QuoteSillanrakentajat
Monikulttuuristuvassa Suomessa opettajilla on yhä enemmän mahdollisuuksia kasvaa sillanrakentajiksi. Monikulttuurinen opettajankoulutus sammuttaa yhden ainoan totuuden ja sytyttää uskallusta katsoa asioita eri näkökulmista.
Oikeudenmukaisuus. Monimuotoisuus. Rohkeus. Vastavuoroisuus.
Tällaisilla sanoilla luonnehtivat kulttuurien virkeää yhteiseloa Helsingin yliopiston monikulttuurisuuskasvattajat.
Opettajankouluttajat Heini Paavola ja Mirja Talib, vastavalmistunut opettaja Anu Laaksonen ja monikulttuurisuuskasvatuksen professori Fred Dervin seisovat Siltavuorenpenkereellä. Jyhkeät kalliot pudottautuvat veteen, joka erottaa Kruununhaan Hakaniemestä. Liikenne soljuu Pitkääsiltaa pitkin molempiin suuntiin.
Monikulttuurisuudessakin on kyse kuiluista ja kuopista sekä silloista, joita niiden välille rakennetaan.
Siltoja pitkin pitää kuitenkin myös kulkea. Ei riitä, että erilaiset ihmisryhmät elävät samassa maassa. Ymmärryksen lisääntyminen vaatii kohtaamisia, ja näihin kohtaamisiin monikulttuurisuuskasvatus ohjaa ja innostaa.
...
Viime syksynä luotiin uusi vakituinen toimi yliopistonlehtorille, jonka tehtäväalueeksi määriteltiin monikulttuurisuuskasvatus. Toimeen valittu, esiopetuksen alalta väitellyt Heini Paavola iloitsee siitä, että tästä syksystä alkaen luokanopettaja- ja lastentarhanopettajakoulutukseen sisältyy aimo annos pakollisia monikulttuurisuusopintoja.
...
Nainen, mies. Hetero, homo. Musta, valkoinen. Köyhä, rikas. Nuori, vanha. Vaikka eroja ihmisten välillä piisaa, yhtäläisyyksiä löytyy silti enemmän – onhan kyse sentään samasta lajista. Erilaisen ulkokuoren alta löytyvät yhteiset tunteet ja toiveet.
Miten kohtaan itsestäni erilaisen ihmisen? Huomaanko kohtelevani joitakin ihmisiä eri tavalla kuin joitakin toisia? Koulutus on tila ja aika, jossa opettajaopiskelija pannaan katsomaan peiliin.
Maahanmuuttajalasten opettaja tarvitsee joustavuutta viilata toimintatapojaan. Myös tietojen laventaminen eri kulttuureista on tärkeää.
...
Tyhmä, pihalla, ulkopuolinen. Maahanmuuttajan pahalta tuntuvaa kokemusta on helpompi ymmärtää, jos on itse kokenut samaa. Monikulttuuriseen opettajankoulutukseen onkin vuosien mittaan hakeutunut monia pitkään ulkomailla asuneita sekä uskonnollisiin tai seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvia.
...
Talib, Laaksonen, Dervin ja Paavola seisovat Siltavuorenpenkereellä ja katsovat eri suuntiin.
Jossain Helsinki muuttuu Espooksi, Suomi Ruotsiksi, Eurooppa Afrikaksi, mutta rajoja ei ole piirretty maankuoreen. Rajat eivät ole todellisuutta, vaikka niitä kovasti rakastetaankin – myös mitä koulutukseen tulee.
...
Koko juttu: Opettaja -lehti (http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2012_36/172272.htm)
"Monikulttuurinen opettajankoulutus sammuttaa pönkittää ja vahvistaa yhden ainoan totuuden ja sytyttää vähentää uskallusta katsoa asioita eri näkökulmista."
Melkoisen lapsellinen artikkeli... "rajoja ei ole piirretty maankuoreen". Really? :o
Juttelin taas sen yhden Ruotsista paluumuuttaneen ystäväni kanssa, ja sama kehitys on näköjään edessä meidän yhteiskunnassamme mikä Ruotsin on jo tuhonnut (ystäväni mukaan, enkä tohdi vastaan väittää sillä hän on asunut siellä koko ikänsä).
"Monikulttuurisuuskasvatuksen professori"? Höpsismin lisensiaatti, sanon minä.
Eihän tuossa jutussa oikein sanota mitään muuta kuin itsestäänselvyyksiä. Paitsi ei tietenkään sitä, että monikulttuurisuus, kuten mikä tahansa muukin inhimillinen toiminta, aiheuttaa väistämättä ristiriitoja.
Esimerkiksi Nikopolin blogia lukiessa käy ilmi, etteivät nämä konfliktit ole mikään pikkujuttu, vaan yhteiskuntaan läpikotaisin ja kaikilla tasoilla vaikuttava asia. Jotenkin vain tuntuu siltä, että yhteiskunnassamme monikulttuurisuuden haitoista puhuminen pyritään tukahduttamaan ennalta, ikään kuin käärimällä aiheen ympärille lämmin ja pehmeä sanahöttöinen peitto, jonka sisällä sitten voi itse kukin rimpuilla miten mielii, ja saa suuhunsa lisää höttöä, kuten "moniammatillinen tuki", "voimaannuttaminen", ja mitä näitä nyt onkaan.
QuoteJossain Helsinki muuttuu Espooksi, Suomi Ruotsiksi, Eurooppa Afrikaksi, mutta rajoja ei ole piirretty maankuoreen. Rajat eivät ole todellisuutta, vaikka niitä kovasti rakastetaankin – myös mitä koulutukseen tulee.
Luojan kiitos, rajat OVAT ainakin vielä todellisuutta.
Hyväksyn rajojen häivyttämisen koulutuksessa, jos se johtaa kaikkien samanarvoiseen kohteluun, Suomen kontekstissa.
Käsittämätöntä unelmahöttöä. Lapsellinen, yltiöpäinen ja kritiikitön maailmanparannus-humanismi on absurdia. Uskovatko he itsekkään järjettömään jargoniinsa?
Quotetästä syksystä alkaen luokanopettaja- ja lastentarhanopettajakoulutukseen sisältyy aimo annos pakollisia monikulttuurisuusopintoja.
Tunnen olevani
QuoteTyhmä, pihalla, ulkopuolinen.
:facepalm:
Johan meillä oli 90-luvulla yksittäisiä 'konsultteja', jotka opastivat suomalaisten firmojen miehiä aasialaisille tavoille kun sinne mentiin tekemään pisnestä. Ne, ketkä sitä tarvitsivat, saivat. Ei silloin tunnettu noita hölmöjä nimiä tai termejä (arvoa näennäislisääviä titteleitä) monikulttuurisuuskonsuleita tai suvaitsevaisuusadvokaatteja. Paskat, silloin se touhu ei ollut instituutioiden pakottamaa ja hyvä niin. Muistan aina kun isäni kanssa Mersulla tultiin etelästä ja isä sanoi espanjan rajamiehille katse jonnekin horisonttiin päin, lähtiessä merrsiii.
Opettajankoulutuksen valinnoissa kokeillaan tänä vuonna rotusyrjintää. Valkoiseen rotuun kuuluvilta näköjään vaaditaan muita korkeampia pisteitä sisäänpääsyyn.
QuoteHankkeen johtaja, Turun yliopiston tiedekuntapäällikkö Anu Warinowski arvioi, että valtakunnallinen soveltuvuuskoe parantaa opiskelijoiden yhdenmukaista arviointia.
Sukupuoli ei ole arviointikriteeri, mutta kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvä osaaminen on yksi asioista, jota voidaan arvioida soveltuvuuskokeessa. Toivomme moninaisia hakijoita, sanoo Warinowski.
https://www.ksml.fi/kotimaa/Opettajankoulutukseen-hakeville-on-t%C3%A4n%C3%A4-vuonna-ensimm%C3%A4ist%C3%A4-kertaa-yhteinen-soveltuvuuskoe-%E2%80%93-%E2%80%9CSukupuoli-ei-ole-arviointikriteeri%E2%80%9D/1519231
^Hmm... soveltuvuuskoevaiheessa, eli mitä tämä tulee lopulta tarkoittamaan käytännössä?
Paperihakuvaiheessa kulttuurinen moninaisuus ei vielä vaikuta, mutta kyseinen teema tulee mukaan soveltuvuuskokeissa.
Selkokielellä tämä voinee tarkoittaa lähes mitä tahansa, tietäisikö joku enemmän? Miten kulttuurisen moninaisuuden osaamista tullaan mittaamaan opettajakoulutuksen valintaprosessin soveltuvuuskokeissa?
No, selkokielellä naamakertoimen mittaaminen.
Quote– Opetusalalla hakijoiden soveltuvuuden arvioiminen on erittäin tärkeää oppijoiden kannalta. Monet opettajankoulutukset ovat suosituimpien hakukohteiden joukossa, jolloin suuresta joukosta on mahdollista valita potentiaalisimmat. Kyse onkin koulutettavuuden arvioimisesta, ei valmiista tiedoista, taidoista tai ominaisuuksista, kertoo OVET-hankkeen johtaja Anu Warinowski.
https://www.ulapland.fi/news/Yliopistojen-opettajankoulutukset-siirtyvat-yhteisvalintaan-vuonna-2020/38013/348613ca-0a49-44dc-b400-b87781897549
Painotan sanaa "koulutettavuus". Ei kyseenalaistamista tai muutenkaan ikäviä kysymyksiä.... mistään.
Quote from: Titus on 01.03.2020, 13:05:48
No, selkokielellä naamakertoimen mittaaminen.
Quote– Opetusalalla hakijoiden soveltuvuuden arvioiminen on erittäin tärkeää oppijoiden kannalta. Monet opettajankoulutukset ovat suosituimpien hakukohteiden joukossa, jolloin suuresta joukosta on mahdollista valita potentiaalisimmat. Kyse onkin koulutettavuuden arvioimisesta, ei valmiista tiedoista, taidoista tai ominaisuuksista, kertoo OVET-hankkeen johtaja Anu Warinowski.
https://www.ulapland.fi/news/Yliopistojen-opettajankoulutukset-siirtyvat-yhteisvalintaan-vuonna-2020/38013/348613ca-0a49-44dc-b400-b87781897549
Painotan sanaa "koulutettavuus". Ei kyseenalaistamista tai muutenkaan ikäviä kysymyksiä.... mistään.
Taitaa olla myös sen verran subjektiivinen käsite, ettei vajaan koulutettavuuden vuoksi raakatuksi joutuneella hakijalla ole (käytännössä) mahdollisuutta hakea oikaisua, kuten traditionaalisesti pisteytetyissä pääsykokeissa.
Meillä yläasteella historian opettaja sanoi että hänen tehtävänään on tarjota tietoa mutta samalla opettaa olemaan kriittinen koska lähde josta tietoa saadaan voi aina olla väärässä. Ei taida nykyisin enää paljon tuollaista kuulla opettajalta vaan kirjoitettu sana on oikea.
^ Tuo on oikein. Minunkaan tekstini eivät ole kiveen hakattuja totuuksia, niitä sopii ja pitää arvioida.
Yle on jo hakannut itsensä totuudenpuhujaksi, vihreät kertovat mitä pitää kertoa. Ja kansa lukee ja kansa uskoo, koska hanasta tulee edelleen vettä ja huoltoasemilta saa bensiiniä. Kaikki hyvin, puoli yhdeksän uutiset, lauantaina römpsää ja sitä rataa.
Tiedonvälitys ylipäätään on niin suuressa kriisissä, ettei ole ennen nähty. Minäkin voisin perustaa uutiskanavan nettiin, ihan mitä tahansa asiaa julistamaan. Iso G hoitaa käännökset ihan mille kielelle tahansa.
Tämä maa sortuu siihen, että kumarretaan loputtomiin. Ei sillä todellakaan ole mitään väliä, että "mitähän ne meistä ajattelevat?" Ajatelkoot mitä huvittaa. Suomella ei ole mahdollisuuksia seistä tulppana vyöryn päälle, sen verran sieltä on pönkeämässä täysin kouluttamatonta vuohipaimenta. Suomella olisi, SIIS OLISI, mahdollista noudattaa Dublinin sopimusta.
Tanskan rajatarkistukset ovat ilmeisesti edelleen voimassa? Jos, niin hyvä. Rakas länsinaapurimme jos päästää vyöryn läpi, niin putki on valmiiksi suunniteltuna.
Ihan oikeasti, voisivatko valtiot maailmassa harkita laittavansa asiat kuntoon? Loputon aivoinsinööriastronauttien floodaus ei ihan vaikuta kestävän kehityksen periaatteen mukaiselta jutulta.
Ja aloitettaisko se asioiden oikaisu ihan omasta maasta? Rajat kiinni, asiat kuntoon. Käydään sitten ovella kysymäsdä että "mitä asiaa?" jos joku kolkuttaa.