EU:han on viime vuosina pohtinut perheenyhdistämisdirektiivin uudistamista joko direktiivimuutoksella tai uusilla tulkintaohjeilla. Monilta sidosryhmiltä on pyydetty lausuntoa asiasta esittämällä heille14 kysymystä (Vihreä kirja) ja esimerkiksi Suomen lausunto on hyvin maltillinen.
Sisäasiainministeriö (http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=E+140/2011&base=ueasia&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD)
Joissain EU-komiteoissa mentäisiin yhdistämisissä löysempään suuntaan.
Esimerkiksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Vihreä kirja Euroopan unionissa asuvien kolmansien maiden kansalaisten oikeudesta perheenyhdistämiseen (direktiivi 2003/86/EY)" (http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2012:229:0072:0076:FI:PDF) on osittain löysempi kuin nykyiset käytännöt Suomessa. Otteita lausunnosta:
K y s y m y s 1
— Ovatko kriteerit (perustellut mahdollisuudet saada pysyvä oleskelulupa hakemuksen jättämisen aikaan, siten kuin siitä säädetään 3 artiklassa, ja perheenyhdistämistä edeltävä odotusaika, siten kuin siitä säädetään 8 artiklassa) oikeat, ja onko tämä paras tapa valita perheenkokoajat?
Komitea katsoo, että "perusteltujen mahdollisuuksien" kriteeri on oikeudellisesti aivan liian hämärä ja sitä voidaan tulkita liian rajoittavasti. Näin ollen se suosittaa, että säilytetään ehto, jonka mukaan perheenkokoajalla on oltava voimassa oleva vähintään yhdeksi vuodeksi myönnetty oleskelulupa, mutta poistetaan toinen, perusteltuja mahdollisuuksia koskeva ehto.
Myös vähimmäisodotusaika saattaa aiheuttaa ongelmia. Oikeus perhe-elämään ja oikeus yksityiselämään ovat perusoikeuksia. ETSK katsoo, että tämän oikeuden toteutumisen on annettava perheenkokoajalle direktiivissä tarkoitetussa mielessä oikeus käynnistää perheenyhdistämismenettely heti, kun hän saa oleskeluluvan, ja että laillisen oleskelun vähimmäisaikaa koskeva kriteeri on poistettava.
...
K y s y m y s 4
— Ovatko säännöt perheenyhdistämiseen oikeutetuista perheenjäsenistä sopivat ja riittävän laajat, jotta niissä otetaan huomioon ydinperheen lisäksi myös muiden perhetyyppien määritelmät?
Nämä säännöt ovat riittämättömät, sillä sen paremmin kolmansissa maissa kuin EU:n jäsenvaltioissakaan ei ole olemassa yhtä ainoaa perheen määritelmää. EU:lla ei ole oikeusperustaa perheen määrittelemiseksi, mutta sillä on välineitä syrjinnän estämiseksi.
...
K y s y m y s 8
— Pitäisikö perheenyhdistämisdirektiivin säännöksiä soveltaa toissijaista suojelua saavien kolmansien maiden kansalaisten perheenyhdistämiseen?
— Pitäisikö perheenyhdistämisdirektiivin suotuisampia säännöksiä, joiden nojalla pakolaisten ei esimerkiksi tarvitse täyttää tiettyjä vaatimuksia (majoitus, sairausvakuutus, vakaat ja säännölliset tulot ja varat), soveltaa myös toissijaista suojelua saaviin henkilöihin?
Komitea katsoo, että perheenyhdistämisdirektiivin suotuisampia säännöksiä pitäisi soveltaa toissijaista suojelua saaviin henkilöihin ja että heidän pitäisi näin ollen kuulua direktiivin soveltamisalaan. Toissijaista suojelua saavat henkilöt tulevat maista ja alueilta, joiden on tunnustettu olevan vaarallisia heidän turvallisuudelleen ja hyvinvoinnilleen. Tästä syystä on erityisen välttämätöntä edistyä näiden kahden säännöstön yhdenmukaistamisessa.
Ky s y m y s 9
— Pitäisikö jäsenvaltioilla olla jatkossakin mahdollisuus rajoittaa direktiivin suotuisampien säännösten soveltamista pakolaisiin, joiden perhesuhteet ovat olleet olemassa jo ennen heidän maahantuloaan?
— Olisiko direktiivissä ulotettava perheenyhdistämisoikeus koskemaan myös muita pakolaisista riippuvaisia perheenjäseniä, ja jos olisi, niin missä laajuudessa?
Komitean mielestä perheen määritelmä ei saa sisältää perhesuhteiden keston kriteeriä. Jotkut henkilöt perustavat perheensä vastaanottavassa jäsenvaltiossa eivätkä EU:n ulkopuolisessa lähtövaltiossa. Perheen on voitava yhdistyä riippumatta siitä, milloin ja missä se on perustettu. Perheenyhdistämistä olisi laajennettava siten, että se kattaa nykyistä monimuotoisemmat henkilöryhmät, kuten 18 vuotta täyttäneet lapset tai veljet ja siskot, kun otetaan huomioon lähtövaltioon liittyvät riskit sekä kulttuuriset tekijät.
K y s y m y s 1 0
— Onko teillä selvää näyttöä petoksiin liittyvistä ongelmista? Kuinka suuresta ongelmasta on kyse (tilastotietoja)? Onko haastatteluista ja tutkimuksista, kuten DNA-testeistä, mielestänne merkittävää apua ongelman ratkaisemisessa?
ETSK:lla ei ole selvää näyttöä petoksiin liittyvistä ongelmista. Se katsoo, että haastattelut ja tutkimukset ovat oikeutettuja niin kauan, kun niillä ei estetä perheenyhdistämistä koskevan oikeuden käyttöä.
— ETSK ei hyväksy DNA-testejä. Vaikka ne ovat tieteellisesti pätevä keino todistaa henkilöiden väliset biologiset siteet, niissä ei oteta huomioon sosiaalisia, kulttuurisia ja tunnesiteitä, joita perheen jäsenten välille voi syntyä ilman, että heillä välttämättä on biologisia siteitä. Adoptiotapauksissa DNA-testit ovat hyödyttömiä.