Taloussanomat uutisoi (http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2012/09/20/sp-uhkaa-suomea-ilman-saastoja-aaa-lahtee/201238232/12), että Suomen AAA luotoluokitus on uhan alla. Standard & Poor's luottoluokituslaitos pohtii Suomen luottoluokituksen laskemista. Syy on velkaantuminen ja talouskasvun hidastuminen.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että luottoluokituksen lasku olisi ihan hyvä asia. Kataisen hallitus on tuudittautunut AAA-luokitukseen, jonka puitteissa saa edullista lainarahaa haaskattavaksi. Hallituksen talouspolitiiikka on kestämätön ja ainoa, joka voi herättää hallituksen ruususen unestaan on kunnon ravistus lainamarkkinoilla.
Pohdin itse toisessa ketjussa (en tosin muista mikä :D ) Suomen luottoluokituksen tulevaa laskua velkaantumisen lisääntyessä. Tämä hetki näyttäisi nyt siis lähestyvän.
Olen samaa mieltä, että herättelyä tarvittaisiin ja tämä voisi olla pitkällä tähtäimellä hyväkin asia. Ennenmuinoin kuulemma pelotteeksi laatia järkeviä budjetteja, tukea teollisuutta ja työllisyyttä ja muuten toimia järkevästi riitti omanarvontunto ja pyrkimys pärjätä paremmin, mutta nyt kun näistä on tullut lähinnä synti ja häpeä, pitänee markkinavoimien patistella järkevämmän politiikan suuntaan.
Toivottavasti laskee. Ihmettelen miten ylipäätään ylivelkaantuneella ja nuhaisella taloudella varustetulla sosialistilandialla voi olla AAA?
Toivottavasti laskee ja kunnolla!
Erityisen toivottavaa olisi, jos laskemista perusteltaisiin Suomen suurilla takausvastuilla ja valtionvelan kasvulla.
Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa. Suomi tarvitsisi nyt kunnon opetuksen.
Ei kai keskiluokka nitä velkoja ole ottanut, tai taannut konkkamaiden lainoja?
Quote from: Alkuasukas on 20.09.2012, 21:45:57
Ei kai keskiluokka nitä velkoja ole ottanut, tai taannut konkkamaiden lainoja?
Kyllä vain otti ja takasi. Äänestämällä kokoomusta ja demareita.
Paskhat. Molemmat pettivät vaalilupauksensa.
Ja eikös Persujen varjobudjetissa ole 7 jaardia uutta velkaa?
Luottoluokitus laskee ja korot nousevat. Arvatkaa ketkä maksavat.
Sokea kanakin näkee Suomen julkisen sektorin rahoituksen ongelmat. Asia ei yhtään parane siitä, että muut ovat vielä suuremmissa ongelmissa. Minä 34-vuotiaana suomalaisena kahden lapsen isänä ja miljoona kaltaistani maksamme tämän laskun nahastamme.
Jep. Verokertymän tipahtaminen on ollut suoraa seurausta bruttokansantuotteen tipahtamisesta. Lopputuloksena ylijäämäisten budjettien tipahtaminen pakkaselle.
Nykyisten inflaatio-odotusten ja tuotto-odotusten vallitessa en oikein usko tilanteen helpolla korjautuvan.
Quote from: Mika on 20.09.2012, 21:48:55
Quote from: Alkuasukas on 20.09.2012, 21:45:57
Ei kai keskiluokka nitä velkoja ole ottanut, tai taannut konkkamaiden lainoja?
Kyllä vain otti ja takasi. Äänestämällä kokoomusta ja demareita.
Ikävä kyllä ratkaisevassa asemassa olivat KD ja VAS. Ne käänsivät takkinsa. Ilman niitä Suomi ei olisi laittanut senttiäkään lisää kesäkuun 2011 jälkeen.
Ei tehdä tästäkin "minkä puolueen vika kaikki on"-ketjua.
Minkälaisia seurauksia tuolla luottoluokituksen laskulla on? Tiedossa on että valtionvelan korot pompsahtavat. Osaako joku talousviisaampi ennustaa kuinka paljon ja miten tämä vaikuttaa? Onko muita seurauksia?
Quote from: Kaptah on 21.09.2012, 08:05:08
Ei tehdä tästäkin "minkä puolueen vika kaikki on"-ketjua.
Minkälaisia seurauksia tuolla luottoluokituksen laskulla on? Tiedossa on että valtionvelan korot pompsahtavat. Osaako joku talousviisaampi ennustaa kuinka paljon ja miten tämä vaikuttaa? Onko muita seurauksia?
Ei ne talousviisaatkaan tiedä, todennäköisesti vaikuttaisi lainan korkoihin eli korkokulut nousisivat. Jos pudotusta tulee yksi pykälä niin varmaan se muutaman sata miljoonaa maksaa jos korkokulut nyt ovat 2,5-3 jaardia.
http://yle.fi/uutiset/vm_varoitus_luottoluokituksen_laskusta_ei_yllatys/5464024
Lyhyellä tähtäimellä seurausten ei pitäisi periaatteessa olla mitenkään järisyttäviä. Käytännössä kuitenkin on.
Tuossa luottoluokitusasiassa on sellainen ikävä piirre, että Suomen maariskiin lasketaan mukaan kaikki erilaisten vakausmekanismien ja vastaavien kautta syntyneet potentiaaliset vastuut. Eli näkymiin lasketaan mukaan Kreikan, Portugalin, Irlannin, Espanjan yms ongelmat. Koska Suomen talous on nyt laskutrendillä (valitettavasti), niin luottoluokituksen lasku tulee noiden vakausmekanismiriskien vuoksi vuosia aikaisemmin kuin muuten.
Kun luokitus laskee, niin korot nousevat. Tuo taas tarkoittaa sitä, että lainaa voi ottaa vähemmän. Koska lainaa voi ottaa vähemmän, niin se tarkoittaa omasta kulutuksesta ja käytöstä pois. Toisin sanoen tarkoittaa isompia leikkauslistoja aikaisemmin.
Mikäli noita "vastuunkantamisen" rasitteita ei olisi, niin saattaisi olla useampikin vuosi ennen kuin pitää oikeasti ruveta päättämään vaihdetaanko se vanhuksen vaippa kaksi kertaa päivässä vai vain joka toinen päivä.
Mamuiltahan ei saa mitään ottaa pois. Eks juu.
Pahimmassa tapauksessa tuo muutos tarkoittaa ihan uusilla prosenttiluvuilla olevia lainoja seuraavilla kierroksilla.
Entistä parempi syy olla lainaamatta, joka on pelkästään positiivinen seuraus.
Quote from: Alkuasukas on 20.09.2012, 21:38:10
Toivottavasti laskee. Ihmettelen miten ylipäätään ylivelkaantuneella ja nuhaisella taloudella varustetulla sosialistilandialla voi olla AAA?
Samaa mieltä.
Miten se luottoluokitus voi pysyä kun otetaan sellaisia vastuita mihin ei ikänään voida vastata? Kuka siihen uskoo? Menee jo yli koko kansantuotteen.
^ Luottoluokitus on suhteellinen. Euroalueen pankkien on vakavaraisuussäädösten takia omistettava tietty määrä euromaiden valtioiden velkakirjoja. Vaikken mitenkään Suomen taloudellista tilannetta ylistä, niin on se silti parempi kuin Kreikan tai jopa Espanjan.
Luottoluokitus on muutaman Amerikkalaisen yksityisen toimijan liikkeellelaittama kuvitteellinen arvo joka joko pitää paikkaansa tai sitten ei. Yleensä ei.
Quote
Finland
LCR/outlooks?AAA/Negative
FCR/outlooks?AAA/Negative
Rating time?December 2010
Sweden
LCR/outlooks?AAA/Stable
FCR/outlooks?AA+/Stable
Rating time?January 2012
Germany
LCR/outlooks?AA+/Stable
FCR/outlooks?AA+/Stable
Rating time?July 2011
http://www.dagongcredit.com/dagongweb/english/newsconference/index.php
Kiinalaiset arvioi Suomen tilanteen hieman huonommaksi kuin Ruotsin. Saksa saa vielä huonommat arviot; ja amerikka vasta huonot saakin. Vaan eipä taida noilla olla varsinaisesti merkitystä, kun Kiina ei sijoituksissaan hae mahdollisimman suurta tuottoa vaan strategista otetta.
EDIT: Dagong on näemmä päässyt wikipediaankin kolmen perinteisen länsimaisen luokittajan haastajaksi.
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_credit_rating#Dagong
Kiinalaiset ovat olennainen luottoriskien arvioijataho, koska he ja öljyntuottajamaat käytännössä rahoittavat EU:n ja USA:n valtioiden lainatarpeet.
Taitaa Jenkkilän valtionlainat olla aika vähäisessä määrin Kiinan hallussa. Muistelen, että jenkkien julkisista lainoista Kiinalla oli noin 8% ja prosentti on FED:n toimenpiteiden seurauksena lähinnä laskenut.
Jos katsoo Suomen hallituksen ja suomen pankin täysin järjettömiä riskinottoja, luottoluokittaja joka ei alentaisi arviota Suomen maaluokituksesta tekisi rikoksen työnantajaansa vastaan. En tiedä muistaako moni Fantastisen pääministerin luottoluokitushehkutukset jotka uhkaavan luokituslaskun perusteella muuttuvat lehdistön ja yleisradion epäilyiksi luottoluokittajia kohtaan. Happamia sanoi kettu...
Suomen hallitus on tehnyt selvän päätöksen luototuksen suhteen. Suomi ottaa velkaa puuhastellakseen mm ulkopolitiikan ja humanitäärisen maahanmuuton saralla. Eli kok-dem hallitus harrastaa hyväntekeväisyyttä luotottajien rahoilla. Luotottajat joutuvat arvioimaan ovatko mm kultamunat kultaa vai käärepäperia ja onko suomen talous- ja teollisuuspolitiikalla nokiafiaskojen jälkeen uskottavaa kykyä suoriutua veloistaan. Vastaus tähän ja moneen muuhun kysymykseen joudutaan puristamaan yhteen luottoluokitusarvoon.
Suomen ja usa:n ero on siinä että usalla on varaa olla velkaa. Suomella ei.
Quote from: tyhmyri on 22.09.2012, 09:28:55
Taitaa Jenkkilän valtionlainat olla aika vähäisessä määrin Kiinan hallussa. Muistelen, että jenkkien julkisista lainoista Kiinalla oli noin 8% ja prosentti on FED:n toimenpiteiden seurauksena lähinnä laskenut.
"Largest single holder of U.S. government debt" = tyhmyrin versio "aika vähäisessä määrin".
Kyllähän 8 % koko julkisesta velasta pelkästään yhden ulkomaisen valtion hallussa on valtava osuus.
Quote from: tyhmyri on 22.09.2012, 09:28:55
Taitaa Jenkkilän valtionlainat olla aika vähäisessä määrin Kiinan hallussa. Muistelen, että jenkkien julkisista lainoista Kiinalla oli noin 8% ja prosentti on FED:n toimenpiteiden seurauksena lähinnä laskenut.
Näin, mutta Yhdysvallat ovat kokonaisuutena merkittävästi alijäämäinen ja ylijäämäisiä ovat vain öljyntuottajat ja Kiina, joten sieltä se raha kiertää. 2000-luvun megatrendi.
Quote from: hkanime on 22.09.2012, 12:23:38
Öljystä puheenolleen, niin siihen liittyy suuri energiapoliittinen ongelma, joka usein jää huomioimatta. Velkaiset länsimaat tekevät öljyn takia valtaavia tulonsiirtoja öljymaille. Pekästään USA maksaa muistaakseeni 700 miljardia dollaria vuodessa tuontiöljystään.
Öljyn tuonti on valtava tappio länsimaille ja on omiaan vetämään rahaa pois taloudesta lisäten velkaantumista.
...mutta onneksi sijoittavat rahansa takaisin länteen 8)
Iranin öljyvarat ovat muuten nykyistenkin tunnettujen kohteiden perusteella sellaiset, että niistä riittäisi jokaiselle iranilaisille (muistaakseni 80 miljoonaa) $400 000 kullekin. Tuo määrä päätyy joko 1) arabien, 2) kiinalaisten, 3) venäläisten tai 4) länsimaalaisten haltuun. Keneltä sinä ostat edellisistä mieluiten öljysi? Pitäisi jokaisen vihervasurin Suomessa kysyä tätä.
Vihervasemmistolaisten energiapolitiikka on kiihtyvää öljykulutusta ja todellisten energiavaihtoehtojen sabotointia.
Quote from: siviilitarkkailija on 22.09.2012, 12:45:57
Vihervasemmistolaisten energiapolitiikka on kiihtyvää öljykulutusta ja todellisten energiavaihtoehtojen sabotointia.
Taisteltu resursseista kuitenkin tulee, on jo. Vihervasurit ovat maanpettureita, jotka toimivat vihollisen laskuun. Vaan sanopa tämä ääneen omalla nimellä ja saat hullun maineen. Niin pervessiksi on yhteisömme mennyt.
Quote from: tyhmyri on 22.09.2012, 09:28:55
Taitaa Jenkkilän valtionlainat olla aika vähäisessä määrin Kiinan hallussa. Muistelen, että jenkkien julkisista lainoista Kiinalla oli noin 8% ja prosentti on FED:n toimenpiteiden seurauksena lähinnä laskenut.
Jenkkien lainat ovat pääosin jenkkien sisäisiä siirtoja - valtion velkoja keskuspankille ja sellaisia. Niitä tuskin voi edes pitää "oikeina" velkoina. Ne ovat ennemmin lupauksia rahoituksen jatkumisesta ilman poliittisen populismin väliintuloa. Suomessa esimerkiksi Sitra on hieman vastaava. Puolustusvoimille voitaisiin myöntää myös pari kymmenen miljardin euron "pelivara". Saisivat siitä ottaa, jos budjetista saisi huonosti.
Quote
Biggest Holders of US Government Debt
1. Federal Reserve and Intragovernmental Holdings
U.S. debt holdings: $6.328 trillion
That's right, the biggest single holder of U.S. government debt is inside the United States and includes the Federal Reserve system and other intragovernmental holdings.
2. China
U.S. debt holdings: $1.132 trillion
http://finance.yahoo.com/news/biggest-holders-of-us-gov-t-debt.html
Kiinan dadong taas ei ole merkittävä. Kuten sanottua, Kiina rahoittaa "länttä" muista syistä kuin rahojensa kartuttamiseksi. Se nimittäin haluaa pitää läntiset valuutat keinotekoisesti yliarvostettuina, jotta saisi imettyä tuotantovoimia itään: Kenenkään ei kannata ruveta kilpailemaan kiinalaisten kanssa hinnalla nyt. Tilanne olisi täysin toinen, jos RMB vahvistuisi 50%.
Luetutan teillä hieman Suomen Pankin entisen pääjohtajan ajatuksia. Tajuattekohan kuvion samalla tavalla kuin minä?
Quote
Vienti
Kun bruttokansantuote lisääntyi neljässä vuodessa, 1986-89, vähän yli 18 prosenttia ja yksityinen kulutus noin 20 prosenttia, niin viennin määrän kasvu jäi runsaaseen 9 prosenttiin. Tähän epäsuhteeseen ei tuohon aikaan kiinnitetty riittävästi huomiota, koska viennin arvo samanaikaisesti nousi noin 20 prosenttia. Se, että viennin arvon lisäys oli kaksi kertaa niin suuri kuin määrän kasvu, selittyy taas sillä, että ulkomaankaupan vaihtosuhde eli vientihintojen ja tuontihintojen välinen suhde parani 1986-89 yli 20 prosenttia. Tästä paranemisesta noin puolet korotti viennin arvoa, ja toinen puolikas vähensi tuonnin arvoa. Hintaetu ei kuitenkaan juuri tullut näkyviin tuonnissa, sillä tuonnin arvo oli vuonna 1989 peräti 33 prosenttia suurempi kuin vuonna 1985, vaikka öljyn ja monien muidenkin tuotteiden hinnat olivat laskeneet. Tuonnin pelottavan suureen kasvuun vaikutti pääasiallisesti vilkas kotimainen kysyntä, joka tyydytettiin suuressa määrin ulkomaisille kulutus- ja investointitavaroilla.
Rolf Kullberg