Eurokriisi kurittaa myös Afrikan köyhiä
Talouskriisissä painivilta Euroopan mailta ei liikene entiseen malliin rahaa kehitysapuun.
Euroopan maiden talouskriisi näkyy myös kehitysmaiden köyhien elämässä, sillä talouspulmien kanssa painivat maat eivät anna entiseen tapaan kehitysapua.
Kansalaisjärjestö Onen raportin mukaan Euroopan maiden yhteenlaskettu kehitysapu laski viime vuonna 1,5 prosenttia. Kyseessä on ensimmäinen merkittävä vähennys Euroopan maiden yhteenlasketussa kehitysavussa vuosikymmenen aikana.
Eniten kehitysapuaan leikkasivat talouskurimukseen ajautuneet Espanja ja Kreikka. Espanja leikkasi kehitysapurahoistaan yli 29 prosenttia ja Kreikka lähes 40 prosenttia. Suomi vähensi omia kehitysapurahojaan viime vuonna yli neljä prosenttia.
Leikkausten vaikutukset näkyvät etenkin köyhissä Afrikan maissa, kuten Mosambikissa, Tansaniassa ja Malawissa.
yle: http://yle.fi/uutiset/eurokriisi_kurittaa_myos_afrikan_koyhia/6194348
Ennen vapautumista noissakin maissa oli asiat paljon paremmin, joten mistä tässä oikein maksetaan velkaa? Ja miksi muidenkin kuin siirtomaaisäntien pitää osallistua? Ja tukevatko apua saavat maat vuorostaan meitä sitten kun Jygä & co. on tuhonnut taloutemme kokonaan?
90% kehitysapuvaroista menee joka tapauksessa harakoille ja omaa korruptiotaan vähentämällä sitä saavat maat voisivat tasapainottaa sen määrän vähenemistä. Jonkun niillä tienoilla liikkuvan halla-aholaisen olisi paikallaan selittää, että vaaleissa ei ole mikään pakko äänestää suurinta roistoa joka kehtaa asettua ehdolle.
Nähtävästi täälläkin pitää päästä mellakkatasolle asti ennen kuin tähän puututaan.
Voiko Euroopassa tapahtua jotakin mikä ei kurittaisi Afrikan köyhiä?
Parasta kehitysapua on aivovuodon estäminen. Siinä minä autan Afrikan maita ilomielin, ja siksi äänestin Jussi Halla-ahoa.
Suomen Lähetyssuran toimittaminen villasukkien määrä Ambomaalle on radikaalisti pienentynyt kutimien ja langan hintojennousun johdosta. Kolehtihaaveihinkaan ei tule enää riitävästi nappeja.
Valtiokin on siirtymässä suoraan budjettitukeen kehitysmaille, näin kohdistetaan varat ilman välikäsiä oikein eli paikallisen armeijan aseistamiseen. Eurokriisin Suomelle tuottamien huomattavien korkotulojen kanssa ei näin jouduta vaikeuksiin liian rahan kanssa.
Maksamme velkaa mutta kenen ?
http://www.youtube.com/watch?v=ojv56pp1kMk
Ja Afrikka kurittaa koko muuta maapalloa.
QuoteEuroopan maiden talouskriisi näkyy myös kehitysmaiden köyhien elämässä, sillä talouspulmien kanssa painivat maat eivät anna entiseen tapaan kehitysapua.
Ei koske Suomea.
0,7 %
Quote from: Suomi2050 on 25.06.2012, 19:32:38
--- Eniten kehitysapuaan leikkasivat talouskurimukseen ajautuneet Espanja ja Kreikka. Espanja leikkasi kehitysapurahoistaan yli 29 prosenttia ja Kreikka lähes 40 prosenttia. Suomi vähensi omia kehitysapurahojaan viime vuonna yli neljä prosenttia.
Leikkausten vaikutukset näkyvät etenkin köyhissä Afrikan maissa, ---
Siis mä oon niin järkyttynyt nyt. Inhorealismi astui todellisuuden illusioonia. :roll:
En usko tuota uutista. En usko, että se näkyy köyhien elämässä, koska ei kehitysavulla ole saatu aikaan mitään laajamittaista ja usein se tuntuu kaiken lisäksi valuvan aivan muille kuin köyhille.
Quote from: Yleisradio
Euroopan maiden talouskriisi näkyy myös kehitysmaiden köyhien elämässä, sillä talouspulmien kanssa painivat maat eivät anna entiseen tapaan kehitysapua.
[...]
Leikkausten vaikutukset näkyvät etenkin köyhissä Afrikan maissa, kuten Mosambikissa, Tansaniassa ja Malawissa.
Hyvin kyseenalaista toimittajalta väittää, että EU:n
1,5 prosentin leikkausten vaikutukset muka "näkyvät köyhien elämässä". Vaikutus on mainittujen Afrikan maiden mittakaavassa (77 miljoonaa asukasta) täysin marginaalinen, kun vertaa leikkausta (joka on pienempi kuin Suomen kehitysapubudjetti) esimerkiksi kehitysjärjestö Onen raportissaan (http://one.org.s3.amazonaws.com/pdfs/data_report_2012_en.pdf) esittämiin lukuihin (sivu 29) EU:n massiivisen kehitysavun (yli 200 miljardia euroa) kokonaisvaikutuksista vuosina 2004-2009.
Raportin mukaan vuoden 2010 jälkeen esimerkiksi Yhdysvalloilla, Japanilla ja Kanadalla (joiden kehitysapu on vain puolet EU:n avusta per GNI) ei ole ollut EU:n kaltaista 0,7 bkt-prosentin tavoitetta. Kehitysjärjestö One onkin kääntänyt huomionsa EU-maihin lisärahan toivossa, vaikka raportin mukaan EU vastaa jo nyt yli puolesta maailman virallisesta kehitysavusta. Lukijan vakuuttamiseksi raportissa totta kai asetetaan rinnakkain EU:n talouskriisin valtavat tukisummat ja kehitysapu, jotta vaaditut kymmenet miljardit lisäeurot tuntuisivat pienemmiltä.