QuoteUutisanalyysi: Ministereillä on kaksi totuutta
UUTISANALYYSI: Kunnat saavat lisää valtionosuuksia, mutta silti niiden rahatilanne kiristyy, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Teija Sutinen.
--------------------------------------------------------------------------------
Teija SutinenHS
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) kertoi viime viikolla eduskunnassa budjettikeskustelussa, että valtio maksaa kunnille ensi vuonna valtionapuina 180 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.
Urpilainen on toistanut samaa myös kuntavaaliväittelyissä. Näinä niukkoina aikoina luku kuulostaa hyvältä.
Valtiovarainministeriön toinen ministeri, hallinnosta ja kunnista vastaava Henna Virkkunen (kok) sanoi puhujapöntöstä päivää myöhemmin, että budjettiesitys kokonaisuudessaan heikentää kuntien rahoitusasemaa 193 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna.
Luvuissa on iso heitto, mutta kumpikin ministeri on omalla tavallaan oikeassa. On valintakysymys, mitä haluaa painottaa.
Kuntien tuloista melkein puolet tulee verotuotoista eli kunnallisverosta, kiinteistöverosta ja yhteisöverosta saadusta osuudesta. Koska verotuotot eivät riitä kaikkiin pakollisiin tehtäviin, valtio maksaa kunnille Urpilaisen mainitsemia valtionapuja eli valtionosuuksia.
Ensi vuonna valtionapuja maksetaan 10,7 miljardia euroa, jossa tosiaan on 180 miljoonan euron kasvu tästä vuodesta.
Urpilainen jätti kuitenkin sanomatta, että suurin osa valtionapujen kasvusta johtuu pakollisista syistä eikä ole anteliaan hallituksen aikaansaannosta.
Suurin automaatti ovat vuosittaiset indeksikorotukset, joilla valtio korvaa kunnille yleisen kustannusten nousun. Lisäksi kunta on oikeutettu valtionapujen lisäykseen, jos sen ikärakenne ja asukasluku muuttuvat niin, että yhä suurempi osa väestöstä tarvitsee palveluita.
Nämä automaattitekijät nostavat ensi vuoden valtionapuja melkein 300 miljoonaa euroa.
Valtio kuitenkin samaan aikaan leikkaa hallitusohjelman mukaisesti valtionosuuksia tasaisesti kaikilta kunnilta 125 miljoonaa euroa, joten nettovaikutus on Urpilaisen kertoma 180 miljoonan euron kasvu.
Virkkusen inhorealistisempi luku kertoo, mitä kunnilta jää saamatta ensi vuonna.
Peruspalveluihin eli esimerkiksi terveydenhoitoon käytettävien valtionosuuksien 125 miljoonan euron leikkauksen lisäksi valtio jäädyttää yhden ison menoerän: opetuksen ja kulttuurin valtionosuuksissa ei otetakaan huomioon kustannusten nousua, ja se leikkaa kuntien saamaa rahaa noin 50 miljoonaa euroa.
Tällainen leikkausmalli on kertautuva. Ensi vuonna prosentti ei palaa ennalleen, vaan sitä pienennetään edelleen vielä tästäkin matalammaksi. Saman menon on tarkoitus jatkua hallituskauden loppuun asti.
[...]
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitus pitää kunnat lujilla koko kautensa. Kuluvana vuonna valtionosuuksien määrä väheni 631 miljoonaa euroa.
Leikkaus tehtiin niin, että hallitus laski valtionosuusprosenttia eli vähensi valtion osuutta peruspalveluiden rahoituksesta.
Tällainen leikkausmalli on kertautuva. Ensi vuonna prosentti ei palaa ennalleen, vaan sitä pienennetään edelleen vielä tästäkin matalammaksi. Saman menon on tarkoitus jatkua hallituskauden loppuun asti.
Lopputuloksena valtionosuuksien taso on hallituskauden lopussa painunut 1,1 miljardia euroa pienemmäksi kuin Kataisen hallituksen aloittaessa, ja kuntien vastuu peruspalveluiden järjestämisestä on kasvanut vuosi vuodelta suuremmaksi.
http://www.hs.fi/digilehti/#25092012/kotimaa/Ministereill%C3%A4+on+kaksi+totuutta/a1348457909726