QuoteMokutettua opiskelija-asuntopolitiikkaa
22.8.2012 12:14 J. Sakari Hankamäki
Opiskelijoiden asuntotilanne on joka vuosi entistäkin synkempi johtuen ulkomailta tulvivien opiskelijoiden paisuvasta määrästä. Monet suomalaiset opiskelijat joutuvat jonottamaan asuntoa vuosia, ja kadulla sekä toisten nurkissa asuminen on pysyvää.
Helsingin Sanomat kertoi juuri, että Jätkäsaareen ja Kalasatamaan valmistuu uusia Hoas-taloja, joihin saadaan paikat noin puolelle tuhannelle opiskelijalle. Asunnot on kuitenkin pilattu yhteiskeittiöillä, joita käyttää kymmenkunta asukasta, vaikka kylpyhuoneet onkin rakennettu asuntoihin yksityisiksi.
Onkin kysyttävä, minkä vuoksi rakennetaan tätä "yhteisöllisyyttä", eli opiskelijoita pakotetaan pakkososiaalisuuteen, vaikka kukaan ei sitä halua!
Miksi opiskelijoille ei rakenneta samanlaisia kunnon asuntoja kuin muillekin ihmisille? Minkä vuoksi opiskelijoiden pitäisi kärsiä "yhteiskeittiöistä", kun kukaan (edes samanikäinen) ei-opiskelija ei sellaiseen suostuisi?
Kustannussäästö yhteiskeittiöistä on mitätön, kun jääkaapit ja kylpyhuoneet kuitenkin rakennetaan jokaiseen soluasuntoon. Taitavat olla Hoasin arkkitehdit ja tilaajat näitä 60- ja 70-luvun kommunisteja, sosialisteja ja vihreitä, joilla on jokin persoonallisuushäiriöistä johtuva sisäinen pakko rakennuttaa jokaiseen asumismuotoon sitä "sosiaalisuutta", vaikka kukaan ei sitä kaipaa myöskään tavallisissa kerros- ja rivitaloissa.
Mokuttajia he joka tapauksessa ovat, sillä he rakentavat monikulttuurisuutta ihan betonista ja pakottavat ihmiset tilallisilla ratkaisuilla yhteen. Lopulta myös suomalaisten on haisteltava afrikkalaisten maahanmuuttajien suitsukkeita ja jauhettava halal-lihaa siellä somalialaisen sosialismin vertauskuvassa, yhteiskeittiössä, jossa rähjäisyyttä riittää kuin arabialaisella torilla.
Siinä meni taas kalliit rakentamiskustannukset hukkaan. Tulevaisuudessa jouduttaneen asentaamaan omat keittiöt vesijohtoineen ja viemäreineen, jotka vedetään sieltä kylppärin puolelta. Ja hintaa tulee.
Helsingin Sanomien jutusta puuttui taaskin maahanmuuttokriittinen näkökulma kokonaan. Lehden mukaan jo kolmannes kaikista Hoasin asunnonhakijoista on ulkomaalaisia! He siis hyödyntävät Suomen valtion tuella rakennetun asuntokannan suomalaisten opiskelijoiden valmistuessa, kyllästyessä jonottamaan tai joutuessa hakeutumaan kalliisiin markkinavuokraisiin asuntoihin. Ulkomaalaisten suuri osuus kaikista hakijoista voi selittyä myös siten, että kaikki ulkomaalaiset eivät ole opiskelijoita vaan "opiskelijoita". Jos taas kolmannes hakijoista on todellakin oikeita opiskelijoita, heitä on siinä tapauksessa maassamme liikaa.
Jutun yleisökommenteista käy ilmi, että kulttuurikonfliktit eskaloituvat yhteiskeittiöissä. Tämä ei ole ihme, sillä ne kärjistyvät tavallisten taloyhtiöiden porraskäytävissä ja yleisissä tiloissakin ulkomaalaisten käyttäessä yhteisiä tiloja ominaan, melutessa, rymytessä, töhriessä ja "tuulettaessaan" huoneistoja rappukäytäviin.
On myös kysyttävä, miksi suomalaisten veronmaksajien kustannuksella tehdään ylipäänsä yhtään asuntoa ulkomaalaisille? Suomessa on jo nyt kaksi kertaa enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita kuin Suomesta on ulkomailla. Vaihtosuhde on vääristynyt. Suuri ongelma tämä on yliopistoissa, joissa vihervasemmistolainen hallinto ja rehtoraatti ovat asettaneet oikein tavoitteeksi, että vähintään 15 prosenttia kaikista opiskelupaikoista ja toimintaresursseista annettaisiin lahjaksi ulkomaalaisille, vaikka he eivät olekaan suomalaisia millään tavalla pätevämpiä saati oikeutetumpia nauttimaan valtiorahoitteisen yliopiston suojelua.
Parhaat asunnot Jätkäsaaresta ja Kalasatamasta sekä muista uusista kohteista vievät nykyään muslimit ja muut ulkomaalaiset, jotka lisääntyvät vailla mitään rajaa. Heille annetaan ne kattohuoneistojen 200 neliön luksuslukaalit, jotka on rakennettu vain siksi, että saadaan keskineliömäärä nostetuksi vihreiden penäämään 75:een. Suomalaisilla ihmisillä lasten hankintaan ei ole enää varaa sosiaalitoimen tukiessa paremmin ulkomailta tulevia kuin suomalaisia.
Tyypillistä on, että työttömäksi joutuva suomalainen ei saa sosiaalitoimelta mitään, jos on vähänkin varallisuutta, kuten autonromu, mutta mamut ovat yleensä vailla kaikkea varallisuutta ollessaan pakolaisia. Siksi he täyttävät sosialistien laatimien toimeentulotukinormien ihanteet täydellisesti, ja kunta sekä valtio antavat heille kaiken.
Ja vihervasemmistolainen HYY penää vain lisää ulkomaalaisia Suomeen, vaikka kaikki mitä heille annetaan, on suomalaisilta opiskelijoilta itseltään pois.
Julkisilla varoilla tuetut opiskelija-asunnot pitää antaa vain Suomen kansalaisille!
En tietenkään vastusta tasokkaiden opiskelija-asuntojen rakentamista myös kaupunkien keskeisille paikoille. Päinvastoin. Kannatan sitä, sillä suomalaiset opiskelijat tekevät tärkeää työtä kehittäessään itseään ja suomalaista yhteiskuntaa toisin kuin ulkomaalaiset, jotka käyvät täällä vain riistämässä maamme koulutusresursseja ja viedäkseen ne seuraavaan kohdemaahansa.
Lisäksi kannatan koko sairaan asuntopolitiikan uudistamista tavalla, josta olen kirjoittanut asuntopoliittisessa ohjelmassani.
Suomalaista asuntopolitiikkaa pitäisi hoitaa kokonaisuutena paljon paremmin. Omakustannuspohjaisissa yhtiöissä, kuten Stadin asunnoilla ja Hoasilla keskineliövuokra on vain 10 euron luokkaa ja hintahuiputkin ovat vain 16 euroa neliöltä. Markkinavuokriin vertaamalla havaitaan, miten häikäilemätöntä bisnestä yksityiset vuokra-asuntokeinottelijat tekevät, kun vuokrien hintasääntelyä ei ole palautettu lakiin.
http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/114744-opiskelijoiden-asuntokurjuus-kuumenee
Uutinen johon blogisti viittaa:
QuoteUudet kerrostalot lieventävät Hoasin hakuruuhkaa
Noin 500 opiskelijaa saa syksyllä asunnon Jätkäsaareen ja Kalasatamaan valmistuvista kerrostaloista. Välimerenkadun nelitornisessa asuinkiinteistössä kokeillaan uutta asumismuotoa.
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön (Hoas) lähes 350 uuteen asuntoon muuttaa ensimmäiset asukkaat syys–marraskuun aikana. Kalasatamaan ja Jätkäsaareen valmistuvat kerrostalot vähentävät asuntojonossa odottavien 6?300 opiskelijan määrää noin puolellatuhannella.
Hoasin asiakkuuspäällikkö Liina Länsiluoto kertoo, että opiskelijat pääsevät muuttamaan Jätkäsaaren Välimerenkadulle syys–marraskuun aikana ja Kalasataman Arielinkadulle lokakuun aikana.
Jätkäsaaren kiinteistö muodostuu neljästä kahdeksankerroksisesta tornista. Yhteen niistä on suunniteltu täysin uudenlainen asumismuoto. Kimppayksiö on jääkaapilla ja kylpyhuoneella varustettu yksinasuttava huone. Keittiö jaetaan 11–12 huoneiston kesken.
–?Yksityisyyden kannalta omaa jääkaappia ja kylpyhuonetta pidetään tärkeänä, mutta yhteinen keittiö rohkaisee yhteisöllisyyteen, Länsiluoto selventää asumismuodon tausta-ajatusta.
Kimppayksiöiden lisäksi Välimerenkadulla aloitetaan toinenkin kokeiluluontoinen hanke. Aiemmin vain vaihto-opiskelijoille suunnattuja kalustettuja asuntoja aiotaan tarjota myös tutkinto-opiskelijoille.
–?Pyrimme vastaamaan asunnonhakijoiden tarpeisiin. Kolmasosa hakijoistamme on kansainvälisiä opiskelijoita. Katsomme, millainen asuntojen kysyntä on. Hintataso on uusissa kohteissa muutenkin korkeampi, Länsiluoto pohtii.
Jätkäsaaren uusien asuntojen neliöhinta on 16 euroa, kun Hoasin kohteiden keskivuokra on 10,79 euroa neliömetriltä.
Pitkät jonot
Asunnot tarjotaan normaalien asukasvalintakriteerien mukaan. Elokuussa omaa kotia odotti 6?300 opiskelijaa. Länsiluodon mukaan hakijoiden määrä ei tule syksyllä kipuamaan seuraavalle tuhatluvulle, mihin kesän lukemat aluksi viittasivat.
–?Jonot ovat viiden vuoden aikana kasvaneet huimasti. Se johtuu osittain taloustilanteesta ja kansainvälisten opiskelijoiden määrän lisääntymisestä. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että jäämme hieman viime vuoden 6?900 asunnonhakijasta.
Hoas rakentaa keskimäärin 200 vuokra-asuntoa joka vuosi. Seuraava 88 asunnon talo valmistuu syksyllä 2013 Espoon keskukseen.
Sofia Anton, Vartti
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/uudet_kerrostalot_lieventavat_hoasin_hakuruuhkaa/?ref=tf_iOKboksi_news_p3
Mitenkäs minä muistan että viime vuosituhannen lopulla, jolloin hain HOASin opiskelija-asuntoon niin minulle kerrottiin että ei ole kämppää sulle nyt ja että ulkomaalaiset vaihto-opiskelijat menee edelle.
Onneksi kaveri suostui majoittamaan nurkkiinsa joksikin aikaa niin pääsin sitten aloittamaan opiskelut eikä tarvinnut satojen kilometrien päästä matkustaa (millä rahalla) joka päivä. Tottahan on tietenkin että ulkomaalaisilla vaihto-opiskelijoilla tuskin on edes niitä majoitusta mahdollisesti tarjoavia kavereitakaan. Mutta jos ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on aina vaan kasvussa ja heidät sijoitetaan tässäkin kotimaisten edelle niin ei tästä mitään hyvää seuraa. Alkaa opiskelustakin kohta tulla rahakkaiden hommaa.
Ja ei minua häirinnyt silloin kimppakeittiö. Meillä oli myös kaksi vaivaista WC:tä eikä mitään omia vessoja joka huoneessa. Oli jopa ulkomaalainenkin asumassa viiden hengen solukämpässämme. Ongelmia aiheutti kuitenkin viherpiiperöisiä arvoja harjoittava henkilö, joka jätti tiskinsä mätänemään ruuantähteineen keittiön lavuaariin ja muutenkin harjoitti erinäisten eliöiden luonnollista kasvatusta sekä vessassa että omassa huoneessaan (haju, se haju!).
Olen itse vähemmän menestyksekkään AMK-opiskelun aikana asunut opiskelijasolussa, ja nyt ei helkkari tulisi mieleenkään mennä moiseen loukkoon asustamaan paitsi äärimmäisessä hädässä. Omiin kämppiksiin lukeutui mm. eräs jostakin Afrikan maasta kotoisin oleva heebo joka ei osannut edes hehkulamppua vaihtaa vaan poltteli pitkin huonetta ja vessaa kynttilöitä ja majoitti kämpässä milloin mitäkin hyvänpäiväntuttuja. Tuohon kun lisäsi vielä kantasuomalaiset jazztupakkahipit naapurikämpässä, muutaman soittoharjoituksia keskellä yötä pitäneen musaharrastajan ja pari hyvää vauhtia alkoholisoitumassa ollutta "opiskelijaa"niin meno oli vallan railakasta.
Sain silloin kämpän parin kuukauden jonotuksen jälkeen vaikka asuin ennen opiskeluja vanhempien nurkissa Helsingissä, oli vielä puolen kilsan päässä silloisesta koulusta.
Suhtautumiseni Hankamäen vuodatukseen on kaksijakoinen. Kun vielä asuin solukämpissä Otaniemessä (tästä on hieman aikaa...), ongelmat olivat melkoisen mietoja. Pilviveikkoihin en muista törmänneeni omassa soluelämisessä koskaan, eikä yhteiskeittiö ollut mitään suurta helvettiä. Tämä kaikki edellytti kuitenkin vahvaa yhteisöllisyyttä, jota ehkä auttoi se, että (myös) vaihto-opiskelijoilla oli ihan oikeasti kriteereitä. Tämän seurauksena jengi oli länsimaalaisia, kiinalaisia ja ehkä pari turkkilaista kaveria päälle. Kiinalaiset olivat pikemminkin hassuja kuin raivostuttavia, ja muutamat niistä lähtivät oikeasti soluelämään mukaan. Ja tässä soluelämässä rakennettiin oikeasti tuopin ja turinan ääressä verkostoja, joita ilman monen homman hoitaminen jälkikäteen olisi aivan turhan hankalaa.
Voin uskoa, että nykypolitiikka on älytöntä. Siitä en kuitenkaan tällä hetkellä konkreettisesti tiedä, enkä koskaan ole myöskään aikaani viettänyt opiskelija-asunnoissa, joihin olisi päässyt ilman TKK-opiskelupaikkaa. Nykyään niitä Otaniemen suuria soluasuntoja kuulemma remontoidaan räjäyttämällä talojen sisukset kokonaan ja rakentamalla tilalle yksiöitä. Se hyvä yhteisöllisyys tulee siinä kyllä kärsimään, mutta saadaanpahan putkinäköisille lukutoukille rauha.
Asuin opiskeluaikanani ensin yhden vanhan pariskunnan nurkissa, omassa huoneessa. Minulla oli puoli hyllyä käytössäni heidän jääkaapistaan.
Siitä muutin opiskelija-asuntolaan, jossa oli oma huone ja sen yhteydessä oma kylppäri, ja 10 asunnon yhteinen keittiö ja sauna alakerrassa sekä pesutupa. Isäni hankki minulle oman jääkaapin huoneeni nurkkaan, koska yhteisjääkaapista ruuat katosivat.
Sitten tapasinkin tulevan mieheni, ja muutin hänen huoneeseensa viiden hengen soluun, jossa asui kahdeksan ihmistä. Keittiö oli yhteinen, ja vessanpönttöjä oli kaksi ja suihkuja yksi. Siellä oli aamuisin vähän ruuhkaa. Kylppärissä siis.
Sitten muutimmekin perheasuntoon, edelleen saunat ja pesutuvat olivat kolhoosityyppiä. Eli nuo kaikki uutisessa mainitut yhteisasumismuodot olen kokeillut.
Ja hauskaa oli kaikissa asunnoissa, kaikki asumismuodot olivat niin mukavia että päivääkään en pois vaihtaisi. Sääliksi käy nykyopiskelijat, jotka kökkivät yksiöissään tietokoneen äärellä ilman ympärivuorokautisia kontakteja. Pakkokontakteja. Ja minun aikanani (noin 1980-luvun puolivälistä vuoteen 1992) sompuista ei oltu kuultukaan, mutta SWAPOlaisia opiskelijoita Namibiasta oli samassa asuntolassa.
Quote from: skrabb on 22.08.2012, 15:21:26
QuoteMokutettua opiskelija-asuntopolitiikkaa
22.8.2012 12:14 J. Sakari Hankamäki
...
Miksi opiskelijoille ei rakenneta samanlaisia kunnon asuntoja kuin muillekin ihmisille? Minkä vuoksi opiskelijoiden pitäisi kärsiä "yhteiskeittiöistä", kun kukaan (edes samanikäinen) ei-opiskelija ei sellaiseen suostuisi?
Monikulttuurisuus on rikkaus ja tässä halutaan jakaa armeliaasti hieman rikkautta kantiksillekin :flowerhat:
QuoteParhaat asunnot Jätkäsaaresta ja Kalasatamasta sekä muista uusista kohteista vievät nykyään muslimit ja muut ulkomaalaiset, jotka lisääntyvät vailla mitään rajaa. Heille annetaan ne kattohuoneistojen 200 neliön luksuslukaalit, jotka on rakennettu vain siksi, että saadaan keskineliömäärä nostetuksi vihreiden penäämään 75:een. Suomalaisilla ihmisillä lasten hankintaan ei ole enää varaa sosiaalitoimen tukiessa paremmin ulkomailta tulevia kuin suomalaisia.
Iso ongelma onkin vasta sitten, kun suurperheiden vesat tulevat siihen ikään, että he ovat muuttamassa pois kotoa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelle he tietenkään eivät voi muuttaa, koska muuten joutuu liian kauas tutusta kulttuuripiiristä. Pääkaupunkiseudulla taas ei ole vuokra-asuntoja rajattomasti, päinvastoin. Ainoa ratkaisu on savustaa kantikset ulos, jotta maahanmuuttajanuorille riittää asuntoja. Kaupungin kunnallisverotuloissa tapahtunee tämän seurauksena ennen pitkää dramaattinen muutos alaspäin.
QuoteSuomalaista asuntopolitiikkaa pitäisi hoitaa kokonaisuutena paljon paremmin. Omakustannuspohjaisissa yhtiöissä, kuten Stadin asunnoilla ja Hoasilla keskineliövuokra on vain 10 euron luokkaa ja hintahuiputkin ovat vain 16 euroa neliöltä. Markkinavuokriin vertaamalla havaitaan, miten häikäilemätöntä bisnestä yksityiset vuokra-asuntokeinottelijat tekevät, kun vuokrien hintasääntelyä ei ole palautettu lakiin.
Aravalainoitettujen kohteiden vuokran tulisi olla omakustannushintaisia, koska on kohtuutonta, että ensin veronmaksajien tukemilla lainoilla rakennetaan voitolla asuntoja ja sitten niitä vuokrataan kovaan ylihintaan eteenpäni ja vuokra maksetaan usein asumistuesta = edelleen veronmaksajien pussista.
Esitän ratkaisuksi, että vuokra-asuntotuotantoon ei myönnetä enää yhtä ainoaa tonttia ilman, että tontinvuokraehtoihin lisätään sitova määräys omakustannushintaa vastaavasta asuntojen neliövuokrasta, jonka tarvittaessa kaupunki voi riitatilanteessa sitovasti määrätä. Vastaavasti ASO-asuntotuotantoon tontteja pitäisi antaa ainoastaan asukkaiden itsensä perustamille osuuskunnille, jotta VVO:n, SATO:n tai vastaavan voittoa tavoittelevan tahon asumisoikeusosakeyhtiö ei pääse vetämään välistä. Nykyiselläänhän suurin osa asumisoikeusasunnoista on käytännössä vuokra-asuntoja, joihin asumaan päästäkseen pitää maksaa 15% asunnon arvosta kynnysrahana.
QuotePitkät jonot
Asunnot tarjotaan normaalien asukasvalintakriteerien mukaan. Elokuussa omaa kotia odotti 6?300 opiskelijaa. Länsiluodon mukaan hakijoiden määrä ei tule syksyllä kipuamaan seuraavalle tuhatluvulle, mihin kesän lukemat aluksi viittasivat.
Miksi HOAS:n asuntojonot ja valintakriteerien soveltaminen eivät ole julkisia, kuten KY:llä ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalla? Siksikö, että asukasvalinta ei kestä päivänvaloa?
Quote from: Emo on 22.08.2012, 20:44:20
Ja hauskaa oli kaikissa asunnoissa, kaikki asumismuodot olivat niin mukavia että päivääkään en pois vaihtaisi. Sääliksi käy nykyopiskelijat, jotka kökkivät yksiöissään tietokoneen äärellä ilman ympärivuorokautisia kontakteja. Pakkokontakteja.
Opiskelija-asunnossa asuu lähtökohtaisesti opiskelija, jonka pitäisi pystyä keskittymään opiskelemiseen. Se on hankalaa, jos joutuu jakamaan asunnon HOAS:lle loppusijoitettujen näennäisopiskelijoiden kanssa. Erityisesti 1970-luvulla rakennetuissa kohteissa äänieristys on todella puutteellinen ja tentteihin tai harjoitustöihin on hankala keskittyä, kun naapurihuoneesta kantautuu sosiaalisempaan kulttuuriin kuuluvaa iloista ääntelyä läpi yön.
Quote from: PahaSilmä on 23.08.2012, 12:54:18
Quote from: Emo on 22.08.2012, 20:44:20
Ja hauskaa oli kaikissa asunnoissa, kaikki asumismuodot olivat niin mukavia että päivääkään en pois vaihtaisi. Sääliksi käy nykyopiskelijat, jotka kökkivät yksiöissään tietokoneen äärellä ilman ympärivuorokautisia kontakteja. Pakkokontakteja.
Opiskelija-asunnossa asuu lähtökohtaisesti opiskelija, jonka pitäisi pystyä keskittymään opiskelemiseen. Se on hankalaa, jos joutuu jakamaan asunnon HOAS:lle loppusijoitettujen kultamuna-"opiskelijoiden" kanssa. Erityisesti 1970-luvulla rakennetuissa kohteissa äänieristys on todella puutteellinen ja tentteihin tai harjoitustöihin on hankala keskittyä, kun naapurihuoneesta kantautuu sosiaalisempaan kulttuuriin kuuluvaa iloista ääntelyä läpi yön.
Perinteinen ratkaisumekanismi tähän oli ensisijaisesti opiskelija-aineksen laatukriteeri (no, tähän pystyy vaikuttamaan lähinnä korkeakoulu) ja varalla opiskelijan opintotahtikriteeri (tämän asuntosäätiöt ovat sentään voineet säätää itse) sekä päälle vielä vaatimus käyttäytymissääntöjen ymmärtämisestä (jotka tosin venyivät aika paljon esim. Otaniemen bilesoluissa - mutta yleishäiritsevää sooloilua ei silti katseltu maailman tappiin, eikä siitä monelle pitänyt edes huomauttaa). Ilmeisesti nämä kaikki on ainakin joissakin asuntosäätiöissä päätetty heittää menemään maailmanhalausmentaliteetin ja "valtio maksaa" -meiningin myötä.
Asuntosäätiöiden tavoite ei enää olekaan majoittaa tulevia veronmaksajia opintojensa ajaksi niin, että he voisivat suorittaa opintonsa mielekkäämmin vaan monikulttuurisen ideologian valokeilassa paistattelu ja helppo raha loppujen lopuksi veronmaksajien taskusta. Yhteiskunnassa jossa hyshys-konsensus on suurin ideaali ja puolijulkistaloudellisuus paras bisnesmalli taidetaan tähän ajautua vääjäämättömästi. Mielenkiinnolla odotan, päästäänkö tilanteesta pois ilman täyttä katastrofia.
Quote from: foobar on 23.08.2012, 18:04:13
Perinteinen ratkaisumekanismi tähän oli ensisijaisesti opiskelija-aineksen laatukriteeri (no, tähän pystyy vaikuttamaan lähinnä korkeakoulu)
Pätee koulukohtaisilla opiskelija-asuntojen tarjoajilla, kuten KY / Aalto-yliopiston ylioppilaskunta. Ei kuitenkaan HOAS:illa, joka jakaa asuntoja myös muille kuin korkeakouluopiskelijoille. Se, ettei Helsingin yliopistolla ole omia, vain yliopiston opiskelijoille tarkoitettuja asuntoja, on mielestäni vakava puute. Tämän puutteen takia HOAS:n asuntoihin voidaan majoittaa mitä tahansa porukkaa, jolle ollaan saatu taiottua edes jonkinlainen näennäinen opiskelupaikka. Osakunnilla tietenkin on vain osakunnan jäsenille tarkoitettuja asuntoja, mutta huomattavasti pienemmissä määrin.
Quote from: foobar on 23.08.2012, 18:04:13ja varalla opiskelijan opintotahtikriteeri (tämän asuntosäätiöt ovat sentään voineet säätää itse) sekä päälle vielä vaatimus käyttäytymissääntöjen ymmärtämisestä (jotka tosin venyivät aika paljon esim. Otaniemen bilesoluissa - mutta yleishäiritsevää sooloilua ei silti katseltu maailman tappiin, eikä siitä monelle pitänyt edes huomauttaa). Ilmeisesti nämä kaikki on ainakin joissakin asuntosäätiöissä päätetty heittää menemään maailmanhalausmentaliteetin ja "valtio maksaa" -meiningin myötä.
Jos muiltakaan ihmisryhmiltä ei edellytetä pakotettua yhteisasumista muiden kuin oman perheen jäsenten kanssa, mielestäni on kohtuutonta edellyttää sitä opiskelijoilta. Opiskelijoita pidetään jostain käsittämättömästä syystä yhteiskunnan paria-luokkana, jolla ei ole oikeutta edes samanlaiseen toimeentuloon kuin työttömällä alkoholistilla tai lukutaidottomalla maahanmuuttajalla.
Soluista voitaisiin luopua, jos rakennusmääräyksiä järkeistettäisiin siten, ettei kaikkien rakennettavien uudiskohteiden tarvitsisi täyttää invamitoitusta (=kylppärissä ja eteisessä mahtuu pyörimään pyörätuolilla ympyrää). Esimerkiksi Etelä-Pohjalaisella Osakunnalla on Vallilassa 17½ neliön yksiöitä, joita vastaavat takaisivat monelle opiskelijalle huomattavasti mukavamman, rauhallisemman ja edullisemman asumisen kuin 10 neliön soluhuone, josta kuitenkin joutuu maksamaan melkein yksiön vuokraa, koska solukämppänä toimivan kolmion yhteiset tilat on jyvitetty huoneen neliöiden päälle vuokraa määriteltäessä.
Osakunnatkin näyttävät muuten harrastavan julkisia asuntojonoja, toisin kuin HOAS:
http://pv.osakunta.fi/kamppa/fi/yleista/start/ (http://pv.osakunta.fi/kamppa/fi/yleista/start/)
Quote from: foobar on 23.08.2012, 18:04:13Asuntosäätiöiden tavoite ei enää olekaan majoittaa tulevia veronmaksajia opintojensa ajaksi niin, että he voisivat suorittaa opintonsa mielekkäämmin vaan monikulttuurisen ideologian valokeilassa paistattelu ja helppo raha loppujen lopuksi veronmaksajien taskusta. Yhteiskunnassa jossa hyshys-konsensus on suurin ideaali ja puolijulkistaloudellisuus paras bisnesmalli taidetaan tähän ajautua vääjäämättömästi. Mielenkiinnolla odotan, päästäänkö tilanteesta pois ilman täyttä katastrofia.
Taustalla vaikuttaisi olevan se, että maahanmuuttajien suurperheiden aikuistuvat lapset pitää asuttaa johonkin. Opiskelijastatuksella tukia voidaan maksaa edes hiukan vähemmän, opiskelija-asunnot tulevat halvemmaksi kuin normaalit asunnot eikä kaupungilla riitä omia vuokra-asuntoja tarpeeksi. Jos taas kaikki majoitettaisiin VVO:n asuntoihin, budjetti ei riittäisi ja kunnallisveroprosenttia pitäisi nostaa.
Quote from: skrabb on 22.08.2012, 15:21:26
QuoteMokutettua opiskelija-asuntopolitiikkaa
22.8.2012 12:14 J. Sakari Hankamäki
Miksi opiskelijoille ei rakenneta samanlaisia kunnon asuntoja kuin muillekin ihmisille? Minkä vuoksi opiskelijoiden pitäisi kärsiä "yhteiskeittiöistä", kun kukaan (edes samanikäinen) ei-opiskelija ei sellaiseen suostuisi?
Kustannussäästö yhteiskeittiöistä on mitätön, kun jääkaapit ja kylpyhuoneet kuitenkin rakennetaan jokaiseen soluasuntoon. Taitavat olla Hoasin arkkitehdit ja tilaajat näitä 60- ja 70-luvun kommunisteja, sosialisteja ja vihreitä
Hoasin valintapoliitikasta jne en tiedä, mutta minua ainakin ottaa silämään ja päähän kirjoitus, jossa toisaalta vaaditaan juuri sellaista asumismukavuutta, mitä itse haluaisi vaikka siihen ei olisi omia rahoja, ja sitten haukutaan vastapuolta kommunisteiksi, jos toiveita ei toteuteta. Suunilleen yhtä tragikoomista kuin sosiaalituilla elävä anrkisti.
Kaikki tänne ja heti -tanan kommarit!
Vielä uudestaan:
Quotekun kukaan (edes samanikäinen) ei-opiskelija ei sellaiseen suostuisi?
Huoh. Voi kauhistus. Jos asuvat omilla tai papan rahoilla, asia ei minulle kuulu. Muuten tekisi mieli sanoa sille ei-opiskelevalle (ja rahan puutteen takia ilmeisesti myös ei-työtätekevälle) nuorelle aikuiselle, että siltojen alta kai löytyy tilaa.
HOAS:n asuntojen vuokrien hinnat olisivat mielenkiintoista saada framille.
Voi olla tosin jossain, mutta eipä ole liiemmälti julkisuudessa olleet. Tosin voi olla ettei ole huomannut.
Olen samaa mieltä parin ylläolevan kirjoittajan kanssa.
- Opiskeluajan yhteiskeittiö oli tapaamis- ja kohtaamispaikka. Pieniä erimielisyyksiä tuli tiskeistä "mammanpoikien ja tyttöjen" kanssa, mutta niistä selvittiin ja nämäkin uusavuttomat oppivat paljon uutta. Monesti istuttiin iltaa keittiössä tehden pikkupurtavaa, juoden viiniä ja tehden kurssitöitä/luettiin tentteihin yhdessä. (aika ennen kuin opiskelijoilla oli oikeasti rahaa omaan tietokoneeseen, ja nettiä ei ollut kellään. Asuntolan aulassa sai polttaa tupakkia).
- Kiinalainen ja Intialainen mamukin saatiin samalla kotoutettua yhteissaunaa myöten, ja sieltä on myös peräisin oma taitoni aasialaisten mausteiden kanssa.
- Huikeaa aikaa, siinä tutustui myös melkoiseen nivaskaan tyttöjä, ja yhteisöllisyyttä tosiaan riitti.
- Myöhemmin vuokrattiin porukassa 1900- l:n alun 7h+keittiö kerrostaloasunto. Siellä asui tyttöjä ja poikia sulassa sovussa, välillä jakaen muutakin kuin keittiön. Asunnossa oli 1 vessa ja 1 suihku(siellä vessassa). Kun joku valmistui tai muutti pois, niin aina löydettiin uusi kimppakämppäkaveri.
Kyllä siinä ikiomassa yksinäisyydessään/parisuhteessaan ehtii asua myöhemminkin.
Quote from: Vesa Heimo on 24.08.2012, 14:13:28
- Opiskeluajan yhteiskeittiö oli tapaamis- ja kohtaamispaikka. Pieniä erimielisyyksiä tuli tiskeistä "mammanpoikien ja tyttöjen" kanssa, mutta niistä selvittiin ja nämäkin uusavuttomat oppivat paljon uutta.
Kunhan muistaa pitää mielessä, että se on lottoamista. Asuminen onnistuu, kun toiset ovat käytökseltään ja yhteistyökyvykkyydeltään jokseenkin normaalin rajoissa. Mutta jos tulee vastaan se naapuri from hell, niin sitten soluasuminen on äärimmäisen kuluttavaa.
Hankamäen kanssa olen samaa mieltä siitä, että ei tuossa säästöjä synny. Useinhan opiskelijasoluja muunnetaan jossain vaiheessa kuitenkin yksiöiksi jälkikäteen kysynnän vuoksi. Parempi olisi ollut rakentaa pieni keittiönurkkaus jokaiseen huoneeseen yhteiskeittiöltä säästyvillä neliöillä. Rahat saisi helposti takaisin hieman suuremmalla vuokralla. Kohtaamistilaksi riittää jokin kerhohuone, joka löytyykin monista taloista. Ei sitä kohtaamista tarvitse tuoda tiskaamiseen (ja tiskaamattomuuteen), ruoan laittoon (ja keittiön sotkemiseen) ja muuhun sellaiseen. Yleensä tästä kärsivät siistit ja tunnolliset ihmiset, eivät ne toiset.
11-12 ihmistä on jo sellainen otos, että todennäköisyys saada mukaan se riittävä yksi häirikkötapaus on melkoinen ja tällöin myös tämä yksi häirikkötapaus pilaa tusinan muun ihmisen asumisen viihtyvyyden. Näitä juttuja suunnittelevat eivät omaa riittävästi kosketuspintaa todellisuuteen.
Itse asuin pienessä solussa vuosia ja asiat menivät kohtuullisen hyvin, mutta tutustuin talossa moniin vähemmän naapurilotossa voittaneisiin, joiden kertomukset olivat kyllä tyrmääviä.
Älkää hyvät ihmiset menkö sotkemaan kultaisen 80-luvun (vanhaan hyvään aikaan ennenkuin schengen-sopimus pilasi kaiken) maahanmuuttajia nykypäivän rajattomaan ja tolkuttomaan maailmaan. Silloin maahan tullut opiskelija oli opiskelija. Jos ei ollut, niin ei tullut. Näin yksinkertaista se oli.
Schengen-sopimuksen seurauksena pääkaupunkiseudun opiskelija-asuntoihin on muuttanut jumalaton määrä täysin muilla perusteilla kuin opintotarpeella asuvia. Eikä tämä kata edes niitä opiskelija-asunnon saaneita henkilöitä jotka ovat vuokranneet kämpän kavereilleen eteenpäin.
Tämän seurauksena aivan liian suuri määrä Hoas opiskelija-asunnoista on KÄYTÄNNÖLLISESTI PERHEASUNTOKÄYTÖSSÄ.
Niin kauan kun suomalaiset opiskelijat äänestävät ja antavat tukea vihervasemmistolaisille saastoille, heidän oma tulevaisuutensa opiskelija-asuntojen saajina on ohi. Hoas antaa pakon sanelemana kaikki asuntonsa ulkomaalaisille jotka sitäpaitsi ovat ministerinkin mielestä parempia ihmisiä kuin ministerin äänestäneet suomalaiset.
En oikein keksi nuorelle opiskelijalle muuta keinoa kuin ryhtyä riitahippasille Hoas toimiston vahtimestareiden kanssa kun toimisto ei majoita niin sitten on parasta valloittaa hoasin toimisto. Eipä tuokaan paljoa iloa tuo. Käytännössä suomalaisen opiskelijanuoren asunto (myös se soluasunto) on etelän hedelmällä joka jakaa aamuisin vihervasemmistolaisen roskaväen postia. Ehkä nuoren kannattaisi kysyä isäpapalta ja äitimammalta mitä puoluetta äänestivät ja kertoa miten se on vaikuttanut heidän lapsensa mahdollisuuksiin muuttaa pois kotoa...
Quote from: elven archer on 24.08.2012, 14:22:23
Itse asuin pienessä solussa vuosia ja asiat menivät kohtuullisen hyvin, mutta tutustuin talossa moniin vähemmän naapurilotossa voittaneisiin, joiden kertomukset olivat kyllä tyrmääviä.
Näitähän on: http://solutoveri.blogspot.fi/
Kaunokirjallisin keinoin kerrottuja tarinoita elävästä elämästä; kannattaa lukea alusta loppuunpäin...oman 5 vuoden soluasumisen perusteella (suurin osa kämppiksistä ulkkiksia) menen takuusen, että joka juttu on totta :)
Quote from: Haima on 24.08.2012, 15:02:26
Näitähän on: http://solutoveri.blogspot.fi/
"Tilanne kärjistyi vielä niin pitkälle, että kirjoitin Hoasille valituksen Dabirista, mutta miten Hoas tähän reagoi? Ei mitenkään. Huomautti, että seuraavan kerran sovitte keskenään erimielisyydet."Tuo käsien pesu on myös se, mitä minä olen usein kuullut Hoasista ja miksei muistakin vastaavista eri paikkakuntien säätiöistä. Ajatus sopimisesta on täysin älytön, jos ongelman ydin on juuri se, että toinen ei suostu sopimaan oikeastaan yhtään mistään puhumattakaan, että siitä sovitusta pidettäisiin kiinni.
Tässä hyvin havainnollistuu Hankamäen blogissa esittelemä pakkososiaalisuuden ongelma. HOAS harjoittaa politiikkaa, jolla se asettaa ihmiset näiden "dabiririen" seuraan, mutta ei ota kuitenkaan vastuuta sen seurauksista, vaan jättää opiskelijat painimaan seurausten kanssa yksin. Kuinka sopia asiat ihmisen kanssa, joka kieltäytyy noudattamasta alkeellisimpiakaan yhteisiä pelisääntöjä (siis ei noudata sopimuksia)? Se on jo käsitteellinen mahdottomuus.
Quote from: elven archer on 24.08.2012, 15:14:46
Quote from: Haima on 24.08.2012, 15:02:26
Näitähän on: http://solutoveri.blogspot.fi/
HOAS harjoittaa politiikkaa, jolla se asettaa ihmiset näiden "dabiririen" seuraan, mutta ei ota kuitenkaan vastuuta sen seurauksista, vaan jättää opiskelijat painimaan seurausten kanssa yksin. Kuinka sopia asiat ihmisen kanssa, joka kieltäytyy noudattamasta alkeellisimpiakaan yhteisiä pelisääntöjä (siis ei noudata sopimuksia)? Se on jo käsitteellinen mahdottomuus.
Täsmälleen samaa politiikkaa harrastaa muuten myös Suomen valtio Suomen koululaitoksen suhteen. Todetaan vain, että "opettaja keskustelee huonosti käyttäytyvän oppilaan kanssa ja saa tämän ymmärtämään ettei toimi oikein jne.". Yhteiskunta lienee täynnä tällaista roskaa. Lääkäri tai poliisi tutkii haastattelemalla voiko ihmiselle antaa aseenkantoluvan - tämä on myös vähän tota samaa näennäistä asioiden hoitamista ja vastuun siirtämistä tahoille, joilla ei todellisia eväitä asiaan ole.
Quote from: siviilitarkkailija on 24.08.2012, 14:35:19
Tämän seurauksena aivan liian suuri määrä Hoas opiskelija-asunnoista on KÄYTÄNNÖLLISESTI PERHEASUNTOKÄYTÖSSÄ.
Ikävä kyllä niin se vain on, jos toinen puoliso opiskelee niin monen on vaan halvempi järkätä itselleen Hoasin asunto ja opiskeluahan voi pitkittää jos järkkää lapsia maailmaan ja käy minimimäärän kursseja opiskelemassa per vuosi.
DASin asunnoissa (kolmen solussa ja myöhemmin yksiössä) asuneena voin sanoa, että outoa menoa. Solussa oli kaksi muuta suomalaista joiden kanssa tulin hyvin toimeen, ellei nyt viikonloppuisia kännikokkailuita lasketa ja nämäkin siedin koska itse sillointällöin harrastin samaa. Kun kämppikset valmistuivat muutti asuntoon eksoottista värinää edustavia yksilöitä ja meno muuttui kamalaksi. Pahin tapaus oli, kun eräänä sateisena lokakuun aamuna menin aamukuselle yhteiseen vessaan. Pönttö oli täynnä paperia ja paskaa ja vettä tulvi lattialle. Tästä kyseltyäni toinen kämppis, Sahib (nimi muutettu) totesi että oli arvioinut paskansa määrän väärin ja siksi tunkeneensa pöntön täyteen paperia ennen itse toimitusta. Keittiön myös Sahib ja Mohamed sotkivat päivittäin, mikä ei minua olisi haitannut, sillä itsekin sotken usein keittiössä, mutta eivät koskaan siivonneet omia jälkiään.
Yksiöön muutettuani sain sentään asunnon (tai ainakin keittonurkkauksen) pidettyä järjestyksessä ja suhteellisen puhtaana. Alakerran yksiössä tosin metelistä päätellen asui kokonainen klaani somaleita ja toisen seinän takana amisteini, joka popitti paskaa musiikkiaan yötäpäivää, ettei nukuttua saanut kunnolla muuten kuin humalassa viikonloppuisin. Toinen seinänaapuri myös valitti metelistä. Vuokranantaja ei tähän kuitenkaan mitenkään puuttunut, vaikka ainakin suomalaisille oli voimassa sääntö "3 varoitusta = häätö". Tämän vuoden puolella, keväällä, näin kun 3 tummaihoista miestä kiipesi kolmannen kerroksen parvekkeelle kaiteita ja putkia käyttäen, ilmeisesti koska alaovet olivat jo lukossa. Tästä ilmoitin poliisille, mutta sieltä päin ei mitään kuulunut takaisin. Onneksi olen muuttanut takaisin Ouluun, eikä ainakaan tällä alueella ole (vielä) etnistä värinää lukuunottamatta muutamaa (oikein viehättävää) aasialaista naispuolista lenkkeilijää lukuunottamatta.
Täytyy vaan sanoa, että olen aika surullinen, että olen suomalainen, enkä ulkomaalainen opiskelija. :'(
Rajoittuuko tämä naurettava performanssi vain Helsinkiin ja tuleeko elämästäni suosiolla helpompaa, jos suuntaan jatko-opiskelut pohjois-Suomeen päin?
Helsingissä tilanne on pahin. Ja muuttuu huonommaksi. Kepupaskan mokuhuijausten loppulasku lankeaa Helsingissä opiskelevien niskaan kun maakuntien hedelmätukirahat päättävät muuttaa pääkaupunkiseudulle. Ja ainoat asunnot joihin ihmisillä on varaa, ovat kaupungin ja säätiön vuokra-asunnot jotka vihervasemmistolainen saasta jakaa ulkomaalaisille lapsiperheille ja opiskelijoille. Koska suomalaisten opiskelijoiden asuntotarpeen tyydyttäminen koetaan vihreässä liitossa ja kokoomuksessa rasismiksi.
Quote from: siviilitarkkailija on 25.08.2012, 08:37:51
Helsingissä tilanne on pahin. Ja muuttuu huonommaksi. Kepupaskan mokuhuijausten loppulasku lankeaa Helsingissä opiskelevien niskaan kun maakuntien hedelmätukirahat päättävät muuttaa pääkaupunkiseudulle. Ja ainoat asunnot joihin ihmisillä on varaa, ovat kaupungin ja säätiön vuokra-asunnot jotka vihervasemmistolainen saasta jakaa ulkomaalaisille lapsiperheille ja opiskelijoille.
Kaupungin vuokra-asuntoihin opiskelijan pääseminen voi olla aika heikkoa ainakin Helsingin osalta.
Jos kuuluu sopivaan osakuntaan (ekana tulee mieleen pohjalaiset tai hämäläinen, joilla on paljon kämppiä), osakunnan kämpän voi saada kohtuuhintaan ja niissä meno on yleensä rauhallisempaa kuin HOAS:illa. Toinen hyvä vaihtoehto on oppilaitoksen tai ylioppilaskunnan omat kämpät, jos sellaisia on, koska siellä on pienemmällä todennäköisyydellä ei-opiskelevia maahanmuuttajia. Itse asuin KY:n kämpässä viisi vuotta HKKK:ssa opiskellessani eikä sielläkään ollut valeopiskelijoita tai muutenkaan ihmeempiä järjestyshäiriöitä. Bileistäänkin kohteliaat naapurit useimmiten varoittivat etukäteen (https://lh5.googleusercontent.com/-8VpAjBHMl-0/TAfe3_yGTrI/AAAAAAAAFGc/K9pecIZAL2o/s1024/IMG_3518.JPG) ;D
Miten tuollainen keittiön jakaminen on edes mahdollista. Montako hellaa siellä on? Jos Hellaa tarvitsee 20 minuuttia kerrallaan niin se on varattu kolme tuntia jokaista ateriakertaa varten. Odota siinä pari tuntia, ennen kuin pääset laittamaan ruokasi. Helpompi on ostaa mikro ja keittolevy kämppään ja unohtaa koko keittiö.
Quote from: Mursu on 25.08.2012, 12:38:38
Helpompi on ostaa mikro ja keittolevy kämppään ja unohtaa koko keittiö.
Totta, noin minä tein. Yhteiskeittiöillä yritetään pakottaa ulkkarit ja suomalaiset tutustumaan toisiinsa ja toivotaan parasta mahdollista lopputulosta: suomalaiset ja mamut ystävystyvät ja "kansainvälistyvät".
Quote from: Vesa Heimo on 24.08.2012, 14:13:28
Kyllä siinä ikiomassa yksinäisyydessään/parisuhteessaan ehtii asua myöhemminkin.
Kiva että sinä sait pesää opiskelija-aikoinasi, mutta on turha yrittää pakottaa muut samanlaiseen "yhteisölliseen" muottiin. Sillä ei saa muuta kuin vitutusta aikaan, varsinkin jos kämppikset on mitä on. Varsinkin näinä monikulttuurisina aikoina, kun yhteiset pelisäännöt eivät kiinnosta tai niitä ei ole laisinkaan. Kuten omina soluaikoinani muutama vuosi takaperin.
Quote from: siviilitarkkailija on 25.08.2012, 08:37:51
Helsingissä tilanne on pahin. Ja muuttuu huonommaksi. Kepupaskan mokuhuijausten loppulasku lankeaa Helsingissä opiskelevien niskaan kun maakuntien hedelmätukirahat päättävät muuttaa pääkaupunkiseudulle. Ja ainoat asunnot joihin ihmisillä on varaa, ovat kaupungin ja säätiön vuokra-asunnot jotka vihervasemmistolainen saasta jakaa ulkomaalaisille lapsiperheille ja opiskelijoille. Koska suomalaisten opiskelijoiden asuntotarpeen tyydyttäminen koetaan vihreässä liitossa ja kokoomuksessa rasismiksi.
Ehkä tässä on jotain positiivistakin: kun opiskelijoita pakkomonikultturistetaan tunkemalla joka hemmetin yhteisöasuntoon muutama kiintiökultamuna jostain mahdollisimman eksoottisesta kulttuurista, niin nuoriso tulee myös nuivistumaan entistä kovemmin. Toisaalta käy sääliksi, kuinka vaikeaksi valaistuminen tulee käymään joillekin. Toki on myös niitä kantiksia, jotka sopeutuvat eksotiikkaan, kuten soluaikoinani naapuriasunnossani oleillut mölyävä nisti, joka kävi alakerran nigerialaiselta ostamassa ties mitä jauhoja.
Yhteiskeittiö käytössä. Asunnoissa ei ole myöskään jääkaappia vakiona, joten sellainen yhteinen löytyy sieltä kohtaamiskeittiöstä. Tulos: Jopa nimikoidut ruoat varastetaan, viikolla asialla ulkomaalaiset ja viikonloppuisin lisäapua tähän antavat soumalaiset baarikotiutujat. Asioista on keskusteltu ja paikalle on viety eng. kieliset ohjeet käyttösäännöistä.. ne sittemmin sutattiin ja katosivat. Kirppareilta yleensä hankitaankin oma pikkuinen viileäkaappi joka sitten dumpataan kellarivarastoon.
Uusien opiskelijoiden myötä alkaa palokuntarumba kun kämpissä kokataan omilla liedillä, poltetaan höpöheinää ja tavan savukkeita. Asiasta keskustellaan, asennetaan uudet ohjeet entistä näkyvämmälle paikalle, esim. hisseihin, ja jaetaan esite ko. aiheesta jokaiseen kämppään. Tilanne rahoittuu n. 2kk ennen kevättä. Asialla siis sekä kulttuurinrikastajat että perunanenät.
Yhteiskeittiötä enemmän mamujen ja suomalaisten välistä ystävyyttä näkyy viikonloppuisin aamuyön aikaan kun suomalaistyttöjä taluttaa käytävällä ruskettuneet opiskelijanuorukaiset. Mutta hei, kansainvälistymistä yhtä kaikki vaikka se nyt ei sosialistisella arkkitehtuurilla ei nyt tullutkaan. Silti veikkaisin että vankinkin mokuttaja haluaisi aamukohmeloonsa ananasmehua itselleen omasta jääkaapista ja kokata oman aamiaisensa omalla liedellä ettei tarvitse lähteä haahuilemaan käytäville dagen eftereissä.
Quote from: PahaSilmä on 24.08.2012, 13:06:37
Opiskelijoita pidetään jostain käsittämättömästä syystä yhteiskunnan paria-luokkana, jolla ei ole oikeutta edes samanlaiseen toimeentuloon kuin työttömällä alkoholistilla tai karva-ankkurilla.
Samaa mieltä. Itse tukisin mieluumin suomalaisia opiskelijoita, kuin juoppoja tai rikastusta.
Quote from: Lupu(kulkuri) on 24.08.2012, 13:59:14
HOAS:n asuntojen vuokrien hinnat olisivat mielenkiintoista saada framille.
Yleensäkin olisi verovaroista maksettavien asioiden hinnoittelu oltava julkista, kuten myös tämä.
Onkohan tuossa kirjoitusvirhe, pitäisikö Hoas tilalla lukea Hoax?
Quote from: pekkasuomalainen on 25.08.2012, 13:09:37Tulos: Jopa nimikoidut ruoat varastetaan, viikolla asialla ulkomaalaiset ja viikonloppuisin lisäapua tähän antavat soumalaiset baarikotiutujat.
Asiaa voi koittaa ratkaista sopivan suuren kapsaisiini määrän ja laksatiivin yhdistelmällä. Vessassa on sitten hyvä miettiä kannattaako vieraiden ruokia syödä, kun krapula p...a saa aivan uuden ulottuvuuden.
QuoteAsiaa voi koittaa ratkaista sopivan suuren kapsaisiini määrän ja laksatiivin yhdistelmällä. Vessassa on sitten hyvä miettiä kannattaako vieraiden ruokia syödä, kun krapula p...a saa aivan uuden ulottuvuuden.
Hei, jos joskus joudun opiskelupaikan saatuani ja johonkin opiskelija-murjuun päästyäni yhteiskeittiöön ja evääni pöllitään, niin usko pois, kokeilen tätä ehdottomasti. ;D
Quote from: kolki on 26.08.2012, 00:51:10
Quote from: pekkasuomalainen on 25.08.2012, 13:09:37Tulos: Jopa nimikoidut ruoat varastetaan, viikolla asialla ulkomaalaiset ja viikonloppuisin lisäapua tähän antavat soumalaiset baarikotiutujat.
Asiaa voi koittaa ratkaista sopivan suuren kapsaisiini määrän ja laksatiivin yhdistelmällä. Vessassa on sitten hyvä miettiä kannattaako vieraiden ruokia syödä, kun krapula p...a saa aivan uuden ulottuvuuden.
Jos kämppis juo ilman lupaa konjakit, voi konjakin jättää näkyville ja terästää ruokalusikallisella risiiniöljyä. Kämppis ei ehdi edes vessaan asti, vaan housut menevät pesuun :-X Jos asiasta tulee jälkikäteen keskustelua, voi kirkkain silmin pahoitella, kertoa kärsivänsä ummetuksesta ja käyttävänsä terästettyä konjakkia ulostamislääkkeenä ;D
Quote from: PahaSilmä on 26.08.2012, 02:31:47
Jos kämppis juo ilman lupaa konjakit, voi konjakin jättää näkyville ja terästää ruokalusikallisella risiiniöljyä. Kämppis ei ehdi edes vessaan asti, vaan housut menevät pesuun :-X Jos asiasta tulee jälkikäteen keskustelua, voi kirkkain silmin pahoitella, kertoa kärsivänsä ummetuksesta ja käyttävänsä terästettyä konjakkia ulostamislääkkeenä ;D
Pitäisiköhän mitä hommalaiset juo -ketjuun, mutta kannattaa kokeilla maustaa vodka habanerolla, ja jos haluaa voi sekaan laittaa hieman valkosipulia. nam.
Ei välttämättä sovi henkilölle joka ei syö jalapenoa tulisempaa. Habaneron voi myös korvata Naga Morichilla tai laittaa molempia. Eväiden häviämistä voi myös vähentää tarjoamalla hyvän makuisia karkkeja (http://www.poppamies.fi/product_info.php?cPath=31&products_id=487) (arvaa mitä syön lähetä-nappia painaessa ;)).