Hommaforum Testi

Quote
Syrjintä työhaussa yleistä
Anu-Tuija Lehto
00:02

Työnhakijan, jolla on venäläiseltä kuulostava nimi, on kaksi kertaa vaikeampaa päästä työhaastatteluun kuin hakijan, jolla on suomalaiselta kuulostava nimi.
Tämä ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön tänä keväänä teettämästä tutkimuksesta (Laaja ym.: Dis-crimination in the Finnish Labor Market, työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 16/2012)

Tutkimus tehtiin työnhakijoilla, jotka soittivat avoimista työpaikoista työnantajille. Tässä vaiheessa eroja oli vain vähän.
Työnantajat kehottivat suurin piirtein yhtä usein suomalais- ja venäläisnimistä lähettämään hakemuksensa.
Sen sijaan eroja alkoi tulla, kun työnantaja ryhtyi valitsemaan haastatteluun kutsuttavia.
Tällöin nimellä oli merkitystä. Se, miten työpaikan saamisessa olisi käynyt, ei tutkimuksessa ilmennyt, sillä näin pitkälle ei tutkimuksissa menty.

Tutkimuksen tulos oli odotettu.

Monet ovat sitä mieltä, että syrjintä työnhaussa on yleistä eikä rajoitu vain ulkomaalaisiin vaan koskee myös muita ryhmiä.
Toisaalta myös kantasuomalaisia voidaan syrjiä ja ulkomaalaisia suosia silloin, kun halutaan polkea työsuhteen ehtoja.
Ulkomaalaiset eivät tiedä oikeuksistaan, joten työnantaja voi maksaa heille alipalkkaa sekä jättää muutenkin noudattamatta lakia ja sopimuksia.
Tästä huolimatta työelämää valvoville työsuojeluviranomaisille tulee vain harvoin työhönottoa koskevia kyselyjä.
Sama koskee ammattiliittoja. Syynä tähän lienee se, että syrjintäväitteitä on vaikea osoittaa oikeaksi.

Valintakriteerit ovat usein epäselviä. Työnhakija ei tiedä, kuka muu paikkaa on hakenut. Hakijalle ei kerrota, kuka paikan sai vai täytettiinkö sitä ollenkaan.
Tällaisessa tilanteessa on ymmärrettävää, että työhönotossa tapahtuvan syrjinnän arvellaan olevan yleistä.
Epäluuloja lisää vielä se, että monet paikat täytetään ilman avointa hakua tuttavuuksien perusteella.

Työhönoton lainsäädäntö on kuitenkin yksiselitteinen.

Ketään ei saa syrjiä esimerkiksi iän, terveydentilan, sukupuolen tai etnisen alkuperän, mielipiteen eikä muun näihin verrattavan henkilöstä johtuvan seikan vuoksi.
Syrjintäkieltoa on noudatettava myös työntekijöitä palkattaessa. Lainsäädäntö siis näyttäisi olevan kunnossa. Käytännössä näin ei kuitenkaan ole, ja siksi lainsäädäntö on tarkistettava.
[...]
Kirjoittaja on SAK:n lakimies.

Koko juttu:
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/syrjinta-tyohaussa-yleista/1226345

QuoteNuorisotoimen johtajan valinnasta tuli kahden kilpa
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen haastattelee pestiin Tapani Tulkkia ja Tommi Laitiota.
--------------------------------------------------------------------------------
Joonas Laitinen HS

Hel­sin­gin nuo­ri­so­toi­men­joh­ta­jan va­lin­nas­ta on tu­los­sa tiuk­ka vään­tö. Teh­tä­vään ovat tyr­kyl­lä Pää­kau­pun­ki­seu­dun par­tio­lais­ten toi­min­nan­joh­ta­ja Ta­pa­ni Tulk­ki ja aja­tus­hau­to­mo De­mok­sen tut­ki­ja Tom­mi Lai­tio.

Si­vis­tys­toi­men apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja Rit­va Vil­ja­nen (sd) haas­tat­te­lee eh­dok­kaat hei­nä­kuun vii­mei­sen ko­ko­nai­sen vii­kon alus­sa.
Vil­ja­nen oli­si haas­ta­tel­lut teh­tä­vään myös Os­si Hei­näs­tä. Hei­nä­nen ve­ti ha­ke­muk­sen­sa pois tul­tuaan va­li­tuk­si ke­hi­tys­yh­teis­työ­jär­jes­tö Plan Suo­men pää­sih­tee­rik­si.
Haas­tat­te­lun jäl­keen Vil­ja­nen esit­tää eh­dok­kaan­sa kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­le. Lo­pul­li­sen rat­kai­sun te­kee mah­dol­li­ses­ti jo elo­kuus­sa kau­pun­gin­val­tuus­to.

Nuo­ri­so­lau­ta­kun­ta esit­ti ke­sä­kuus­sa tiu­kan ää­nes­tyk­sen jäl­keen teh­tä­vään Tulk­kia. Hän­tä tu­ki­vat ko­koo­muk­sen ja Sdp:n edus­ta­jat.
Nuo­ri­so­toi­men eläk­keel­le jää­vä joh­ta­ja Lau­ri Siu­ra­la esit­ti teh­tä­vään Lai­tio­ta.

Lau­ta­kun­nan pää­tök­sen jäl­keen kau­pun­gil­la on pyö­ri­nyt pu­hei­ta sii­tä, et­tä Tul­kin va­lit­se­mi­ses­sa oli­si ky­se de­ma­rei­den ja ko­koo­muk­sen vä­li­ses­tä leh­män­kau­pas­ta.
Juo­ru­jen mu­kaan de­ma­rit hy­vit­täi­si­vät ko­koo­muk­sel­le sen, et­tä tu­ki­vat Tui­ja Bra­xin (vihr) si­jaan Vil­jas­ta apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jan vaa­lis­sa.
"Ab­so­luut­tis­ta ros­kaa", tyr­mää Os­ku Pa­ja­mä­ki (sd).
Tul­kin­taa ei tue myös­kään Lau­ra Ris­sa­nen (kok), jon­ka mu­kaan puo­luees­sa on myös Lai­tion va­lin­taa kan­nat­ta­via.
Ti­lan­ne on lau­ta­kun­nan pää­tök­ses­tä huo­li­mat­ta vie­lä au­ki, Pa­ja­mä­ki va­kuut­taa.
"­Juu­ri va­lit­tu apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja et­sii it­sel­leen mer­kit­tä­vin­tä alais­ta, jo­ten Vil­ja­sen sa­na pai­naa pal­jon. Ih­mei­tä pi­tää ta­pah­tua, et­tä oli­sin eri miel­tä hä­nen kans­saan täs­sä asias­sa."

Uu­si joh­ta­ja saa 400 alais­ta ja 7 200 eu­ron kuu­kau­si­pal­kan. Nuo­ri­so­asiain­kes­kuk­sen vuo­si­bud­jet­ti on 28 mil­joo­naa eu­roa.

http://www.hs.fi/digilehti/#kaupunki/Nuorisotoimen+johtajan+valinnasta+tuli+kahden+kilpa/a1342152578588?src=haku&ref=%23arkisto%2F

Ovatkohan lehmäkauppavirkoihinvalinnat syrjintää työnhaussa?

QuoteSyrjintä työhaussa yleistä

Työnhakijan, jolla on venäläiseltä kuulostava nimi, on kaksi kertaa vaikeampaa päästä työhaastatteluun kuin hakijan, jolla on suomalaiselta kuulostava nimi.

Nyt ovat käsitteet menneet tyystin sekaisin: eihän se ole syrjintää, että työnantaja valitsee sen hakijan, joka todennäköisemmin täyttää vaaditut kriteerit. Suomenkielisessä Suomessa se monesti tarkoittaa suomenkielistä, täällä koulutettua hakijaa.

Minusta sitävastoin syrjintää on se, mikäli ulkomaalainen palkataan, jos Suomessa on omia työttömiä.

Quote from: skrabb on 16.07.2012, 09:56:14

QuoteNuorisotoimen johtajan valinnasta tuli kahden kilpa
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen haastattelee pestiin Tapani Tulkkia ja Tommi Laitiota.
--------------------------------------------------------------------------------
Joonas Laitinen HS

Hel­sin­gin nuo­ri­so­toi­men­joh­ta­jan va­lin­nas­ta on tu­los­sa tiuk­ka vään­tö. Teh­tä­vään ovat tyr­kyl­lä Pää­kau­pun­ki­seu­dun par­tio­lais­ten toi­min­nan­joh­ta­ja Ta­pa­ni Tulk­ki ja aja­tus­hau­to­mo De­mok­sen tut­ki­ja Tom­mi Lai­tio.

[...]

"­Juu­ri va­lit­tu apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja et­sii it­sel­leen mer­kit­tä­vin­tä alais­ta, jo­ten Vil­ja­sen sa­na pai­naa pal­jon. Ih­mei­tä pi­tää ta­pah­tua, et­tä oli­sin eri miel­tä hä­nen kans­saan täs­sä asias­sa."

Uu­si joh­ta­ja saa 400 alais­ta ja 7 200 eu­ron kuu­kau­si­pal­kan. Nuo­ri­so­asiain­kes­kuk­sen vuo­si­bud­jet­ti on 28 mil­joo­naa eu­roa.

OT aiheen kannalta, mutta Tommi Laitio!

QuoteAjatushautomot Demos Helsinki ja Ajatuspaja e2 julkaisivat keskiviikkona puheenvuoron, jossa hahmotellaan elämää monikulttuurisessa Suomessa vuonna 2030.

Hyvä munkki. Ajatuspajan visioissa suomalaiset paistavat maahanmuuttajien kanssa munkkeja.

Vuoden 2030 Helsingissä virolainen diplomi-insinööri ja turkulainen toimitusjohtaja jakavat tamppaustelineen somalialaisen perheen kanssa, asukkaat vetävät kylätalolla taitokursseja ja esittelevät sadonkorjuujuhlissa kokkaus- ja käsityötaitojaan.

Lähiyhteisöt rakentavat omat kerrostalonsa, paistavat pihalla yhdessä munkkeja ja auttavat eläkeläisrouvan viljelypalstan kunnostamisessa.

Kaikki tekevät vapaaehtoistyötä.

Demos Helsingin tutkija Tommi Laitio, miten työssäkäyvällä on aikaa kaikkeen tähän yhteisöllisyyteen?

"Yhä useammalla on yhä enemmän vapaa-aikaa – joko omasta tahdosta tai pakosta. Luultavasti vuonna 2030 työttömyys on ainakin samalla tasolla kuin nyt. Jos toiminta liittyy oman lapsen hyvinvointiin ja omaan yhteisöön, kyllä sille pystyy raivaamaan aikaa."

Vihreä Lanka: Onko mamuvisionne tästä maailmasta, Demos? (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/onko-mamuvisionne-t%C3%A4st%C3%A4-maailmasta-demos) 30.10.2009

Quote
YLEn Aamu-tv:n vieraana ollut tutkija Tommi Laitio ajatushautomo Demos Helsingistä pitää faktana, että maahanmuutto lisääntyy ja vuonna 2030 Suomi on nykyistä monimuotoisempi maa.

Hän esittääkin, että ei niinkään kiisteltäisi maahanmuuton tarpeellisuudesta, vaan keskityttäisiin pohtimaan, miten saadaan lisää resursseja kouluihin, asuntopolitiikkaan ja erilaisten ongelmien hoitamiseen.

- Me voidaan kiukutella, että emme halua maahanmuuttoa, mutta se tulee tapahtumaan, Laitio näkee.

YLE Uutiset: Kannattaako maahanmuuttoa vastaan kiukutella? (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/11/kannattaako_maahanmuuttoa_vastaan_kiukutella_1138212.html) 5.11.2009

Laitio kuulostaa kovin fasistiselta.

Quote from: Marko Parkkola on 16.07.2012, 11:23:58
Laitio kuulostaa kovin fasistiselta.

Laitio kuulostaa fatalistisine ajopuuteorioineen ihan Viljaselta.

Quote from: Ritva Viljanen 7.9.2009Meidän täytyy katsoa lamasta eteenpäin ja varautua maahanmuuton kasvaviin määriin. Jossain vaiheessa tässä on tullut myöskin sellaisia puheenvuoroja, että sitä voimakkaasti rajoitettaisiin, mutta täytyy nähdä...Suomi ei ole mikään eristäytynyt kolkka pohjoisessa. Me ollaan osa kansainvälistä yhteisöä. Meidän täytyy myös humanistisesti...humaaneissa asioissa kantaa vastuumme, mutta myöskin Suomi tarvitsee niitä globaaleja toisten kulttuurien ymmärtäjiä Suomeen ja täytyy muistaa myöskin se, että 2010-luku tulee olemaan meilllä työvoimapoistumassa historiallinen. Suomi ei ole koskaan historiansa aikana menettänyt niin paljon työllistä työvoimaa kuin 2010-luvulla ja tämä poistuma tulee jatkumaan aina 2030-lukuun asti, jolloin myöskin kyvystä säilyttää ja kyvystä kasvattaa työllisen työvoiman määrää tulee olemaan tärkeä asia Suomen hyvinvoinnin kannalta. (..) Maahanmuutto on tosiasia. Ei voi ajatella, että me suljemme ovemme ja eristäydymme. Sitä Suomi ei voi tehdä.

Hehe. Menee komeasti aiheen ohi, mutta olin sotahistoroitsijan järkkäämällä bussireissulla Venäjällä ja varusmiesikäinen rajavartija kyseli "prosent"ia. Keski-ikäinen suomalaisnainen nappasi niskaperseotteella ulos ovesta, että tässä sun prosenttisi.  ;D

Laition viimeisin työpaikka Demoksen tutkijana ei viittaa kovin vahvaan taustaan nuorisotoimen puolella, mutta ehkä hänellä on pätevöittäviä meriittejä sitten aiemmista töistään ja koulutuksestaan.

Quote from: PahaSilmä on 16.07.2012, 13:07:51

Quote from: Roope on 16.07.2012, 11:35:30

Quote from: Ritva Viljanen 7.9.2009Maahanmuutto on tosiasia. Ei voi ajatella, että me suljemme ovemme ja eristäydymme. Sitä Suomi ei voi tehdä.

Vähän niin kuin ripuli tai märkivä paise on tosiasia, mutta sille ei jostain syystä vain voi tehdä mitään?

Heh. Noinhan se on. Jotenkin torpparilaitoksen ja  tehdastyön orjuudessa raataneesta yhteiskunnasta saatiin tehtyä demokraattinen ääni per henkilö - myös naiset - hyvinvointivaltio. Pystyttiin torjumaan pääosin agressiivisen diktatorisen suurvallan/ valtojen miehitysyritykset. Jälleenrakentamaan maa ja asuttamaan 480 000 koditonta pakolaista (12% maan väkiluvusta).

Maahanmuuton kohdalla ei voi tehdä yhtään mitään, nostaa vain kädet pystyy, kun +20 v. lapsipakolainen alkaa saada toimeentulotukea ja on "oikeutettu" yhdistämään suurperheensä Suomeen elämään sosiaaliturvalla. Meidän on ihan pakko maksa verovaroista lentoliputkin suurperheelle ja kasvattilapsille. Emme voi mitenkään toimia muuten.

No esim. Tanska toimii, USA toimii, Australia toimii, mutta hei Suomen kohdalla on kyse luonnonlaista, joka pakottaa verovaroilla lennättämään lisää rikkautta Afrikansarvesta ja muualta kuluista tinkimättä! Samoin on luonnonlaki, että mm. romanian romaneille kustannetaan verovaroista majoitusalueita ja päiväkeskuksia, vaikka koko porukkaa ei nyky lain mukaan saisi päästää maahan, kun maksimissa kolmen kuukauden EU-kansalaisille sallittuun oleskeluun puuttuvat varat puuttuvat.

Kun katsoo TV:stä sarjaa "Australian rajalla", siellä onnistuu aika kevyesti jopa lailisen viisumin saaneiden kohdalla, joilla ei ole riittävästi rahaa mukana ilmoitettuun oleskeluaikaan suhteutettuna elatukseensa/ heiltä puuttuu matkasuunnitelma/ hotellivaraukset.  Meillä olisi lain perusteella oikeus käännyttää ihan samalla lailla  EU kansalaisetkin, jotka eivät ole turisteja = puuttuu varallisuus oleskeluun maassa. Näistä neroista tälläisille yhteiskunnan kantokyvyn yms. vuoksi haitallisille virroille ei voi panna rajoituksia - vaikka muualla voidaan. Ranskakin poistatti maasta viime vuonna tuhansia Romanian romaneja juuri noilla perusteilla. Mutta Suomessa se on luonnonvoima. :facepalm:

QuoteVuoden 2030 Helsingissä virolainen diplomi-insinööri ja turkulainen toimitusjohtaja jakavat tamppaustelineen somalialaisen perheen kanssa

Diplomi-insinöörit, toimitusjohtajat ja somalit asuvat samalla alueella? Mitä sieniä nämä ennustajat oikein vetävät. Vai lähteekö somali kenties tamppaamaan mattoaan nettomaksajien suosimalle asuinalueelle.

Ilmiö joka tulee toteutumaan vuoteen 2030 mennessä Suomessa nykyistäkin selvemmin ja jota kukaan tai mikään ei voi estää, kuten ei ole voinut estää missään muuallakaan länsimaissa, on asuinalueiden etninen eriytyminen.

Quote from: Paasikivi on 16.07.2012, 14:25:10

QuoteVuoden 2030 Helsingissä virolainen diplomi-insinööri ja turkulainen toimitusjohtaja jakavat tamppaustelineen somalialaisen perheen kanssa

Diplomi-insinöörit, toimitusjohtajat ja somalit asuvat samalla alueella? Mitä sieniä nämä ennustajat oikein vetävät. Vai lähteekö somali kenties tamppaamaan mattoaan nettomaksajien suosimalle asuinalueelle.

Ilmiö joka tulee toteutumaan vuoteen 2030 mennessä Suomessa nykyistäkin selvemmin ja jota kukaan tai mikään ei voi estää, kuten ei ole voinut estää missään muuallakaan länsimaissa, on asuinalueiden etninen eriytyminen.

Mitä vahvimmin Paasikiven linjoilla. Toimitusjojtajat eivät tamppaile mattojaan Hakunilassa kaupungin vuokratalojen pihoilla nykyiselläänkään, ja kahdenkymmenen vuoden kuluttua tilanne on kaikkien ennusmerkkien mukaan entistä eriytyneempi.

Miten kukaan kehtaa julkaista tällaista vakavalla naamalla? Onko se kirjoitettu vakavalla naamalla??

Quote from: Paasikivi on 16.07.2012, 14:25:10

QuoteVuoden 2030 Helsingissä virolainen diplomi-insinööri ja turkulainen toimitusjohtaja jakavat tamppaustelineen somalialaisen perheen kanssa

Diplomi-insinöörit, toimitusjohtajat ja somalit asuvat samalla alueella? Mitä sieniä nämä ennustajat oikein vetävät. Vai lähteekö somali kenties tamppaamaan mattoaan nettomaksajien suosimalle asuinalueelle.

Suomalaisella ja virolaisella on tittelit, somali on somali. Rivien välistä voinee "viran" lukea. Sanoisinpa, että on vihapuhetta moinen.

Quote from: Paasikivi on 16.07.2012, 14:25:10

QuoteVuoden 2030 Helsingissä virolainen diplomi-insinööri ja turkulainen toimitusjohtaja jakavat tamppaustelineen somalialaisen perheen kanssa

Diplomi-insinöörit, toimitusjohtajat ja somalit asuvat samalla alueella? Mitä sieniä nämä ennustajat oikein vetävät. Vai lähteekö somali kenties tamppaamaan mattoaan nettomaksajien suosimalle asuinalueelle.

Lisäksi miten turkulaisella toimitusjohtajalla on tamppausteline Helsingissä? Onko tämä vähän sama kuin espoolaisisän kotiovi Mogadishussa.

Minua myös ihmetyttää ajatus että kaikki tekisivät vapaaehtoistyötä. Miksi?

Quote from: Paasikivi on 16.07.2012, 14:25:10

QuoteVuoden 2030 Helsingissä virolainen diplomi-insinööri ja turkulainen toimitusjohtaja jakavat tamppaustelineen somalialaisen perheen kanssa

Diplomi-insinöörit, toimitusjohtajat ja somalit asuvat samalla alueella? Mitä sieniä nämä ennustajat oikein vetävät. Vai lähteekö somali kenties tamppaamaan mattoaan nettomaksajien suosimalle asuinalueelle.

Kyllähän tällaisia alueita on paljon jo nyt. Esim. Helsingin Herttoniemenrannassa on vierekkäin kalliita kovan rahan omistusasuntoja ja kaupungin vuokrataloja. Vuokrataloissa asuu paljon mm. somaleja.  Kun talot ovat vielä suunnilleen saman näköisiä, kalliin omistusasunnon ostanutta inssiä ei varmaan paljon naurata, kun hän tietää, että naapuritalossa ikuista lomaa viettäville somaleille mikään ei ole maksanut mitään. 

Ajan mittaan erot kyllä alkavat näkyä, kun itsensä kusetetuiksi tuntevat kovan rahan asujat pistävät Mustan Pekan (asuntonsa) kiertoon, myyvät sen jollekin pahaa aavistamattomalle, ja muuttavat itse jonnekin, missä kaupungin vuokrataloja ei ole ihan vieressä eikä burkhia tarvitse katsella ihan joka päivä.

Quote from: Mika on 17.07.2012, 05:54:12

Quote from: Paasikivi on 16.07.2012, 14:25:10

QuoteVuoden 2030 Helsingissä virolainen diplomi-insinööri ja turkulainen toimitusjohtaja jakavat tamppaustelineen somalialaisen perheen kanssa

Diplomi-insinöörit, toimitusjohtajat ja somalit asuvat samalla alueella? Mitä sieniä nämä ennustajat oikein vetävät. Vai lähteekö somali kenties tamppaamaan mattoaan nettomaksajien suosimalle asuinalueelle.

Kyllähän tällaisia alueita on paljon jo nyt. Esim. Helsingin Herttoniemenrannassa on vierekkäin kalliita kovan rahan omistusasuntoja ja kaupungin vuokrataloja. Vuokrataloissa asuu paljon mm. somaleja.  Kun talot ovat vielä suunnilleen saman näköisiä, kalliin omistusasunnon ostanutta inssiä ei varmaan paljon naurata, kun hän tietää, että naapuritalossa ikuista lomaa viettäville somaleille mikään ei ole maksanut mitään. 

Ajan mittaan erot kyllä alkavat näkyä, kun itsensä kusetetuiksi tuntevat kovan rahan asujat pistävät Mustan Pekan (asuntonsa) kiertoon, myyvät sen jollekin pahaa aavistamattomalle, ja muuttavat itse jonnekin, missä kaupungin vuokrataloja ei ole ihan vieressä eikä burkhia tarvitse katsella ihan joka päivä.

Eestiin, Eestiin.

Siedettävä verotus (tasavero) eikä taikaseinää. Kelpo edellytykset terveelle yhteisölle.

Quote from: Mika on 17.07.2012, 05:54:12

Quote from: Paasikivi on 16.07.2012, 14:25:10

QuoteVuoden 2030 Helsingissä virolainen diplomi-insinööri ja turkulainen toimitusjohtaja jakavat tamppaustelineen somalialaisen perheen kanssa

Diplomi-insinöörit, toimitusjohtajat ja somalit asuvat samalla alueella? Mitä sieniä nämä ennustajat oikein vetävät. Vai lähteekö somali kenties tamppaamaan mattoaan nettomaksajien suosimalle asuinalueelle.

Kyllähän tällaisia alueita on paljon jo nyt. Esim. Helsingin Herttoniemenrannassa on vierekkäin kalliita kovan rahan omistusasuntoja ja kaupungin vuokrataloja. Vuokrataloissa asuu paljon mm. somaleja.  Kun talot ovat vielä suunnilleen saman näköisiä, kalliin omistusasunnon ostanutta inssiä ei varmaan paljon naurata, kun hän tietää, että naapuritalossa ikuista lomaa viettäville somaleille mikään ei ole maksanut mitään. 

Ajan mittaan erot kyllä alkavat näkyä, kun itsensä kusetetuiksi tuntevat kovan rahan asujat pistävät Mustan Pekan (asuntonsa) kiertoon, myyvät sen jollekin pahaa aavistamattomalle, ja muuttavat itse jonnekin, missä kaupungin vuokrataloja ei ole ihan vieressä eikä burkhia tarvitse katsella ihan joka päivä.

Kaikkein hauskinta on se että noi menee normaalin helsinkiläisen tai muualta tänne muuttaneen ohi.Helsingin asuntopolittikka on kai vielä se että sijoittavat niitä eri puolelle kaupunkia eli kaikki kaupunginosat saavat oman annoksensa "monokultuuria" koska mistää oikeasta monikultuurista ei voi puhua jos suurin osa noista on parista ugauga maasta tulevia luku,kirjoitus ja laskutaidottomia "pakolaisia".

Quote from: Paasikivi on 16.07.2012, 14:25:10

QuoteVuoden 2030 Helsingissä virolainen diplomi-insinööri ja turkulainen toimitusjohtaja jakavat tamppaustelineen somalialaisen perheen kanssa

Diplomi-insinöörit, toimitusjohtajat ja somalit asuvat samalla alueella? Mitä sieniä nämä ennustajat oikein vetävät. Vai lähteekö somali kenties tamppaamaan mattoaan nettomaksajien suosimalle asuinalueelle.

Ilmiö joka tulee toteutumaan vuoteen 2030 mennessä Suomessa nykyistäkin selvemmin ja jota kukaan tai mikään ei voi estää, kuten ei ole voinut estää missään muuallakaan länsimaissa, on asuinalueiden etninen eriytyminen.

Jos ajatus on se, että dippa ja toimari ovat työttömiä vuonna 2030 ja jakavat saman slummin somalin kanssa?.  Mutta somppu tamppaamassa mattoa??. Sehän on ruumiillista työtä jonka tekee valkoinen kaupungin palkkaama kodinhoitaja jos tekee.

Quote from: Mika on 17.07.2012, 05:54:12

Quote from: Paasikivi on 16.07.2012, 14:25:10

QuoteVuoden 2030 Helsingissä virolainen diplomi-insinööri ja turkulainen toimitusjohtaja jakavat tamppaustelineen somalialaisen perheen kanssa

Diplomi-insinöörit, toimitusjohtajat ja somalit asuvat samalla alueella? Mitä sieniä nämä ennustajat oikein vetävät. Vai lähteekö somali kenties tamppaamaan mattoaan nettomaksajien suosimalle asuinalueelle.

Kyllähän tällaisia alueita on paljon jo nyt. Esim. Helsingin Herttoniemenrannassa on vierekkäin kalliita kovan rahan omistusasuntoja ja kaupungin vuokrataloja. Vuokrataloissa asuu paljon mm. somaleja.  Kun talot ovat vielä suunnilleen saman näköisiä, kalliin omistusasunnon ostanutta inssiä ei varmaan paljon naurata, kun hän tietää, että naapuritalossa ikuista lomaa viettäville somaleille mikään ei ole maksanut mitään. 

Ajan mittaan erot kyllä alkavat näkyä, kun itsensä kusetetuiksi tuntevat kovan rahan asujat pistävät Mustan Pekan (asuntonsa) kiertoon, myyvät sen jollekin pahaa aavistamattomalle, ja muuttavat itse jonnekin, missä kaupungin vuokrataloja ei ole ihan vieressä eikä burkhia tarvitse katsella ihan joka päivä.

Elättäjä näkee elätettävänsä. Huomaa kuinka insinöörin verorahoilla ostetaan naapurissa eläville somali lapsille joka kevät uudet polkupyörät..

Quote from: Marko Parkkola on 16.07.2012, 11:23:58
Laitio kuulostaa kovin fasistiselta.

Tyhmältä pikemminkin. Lieneekö tyhmyys sitten fasismin ekvivalentti, siitä keskusteltakoon eri ketjussa. Omaan silmäänikin pisti tuo "kaikki" tekemässä jotakin. Kuka tahansa, jolla on normaali kosketus ihmisten elämään ja ajatuksiin, tietää, että "kaikki" eivät suinkaan tee samoja asioita kuin pakotettuina. Lieneekö se ajatusmädättämön tavoite?  Se pakkotekeminen?

Quote from: skrabb on 16.07.2012, 09:56:14

QuoteNuorisotoimen johtajan valinnasta tuli kahden kilpa
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen haastattelee pestiin Tapani Tulkkia ja Tommi Laitiota.
--------------------------------------------------------------------------------
Joonas Laitinen HS

Hel­sin­gin nuo­ri­so­toi­men­joh­ta­jan va­lin­nas­ta on tu­los­sa tiuk­ka vään­tö. Teh­tä­vään ovat tyr­kyl­lä Pää­kau­pun­ki­seu­dun par­tio­lais­ten toi­min­nan­joh­ta­ja Ta­pa­ni Tulk­ki ja aja­tus­hau­to­mo De­mok­sen tut­ki­ja Tom­mi Lai­tio.

[...]

"­Juu­ri va­lit­tu apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja et­sii it­sel­leen mer­kit­tä­vin­tä alais­ta, jo­ten Vil­ja­sen sa­na pai­naa pal­jon. Ih­mei­tä pi­tää ta­pah­tua, et­tä oli­sin eri miel­tä hä­nen kans­saan täs­sä asias­sa."

Uu­si joh­ta­ja saa 400 alais­ta ja 7 200 eu­ron kuu­kau­si­pal­kan. Nuo­ri­so­asiain­kes­kuk­sen vuo­si­bud­jet­ti on 28 mil­joo­naa eu­roa.

QuoteHelsingin kaupunginvaltuusto valitsi eilen keskiviikkona Tommi Laition yksimielisesti uudeksi Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtajaksi. Laitio on innoissaan uudesta tehtävästään.

Yle: Tommi Laitio: Syrjäytynyt nuori ei koe olevansa syrjäytynyt (http://yle.fi/uutiset/tommi_laitio_syrjaytynyt_nuori_ei_koe_olevansa_syrjaytynyt/6275361) 30.8.2012

Quote from: Roope on 30.08.2012, 10:58:59

Quote from: skrabb on 16.07.2012, 09:56:14

QuoteHel­sin­gin nuo­ri­so­toi­men­joh­ta­jan va­lin­nas­ta on tu­los­sa tiuk­ka vään­tö. Teh­tä­vään ovat tyr­kyl­lä Pää­kau­pun­ki­seu­dun par­tio­lais­ten toi­min­nan­joh­ta­ja Ta­pa­ni Tulk­ki ja aja­tus­hau­to­mo De­mok­sen tut­ki­ja Tom­mi Lai­tio.

[...]

"­Juu­ri va­lit­tu apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja et­sii it­sel­leen mer­kit­tä­vin­tä alais­ta, jo­ten Vil­ja­sen sa­na pai­naa pal­jon. Ih­mei­tä pi­tää ta­pah­tua, et­tä oli­sin eri miel­tä hä­nen kans­saan täs­sä asias­sa."

Uu­si joh­ta­ja saa 400 alais­ta ja 7 200 eu­ron kuu­kau­si­pal­kan. Nuo­ri­so­asiain­kes­kuk­sen vuo­si­bud­jet­ti on 28 mil­joo­naa eu­roa.

QuoteHelsingin kaupunginvaltuusto valitsi eilen keskiviikkona Tommi Laition yksimielisesti uudeksi Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtajaksi. Laitio on innoissaan uudesta tehtävästään.

Kukapa ei olisi innoissaan, jos saa pätevämmän hakijan ohi palkkioviran ja sellaista palkkaa, jota ei ilman "poliittista sopivuutta" voisi edes kuvitella saavansa.

QuoteJatkossa on erilaisia nuorisoporukoita, joille palveluita tuotetaan ja joiden kanssa niitä voidaan tehdä, Laitio pohtii.

Tuotetaanko koraanikoulusta palaaville nuorisoporukoille palveluna alaikäisiä kantistyttöjä raiskattaviksi, kysyntää selvästi olisi?

Quote
"­Juu­ri va­lit­tu apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja et­sii it­sel­leen mer­kit­tä­vin­tä alais­ta, jo­ten Vil­ja­sen sa­na pai­naa pal­jon. Ih­mei­tä pi­tää ta­pah­tua, et­tä oli­sin eri miel­tä hä­nen kans­saan täs­sä asias­sa."

Viljasen mokutuspanssarivaunu jyrää jo täyttä vauhtia. Tehokas nainen, ja hankala vastustaja meille realistisemman maailmankuvan omaaville.

Googlasin vähän.
Toinen hakijoista on ainakin jonkinlainen "konservatiivi" partiolainen vakuuttavilla taustoilla ja toinen puhdas vihervassari. Ei ole vaikea arvata kumman Viljanen valitsi.

Quote from: Roope on 30.08.2012, 10:58:59

QuoteHelsingin kaupunginvaltuusto valitsi eilen keskiviikkona Tommi Laition yksimielisesti uudeksi Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtajaksi. Laitio on innoissaan uudesta tehtävästään.

Yle: Tommi Laitio: Syrjäytynyt nuori ei koe olevansa syrjäytynyt (http://yle.fi/uutiset/tommi_laitio_syrjaytynyt_nuori_ei_koe_olevansa_syrjaytynyt/6275361) 30.8.2012

QuoteMitä hän sitten on saanut terveisinä nuorilta eri kaupunginosissa? Positiivista on se, että lähes kaikki nuoret kasvavat monikulttuurisessa ympäristössä. Siten nuoremmalle sukupolvelle monikulttuurinen yhteiskunta on luonnollisempi osa arkipäivää ja he näkevät sen vähemmän ongelmallisena kuin vanhemmat.

- Eri kulttuureista tulevien ihmisten täytyy kohdata ja seurustella epäluulon ja ennakkoluulojen torjumiseksi. En nyt tarkoita metroasemalla tapaamista vaan että tehdään asioita yhdessä ja saadaan yhteisiä positiivisia elämyksiä. Se on paras tapa torjua rasismia, joka on suuri ongelma myös nuorison keskuudessa. Umayya Abu-Hanna -keskusteluun liittyen haluan sanoa, että minusta useimmat suomalaiset eivät ole rasisteja, mutta sen sijaan on olemassa kulttuuri, joka suvaitsee rasistista käytöstä. Jos on musta 16-17-vuotias nykypäivän Suomessa, saa siitä varmasti kuulla.  (käännös)

Ny Tid: Ny ungdomsdirektör välkomnar kritik (http://www.nytid.fi/2013/02/ny-ungdomsdirektor-valkomnar-kritik/) 4.2.2013

Tommi Laitio on kyllä supernaiivi, jos hänen mielestään rasismi on Suomessa suuri ongelma ja monikulttuurisen yhteiskunnan näkeminen ongelmallisena on lähinnä sukupolvikysymys.

Sen kun on tuota mieltä, tavallaan jopa hassua ja kaunista, mutta ei tuollainen henkilö kuulu Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtajaksi tai muutenkaan johtotehtäviin.

YLE - kierrätyksen edelläkävijänä (taas):

https://yle.fi/uutiset/3-9758353

Quote
Nicoletta Kekoniemen isä on italialainen. Suomessa syntynyt ja kasvanut tyttönimeltään Poverini joutui ennen vakuuttelemaan työnantajille puhuvansa suomea äidinkielenään.

Tilanne muuttui vuonna 2012, kun Kekoniemi meni naimisiin ja otti miehensä suomalaisen sukunimen. Työhaastatteluissa lakattiin kysymästä Kekoniemen äidinkieltä ja haastatteluihin tuntui pääsevän helpommin kuin ennen.

Työnhaku ulkomaisella tai ulkomaiselta kuulostavalla nimellä voi edelleen vaikuttaa hakijan mahdollisuuksiin päästä työhaastatteluun. Vuonna 2012 työ- ja elinkeinoministeriö teetti tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun), jossa 1258 työpaikalle lähetettiin kaksi yhtä hyvää työhakemusta. Hakemukset olivat lähes identtiset – erona oli ainoastaan hakijan nimi. Toinen hakemus lähetettiin suomalaisella nimellä, toinen venäläisellä.

Tutkimus osoitti, että työnhakijan, jolla on venäläiseltä kuulostava nimi, on kaksi kertaa vaikeampaa päästä työhaastatteluun kuin hakijan, jolla on suomalainen nimi. Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian professori Inga Jasinskaja-Lahti uskoo, että vielä tänä päivänä tulos olisi kutakuinkin sama.

– En usko, että tässä ilmapiirissä ja ajassa olisi mitään kovin isoa heilahtelua tapahtunut. Kansainvälisistä tutkimuksista selviää, että mitä enemmän hakija poikkeaa kulttuurisesti meistä itsestämme, sitä enemmän syrjintää on. Suomessa saataisiin varmasti hyvin vastaavanlaisia tuloksia.

Työhaastatteluun nimeä vaihtamalla

Alex voi olla Suomessa Aleksi, Christina ehkä Kristiina ja Tatyana Tanja. Ulkomaalaiselta kuulostavia nimiä jopa suomennetaan täkäläiseen kulttuuriin sopiviksi. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston toimistopäällikkö Rainer Hiltunen pitää nimien suomentamista huolestuttavana ilmiönä.

– Surullista, jos ihminen joutuu luopumaan niinkin olennaisesta identiteetin palasta kuin nimestään. Nimellä ei pitäisi olla työnteon kannalta mitään tekemistä. Tämä on myös ääriesimerkki siitä, kuinka paljon yhteiskunnalta jää resursseja hyödyntämättä, jos ihmisten kaikkea osaamista ei käytetä sen takia, että heidän nimensä kertoo erilaisesta etnisestä taustasta.

Joskus nimellä kuitenkin on väliä. Nuorempana Kekoniemellekin ehdotettiin töiden hakemista hänen toisella nimellään. Suomalaisella nimellä voisi kuulemma tärpätä.

– Loukkaannuin vähän kysymyksestä. Miksi minun pitäisi vaihtaa nimeäni muiden takia?
Joillekin nimen muuttaminen on ainoa keino sulautua joukkoon. Yle jututti useampaa nimeään vaihtanutta henkilöä ja pahimmillaan nimeä oli suomennettu vain elämän helpottamiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Hakupapereista erottuva ulkomaalainen nimi oli haastateltavien mukaan keino jäädä mieleen, mutta työnantajasta riippuen se otettiin joko positiivisena tai negatiivisena asiana. Varmaa tietoa nimen vaikutuksesta ei ole.

– Rekrytoinnissa tapahtuva syrjintä on piilotetumpaa kuin muu syrjintä. Siihen puuttuminen on paljon vaikeampaa kuin esimerkiksi työsuhteen aikana tapahtuvaan syrjintään, huokaisee yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston Hiltunen.

Syrjintään puuttumisen vaikeudesta kertovat tilastot. Rekrytointisyrjintään liittyvät tapaukset ovat työsuojeluviranomaiselle edelleen harvinaisia. Yhteydenottojen määrä ei kuitenkaan aina kerro koko totuutta.

– Työnhakijat eivät välttämättä tunnista joutuneensa syrjityksi tai jos tunnistavat, eivät he ehkä tiedä mihin syrjinnästä voi ilmoittaa tai halua ottaa yhteyttä viranomaiseen. Tämän perusteella ei siis voi tehdä vielä mitään johtopäätöksiä, kertoo ylitarkastaja Jenny Rintala Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueesta.

Syrjinnästä saatetaan jättää ilmoittamatta tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksien vähenemisen pelossa. Myös pelot leimautumisesta tai maineen kärsimisestä nostavat kynnystä ilmoittaa mahdollisesta syrjinnästä.

Ulkomaalaisella nimellä kutsu maahanmuuttajille suunnattuun tilaisuuteen

Rekrytoinnissa voi tapahtua myös tiedostamatonta syrjintää. Sosiaalipsykologian professori Jasinskaja-Lahti toteaa, että harva työnantaja tekee tietoisen päätöksen syrjiä ihmistä pelkän nimen perusteella.

– Suosimme usein tiedostamattamme omanlaisiamme hakijoita, esimerkiksi sellaisia, jotka ovat käyneet saman koulutuksen tai joilla on samanlainen työhistoria kuin itsellämme. Suosimalla omia emme ehkä suhtaudu yhtä perusteellisesti tai luottavaisesti muihin hakijoihin.

Kekoniemikin joutui aikanaan kuuntelemaan useaan otteeseen kysymyksiä suomalaisuudestaan ja suomen kielen taidostaan. Parhaimmillaan hänelle jopa lähetettiin kaupungilta kutsu maahanmuuttajille tarkoitettuun tilaisuuteen. Itse hän suhtautuu tapahtumiin humoristisesti, mutta toteaa, etteivät epäsopivat kysymykset kansalaisidentiteetin vahvuudesta kuulu työhaastatteluihin.

Mustalla tussilla nimet piiloon

Yhtenä ratkaisuna rekrytoinnissa tapahtuvaan syrjintään on tarjottu nimetöntä rekrytointia.

Tätä hakutapaa on kokeiltu jo esimerkiksi Helsingin ja Espoon kaupungeissa. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen rekrytoinnissa nimettömyys koettiin hyvänä asiana, mutta prosessin työläys yllätti.

– Nimetön rekrytointi oli ehdottomasti hyvä asia, mutta siinä oli kaksi ongelmaa: jouduimme peittämään hakemusten tiedot käsin ja hakijakunnassamme oli hyvin vähän monikulttuurisia hakijoita, joten meillä tavasta ei saatu kaikkea tehoa irti, kertoo Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio.

Täystyrmäystä ei nimetön rekrytointi silti saa.

– Kun tietyt asiat oli peitetty hakemuksesta, tajusin, kuinka paljon niihin kiinnitetään huomiota ja niiden perusteella tehdään oletuksia. Tietoja peittämällä huomio kiinnittyi paremmin juuri niihin asioihin, jotka olivat työn kannalta olennaisia, sanoo Laitio.

Myös Jasinskaja-Lahti toteaa nimettömän rekrytoinnin olevan vain osittainen ratkaisu.

– Kokonaan nimetön hakuprosessi on periaatteessa hyvä idea, mutta tulisi miettiä, kuinka rekrytoinnin seuraavissa vaiheissa huolehdittaisiin syrjivien käytänteiden ehkäisystä. Vaikka ensimmäinen vaihe tehtäisiin niin hyvin kuin voitaisiin, ei lopputulos ole silti välttämättä syrjimätön.

Aziz voi olla Asko, Abdi Ari ja Mohammed vaikka Mauno. Problem solved?  :facepalm:

Turkissa kannustetaan ottamaan ählynimi, ainakin kun seuraa "turkkilaisia" yleisurheilijoita Keniasta.

"Miksi ovet ei aukene meille" - näkyisikö peilistä se syy. Heti tulee mieleen se omakotitaloyhdistyksen huoltomies. Palkkasivat ensin mustan miehen ja erehdyksen huomattuaan eivät päässeet siitä eroon. Piti palkata suomalaismies tekemään hommat ja toteemi jatkoi patsasteluaan täydellä palkalla. Ja esim se muotivaateliike, joka palkkasi musutytön - työhaastattelussa oli normireleet, mutta töihin tultiinkin huivi päässä. Ja eroon ei meinannut päästä millään. Meidänkin firmaan oli tulossa nigerialaisnuorukainen tekemään ammattikorkean lopputyötä. En viitsinyt mennä edes aloituspalaveriin, koska tuloksen tiesin etukäteen. Ja oikeassa olin; aloituspalaverin jälkeen ei näkynyt ei kuulunut huippuosaajaa.

Noista lanttumädättämöistä. Tuo mattotelinejuttuhan oli jo jossain tulevaisuusvisioissa. Silloin vain afrikkalaistaustainen auttoi suomalaisvanhusta matonpuistelussa. Vaikka kuinka ajatusta haudotaan, niin harvoin siellä mitään uutta ajatusta tulee.

Quotehakijakunnassamme oli hyvin vähän monikulttuurisia hakijoita

Uskallanko veikata että somalit, irakilaiset ja afgaanit puuttuoivat hakijoiden joukosta? Sillä "monikulttuurisuus" tarkoittaa nykyään muslimimamua tai afrikkalaista moniosaajaa^TM

^Kiinnitin samaan asiaan huomiota.

Quotehakijakunnassamme oli hyvin vähän monikulttuurisia hakijoita, joten meillä tavasta ei saatu kaikkea tehoa irti, kertoo Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio.

Ei saatu kaikkea tehoa irti? Eli kaupunki olisi halunnut syrjiä työnhaussa suomalaisia ihmisiä, mutta mokuhakijoiden puutteesta johtuen joutuivat pettymään ja palkkaamaan pottunokkia.

Positiivinenkin rasismi on... rasismia.

Aina kun vedotaan haittamuuton luonnonlainkaltaisuuteen ja humanist..eiku humaanisiin arvoihimme, soitan Bob Dylanin Man of Peace'n.

https://www.youtube.com/watch?v=MgX2X6vi6Xo

Sanat:

Man of Peace
Bob Dylan
Look out your window, baby, there's a scene you'd like to catch
The band is playing "Dixie", a man got his hand outstretched
Could be the Fuhrer
Could be the local priest
You know sometimes Satan, you know he comes as a man of peace
He got a sweet gift of gab, he got a harmonious tongue
He knows every song of love that ever has been sung
Good intentions can be evil
Both hands can be full of grease
You know that sometimes Satan comes as a man of peace
Well, first he's in the background, and then he's in the front
Both eyes are looking like they're on a rabbit hunt
Nobody can see through him
No, not even the Chief of Police
You know that sometimes Satan comes as a man of peace
Well, he catch you when you're hoping for a glimpse of the sun
Catch you when your troubles feel like they weigh a ton
He could be standing next to you
The person that you'd notice least
I hear that sometimes Satan comes as a man of peace
Well, he can be fascinating, he can be dull
He can ride down Niagara Falls in the barrels of your skull
I can smell something cooking
I can tell there's going to be a feast
You know that sometimes Satan comes as a man of peace
He's a great humanitarian, he's great philanthropist
He knows just where to touch you honey, and how you like to be kissed
He'll put both his arms around you
You can feel the tender touch of the beast
You know that sometimes Satan comes as a man of peace
Well, the howling wolf will howl tonight, the king snake will crawl
Trees that've stood for a thousand years suddenly will fall
Want to get married? Do it now
Tomorrow all activity will cease
You know that sometimes Satan comes as a man of peace
Somewhere Mama's weeping for her blue-eyed boy
She's holding them little white shoes and that little broken toy
And he's following a star
The same one them three men followed from the East
I hear that sometimes Satan comes as a man of peace


Asiaan! Nuorisoasian keskuksen johtajalla ei pitäisi olla tähän maahanmuuttokysymykseen kovin selkeästi esille tuotua poliittista kantaa. Se ei ole eduksi virkamiehelle, joka toimii virkamieslain vastuulla tehtävissään. "Humaani hyväntekijä" voi olla itse sielunvihollinen, jos hänelle antaa valtaa kauniiden puheiden sokaisemana.

Työnhakijoiden meriittien arvioiminen suhteessa työtehtäviin ei ole mitään salatiedettä eikä salatiedettä. Minäkin olen siinä onnnistunut monta vuotta ilman yhtään syrjintäkannetta. Yhden hakijan painotusta monikulttuuriseen tuntemukseensa jouduin hiukan pohtimaan. Kun tehtävässä ei sitä erikoisemmin tarvittu, hän ei saanut plussaa eikä tullut siksi valituksi. Oleellinen meriitti on välttämätöntä erottaa epäoleellisesta. Helsingin kaupungin ei mielestäni pitäisi tehdä valtakunnan taolle kuuluvaa politiikkaa kaupunginvaltuustotasolla. Menee yli valtuuksien, IMHO, Viljanen.

On ihan yleisesti tiedossa, että työmarkkinoilla Suomessa ikäsyrjintä on poikkeuksellisen törkeää. Se ei kuitenkaan tunnu kiinnostavan ketään. Ehkä me nyt vihdoinkin saamme ainakin valtiolle ja kunnille työnhaun, jossa ikä, sukupuoli ym. on poistettu hakemuksesta, kun on herännyt epäilys siitä, ettei koneinsinööri ja kirurgian tohtori Mosulista tulekaan valituksi virkaan nimensä vuoksi?

Quote from: RedBear on 09.08.2017, 12:41:30
On ihan yleisesti tiedossa, että työmarkkinoilla Suomessa ikäsyrjintä on poikkeuksellisen törkeää. Se ei kuitenkaan tunnu kiinnostavan ketään. Ehkä me nyt vihdoinkin saamme ainakin valtiolle ja kunnille työnhaun, jossa ikä, sukupuoli ym. on poistettu hakemuksesta, kun on herännyt epäilys siitä, ettei koneinsinööri ja kirurgian tohtori Mosulista tulekaan valituksi virkaan nimensä vuoksi?

Protestoin & puolustaudun! Mutta vain omalta osaltani. Mietin kyllä kerran, mitä vakitointa hakeva viiskasi tulisi tekemään työyksikkönsä hyväksi ja miten kauan. Yksinkertainen mutta vilpitön kun olen, kysyin seniorilta suoraan. Hän sanoi, mitä tekee ja mitä osaa, totesi, että tätähän te juuri haitte. Mietin nanosekunnin ja asia sovittiin siinä. Ei tarvinnut katua muuten, mutta sen sovitun ajan jälkeen piti tehdä uusi haku. Hänestä puhutaan hyvää vielä viiden vuoden jälkeenkin ja työtapojansa on otettu rutiiniksi muillekin.

Kun tämän pahuksen yhteiskunnan pitäisi toimia. Kuitenkin kaikesta huolimatta Firma voi palkata sen niistä työnhakijoista jonka katsoo parhaiten sopivan tehtävään. Vanha sanonta oli teollisuudessa, että "insinööri valitsee itse alaisensa".
Kyllä tämän yhteiskunnan saa nurin jos palkataan epäsopivia vaikkapa teollisuuteen, no huh huh. Monet pikkukaupat varsinkin näissä keskuksissa ovat syrjintäsäännösten vuoksi helisemässä ja monet ovatkin laittaneet lapun luukulle. Kun mamu- tai mustalaisporukka vie tavaraa jopa vieläpä päivittäin, niin kyllä se liike tappiolle menee.
Ainahan työhönotossa on syrjitty muita paitsi sitä, joka tehtävään valittiin. Toivottavast, vaikka se lie turha se toivo, niin firmojen rekrytointia ei kuitenkaan hankaloitettaisi enempää.

Quote from: Khalifatta on 09.08.2017, 10:33:02
Yhtenä ratkaisuna rekrytoinnissa tapahtuvaan syrjintään on tarjottu nimetöntä rekrytointia.

Tätä hakutapaa on kokeiltu jo esimerkiksi Helsingin ja Espoon kaupungeissa. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen rekrytoinnissa nimettömyys koettiin hyvänä asiana, mutta prosessin työläys yllätti.

Miksi ihmeessä nimetön työnhaku "koetaan hyvänä asiana", kun siinä on vain huonoja puolia?

Nimetön työnhaku ei tutkimusten mukaan ole lisännyt esimerkiksi maahanmuuttajien rekrytointeja. Työläs prosessi on turhaa ajan, rahan ja resurssien hukkaa.

Pahinta kuitenkin on se, että nimettömän työnhaun käyttö antaa ymmärtää, että sillä puututaan havaittuun syrjintään, vaikka touhu on pelkkää näennäispuuhastelua.

Quote– Nimetön rekrytointi oli ehdottomasti hyvä asia, mutta siinä oli kaksi ongelmaa: jouduimme peittämään hakemusten tiedot käsin ja hakijakunnassamme oli hyvin vähän monikulttuurisia hakijoita, joten meillä tavasta ei saatu kaikkea tehoa irti, kertoo Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio.

Kerropa, Tommi, miksi nimetön rekrytointi muka olisi "ehdottomasti hyvä asia", kun sillä ei ole havaittu olevan vaikutusta rekrytointeihin?

QuoteMyös Jasinskaja-Lahti toteaa nimettömän rekrytoinnin olevan vain osittainen ratkaisu.

– Kokonaan nimetön hakuprosessi on periaatteessa hyvä idea, mutta tulisi miettiä, kuinka rekrytoinnin seuraavissa vaiheissa huolehdittaisiin syrjivien käytänteiden ehkäisystä. Vaikka ensimmäinen vaihe tehtäisiin niin hyvin kuin voitaisiin, ei lopputulos ole silti välttämättä syrjimätön.

Huvittavaa kyllä, nimetön työnhaku on haudattu yleensä viimeistään siinä vaiheessa, kun on huomattu, että se paremminkin vähentää kuin lisää naisten ja maahanmuuttajien haastattelukutsuja.

En kyllä ymmärrä lainkaan tätä nimetöntä työnhakua, jos työkokemusta on vuohipaimenen hommista mosulissa, tai tiskarin työtä Bagdadissa, niin mitä se nimen poisjättäminen auttaa? Vai jätetäänkö CV myös pois, hä?

Googlella on syrjintäkohu. Naiset saavat vähemmän palkkaa tilastollisesti. Niin sanottu General Motors-efekti on siis rantautumassa googleen. Luovat ja lahjakkaat on saaneet huonoja enemmän palkkaa. Seuraavaksi tutkitaan todennäköisesti etniset ryhmät ja palkkaerot niiden välillä. Lakimiehet taistelee muutaman vuoden ja lopputuloksena on perus jenkkifirma joka palkkaa pakotettuna työhaluttomia luusereita, irtisanoo parhaat ja alamäki kutsuu.

Koska viimeksi oli toimitusjohtajan duuni työkkärissä haettavissa?

Ne vähän huonommatkin duunit menevät samalla kanavalla.