Quote
Minneapolis. Kauppakeskuksen nimi on amerikkalaisittain 24 Mall, mutta enemmän se näyttää olevan bazaar tai suuq kuin mall.
Ahtaiden käytävien pienissä kojuissa myydään mattoja, koruja ja muslimivaatteita. Tietokoneita ja kännyköitä korjataan. Rahanlähetyspalveluita on useita.
Valkoihoista turvamiestä lukuun ottamatta kaikki näyttävät somaleilta.
24 Mall sijaitsee Minnesotan osavaltiossa Minneapolisin eteläosassa. Tämä pieni alue on Yhdysvaltojen somalikeskittymä, kansankielellä miniMogadishu.
Pohjoismaita on vuosia askarruttanut kysymys: Miksi Minnesotan somalit työllistyvät paremmin kuin Pohjoismaiden somalit?
Vertailukelpoisia tilastoja Yhdysvaltojen ja Pohjoismaiden somalien työttömyydestä ei ole, mutta asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että työttömyys ei rassaa Minnesotan somaleita yhtä paljon kuin Pohjoismaiden somaleita.
Vastaus saattaa löytyä täältä basaarin vilskeestä. Norjalaisen toimittajan Gerhard Helskogin kirjassa Innvandrernes supermakt, eli Maahanmuuttajien supervalta, todetaan, että sekä yhdysvaltalaiset että somalit ovat yrittäjäkansaa ja tottuneet työllistämään itsensä.
Yrityksen perustaminen on Helskogin mukaan Yhdysvalloissa helpompaa kuin Pohjoismaissa. Myös pienempi minimipalkka ja vähäisempi irtisanomissuoja voivat edistää työllistymistä.
Vähän samanlaisia ajatuksia esitetään ruotsalaisen ajatushautomon Timbron raportissa, jossa vertailtiin työllisyystilannetta Ruotsin ja Minnesotan somalien välillä.
Raportin mukaan Minneapolisin somalien keskittyminen yhteen kaupunginosaan on voinut auttaa heitä.
"Minnesotan somalien enklaavi tarjoaa sekä taloudellisia että sosiaalisia mahdollisuuksia tyydyttää ryhmän tarpeet. Monilla somaleilla on kokemusta kaupasta ja liiketoiminnasta ja siksi myös intoa yrittäjyyteen", raportissa kirjoitetaan.
24 Mall sijaitsee Minnesotan osavaltiossa Minneapolisin eteläosassa. Tämä pieni alue on Yhdysvaltojen somalikeskittymä, kansankielellä miniMogadishu.
Pohjoismaita on vuosia askarruttanut kysymys: Miksi Minnesotan somalit työllistyvät paremmin kuin Pohjoismaiden somalit?
Vertailukelpoisia tilastoja Yhdysvaltojen ja Pohjoismaiden somalien työttömyydestä ei ole, mutta asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että työttömyys ei rassaa Minnesotan somaleita yhtä paljon kuin Pohjoismaiden somaleita.
Vastaus saattaa löytyä täältä basaarin vilskeestä. Norjalaisen toimittajan Gerhard Helskogin kirjassa Innvandrernes supermakt, eli Maahanmuuttajien supervalta, todetaan, että sekä yhdysvaltalaiset että somalit ovat yrittäjäkansaa ja tottuneet työllistämään itsensä.
Yrityksen perustaminen on Helskogin mukaan Yhdysvalloissa helpompaa kuin Pohjoismaissa. Myös pienempi minimipalkka ja vähäisempi irtisanomissuoja voivat edistää työllistymistä.
Vähän samanlaisia ajatuksia esitetään ruotsalaisen ajatushautomon Timbron raportissa, jossa vertailtiin työllisyystilannetta Ruotsin ja Minnesotan somalien välillä.
Raportin mukaan Minneapolisin somalien keskittyminen yhteen kaupunginosaan on voinut auttaa heitä.
"Minnesotan somalien enklaavi tarjoaa sekä taloudellisia että sosiaalisia mahdollisuuksia tyydyttää ryhmän tarpeet. Monilla somaleilla on kokemusta kaupasta ja liiketoiminnasta ja siksi myös intoa yrittäjyyteen", raportissa kirjoitetaan.
Räätäli Aweis Abdo tutkii tottunein ottein kotiäiti Miski Alin mekon saumoja. Sitten hän ryhtyy korjauspuuhiin.
Yli kymmenen vuotta sitten Abdo säästi teurastamossa työskentelemällä 1 000 dollaria eli reilut 800 euroa, jolla hän avasi liikkeensä. Englannin kieli ei vielä taivu häneltä kunnolla, mutta asiakas Ali kertoo innokkaasti, että Yhdysvalloissa somalipakolaisen on parempi olla kuin Pohjoismaissa. Paremmat talot ja tiet, hän selittää
"Yritän aina sanoa Euroopassa asuville kavereille, että tulkaa tänne, niin näette", Ali sanoo.
Suurin osa kauppakeskuksen somaleista on Alin linjoilla: Amerikka hyvä, Eurooppa paha. Monet mainitsevat Ranskan huivikiellon esimerkkinä muslimien syrjinnästä Euroopassa.
Myös Helsingin sosiaalivirastossa Minnesotan menestys somalien työllistämisessä tunnetaan. Maahanmuuttoyksikön johtava sosiaalityöntekijä Eija Piiparinen vieraili viime vuonna Yhdysvalloissa Ohion osavaltiossa sosiaalityöntekijöiden vaihtoohjelmassa.
Piiparinen ei laittaisi kaikkia somaleja samaan kaupunginosaan, kuten Minnesotassa. Hänestä Helsingin pyrkimys somalien hajaasuttamiseen lisää integroitumista yhteiskuntaan.
Ohiossa ja Minnesotassa pakolaiset saavat käteisavustusta korkeintaan kahdeksan kuukautta. Suomessa erikoiskohtelu kotouttamiseksi jatkuu kolme vuotta, mikä Piiparisen mukaan on sopivampi aika.
"Pakolaisilla on usein vahvoja traumataustoja", Piiparinen sanoo.
Norjalainen Helskog katsoo kirjassaan asiaa toiselta kantilta. Hän pitää Yhdysvaltojen kapeaa sosiaaliturvaa yhtenä kannustimena somalien työllistymiseen.
Välillä Minnesotan somalien työllistymisen ihailu on mennyt Pohjoismaissa yli. Minnesotan somaleilla on omat ongelmansa, kuten jengiväkivalta.
Taitoja vastaaviin töihin pääsemisen esteenä monille somaleille on huono kielitaito.
"Kirjoittaminen ja lukeminen englanniksi ovat kaikkein isoin ongelma", sanoo Ubah Hirsi, joka työskentelee Minnesotan somaliliitossa.
Hirsin työ on auttaa somaleita, joiden kielitaito ei riitä esimerkiksi virallisista lomakkeista selviytymiseen. Heitä riittää.
Liiton johtaja Saeed Fahia sanoo, että Minnesotassa somaleille on tarjolla sosiaalipalveluja, joita ei ole kaikkialla maassa. Se selittää osaltaan somalien muuttoliikettä pohjoiseen.
Siirtolaisten saamasta tuesta Minnesotassa vastaavat vapaaehtoisjärjestöt. Oma sellainen on juutalaisella, katolilaisella ja luterilaisella kirkolla. Valtio antaa niille määrärahoja.
"Usein ihmiset kuulevat, että joku on menestynyt täällä. Sitten he luulevat menestyvänsä itsekin", Fahia sanoo.
Edes 24 Mall ei ole täynnä ahertavia työmuurahaisia.
Kauppakeskuksen pihalla kymmenet miehet viettävät arkipäivää jouten. Keskustelu käy eläväisenä. Kellään ei ole kiire. Ilmassa leijuu imelä haju.
Työtön Ahmed Abdi onkin kuullut Ruotsin olevan parempi paikka kuin Yhdysvallat.
"Siellä on parempi elämä. Kyllä meitä täälläkin tuetaan, mutta ei yhtä hyvin kuin siellä", Abdi arvelee.
"Jos olisin muuttanut Ruotsiin sen sijaan että tulin tänne, olisin ehkä kuin [jalkapallotähti] Zlatan Ibrahimovic.".
Boldaukset ja alleviivaukset minun.
Näkeehän tuosta suoraan, olematta edes päivystävä dosentti, mistä työllistyminen johtuu. Siitä, ettei sosiaaliturva ole liian houkutteleva vaihtoehto.
Quote from: Bellerofon on 08.08.2012, 09:58:18
Näkeehän tuosta suoraan, olematta edes päivystävä dosentti, mistä työllistyminen johtuu. Siitä, ettei sosiaaliturva ole liian houkutteleva vaihtoehto.
Ja ylipäätään siinä vaiheessa kun somali funtsii somaliassa lähteäkkö jenkkeihin vai suomen sossuun, niin yritteliäät lähtee jenkkeihin ja sossuturistit suomeen. Ts jakautuminen tapahtuu jo lähtövaiheessa.
Pelkkää propagandaa, otsikko ja alku lupaa hyvää mutta hieman totuutta piilotettu loppuun.
Miksi hesari kylvää tälläistä paskaa, siinä ei kasva kuin vitutus normaajärkisellä.
Tänne on valikoituneet kirjoitustaitoiset ja kieliäosaavat? :P
Kymmenen vuotta töissä teurastamolla eikä enklanti oikeen suju. Siinäkö on työllistymisen malli että somput myyvät ja ostavat toisiltaan sossun rahoilla jotain?
Voisivat jo lopettaa tuon Minnesotan hehkuttamisen. Tilanne on parempi
verrattuna Ruotsiin, mutta niinhän se on melkein missä tahansa.
QuoteTervetuloa Ruotsiin
Ruotsi rankataan korkealle kotouttamisessa ja Fokuksen rankkauksen mukaan Noran kunta on paras Ruotsissa. Mutta eräs maahanmuuttajaryhmä on paljastanut kotouttamispolitiikan Akilleen kantapään.
[...]
Viime viikon Fokuksessa listasimme kuntia, jotka ovat onnistuneet parhaiten kotouttamisessa. Mutta entä mitalin toinen puoli? Khaleed ja Muhamud kuvaavat yhdeksi kovimmista haasteista Ruotsin kotouttamispolitiikkaa. Miksi joidenkin ryhmien on niin vaikea menestyä ruotsalaisessa yhteiskunnassa?
Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että somaleilla, joka on viime vuosien suurin maahanmuuttajaryhmä, on ollut eniten vaikeuksia. Vain 30 prosentilla on työtä verrattuna kantaruotsalaisiin, joilla työllisyysaste on 80 tai muihin ulkomailla syntyneisiin, joilla luku on 65. Somalinaisilla luku on vieläkin matalampi, vain 24 prosentilla oli tilastokeskuksen tietokannan mukaan työtä vuonna 2007. Yrittäjyys on myöskin vähäistä, kuten myös koulutustaso, kun taas asumisen segregaatio on suurta.
Osittain syynä on huono ajoitus. Ensimmäinen suuri somaliryhmä saapui 1990-luvun taantuman aikaan, minkä vuoksi sen oli vaikea päästä työmarkkinoille. Mutta se ei ole koko totuus.
Taloushistorioitsija Benny Carlson Lundista tutkii nimenomaan somaleita ja työmarkkinoita ja hänellä on enemmän syitä.
Ensimmäinen on puute ensityöpaikoista, joihin ei tarvita koulutusta. Jopa yksinkertaisissa töissä on Ruotsissa korkea alkupalkka. Benny Carlson on huomannut, että somaleilla on usein suuret suunnitelmat siitä, mitä he aikovat tehdä, mutta heidät palautetaan nopeasti maan pinnalle ja he menettävät kiinnostuksensa. Ja myös koulutusta saaneiden on vaikea saada koulutusta vastaavaa työtä.
[...]
Toinen selitys saattaa olla heikko yrittäjyys. Somalia on maa, jolla on pitkä perinne kaupankäynnissä ja vilkas yrityselämä. Monilla somaleilla olisi hyvät edellytykset yrittämiseen, mutta vain harva heistä on perustanut Ruotsissa yrityksen.
Liberaali ajatuspaja Timbro tutki asiaa muutama vuosi sitten ja osoitti, että somalit ovat läpikotaisin sosioekonomisesti resurssiköyhä ryhmä, jolla on ollut periaatteessa sama tilanne kaikissa maissa, joihin he ovat asettuneet. Poikkeuksena, kuten selvisi, on Minnesota Yhdysvalloissa.
Yksi syy Minnesotan somalien kaksi kertaa Ruotsia suurempaan yrittäjyyteen voi olla somalien suuri määrä siellä, 40 000 ja 100 000 välillä riippuen laskutavasta. Oman ryhmän tarpeisiin keskittyvä yrittäjyys vaatii kriittisen massan - tarpeeksi suuret markkinat - jollaista ei Ruotsissa ole kuin ehkä Tukholmassa ja Göteborgissa.
[...]
- Kesti seitsemän tai kahdeksan kuukautta päästä ihmisten tuijotuksesta. Oli kaksi vaihtoehtoa, joiden vuoksi minulle tultiin puhumaan: joko olin turvallisuuspoliisista tai minut haluttiin käännyttää islamiin.
Hänen mukaansa nuorten ongelma on kontaktien puute somalien ja valtaväestön välillä.
- Ruotsalaisten vastaiset ennakkoluulot ovat valtavia. Että me emme kouluta lapsiamme, että he riehuvat koulussa. Että ruotsalaiset ovat sekaisin ja ryyppäävät. Se on melkein dehumanisaatiota, olla ruotsalainen on pahinta mitä voi olla. Ei siis ole kyse vain ruotsalaisten muukalaisvihamielisyydestä, vaan myöskin toisinpäin.
[...]
Myös imaami Sheikh Abdirahmanin mielestä wahhabistien vaikutusvalta on lisääntynyt Ruotsissa. Sheikh Abdirahman osasi koraanin ulko yhdeksänvuotiaana ja hän on toiminut myös Bellevuen moskeijassa, jota rahoitetaan osittain saudirahoilla ja joka on tullut tunnetuksi jihad-taistelijoiden rekrytointipaikkana. Viime aikoina hän on havainnut eräiden opiskelijoiden kasvavan suvaitsemattomuuden.
- He pitävät ei-muslimeja arvottomina, hän sanoo.
Hän haluaa tähdentää, että vain muutamilla on tämä asenne. Mutta se on uusi trendi.
Samaa sanoo nuorisojohtaja Kadafi Hussein Rinkebyssä:
- Jos Rinkebyssä tapahtuu jotain, menevät viranomaiset kuten poliisit suoraan moskeijaan ja pyytävät apua. Voisivatko he mennä ruotsalaiseen kirkkoon?
[...]
Maanpaossa klaanit toimivat eräänlaisena perheenä. Tämä koskee myös Ruotsia.
- Somalit voivat olla missä päin maailmaa tahansa ja jos siellä on somaleja, siellä on turvaverkko. Kauemmin Ruotsissa eläneillä somaleilla on velvollisuus auttaa uusia tulokkaita.
Hänen mielestään Ruotsi ei ole täysin hyödyntänyt tätä resurssia. Ja hän tähdentää, että käytännössä on piilevät vaaransa:
- Jos ensin saapuneilla on vain huonoja kokemuksia, se tulee vaikuttamaan myös uusiin tulokkaisiin.
Klaanijärjestelmän hyvistä puolista huolimatta se samanaikaisesti luo eroja eri klaaneihin kuuluvien välille. Ja sosialidemokraatti Yassin Mahi Mallin mukaan se myös nostaa kynnystä ruotsalaiseen yhteiskuntaan:
- Pelkästään Tukholman alueella on 400 klaaneihin perustuvaa somalijärjestöä. Miksi? Eikö olisi parempi integroitua yhteiskuntaan? Esimerkiksi urheiluseuroihin?
Professori Benny Carlsonin tutkimusten mukaan klaaneilla on vähemmän vaikutusta esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa somalien työllisyysaste on korkeampi kuin Ruotsissa, jossa suurin osa on toimettomia ja saa avustusta järjestöjen perustamiseen.
[...]
On vaikea erottaa syytä ja seurausta. Klaanijärjestelmä saattaa estää integroitumista, mutta työn puute saattaa vahvistaa heimoajattelua ja kulttuurieroja. Näin kotouttamiskaruselli on ajanut täyden kierroksen.
Aiemmin vaietut kulttuurierot ovat nyt poliittisen keskustelun keskipisteenä. Mutta onko kyse monien somalien takertumisesta perinteisiin vai suvaitsemattomuudesta islamia kohtaan yleensä ja erityisesti somaleita kohtaan? Vai molemmista?
Vastaus on jossain monimutkaisessa sekoituksessa asumisen segregaatiota, heikkoa kielitaitoa, rakenteellista syrjintää, työttömyyttä, uskonnollisia jakolinjoja, kollektiivikulttuuria, joka on ristiriidassa ruotsalaisen individualismin kanssa ja etnisten ruotsalaisten kiinnostuksen puutetta oppia tuntemaan uusia kansanryhmiä.
Ja se on ehkä juuri nyt ruotsalaisten poliitikkojen ja viranomaisten suurin kotouttamishaaste. (käännös)
Fokus: Välkommen till Sverige (http://www.fokus.se/2011/03/valkommen-till-sverige/) 14.3.2011
kyllähän suomesta löytyy mamu-yrittäjiä vaikka kuinka mutta jostain syystä ei juuri Somaleita.
Vaikka ovat niin pirun yritteliästä ja kauppaatekevää ja muutenkin mukavaa ja sovittelevaa sakkia.
Mielestäni on täysin mahdollista ja uskottavaa että Minnesotassa somalit olisivat paljon menestyneempiä kuin Suomessa. Mutta. Heitä ei pidä pelkästään verrata muissa maissa oleviin somaleihin, vaan myös muihin ihmisryhmiin. Onko esimerkiksi niin, että Minnesotan somalit keskimäärin ovat menestyneempiä kuin somalit Suomessa, mutta kuitenkin vähemmän menestyneitä kuin Suomessa asuvat kantasuomalaiset? Koska jos asia on näin, niin siinä tapauksessa kaikkein menestyneimpienkin somalien ottaminen Suomeen vähentäisi keskimääräistä menestymistä.
Jos somalit siellä ovat menestyneempiä kuin täällä, niin onhan se sinänsä ihan hieno juttu. Täällä kun ei ole saatu paljoakaan aikaan. Mutta asiaa pitää katsoa myös koko yhteiskunnan kannalta.
Ja joo, kymmenen vuotta työelämässä eikä kieltä osaa. Hyvin menee sielläkin.
Somalikansasta ei kyllä ensimmäinen mieleentuleva adjektiivi ole yritteliäs... Suomessa saa firman pystyyn satasella.
Quote from: Roope on 08.08.2012, 11:59:43
Quote- Ruotsalaisten vastaiset ennakkoluulot ovat valtavia. Että me emme kouluta lapsiamme, että he riehuvat koulussa. Että ruotsalaiset ovat sekaisin ja ryyppäävät. Se on melkein dehumanisaatiota, olla ruotsalainen on pahinta mitä voi olla. Ei siis ole kyse vain ruotsalaisten muukalaisvihamielisyydestä, vaan myöskin toisinpäin.
Rasismi toimii kahteen suuntaan, ja se kyllä näkyy täällä Suomessakin.
Quote from: Bellerofon on 08.08.2012, 09:58:18
QuoteValkoihoista turvamiestä lukuun ottamatta kaikki näyttävät somaleilta.
Mahtaa olla mukava työpaikka turvamiehellä.
Minneapolis houkuttaa myös Tanskassa.
http://cphpost.dk/news/international/somali-danes-seek-american-spirit
QuoteSomali Danes seek American spirit
MINNEAPOLIS — A delegation of six young Somali Danes, two Swedes and one Norwegian visited the American city of Minneapolis last week to break bread with their Somali immigrant counterparts and learn how this city has integrated them into civic and economic life. Minneapolis boasts the largest Somali population outside of Africa and became a haven for them when the country broke into civil war in the early 1990s.
...
Quote from: kohmelo on 05.09.2012, 09:53:42
Quote
MINNEAPOLIS — A delegation of six young Somali Danes, two Swedes and one Norwegian visited the American city of Minneapolis last week to break bread with their Somali immigrant counterparts and learn how this city has integrated them into civic and economic life.
...
Ai oikeen maahanmuuttajia, no voihan noita turhapaikkaturisteja niinkin kutsuu kun oikeen venyttää käsitettä.