Hommaforum Testi

Talouskriisistä viis! Suomalaiset kannattavat kehitysapua

Selvä enemmistö kansalaisista suhtautuu Suomen harjoittamaan kehitysyhteistyöhön myönteisesti, ilmenee Taloustutkimuksen mielipidemittauksesta.

Talousnäkymien epävarmuus ei ole merkittävästi lisännyt suomalaisten kriittisyyttä edes suhteessa kehitysrahoitukseen.

Mielipidetutkimuksen mukaan kaksi kolmannesta suomalaisista pitäisi kehitysyhteistyömäärärahat nykyisellään ja 18 prosenttia haluaisi lisätä niitä. Määrärahaleikkauksiin valmiiden osuus oli 14 prosenttia - täsmälleen sama osuus kuin vuoden takaisessa vastaavassa haastattelututkimuksessa.

Väestöryhmien asenteet olivat suhteellisen yhdenmukaisia. Myönteisimmin kehitysyhteistyöhön suhtautuivat naiset ja nuoret. Kaupunkilaisten tuki kehitysyhteistyölle oli keskimäärin jonkin verran vankempaa kuin maaseudulla elävien. Koulutus tai ammatti ei niin ikään vaikuttanut tuloksiin dramaattisesti.

- Muutokset mielipiteissä ovat edellisvuoteen verrattuna vähäisiä. Pidemmällä ajalla on kuitenkin havaittavissa, että kehitysyhteistyöhön kriittisesti suhtautuvien osuus hitaasti kasvaa. Kaikkein myönteisimmillään mielipiteet olivat vuonna 2007, joka oli pitkän talouskasvun viimeinen niin sanottu hyvä vuosi, toteaa tutkimusjohtaja Juho Rahkonen Taloustutkimus Oy:stä.

Peräti 61 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen kehitysyhteistyötä pitäisi kohdistaa eniten Itä-Afrikkaan ja Afrikan sarveen. Kuluneen vuoden uutiset etenkin Somalian kuivuudesta ovat vain lisänneet suomalaisten huolestuneisuutta alueesta: lukema on selvästi korkeampi kuin vuoden 2011 tutkimuksessa, jolloin Itä-Afrikan ja Afrikan sarven nosti ykköskohteeksi 53 prosenttia.

Tämänvuotisessa mielipidetutkimuksessa uutena kysymyksenä oli, lisääkö kehitysyhteistyö kehitysmaiden kansanvaltaa ja ihmisoikeuksien toteutumista. Vastaajista 85 prosenttia katsoi, että se tekee niin. Haastatellut ottivat tänä vuonna kantaa myös ajatukseen, että Suomen pitää auttaa kehitysmaita sopeutumaan ilmastonmuutoksen seuraamuksiin. Kolme neljästä vastaajasta yhtyi tähän väittämään.

Taloustutkimus teki mielipidemittauksen ulkoministeriön toimeksiannosta. Ulkoministeriö on selvittänyt kehitysyhteistyöasenteita vastaavilla haastattelututkimuksilla säännöllisesti 1990-luvulta lähtien. Vertailtavuuden vuoksi haastattelukysymykset säilytetään vuodesta toiseen pääosin samanlaisina.

Taloustutkimus haastatteli tutkimusta varten toukokuussa tuhatta yli 15-vuotiasta suomalaista. Neljä viidestä vastaajasta piti kehitysyhteistyötä joko erittäin tai melko tärkeänä.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php/politiikka/103-politiikka-paauutinen/104556-talouskriisista-viis-suomalaiset-kannattavat-kehitysapua (http://www.verkkouutiset.fi/index.php/politiikka/103-politiikka-paauutinen/104556-talouskriisista-viis-suomalaiset-kannattavat-kehitysapua)

QuoteTalouskriisistä viis! Suomalaiset kannattavat kehitysapua

Selvä enemmistö kansalaisista suhtautuu Suomen harjoittamaan kehitysyhteistyöhön myönteisesti...]

Selvä enemmistö kansalaisista on niellyt vihervasemmistolaisen propagandan ja luullee,että kehitysyhteistyö hyödyttää muitakin,kuin vihervasemmistolaisia kehitysyhteistyöntekijöitä.

Quote(4. tammikuu 1998) Suomalaisia kehitysyhteistyön ammattilaisia jo nelisen tuhatta | Kepa.fi

http://dev.kepa.fi/kumppani/arkisto/1998_1/1370 (http://dev.kepa.fi/kumppani/arkisto/1998_1/1370)

QuoteKehitysavusta hyötyvät eniten sen antajat

http://hommaforum.org/index.php/topic,58757.msg787785.html#msg787785 (http://hommaforum.org/index.php/topic,58757.msg787785.html#msg787785)

QuoteKehitysapujärjestelmässä on vikaa.Köyhyys Afrikassa lisääntynyt.

http://hommaforum.org/index.php/topic,62749.msg848404.html#msg848404 (http://hommaforum.org/index.php/topic,62749.msg848404.html#msg848404)

jne.jne..

Quote from: K.K. on 03.07.2012, 11:30:48
Mielipidetutkimuksen mukaan kaksi kolmannesta suomalaisista pitäisi kehitysyhteistyömäärärahat nykyisellään...

Tämä taitaa olla päättäjien kannalta kielteinen tieto, koska eikös tavoitteena ole nostaa seuraavien vuosien aikana kehitysapu 0,7% bkt:sta ja vaikka Suomen bkt on varmaan viime vuosina pienentynyt, niin siitä huolimatta kehitysavun korotus tarkoittaa todennäköisesti satojen miljoonien eurojen lisäyksiä kehitysapuun.

Quote from: Nousuhumala on 03.07.2012, 13:08:11

QuoteNeljä viidestä vastaajasta piti kehitysyhteistyötä joko erittäin tai melko tärkeänä.

Mun on henkilökohtaisesti todella vaikea uskoa tätä todeksi. En tiedä kysymysasettelua, mutta jos kysyttäisiin parhaita leikkauskohteita julkiselta sektorilta, väittäisin kehitysyhteistyön olevan suosituin vaihtoehto.

Kyselyyn on saatettu valikoida sopivimmat vastaajat.

Quote- Muutokset mielipiteissä ovat edellisvuoteen verrattuna vähäisiä. Pidemmällä ajalla on kuitenkin havaittavissa, että kehitysyhteistyöhön kriittisesti suhtautuvien osuus hitaasti kasvaa. Kaikkein myönteisimmillään mielipiteet olivat vuonna 2007, joka oli pitkän talouskasvun viimeinen niin sanottu hyvä vuosi, toteaa tutkimusjohtaja Juho Rahkonen Taloustutkimus Oy:stä.

Myönteinen suhtautuminen ja kriittinen suhtautuminen eivät sulje toisiaan pois. Haluaisin tavata ihmisen joka *ei* suhtaudu kehtiysapuun, tai yleensäkään yhteiskunnan menoihin, kriittisesti.

Ja tämän kaltaisia tuloksia saadaan sopivalla kysymyksenasettelulla, monikohan vastaajista esim. tiesi kehitysavun määrän?

Quote from: K.K. on 03.07.2012, 11:30:48

Quote(4. tammikuu 1998) Suomalaisia kehitysyhteistyön ammattilaisia jo nelisen tuhatta | Kepa.fi

http://dev.kepa.fi/kumppani/arkisto/1998_1/1370 (http://dev.kepa.fi/kumppani/arkisto/1998_1/1370)

Tämähän tarkoittaa, että yksi kehitysapuammattilainen onnistuu vuosittain haaskaamaan 250000 euroa suomalaista verorahaa. Ja Afirkan väestörähjähdys ei vaan hellitä.

Otsikko on hanurista. Ainakin minulle kansantaloudellisesti merkittäviä virstanpylväitä ovat sekä talouskriisi ja kehitysapu. Oleellisinta tietoa ihmisille olisi kummassakin tapauksessa kertoa mitä tämä kaikki maksaa ja ketä ne hyödyttävät. Kun haastateltavilla olisi enemmän hajua poltettavista summista ja niiden tuomista hyödyistä, ei kepassakaan tehtäisi näin iloisia otsikoita.

Quote....Tämänvuotisessa mielipidetutkimuksessa uutena kysymyksenä oli, lisääkö kehitysyhteistyö kehitysmaiden kansanvaltaa ja ihmisoikeuksien toteutumista.Vastaajista 85 prosenttia katsoi, että se tekee niin..

Tämä on puhtaasti populistinen kysymys. Jokainen maailman valtioista, joka saa kehitysapua, ei ole kansanvaltainen eikä ihmisoikeustilanne ole sen parempi. Tähän kysymykseen vastataan ehkä enemmän tunteella kuin tiedoilla.

Quote...Haastatellut ottivat tänä vuonna kantaa myös ajatukseen, että Suomen pitää auttaa kehitysmaita sopeutumaan ilmastonmuutoksen seuraamuksiin. Kolme neljästä vastaajasta yhtyi tähän väittämään.

Käytännössä tämä ratkeaa harjoittamalla väestönsiirtoja etelästä-pohjoiseen. Kun vesi ja ruoka loppuvat, ihmisestä ei tule kirppua, joka voi elää ravinnotta jopa vuoden. Pakolaisleirit pursuavat jo yli ja elikelvottomat alustat eivät lisää muuta kuin painetta paeta maailmalle. Lähes anarkiassa painivat kehitysmaat tuskin jaksavat paneutua minkäänlaiseen ilmastonmuutosskenaarioon.

Itsekin kannatan kehitysyhteistyötä, vaikka vaadin että se pitäisi pestä ja puhdistaa ja todella miettiä uusiksi.

Mutta helppohan tuollainen tulos on saada: 'Pitäisikö määrärahaa nostaa vai pitää ennallaan?'

Onpa K.K. nähnyt vaivaa ja laatinut komean avauksen. Mutta miksiköhän kirjoituksessa ei ole mitään rahasummaa, mitä kehitysapuun käytetään?

Quote....Taloustutkimus haastatteli tutkimusta varten toukokuussa tuhatta

Quoteyli 15-vuotiasta

suomalaista. Neljä viidestä vastaajasta piti kehitysyhteistyötä joko erittäin tai melko tärkeänä.

No joo.  15 - 18 vuotias on pääsääntöisesti tietämätön ja naiivikin ymmärtämään kehitysavun ydintä ja funktioita, joten tältäkin pohjalta tutkimuksessa on paljon muuttujaa.

Kehitysapu pitäisi Kiinan esimerkin mukaan muuttaa sijoituksiksi kaivosteollisuuteen ja muuhun teollisuuteen. Sillä tavalla kehitysavusta voisi olla pitkällä tähtäyksellä hyötyä apua saavalle maalle. Ja Suomikin saattaisi hyötyä.

Tokihan tämä leikkaisi pois vihervasemmistolaisille mukavat kehitysyhteistyön työpaikat, joissa ei ole taloudellista vastuuta tuloksista. Siksi tätä ehdotusta taatusti vastustetaan äänekkäästi.

Quote from: Semiurbaani on 03.07.2012, 14:00:09
Onpa K.K. nähnyt vaivaa ja laatinut komean avauksen. Mutta miksiköhän kirjoituksessa ei ole mitään rahasummaa, mitä kehitysapuun käytetään?

Jaaha, ei olekaan K.K. laatinut yhtään mitään vaan julkaissut (luultavimmin tekijänoikeuslain vastaisesti) lehtikirjoituksen foorumilla.

Itse asiasta sanon vaan, etten  ainakaan itse useamman lapsen yksinhuoltajana suhtaudu kielteisesti kehitysapuun. Itsekin osallistun siihen suoraan avustamalla köyhän kylän lasten koulutusta. Kolmas kysymys sitten se, onko kehitysapu sitä mitä pitäisi, aika paljon kantautuu tietoa, että se on huonosti suunniteltua ja paljon tunaroidaan kehitysapurahoilla.

^ Ei tuo laitonta ole, onhan tuossa aloituksessa linkki uutiseen. Kukaan ole teeskennellytkään itse tuota tekstiä tuottaneensa.

Tätähän täällä jokainen meistä tekee koko ajan, kopipasteaa tänne uutisia.

Quote from: Verkkouutiset
Mielipidetutkimuksen mukaan kaksi kolmannesta suomalaisista pitäisi kehitysyhteistyömäärärahat nykyisellään ja 18 prosenttia haluaisi lisätä niitä. Määrärahaleikkauksiin valmiiden osuus oli 14 prosenttia - täsmälleen sama osuus kuin vuoden takaisessa vastaavassa haastattelututkimuksessa.

Viimeksi kun tällainen tutkimus tehtiin, siitä kävi tarkemmin tutkittaessa ilmi, että vastaajat olivat arvioineet kehitysavun euromääräisen tason reippaasti alakanttiin, muistaakseni noin neljäsosaan todellisesta. Tätä ei tietenkään mainittu tiedotteessa ja uutisissa. Aiheesta on aiempi ketjukin.

Viitsisikö joku tarkistaa, miten kehitysavun tasoa arvailtiin tällä kertaa? En mobiilin kautta nyt oikein itse voi.

Muistuu mieleen muutamanvuodenvanha kysely. Haastatelleet olivat ehdottomasti sitämieltä, että kehitysapurahoja pitää nostaa. Noin uutisoitiin, mutta kyselystä kävi ilmi, että kansalaiset halusivat nostaa rahasumman 250->350miljoonaan tjsp. Samaanaikaan kun oikeasti meni miljardi. Varmaan Hommalta luin joskus?

Roope

    Jäsen^^^
    ***
   

Vs: 2011-07-04 HS: Hautala: Suomi voi saavuttaa 0,7 prosentin kehitysaputavoitteen
« Vastaus #49 : 05.07.2011, 15:04:03 »

Tutkimus: Kehitysyhteistyögallup 2011 -tutkimusraportti

Tutkimuksesta voi päätellä paljon muutakin kuin ulkoministeriön tiedotusosasto kertoo. Siitä selviää, että suomalaiset luulevat kehitysapumäärärahat todella reippaasti alakanttiin, mutta BKT-osuudet vain hieman alakanttiin. 46 prosenttia vastaajista olettaa, että kehitysapuun on varattu 150 miljoonaa euroa tai vähemmän ja 36 prosenttia, että sitä on 500 miljoonaa euroa tai enemmän. Vain 10 prosenttia arvioi tason oikein miljardiksi euroksi ja 5 prosenttia yläkanttiin. Arvio tuen määrästä BKT:sta on mediaanina 0,56 %, tosin pienempään suuntaan painottuen. Sopivana pidetty kehitysavun määrä on mediaanina 0,7 %, mutta sekin painottuu alalaitaan eli käytännössä (vain muutama valmis vastausvaihtoehto) keskiarvo olisi vähemmän. Toisin sanoen BKT-propaganda on purrut niin hyvin, että ihmisillä ei ole enää mitään tajua kehitysavun todellisesta tasosta.
http://hommaforum.org/index.php/topic,52584.msg721010.html#msg721010
EDIT muoks

Kannatan sellaista kehitysapua jossa jokainen auttaa niin paljon kuin haluaa ja ketä haluaa. Luulen että jokainen ihminen ajattelee samoin. Mutta nämä välistävetäjät eivät tietenkään esitä sellaista vaihtoehtoa. Se on vain joko/tai:  autat valtion kassan kautta tai sitten et auta, rasistipaska.

Mitä helvetin auttamista se on kun sinulta viedään rahat väkisin verotuksen kautta, ja joku moraalisäteilijä jakelee niitä sitten esiintyen hyväntekijänä?

Quote from: Ksenofobi on 03.07.2012, 17:26:21
Kannatan sellaista kehitysapua jossa jokainen auttaa niin paljon kuin haluaa ja ketä haluaa. Luulen että jokainen ihminen ajattelee samoin. Mutta nämä välistävetäjät eivät tietenkään esitä sellaista vaihtoehtoa. Se on vain joko/tai:  autat valtion kassan kautta tai sitten et auta, rasistipaska.

Samaa mieltä.   Nämä kehitysapuintoilijat esittävät ylleensä aina tätä lukua 0,7 % ,,   katsokaa ,,, näin vähän, vain 0,7 % , eihän se ole  juuri mitään...

Jos pöytään lyötäisiin aina oikeat miljoonat, eli öbaut 1000 miljoonaa€ , niin voi olla että moni miettisi vastausta vähän pitempään. Ja ainakin  peilaisi tuota summaa kotimaisiin valtion menoeriin.  Muistetaan nyt vaikkapa Heinolan Reumasäätiön alasajo 2 miljoonan takia.  Kehitysapumiljardilla tuotakin sairaalaa olisi pyöritetty 500 vuotta ! Noin karkeasti ottaen.
 

Ulkoministeriön tiedote: Enemmistö kannattaa kehitysyhteistyötä (http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=252767&nodeid=15146&contentlan=1&culture=fi-FI) 3.7.2012

Kehitysyhteistyön mielipidemittaus 2012 (http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=98088&GUID=%7B70BFF563-FB60-49AE-92F0-29B9A3665D29%7D) (PDF, 180 kt)

QuoteEnemmistö kannattaa kehitysyhteistyötä
Tiedote 164/2012
3.7.2012

Selvä enemmistö kansalaisista suhtautuu Suomen harjoittamaan kehitysyhteistyöhön myönteisesti, ilmenee Taloustutkimuksen mielipidemittauksesta. Taloustutkimus haastatteli tutkimusta varten toukokuussa tuhatta yli 15-vuotiasta suomalaista. Neljä viidestä vastaajasta piti kehitysyhteistyötä joko erittäin tai melko tärkeänä.

Talousnäkymien epävarmuus ei ole sanottavasti lisännyt suomalaisten kriittisyyttä edes suhteessa kehitysrahoitukseen. Mielipidetutkimuksen mukaan kaksi kolmannesta suomalaisista pitäisi kehitysyhteistyömäärärahat nykyisellään ja 18 prosenttia haluaisi lisätä niitä. Määrärahaleikkauksiin valmiiden osuus oli 14 prosenttia – täsmälleen sama osuus kuin vuoden takaisessa vastaavassa haastattelututkimuksessa.

"On hienoa nähdä, että epävarmoinakin aikoina suomalaiset haluavat kantaa vastuuta maailmasta", kehitysministeri Heidi Hautala toteaa. "Niin kuin vastauksissakin todettiin, kehitysyhteistyöllä on köyhissä maissa suuri vaikutus, mutta sen rinnalle tarvitaan myös muita keinoja, esimerkiksi eri politiikka-alojen välistä johdonmukaisuutta sekä yritysvastuuta."

Väestöryhmien asenteet olivat suhteellisen yhdenmukaisia. Myönteisimmin kehitysyhteistyöhön suhtautuivat naiset ja nuoret. Kaupunkilaisten tuki kehitysyhteistyölle oli keskimäärin jonkin verran vankempaa kuin maaseudulla elävien.

"Muutokset mielipiteissä ovat edellisvuoteen verrattuna vähäisiä. Pidemmällä ajalla on kuitenkin havaittavissa, että kehitysyhteistyöhön kriittisesti suhtautuvien osuus hitaasti kasvaa. Kaikkein myönteisimmillään mielipiteet olivat vuonna 2007, joka oli pitkän talouskasvun viimeinen niin sanottu hyvä vuosi", toteaa tutkimusjohtaja Juho Rahkonen Taloustutkimus Oy:stä.

Taloustutkimus teki mielipidemittauksen ulkoministeriön toimeksiannosta. Ulkoministeriö on selvittänyt kehitysyhteistyöasenteita vastaavilla haastattelututkimuksilla säännöllisesti 1990-luvulta lähtien. Vertailtavuuden vuoksi haastattelukysymykset säilytetään vuodesta toiseen pääosin samanlaisina.

Tämänvuotisessa mielipidetutkimuksessa uutena kysymyksenä oli, lisääkö kehitysyhteistyö kehitysmaiden kansanvaltaa ja ihmisoikeuksien toteutumista. Vastaajista 85 prosenttia katsoi, että se tekee niin. Haastatellut ottivat tänä vuonna kantaa myös ajatukseen, että Suomen pitää auttaa kehitysmaita sopeutumaan ilmastonmuutoksen seuraamuksiin. Kolme neljästä vastaajasta yhtyi tähän väittämään.

Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2012 -tutkimusraportti sekä vuosien 2002-2011 vastaavat raportit ulkoministeriön verkkosivuilla osoitteissa:

     http://formin.finland.fi/kehityspolitiikka/mielipidemittaukset
    http://global.finland.fi/mielipidemittaukset

Lisätietoja: tutkimusjohtaja Juho Rahkonen, [email protected], puh. 050 375 9008, ja ministeri Heidi Hautalan lehdistöavustaja Milma Kettunen, [email protected], puh. 040 522 9869

QuoteTiivistelmä

Tutkimuksen päätulos on, että suomalaisten enemmistö hyväksyy Suomen harjoittaman kehitysyhteistyöpolitiikan keskeiset päämäärät ja toimintaperiaatteet. Kun katsotaan yli kolmenkymmenen kysymyksen kokonaisuutta, kaikissa kysymyksissä vastaajien selvä enemmistö kallistuu kehitysyhteistyötä puoltavien väittämien kannalle. Kielteiset mielipiteet ovat vähemmistönä. Väestöryhmien välillä ei yleisesti ottaen ole dramaattisia eroja, vaan mielipiteet ovat enimmäkseen varsin yhdenmukaisia iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, koulutuksesta tai ammatista riippumatta.

Muutokset kehitysyhteistyömielipiteissä ovat vähäisiä verrattuna edellisvuoteen. Pidemmällä aikajaksolla on havaittavissa trendinomaista muutosta siihen suuntaan, että kehitysyhteistyöhön kriittisesti suhtautuvia on hieman aikaisempaa enemmän, joskin edelleen suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyötä ovat hyvin myönteisiä. Kaikkein myönteisimmillään mielipiteet olivat vuonna 2007, jolloin oli pitkän talouskasvukauden viimeinen niin sanottu hyvä vuosi.

Myönteisten mielipiteiden lievä mutta jatkuva väheneminen antaa syyn olettaa, että taustalla on maailmantalouden ja sitä myötä Suomen talouden tilanteen muuttuminen aiempaa epävarmemmaksi.

Vaikka kehitysyhteistyö näyttäisi äkkiä katsottuna suhteellisen helpolta julkisten menojen säästökohteelta, taloudellisen epävarmuuden oloissakin selvä enemmistö kansalaisista pitäisi määrärahat ennallaan tai jopa lisäisi niitä. Vain 14 prosenttia suomalaisista leikkaisi kehitysyhteistyömäärärahoja. Lukema on sama kuin vuoden 2011 tutkimuksessa. Viime vuonna oli tosin enemmän niitä (23 prosenttia), jotka olisivat lisäämässä kehitysrahoja; tänä vuonna heitä on 18 prosenttia. Kaksi kolmasosaa suomalaisista pitäisi kuitenkin määrärahat ennallaan.

Tutkimuksen on Ulkoasiainministeriön toimeksiannosta tehnyt Taloustutkimus Oy. Tutkimusta varten haastateltiin toukokuussa tuhatta suomalaista. Tutkimus tehtiin henkilökohtaisina käyntihaastatteluina vastaajien kotona osana Taloustutkimuksen valtakunnallista CAPI Omnibus -tutkimusta. Raportin on laatinut yhteiskuntatieteiden tohtori, tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Taloustutkimus Oy:stä.

Jälleen vuonna 2012 46 prosenttia vastanneista uskoi, että Suomi käyttää kehitysapuun 150 miljoonaa euroa tai vähemmän. 35 prosenttia arveli kehitysavuksi 500 miljoonaa euroa tai enemmän. 20 prosenttia ei osannut sanoa mitään lukua. Vain kahdeksan prosenttia arvioi määrän oikeaan suuruusluokkaan eli miljardiin euroon, kun taas vastausten mediaani oli arviolta hieman alle 200 miljoonaa euroa (edit: todellista mediaania vaikea arvioida ennalta annettujen vastausvaihtoehtojen vuoksi).

Mutta tämä ei ole ulkoministeriölle tiedottamisen arvoista, vaan se, että enemmistö kannattaa määrärahojen säilyttämistä ennallaan, vaikka ei tiedä niiden tasoa sinne päinkään. Arvaan jo, mikä kulma edellä asiaa käsitellään pääuutisissa, kenties ministeri Heidi Hautalan haastattelulla höystettynä.

Valtaosalle ei valkene mitä se 0,7% käytännössä tarkoittaa. :facepalm:

Taloustutkimus ja UM voisivat tehdä sellaisen tutkimuksen, jossa kysyttäisiin suomalaiselta tallaajalta, että tiedätkö mitä niillä loputtomilla kehitysapuun syydetyillä miljardeilla on saatu aikaan?

0,5% tietäisi, että yksi ulkovessa ja ravintola Teatterin ikkunat uusittua.

Suomalaiset ovat liian laiskoja ottamaan selvää, mitä heidän rahoillaan tehdään. Itku alkaa sitten, kun laiskimpien loputtomaksi luulema "yhtenen kassa" on tyhjä. Nämä laiskimmat ovat muuten siinä vaiheessa pahimpia vinkumaan. Kohta 70 vuotta suomalaista sosialismia on mädättänyt ihmisten aivot, tappanut aloitekyvyn, tuhonnut omillaan toimeen tulemisen ja luonut liikuttavan lapsenuskon pahoinvointivaltion erehtymättömyyteen.

Hautalalle varmaan sopisi sitten, että jokainen veronmaksaja voisi veroilmoituksessaan kertoa, kuinka paljon haluaa seuraavan vuoden verotuksessa gepardisuikille pidätettävän, ja potti olisi sitten siinä?

Näin tiesi tutkimuksen toteuttaneen Taloustutkimuksen Juho Rahkonen viime vuonna:

QuoteVuonna 2009 suomalaisille ei ollut vielä täysin valjennut, millaisia seurauksia taloustaantumalla tulisi olemaan, joten siksi taloustaantuman seuraukset näkyivät kunnolla vasta seuraavan vuoden tutkimuksessa. Samaan tapaan noin vuoden viiveellä muuten kohosi myös perussuomalaisten kannatus, joka on lähestulkoon kääntäen verrannollinen kehitysyhteistyön kannatukseen. Oppositioon johtanut, suutariksi lässähtänyt "jytky" ei kuitenkaan onnistunut muuttamaan suomalaisten kehitysyhteistyömielipiteitä pysyvästi, kuten tutkimus osoittaa.

Tänä vuonna monet kyselyn kohdat osoittavat kriittisen suhtautumisen lähteneen selvään kasvuun.

1. Miten tärkeänä kehitysyhteistyötä/kehityspolitiikkaa pidetään 2006-2012
- Enemmän niitä, joiden mielestä "Melko vähämerkityksistä" tai "Yhdentekevää" kuin koskaan vertailuvuosina.

11. Mitä mieltä väittämästä: Kehitysyhteistyö lisää kansainvälistä
turvallisuutta 2006-2012
- Vähemmän "Täysin samaa mieltä" kuin koskaan vertailuvuosina.

14. Kuinka hyvin väittämä "Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta ja
tuloksellista" vastaa omaa käsitystä 2002-2003 ja 2005-2012*
- Enemmän "Melko huonosti"- tai "Erittäin huonosti"-vastaajia kuin koskaan vertailuvuosina (paitsi vuonna 2005, jonka vuoden erittäin poikkeavassa jakaumassa selvästi jotain hämminkiä).

19. Suomelle sopivana pidetty kehitysyhteistyön määrä
(% bruttokansantuotteesta) 2009-2012
- Selkeä muutos alaspäin, vaikka "kysymyksen johdannossa kerrottiin, että Suomi on sitoutunut Euroopan unionin vuonna 2005 asettamaan tavoitteeseen osoittaa vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön vuoteen 2015 mennessä".

27. Mikä väittämistä kuvaa parhaiten omaa näkemystä kehitysavusta
ja sen merkityksestä 2008-2012
- Selvää nousua väitteissä "Kehitysyhteistyö voi lievittää välitöntä hätää, mutta sillä ei aikaansaada pysyvää kehitystä" ja "Kehitysyhteistyöllä ei ole mainittavaa vaikutusta".
- Selvää laskua väitteessä "Kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, mutta se ei yksin riitä".

Tämä kysely ja siitä tiedottaminen on silkkaa propagandaa ja kusetusta. Ministeri Hautala on huomenna MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa ja todistelee tutkimukseen vedoten, että miljardiavulla on suomalaisten enemmistön tuki, eikä kehitysapuun suhtautumisessa ole tapahtunut muutosta. Vieläköhän ensi vuonna pokka pitää?

Äskettäin Yle uutisoi, että puolet opettajaopiskelijoista haluaisi poistaa uskonnon opetuksen koulusta. Jutusta tuli iso kohu. Mutta, uutinen perustui kyselyyn, jonka Yle Uutiset lähetti ainejärjestöjen 7000 opiskelijalle sähköpostilla. Mitkä sisällöt ovat tärkeitä tulevaisuuden koulussa? Kyselyyn vastasi 38 oppilasta ja 20 lakkauttaisi uskonnon opetuksen. Yle ei kertonu vastaajien määrää, vaan härskisti uutisoi, että puolet haluaa uskonnon opetuksen pois.  Melkosta sumutusta.

Tämä oli tänään lehdessä (ESS) tv ja radiosivulla. IHME! Että tämä kehitysapukysely voi olla "sopivasti kyselty", niinku monet muutkin gallupit. Eivät ole totuuden kanssa mitään tekoa.

Veroilmoituksessa pitäisi olla mahdollisuus rastittaa: "Haluan antaa rahani kikkarapäiden turhiin kaivoshankkeisiin ja kongolaisen heimopäällikön jalkavaimojen hakureissuihin ja uuden BMV:n ostoon"

Annetaan siis suomalaisille valinta veroilmoituksessa päättää haluavatko omia eurojaan kehitysapuun.

Itse kyllä siirtäisin tuon miljardin sossulle tai Kelalle, niin rahat menee oikeasti niille jotka niitä tarvitsee.

Mitä muuta voi odottaa maalta, joka käyttää julkiseen yleishallintoon yli 13 Miljardia Euroa vuodessa, ja sosiaaliturvaan & eläkkeisiin yli 50 Miljardia?

Velaksi.

Tämä siis samaan aikaan, kun teollisuudesta on kadonnut muutamassa vuodessa 60.000 työpaikkaa.....samaan aikaan kun kauppataseen alijäämä kasvaa ja teollisuuden tilaukset laskivat 20% viime vuodesta.

Tottahan meillä silloin on rahaa myös poltettavaksi eurooppalaisille ja afrikkalaisille veljeskansoillemme.

Jos ei tästä yhtälöstä tajua, että suuntamme on suorastaan fantastinen, täytyy olla pölhöpopulisti.

Quote from: detonator on 03.07.2012, 20:59:44
Mitä muuta voi odottaa maalta, joka käyttää julkiseen yleishallintoon yli 13 Miljardia Euroa vuodessa, ja sosiaaliturvaan & eläkkeisiin yli 50 Miljardia?

Velaksi.

Tämä siis samaan aikaan, kun teollisuudesta on kadonnut muutamassa vuodessa 60.000 työpaikkaa.....samaan aikaan kun kauppataseen alijäämä kasvaa ja teollisuuden tilaukset laskivat 20% viime vuodesta.

Tottahan meillä silloin on rahaa myös poltettavaksi eurooppalaisille ja afrikkalaisille veljeskansoillemme.

Jos ei tästä yhtälöstä tajua, että suuntamme on suorastaan fantastinen, täytyy olla pölhöpopulisti.

Eli suurin osa nimenomaan hallintoon, kukaan ei niitä rahoja näe paitsi suosikit. Silläpä sitä lainaa voikin ottaa - ei sitä kukaan koskaan näe kumminkaan.

Quote from: Jouko on 03.07.2012, 18:23:22
Valtaosalle ei valkene mitä se 0,7% käytännössä tarkoittaa. :facepalm:

Joillekin se tarkoittaa puhalluskokeen tulosta, toisille hyvin, hyvin suurta osaa julkisista varoista. Uusiksihan tuo koko kehitsapurakennelma pitäisi miettiä. Prosentin osilla harhaanjohtaminen ei menne enää kauan läpi. 

Mikäköhän olisi vastausjakauma kysymykseen

"Suomi jakaa kehitysapua X euroa vuodessa ja velkaantuu Y euroa vuodessa. Tulisiko mielestäsi kehtiysapua

a) kasvattaa
b) pitää ennallaan
c) pienentää"

Quote from: Nousuhumala on 03.07.2012, 13:08:11

QuoteNeljä viidestä vastaajasta piti kehitysyhteistyötä joko erittäin tai melko tärkeänä.

Mun on henkilökohtaisesti todella vaikea uskoa tätä todeksi. En tiedä kysymysasettelua, mutta jos kysyttäisiin parhaita leikkauskohteita julkiselta sektorilta, väittäisin kehitysyhteistyön olevan suosituin vaihtoehto.

Niin on minunkin, siis todella vaikea.

Voiko kansamme tosiaan olla näin saa*anan tyhmää?  :facepalm:

Eikun eläkkeet ja sostulonsiirrot -40 % ja julkisen sektorin palkat -20 % heti ja kysellään sitten uudestaan.

Quoteja sosiaaliturvaan & eläkkeisiin yli 50 Miljardia?

Ne on pakollisia menoja, ja rahat palautuu takaisin talouteen kyllä

Kannatus olisi varmasti pienempää jos määrä ilmoitettaisiin sekä sanoin että numeromuodossa ja sen prosenttiosuus valtion budjetista ilmoitettaisiin.

Kehitysapu pitäisi lakkauttaa heti.... mutta se ei sulje pois sitä tosiasiaa, että julkisen sektorin virkamieskoneiston palkkoja pitäisi leikata raskaalla kädellä. Viidessä vuodessa keskiansiot ovat nimittäin valtion leivissä nousseet uskomattomat 24 prosenttia.

http://yle.fi/uutiset/kl_valtiolla_tienaa_paremmin_kuin_yksityisella_sektorilla/6194787

Ja joku vielä ihmettelee, mihin Kataisen velkaelvytys on mennyt... julkisen sektorin veroelätit, kuten Marja-Liisa Partanen (VALVIRA), Ritva Viljanen ja Eva Biaudet (Vaihtoehtotodellisuus) ovat olleet suurimmat hyötyjät.

Kokoomus on puheissaan "yrittäjän puolue". Tosiasiassa kaikki nämä palkankorotukset ollaan ulosmitattu suoraan yrittäjän lompakosta. Tämä julkisen sektorin menojen paisuttamisen politiikka on (Euron yliarvostuksen lisäksi) syönyt kilpailukykyämme, nostanut verotustamme ja työvoimakustannuksiamme ja ajanut työpaikat pois Suomesta.

Suomi on toiminut täsmälleen samalla tavalla kuin kriisimaat. Sillä erotuksella, että omat lähtökohtamme (ylijäämäinen budjetti ennen Kataista) olivat paljon paremmat.

Quote from: Soromnoo on 03.07.2012, 21:16:42
Mikäköhän olisi vastausjakauma kysymykseen

"Suomi jakaa kehitysapua X euroa vuodessa ja velkaantuu Y euroa vuodessa. Tulisiko mielestäsi kehtiysapua

a) kasvattaa
b) pitää ennallaan
c) pienentää"

Kehitysavun todellista tasoa euroina tai edes osuutena budjettimäärärahoista ei voitu paljastaa vastaajille, mutta toisessa kysymyksessä ohjattiin vastaamaan halutulla tavalla kertomalla kysymyksen yhteydessä Suomen 0,7 bkt-prosentin tavoitteesta. Hävettäisi.

Jos Jykä ja Urpis ovat suomalhölmöläläisille suosikkipuolueiden suosikkipuheenjohtajia - ainakin gallupien mukaan - niin tulos ei hämmästytä yhtään. "Vastuun"kannostahan tässäkin on kysymys, maksamme velkaa, nimittäin muiden, pois.
OT: Pyöräilin tänään Uudenmaan maaseudulla. Pikkutiellä ihan in the middle of nowhere kävelee yksin vastaan max. 13 v perunanenätyttö Hijab päässään. Erittäin surrealistinen kokemus. Suomi, mihin olet matkalla?

Quote
Mielipidetutkimuksen mukaan kaksi kolmannesta suomalaisista pitäisi kehitysyhteistyömäärärahat nykyisellään...

Tässä on hyvä esimerkki siitä, miksi suora demokratia voi olla huono, jos media ei ole vapaa.
Jos media on mokuttajien käsissä, niin se voi aivopestä kansan miten haluaa törkeiden valheiden ja vääristelyjen avulla, vaikka netissä voi helposti löytää oikeaa tietoa.
Kansa ei osaa ajatella omilla aivoilla.
Suora demokratia ei voi toimia hyvin, jos media ei ole vapaa.

Kehitysapu taitaa olla liian negatiivinen termi jo, siksi sitä aletaan kutsua "kehitysyhteistyöllä". TYÖ.

Ei kehitysavussa lähtökohtaisesti ole vikaa, mielestäni tuo 0,7% BKT:sta olisi ihan sopiva könttäsumma.

Tosin tuo sitten pitäisi täysimääräisesti kohdentaa Suomen entisiin siirtomaihin...

Quote from: Roope on 03.07.2012, 21:26:43

Kehitysavun todellista tasoa euroina tai edes osuutena budjettimäärärahoista ei voitu paljastaa vastaajille, mutta toisessa kysymyksessä ohjattiin vastaamaan halutulla tavalla kertomalla kysymyksen yhteydessä Suomen 0,7 bkt-prosentin tavoitteesta. Hävettäisi.

Jos mainitaan osuus BKT:sta, mukaan tulisi laskea myös kansalaisten vapaehtoisesti lahjoittama kehitysapu. BKT ei ole mitenkään erityisesti valtion rahoja.

Quote from: Ksenofobi on 03.07.2012, 17:26:21
Kannatan sellaista kehitysapua jossa jokainen auttaa niin paljon kuin haluaa ja ketä haluaa. Luulen että jokainen ihminen ajattelee samoin. Mutta nämä välistävetäjät eivät tietenkään esitä sellaista vaihtoehtoa. Se on vain joko/tai:  autat valtion kassan kautta tai sitten et auta, rasistipaska.

Juuri näin. Ja ne "vaihtoehdotkin" ovat maksa tai itke ja maksa.

Quote from: Ksenofobi on 03.07.2012, 17:26:21Mitä helvetin auttamista se on kun sinulta viedään rahat väkisin verotuksen kautta, ja joku moraalisäteilijä jakelee niitä sitten esiintyen hyväntekijänä?

Niinpä. Nämä tyypit ovat korruptoineet auttaa-verbin merkityksen. Oikea auttaminen on sitä, että ihminen ymmärtää toisen ihmisen tarpeen tai tavoitteen ja valitsee omasta tahdostaan tukea sen täyttymistä. Poliitikkojen ja kehitysapubisneksen markkinoima "auttaminen" taas on joko silkkaa ryöstöä verotuksen muodossa tai sumutusta tyyliin "tässä kuva nälkää näkevästä afrikkalaisesta; rahat tälle tilille, kiitos".

Quote from: Nousuhumala on 03.07.2012, 13:08:11

QuoteNeljä viidestä vastaajasta piti kehitysyhteistyötä joko erittäin tai melko tärkeänä.

Mun on henkilökohtaisesti todella vaikea uskoa tätä todeksi.

Minä uskon täysin. Huomaa se kattaa myös "melko tärkeän". Tuollainen vastaus on kiltti vastaus. Suurin osa kansalaisia ei tee tai edes lue syvällisiä analyyseja kehitysavun vaikutuksista kohdemaihin tms.

Quote
En tiedä kysymysasettelua, mutta jos kysyttäisiin parhaita leikkauskohteita julkiselta sektorilta, väittäisin kehitysyhteistyön olevan suosituin vaihtoehto.

Kysymys oli toki "Kuinka tärkeänä pidätte kehitysapua" tms.

Tuo BKT on hieman kyseenalainen hyvinvoinnin mittari laskettaessa kehitysavun määrää.
Jos Antti Autovaras ja Sepi Sekakäyttäjä heittävät pyörätelineen apteekin ikkunasta sisään ja käyvät varastamassa vaikkapa Diapamia, niin BKT:ta nostavia kustannuksiahan tästä syntyy, vaikkei hyvinvointi taida pahemmin kasvaa.

Quote from: Mursu on 04.07.2012, 11:23:10

Quote from: Nousuhumala on 03.07.2012, 13:08:11

QuoteNeljä viidestä vastaajasta piti kehitysyhteistyötä joko erittäin tai melko tärkeänä.

Mun on henkilökohtaisesti todella vaikea uskoa tätä todeksi.

Minä uskon täysin. Huomaa se kattaa myös "melko tärkeän". Tuollainen vastaus on kiltti vastaus. Suurin osa kansalaisia ei tee tai edes lue syvällisiä analyyseja kehitysavun vaikutuksista kohdemaihin tms.

Quote
En tiedä kysymysasettelua, mutta jos kysyttäisiin parhaita leikkauskohteita julkiselta sektorilta, väittäisin kehitysyhteistyön olevan suosituin vaihtoehto.

Kysymys oli toki "Kuinka tärkeänä pidätte kehitysapua" tms.

Kehitysapu on tärkeä silloin jokin kehittyy eikä polje paikoillaan tai peräti vie huonompaan suuntaan. Ratkaisevaa ei ole määrä, vaan laatu. Olisi asiallista että se katkaistaisiin silloin kun näyttää siltä että mitään ei tapahdu, vaan kyse on pelkästä napanuorasuhteesta tai peräti isäntä-loinen-suhteesta.

Halusin lisätä vielä sen että parhaimmillaan olisi symbioottinen suhde jossa kumpikin hyödyntää toistaan. Kehitysapua perusteltiin silläkin syyllä aikoinaan mutta se idea on hautautunut. Niistä maista jotka ovat kehitysapua saaneet ei ole juurikaan tullut kauppakumppaneitamme. Vai onko? Ei  merkittävässä määrin. Eikä ainakaan niin että täältä lähtee työpaikat sinne.

Quote from: Jouko on 04.07.2012, 11:27:34
Kehitysapua perusteltiin silläkin syyllä aikoinaan mutta se idea on hautautunut. Niistä maista jotka ovat kehitysapua saaneet ei ole juurikaan tullut kauppakumppaneitamme.

Silloin tuli, kun koko touhun idea oli vain peitelty teollisuuden tuki: kehitysapuna Valmetin traktoreita Vaherikkaan. (Toki kauppa loppui heti kun tukimarkat loppuivat.) Jossain vaiheessa kehitysapu on päässyt valumaan teollisuuden käsistä erilaisille haihattelijoille ja vessanrakentajille.

Olisikohan kehitysavun yksi ongelma sen hajanaisuus?
Pitäisikö Suomen verovaroista annettavan kehitysavun oltava Suomen ja vastaanottajamaan hallitusten välistä toimintaa? (vrt Huussi ry.)
Pitäisikö vastaanottajamaat rajata 2-3 maahan?
Suomen puolelta painopiste tulee olla väestöräjähdyksen hillinnässä, ei missään muussa. Yhteistyötä tehtäisiin vain yhteistyökykyisten hallitusten kanssa.
KKK. Kortsut, Koulutus ja Kastraatio!

Quote from: hkanime on 04.07.2012, 12:33:06

Quote from: Nuivanlinna on 04.07.2012, 11:38:56
Olisikohan kehitysavun yksi ongelma sen hajanaisuus?

Ei vaan se, että sitä ylipäätään annetaan.

Sosialismi .........................

Kirjoitinhan:

QuoteSuomen puolelta painopiste tulee olla väestöräjähdyksen hillinnässä, ei missään muussa. Yhteistyötä tehtäisiin vain yhteistyökykyisten hallitusten kanssa.
KKK. Kortsut, Koulutus ja Kastraatio!

Joten en näkis asiaa minään sosialismina.

QuoteViime vuosi oli Hautalan mukaan ensimmäinen kerta, kun länsimaiden ja Euroopan unionin kehitysapu väheni. Pudotus ei ollut suuri, sillä vähennystä tuli kolme prosenttia.

– Minun tehtäväni nyt syksyllä on pitää huolta siitä, että hallitus lunastaa lupauksensa siitä, että me täydennämme kehitysyhteistyöbudjettia niin sanotuilla päästöhuutokauppatuloilla, joita valtiolle tulee ensi vuodesta alkaen, Hautala sanoi.

MTV3: Hautala: Ilman euroa Suomi ja Eurooppa pärjäisivät huonommin (http://www.mtv3.fi/uutiset/husu2007/haastattelut.shtml?1575910) 4.7.2012


Katsoiko joku? Oliko puhetta ulkoministeriön kyselystä?

Samasta ohjelmasta:

Quote– Tapasin vanhan ystäväni, nykyisin Itä-Timorin valtionjohtajiin kuuluvan Ramos Hortan. Hän sanoi ihan selkeästi, että kyllä tunnelma on sellainen, että kun Eurooppa tuhlaa satoja miljardeja pankkitukeen ja eurokriisin hoitamiseen, niin ei se kyllä hyvältä näytä.

Kuitenkin:

QuoteHautala sanoi MTV3:n Huomenta Suomessa, että Euroopassa ei voida sulkea silmiä talouskriisiltä.

– Tältä tilanteelta ei vältytä sillä, että jätetään Espanja ja Italia oman onnensa nojaan. Siitä voi tulla maailmanlaajuinen, valtava talouskriisi, Hautala sanoi.

Suomi voidaan kumminkin jättää ilman talousapua jotta siitä seuraisi mitään sen kummempaa kriisiä Euroopassa. Voidaan jättää jopa ilman sotilaallistakin apua kun siihen pisteeseen mennään. Ei se ole uutta historiassa.

QuoteKehitysavusta hyötyvät eniten sen antajat


Kehitysavun tehottomuus johtuu pääosin siitä, että se toimii kuin bumerangi.

Kehitysavussa raha palaa rikkaisiin maihin, koska hankkeiden toteuttajista kaksi kolmasosaa tulee niistä, tuore tutkimus kertoo.

Eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen Eurodad-verkosto tutki tilannetta Namibiassa, Ghanassa, Ugandassa, Bangladeshissa, Nicaraguassa ja Boliviassa.

– Havaitsimme, että valtaosa avusta ei koskaan päädy kehitysmaan talouteen, raporttia kaksi vuotta valmistellut Bodo Ellmers sanoo...]

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/2647704/kehitysavusta-hyotyvat-eniten-sen-antajat[/b]

Aiheeseen liittyen:

Ministerin palkka maksettiin neljä vuotta kehitysyhteistyövaroista

Viime viikolla tehtävästään luopumaan joutuneen Ruotsin kehitysyhteistyöministeri Gunilla Carlssonin palkka maksettiin neljän vuoden ajan kehitysyhteistyön varoista, Ruotsin radion (SR) Ekot -ohjelma kertoo.

Samoista varoista maksettiin myös Carlssonin valtiosihteerin palkka. Kaikkiaan kyse on noin 20 miljoonasta kruunusta eli noin 2,3 miljoonasta eurosta.

Vuonna 2009 maan ulkoministeriön määrärahoja supistettiin ja tuossa yhteydessä ministeriö määritteli uudestaan, mitkä kustannukset voitaisiin rahoittaa kehitysyhteistyövaroista. Ulkoministeri Carl Bildtin mukaan asiassa ei ole mitään kummallista.

- Se on täysin normaalia. Niin on tapahtunut aina - niin tapahtuu muissakin maissa, joskin ehkä hiukan toisin tavoin, hän sanoo.

Ekot -ohjelman mukaan taas koskaan aiemmin ministerin palkkaa ei ole maksettu kehitysyhteistyön varoista eli rahoista, joilla pitäisi taistella köyhyyttä vastaan.

Carlssonin palkka oli 121 000 kruunua eli runsaat 14 000 euroa kuukaudessa. Hänen valtiosihteerinsä ansaitsi 91 800 euroa kuukaudessa. Tämän vuoden tammikuusta lähtien kummankin palkka on maksettu muista kuin kehitysyhteistyövaroista.

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/ruotsi_ministeri_keh_yht_tyo_varat_palkka-8888 (http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/ruotsi_ministeri_keh_yht_tyo_varat_palkka-8888)

Quote from: K.K. on 03.07.2012, 11:30:48
[...(4. tammikuu 1998) Suomalaisia kehitysyhteistyön ammattilaisia jo nelisen tuhatta | Kepa.fi...]http://dev.kepa.fi/kumppani/arkisto/1998_1/1370 (http://dev.kepa.fi/kumppani/arkisto/1998_1/1370)...]


jne.jne..

Vanha linkki oli jo kuollut.-> Copypastean tähän osan - mahdollista myöhempää käyttöä varten.

QuoteSuomalaisia kehitysyhteistyön ammattilaisia jo nelisen tuhatta

Yksi Suomen kehitysyhteistyön päämääristä on ollut tarjota suomalaisille mahdollisuus kerätä kokemuksia vieraista kulttuureista työskentelemällä kehitysmaissa. Viimeisen noin kymmenen vuoden aikana tähän mahdollisuuteen on tarttunut nelisen tuhatta suomalaista.

Ensimmäisten suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden joukossa 1960-luvulla oli presidentti Martti Ahtisaari. Hän on lehtihaastattelussaan todennut, että hänen uransa kannalta kokemus YK:n volutäärinä oli erittäin merkittävä. Hän osoittaakin edelleen kiinnostusta kehitysmaiden asioihin.

Osa Suomesta lähteneistä kehitysyhteistyöntekijöistä on mennyt suoraan Ulkoministeriön lähettäminä asiantuntijoina; heitä lähti vuosien 1966--96 aikana vajaa tuhat. Vuosina 1980--96 on lähtenyt puolisentoista tuhatta vapaaehtoista, näitä vapaaehtoisia lähettää noin 200 kansalaisjärjestöä, joita Ulkoministeriö tukee. Suurimmat järjestöistä ovat Suomen Punainen Risti, Suomen Lähetysseura, Kirkon Ulkomaanapu, Lähetyksen Kehitysapu, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ja Kehitysyhteistyön Palvelukeskus.

Ulkoministeriön rahoittamina matkaavat kehitysmaihin myös suomalaiset konsultit. Perinteisesti suomalaisessa kehitysyhteistyössä on käytetty paljon konsultteja, enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Laskin, että vuosina 1980--95 konsultteja on ollut kehitysyhteistyötehtävissä vähintään tuhat. Oletettavasti heitä on ollut paljon enemmän, mutta tietojen kerääminen konsulttien määristä on osoittautunut jokseenkin mahdottomaksi, eivätkä luvut siksi ole tarkkoja. Lisäksi luvuista puuttuvat mukana matkanneet puolisot ja lapset.

Luonne kuin Leelialla ja paljon aikaa

Kirjallisuuden mukaan kehitysyhteistyöntekijän persoonallisuus ratkaisee, kuinka kehitysapuhanke etenee; ei niinkään se, onko työntekijä kansalaisjärjestön, konsulttiyrityksen vai suoraan Ulkoministeriön lähettämä. Sovelias henkilö on ennen kaikkea hyvä ihmissuhdeihminen; suvaitsevainen, ihmisistä kiinnostunut, heitä kunnioittava sekä herkkä kulttuurieroille -- melkoinen Leelia siis. Lisäksi hänen on hyvä olla nainen; nainen on usein miestä sopivampi kehitysyhteistyöntekijä. Kanadalainen kehitysyhteistyön tutkija Kealey sanoo tämän johtuvan siitä, että avarakatseisimmat naiset ovat vähemmän huolissaan statuksestaan ja haluavat oppia kieltä sekä viettää paljon aikaa paikallisen väestön kanssa...]

http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/1998_1/1370 (http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/1998_1/1370)