Korporaatiokommunistisen kokoomuspuolueen selkäänpuukotusjuhissa on saatu ensimmäinen poliittinen ruumis, vai pitäiskö sanoa ruumish. Shampsa kapsahti katajaan ilmeisesti pienen alkoholiannosteluvirheen seurauksena tai lähinnä eduskuntakännäilyn seurauksena. Mutta koska toimittajat eivät näe korporaatiokommunistien virheitä minään ongelmana, voitiin siirto toteuttaa mukavasti puolueen selkäänpuukotusjuhlien ohelmanumerona.
Kokkareiden tarkoituksena on ryypishkellä pitkin päivää yhtä ainoaa drinkshua tishutellen mikä sopii korporaatiokulttuuriin. Kännäily juojalle ilmaisen viinan kanssa on ehdottomasti kiellettyä. Tätä pikku juttua Shampsa ei hoksannut. Ilmaista lounasviinaa ei ole. Pitkäaikainen kansankännittäjä Shuominen sensijaan on olemassa ja hänet kokkareet nostivat monopoliyhtiön johtajana jalushtalle. Eli yhden poliittinen kuolemakänni on toisen kaviaarileipä.
Kokkareiden juhlissa on parhaat maksulliset naiset. Ja jos kävisi niin että ulkonäkö ei vastaa oletusarvoa, niin oletusarvoa haetaan taikaseinästä. Kesäisen selkäänpuukotusjuhlan varsinaiset päävieraat ovat muuten hyvin edustettuina. Suomalaisen teollisuuden ja talouden edustajat pyörishkelevät korporaatiokermavaahdossaan tietämättä ja ymmärtämättä että vuosi vuodelta heitä on vähemmän ja valtion virkamiehiä on enemmän. Korporaatiokommunistinen suunnitelmatalous on tehnyt suomalaisessa työelämässä selvää jälkeä. Toivotalkoot ovat asettuneet pysyvästi suomalaiseen työvoimapulateollisuuteen. Mutta aina riittää höynäytettäviä yrittäjiä kuuntelemaan korporaatiokommunistisia valheita ja viettelyksiä.
Mitä tarkoitat korporaatiokommunismilla? Tämä sana, johon olet rakastunut, on ainakin saanut minut ohittamaan viimeiset ehkä kolmekymmentä viestiäsi, kun sana aina jostain välistä pilkahtaa. Huomaan vain reagoivani niin, että nyt jauhetaan jotain fanatismia, parempi jättää väliin. Ehkä muilla ei samaa ongelmaa ole.
Korporaatiokommunismi: Voittojen yksityistämistä ja tappioiden sosialisointia sekä erillistä lainsäädännöllistä ja hallinnollista asemaa korporaatioille näennäisen yrittäjämyönteisyyden taustalla. Korporaatiokommunismiin liittyy myös tuotantotaloudellisten edellysten globaali hyväksikäyttö mikä on yllättävän lähellä klassisen kommunismin suunnitelmataloutta. Eräällä tavalla valtionhallinnolliset prioriteetit ovat kääntyneet ympäri ja valtiosta on tullut korporaation alainen eikä päinvastoin. En ole keksinyt parempaa nimeä arvojärjestelmälle joka ohjailee valtion ja kuntien hallintoa liike-elämän kvartaalin mittaisen suunnitelmatalouden aikana kuin korporaatiokommunismi. Toveri suunnitteli taloutta 5 vuotiskausina. Toveri Katainen 3 kk mittaisena kvartaalina. Vaikka aikajana on eri ovat talouden ohjausmekanismit yllättävän yhtäläiset kuten teollisuus- ja talouspoliittiset seurausvaikutukset.
Korporaatiokommunismi sanan vaikutus on jotakuinkin samanlainen kuin jos neuvostoliitossa esitti suunnitelmatalouden vastaisen näkemyksen. Sekin luonnollisesti kiistettiin mutta mielummin vain ohitettiin pohtimatta. Koska asioiden pohtiminen ei kuulu puolueuskollisten maailmankuvaan jota propagandamedia ohjailee. Korporaatiokommunisti sanan etuna on sen näennäinen ristiriitaisuus ja täydellisen epätieteellinen luokattomuus. Yksikään asemastaan tietoinen yhteiskuntatieteilijä ei kehtaa varastaa sanaa vaan nauraa sille ja sen edustamalle ristiriitaiselle arvolle. Mikä antaa uskoa että sen jälkeen kun termiä vastaan ryhdytään vedet silmissä taistelemaan sen lopputuloksena on vain ilmiön hyväksyminen tosiasiana.
Quote from: siviilitarkkailija on 17.06.2012, 15:44:37
Korporaatiokommunismi sanan vaikutus on jotakuinkin samanlainen kuin jos neuvostoliitossa esitti suunnitelmatalouden vastaisen näkemyksen. Sekin luonnollisesti kiistettiin mutta mielummin vain ohitettiin pohtimatta.
Ameriikan ihmemaan perustajatkin kokeilivat aikoinaan sosialismia ja huomasivat nopsaan, että koska työn tekeminen ei kannattanut enää itseä niin siihenpä ei ollut sitten kenelläkään enää halua.
Onko nyt heiluri heilahtamassa toiseen ääripäähän Eurostoliitossa? Uusliberalistiset suuromistajat, eliitti ja pankkiirit ovat yhteistuumin puhaltamassa itselleen yhteiskunnan toimeliaisuudesta kaiken saatavan hyödyn, minkä piilottaavat sitten vielä veroparatiiseihin, joten raha ei kierrä enää takaisin järjestelmään. Tuloksena saadaan siis samanlainen toimeliaisuuden lamaantuminen.
Quote from: siviilitarkkailija on 17.06.2012, 15:44:37
Korporaatiokommunismi: Voittojen yksityistämistä ja tappioiden sosialisointia sekä erillistä lainsäädännöllistä ja hallinnollista asemaa korporaatioille näennäisen yrittäjämyönteisyyden taustalla. Korporaatiokommunismiin liittyy myös tuotantotaloudellisten edellysten globaali hyväksikäyttö
Quote
Eräällä tavalla valtionhallinnolliset prioriteetit ovat kääntyneet ympäri ja valtiosta on tullut korporaation alainen eikä päinvastoin.
Näin tapahtuu maailmassa ja tämä on väärin.
Quote
En ole keksinyt parempaa nimeä arvojärjestelmälle joka ohjailee valtion ja kuntien hallintoa liike-elämän kvartaalin mittaisen suunnitelmatalouden aikana kuin korporaatiokommunismi. Toveri suunnitteli taloutta 5 vuotiskausina.
Yksikään asemastaan tietoinen yhteiskuntatieteilijä ei kehtaa varastaa sanaa vaan nauraa sille ja sen edustamalle ristiriitaiselle arvolle.
No yhteiskuntatieteilijänä voin kertoa sen verran, että kuvaamaasi asiaa kutsutaan tieteenalalla nimellä New Public Management (suom. uusi julkisjohtaminen). Vertaa esim. 50-luvun oppiin New Public Administration (uusi julkishallinto), joka on vastakkainen NPM:lle/korporaatiokommunismille. Toinen samankaltainen, mutta paremmin kansalaisten hälytyskelloilta naamioitu oppi on Public Choice, jota sovelletaan myös Suomen hyvinvointipalvelujärjestelmään.
Mielenkiintoinen uusi ulottovuus NPM-makroteoriaan on voittojen yksityistäminen
ja tappioiden sosialisointi.
Minun täytyy ihmetellä tuota amerikkalaisterminologian esiinmarssia joka on itsessään kopio korporatiivisesta kielenkäytöstä. Nokialla oli kokonainen ammattiryhmä jonka ainoa tehtävä työelämässä oli keksiä ja ylläpitää amerikkalaisista sanoista keksittyä lyhennekirjastoa. Itseasiassa korporatiivisen yrityksen koko järjestelmä perustui sen itsensä keksimään englantimuunnokseen. Ilmeisesti akateemisessa häpeä- tai kommariyliopistomaailmassa korporatiivinen kielikuvakeskustelu on lyönyt itsensä täysillä läpi. Rohkonen väittää että kielellisesti akateeminen keskustelukulttuurimme on lainaa korporaatiokeskusteluista eikä päinvastoin. Olennaisimpana elementtinä mahdollisimman monen englantilaisen lyhennyslainansanan käyttöä myöten minkä tarkoitus on tehdä tekstistä mahdollisimman vaikeatajuista.
Väistämättä tulee mieleen klassisen kommunismin tietäjät, jotka kilpailivat mahdollisimman monen sivun ja sanan tuottamisessa omia näkemyksiään puolustellessaan. Oli dialektiikkaa ja proletariaattia ja vaikka mitä hienoja sanoja joiden ainoa tarkoitus oli estää työläisiä ymmärtämästä aattellisia puolustajiaan koska nämä eivät ymmärtäneet edes itse itseään. Korporaatiokommunistisessa maailmassa lainasanat vain tulevat neuvostoliiton sijaan yhdysvalloista. Ovat usean monimerkityksellisen sanan yhdistelmiä joiden sisältämä arvo on vain hämärästi lukijan sisäistettävissä koska edes englantia äidinkielenään puhuvat ihmiset eivät niitä ymmärrä. Sanojen tarkoituksena ei ole yhdistää ja kertoa vaan erottaa ja eristäytyä. Aivan kuten neuvostoliitossa suunnitelmatalouden ymmärtäjät eristäytyivät ja erottautuivat suunnitelmatalouden työläisistä, korporaatiokommunistisen talouden tietäjät eristäytyvät ja erottautuvat omaan akateemiseen paperi- ja sanalinnakkeeseensa. Koska korporatiiviseen maailmaan kuuluu ihmisten helppo korvaaminen toisella, on ihmisen keksittävä itselleen vaikeammin korvattava merkitysarvo.
En ymmärrä paljoakaan mitä kirjoitat.
Englanti (ja erityisesti lyhenne-englanti) on kieli jonka tarkoituksena on eristää ihmisiä toisistaan yhdistämisen sijaan.