HS: http://www.hs.fi/ulkomaat/Tutkimus+Ep%C3%A4itsekk%C3%A4ill%C3%A4+enemm%C3%A4n+harmaata+ainetta+korvan+takana/a1305582778351?ref=tf_iHSisboksi630
QuoteTutkimus: Epäitsekkäillä enemmän harmaata ainetta korvan takana
Epäitsekkäät eroavat aivokuvissa itsekkäistä ihmisistä. Neuron-sarjassa julkaistussa tutkimuksessa epäitsekkäillä oli enemmän harmaata ainetta pienellä aivoalueella korvan takana.
"Kyseessä on ensimmäinen kerta kun epäitsekkyys on liitetty yksilöllisiin eroihin aivojen anatomiassa ja aktiivisuudessa", sanoo tutkimusta johtanut professori Ernst Fehr.
Zürichin yliopiston tutkijat paneutuivat epäitsekkyyden ongelmaan tarkastelemalla temporoparietaalisen liitoskohdan (TPJ) aktiivisuutta. Tämä pieni aivoalue on aikaisemmissa tutkimuksissa liitetty myötätuntoon ja kykyyn asettua toisen asemaan.
Saadakseen esiin erot ihmisten käyttäytymisessä, vapaaehtoiset pelasivat peliä, jossa he saivat jakaa osan rahoistaan tuntemattoman ihmisen kanssa. Ihmisillä oli mahdollisuus jakaa rahat altruististisesti, eli toisen hyödyksi omalla kustannuksella tai itsekkäästi. Vapaaehtoiset poikkesivatkin tässä suhteessa suuresti toisistaan. Jotkut pelasivat hyvinkin epäitsekkäästi, kun taas toiset eivät koskaan jakaneet rahaa toisen hyödyksi.
Käyttäytymisen erot tulivat esiin aivokuvissa. Epäitsekkäillä pelaajilla temporoparietaalisen liitoskohdan tilavuus oli suurempi ja siinä oli enemmän harmaata ainetta kuin itsekkäillä pelaajilla.
Aivoalueen aktiivisuus taas korreloi altruistisen käytöksen kustannusten kanssa. Itsekkäillä ihmisillä TPJ:n aktiivisuus lisääntyi voimakkaasti, vaikka epäitsekkään käytöksen kustannukset olivat hyvin alhaiset. Epäitsekkäillä aivoalueen aktiivisuus lisääntyi vasta, kun kustannukset kasvoivat hyvin korkeaksi.
Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että ihmisten kynnys käyttäytyä altruistisesti ja "ottaa takkiinsa" on hyvin yksilöllinen. Kun ihmiset saavuttavat tämän kynnyksen, TPJ:n aktiivisuus lisääntyy voimakkaasti. Tutkijat epäilevät sen johtuvan siitä, että TPJ:n aktiivisuus voi auttaa ihmisiä astumaan ulos omasta itsekeskeisyydestään ja olemaan epäitsekkäämpiä.
Ikäänkuin itsekkyys olisi paha asia ja muiden suosiminen itsensä kustannuksella olisi jotenkin hyvä ja tavoiteltava asia. Tämä sotii jo evoluutiotakin vastaan koska itsen, omien jälkeläisten, oman ryhmän jne. suosiminen siirtää näitä ominaisuuksia jälkipolville. Vieraiden eteen uhrautuminen ei oikein tahdo siirtyä seuraaville sukupolville.
Quote from: Ulkopuolinen on 13.07.2012, 12:37:38
Et oikein tainnut tajuta koko asiaa?
Luultavasti en. Joka päivä tuntuu tulevan enemmän ja enemmän asioita joita en pysty käsittämään.
En usko että hommalaiset olisi jotenkin itsekkäämpiä kuin muutkaan tai että suvikset olisi jotenkin enemmän epäitsekkäitä.
Typeryys ja itsekkyys ei ole synonyymeja keskenään.
On ollut tunnettu juttu jo pitempään, että psykopaateilla, joiden aivoja kyllä on tutkittu on harmaata ainetta tms. muistaakseni vähemmin kuin normaaleilla.
Miten paljon harmaata ainetta kultamunilla on?
En kiistä itse tulosta, mutta jossain määrin kiistän tutkimusmenetelmän.
Kirjassa Freakonomics esitellään kuinka altruismitutkimus on feilannut selkeästi verratessa altruismia tutkimuksessa ja todellista tilannetta jossa tarkkailua tai kontrollia ei tiedetty. Ei se ihminen sitten niin altruistinen ollukaan.
Onhan se hyvä, että tutkitaan aivojen toimintaa.
Olisi syytä myös tutkia mikä on itsekästä ja mikä epäitsekästä.
Esimerkkinä sen tulkinnan vaikeudesta voisi olla vaikka joukkueurheilu. Onko maalia hanakasti yrittävä itsekäs vai epäitsekäs? Toisten mielestä itsekäs, kun ei koskaan maalitilanteessa syötä ja toisen mielestä epäitsekäs kun ei anna peilivälinettä toiselle ja siirrä vastuuta maalin tekemisestä.
Juttu kiinnosti siihen asti, kun juoni meni tietysti sen tarkkailuun, paljonko jotkut antavat rahaa toisille. Sanoisinko, että korvan takaa harmaat ovat poliittisesti sopivia ihmisiä.
Epäitsekkyys on hel-ve-tis-ti paljon muuta.
Quote from: törö on 13.07.2012, 19:23:21
Miten paljon harmaata ainetta kultamunilla on?
Olisi rasistista tutkia moista.
Jospa se aine ei ollutkaan harmaata vaan ruskeata eikä se ollut korvan takana vaan sisällä. Ainetta kutsutaan vaikuksi ja haittaa kuulemista. Silloin ei pysty seuraamaan täysipainoisesti mitä ympärillä tapahtuu.
Evoluutiopsykologiasta kiinnostuneille:
http://www.youtube.com/watch?v=T64_El2s7FU (http://www.youtube.com/watch?v=T64_El2s7FU)
http://www.youtube.com/watch?v=aurA2bVFAgs (http://www.youtube.com/watch?v=aurA2bVFAgs)
http://www.youtube.com/watch?v=lpB9kmEmlBQ (http://www.youtube.com/watch?v=lpB9kmEmlBQ)
http://www.youtube.com/watch?v=n9kJkuuedw0 (http://www.youtube.com/watch?v=n9kJkuuedw0)
http://www.youtube.com/results?search_query=jonathan+haidt&page=&utm_source=opensearch (http://www.youtube.com/results?search_query=jonathan+haidt&page=&utm_source=opensearch)
Quote from: Suomi2050 on 12.07.2012, 23:43:44
HS: http://www.hs.fi/ulkomaat/Tutkimus+Ep%C3%A4itsekk%C3%A4ill%C3%A4+enemm%C3%A4n+harmaata+ainetta+korvan+takana/a1305582778351?ref=tf_iHSisboksi630
Quote.. Saadakseen esiin erot ihmisten käyttäytymisessä, vapaaehtoiset pelasivat peliä, jossa he saivat jakaa osan rahoistaan tuntemattoman ihmisen kanssa. Ihmisillä oli mahdollisuus jakaa rahat altruististisesti, eli toisen hyödyksi omalla kustannuksella tai itsekkäästi. Vapaaehtoiset poikkesivatkin tässä suhteessa suuresti toisistaan. Jotkut pelasivat hyvinkin epäitsekkäästi, kun taas toiset eivät koskaan jakaneet rahaa toisen hyödyksi. ..
Tarkoittaakohan tämä tutkimus myös sitä, että esimerkiksi pokerinpelaajat ovat lähtökohtaisesti itsekkäämpiä ihmisiä, joiden ei voida olettaa tosielämän tilanteessa auttavan muita huonommassa asemassa olevia, oman itsensä kustannuksella?
Toisilleen tuntemattomien ja vieraiden ihmisten todellisen epäitsekkyyden tutkiminen vapaaehtoisella rahapelillä on ehkä hivenen liian leikkimielistä.
Altruismi voi olla myös sairaalloista.
http://www.amren.com/features/2012/07/pathological-altruism/
Quote"Pathological altruism" (PA) is a relatively new concept; the term entered the scientific literature only in 1984. There has been very little written about it, partly because altruism is so highly regarded in the West that few scientists dare criticize it. This book makes it clear that PA is a problem well worth studying.
PA is generally defined as a sincere attempt to help others that instead harms others or oneself, and is "an unhealthy focus on others to the detriment of one's own needs."
Anteeksi one-liner mutta en voi vastustaa: Suomi on siis PA?
Itse perustelen nuiviuteni epäitsekkyydeksi ja ajan rehellisten maahanmuuttajien ja koko Suomen asiaa. Kriminaalit, helppoheikit ja muut huijarit pitää säästää ettei niihin tulisi tuhlattua liikaa tuota korvantakaista harmautta....