Hommaforum Testi

QuoteAnne Brunilan mukaan europoliitikot ovat riitelyllään ja sähläämisellään entisestään syventäneet eurokriisiä. Kaksi suomalaista poliitikkoa, Timo Soini (ps) ja Miapetra Kumpula-Natri (sd), vastaavat syytöksiin.

Entisen eurokraatin synkkä yksinpuhelu
Anne Brunila oli aikanaan virkamiehenä rakentamassa eurojärjestelmää, joka on nyt kriisin myötä murenemassa. Hän syyttää katastrofista poliitikkoja.
--------------------------------------------------------------------------------
Marko JunkkariHS

Anne Bru­ni­la opas­taa For­tu­min Kei­la­nie­men-pää­kont­to­ri­tor­nin ylim­män ker­rok­sen edus­tus­ti­laan. Hän vai­kut­taa syn­käl­tä. "O­len tur­hau­tu­nut", hän sa­noo.
Kaup­pa­tie­tei­den toh­to­ri Bru­ni­la on ener­gia­yh­tiön kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen ja yh­teis­kun­ta­suh­tei­den joh­ta­ja, mut­ta synk­kyy­den syy­nä ei ole kes­tä­vä ke­hi­tys vaan eu­rok­rii­si.

Eu­ro­krii­si pai­naa it­se ku­ta­kin, mut­ta Bru­ni­lan angs­tis­sa on ky­se jos­tain sy­vem­mäs­tä.
Kun Suo­mi liit­tyi ra­ha­liit­to Emun kol­man­teen vai­hee­seen 1998, Bru­ni­la oli Suo­men Pan­kin vir­ka­mies ja osal­lis­tui Eu­ro­pean Mo­ne­ta­ry
Ins­ti­tu­tio­nin (E­MI) ja sit­tem­min Eu­roo­pan kes­kus­pan­kin (EKP) ko­kouk­siin, jois­sa ar­vioi­tiin tu­le­vien eu­ro­mai­den jul­ki­sen ta­lou­den kes­tä­vyyt­tä, fi­nans­si­po­li­tiik­kaa ja sään­tö­jen nou­dat­ta­mis­ta.

Kes­kus­pan­kis­ta hän siir­tyi vir­ka­mie­hek­si EU-ko­mis­sioon: vuo­si­na 2000–2001 hän toi­mi EU-ko­mis­sion ta­lous- ja ra­hoi­tus­pää­osas­tol­la neu­von­an­ta­ja­na ja sen jäl­keen ko­mis­sion pu­heen­joh­ta­jan Ro­ma­no Pro­din neu­von­an­ta­ja­ryh­män jä­se­ne­nä.
Hän oli siis it­se vir­ka­mie­he­nä eri roo­leis­sa ra­ken­ta­mas­sa eu­ro­jär­jes­tel­mää, jo­ka on nyt pa­la pa­lal­ta mu­re­ne­mas­sa.

An­ne Bru­ni­la syyt­tää po­lii­tik­ko­ja. "Eu­rok­rii­sin sy­ve­ne­mi­nen on po­liit­ti­sen pää­tök­sen­teon krii­si", hän sa­noo.
Fi­nans­si­krii­si käyn­nis­tyi 2008 Yh­dys­val­lois­ta, jos­sa krii­si hoi­det­tiin Bru­ni­lan mu­kaan te­hok­kaas­ti.

"Yh­dys­val­lois­sa toi­mi yh­tei­nen pank­ki­val­von­ta. Kun pan­keil­le tu­li val­ta­via tap­pioi­ta asun­to­luo­tois­ta, kong­res­sin pää­tök­sel­lä pää­tet­tiin pank­kien pääo­mit­ta­mi­ses­ta. Men­tiin suo­raan kiin­ni on­gel­man al­ku­syy­hyn. To­teu­tet­tiin pank­ki­sek­to­rin uu­del­leen­jär­jes­te­ly ja ros­ka­pan­kit."

Quote*Kumpula-Natri: "Liian helppo kuva Amerikan kriisinhoidosta. Siellä oli kriisinhoitorahasto, jonka avulla 600 pankkia ajettiin alas ilman veronmaksajien rahaa. Vasta sitten tultiin julkisen tuen piiriin. Tätä rakennetaan - ikävä kyllä vasta nyt - eurolle pankkiunionissa."

[...]

Eu­ro­alueel­la toi­mit­tiin toi­sin. Eu­ro­krii­si ryöp­säh­ti to­den teol­la käyn­tiin 2009, kun Krei­kan val­tion­ta­lou­den to­del­li­nen ali­jää­mä pal­jas­tui.
Bru­ni­lan mie­les­tä he­ti krii­sin alus­sa eu­ro­joh­ta­jat te­ki­vät pa­han vir­hear­vion. Kreik­ka oli­si pi­tä­nyt pan­na sa­man tien vel­ka­sa­nee­rauk­seen ja kes­kit­tyä pää­omit­ta­maan ja sa­nee­raa­maan Kreik­kaa luo­tot­ta­nei­ta rans­ka­lai­sia, sak­sa­lai­sia ja es­pan­ja­lai­sia pank­ke­ja.
"Näin on­gel­mat oli­si blo­kat­tu sii­hen, ei­kä tä­tä krii­siä oli­si pit­ki­tet­ty", Bru­ni­la sa­noo.

Sen si­jaan eu­ro­joh­ta­jat päät­ti­vät läh­teä tu­ke­maan Kreik­kaa, mut­ta käyt­ti­vät sii­hen Bru­ni­lan mie­les­tä mi­tät­tö­män pie­niä tu­ki­pa­ket­te­ja
Krei­kan en­sim­mäi­nen, tou­ko­kuus­sa 2010 pää­tet­ty lai­na­pa­ket­ti oli 110 mil­jar­dia, toi­nen 130 mil­jar­dia eu­roa.
"Eu­ro­joh­ta­jat ju­lis­ti­vat, et­tä tä­mä apu riit­tää Krei­kal­le. Il­mei­ses­ti he luu­li­vat, et­tä mark­ki­noil­la ol­laan tyh­miä ei­kä siel­lä osa­ta las­kea."

Bru­ni­lan mie­les­tä oli jo tuol­loin päi­vän­sel­vää, et­tä Kreik­ka ei tu­ki­pa­ket­tien avul­la sel­viä ve­lois­taan.

Quote*Kumpula-Natri: "Samaa mieltä. Sdp oli silloin oppositiossa ja sanoimme silloin tämän ääneen. Iso suunnan valinta tehtiin tuolloin. Valtavastuussa olleet hallitukset vetosivat kiireeseen."

"Vel­ka­kes­tä­vyys on hy­vin help­po las­kea. Mi­nä­kin tein nii­tä las­kel­mia Suo­men Pan­kis­sa Suo­men 1990-lu­vun la­man ai­kaan."
Kun tie­de­tään maan vel­ka suh­tees­sa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen, jul­ki­sen sek­to­rin ra­hoi­tus­ali­jää­mä ja reaa­li­kor­ko, voi­daan las­kea, mil­lä reaa­li­kas­vul­la vel­ka­kes­tä­vyys voi­daan saa­vut­taa. Krei­kan osal­ta las­ku­toi­mi­tuk­sen tu­los oli sel­vä.

"Jos ta­lous­kas­vun pi­tää ol­la seu­raa­vat 20 vuot­ta yli 10 pro­sent­tia vuo­des­sa, tie­tää, et­tä maa ei tu­le sel­viä­mään", Bru­ni­la sa­noo.
[...]
Bru­ni­lan mie­les­tä eu­ro­joh­ta­jat ovat säh­lää­mi­sel­lään par­haan­sa mu­kaan pi­lan­neet luot­ta­mus­ta. "Po­lii­ti­kot tu­le­vat ulos krii­si­ko­kouk­sis­ta ja sa­no­vat, et­tä täs­sä on tä­mä pa­ket­ti ei­kä enem­pää teh­dä. Ja sit­ten seu­raa­vas­sa ko­kouk­ses­sa pää­te­tään teh­dä juu­ri se, mi­tä edel­li­sen ko­kouk­sen jäl­keen ju­lis­tet­tiin, et­tei ai­na­kaan teh­dä."
Po­lii­tik­ko­jen vet­kut­te­lun ta­kia on me­ne­tet­ty val­ta­vas­ti ra­haa ja luot­ta­mus­pääo­maa.

Tra­gi­koo­mis­ta asias­sa on se, et­tä esi­mer­kik­si Kreik­ka on nyt käy­tän­nös­sä vel­ka­sa­nee­rauk­ses­sa ja pank­ke­ja on alet­tu pääo­mit­taa: vaik­ka kum­paa­kaan ei pi­tä­nyt aiem­pien ju­lis­tus­ten mu­kaan mis­sään ta­pauk­ses­sa teh­dä. "Lop­pu­tu­los on sa­ma, mut­ta vet­kut­te­lun ta­kia hin­ta on pal­jon kor­keam­pi ja krii­si­mai­ta enem­män", Bru­ni­la sa­noo.

Po­lii­ti­koil­le ti­lan­ne on vai­kea, sil­lä krii­sin rat­kai­se­mi­nen edel­lyt­täi­si pit­kä­jän­tei­siä, vai­kei­ta ja kan­sa­lais­ten sil­mis­sä epä­suo­sit­tu­ja pää­tök­siä
"Vaa­lit pai­na­vat ai­na jos­sain pääl­le. Ja taus­tal­la oli vuo­den 2008 fi­nans­sik­rii­si, jos­sa kaik­ki po­lii­ti­kot huu­si­vat kurk­ku suo­ra­na, et­tä pan­kit ovat pa­ho­ja ja bo­nus­jär­jes­tel­mät ovat vi­nout­ta­neet pank­kien toi­min­nan. Ei sil­loin voi­tu Sak­sas­sa ja Rans­kas­sa po­liit­ti­ses­ti aja­tel­la, et­tä ker­ro­taan ää­nes­tä­jil­le pank­kien pääo­mit­ta­mi­ses­ta, jot­ta ne kes­tä­vät Krei­kan vel­ka­sa­nee­rauk­sen."
[...]
An­ne Bru­ni­la kuu­los­taa eu­ro­krii­sis­tä pu­hues­saan mel­kein Ti­mo Soi­nil­ta: Kreik­ka oli­si pi­tä­nyt pääs­tää kaa­tu­maan. Sak­sa, Rans­ka ja Es­pan­ja oli­si­vat saa­neet it­se pää­omit­taa pank­kin­sa.

Quote*Soini: "Amen."

Pää­tel­mien lop­pu­tu­los näil­lä kah­del­la on kui­ten­kin eri: Bru­ni­lan mie­les­tä eu­ro on Suo­mel­le ja Eu­roo­pal­le elin­tär­keä myös tu­le­vai­suu­des­sa – jos ja kun krii­sis­tä vain sel­vi­tään. Ja kaik­ki maat si­tou­tu­vat yh­tei­sen va­luu­tan edel­lyt­tä­miin pe­li­sään­töi­hin.
[...]
Bru­ni­la ar­vioi, et­tä Suo­mi on kai­kes­ta huo­li­mat­ta hyö­ty­nyt eu­ros­ta. Me­nee­hän Suo­men vien­nis­tä 55 pro­sent­tia eu­roa­lueel­le. Mut­ta toi­saal­ta ra­ha­liit­to ei ole suo­jan­nut Suo­mea esi­mer­kik­si No­kian ro­mah­duk­sel­ta.
Bru­ni­la us­koo, et­tä Suo­mi oli­si pär­jän­nyt oi­kein hy­vin jät­täy­ty­mäl­lä alun pe­rin ra­ha­lii­ton ul­ko­puo­lel­le, ku­ten Ruot­si ja Tans­ka te­ki­vät.

Quote*Soini: "Näiden maiden kansalaiset saivat kansanäänestyksessä päättää oman valuutan säilyttämisestä."

Mut­ta nyt kun Suo­mi on ra­ha­lii­ton jä­sen, pi­täi­si Bru­ni­lan mie­les­tä kes­kit­tyä toi­miin, joil­la li­sä­tään luot­ta­mus­ta. Hä­nes­tä Suo­mi me­nee­kin nyt vää­rin päin puu­hun.
Aiem­min EU:n mal­li­op­pi­laa­na tun­net­tu Suo­mi än­ky­röi ja vaa­tii krii­si­mail­ta va­kuuk­sia. "Va­kuuk­sil­la yri­te­tään es­tää tap­pioi­ta sit­ten kun ne ovat syn­ty­neet, vaik­ka jär­ke­väm­pää oli­si yrit­tää es­tää tap­pioi­den syn­ty­mis­tä yli­pää­tään."

Quote*Kumpula-Natri. "Eri mieltä. Vakuudet turvaavat suomalaist veronmaksajaa, vaikka samaan aikaan olemme ratkaisuja hakemassa. Tämä positiivinen arvo näkyy jo luottoluokittajienkin maa-arvioissa Suomen talouden tilasta."

Bru­ni­la syyt­tää po­lii­tik­ko­ja eu­rok­rii­sis­tä, mut­ta mi­kä on hä­nen ja mui­den eu­ro­jär­jes­tel­mää ra­ken­ta­nei­den vir­ka­mies­ten vas­tuu?
Oli­vat­han eu­ron va­lu­viat tie­dos­sa, kun ra­ha­liit­toa 1990-lu­vun lo­pul­la pe­rus­tet­tiin. Bru­ni­la on it­se­kin kir­joit­ta­nut va­lu­viois­ta usei­ta sel­vi­tyk­siä.

Pää­tet­tiin teh­dä tiu­kat sään­nöt jä­sen­mai­den bud­jet­ti­ku­ril­le. EU-maat so­pi­vat Maast­rich­tin ali­jää­mä­kri­tee­ris­tä ja vel­ka­kri­tee­ris­tä se­kä va­kaus- ja kas­vu­so­pi­muk­ses­ta. Sa­mal­la so­vit­tiin ta­lous­po­li­tii­kan koor­di­naa­tios­ta ja ra­ken­ne­uu­dis­tus­ten seu­ran­nas­ta.

Jär­jes­tel­mään kuu­lui va­roi­tus­me­ka­nis­mi, ear­ly war­ning, jos­sa ko­mis­sion pi­ti an­taa jä­sen­maal­le va­roi­tus ja toi­men­pi­de­suo­si­tuk­set, jos bud­jet­ti­ku­ri löys­tyy. Jos jä­sen­maa ei nou­dat­tai­si va­roi­tuk­sen jäl­keen saa­maan­sa va­kau­tu­soh­jel­maa, seu­rauk­se­na oli­si­vat ko­vat ran­gais­tuk­set.
"On­gel­ma­na oli, et­tä val­tio­va­rain­mi­nis­te­rei­den Eco­fin-neu­vos­tol­le jä­tet­tiin suu­ri har­kin­ta­val­ta ran­gais­tus­ten mää­rää­mi­ses­sä."

Jär­jes­tel­mä toi­mi pa­ri vuot­ta ihan hy­vin: Por­tu­ga­li ja Ir­lan­ti eh­ti­vät saa­da va­roi­tuk­set ja so­peu­tu­soh­jel­mat. Mut­ta sit­ten eu­ron isot maat, Rans­ka ja Sak­sa, rik­koi­vat bud­jet­ti­ra­jo­ja vuon­na 2003, ei­kä so­pi­muk­sis­ta enää pi­det­ty­kään kiin­ni. Eco­fin-neu­vos­to ei kos­kaan an­ta­nut edes va­roi­tus­ta Rans­kal­le ja Sak­sal­le.

"Po­lii­ti­kot ei­vät ol­leet kyp­siä tä­män­kal­tai­seen sään­töi­hin pe­rus­tu­vaan jär­jes­tel­mään", Bru­ni­la sa­noo. "Eu­ro­jär­jes­tel­män suu­rin va­lu­vi­ka oli sur­kea po­liit­ti­nen toi­meen­pa­no."
Jo aiem­min jär­jes­tel­mä oli me­net­tä­nyt us­kot­ta­vuut­taan – ihan vir­ka­mies­voi­min. EU-ko­mis­sion pu­heen­joh­ta­ja Ro­ma­no Pro­di to­te­si 2002 Fi­nan­cial Ti­me­sil­le, et­tä "va­kaus- ja kas­vu­so­pi­mus on ty­pe­rä".
"Sen jäl­keen ku­kaan ei enää pii­tan­nut ko­ko so­pi­muk­ses­ta."

Quote*Kumpula-Natri: Tämä on ollut Suomelle kiperin paikka: eikö isoja ja pieniä kohdella samoilla kriteereillä, ja voiko tehtyihin sopimuksiin luottaa. Tässä yksi syy luottamuspulaan ja poliitikkojen keskinäisiin näkemyseroihin."

Bru­ni­lan mu­kaan eu­ros­ta löy­tyi myös pie­nem­piä va­lu­vi­ko­ja. Ra­ha­liit­toon otet­tiin po­liit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä mu­kaan mai­ta, jot­ka ei­vät täyt­tä­neet kri­tee­rei­tä. Kar­mein esi­merk­ki oli tie­tys­ti Kreik­ka.
"O­lin ko­mis­sios­sa, kun Kreik­ka ha­ki jä­se­nyyt­tä. Jo sil­loin tie­det­tiin, et­tä sen vel­ka- ja ali­jää­mä­lu­vut ei­vät ole oi­kei­ta. Ei kel­le­kään tul­lut kui­ten­kaan mie­leen, et­tä Kreik­ka oli­si vää­ris­tel­lyt noin pal­jon. Se sel­vi­si vas­ta, kun ne val­ta­vat ali­jää­mät tu­li­vat jul­ki­suu­teen vuon­na 2010."
[...]
Jäl­ki­kä­teen aja­tel­len Suo­mi oli­si Bru­ni­lan mie­les­tä voi­nut vaa­tia ko­va­ää­ni­sem­min ra­ken­neuu­dis­tuk­sia.
"Suo­mel­la on 1990-lu­vun la­mas­ta läh­tien ol­lut pe­rin­ne, jon­ka mu­kaan hoi­dam­me ta­lout­ta ja bud­jet­ti­ku­ria hy­vin. Oli­sim­me var­mas­ti voi­neet nos­taa asioi­ta pon­te­vam­min esil­le", hän sa­noo. Suo­men EU-po­li­tii­kan pro­fii­li oli kui­ten­kin ma­ta­la pää­mi­nis­te­ri Mat­ti Van­ha­sen kau­sil­la 2000-lu­vun lop­pu­puo­lel­la.
"O­li­si voi­tu luo­da Suo­men Eu­roop­pa-po­li­tiik­kaan si­tä sär­mää jo sil­loin – eh­kä ra­ken­ta­vam­min kuin nyt näil­lä Suo­men va­kuus­vaa­ti­muk­sil­la."

Quote*Soini: "Suomen vakuudet ovat total return swap-johdannaissopimus. Siksi ne on kaiketi julistettu salaiseksi."

[...]
Bru­ni­lan tur­hau­tu­mis­ta tai­taa­kin se­lit­tää mu­ren­tu­nut eu­roi­dea­lis­mi. Pet­ty­mys sii­hen, et­tä suu­ret unel­mat ovat ro­mah­ta­neet. "Eu­ron jäl­keen ei ole ol­lut suur­ta eu­roop­pa­lais­ta pro­jek­tia, jo­hon me kaik­ki voi­sim­me us­koa. Nyt kaik­ki kat­so­vat vain kan­sal­li­sia int­res­se­jä", Bru­ni­la huo­kaa.
"Kun eu­roa val­mis­tel­tiin 1990-lu­vun lo­pus­sa, meil­lä oli yh­tei­nen vi­sio: ra­ken­nam­me yh­teis­tä Eu­roop­paa. On hie­noa työs­ken­nel­lä jon­kin sel­lai­sen puo­les­ta, jon­ka avul­la meil­lä pi­täi­si ol­la tu­le­vai­suu­des­sa pa­rem­pi yh­teis­kun­ta kuin tä­nään."

Quote*Soini: "EU ei ole synonyymi Euroopalle."

[...]

http://www.hs.fi/digilehti/#07102012/sunnuntai/Entisen+eurokraatin+synkk%C3%A4+yksinpuhelu/a1349491225992

Kumpula-Natrin ja Soinin kommentit on poimittu HS:n paperi-/näköisversiosta. Digilehdessä niitä ei ole.

Quote"Po­lii­ti­kot ei­vät ol­leet kyp­siä tä­män­kal­tai­seen sään­töi­hin pe­rus­tu­vaan jär­jes­tel­mään", Bru­ni­la sa­noo. "Eu­ro­jär­jes­tel­män suu­rin va­lu­vi­ka oli sur­kea po­liit­ti­nen toi­meen­pa­no."

Jotenkin tuntuu etteivät virkamiehetkään olleet kyllin kypsiä virkamiehiksi. Luulisi, että poliitikkojenkin käytös noudattaa tietynlaisia sääntöjä pääpiirteissään. Luvataan äänestäjille etuja, että poliitikot valitaan uudelleen, kähmintää ja korruptiota, omien päämäärien härkäpäistä ajamista. Teoriassahan kaikki toimii, jos kaikki menee niinkuin omassa päässään suunnittelee. Vaikeus oikeassa elämässä on se, ettei kaikki mene suunnitelmien mukaan. Kommunismikin toimii ihan loistavasti teoriassa. En itse mikään talousteoreetikko ole, mutta eikös eurojärjestelmän toimimattomuudesta varoiteltu ihan alunperinkin tutkijoiden toimesta. Vrikamiehet ja poliitikot vain jättivät varoitukset huomioimatta, ehkä jopa tarkoituksella?

Kuulostaa omien virheiden ja ajattelemattomuuden sysäämiseltä muille.

Quote from: Kosa on 07.10.2012, 15:55:06
Kommunismikin toimii ihan loistavasti teoriassa.

No jaa, riippuu siitä mitä tarkoitat "teorialla".

Jos mä kirjoitan paperille, että "sähkögeneraattorista saadaan ulos sähkötehona 300 % generaattoriin syötetystä mekaanisesta tehosta, kunhan generaattorin käämeihin kirjoitetaan hokkus pokkus", ja sanon että tämä on teoria, niin sitten tämän teorian mukaan me saadaan loistavasti sähköä näin käsitellystä generaattorista. Kun kokeillaan niin näin ei tietysti tapahdu, mutta voiko nyt sanoa että hokkuspokkus-generaattori kumminkin "toimii ihan loistavasti teoriassa" ja käytännön toteutus vaan tökkii? Eihän tuo mihinkään perustumaton väite täyttänyt mitään tieteellisen teorian kriteerejä.

Oikeampi olisi siis sanoa "hokkuspokkus-generaattorin väitettiin mihinkään perustumatta toimivan loistavasti", eikä että se "toimii teoriassa loistavasti".

Voisihan tieten hokkuspokkus teoriaa kuorruttaa paremmaksi teoriaksi, jos luotaisiin joku malli missä generaattorista voitaisiin saada ulos enemmän kuin sinne syötetään, eli energian säilymisen laki ei päde. Eikö näitä ole ollutkin, utele-teoria? Tosin voiko näitä sitten tieteellisiksi teorioiksi vielä kutsua.

Yhteiskuntatieteet eivät tieten ole näin eksakteja, mutta onhan kommunismillakin ollut teoreettiset perustansa tai, että se jotenkin älyllisesti on voitu perustella ja olettaa toimivan loistavasti. Käytännössä ei näin vain ole ollut.

Minusta analogia virkamiesten aivoituksiin euron toimivuudessa on vain hyvin paljon samanlaista.

Itse asiassa teoriat valuutta-alueista ja kansainvälisestä kaupasta ovat nimenomaan ristiriidassa euron kanssa.

Eräs EU:n ulkopuolella asuva tuttavani (taloustieteilijä koulutukseltaan ja töissä kyseisen maan keskuspankin tutkimusosastolla) onkin pariin kertaan kännipäissään sanonut, että on se hienoa että EU on järjestänyt ihmiskokeita, joilla monen teorian paikkansapitävyyttä voidaan arvioida. Harmi vain, että nuo ihmiskokeet tuottavat hillittömästi inhimillistä kärsimystä.

Mutta näyttää kuulemma OCA ja kansainvälisen kaupan perusteoriat sekä jokunen keskuspankkitoimintaan liittyvä teoria pitävän paikkansa. Mikään poliitikkojen temppu ei ole kyennyt rikkomaan peruslainalaisuuksia.

Kuulemma hienoa tieteelle, ikävää Euroalueen kansalaisille.

Seli seli brunila. Olet syyllinen kriisiin ja kukaan ei silti mitenkään rankaise sinua. Hieno systeemi tämä meidän. Ei mitään vastuuta ja seuraamuksia, vaikka tuhoaisi koko valtion.  Ei edes toimittaja syytä mistään, vaan antaa syyllisen syyttää.

Tähän on pakko vetää pätkä Konsta Pylkkästä:
"Kaikista paras ja imelin viisauven laji on jälkiviisaus, sillä alalla saahaan eniten aikaan. "

Niinpä. Jos kerran tiedettiin että metsään mennään, niin miksi sitten niin tehtiin. >:(

^Tuosta on tullut paljon ulos tietoa viime aikoina. On ilmennyt, että monet asiantuntija-arviot nimenomaan varoittivat että Euroalue johtaa juuri niihin ongelmiin joita on syntynyt. Mutta silti Euroalue luotiin.

Syynä oli poliittinen into ja liittovaltiotavoite.

Euroa ei voi säilyttää nykymuodossaan ilman liittovaltiota. Ei sen monimutkaisempaa.

Euro vain on kuin sellaisen massiivisen kartanon omistaminen. Kaikki haluaisivat sellaisen, mutta harva haluaa maksaa sen ylläpitomaksuja ja osallistua siivoamiseen.

Täytyy myöntää että olin yllättynyt, kun luin ton jutun Hesarista. Lehdestä on vaikeaa löytää mitään kriittistä artikkelia Eurosta tai EU:sta. Ehkä lehden alamäki on saanut toimituksen muuttamaan vähän suhtautumistaan.

Quote from: tyhmyri on 07.10.2012, 17:58:20Itse asiassa teoriat valuutta-alueista ja kansainvälisestä kaupasta ovat nimenomaan ristiriidassa euron kanssa.

Eivät kaikki teoriat sentään ole. Euro nimittäin vähentää kaupankäynnin kustannuksia.

Quote from: tyhmyri on 07.10.2012, 17:58:20Eräs EU:n ulkopuolella asuva tuttavani (taloustieteilijä koulutukseltaan ja töissä kyseisen maan keskuspankin tutkimusosastolla) onkin pariin kertaan kännipäissään sanonut, että on se hienoa että EU on järjestänyt ihmiskokeita, joilla monen teorian paikkansapitävyyttä voidaan arvioida. Harmi vain, että nuo ihmiskokeet tuottavat hillittömästi inhimillistä kärsimystä.

Mutta näyttää kuulemma OCA ja kansainvälisen kaupan perusteoriat sekä jokunen keskuspankkitoimintaan liittyvä teoria pitävän paikkansa. Mikään poliitikkojen temppu ei ole kyennyt rikkomaan peruslainalaisuuksia.

Kuulemma hienoa tieteelle, ikävää Euroalueen kansalaisille.

Euroalueella rahapolitiikka on toiminut kohtalaisesti, mutta finanssi- ja muu talouspolitiikka huonosti. Toki Euroopan keskuspankki käyttää liikaa mielivaltaa, mutta se ei ole ainakaan vielä luonut hyperinflaatiota.

QuoteKyllähän minä, mutta kun ne muut
9.10.2012 | 1 |
Helsingin Sanomat

Kaup­pa­tie­tei­den toh­to­ri An­ne Bru­ni­la syyt­ti sun­nun­tai­na po­liit­ti­sia päät­tä­jiä eu­ro­krii­sin sy­ve­ne­mi­ses­tä ja pit­kit­ty­mi­ses­tä (HS 7. 10.). Eu­ro­alueen po­lii­ti­kot ovat um­mis­ta­neet sil­män­sä yk­sin­ker­taisil­ta ma­te­maat­ti­sil­ta yh­tä­löil­tä ja ra­ken­nel­leet täy­sin riit­tä­mät­tö­miä krii­si­pa­ket­te­ja, Bru­ni­la sa­noi. Hän vas­taa ener­gia­yh­tiö For­tu­min yh­teis­kun­ta­suh­teis­ta ja stra­te­gias­ta.

EU:n po­liit­ti­sen pää­tök­sen­teon ta­soa moit­ti sun­nun­tai­na myös ta­sa­val­lan pre­si­dent­ti Sau­li Nii­nis­tö. Nii­nis­tö muis­te­li Tu­run kir­ja­mes­suil­la EU:n Lis­sa­bo­nin huip­pu­ko­kous­ta maa­lis­kuus­sa 2000.

EU-joh­ta­jat päät­ti­vät Lis­sa­bo­nis­sa it­sel­leen ap­lo­dee­ra­ten, et­tä unio­nis­ta tu­lee kym­me­nes­sä vuo­des­sa maail­man kil­pai­lu­ky­kyi­sin alue. Suo­mea ko­kouk­ses­sa edus­ti val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Nii­nis­tö, jo­ka tuu­ra­si vat­sa­vai­vois­ta kär­si­nyt­tä pää­mi­nis­te­ri Paa­vo Lip­pos­ta.

Tur­hau­tu­neen Bru­ni­lan ulos­tu­lo on tär­keä ja va­lai­se­va. Hän pää­si seu­raa­maan eu­ron al­ku­tai­val­ta niin Suo­men Pan­kin kuin EU-ko­mis­sion­kin vir­ka­mie­he­nä en­nen siir­ty­mis­tään teol­li­suu­den lob­ba­rik­si. Ko­ke­neen taus­ta­vai­kut­ta­jan loh­du­ton nä­ke­mys pää­tök­sen­teon ta­sos­ta osoit­taa to­dek­si ve­ron­mak­sa­jien pa­him­mat pe­lot.

Mut­ta asial­la on toi­nen­kin puo­li. Suo­ma­lai­nen eu­ro-op­ti­mis­mi on al­ka­nut ku­lu­van vuo­den ai­ka­na kuih­tua. Jos ti­lan­ne pa­he­nee, voi koh­ta odot­taa jäl­ki­vii­sai­den po­lii­tik­ko­jen esiin­mars­sia.

Jäl­ki­vii­saat tie­tä­vät, mi­kä eu­ro­alueel­la me­ni vi­kaan ja mi­ten asia oli­si pi­tä­nyt hoi­taa. Jäl­ki­vii­saat yrit­ti­vät it­se kam­me­ta ti­lan­net­ta oi­keaan suun­taan, mut­ta jou­tui­vat mui­den hil­jen­tä­mik­si. Jäl­ki­vii­saat ovat va­kuut­tu­nei­ta sii­tä, et­tä vi­ka oli muis­sa.
Bru­ni­la jou­tui vir­ka­mie­he­nä ole­maan hil­jaa epäi­lyk­sis­tään. Po­lii­ti­koil­la ei ole sa­man­lais­ta suu­ka­pu­laa en­nen EU-pää­tök­sen­te­koa.

Neu­vot­te­lu­vai­hees­sa eriä­vät mie­li­pi­teet pe­rus­tei­neen saa ja pi­tää tuo­da esiin. Suo­mi­kin oli­si voi­nut pi­tää vuo­sien var­rel­la enem­män me­te­liä jä­sen­mai­den tuot­ta­vuu­se­rois­ta. Mut­ta tä­mä­kin on tie­tys­ti jäl­ki­vii­saut­ta, sil­lä hy­vi­nä ai­koi­na va­roit­te­lu ei kiin­nos­ta­nut, huo­noi­na ai­koi­na oli jo liian myö­häis­tä.

Nii­nis­tö ker­toi Tu­rus­sa, kuin­ka hän 12 vuot­ta sit­ten jäi ih­met­te­le­mään si­tä, mi­ten EU-joh­ta­jat ju­lis­ti­vat unio­nin maail­man par­haak­si. Vink­ki ny­ky­hal­li­tuk­sen mi­nis­te­reil­le EU-ko­kouk­siin: jos jon­kin pää­tök­sen lo­giik­ka ih­me­tyt­tää, se kan­nat­taa ot­taa pu­heek­si

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kyll%C3%A4h%C3%A4n+min%C3%A4+mutta+kun+ne+muut/a1349666357270

^ Hyysärin kanta euroon muuttumassa.

Mitään itseruoskintaa pitkästä ja sinnikkäästä väärässä olemisesta emme tule näkemään vaan kanta on nyt ollut aina kriittinen.

http://www.ts.fi/uutiset/talous/403874/Anne+Brunila+luopuu+Fortumin+johtoryhman+jasenyydesta

Quote
Anne Brunila luopuu Fortumin johtoryhmän jäsenyydestä ja johtoryhmään nousee kauppatieteiden maisteri Helena Aatinen.

Aatinen on nimitetty Fortumin viestintäjohtajaksi ja yhtiön johtoryhmän jäseneksi. Hän raportoi toimitusjohtaja Tapio Kuulalle.

Johtaja Anne Brunila, joka on ollut Fortumin johtoryhmän jäsen, jättää tehtävänsä omasta pyynnöstään. Brunila tuli Fortumin palvelukseen syyskuussa 2009 ja on vastannut konsernin viestinnästä, yhteiskuntasuhteista ja kestävästä kehityksestä sekä vuodesta 2012 alkaen myös konsernin strategiasta. Hän jatkaa sovituissa kehitystehtävissä kevääseen 2013 ja raportoi toimitusjohtaja Tapio Kuulalle.

–?On ollut erittäin antoisaa työskennellä Fortumissa, joka on kestävän kehityksen näkökulmasta alansa johtava yritys kaikilla markkinoillaan ja kaikissa liiketoiminnoissaan niin Pohjoismaissa, Venäjällä, Puolassa kuin Baltian maissakin. Fortum on kehittänyt parhaita käytäntöjä monilla osa-alueilla sekä tuonut markkinoille innovatiivisia ja kestävää kehitystä tukevia kaupunkisovellutuksia, sanoo Brunila.