http://www.iltalehti.fi/uutiset/200905279661975_uu.shtml
QuoteSuomen kansalaisuuden saaneiden määrä kasvoi selvästi viime vuonna.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai 6 700 Suomessa vakinaisesti asuvaa ulkomaalaista, mikä on 1 800 enemmän kuin toissa vuonna.
Valtaosa kansalaisuuden saaneista oli EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia. Vain 800 oli kotoisin EU:n jäsenmaista.
Lähes kolmasosa Suomen kansalaisuuksista myönnettiin venäläisille. Seuraavaksi eniten niitä myönnettiin somalialaisille ja irakilaisille.
Kansalaisuuden saaneista naisia oli 3 800 ja miehiä 2 900. Alle 15-vuotiaita uusista kansalaisista oli 1 750 ja 65 vuotta täyttäneitä 200.
FFFFFFFUUUUUUUUU
Muistelen, että Tanskassa kansalaisuuden saamisen ehtona on, että viimeisen viiden vuoden aikana on ollut töissä neljänä vuotena. Suomessa kansalaisuuden saa, kun vain köllöttelee täällä riittävän kauan veronmaksajien kustannuksella ja hakee Kelan tädiltä lapun, jossa luvataan valden hyysäävän tulevaisuudessakin.
http://www.stat.fi/meta/til/kans.html
http://www.stat.fi/til/kans/
QuoteSuomen kansalaisuuksia myönnettiin eniten Venäjän (2 200) ja Somalian kansalaisille (600). Kolmanneksi suurin ryhmä Suomen kansalaisuuden saaneissa olivat Irakin kansalaiset (400).
Onnea Suomi!!! Uudet kansalaisuudet nousevat kilpaa Hommakäyrän kanssa:
(http://www.stat.fi/til/kans/2008/kans_2008_2009-05-27_tie_001_fi_001.gif)
Kansalaisuuden myöntäminen on sikälikin kätevää, että näin saadaan siivottua ulkkareiden rikostilastoa: etnisen alkuperän mukaanhan niitä ei tilastoida (valitettavasti). Sitten voi hyvin kauhistella, että kyllä suomalaiset ovat väkivaltaista kansaa.
http://yle.fi/alueet/turku/2010/03/kansalaisuuden_saaneet_ulkomaalaiset_vahenivat_turussa_1504516.html
Turun kaupunginjohto haluaa lisää moniculttuuria:
QuoteSuomen kansalaisuuden saaneiden maahanmuuttajien määrä väheni viime vuonna Turussa. Kansalaisuuden saaneita uusia turkulaisia oli viime vuonna 150, kun vuonna 2008 heitä oli 350. Turun kaupungin yhteysjohtajan Mikko Lohikosken mielestä kaupungin ja turkulaisten tulisi helpottaa maahanmuuttajien liittymistä osaksi yhteiskuntaa.
Yhteysjohtaja Mikko Lohikoski arvioi pudotuksen johtuvan osin kansalaishakemusten hidastuneesta käsittelystä Maahanmuuttovirastossa.
- Viime vuonna maahanmuuttoviranomaiset ovat keskittyneet aika pitkälti kaksoiskansalaisuuden omaavien ihmisten asioiden hoitamiseen - näiden asioiden käsittely on vienyt paljon aikaa. Täten Turun vähentyneet luvut selittyvät osin teknisillä asioilla, toteaa Lohikoski.
Yhteysjohtaja näkee muun muassa yritysten ja yliopiston tarvitsevan maahanmuuttajia tulevaisuudessa yhä enemmän.
- Uskon, että tulevaisuudessa avoimuus ja valmius kohdata uusia ihmisiä ja ajatuksia, joihin suhtautua ennakkoluulottomasti, on aivan olennainen edellytys kaupunkimme jatkuvalle kehittymiselle. Kysymys on meidän omasta tulevaisuudestamme.
Maahanmuuttokeskustelu huolestuttaa
Lohikoski on havainnut, että maahanmuuttokeskustelu on saanut viime aikoina yhä negatiivisempia piirteitä.
- Olen ollut hieman huolissani tästä viimeaikaisesta keskustelusta ja ilmapiiristä. Taloudellisen taantuman aikoina suomalaisten mielialat ilmeisesti hieman kärjistyvät ja syntyy taipumus siirtää yhteiskunnalliset ongelmat jonkun muun syyksi.
- Meillä on jotenkin kaksijakoinen suhtautuminen maahanmuuttajiin. Ihailemme suuresti ihmisiä, jotka ovat lähteneet täältä raatamaan Yhdysvaltoihin tai Ruotsiin. Kun joku muu toimii samalla tavalla ja saapuu Suomeen usein hyvin vaikeistakin olosuhteista, suhtaudumme heihin usein negatiivisesti. Minua on aina yllättänyt tällainen kaksinaismoraali.
Kansalaisilla yhtenevät pelisäännöt
Lohikoski korostaa, että kansalaisuuden saavuttanut maahanmuuttaja on samanarvoinen kuin muutkin. Tällöin vaaditaan sitotumista kaikilta osapuolilta.
- Kansalaisuutta hakeva maahanmuuttaja ilmaisee halunsa tulla yhteiskuntamme jäseneksi ja hänen tulee noudattaa samoja sääntöjä kuin kaikki muutkin. Meidän tulee huolehtia, että annamme heille mahdollisuuden integroitua yhteiskuntaamme, emmekä aseta sille tarpeettomia esteitä.
- Tulevaisuudessa meidän menestymisemme on mitä suurimmassa määrin riippuvainen siitä, miten avoimesti kykenemme tarjoamaan maahanmuuttajille tilaisuuden, kiteyttää Lohikoski.
YLE Turku
Meneeköhän Lohikoskella kaikki hissit ylimpään kerrokseen?
Osaako joku turkulainen kertoa tästä Abdullah Lohicoskesta?
Lisäbonus:
Moku-palkinnot jaettiin Turussa:
http://yle.fi/alueet/turku/2010/03/monikulttuurisuuspalkinnot_jaettiin_turussa_1506251.html
Miten tälläiselle faktoista tietämättömälle henkilölle voi antaaa palautetta?
Eipä ollut jenkeissä aikoinaan sosiaalihuoltoa joka mahdollisti suomalaisten elämisen omassa yhteiskunnassaan mutta toisen yhteiskunnan rahoilla.
- Tulevaisuudessa meidän menestymisemme on mitä suurimmassa määrin riippuvainen siitä, miten avoimesti kykenemme tarjoamaan maahanmuuttajille tilaisuuden, kiteyttää Lohikoski.
mitenhän lohikoski kiteytyksensä perustelee?
riippuuko lasteni menestyminen koulussa,ja myöhemmin työelämässä maahantulijoille tarjotuista mahdollisuuksista?
Quote- Meillä on jotenkin kaksijakoinen suhtautuminen maahanmuuttajiin. Ihailemme suuresti ihmisiä, jotka ovat lähteneet täältä raatamaan Yhdysvaltoihin tai Ruotsiin. Kun joku muu toimii samalla tavalla ja saapuu Suomeen usein hyvin vaikeistakin olosuhteista, suhtaudumme heihin usein negatiivisesti. Minua on aina yllättänyt tällainen kaksinaismoraali.
Minua sen sijaan ei yllätä laisinkaan Lohikosken valehtelu. Suomalaiset eivät menneet Yhdysvaltoihin tai Ruotsiin valmiiseen pöytään ja vaatimaan toisen annoksen jälkkäriä.
Turku on selvästi oikealla asialla. Hienoa, että porukka Turussa on edelleen noin auttamattoman pihalla kaikesta. Kiitän ja kumarran, kun imette ammattitaidottomia mamuja rikastuttamaan kaupunkianne.
QuoteHasan Habibista Vuoden uusturkulainen
Vuoden 2010 uusturkulaiseksi on nimetty Sondip ry:n ja Yhdessä Yhdistys ry:n puheenjohtaja Hasan Habib. Hasan Habib on toiminut Turun seudulla jo vuosia sillanrakentajana maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välillä. Aktiivisen monikulttuurisuutta edistävän järjestötyön lisäksi Habib on työskennellyt jo pitkään nuorten parissa Turun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen monikulttuurisen ja kansainvälisen toiminnan koordinaattorina.
– Nimitys oli minulle positiivinen yllätys, koska en tiennyt, että minua on ehdotettu. Olen ollut Suomessa jo yli 20 vuotta. Ensin ajattelin, että joku uudempi olisi voinut saada nimityksen, mutta on hienoa, että hyvää ja pitkäjänteistä työtä arvostetaan, Habib iloitsee.
Turun Naiskeskus-yhdistys ry:n kunniaväkivallan vastainen toiminta valittiin puolestaan vuoden monikulttuurisuusteoksi. Perusteluissa todetaan, että Turussa haastavaa työtä tekevät yhdessä nais- ja miespuoliset maahanmuuttajat ja kantasuomalaiset.
– Nyt kunniaväkivalta on tunnustettu tosiasia myös Turussa. Puhumme hankalasta ja siksi vaietusta asiasta, emmekä haluaisi ajatella, että omassa kaupungissamme on naisia, joiden henki on vaarassa "kunnian tähden". Tärkeää on myös ymmärtää, että väkivallan pohjalla oleva ajattelu estää maahanmuuttajien liittymisen turkulaiseen yhteisöön. Asioista pitää puhua, jotta niihin voidaan vaikuttaa, toteaa toiminnanjohtaja Raija Ala-Lipasti Turun Naiskeskuksesta valinnasta kuultuaan.
Vuoden 2010 tunnustuksen saajat valittiin kaupunkilaisten tekemistä ehdotuksista. Valintaraadissa oli mukana maahanmuuttajayhdistysten, Turkuseuran, median ja kaupungin edustus. Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen nimesi uusturkulaisen ja monikulttuurisuusvaikuttajan raadin valmistelun pohjalta.
Turkulainen (http://www.turkulainen.fi/Uutiset/Paikallisuutiset/Hasan-Habibista-Vuoden-uusturkulainen)
Alkaa pian Tampereelle muutto kiinnostamaan... :facepalm:
Quote from: -gentilhommehki- on 05.03.2010, 14:02:19
Meneeköhän Lohikoskella kaikki hissit ylimpään kerrokseen?
No ei kyl vaikuta siltä:
http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2001/13/muut/haastattelu.html
Mutta ihan saatanan pätevä täysin turhan paskan jauhaja tuntuu olevan:
""Muutoksen taustana ovat kaupungin toimintaympäristön jatkuva nopea muutos, kansainvälistymisen ja kotimaisen edunvalvonnan haasteet, yhä laajenevat yhteistyöverkostot ja koveneva kilpailu", Lohikoski toteaa.
"Haemme muutoksella lisää tehokkuutta, vaikuttavuutta ja järjestelmällisyyttä, mutta samalla haluamme avata organisaatiotamme sekä ulospäin että kaupungin sisällä. Tavoitteena on luoda oppiva ja vuorovaikutteinen organisaatio, joka pystyisi entistä paremmin hyödyntämään vahvuuksiamme ja vastaamaan uusiin haasteisiin," Lohikoski linjaa."
http://www05.turku.fi/etusivu/tiedotteet/tiedotteet03/tammikuu03/tammi10_03.html
Tulee taas paljon uussuomalaisia ensi kuussa. No kohta koko kansalaisuus on automaatio kun Suomi kuuluu kaikille muutenkin.
Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja helpotetaanQuoteSuomen kansalaisuuslaki muuttuu syyskuun alussa. Uuden lain tavoitteena on mahdollistaa kansalaisuuden saaminen nykyistä joustavammin.
Kansalaisuuteen edellytettävä asumisaika lyhenee kuudesta vuodesta viiteen, kun kyse on yhtäjaksoisesta asumisesta Suomessa. Jos hakija osoittaa osaavansa tyydyttävästi suomen tai ruotsin kieltä, kansalaisuuden voi saada jo neljän vuoden Suomessa asumisen jälkeen.
Kansalaisuuden voi saada myös asuttuaan Suomessa yhteensä seitsemän vuotta 15 vuotta täytettyään. Nykyisin vaatimuksena on kahdeksan vuotta. Seitsemästä vuodesta viimeiset kaksi vuotta täytyy asua Suomessa keskeytyksettä.
Tilapäisellä oleskeluluvalla oleskellusta ajasta puolet hyväksytään mukaan yhtäjaksoiseen asumisaikaan. Jatkuvalla oleskeluluvalla oleskelua vaaditaan vähintään yksi vuosi.
Rikesakot eivät vaikuta
Rikesakot eivät vaikuta kansalaisuuden saamiseen. Jos hakijalla on meneillään ehdollisen vankeusrangaistuksen koeaika tai voimassaoleva lähestymiskielto, hänelle ei kuitenkaan voida myöntää kansalaisuutta.
Jatkossa kielitaidon osoittamiseksi hyväksytään kaikki suomen tai ruotsin kielellä suoritetut näyttötutkinnot eli lain mukaiset ammattitutkinnot.
Kielitaidon osoittamiseksi ei enää hyväksytä 15 opintoviikon korkeakouluopintoja suomen tai ruotsin kielessä, vaan ainoastaan tyydyttävin tiedoin suoritettu niin sanottu virkamiessuomi tai -ruotsi tai suomen tai ruotsin kielellä suoritettu kypsyysnäyte, ulkomailla suoritettuja korkeakouluopintoja, virallisen kääntäjän tutkintoa tai
Ruotsissa suoritettuja opintoja.
Viittomakieltä käyttäviltä ei enää vaadita kirjallisen suomen tai ruotsin kielen taitoa, vaan pelkkä suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen tyydyttävä taito riittää.
Entisille kansalaisille riittää ilmoitus
Entisille Suomen kansalaisille tarjotaan mahdollisuus saada menetetty kansalaisuus takaisin yksinkertaisella ilmoitusmenettelyllä, jossa ei vaadita asumista Suomessa. Ilmoitusmenettely ei kuitenkaan koske entisen Suomen kansalaisen jälkeläisiä.
Uutta lakia aletaan soveltaa 1.9.2011 alkaen myös sellaisiin kansalaisuushakemuksiin, jotka on pantu vireille ennen lainvoimaantulopäivää.
Nuhteettomuusedellytyksen ja kielitaitoedellytyksen osalta sovelletaan kuitenkin vanhaa lakia, jos se on hakijan kannalta edullisempaa.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=60850:suomen-kansalaisuuden-saamisen-ehtoja-helpotetaan&catid=1:politiikka&Itemid=30
Jutusta jäi ainakin minulle epäselväksi rikosrekisterin vaikutus, osaisiko joku viisaampi selittää?
Ei tuo huono olisi, jos kansalaisuus olisi kaksoiskansalaisuus ja ehdollinen kymmenen vuotta kansalaisuuden saamisesta.
Quote from: Wilho on 18.08.2011, 14:41:27
Jutusta jäi ainakin minulle epäselväksi rikosrekisterin vaikutus, osaisiko joku viisaampi selittää?
Niin. Onko mahdollista hankkia kansalaisuus vankilassa istumalla? Tästä on keskusteltu.
Pitkä teksti, mutta siihen ei mahtunut mainintaa erityisryhmien kielitaitovaatimuksiin tehdyistä merkittävistä helpotuksista. Onko niissä jotain hävettävää? Oikeusministeriön Ota kantaa -sivuston (http://www.otakantaa.fi/), "kansalaisten keskustelufoorumin", kaikki kommentit kansalaisuuslaista on poistettu jälkikäteen.
Quote
Nuhteettomuusedellytyksen ja kielitaitoedellytyksen osalta sovelletaan kuitenkin vanhaa lakia, jos se on hakijan kannalta edullisempaa.
Oho, yllättävä veto, en olisi ikinä uskonut!
Quote from: Roope on 18.08.2011, 14:53:42
Pitkä teksti, mutta siihen ei mahtunut mainintaa erityisryhmien kielitaitovaatimuksiin tehdyistä merkittävistä helpotuksista. Onko niissä jotain hävettävää? Oikeusministeriön Ota kantaa -sivuston (http://www.otakantaa.fi/), "kansalaisten keskustelufoorumin", kaikki kommentit kansalaisuuslaista on poistettu jälkikäteen.
Oho, tämäkin on yllättävä veto! Jussi, kyselepäs vähän eduskunnassa, miksi tällainen menettely, että ensin kysytään kansalaisilta julkisesti mielipidettä, sitten säädetään laki vastoin kannanottajien enemmistön mielipidettä, ja lopulta "poltetaan" todistusaineisto.
Oletan, että kyseinen sivusto lähti oikeusministerin mielestä liikkeelle väärällä tavalla, kun siellä keskusteltiin aluksi esimerkiksi silloisen kansalaisuuslakiesityksen pohjalta. Palaute lain heikkouksista oli muistini mukaan suoraa, perusteltua ja yksityiskohtaista. Kokemuksesta viisastuneena vanhat keskustelut on tuhottu ja sivuston uudet kansalaistiedustelut (vain sivuston ylläpitäjä voi avata keskusteluja) on muotoiltu hellyttävän yleisluontoisesti: "Miten kehittäisit ruotsin kielen opiskelua? – kerro ehdotuksesi!" tai "Vaalit lähestyvät - käytätkö ääntäsi?". Ei puhettakaan, että tällä "kansalaisten keskustelufoorumilla" käsiteltäisiin esimerkiksi maahanmuuttoa ja siihen liittyviä lakeja. Ketäpä sellainen kiinnostaisi ja onhan siihen internetissä ihan omakin foorumi.
Quote from: Roope on 18.08.2011, 15:12:37
Oletan, että kyseinen sivusto lähti oikeusministerin mielestä liikkeelle väärällä tavalla, kun siellä keskusteltiin aluksi esimerkiksi silloisen kansalaisuuslakiesityksen pohjalta. Palaute lain heikkouksista oli muistini mukaan suoraa, perusteltua ja yksityiskohtaista. Kokemuksesta viisastuneena vanhat keskustelut on tuhottu ja sivuston uudet kansalaistiedustelut (vain sivuston ylläpitäjä voi avata keskusteluja) on muotoiltu hellyttävän yleisluontoisesti: "Miten kehittäisit ruotsin kielen opiskelua? – kerro ehdotuksesi!" tai "Vaalit lähestyvät - käytätkö ääntäsi?". Ei puhettakaan, että tällä "kansalaisten keskustelufoorumilla" käsiteltäisiin esimerkiksi maahanmuuttoa ja siihen liittyviä lakeja. Ketäpä sellainen kiinnostaisi ja onhan siihen internetissä ihan omakin foorumi.
Kantaa ei saa ottaa, jos vastustaa nykymenoa! Homma osoittaa tarpeellisuutensa demokraattisen yhteiskunnan puolustamisessa. Kiitos siitä kaikille teille.
Mmm... Jo menetetty kansalaisuus takaisin, sen kuin vaan kirje postiin. MIKSEI TÄSSÄ MAASSA VOIDA THEDÄ JÄRKEVIÄ PÄÄTÖKSIÄ? :facepalm:
Quote from: nitkunatku on 18.08.2011, 16:14:43
Mmm... Jo menetetty kansalaisuus takaisin, sen kuin vaan kirje postiin. MIKSEI TÄSSÄ MAASSA VOIDA THEDÄ JÄRKEVIÄ PÄÄTÖKSIÄ? :facepalm:
Tuossa laissa tarkoitettaneen niitä ihmisiä jotka menettivät kansalaisuuden ennenkuin suomi hyväksyi kaksoiskansalaisuuden eli aivan suomalaisia jotka ovat muuttaneet ulkomaille ja ottaneet toisen maan kansalaisuuden ennen vuotta 2003. Eli jos muutaman vuoden olisivat odottaneet niin eivät olisi edes menettäneet kansalaisuutta.
Tuo sama oli voimassa väliaikaisena jo vuosia ja vielä hepposemmin perustein.
QuoteKielitaidon osoittamiseksi ei enää hyväksytä 15 opintoviikon korkeakouluopintoja suomen tai ruotsin kielessä, vaan ainoastaan tyydyttävin tiedoin suoritettu niin sanottu virkamiessuomi tai -ruotsi tai suomen tai ruotsin kielellä suoritettu kypsyysnäyte, ulkomailla suoritettuja korkeakouluopintoja, virallisen kääntäjän tutkintoa tai Ruotsissa suoritettuja opintoja.
Tuossa on sen verran vaihtoehtoja, että kaikentasoisten mamujen läpipääsy taitaa olla varmistettu. Minkälainen mahtaa olla esim.
suomen kielellä suoritettu kypsyysnäyte, kun sitä on (kaiken todennäköisyyden mukaan) vastaanottamassa hyväntahtoinen mokuttajatäti?
Quote from: Jouko on 18.08.2011, 14:52:10
Quote from: Wilho on 18.08.2011, 14:41:27
Jutusta jäi ainakin minulle epäselväksi rikosrekisterin vaikutus, osaisiko joku viisaampi selittää?
Niin. Onko mahdollista hankkia kansalaisuus vankilassa istumalla? Tästä on keskusteltu.
Ainiin juu tuo. Eli tietysti pitäisi olla vähintään niin että vankilassa istuttua aikaa ei lasketa ollenkaan odotusaikaan, tai se voitaisiin jopa poistaa jollain kertoimella odotusajasta. Jälkimmäiseen kuitenkaan tuskin suvaitsevaisto millään suostuisi.
Ylläolevasta tekstistä ei tuosta saa tietoa, mutta kylläkään kansalaisuutta ei voi saada rangaistuksen _aikana_. Mutta se ei sano etteikö sitä voitaisi laskea odotusajaksi...
Naurettavaa on sekin, että vieras kieli ruotsi on pantu samalle tasolle Suomen ainoan todellisen kansalliskielen suomen kanssa. Eli toisin sanoen Ruotsista oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija voi hankkia siellä tyydyttävän ruotsin taidon, muuttaa Suomeen ja saada kansalaisuuden neljän vuoden jälkeen, vaikka ei osaisi sanaakaan suomea.
Quote from: Mika on 18.08.2011, 17:04:46
Minkälainen mahtaa olla esim. suomen kielellä suoritettu kypsyysnäyte, kun sitä on (kaiken todennäköisyyden mukaan) vastaanottamassa hyväntahtoinen mokuttajatäti?
Kysehän on akateemiseen opinnäytetyöhön sisältyvä juttu, jossa kokelas ulkomuistista kertoo opinnäytetyönsä sisällöstä ja vastaa muutamaan kysymykseen. Siinä arvioidaan "kypsyyden" lisäksi sitä, että onko kokelas todellakin tehnyt itse opinnäytteensä.
Quote from: Teemu Lahtinen on 19.08.2011, 10:13:58
Quote from: Mika on 18.08.2011, 17:04:46
Minkälainen mahtaa olla esim. suomen kielellä suoritettu kypsyysnäyte, kun sitä on (kaiken todennäköisyyden mukaan) vastaanottamassa hyväntahtoinen mokuttajatäti?
Kysehän on akateemiseen opinnäytetyöhön sisältyvä juttu, jossa kokelas ulkomuistista kertoo opinnäytetyönsä sisällöstä ja vastaa muutamaan kysymykseen. Siinä arvioidaan "kypsyyden" lisäksi sitä, että onko kokelas todellakin tehnyt itse opinnäytteensä.
Ainakin 20 vuotta sitten akateemisen tutkinnon sisältämä kypsyysnäyte oli puhtaasti kirjallinen työ, johon ei sisältynyt minkäänlaista suullisen kielitaidon testaamista. Ei tuollainen sovellu lainkaan kielitaidon osoittamiseen.
Quote from: Tommi Korhonen on 18.08.2011, 17:26:21
Ylläolevasta tekstistä ei tuosta saa tietoa, mutta kylläkään kansalaisuutta ei voi saada rangaistuksen _aikana_. Mutta se ei sano etteikö sitä voitaisi laskea odotusajaksi...
No, sillä ei ole kauheasti merkitystä, kun ehdottomasta vankeusrangaistuksesta seuraa kuintenkin rangaistuksen pituudesta riippuva 3-7 vuoden karenssi, jona aikana kansalaisuutta ei tipu, vaikka muut ehdot täyttyisivätkin. 7 vuotta tullee (tämä täytyy yrittää päätellä hallituksen esityksestä, varsinaisesta lakitekstissä sitä ei ole selvästi sanottu) vähintään vuoden vankeustuomiosta.
Toki tämäkin on pohjoismaiden(kin) löyhin järjestelmä. Esimerkiksi Tanskassa alle puolentoista vuoden vankeustuomioista seuraa 8-18 vuoden odotusaika, ja tätä pitemmän tuomion saaneille ei kansalaisuutta tipu koskaan.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20030359
Quote from: ttw on 18.08.2011, 14:34:12
Jatkossa kielitaidon osoittamiseksi hyväksytään kaikki suomen tai ruotsin kielellä suoritetut näyttötutkinnot eli lain mukaiset ammattitutkinnot.
Olen puhunut ulkomaalaisten opiskelijoiden kielitaidosta erittäin hyvin tuntemani näyttömestarin kanssa. Linjaa kielitaitovaatimuksissa pitäisi selvästi kiristää (ja hän onki kiristänyt), jottei läpi pääsisi sellaisia, joille työkaverit joutuvat käytännössä tulkkaamaan asiat.
QuoteKansalaisuuteen edellytettävä asumisaika lyhenee kuudesta vuodesta viiteen, kun kyse on yhtäjaksoisesta asumisesta Suomessa. Jos hakija osoittaa osaavansa tyydyttävästi suomen tai ruotsin kieltä, kansalaisuuden voi saada jo neljän vuoden Suomessa asumisen jälkeen.
Minä tulkitsisin tätä tekstinpätkää niin, että kieltä "tyydyttävästi" osaavat saavat kansalaisuuden neljän vuoden yhtäjaksoisen maassa asumisen jälkeen, ja ne jotka eivät osaa kieltä tyydyttävästi joutuvat asumaan vuoden pidempään. Kansalaisuuden voisi siis saada sellainen henkilö, joka on asunut maassa jo viisi vuotta, mutta ei vieläkään osaa kieltä edes tyydyttävästi.
Quote
Viittomakieltä käyttäviltä ei enää vaadita kirjallisen suomen tai ruotsin kielen taitoa, vaan pelkkä suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen tyydyttävä taito riittää.
Ei kai tämä vain voi tarkoittaa sitä, että viittomakieliset voivat saada kansalaisuuden, vaikka eivät ymmärtäisi kirjallista kieltä, eli siis olisivat luku- ja kirjoitustaidottomia? Miten tällaisten ihmisten voidaan olettaa selviävän normaalissa elämässä?
Quote from: Outo olio on 19.08.2011, 11:58:21
Ei kai tämä vain voi tarkoittaa sitä, että viittomakieliset voivat saada kansalaisuuden, vaikka eivät ymmärtäisi kirjallista kieltä, eli siis olisivat luku- ja kirjoitustaidottomia? Miten tällaisten ihmisten voidaan olettaa selviävän normaalissa elämässä?
Luonnollisesti rikastuttajan asumisesta nauttiva kunta palkkaa hänelle riittävän määrän palvelijoita ja tulkkeja.
Quote from: Outo olio on 19.08.2011, 11:58:21
QuoteKansalaisuuteen edellytettävä asumisaika lyhenee kuudesta vuodesta viiteen, kun kyse on yhtäjaksoisesta asumisesta Suomessa. Jos hakija osoittaa osaavansa tyydyttävästi suomen tai ruotsin kieltä, kansalaisuuden voi saada jo neljän vuoden Suomessa asumisen jälkeen.
QuoteMinä tulkitsisin tätä tekstinpätkää niin, että kieltä "tyydyttävästi" osaavat saavat kansalaisuuden neljän vuoden yhtäjaksoisen maassa asumisen jälkeen, ja ne jotka eivät osaa kieltä tyydyttävästi joutuvat asumaan vuoden pidempään. Kansalaisuuden voisi siis saada sellainen henkilö, joka on asunut maassa jo viisi vuotta, mutta ei vieläkään osaa kieltä edes tyydyttävästi.
Pääsääntönä kielitaitoa vieläkin vaaditaan, tosin "somaliäitipoikkeuksia" laajennetaan.
Tuo neljä vuotta vaatii "kiinteitä siteitä" Suomeen, joita tosin ei lakitekstissä missään kunnolla määritellä. Asiaa puidaan varmaan maahanmuuttovirsto - hallinto-oikeudet - KHO -ketjussa tulevina vuosina. Pakolaiset taitavat vetää etusijan työluvalla täällä oleviin.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20030359
Ja sitten niistä kielitatoedellytyspoikkeuksiin tehtävistä laajennuksista
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+80/2010&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD
QuotePykälän 1 momentin 4 kohdassa säädettäisiin kielitaitoedellytyksestä poikkeamisesta erittäin painavasta syystä. Kohdan mukaisena erittäin painavana syynä voitaisiin pitää esimerkiksi olosuhteita, jolloin laissa edellytetyn kielitaidon tason saavuttaminen olisi hakijan kohdalla tosiasiallisesti mahdotonta. Tällaisia syitä voisivat olla esimerkiksi todennetuista oppimisvaikeuksista tai puutteellisesta koulutuksesta johtuva selvästi alentunut oppimiskyky. Poikkeuksellisesti henkilö voi olla myös lähtömaansa olosuhteisiin ja keskimääräiseen elinikään nähden niin iäkäs, että oppiminen olisi tosiasiallisesti mahdotonta, vaikka hän ei suomalaisen ikäkäsityksen mukaista pykälän 1 momentin 2 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitettua 65 vuoden ikärajaa vielä täyttäisikään.
Kielitaitoedellytyksestä poikkeaminen erittäin painavan syyn perusteella edellyttäisi aina hakijan erityistilanteen huomioon ottavaa kokonaisharkintaa. Esimerkiksi suomen tai ruotsin kielen opiskelun olisi tullut olla hyväksyttävästä syystä tosiasiallisesti mahdotonta, jotta painavaa erityistä syytä poikkeamiselle voitaisiin soveltaa. Tilanne, jossa vain toinen vanhempi mahdollisesti yhdessä muiden perheenjäsenten kanssa täyttää kansalaistamisen edellytyksen ei yksinään riittäisi perusteeksi kielitaitoedellytyksestä poikkeamiselle edellytyksen täyttämättömän vanhemman kohdalla. Lisäksi tulisi osoittaa, että kielitaidon opiskelu olisi tämän kohdalla ollut hyväksyttävästä syystä tosiasiallisesti mahdotonta ja käyttää hakijan yksilöllinen tilanne huomioon ottavaa kokonaisharkintaa. Nykyisin kotoutumiskoulutukseen osallistuminen edellyttää pääsääntöisesti täyttä opiskelupäivää. Kotoutumiskoulutusta ollaan kehittämässä perheiden ja erityisryhmien tarpeet huomioon ottavammaksi, mutta voimassaolevan järjestelmän puitteissa voi ilmetä tilanteita, joissa monilapsisten perheiden äitien ja yksinhuoltajien on tosiasiallisesti mahdotonta osallistua kielikoulutukseen.
Quote from: RP on 19.08.2011, 13:05:56
Quote from: Outo olio on 19.08.2011, 11:58:21
QuoteKansalaisuuteen edellytettävä asumisaika lyhenee kuudesta vuodesta viiteen, kun kyse on yhtäjaksoisesta asumisesta Suomessa. Jos hakija osoittaa osaavansa tyydyttävästi suomen tai ruotsin kieltä, kansalaisuuden voi saada jo neljän vuoden Suomessa asumisen jälkeen.
QuoteMinä tulkitsisin tätä tekstinpätkää niin, että kieltä "tyydyttävästi" osaavat saavat kansalaisuuden neljän vuoden yhtäjaksoisen maassa asumisen jälkeen, ja ne jotka eivät osaa kieltä tyydyttävästi joutuvat asumaan vuoden pidempään. Kansalaisuuden voisi siis saada sellainen henkilö, joka on asunut maassa jo viisi vuotta, mutta ei vieläkään osaa kieltä edes tyydyttävästi.
Pääsääntönä kielitaitoa vieläkin vaaditaan, tosin "somaliäitipoikkeuksia" laajennetaan.
Tuo neljä vuotta vaatii "kiinteitä siteitä" Suomeen, joita tosin ei lakitekstissä missään kunnolla määritellä. Asiaa puidaan varmaan maahanmuuttovirsto - hallinto-oikeudet - KHO -ketjussa tulevina vuosina. Pakolaiset taitavat vetää etusijan työluvalla täällä oleviin.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20030359
Ja sitten niistä kielitatoedellytyspoikkeuksiin tehtävistä laajennuksista
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+80/2010&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD
QuotePykälän 1 momentin 4 kohdassa säädettäisiin kielitaitoedellytyksestä poikkeamisesta erittäin painavasta syystä. Kohdan mukaisena erittäin painavana syynä voitaisiin pitää esimerkiksi olosuhteita, jolloin laissa edellytetyn kielitaidon tason saavuttaminen olisi hakijan kohdalla tosiasiallisesti mahdotonta. Tällaisia syitä voisivat olla esimerkiksi todennetuista oppimisvaikeuksista tai puutteellisesta koulutuksesta johtuva selvästi alentunut oppimiskyky. Poikkeuksellisesti henkilö voi olla myös lähtömaansa olosuhteisiin ja keskimääräiseen elinikään nähden niin iäkäs, että oppiminen olisi tosiasiallisesti mahdotonta, vaikka hän ei suomalaisen ikäkäsityksen mukaista pykälän 1 momentin 2 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitettua 65 vuoden ikärajaa vielä täyttäisikään.
Kielitaitoedellytyksestä poikkeaminen erittäin painavan syyn perusteella edellyttäisi aina hakijan erityistilanteen huomioon ottavaa kokonaisharkintaa. Esimerkiksi suomen tai ruotsin kielen opiskelun olisi tullut olla hyväksyttävästä syystä tosiasiallisesti mahdotonta, jotta painavaa erityistä syytä poikkeamiselle voitaisiin soveltaa. Tilanne, jossa vain toinen vanhempi mahdollisesti yhdessä muiden perheenjäsenten kanssa täyttää kansalaistamisen edellytyksen ei yksinään riittäisi perusteeksi kielitaitoedellytyksestä poikkeamiselle edellytyksen täyttämättömän vanhemman kohdalla. Lisäksi tulisi osoittaa, että kielitaidon opiskelu olisi tämän kohdalla ollut hyväksyttävästä syystä tosiasiallisesti mahdotonta ja käyttää hakijan yksilöllinen tilanne huomioon ottavaa kokonaisharkintaa. Nykyisin kotoutumiskoulutukseen osallistuminen edellyttää pääsääntöisesti täyttä opiskelupäivää. Kotoutumiskoulutusta ollaan kehittämässä perheiden ja erityisryhmien tarpeet huomioon ottavammaksi, mutta voimassaolevan järjestelmän puitteissa voi ilmetä tilanteita, joissa monilapsisten perheiden äitien ja yksinhuoltajien on tosiasiallisesti mahdotonta osallistua kielikoulutukseen.
Eli ne 80%-90% suomeen tulevista somaleista jotka ovat maahanmuuttoviraston johtajan mukaan luku- ja kirjoitustaidottomia tulevat saamaan suomen kansalaisuuden 5 vuoden odottelun jälkeen vaikka eivät osaisi suomen kieltä.
Lisäksi kaikki muslimimiesten kotona lapsia hoitamassa ja synnyttämässä pitämät hunnutetut vaimot tulevat saamaan suomen kansalaisuuden 5 vuoden odottelun jälkeen vaikka eivät osaisi suomen kieltä.
Suomen kokoomus-keskusta-vihreät-RKP-SDP-Vasemmisto poliitikot ovat pähkähulluja.
Alkaa vihervasemmistososialististallarien märät päiväunet toteutumaan.
Kansalaisuuden saamisen ehtoja lievennetään ja kehitysapumäärärahoja suunnitellaan kasvatettavan.
Tää menee ihan kohta reisille koko lasti.
Quote from: RP on 19.08.2011, 11:44:34
Quote from: Tommi Korhonen on 18.08.2011, 17:26:21
Ylläolevasta tekstistä ei tuosta saa tietoa, mutta kylläkään kansalaisuutta ei voi saada rangaistuksen _aikana_. Mutta se ei sano etteikö sitä voitaisi laskea odotusajaksi...
No, sillä ei ole kauheasti merkitystä, kun ehdottomasta vankeusrangaistuksesta seuraa kuintenkin rangaistuksen pituudesta riippuva 3-7 vuoden karenssi, jona aikana kansalaisuutta ei tipu, vaikka muut ehdot täyttyisivätkin. 7 vuotta tullee (tämä täytyy yrittää päätellä hallituksen esityksestä, varsinaisesta lakitekstissä sitä ei ole selvästi sanottu) vähintään vuoden vankeustuomiosta.
Toki tämäkin on pohjoismaiden(kin) löyhin järjestelmä. Esimerkiksi Tanskassa alle puolentoista vuoden vankeustuomioista seuraa 8-18 vuoden odotusaika, ja tätä pitemmän tuomion saaneille ei kansalaisuutta tipu koskaan.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20030359
Eli suomi myöntää jatkossa kansalaisuuksia raiskaajille, tappajille ja pahoinpitelijöille kunhan he vain odottavat 3-7 vuotta kauemmin.
Suomi on tässäkin asiassa pohjoismaiden löysin ja sekopäisin maa.
Suomalaiset poliitikot ovat hulluja.
Suomen pitäisi ottaa Tanskan malli käyttöön tässäkin asiassa ja suomen naurettavien raiskaustuomioiden takia kiristää kansalaisuuslaki vielä Tanskaakin tiukemmaksi niin että raiskaajat eivät saa ikinä suomen kansalaisuutta.
Lisäksi 2 pahoinpitelyä tai 1 törkeä pahoinpitely olisivat mielestäni myös perusteltuja syitä olla myöntämättä ikinä suomen kansalaisuutta.
Jos on vakavia rikoksia tehnyt niin ei saisi kyllä myöntää kansalaisuutta, eikä mielestäni silloinkaan jos on toistuvasti syyllistynyt rikoksiin. Järjetöntä myös tuo että kansalaisuuden voi saada käytännössä osaamatta suomea ollenkaan.
Miksi ihmeessä edes pitää helpottaa Suomen kansalaisuuden saamista, eikö pikemminkin pitäisi vaikeammilla ehdoilla varmistaa että henkilö on valmis näkemään vaivaa(=opettelemaan kielen) ja on maassaolonsa aikana toiminut ja käyttäytynyt rehellisesti rikoksia tekemättä. Suomen kansalaisuuden saaminen pitäisi olla saavutus(jopa palkinto), jota voi kunnioittaa niin kansalaisuuden saanut kuin me muutkin. Saavutus siksi että hakija on todellakin osoittanut että haluaa suomalaiseksi.
Kansalaisuuden perumisenkin voisi mielestäni ottaa käyttöön Norjan malliin.
Toisessa ketjussa siitä onkin jo keskusteltu: http://hommaforum.org/index.php/topic,50127.msg682294.html#msg682294
QuoteSveitsi karkottaa vakaviin rikoksiin syyllistyneet automaattisesti suoraan vankilasta RIIPPUMATTA perhesuhteista Sveitsissä tai maahanmuuttajan kotimaasta
Norja peruu maahanmuuttajille jo myönnettyjä kansalaisuuksia ja karkottaa heidät jos maahanmuuttaja syyllistyy vakaviin rikoksiin kansalaisuuden saamisen jälkeen.
Kyllä Suomen kansalaisuus on niin arvokas asia että se on ansaittava. Opiskelemalla ja työtä tekemällä sekä käyttäytymällä ihmisiksi. Hyvän sopeutumisen kruunaa kansalaisoikeudet. Miksei sitä voisi porrastaa. Jos on erityisen hyvin kunnostautunut; osaa kielen suvereenisti, tulee toimeen omillaan ja on puhdas maine; niin voisi saada kansalaisuuden jo aiemminkin.
Ehdonalaisilla tuomioilla EI taida muuten olla karenssia kansalaisuuteen eli ne rikolliset maahanmuuttajat jotka ovat saaneet vain ehdollisia tuomioita saavat suomen passin heti 5 vuoden jälkeen jos ehdollinen ei ole sillä hetkellä voimassa?
Mahmud, Klaus, Phaithun, Jalal ja Clement ovat pian iloisia suomen kansalaisia.
Kiitos kokoomuksen,keskustan,vihreiden ja RKP:n eli edellisen hallituksen pähkähulluuden.
Quote from: VH on 15.03.2011, 16:11:14
Helsingin käräjäoikeuden tuomiot raiskauksista(7kpl), törkeistä raiskauksista(1kpl), pakottamisista sukupuoliyhteyteen(2kpl) ja pakottamisista seksuaaliseen tekoon(1kpl) vuodelta 2010
pvm etunimi asia tuomio korv. uhrille
13.1 Marko raiskaus+1muu 1v10kk ehdollista 7140€
15.2 Osman raiskaus 2v6kk 8080€
24.3 Mahmud useita pak.sukup.yht+5muuta 1v2kk ehdollista 4400€
8.4 Klaus raiskaus 1v6kk ehdollista 5000€
17.6 Hussein pak. seks. tekoon+3muuta 2v2kk 3900€
28.6 Phaithun pak.sukup.yht+lapsen seks.hyv.käyttö 1v2kk ehdollista 9000€
16.9 Jalal raiskaus+lapsen seks.hyv.käyttö 1v10kk ehdollista 4200€
20.10 Abdifatah raiskaus 1v6kk 3000€
10.11 Raami törk.raiskaus 2v8kk 8500€
11.11 Clement raiskaus+1muu 30pv ehdollista
30.11 Lino raiskaus 1v6kk 5000€
Jokainen voi etunimistä ihan itse päätellä jotain...
Edit. hieman selvempään muotoon.
http://hommaforum.org/index.php/topic,43057.msg609484.html#msg609484
Quote13?§
Kansalaistamisen yleiset edellytykset
Ulkomaalaiselle myönnetään hakemuksesta Suomen kansalaisuus, jos hakemusta ratkaistaessa:
3)?hän ei ole syyllistynyt muulla kuin rikesakolla rangaistuun tekoon eikä häntä ole määrätty lähestymiskieltoon (nuhteettomuusedellytys);
Quote19?§
Nuhteettomuusedellytyksestä poikkeaminen
Ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13?§:n 1 momentin 3 kohdan estämättä, jos hakijan tilanteen kokonaisvaltaisen arvioinnin perusteella nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamiselle on perusteltu syy. Arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti:
1)?rikoksesta tai rikoksista kulunut aika;
2)?teon laatu ja teosta tuomitun rangaistuksen ankaruus; sekä
3)?onko hakija syyllistynyt toistuvasti rangaistaviin tekoihin.
Myös ulkomailla annettu tuomio voidaan ottaa arvioinnissa huomioon, jos teko, josta rangaistus on tuomittu olisi vastaavissa olosuhteissa tehtynä Suomen lain mukaan rikos.
Edellä 1 momentissa tarkoitetulle ulkomaalaiselle ei voida myöntää kansalaisuutta ennen kuin hänelle tuomittu ehdollisen vankeusrangaistuksen koeaika tai hänelle määrätty lähestymiskielto on päättynyt.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030359
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110579
En oikein käsitä, miksi näitä pykäliä on muutettu, ja miten näitä tulkitaan tulevaisuudessa. Saako joku selkoa siitä, miten 2003 ja 2011 lait eroavat toisistaan?
En tajua. Miksi ehdoin tahdoin tänne halutaan mamuja keinolla millä hyvänsä? Riittääkö kansalaisuuden saamiseksi seuraava lause: "sina kaunnis valea naine, mine rakasta sinaa paljoa"? :roll:
Kansalaisuuden saamisen "joustavuuden" lisääminen, kuten kansalaisuuden alejakelua nyt kutsutaan, sai varsin jyrkän tuomion Otakantaa.fi -palautteessa, kun kansalaisuuslakia valmisteltiin. Palaute ei vaikuutanut mihinkään eikä muuttanut mitään.
Minusta on surullista ja demokratian irvikuva, kun kansaa edustavat eivät halua kuulla suoraa ja lähes yksimielistä ohjetta. Käännän nyt riskaabelin kortin, mutta pakko on kirjoittaa se näkyville, että jos edustuksellinen demokratia tekee vastaavia ihmisten oikeustajua loukkaavia päätöksiä jatkossakin, moni muukin kuin ABB hylkää poliittisen toiminnan. Se ei ole eduksi kenellekään.
Suora demokratia olisi paikallaan.
Lainmuutoksen mukanaan tuomaa hallinnollista taakkaa voitaisiin keventää siten, että vähemmistövaltuutettu yhteistyössä imaamineuvoston kanssa suorittaisi hakijoiden esikarsinnan.
Quote from: thinkingmind on 19.08.2011, 15:58:43
Lisäksi 2 pahoinpitelyä tai 1 törkeä pahoinpitely olisivat mielestäni myös perusteltuja syitä olla myöntämättä ikinä suomen kansalaisuutta.
Varsinkin kun otetaan huomioon nämä Suomen lait, että pesäpallomailalla päähän yms. = poliisin mukaan tavallinen pahoinpitely (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011081714221039_uu.shtml), eikä edes törkeä sellainen, tapon tai murhan yrityksestä puhumattakaan.
Quote from: Outo olio on 20.08.2011, 11:03:39
Varsinkin kun otetaan huomioon nämä Suomen lait, että pesäpallomailalla päähän yms. = poliisin mukaan tavallinen pahoinpitely (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011081714221039_uu.shtml), eikä edes törkeä sellainen, tapon tai murhan yrityksestä puhumattakaan.
Off-topic: Tuosta oli jo aiemmin Hommaforumilla juttua, että esim. vasralla tai pesäpallomailalla lyöminen ei ole tappamisen yritystä, vaan pahoinpitely. Asian on linjannut korkein oikeus. HUOM! Ei poliisit tuomitse ketään. Poliisin tehtävänä on esittää syyttäjälle epäilemänsä rikos ja tekijä sekä syyttämistä tukevat näkökohdat. Syyttäjä sitten päättää, syytetäänkö vai ei, ja tuomari sitten lopulta tuomitsee tai vapauttaa syytetyn.
QuoteSuomen kansalaisuuden saaneiden määrä yli kaksinkertaistui
Suomen kansalaisuuden sai kuluvan vuoden tammi–kesäkuussa 4 554 henkilöä. Heistä 4 086 sai kansalaisuuden hakemuksen ja 468 ilmoituksen[1] perusteella. Määrä yli kaksinkertaistui edellisvuoden vastaavasta ajasta, jolloin Suomen kansalaisuus myönnettiin 2 220 henkilölle.
Myös kansalaisuutta hakeneiden määrät kasvoivat merkittävästi: kansalaisuushakemusten määrä kasvoi noin 42 prosentilla (1–6/2012: 3 708 henkilöä, 1–6/2011: 2 605), kansalaisuusilmoitusten noin 77 prosentilla (1–6/2012: 440, 1–6/2011: 248).
Kasvun taustalla syksyn lakimuutos
Hakijamäärän kasvu selittyy lähinnä 1.9.2011 voimaan tulleella kansalaisuuslain muutoksella. Tuolloin kansalaisuuden saamiseksi vaadittava asumisaika lyheni kuudesta viiteen vuoteen, mikä näkyy kansalaisuushakemusten lisääntymisenä.
Kansalaisuusilmoitusten lisääntymistä on puolestaan vauhdittanut se, että viime syyskuun alusta lähtien kaikki entiset Suomen kansalaiset ovat voineet saada kansalaisuuden takaisin ilmoituksella ilman, että heidän täytyy muuttaa Suomeen.
Lakimuutoksen ja kasvaneiden kansalaisuushakemus- ja -ilmoitusmäärien vuoksi Maahanmuuttovirasto palkkasi alkuvuodesta määräaikaista lisähenkilöstöä kansalaisuusasioiden päätöksentekoon. Tämä sekä jatkuva päätöksenteon tehostaminen kasvattivat myös kansalaisuuspäätösten määrää merkittävästi: hakemuspäätösten määrä kasvoi yli kaksinkertaiseksi ja ilmoituspäätösten määrä noin 60 prosentilla.
Venäläiset suurin ryhmä – kärkijoukossa myös yksi EU-maa
Eniten Suomen kansalaisuutta hakivat hakemuksella venäläiset (1 065 henkilöä), irakilaiset (275), virolaiset (210), somalialaiset (209) ja afganistanilaiset (182).
Kansalaisuuden hakemuksesta saaneiden joukossa oli eniten venäläisiä (1 402), virolaisia (284), somalialaisia (192), afganistanilaisia (162) ja iranilaisia (159).
Uusia kymmenen suurimman hakijaryhmän joukossa ovat Ukrainan ja Kongon demokraattisen tasavallan kansalaiset. Sekä hakijoiden että kansalaisuuden saaneiden kymmenen kärjessä ovat vuodesta toiseen myös yhden EU-valtion, Viron, kansalaiset.
Entisen kansalaisen kansalaisuusilmoituksia tekivät eniten ruotsalaiset (127), kanadalaiset (25), australialaiset (23), yhdysvaltalaiset (19) ja saksalaiset (12). Samat ryhmät olivat kärjessä myös alkuvuonna myönteisen päätöksen saaneista entisistä kansalaisista.
Suurin osa päätöksistä oli myönteisiä
Vuoden 2012 alkupuoliskolla kansalaisuushakemuksiin tehdyistä päätöksistä noin 90 prosenttia oli myönteisiä. Kansalaisuusilmoituksiin tehdyistä päätöksistä myönteisiä oli noin 91 prosenttia.
Tarkempi katsaus verkossa
Tarkempi katsaus tammi–kesäkuun 2012 kansalaisuusasioista löytyvät Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta osoitteesta www.migri.fi > Pikalinkit > Tilastot > Kansalaisuustilastot. (http://www.migri.fi/tietoa_virastosta/tilastot/kansalaisuustilastot)
Maahanmuuttovirasto (http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/suomen_kansalaisuuden_saaneiden_maara_yli_kaksinkertaistui)
Quote from: Iloveallpeople on 11.07.2012, 14:24:01
Eniten Suomen kansalaisuutta hakivat hakemuksella venäläiset (1 065 henkilöä), irakilaiset (275), virolaiset (210), somalialaiset (209) ja afganistanilaiset (182).
Kansalaisuuden hakemuksesta saaneiden joukossa oli eniten venäläisiä (1 402), virolaisia (284), somalialaisia (192), afganistanilaisia (162) ja iranilaisia (159).
Virolaiset toki ymmärtää ja suurinosa heistä integroituu helposti. Venäläisetkin myös joissain tapauksissa sopivat Suomeen, mutta loppusakki on pelkkä kuluerä.
QuoteEniten Suomen kansalaisuutta hakivat hakemuksella venäläiset (1 065 henkilöä), irakilaiset (275), virolaiset (210), somalialaiset (209) ja afganistanilaiset (182).
Kansalaisuuden hakemuksesta saaneiden joukossa oli eniten venäläisiä (1 402), virolaisia (284), somalialaisia (192), afganistanilaisia (162) ja iranilaisia (159).
337 venäläistä sai Suomen kansalaisuuden hakematta sitä?
Quote from: PahaSilmä on 11.07.2012, 16:39:59
QuoteEniten Suomen kansalaisuutta hakivat hakemuksella venäläiset (1 065 henkilöä), irakilaiset (275), virolaiset (210), somalialaiset (209) ja afganistanilaiset (182).
Kansalaisuuden hakemuksesta saaneiden joukossa oli eniten venäläisiä (1 402), virolaisia (284), somalialaisia (192), afganistanilaisia (162) ja iranilaisia (159).
337 venäläistä sai Suomen kansalaisuuden hakematta sitä?
Kunakin vuonna kansalaisuuden saaneet ja kansalaisuutta hakeneet eivät ole samoja ihmisiä (kuin ehkä osittain, mikäli byrokratia kestää alle vuoden.
Quote from: PahaSilmä on 11.07.2012, 16:39:59
QuoteEniten Suomen kansalaisuutta hakivat hakemuksella venäläiset (1 065 henkilöä), irakilaiset (275), virolaiset (210), somalialaiset (209) ja afganistanilaiset (182).
Kansalaisuuden hakemuksesta saaneiden joukossa oli eniten venäläisiä (1 402), virolaisia (284), somalialaisia (192), afganistanilaisia (162) ja iranilaisia (159).
337 venäläistä sai Suomen kansalaisuuden hakematta sitä?
Vai sama henkilö on saanut kaksi kansalaisuutta?
Persusuomalaiset ei saa mitään aikaa eduskunnassa. Kansalaisuuden saamiseksi ei edellytetä käytännössä mitään. Riittää että lojuu täällä 5 vuotta on paperit taskussa. Ei vaatimusta kielitaidosta. Ei puhdasta rikosrekisteriotetta.
Quote from: kyllästynyt on 11.07.2012, 17:16:13
Persusuomalaiset ei saa mitään aikaa eduskunnassa. Kansalaisuuden saamiseksi ei edellytetä käytännössä mitään. Riittää että lojuu täällä 5 vuotta on paperit taskussa. Ei vaatimusta kielitaidosta. Ei puhdasta rikosrekisteriotetta.
Oppositiosta on paha vaikuttaa, kun ainoa kumppani on myös pahin poliittinen kilpailija.
Katsoitteko eilen sen Suomessa 20v. asuneen Somaliaan presidentiksi aikovan naisen haastattelun? Ei osannut vastata haastattelijan äärimmäisen helpoiksi muotoilemiin kysymyksiin juuri mitenkään. Vastaili niitä näitä, kun ei ymmärtänyt kysymyksiä.
20v. maassa ja 5-vuotiaan kielitaito! Mutta hattua nostan jos lähtee, vie klaaninsa mukanaan ja pysyy poissa. Hurrah!
Quote from: kyllästynyt on 11.07.2012, 17:16:13
Persusuomalaiset ei saa mitään aikaa eduskunnassa. Kansalaisuuden saamiseksi ei edellytetä käytännössä mitään. Riittää että lojuu täällä 5 vuotta on paperit taskussa. Ei vaatimusta kielitaidosta. Ei puhdasta rikosrekisteriotetta.
Lakimuutos hyväksyttiin 19.1.2011 äänestyksessä ja se tuli voimaan 1.9.2011. Persut pääsivät eduskuntaan 17.4.2011. Jos persut vaatisivat paluuta esim 1968 kansalaisuuslakiin, mitä arvelet äänestystuloksen olevan?
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_140_2010_p.shtml (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_140_2010_p.shtml)
Hallituksen esitys laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta
jaa 157, ei 5, tyhjiä 1; poissa 36.Nuo 5 vastustajaa olivat persuja.
Muuten olen samaa mieltä kanssasi. Mielestäni kansalaisuutta ei pitäisi hakemuksesta myöntää kenellekään. Sitä joko on syntynyt suomalaiseksi tai sitten ei ole. Ei ole mitään hävettävää asua Suomessa ulkomaalaisena oleskeluluvan kanssa, jos on järkevää tekemistä.
Quote from: PahaSilmä on 11.07.2012, 16:39:59
337 venäläistä sai Suomen kansalaisuuden hakematta sitä?
He saivat sen varmaankin ilmoituksesta.
Näin saadaan ulkomaalaisten Suomessa tekemiä rikoksia vähennettyä tehokkaasti. Taitaakin olla pussin ainoa konsti.
Quote from: Faidros. on 11.07.2012, 17:31:58
Quote from: kyllästynyt on 11.07.2012, 17:16:13
Persusuomalaiset ei saa mitään aikaa eduskunnassa. Kansalaisuuden saamiseksi ei edellytetä käytännössä mitään. Riittää että lojuu täällä 5 vuotta on paperit taskussa. Ei vaatimusta kielitaidosta. Ei puhdasta rikosrekisteriotetta.
Oppositiosta on paha vaikuttaa, kun ainoa kumppani on myös pahin poliittinen kilpailija.
Katsoitteko eilen sen Suomessa 20v. asuneen Somaliaan presidentiksi aikovan naisen haastattelun? Ei osannut vastata haastattelijan äärimmäisen helpoiksi muotoilemiin kysymyksiin juuri mitenkään. Vastaili niitä näitä, kun ei ymmärtänyt kysymyksiä. 20v. maassa ja 5-vuotiaan kielitaito!
Mutta hattua nostan jos lähtee, vie klaaninsa mukanaan ja pysyy poissa. Hurrah!
Eivät edes "somalialaiset parlamentaarikot" helpolla luovu ilmaisesta elannosta jonka tyhmät vääräuskoiset valkonaamat maksavat.
http://hommaforum.org/index.php/topic,62173.0.html
Quote from: kyllästynyt on 11.07.2012, 17:16:13
Persusuomalaiset ei saa mitään aikaa eduskunnassa. Kansalaisuuden saamiseksi ei edellytetä käytännössä mitään. Riittää että lojuu täällä 5 vuotta on paperit taskussa. Ei vaatimusta kielitaidosta. Ei puhdasta rikosrekisteriotetta.
Kyllä se kielitaito edelleen vaaditaan.
http://www.infopankki.fi/fi-FI/kansalaisuus/
Mielenkiintoinen on sivulla oleva teksti "
Sinun on myös pystyttävä kertomaan suunnitelma siitä, miten sinä ja perheesi aiotte saada toimeentulonne. " Siihen kohtaan taitaa kelvata "KELA maksaa" '?
Quote from: Ksenofobi on 11.07.2012, 17:50:31
Quote from: kyllästynyt on 11.07.2012, 17:16:13
Persusuomalaiset ei saa mitään aikaa eduskunnassa. Kansalaisuuden saamiseksi ei edellytetä käytännössä mitään. Riittää että lojuu täällä 5 vuotta on paperit taskussa. Ei vaatimusta kielitaidosta. Ei puhdasta rikosrekisteriotetta.
Kyllä se kielitaito edelleen vaaditaan.
http://www.infopankki.fi/fi-FI/kansalaisuus/
Mielenkiintoinen on sivulla oleva teksti "Sinun on myös pystyttävä kertomaan suunnitelma siitä, miten sinä ja perheesi aiotte saada toimeentulonne. " Siihen taitaa kelvata "KELA maksaa" '?
Olet väärässä: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110579 (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110579)
Quote18 b § Kielitaitoedellytyksestä poikkeaminen
Ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 6 kohdan estämättä, jos:
1) hakijan Suomessa olevan, vakinaisen ja päätoimisen työn hoitaminen on kohtuuttoman vaikeaa ilman Suomen kansalaisuutta;
2) hakija on 65-vuotias tai sitä vanhempi ja hänellä on Suomessa pakolaisasema, toissijainen suojeluasema tai oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella;
3) hakija ei pysty terveydentilansa taikka aisti- tai puhevammansa vuoksi täyttämään kielitaitoedellytystä;
4) muutoin on olemassa erittäin painava syy kielitaitoedellytyksestä poikkeamiselle.
Luku- ja kirjoitustaidottoman sekä 65-vuotiaan tai sitä vanhemman hakijan osalta, jolle on myönnetty oleskelulupa muulla kuin 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla perusteella, voidaan kielitaitoedellytyksestä poiketa, jos hakija hallitsee suomen tai ruotsin kielen ymmärtämisen ja puhumisen alkeet tai on osallistunut säännöllisesti suomen tai ruotsin kielen opintoihin.
Luku- ja kirjoitustaidottomuus sekä muut 2 momentissa tarkoitetut edellytykset osoitetaan hakijan suomen tai ruotsin kielen opettajan antamalla todistuksella.
Ks. myös 19 § Nuhteettomuusedellytyksestä poikkeaminen
QuoteOlet väärässä: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110579
No voi helvetti. Siinä on pykälät sorvattu siihen malliin että kun laivan kurssi on ensin käännetty kohti jäävuorta, ruori on irroitettu ja heitetty mereen. Mitä pahaa me suomalaiset olemme tehneet, että meitä pitää näin rangaista?
Quote from: Ksenofobi on 11.07.2012, 19:10:01
QuoteOlet väärässä: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110579
No voi helvetti. Siinä on pykälät sorvattu siihen malliin että kun laivan kurssi on ensin käännetty kohti jäävuorta, ruori on irroitettu ja heitetty mereen. Mitä pahaa me suomalaiset olemme tehneet, että meitä pitää näin rangaista?
Olemme päästäneet hirviön nimeltään Demla pimeyden syövereistä.
Quote from: Ksenofobi on 11.07.2012, 19:10:01
QuoteOlet väärässä: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110579
No voi helvetti. Siinä on pykälät sorvattu siihen malliin että kun laivan kurssi on ensin käännetty kohti jäävuorta, ruori on irroitettu ja heitetty mereen. Mitä pahaa me suomalaiset olemme tehneet, että meitä pitää näin rangaista?
Keskustelua: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_139_2010_ke_p_4.shtml (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_139_2010_ke_p_4.shtml)
Itse lakialoite:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/la_5_2007_p.shtml (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/la_5_2007_p.shtml)
Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2007
Minna Sirnö /vas
Annika Lapintie /vas
Merja Kyllönen /vas QuoteKielitaidon osoittaminen on voimassa olevan lain mukaan vaikeaa ja monelle maahanmuuttajalle jopa mahdotonta, koska kielitaitovaatimus on liian korkea. Yleinen kielitutkinto ei myöskään ole kaikille maahanmuuttajille sopiva tapa suomen tai ruotsin kielen kielitaidon osoittamiseen, koska se on varsinaisesti kehitelty akateemisille oppijoille, joilla on sekä opiskelutaitoja että -kykyä ja jotka ovat tottuneet suoriutumaan kirjallisesti. Tällä hetkellä yleinen kielitutkinto-järjestelmä on kankea ja hidas, eikä siinä olla valmistauduttu tilanteeseen, jossa kansalaisuuden hakijoita on useita. Lisäksi yleisen kielitutkinnon suorittaminen on kallista suorittajalleen.
Lisää keskustelua:
QuoteMinna Sirnö /vas: Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Monelle meistä kansalaisuus on itsestäänselvyys, emmekä pohdi sitä, mikä merkitys kansalaisuudella on meille tai muille. Mutta monelle maahanmuuttajalle kansalaisuus on identiteettikysymys. Kansalaisuuden saamisessa on kysymys siitä, että samalla omaksuu myös uuden kotimaansa identiteetin. Kansalaisuudella on maahanmuuttajille myös itsetuntoa kohottava merkitys. Se tarkoittaa, että tulee hyväksytyksi uuteen yhteisöön. Ja ennen kaikkea kansalaisuus on merkki siitä, että maahanmuuttaja on sitoutunut yhteiskuntaan ja on valmis myös toimimaan siinä yhteiskunnassa.
Niinpä kansalaisuuslain ei missään tapauksessa pitäisi olla este kansalaisuuden saamiselle. Voimassa olevan kansalaisuuslain henki ei ehkä niinkään ole sitä ollut, mutta valitettavasti tulkinnat ovat monellakin tapaa sitä olleet. Nimittäin voimassa olevan kansalaisuuslain aikana muun muassa kansalaisuushakemusten kesto on ylittänyt suorastaan sietämättömät rajat. Käytännössä kansalaisuuden saamisen ehdot ovat ylittyneet useammalla vuodella siitä, mitä lakiin on kirjattu. Kansalaisuuden saaminen on Suomessa kallista. Se maksaa noin 900 euroa, kun siihen liittyy sekä kielitutkinto että hakemuksen jättäminen, ja valitettavasti nykyisin voimassa olevan lain tulkinta vaihtelee eri poliisipiireissä. Osa on tulkinnut erittäin tiukasti erityisesti juuri näitä kansalaisuuslakiin liittyviä kielitutkintovaatimuksia, mikä on nyt käytännössä tarkoittanut sitä, että kansalaisuuden saamismahdollisuudet ovat pitkälti riippuneet siitä poliisipiiristä, mistä maahanmuuttajat ovat kansalaisuutta hakeneet.
...
Kielitaito on ehkä tärkein sitoutumisen muoto, mikä maahanmuuttajalla on tullessaan jonkun yhteiskunnan jäseneksi. Tosin myönnettäköön myös se, että kielitaidoksi riittää aluksi se, että pärjää arjessa ja pärjää työyhteisössä, sillä kielitaitohan on sosiaalinen taito. Se kehittyy parhaimmillaan silloin, kun sitä on mahdollisuus käyttää. Aina välttämättä koulutus, tai edes kirjoitustaito, ei ole se ensimmäinen asia, joka maahanmuuttajan pitäisi oppia, vaan sen arjen kielenkäyttö, että selviää normaaleista arkisista asioista.
Nyt käsillä oleva hallituksen esitys ja perustuslakivaliokunnan mietintö siitä ovat toki parannuksia kielitaidon osalta monellakin tavalla, mutta valitettavasti niihin on jäänyt kaksi aukkoa, joista aikoinaan olen tehnyt lakialoitteen sekä vuonna 2003 että vuonna 2007.
Ensimmäinen koskee ihan tätä normaalia kielitaitopykälää eli taitotaso kakkosta, ja se olisi palauttanut kielitaitovaatimuksen tyydyttäväksi. On hämmentävää, että itse asiassa hallituksen esityksessä ja perustuslakivaliokunnan mietinnössä kyseinen 17 § on muutettu muilta osin niin, että siinä käytännössä on tyydyttävät taidot, paitsi juuri tämän vasta maahan muuttaneitten kannalta keskeisimmän eli kielitaitotutkinnon kohdalla. Siinä edelleen edellytetään hyviä taitoja, ja mielestäni se on ristiriidassa tämän lakipykälän muitten vaatimusten kanssa.
Toinen, mikä mielestäni hallituksen esityksestä ja perustuslakivaliokunnan mietinnöstä puuttuu, on selkeästi se, että kielitaitoa pitäisi edelleenkin olla mahdollista osoittaa muullakin tavalla kuin pelkkien tutkintojen kautta, eli työyhteisössä voisi muun muassa käydä testaaja, joka testaisi kielitaitoa.
Seuraava puute tässä laissa on mielestäni edelleenkin, perustuslakivaliokunnan käsittelyn jälkeenkin, se, että tämän lain sukupuolivaikutuksia ei vieläkään ole arvioitu. Voimassa olevan lain seurauksena on ollut valitettavasti nähtävissä se, että monissa maahanmuuttajaperheissä kotiäidit, jotka ovat tulleet perheen yhdistämisen kautta, ovat jääneet vaille kansalaisuutta, koska he eivät ole a) ensinnäkään saaneet riittävää koulutusta ja b) heitä ei tietyllä tavalla ole imaistu tähän yhteisöön ja c) tämä kielitaitovaatimuskynnys on ollut niin korkea, että kotiäiti, joka ei välttämättä pysty harjoittamaan sitä kieltä, ei ole pystynyt myöskään ylittämään kolmosen vaatimustasoa. Niinpä Suomessa, ja ihan minunkin tuttavapiirissäni, on useampia surullisia tapauksia siitä, että koko muu perhe on saanut Suomen kansalaisuuden, mutta äiti ei ole saanut kansalaisuutta juuri tämän kielitaitovaatimuksen takia. Seurauksena on ollut se, että - nykyisin kansalaisuudesta seuraa ainakin yksi merkittävä asia, nimittäin Suomen passi - koko muu perhe pystyy matkustamaan lähtömaahan Suomen kansalaisina, mutta äiti matkustaa jatkuvasti epävarmalla muukalaispassilla, jonka kohtelusta me kuitenkin tiedämme, että varsinkaan kriisialueilla se ei välttämättä ole paras mahdollinen.
Minna Sirnö (vas) nyrkin ja hellan välissä olevien, kriisialueille matkustavien, hätää ja vainoa paenneiden lukutaidottomien kaapujen asialla.
QuoteMinna Sirnö /vas: Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Monelle meistä kansalaisuus on itsestäänselvyys, emmekä pohdi sitä, mikä merkitys kansalaisuudella on meille tai muille. Mutta monelle maahanmuuttajalle kansalaisuus on identiteettikysymys. Kansalaisuuden saamisessa on kysymys siitä, että samalla omaksuu myös uuden kotimaansa identiteetin. Kansalaisuudella on maahanmuuttajille myös itsetuntoa kohottava merkitys. Se tarkoittaa, että tulee hyväksytyksi uuteen yhteisöön. Ja ennen kaikkea kansalaisuus on merkki siitä, että maahanmuuttaja on sitoutunut yhteiskuntaan ja on valmis myös toimimaan siinä yhteiskunnassa.
...ja siksipä kansalaisuuksia tulisikin jaella kuin pakusta karkkia?
Kuvitelma on vissiin taas, että jos integroituminen johtaa kansalaisuuteen, niin kansalaisuus johtaa integroitumiseen. Onx äärivasemmistolaisessa logiikassa kaikki syy-seuraus-suhteet aina kommutatiivisia? Tekeex Sirnön huushollissa laastarit haavoja?
QuoteEniten Suomen kansalaisuutta hakivat hakemuksella venäläiset (1 065 henkilöä), irakilaiset (275), virolaiset (210), somalialaiset (209) ja afganistanilaiset (182).
Kansalaisuuden hakemuksesta saaneiden joukossa oli eniten venäläisiä (1 402), virolaisia (284), somalialaisia (192), afganistanilaisia (162) ja iranilaisia (159).
Anteeksi vain suorapuheisuuteni, mutta tuota boldattua porukkaa ei tänne tarvittaisi enää yhtään lisää. Huonosti länsimaiseen yhteiskuntaan integroituvat muslimit ovat yhteiskunnallemme pelkkä taakka ja turha kuluerä, puhumattakkaan kivikautisista asenteistaan jota he tuovat mukanaan villiin pohjolaan. Rajat kiinni humanitäärisen maahanmuuton suhteen, varsinkin muslimimaista ei enää porukkaa tänne lisää. Kiitos ja näkemiin.
Quote from: Junes Lokka on 11.07.2012, 19:23:51
Quote from: Ksenofobi on 11.07.2012, 19:10:01
QuoteOlet väärässä: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110579
No voi helvetti. Siinä on pykälät sorvattu siihen malliin että kun laivan kurssi on ensin käännetty kohti jäävuorta, ruori on irroitettu ja heitetty mereen. Mitä pahaa me suomalaiset olemme tehneet, että meitä pitää näin rangaista?
Keskustelua: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_139_2010_ke_p_4.shtml (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_139_2010_ke_p_4.shtml)
Itse lakialoite:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/la_5_2007_p.shtml (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/la_5_2007_p.shtml)
Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2007
Minna Sirnö /vas
Annika Lapintie /vas
Merja Kyllönen /vas
QuoteKielitaidon osoittaminen on voimassa olevan lain mukaan vaikeaa ja monelle maahanmuuttajalle jopa mahdotonta, koska kielitaitovaatimus on liian korkea. Yleinen kielitutkinto ei myöskään ole kaikille maahanmuuttajille sopiva tapa suomen tai ruotsin kielen kielitaidon osoittamiseen, koska se on varsinaisesti kehitelty akateemisille oppijoille, joilla on sekä opiskelutaitoja että -kykyä ja jotka ovat tottuneet suoriutumaan kirjallisesti. Tällä hetkellä yleinen kielitutkinto-järjestelmä on kankea ja hidas, eikä siinä olla valmistauduttu tilanteeseen, jossa kansalaisuuden hakijoita on useita. Lisäksi yleisen kielitutkinnon suorittaminen on kallista suorittajalleen.
Lisää keskustelua:
QuoteMinna Sirnö /vas: Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Monelle meistä kansalaisuus on itsestäänselvyys, emmekä pohdi sitä, mikä merkitys kansalaisuudella on meille tai muille. Mutta monelle maahanmuuttajalle kansalaisuus on identiteettikysymys. Kansalaisuuden saamisessa on kysymys siitä, että samalla omaksuu myös uuden kotimaansa identiteetin. Kansalaisuudella on maahanmuuttajille myös itsetuntoa kohottava merkitys. Se tarkoittaa, että tulee hyväksytyksi uuteen yhteisöön. Ja ennen kaikkea kansalaisuus on merkki siitä, että maahanmuuttaja on sitoutunut yhteiskuntaan ja on valmis myös toimimaan siinä yhteiskunnassa.
Niinpä kansalaisuuslain ei missään tapauksessa pitäisi olla este kansalaisuuden saamiselle. Voimassa olevan kansalaisuuslain henki ei ehkä niinkään ole sitä ollut, mutta valitettavasti tulkinnat ovat monellakin tapaa sitä olleet. Nimittäin voimassa olevan kansalaisuuslain aikana muun muassa kansalaisuushakemusten kesto on ylittänyt suorastaan sietämättömät rajat. Käytännössä kansalaisuuden saamisen ehdot ovat ylittyneet useammalla vuodella siitä, mitä lakiin on kirjattu. Kansalaisuuden saaminen on Suomessa kallista. Se maksaa noin 900 euroa, kun siihen liittyy sekä kielitutkinto että hakemuksen jättäminen, ja valitettavasti nykyisin voimassa olevan lain tulkinta vaihtelee eri poliisipiireissä. Osa on tulkinnut erittäin tiukasti erityisesti juuri näitä kansalaisuuslakiin liittyviä kielitutkintovaatimuksia, mikä on nyt käytännössä tarkoittanut sitä, että kansalaisuuden saamismahdollisuudet ovat pitkälti riippuneet siitä poliisipiiristä, mistä maahanmuuttajat ovat kansalaisuutta hakeneet.
...
Kielitaito on ehkä tärkein sitoutumisen muoto, mikä maahanmuuttajalla on tullessaan jonkun yhteiskunnan jäseneksi. Tosin myönnettäköön myös se, että kielitaidoksi riittää aluksi se, että pärjää arjessa ja pärjää työyhteisössä, sillä kielitaitohan on sosiaalinen taito. Se kehittyy parhaimmillaan silloin, kun sitä on mahdollisuus käyttää. Aina välttämättä koulutus, tai edes kirjoitustaito, ei ole se ensimmäinen asia, joka maahanmuuttajan pitäisi oppia, vaan sen arjen kielenkäyttö, että selviää normaaleista arkisista asioista.
Nyt käsillä oleva hallituksen esitys ja perustuslakivaliokunnan mietintö siitä ovat toki parannuksia kielitaidon osalta monellakin tavalla, mutta valitettavasti niihin on jäänyt kaksi aukkoa, joista aikoinaan olen tehnyt lakialoitteen sekä vuonna 2003 että vuonna 2007.
Ensimmäinen koskee ihan tätä normaalia kielitaitopykälää eli taitotaso kakkosta, ja se olisi palauttanut kielitaitovaatimuksen tyydyttäväksi. On hämmentävää, että itse asiassa hallituksen esityksessä ja perustuslakivaliokunnan mietinnössä kyseinen 17 § on muutettu muilta osin niin, että siinä käytännössä on tyydyttävät taidot, paitsi juuri tämän vasta maahan muuttaneitten kannalta keskeisimmän eli kielitaitotutkinnon kohdalla. Siinä edelleen edellytetään hyviä taitoja, ja mielestäni se on ristiriidassa tämän lakipykälän muitten vaatimusten kanssa.
Toinen, mikä mielestäni hallituksen esityksestä ja perustuslakivaliokunnan mietinnöstä puuttuu, on selkeästi se, että kielitaitoa pitäisi edelleenkin olla mahdollista osoittaa muullakin tavalla kuin pelkkien tutkintojen kautta, eli työyhteisössä voisi muun muassa käydä testaaja, joka testaisi kielitaitoa.
Seuraava puute tässä laissa on mielestäni edelleenkin, perustuslakivaliokunnan käsittelyn jälkeenkin, se, että tämän lain sukupuolivaikutuksia ei vieläkään ole arvioitu. Voimassa olevan lain seurauksena on ollut valitettavasti nähtävissä se, että monissa maahanmuuttajaperheissä kotiäidit, jotka ovat tulleet perheen yhdistämisen kautta, ovat jääneet vaille kansalaisuutta, koska he eivät ole a) ensinnäkään saaneet riittävää koulutusta ja b) heitä ei tietyllä tavalla ole imaistu tähän yhteisöön ja c) tämä kielitaitovaatimuskynnys on ollut niin korkea, että kotiäiti, joka ei välttämättä pysty harjoittamaan sitä kieltä, ei ole pystynyt myöskään ylittämään kolmosen vaatimustasoa. Niinpä Suomessa, ja ihan minunkin tuttavapiirissäni, on useampia surullisia tapauksia siitä, että koko muu perhe on saanut Suomen kansalaisuuden, mutta äiti ei ole saanut kansalaisuutta juuri tämän kielitaitovaatimuksen takia. Seurauksena on ollut se, että - nykyisin kansalaisuudesta seuraa ainakin yksi merkittävä asia, nimittäin Suomen passi - koko muu perhe pystyy matkustamaan lähtömaahan Suomen kansalaisina, mutta äiti matkustaa jatkuvasti epävarmalla muukalaispassilla, jonka kohtelusta me kuitenkin tiedämme, että varsinkaan kriisialueilla se ei välttämättä ole paras mahdollinen.
Minna Sirnö (vas) nyrkin ja hellan välissä olevien, kriisialueille matkustavien, hätää ja vainoa paenneiden lukutaidottomien kaapujen asialla.
Onneksi maailmassa on vielä oikeudenmukaisuutta. Onneksi Minna tippui eduskunnasta ;)
Quote from: Viimeinen suomalainen on 11.07.2012, 22:24:21
Onneksi maailmassa on vielä oikeudenmukaisuutta. Onneksi Minna tippui eduskunnasta ;)
Me täällä Tampereella pystytään johonkin, Minna sekä myös Kokoomuksen edellinen ääniharava Marja Tiura pudotettiin. Toisin, kuin vaikkapa Kanki, Hölmlund, jnejne muissa vaalipiireissä. No Uudellemaalle propsit Kiljuhanhen alasampumisesta.
Kansalaisuuden saamisen helpottaminen on näköjään tosi tärkeää. Loogisena jatkumona ehdotan että maksetaan palkkio hakemuksen jättämisestä. 1000 euroa voisi olla hyvä houkutin.
Saako kansalaisuutensa luovuttaa sopivaa summaa vastaan itseään pätevämmälle hakijalle?
Mielestäni on vain yksi tapa tulla suomalaiseksi ja se ei ole maahanmuutto ja rasismista itkeminen.
http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2013/05/14/suomen-kansalaisuuden-sai-ennatyssuuri-joukko/20136815/12
Quote
Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä lähes tuplaantui viime vuonna. Runsas neljännes heistä oli Venäjän kansalaisia. Suomen kansalaisuuden sai viime vuonna 9 090 ulkomaan kansalaista, Tilastokeskus kertoo (http://www.tilastokeskus.fi/til/kans/2012/kans_2012_2013-05-14_tie_001_fi.html). Määrä lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta, jolloin kansalaisuuden sai 4 560 ihmistä.
Kansalaisuutta ei ole koskaan aiemmin itsenäisyyden aikana myönnetty yhtä suurelle määrälle ulkomaan kansalaisia.
Kansalaisuuden saaneista 1 100 oli EU-maiden kansalaisia ja 7 990 EU:n ulkopuolelta. Selvästi suurin ryhmä olivat Venäjän kansalaiset, joita oli lähes 2 500.
Somalian kansalaisia oli kansallisuuden saaneista 610 ja Viron kansalaisia 520. Neljänneksi eniten kansalaisuuksia myönnettiin afganistanilaisille. Ruotsin kansalaiset ovat aiemmin kuuluneet viiden suurimman ryhmän joukkoon, mutta nyt he olivat vasta kymmenenneksi suurin ryhmä
Ruotsin edellä olivat Irak, Iran, entinen Serbia ja Montenegro, Turkki ja entinen Sudan.
Kansalaisuuden saaneista 55 prosenttia oli miehiä. Alle 15-vuotiaiden osuus oli 28 prosenttia.
Lisää tilastoja ylläolevan linkin takaa Tilastokeskuksen sivulta. Kohokohtina mainittakoon vaikka valtava kasvu somalialaisille annetuissa Suomen kansalaisuuksissa (100->610 kpl, kasvu 510%)
Osaisiko joku katsoa tuolta miten tilanne on kehittynyt sitten vuoden 1990:
http://193.166.171.75/database/StatFin/vrm/kans/kans_fi.asp
Onnittelut kaikille uusille Suomen kansalaisille! Muistakaa kuitenkin että suomalaisuus on vain sosiaalinen konstruktio tai ainakin vaan satusetien sepitettä.
Onnea Suomi!
Olen suomalainen somalialainen (http://www.youtube.com/watch?v=hoNTT0BzRHc)
Näin ne tilastot ajanmyötä oikenee ja voidaan sanoa kuinka integraatio toimii. Täällä asuvia ulkomaan kansalaisuuden säilyttäviä taparikollisia on varmaan aika vakion kokoinen joukko. Kun taas suomen kansalaisuuden saaneiden joukko kasvaa jatkuvasti. Ajan saatossa tilastot siis oikenevat...
QuoteSuomen kansalaisuuden sai viime vuonna 9375 Suomessa vakinaisesti asunutta ulkomaiden kansalaista. Määrä on suurin itsenäisyyden aikana.
Eniten kansalaisuuksia myönnettiin viime vuonna Venäjän kansalaisille, joita oli kansalaisuuden saaneissa yli 2000. Toiseksi suurin ryhmä olivat Somalian kansalaiset.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705122200133394_u0.shtml
Kokonaismäärä on jo aika korkea suomalaisten omaan syntyvyyteen verrattuna. Kakkosena listalla ketkä muutakaan kuin somalit. Muut pohjois-afrikkalaiset ja lähi-idän ihmeet varmaan aika lähellä kärkeä myös.
Kaikkialla Euroopassa uuden asuinmaan kansalaisuuden hankkimisessa innokkaimpia ovat Euroopan ulkopuolisista kehitysmaista kotoisin olevat ihmiset. Länsimaalaiset eivät ole kansalaisuudesta kiinnostuneet vaikka olisivat vuosia asuneet toisessa maassa. Heille ei ole hyötyä vaihtaa kansalaisuutta.
QuoteKansalaisuuden saaneet top 10
1. Venäläiset (2 028)
2. Somalialaiset (1 066)
3. Irakilaiset (534)
4. Virolaiset (459)
5. Afganistanilaiset (376)
6. Turkkilaiset (264)
7. Vietnamilaiset (225)
8. Iranilaiset (222)
9. Ruotsalaiset (206)
10. Intialaiset/ thaimaalaiset (193)
http://yle.fi/uutiset/3-9608887
QuoteSuomen kansalaisuuden saaneita ennätysmäärä vuonna 2016
Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2016 aikana 9 375 Suomessa vakinaisesti asunutta ulkomaiden kansalaista. Määrä on suurin itsenäisyyden aikana. Suomen kansalaisuuksia myönnettiin 1 454 enemmän kuin vuonna 2015.
Venäjän kansalaisille eniten Suomen kansalaisuuksia
Vuonna 2016 Suomen kansalaisuuksia myönnettiin selvästi eniten Venäjän kansalaisille, joita oli kansalaisuuden saaneissa 2 028. Määrä oli 300 enemmän kuin vuotta aiemmin. Toiseksi suurin ryhmä Suomen kansalaisuuden saaneissa olivat Somalian kansalaiset, joiden määrä oli 1 066. Kolmanneksi eniten Suomen kansalaisuuksia myönnettiin Irakin kansalaisille (534) ja neljänneksi eniten Viron kansalaisille (459).
...
lähde (http://www.stat.fi/til/kans/2016/kans_2016_2017-05-12_tie_001_fi.html)
Ja tästä lahin nuo tilastoidaan rikostilastoissa suomalaisiksi.
Ainoastaan suomessa on mahdollista saada kansalaisuus vetelehtimisen perusteella ja kieltä osaamatta. Riittää että loiot veronmaksajien rahoilla muuteman vuoden. On se kele kun tähänkään ei saada mitään tehtyä.
Quote from: RP on 12.05.2017, 11:22:12
QuoteKansalaisuuden saaneet top 10
1. Venäläiset (2 028)
2. Somalialaiset (1 066)
3. Irakilaiset (534)
4. Virolaiset (459)
5. Afganistanilaiset (376)
6. Turkkilaiset (264)
7. Vietnamilaiset (225)
8. Iranilaiset (222)
9. Ruotsalaiset (206)
10. Intialaiset/ thaimaalaiset (193)
http://yle.fi/uutiset/3-9608887
Listassa parituhatta potentiaalista"suomalaista" joiden ansiosta joudutaan anomaan viisumeita moneen maahan muutaman vuoden päästä :facepalm:
Migri ottaa kansalaisuusarvioinnissa huomioon hakijan rikokset vähintään viiden vuoden takaiselta ajalta. Alarajana ovat sellaiset rikokset, joista on tuomittu vähintään 30 päiväsakkoa.
Kansalaisuushakemusten määrän ennustetaan kasvavan ensi vuonna, kun syksyllä 2015 Suomeen tunkeutuneet läpsyt voivat alkaa hakea kansalaisuutta, jos ovat saaneet myönteisen turvapaikkapäätöksen...
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/jo-sakkorikos-voi-hidastaa-suomen-kansalaisuutta-toivovan-haaveita-vuosilla-migri-varautuu-kansalaisuushakemusten-sumaan/785179/ (17.2.2018)
QuoteJo sakkorikos voi hidastaa Suomen kansalaisuutta toivovan haaveita vuosilla – Migri varautuu kansalaisuushakemusten sumaan
Suomen kansalaisuutta haluavan henkilön tekemät rikokset voivat vaikuttaa vuosienkin jälkeen siihen, voidaanko tälle myöntää kansalaisuus.
Maahanmuuttovirasto eli Migri on linjannut joulukuussa päivitetyssä sisäisessä ohjeessaan, että se ottaa kansalaisuusarvioinnissa huomioon hakijan rikokset vähintään viiden vuoden takaiselta ajalta. Migrin arvioinnin alarajana ovat sellaiset rikokset, joista on tuomittu vähintään 30 päiväsakkoa.
– Lähtökohtana meillä ovat lainvoimaiset rangaistukset, kertoo Migrin kansalaisuusyksikön tulosalueen johtaja Anu Soramäki Lännen Medialle.
Linjaus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi rattijuopumus voi vaikeuttaa kansalaisuuden saamista. Tilastokeskuksen mukaan rattijuopumuksesta viime vuosina määrätty keskimääräinen sakkorangaistus on noin 50 päiväsakkoa.
Soramäki toteaa, että jokainen kansalaisuushakemus arvioidaan tapauskohtaisesti.
Rikoksen laatu ja tuomion pituus vaikuttavat
Nuoriso-, valvonta- ja yhdyskuntarangaistukseen, yhdyskuntapalveluun tai ehdolliseen vankeuteen tuomittujen teot voidaan huomioida vielä viittä vuotta pidemmältä ajalta. Lännen Median Migriltä pyytämän ohjeen mukaan vaikutusta on myös sillä, kuinka monesta rikoksesta hakija on tuomittu.
Soramäki kertoo, että joulukuisesta päivityksestä huolimatta Migri on noudattanut päätöksissään samoja linjauksia useita vuosia.
(...)
Migri varautuu hakemusruuhkaan
Maahanmuuttovirasto arvioi kansalaisuushakemusten määrän kasvavan jo ensi vuonna.
Taustalla on Soramäen mukaan Suomeen loppuvuonna 2015 saapunut poikkeuksellisen suuri turvapaikanhakijamäärä. Joissain tapauksissa kansalaisuuteen vaadittava asumisaika voi olla viiden vuoden sijaan neljä vuotta, ja myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneille neljän vuoden minimi täyttyy tällöin syksyllä 2019.
Neljän vuoden minimiaikaa sovelletaan, jos oleskelulupa on esimerkiksi saatu niin sanotun toissijaisen suojelun perusteella. Yli 28 000 ihmistä haki Suomesta elo–joulukuussa 2015 turvapaikkaa. Vuonna 2016 myönteisiä turvapaikkapäätöksiä tehtiin runsaat 7 700. Kansalaisuutta hakevien määrästä ei Migrissä ole vielä arviota.
(...)
Toivon mukaan kansalaiselta vaaditaan suomen tai ruotsin kielen taitoa niin ettei joudu virallisissa paikoissa asioinnissa käyttämään tulkkia. Tai oikeastaan kansalaisille ei tulisi tarjota ilmaista tulkkauspalvelua, eikä myöskään millään tavalla veronmaksajien kustantamaa.
Kansalaisuuden saannissa ehtona pitäisi olla kielikoe, jonkin säädetyn työssäoloajan täyttyminen, ja näköjään rikoshistoriaa jo katsotaan. Pelottaa kyllä, että aivan uskomattomia torspoja saa ikuisen kela-oikeuden ja välttyy palautukselta ensi vuonna.