioita ja tietoa.
Tämä lisää maahanmuuttajien kotimaahansa lähettämän rahan
määrää ja taitojen siirtymistä siirtolaisten palatessa kotimaahansa.
Pisteet: 4.4
Sija: 17
Vahvuudet
- ulkomaisilta opiskelijoilta ei peritä lukukausimaksuja
Weaknesses
- Suomeen saapui vain pieni määrä maahanmuuttajia kehittyvistä
maista (sija väestön osuutena mitattuna: 17)
- 1990-luvulla kehittyvistä maista Suomeen saapuneiden
kouluttamattomien maahanmuuttajien lukumäärä nousi vain vähän
(sija väestön osuutena mitattuna: 15)
- ottaa vastaan niukasti pakolaisia humanitääristen kriisien aikana
(sija: 14)
Toisen heikkous on toisen vahvuus. Yhtään ylimääräistä köyhää tänne ei tarvita.
QuoteNegatiivista Suomessa on yksityisten lahjoitusten alhainen määrä ja keskiarvoa huonompi tulos maahanmuuttokategoriassa, sillä Suomella on korkeat muurit köyhien maahanmuuttoa vastaan. Raportissa mainitaan myös, että Suomi vie merkittävän määrän aseita köyhiin ja epädemokraattisiin maihin.
QuoteMaahanmuuttopolitiikka
Muuttoliike köyhistä maista rikkaisiin maihin tarjoaa
kouluttamattomille maahanmuuttajille työpaikkoja, ansioita ja tietoa.
Tämä lisää maahanmuuttajien kotimaahansa lähettämän rahan
määrää ja taitojen siirtymistä siirtolaisten palatessa kotimaahansa.
Pisteet: 4.4
Sija: 17
Vahvuudet
- ulkomaisilta opiskelijoilta ei peritä lukukausimaksuja
Weaknesses
- Suomeen saapui vain pieni määrä maahanmuuttajia kehittyvistä
maista (sija väestön osuutena mitattuna: 17)
- 1990-luvulla kehittyvistä maista Suomeen saapuneiden
kouluttamattomien maahanmuuttajien lukumäärä nousi vain vähän
(sija väestön osuutena mitattuna: 15)
- ottaa vastaan niukasti pakolaisia humanitääristen kriisien aikana
(sija: 14)
Toisaalta selviää, että raportissa lähdetään siitä yksinkertaisesta lähtökohdasta, että kaikki maahanmuutto - etenkin "unskilled people" - köyhistä maista on hyvä asia ja vähäisempi maahanmuutto tai peräti maahanmuuton rajoittaminen on huono asia. Olen eri mieltä.
Missä Centre for Global Developmentin raportissa muuten selitetään tarkemmin, mitä tarkoittaa väite, että "Suomella on korkeat muurit köyhien maahanmuuttoa vastaan"? En löytänyt sitä, enkä muutenkaan indeksin tarkempaa purkamista. Suomellahan ei mitään "korkeita muureja" ole, jos muureilla tarkoitetaan lakeja eikä sijaintia ja jos käytäntöjä verrataan muuhun Eurooppaan. Ei ole Suomen vika tai laeista ja käytännöistä kiinni, että Suomi ei löysästä turvapaikka- ja oleskelulupapolitiikastaan huolimatta kelpaa nykyistä enempää maailman köyhille.
Mainittakoon, että muun muassa Kreikka on tuossa maahanmuuttotaulukossa Suomen edellä. Onneksi olkoon. Noin muuten tämä on sen "kotouttamista" mittaavan MIPEX-indeksin tavalla täyttä roskaa.
edit:
QuoteComponent One: Access by immigrants from developing countries to developed countries
A. Non-DAC Immigrants as a percentage of the total population
B. Non-DAC immigrants as a proportion of the total immigrant inflow
C. Net Migrants per 1,000 Population
Component Two: Labor market performance by immigrants compared to natives
A. The difference between native and foreign-born unemployment rates
Component Three: Educational and training opportunities in rich countries
A. The proportion of Non-DAC students of all foreign students.
Component Four: "Burden-sharing" through humanitarian admissions
A. Combined ranking of UNHCR data compared to per capita GDP
Background Papers: Migration component (http://www.cgdev.org/doc/CDI/Migration_2004.pdf)
Maahanmuuttajien määrä ja köyhien maiden maahanmuuttajien osuus ei kuvaa maahanmuuttopolitiikan esteitä kuin etäisesti. Esimerkkinä olkoon kaksi maata, Suomi ja Ruotsi, joilla on melko samanlainen maahanmuuttopolitiikka verrattuna muuhun Eurooppaan, mutta hyvin erilainen maahanmuuttajaväestön määrä ja koostumus.
Turvapaikanhakijoiden määrä per capita GDP ei kuvaa turvapaikanhakijan yhteiskunnalle aiheuttamaa taloudellista rasitusta (vrt. Italia vs. Suomi) eikä etenkään köyhien maiden avustamisen tehokkuutta.
Indeksi lähtee siitä, että rikkaat maat auttavat köyhiä maita kaikkein parhaiten ottamalla niiden asukkaita mahdollisimman paljon rikkaisiin maihin. Tähän väitteeseen törmää välillä, mutta se on kaikkea muuta kuin yleisesti hyväksytty käsitys. Minusta se on virheellinen, yksipuolinen ja yliyksinkertaistava käsitys maahanmuutosta.
Tämä on taas niitä indeksejä, joissa kannattaa sijoittua mahdollisimman huonosti. Missä mielessä köyhien ja moniosaamattomien kehitysmaalaisten haaliminen on kehitystä? Se on kehitystä ainoastaan maahanmuuttajalle, mutta Suomelle se on katastrofi.
Onpa joo todella korkeat muurit. Esimerkiksin Suomen rajalle ilmaantuvien somalien ei tarvitse omistaa edes passia ja saavat vapaasti tarinoida itsestään mitä parhaaksi katsovat ja ovi täyteen elätykseen aukeaa lähes automaattisesti. Sen jälkeen sitten yhdistämään "perhettä".