Töitä saa helpommin, jos nimi on länsimaisen kuuloinen, kertoo tuore kanadalaistutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin Toronton alueen pienten ja keskisuurten yritysten asenteita ulkomaalaisiin työnhakijoihin.
Tutkijat lähettivät yrityksiin 6 000 tekaistua hakemusta sekä englanninkielisillä että aasialaisperäisillä nimillä. Hakijoiden työkokemuksen määrä ja koulutustaso olivat samanlaiset, ainoastaan nimen etninen tausta ja kokemuksen sekä koulutuksen hankintamaat vaihtelivat.
Lopputulos oli, että 16 prosenttia niistä, joiden nimi oli englanninkielinen, saivat vastauksen työnantajalta. Aasialaisperäisillä prosentti jäi 11:een.
"Ero oli selvästi isompi mitä olin odottanut. Tulokset näyttävät, että ulkomainen nimi voi olla merkittävä haitta työmarkkinoilla, vaikka hakija olisi jo toisen tai kolmannen polven siirtolainen", sanoi taloustieteilijä Philip Oreopoulos.
Hänen mukaansa tarvitaan lisätutkimusta siitä, syrjivätkö työnantajat vierasperäisiä nimiä tietoisesti vai tekevätkö he hakemuspinkkoja selaillessaan päätöksiä stereotypioiden pohjalta asiaa sen kummemmin ajattelematta. Myös isoja yrityksiä pitäisi tutkia.
Hesari (http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/1135246132943)
Barack Hussein Obama
Mitenköhän meille suomalaisille kävisi? Tuskin me ja esim virolaiset kuulumme samaan sarjaan muiden länsimaiden kanssa.
Oha-allahin tapaus on kuitenkin melko selvä :)
Ja mikähän se ongelma nyt sitten on?
Ainahan jostain asiasta on haittaa tai hyötyä työnhaussa. Jos työnantaja haluaa antaa paikan mieluummin kantakanadalaiselle kuin mamukanadalaiselle niin eiköhän se ole työnantajan vapaasti päätettävissä.
Syynä kantakanadalaisten suosimiseen voivat olla esim. seuraavat seikat:
1. Työnantajalla on parempia kokemuksia kanadalaisista kuin mamuista.
Ei mikään ihme. Kanadalainen osaa suuremmalla varmuudella kieltä, hänellä on suuremmalla varmuudella relevantti koulutus, hän on suuremmalla varmuudella sopeutunut kanadalaisiin tapoihin, eikä esim. uhkaa työnantajaa oikeusjutuilla koskien milloin mitäkin burkhaa tai rukouskoppeja.
2. On luonnollista, että ihmiset samaistuvat itsensä kaltaisiin ihmisiin ja suosivat heitä. Ihmiset yleensä haluavat olla omanlaistensa parissa, koska se on helpompaa ja sijaa konflikteille on vähemmän. Lisäksi ihminen tukiessaan saman arvomaailman jakavaa tukee myös omaa arvomaailmaansa ja sen toteutumista. Kyllä ihmisellä on tähän oikeus. On vain luonnollista ja isänmaallista, että kantakanadalainen pyrkii tukemaan toisia kantakanadalaisia. Näin tekee jokainen kansa ja sitä pidetään jopa moraalisena. Paitsi tietenkin Hesarissa. Pitäisikö siis kanadalaisten omassa maassaan SYRJIÄ KANADALAISIA muiden kustannuksella?
Ystäväni(suomalainen) joka asui kouluajat jenkeissä ja haki kesätöitä niin törmäsi siihen että Antti oli nimenä jo sen verrran eksoottinen että vaatekauppaan palkattiin mielummin Tom, Alex tai Jerry. Sukunimen lausumisvaikeudesta nyt puhumattakaan.
Quote from: rähmis on 21.05.2009, 10:57:43
Hänen mukaansa tarvitaan lisätutkimusta siitä, syrjivätkö työnantajat vierasperäisiä nimiä tietoisesti vai tekevätkö he hakemuspinkkoja selaillessaan päätöksiä stereotypioiden pohjalta asiaa sen kummemmin ajattelematta. Myös isoja yrityksiä pitäisi tutkia.
Tietysti nimikin osaltaan vaikuttaa. Tarpeeksi paljon eri maista saapuneiden ihmisten kanssa töitä tehtyään huomaa tiettyjä stereotypioita kansallisuuksista. Esimerkiksi useimmille suomalaisille on aivan ylivoimaista kehua itseään ja kertoa osaamisestaan.
Tässä tutkimuksessa ja sen uutisoinnissa lähdettiin siitä virheellisestä olettamuksesta, että rekrytointi voisi olla virheetön prosessi. Ei se mene niin, vaan hyvin niukoista tiedoista ja asioista (sanavalinnat, kielioppivirheet, huolellisuus) tehdään pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Kaikkein tärkeintä rekrytoinnissa on virheiden välttäminen. Työyhteisöön sopimattomat yritetään tunnistaa papereiden, haastattelun ja taustaselvitysten perusteella. Mielikuvilla ja rekrytoijan intuitiolla on tärkeä osuus päätöksenteossa. Kaikkein helpointa on arvioida samankaltaisen kulttuurin ihmisiä, siksi nimen perusteella suosittiin englanninkielisiä nimiä.
Ruotsissa on kokeiltu julkisella sektorilla anonyymiä työnhakua, jossa nimi paljastuu rekrytoijalle vasta haastattelussa. Lopputulos oli se, ettei maahanmuuttajataustaisia silti valittu töihin sen enempää kuin ennenkään. Menetelmä on haudattu epäonnistuneena Ruotsissa ja Hollannissa, mutta Suomeen sitä silti ajavat Vihreät ja Astrid Thors. Vihreillä anonyymi työnhaku on jopa yksi heidän seitsemästä maahanmuuttopoliittisesta teesistään.
Quote from: rähmis on 21.05.2009, 10:57:43
... kokemuksen sekä koulutuksen hankintamaat vaihtelivat.
Miten tästä on päätelty että vaikuttava tekijä oli juuri nimi? Ainakin minulla on ennakkoluulo että ammatikoulutus on eri maissa eri tasoista.
Esimerkiksi Timbuktun ammattikoulun metsäkoneenkuljettaja ei ehkä mielestäni olisi yhtä pätevä kuin suomalainen kollegansa. Ihan vaikka Timbuktulaisen nimi olisi Pekka ja Suomalaisen Vladimir. (Toki Pekka voisi todeta että Timbuktussa ei ole metsää... enää! :D)
Kunhan Suomessakin saadaan rasisminvastainen kampanjointi täyteen vauhtiin työelämässä, niin yksikään pk-yrittäjä ei enää uskalla pyytää yhtään ulkomaalaisnimistä edes haastatteluun, koska riskinä on, että jos työpaikkahaastattelussa kysyt yhdenkin väärän kysymyksen tai katsot vähän väärällä tavalla, niin saat välittömästi vähemmistövaltuutetun juristiarmeijan kimppuusi.
Syrjinnän vastainen kampanjointi tulee siis käytännössä toimimaan täysin tavoitettaan vastaan.
Quote from: Roope on 21.05.2009, 11:39:44
Vihreillä anonyymi työnhaku on jopa yksi heidän seitsemästä maahanmuuttopoliittisesta teesistään.
Siinä onkin Illmannille ja Suurheadille selittelemistä jos joutuu livehaastattelun jälkeen hylkäämän sen alunperin anonyymin, kieli-ja lukutaidottomaksi osoittautuneen änkerin. Eikös noihin meinattu että joku voisi änkerin puolesta kirjoitella noita hakemuksia?
Quote from: Noottikriisi on 21.05.2009, 12:06:39
Miten tästä on päätelty että vaikuttava tekijä oli juuri nimi? Ainakin minulla on ennakkoluulo että ammatikoulutus on eri maissa eri tasoista.
Ruotsin kokeilussa tämäkin oli otettu huomioon. Nimen lisäksi koulutus- ja työpaikkojen nimet, kotiosoite ja jopa sähköpostiosoite oli poistettu hakupapereista. Siis kaikki mahdollinen joka antaisi vinkkiä asuinpaikasta ja taustasta. Mutta kaiken tämän vaivannäön jälkeen lopputulos oli edelleen sama kuin ennenkin.
edit:
Quote from: reino on 21.05.2009, 12:10:23
Syrjinnän vastainen kampanjointi tulee siis käytännössä toimimaan täysin tavoitettaan vastaan.
...mikä taas on pitävä todiste syrjinnän lisääntymisestä. Julkiselle sektorille maahanmuuttajakiintiöt ja maahanmuuttajia palkkaaville pk-yrityksille tuntuva verotuki. Näin ne sen meinaavat uudessa kotouttamislaissa järjestää.
Quote from: Roope on 21.05.2009, 12:20:02
Ruotsin kokeilussa tämäkin oli otettu huomioon. Nimen lisäksi koulutus- ja työpaikkojen nimet, kotiosoite ja jopa sähköpostiosoite oli poistettu hakupapereista.
Siis mitvit? Haen töitä. Kerron kaiken tarvittavan hakemuksessani paitsi: en kerro kuka olen, mistä tulen, mitä osaan, missä olen käynyt kouluni ja missä olen ollut töissä.
Ainiin. Rassismi:
http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=188447
QuoteSyvalla on rasismi lansimaalaisessa ihmisessa. Ei muuta voi sanoa.
Toivottavasti suomeen tulee maahanmuuttajia moninkertaisesti nykyiseen verrattuna, ainoastaan silla saadaan suomalaiset tekemisiin ulkomaalaisten kanssa ja ajanmittaan rasistiset pelot ja ennakkoluulot karisevat.
;D ;D
Quote from: Alkuasukas on 21.05.2009, 12:24:38
Siis mitvit? Haen töitä. Kerron kaiken tarvittavan hakemuksessani paitsi: en kerro kuka olen, mistä tulen, mitä osaan, missä olen käynyt kouluni ja missä olen ollut töissä.
Tuo kaikki pitää ilmaista niin, ettei käy ilmi missä paikassa on ollut koulussa tai töissä. Koulutus ja työkokemus ruksitaan vaativuuden ja keston perusteella. Samalla katoaa paljon hakemuksessa ollutta tietoa.
Quote from: Roope on 21.05.2009, 12:41:53
Tuo kaikki pitää ilmaista niin, ettei käy ilmi missä paikassa on ollut koulussa tai töissä. Koulutus ja työkokemus ruksitaan vaativuuden ja keston perusteella. Samalla katoaa paljon hakemuksessa ollutta tietoa.
Just just.
Hakemus yliopistollisen sairaalan ylilääkärin virkaan
Hakija: Anonyymi
1. Koulutus : Sisätautien erikoislääkäri (2 viikon poppamieskoulutus Ugabandiassa)
2. Työkokemus: 10 vuotta sairaalan ylilääkärinä (sairaala on savimaja Ugabandiassa)
Tästä se lähtee, haastattelu, sano.
Minkähänlainen merkitys tuossa on Affirmative action-tyyppisillä ohjelmilla? Eli luottavatko työnantajat samalla tavalla etno-osaajien arvosanoihin kuin kantakanadalaisten?
QuoteToivottavasti suomeen tulee maahanmuuttajia moninkertaisesti nykyiseen verrattuna, ainoastaan silla saadaan suomalaiset tekemisiin ulkomaalaisten kanssa ja ajanmittaan rasistiset pelot ja ennakkoluulot karisevat.
Hajotkoon Suomi, kunhan pelot ja ennakkoluulot karisevat...
Minä haastattelen (osa)työkseni työpaikkojamme hakevia. Hakijaa ei palkata, jos hän ei ymmärrä esittämiäni kysymyksiä tai ei halua niihin vastata asiallisesti tai ei pysty vastaamaan. Värillä ja taustalla ei ole väliä.
Quote from: Miniluv on 21.05.2009, 13:06:27
QuoteToivottavasti suomeen tulee maahanmuuttajia moninkertaisesti nykyiseen verrattuna, ainoastaan silla saadaan suomalaiset tekemisiin ulkomaalaisten kanssa ja ajanmittaan rasistiset pelot ja ennakkoluulot karisevat.
Hajotkoon Suomi, kunhan pelot ja ennakkoluulot karisevat...
Eikö se Kanada ollutkaan se värikäs onnela, jota monikultturismiusko on siunannut ja oikeamieliseksi muuttanut? Paratiisiin olikin päässyt luikertelemaan kavala rassismi? Vai olisiko kuitenkin niin, että monikultturistisella rajat auki -politiikalla ja rasismilla on yhteys (Disclaimer: kuvaako mainittu tutkimustulos ylipäätään ensisijaisesti työhönottajien rasistista ideaatiota jää vähintään epäselväksi. Jokainen rekrytoinnissa koskaan toimijana tietää, että kyseessä on erittäin monitahoinen prosessi, jossa erilaisilla "tunnelmilla" on huomattava psykologinen merkitys, hieman kuten pörssissä)?
Mutta jos yritettäisiin kuitenkin vähän vielä kovempaa.
Otetaan vielä muutama kymmentä miljoonaa kehitysmaiden asukasta elätiksi yhteiskuntiimme. Panostetaan
kotoutukseen vielä vähän lisää rahaa ja muita resursseja. Syrjitään positiivisesti vielä vähän enemmän. Säädetään vielä vähän lisää lakeja ajatusrikoksista ja "syrjinnästä", joissa syytetyllä on velvollisuus näyttää syyttömyytensä ("tuokaa syyllinen sisään!"). Käynnistetään vielä vähän lisää oikeusprosesseja kritiikin hiljentämiseksi. Aloitetaan vielä vähän lisää antirasistisia kampanjoita tiedotusvälineissä ja kouluissa. Järjestetään vielä vähän lisää "antifasistisia" mellakoita.
Niin silloin, silloin aukeaa monikultturistinen onnela, ah auvoa ja moneutta!
Ja jos ei aukea, niin...
...yritetään vielä vähän lisää. Otetaan vielä muutama kymmentä miljoonaa kehitysmaiden asukasta elätiksi yhteiskuntiimme. Panostettaisiin kotoutukseen vielä vähän lisää rahaa ja muita resursseja jne.
Ja jos mikään muu ei auta, vaihdetaan väestö/kulttuuri, joilla ei ollut monikultturismia nuiviessaan olemassaolon oikeutta.
Quote from: Miniluv on 21.05.2009, 13:06:27
Minkähänlainen merkitys tuossa on Affirmative action-tyyppisillä ohjelmilla? Eli luottavatko työnantajat samalla tavalla etno-osaajien arvosanoihin kuin kantakanadalaisten?
Suomessa AA-projektit eivät ole vielä lähteneet näkyvästi liikkeelle. Maahanmuuttajataustaiset saavat peruskoulussa ohjeiden mukaan parempia arvosanoja kuin heidän tuloksensa edellyttävät, mutta vääristymä ei ole kovin suuri kokonaisuuden kannalta. Toisaalta Arajärven raportti ja korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian luonnos olivat välähdyksiä siitä, mitä AA-rintamalla seuraa parin vuoden sisällä. Lopputuloksen tasa-arvo etnisille ryhmille hintaan mihin hyvänsä. Tosin itse lopputulos ei tunnu olevan niin tärkeää kuin kipu sitä tavoiteltaessa.
Pk-sektorin työnantajat eivät ole tyhmiä, kun omat rahat ovat kyseessä. He oppivat kiertämään fiksusti mitä tahansa säädöksiä. Jos haastatteluja hankaloitetaan liikaa tai on pelättävissä syrjintäoikeudenkäyntejä, niin rekrytoinnit ulkoistetaan konsulttifirmoille tai tehdään pelkkiä suorahakuja. Turhaa ja kallista touhua.
Quote from: Roope on 21.05.2009, 13:28:08
Pk-sektorin työnantajat eivät ole tyhmiä, kun omat rahat ovat kyseessä. He oppivat kiertämään fiksusti mitä tahansa säädöksiä. Jos haastatteluja hankaloitetaan liikaa tai on pelättävissä syrjintäoikeudenkäyntejä, niin rekrytoinnit ulkoistetaan konsulttifirmoille tai tehdään pelkkiä suorahakuja. Turhaa ja kallista touhua.
Joka tuo vain lisää jäykkyyttä jo entisestään eräälle maailman jäykimmistä työmarkkinoista.
Anonyymi työnhaku? Mahtaa työnantaja pitää koko sakkia rikollisina, kun eivät voi omalla nimellään esiintyä! Samalla sitten pitäisi työhaastattelu hoitaa sähköpostilla, ettei vain hakijan naamataulu vaikuta päätökseen. Puhelimessa ei voi haastatella, koska jollakin hakijoilla saattaa olla miellyttävämpi puheääni kuin toisilla ja se ei ole oikein! Mutta hei, eihän sähköpostillakaan voi haastatella, koska kaikkien äidinkieli ei ole suomi! Ehkä olisikin vain parasta arpoa se, kuka työpaikan hakijoista saa. Tai ainakin asettaa tukevat keenerikiintiöt joka työpaikalle.
Quote from: M on 21.05.2009, 13:24:39
Minä haastattelen (osa)työkseni työpaikkojamme hakevia. Hakijaa ei palkata, jos hän ei ymmärrä esittämiäni kysymyksiä tai ei halua niihin vastata asiallisesti tai ei pysty vastaamaan. Värillä ja taustalla ei ole väliä.
Komppaan täysin, palkkaan pätevimmän.
Quote from: Roope on 21.05.2009, 13:28:08
Pk-sektorin työnantajat eivät ole tyhmiä, kun omat rahat ovat kyseessä. He oppivat kiertämään fiksusti mitä tahansa säädöksiä. Jos haastatteluja hankaloitetaan liikaa tai on pelättävissä syrjintäoikeudenkäyntejä, niin rekrytoinnit ulkoistetaan konsulttifirmoille tai tehdään pelkkiä suorahakuja. Turhaa ja kallista touhua.
Mistä syystä palaamme taas peruskysymykseen: miksi ihmeessä maassamme pitää olla toistaitoisia tulijoita, joiden työllistyminen normaalimenettelyillä ei onnistu?
Olisi helpompaa, jos koko työmarkkinajuridiikan ei tarvitsisi taipua vaan ulkomaalaislaki taipuisi.
Quote from: Kaarin M on 21.05.2009, 13:51:23
Quote from: M on 21.05.2009, 13:24:39
Minä haastattelen (osa)työkseni työpaikkojamme hakevia. Hakijaa ei palkata, jos hän ei ymmärrä esittämiäni kysymyksiä tai ei halua niihin vastata asiallisesti tai ei pysty vastaamaan. Värillä ja taustalla ei ole väliä.
Komppaan täysin, palkkaan pätevimmän.
Näin olen toiminut, eikä kukaan ole inissyt. Vielä. Pätevin on muuten välillä ollut vaikeavammainen ja/tai muuten vähemmistössä elelevä. Koska ammattipätevyys on alallani hyvin tarkkaan säädelty, yhtään mamua (vars.) ei ole vielä hakenut paikkaa.
Tässä tutkimus: http://riim.metropolis.net/Virtual%20Library/2009/WP09-03.pdf
Proffan haastattelu:
http://www.cbc.ca/canada/british-columbia/story/2009/05/20/bc-ubc-job-study.html
http://www.cbc.ca/mrl3/8752/bc/ondemand/video/bc-090520-philip-oreopoulos-INTERVIEW.wmv (video, 13:32 min)
Tieteellisesti tutkimus varmaan on ihan validi, mutta johtopäätöksissä mättää. Kannattaa tutustua aiheeseen, koska aivan varmasti tähän tutkimukseen vedotaan jatkossa myös suomalaisten työnantajien rasismin osoittajana, kun perustellaan kiintiöitä ja syrjivää erityiskohtelua
tasa-arvolla.
QuoteName-based discrimination may contravene human rights laws, he said, although more research is needed to determine whether the employers' behaviour was intentional.
"There's certainly an element of unfairness going on that an individual with a distinct foreign name is not being given the chance to go to the next round and prove to the employer that they could be a better candidate," Oreopoulos said.
QuoteThe study also found employers preferred Canadian work experience over Canadian education.
For resumés with foreign names and education, call backs nearly doubled when the applicant had held one previous job in Canada.
"This suggests policies that prioritize Canadian experience or help new immigrants find initial domestic work experience might significantly increase their employment chances," Oreopoulos said.
Löytyipä muuten se Thorsin (tietämättään) haastattelussa viittaama ruotsalaistutkimuskin:
QuoteCarlsson and Rooth (2007) found callback rates were 50 percent higher for equivalent resumes with Swedish names, and that the effects were higher when the employer was a small firm and the recruiter was male.
Quote from: Roope on 21.05.2009, 14:22:47
Tässä tutkimus: http://riim.metropolis.net/Virtual%20Library/2009/WP09-03.pdf
Kannattaa lukea ihan ajatuksella, paperi ei ole kovin pitkä.
Asetelma koskee pisteytysjärjestelmällä maahan tulleita (vähintään bachelor-tason tutkinto).
Metodologisesti en keksi ensilukemalta mitään suurempaa ongelmaa. Tuloksissa on tiettyjä epäloogisuuksia (esim. brittiläisillä vierasperäisillä nimillä Kanadassa saadun työkokemuksen puuttuminen nosti yhteydenottojen määrää), joita tutkijat olisivat voineet kommentoida.
Nähdäkseni työhönottajat toimivat täysin loogisesti ja odotetusti. Paikallisen työkokemuksen määrä oli siis ratkaisevin tekijä (mm. yli kaksinkertaisti yhteydenotot ulkomaisilla nimillä hakeneilla).
Diskussiossa tutkijoilla on taustaolettamus, että jos hakemuksen tiedot kaltaistetaan (mutta hakijoiden tausta on nimen perusteella oletettavissa erilaiseksi), hakijat ovat työnantajan kannalta ominaisuuksiltaan, sopivuudeltaan ja pätevyydeltään samanlaisia. En tiedä, mihin tällainen taustaolettamus perustuu, tuskin tutkimustietoon, ilmeisesti Ontario Human Rights actiin, jota diskussiossa siteerataan. Työnantajilla on kuitenkin omat kokemuksensa ja puskaradionsa kokemuksista, jotka vaikuttavat arviointiin. En keksi äkkiä mitään selkeää syytä olettaa, että nämä kokemukset olisivat virheellisiä ja johtaisivat harhaan. Työnantajien intresseissä aivan ylivoimaisen tärkeimpänä on kuitenkin maksimoida tuottavuus/tehokkuus (-> share holder value etc.), ei esim. etnistä monimuotoisuutta tai monotoniaa.
Huomio oletetusta 2. polven maahanmuuttajuudesta nimen perusteella on outo. Jos hakemuksessa ei ole mainittu hakijan syntymäpaikkaa, työhönottaja tuskin voi tehdä johtopäätöksiä asian suhteen.
Ei tämä tutkimustulos yllätä ja vastaavaa tapahtuu Suomessakin ainakin asuntojonoissa. Mielestäni sekä työhönotossa, että asuntojen hakemisessa tulisi olla anonymiteetti. Ei ole kenenkään etu istuttaa osaavia ulkomaalaisia kortistossa vain siksi ettei heidän nimensä ole Ville Virtanen.
Quote from: asta on 21.05.2009, 16:17:02
Mielestäni sekä työhönotossa, että asuntojen hakemisessa tulisi olla anonymiteetti.
Loukkaisi työhönottajan ja vuokralleantajan oikeuksia ja muutoinkin (koetellusti) kuolleena syntynyt ajatus.
QuoteEi ole kenenkään etu istuttaa osaavia ulkomaalaisia kortistossa vain siksi ettei heidän nimensä ole Ville Virtanen.
Ymmärtääkseni Suomessa vallitsee tällä hetkellä suurimmalla osalla aloista työvoiman liikatarjontaa, josta johtuen erittäin huomattavia määriä ihmisiä on työttömyyskorvauksen piirissä. Tämä ei muutu, vaikka kaikkien nimeksi muutettaisiin "Ville Virtanen".
Quote from: Roope on 21.05.2009, 13:28:08
Quote from: Miniluv on 21.05.2009, 13:06:27
Minkähänlainen merkitys tuossa on Affirmative action-tyyppisillä ohjelmilla? Eli luottavatko työnantajat samalla tavalla etno-osaajien arvosanoihin kuin kantakanadalaisten?
Suomessa AA-projektit eivät ole vielä lähteneet näkyvästi liikkeelle. Maahanmuuttajataustaiset saavat peruskoulussa ohjeiden mukaan parempia arvosanoja kuin heidän tuloksensa edellyttävät, mutta vääristymä ei ole kovin suuri kokonaisuuden kannalta. Toisaalta Arajärven raportti ja korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian luonnos olivat välähdyksiä siitä, mitä AA-rintamalla seuraa parin vuoden sisällä. Lopputuloksen tasa-arvo etnisille ryhmille hintaan mihin hyvänsä. Tosin itse lopputulos ei tunnu olevan niin tärkeää kuin kipu sitä tavoiteltaessa.
Pk-sektorin työnantajat eivät ole tyhmiä, kun omat rahat ovat kyseessä. He oppivat kiertämään fiksusti mitä tahansa säädöksiä. Jos haastatteluja hankaloitetaan liikaa tai on pelättävissä syrjintäoikeudenkäyntejä, niin rekrytoinnit ulkoistetaan konsulttifirmoille tai tehdään pelkkiä suorahakuja. Turhaa ja kallista touhua.
Okei. Mutta ihmettelin Kanadan tilannetta.
Quote from: gloaming on 21.05.2009, 15:35:16
Metodologisesti en keksi ensilukemalta mitään suurempaa ongelmaa. Tuloksissa on tiettyjä epäloogisuuksia (esim. brittiläisillä vierasperäisillä nimillä Kanadassa saadun työkokemuksen puuttuminen nosti yhteydenottojen määrää), joita tutkijat olisivat voineet kommentoida.
Oreopoulos yritti todistella, ettei mieluiten samanlaisen etnisen ja kielitaustan omaavien palkkaus ("taste-based discrimination") selittäisi eroja, vaan kyse on tietoisesta syrjinnästä. Tätä perusteltiin sillä, ettei tausta muka olisi niin tärkeää rekrytointifirmoille kuin työnantajille itselleen. Todellisuudessa tilanne on juuri päinvastainen. Rekrytointifirmat yrittävät kaikin keinoin välttää virhearvioita, etteivät työnantajat pettyisi. Erityisen huvittavaa oli se, että kun aasialaistaustaiset valitsijat valikoivat
normaalia vähemmän muita aasialaistaustaisia haastatteluihin, niin se muka tuki Oreopouloksen kantaa syrjinnästä.
Tutkija yritti väittää tulosten todistavan Ontarion lakien vastaisen nimen perusteella tapahtuvan syrjinnän, mutta siitäkään ei ollut kuin tilastollista näyttöä. Kanadalaisniminen joutuu tekemään 3,3 hakemusta päästäkseen todennäköisesti haastatteluun ja aasialaisniminen 4,5 hakemusta. Tällä Oreopoulos selitti maahanmuuttajien tuplatyöttömyyden. Ei kovin uskottavaa.
Olisiko muuten ollut liian vaikeaa kysyä rekrytointitoimistoilta, mitä kriteerejä he painottavat haastateltavien valinnassa ja millaisia johtopäätöksiä he tekevät nimistä ja osoitteista? Ettei tutkijan olisi tarvinnyt keksiä kaikkea pelkästään omasta päästään.
Quote from: asta on 21.05.2009, 16:17:02
Mielestäni sekä työhönotossa, että asuntojen hakemisessa tulisi olla anonymiteetti. Ei ole kenenkään etu istuttaa osaavia ulkomaalaisia kortistossa vain siksi ettei heidän nimensä ole Ville Virtanen.
Luepa ketjua taaksepäin. Anonymiteettiä työnhaussa on kokeiltu tuloksetta esimerkiksi Ruotsissa ja Hollannissa. Ulkomaalaiset eivät saaneet sen enempää töitä, mutta byrokratia kasvoi ja rekrytointikulut nousivat. Miksi nähdä vaivaa sellaisen takia, josta ei ole kuin haittaa?
Quote from: Roope on 21.05.2009, 16:25:21
Olisiko muuten ollut liian vaikeaa kysyä rekrytointitoimistoilta, mitä kriteerejä he painottavat haastateltavien valinnassa ja millaisia johtopäätöksiä he tekevät nimistä ja osoitteista? Ettei tutkijan olisi tarvinnyt keksiä kaikkea pelkästään omasta päästään.
Näin on jo tehty (myös työnantajien osalta). Mutta koska tulokset eivät ole tutkijoiden hypoteeseja tyydyttäviä, pitää yrittää etsiä "tiedostamatonta rasismia" jne.
Ylipäätään olisi ollut mielenkiintoista nähdä tuloksia muillein eurooppalaisille etnisyyksille kuin brittiläisille (esim. suomalaiset).
Mielestäni on itsestään selvää, että jos nyt lähtisin Kanadaan työnhakuun, olisin heikommassa asemassa kantaväestöön nähden työnhakutilanteessa huolimatta varsin suotuisasta cv:stäni (en ole koskaan työskennellyt Kanadassa). Minusta tällainen perusteltu diskriminaatio ihan ok, jopa itsestään selvää. Kilpailisin kuitenkin henkilöitä vastaan, jotka ovat jo kehdosta lähtien sosiaalistuneet ko. yhteiskuntaan, kulttuuriin jne.
Koomista on, että tällaisista asioista tulee 1) uutinen, 2) rikos vasta, jos diskriminaation kohteena on "näkyvä toiseus" (= "varsinainen maahanmuuttaja").
Paska tutkimus.
Quote
ainoastaan nimen etninen tausta ja kokemuksen sekä koulutuksen hankintamaat vaihtelivat.
Miten olis sellainen tutkimus, missä koulutuksen ja kokemuksen hankintamaat eivät vaihtele? Tosin tällainen tutkimus olisi varmaan rasistinen, koska rasismia ei välttämättä löytyisi, ja eihän sellainen käy päinsä.
Tutkimus kertoo enemmänkin työantajien luottamuksen puutteesta ulkomaalaisen koulutuksen tasoon, mikä on paikoin varmaan ihan aiheellista. Olen yllättynyt ettei prosenttierot ole suuremmat.
Quote from: aivovuoto on 21.05.2009, 11:28:47
Mitenköhän meille suomalaisille kävisi? Tuskin me ja esim virolaiset kuulumme samaan sarjaan muiden länsimaiden kanssa.
Oha-allahin tapaus on kuitenkin melko selvä :)
Ehkä meidät sekoitetaan itä-aasialaisiin?
Ranska(kin) haluaa kokeilla anonyymiä työnhakua, kokeilussa on mukana 50 yritystä. Hakemuksesta peitetään hakijan nimi,ikä,sukupuoli,syntymäaika-ja paikka, kansallisuus ja siviilisääty sekä tietysti valokuva(!!!). Onnea vaan yritykselle. Kokeilun tulosten perustella tehdään päätös käytännön jatkamisesta myöhemmin.
http://www.pi-news.net/2009/11/frankreich-bewerbungen-bald-nur-noch-anonym/
Quote from: acc on 21.05.2009, 18:51:53
Quote from: aivovuoto on 21.05.2009, 11:28:47
Mitenköhän meille suomalaisille kävisi? Tuskin me ja esim virolaiset kuulumme samaan sarjaan muiden länsimaiden kanssa.
Oha-allahin tapaus on kuitenkin melko selvä :)
Ehkä meidät sekoitetaan itä-aasialaisiin?
Pitää varmaan vaihtaa nimi Schwarzeneggeriksi.
Haluan nähdä sen kanukin, joka osaa kirjoittaa kolmannella kuulemalla oikein
´Ingigunnur Dagbjartur-Vigharthursdottir´.
Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka vastaavassa tutkimuksessa olisi käynyt native american eli intiaaninimen omaaville, niitäkin kun Kanadassa vielä elää?
Taitaa olla sama kohtalo pian natiivisuomalaisilla?
Tanskassa testattiin, kuinka työhakemuksen tekijän nimi vaikuttaa siihen, pääseekö hakija työhaastatteluun. Kävi ilmi, että ulkomaisella (pakistanilainen) nimellä todennäköisyys saada kutsu on 25 prosenttia pienempi. Mahdolisuudet ovat pienemmät miehillä kuin naisilla ja yksityisellä sektorilla kuin julkisella. Tutkijoiden mukaan syrjintä on yhdistelmä työnantajien aiempia huonoja kokemuksia, vaihtelevaa tietämystä etnisistä vähemmistöistä, etnisiä stereotyyppejä ja epävarmuutta luottaa ulkomaalaisen kykyyn selvitä työtehtävistään siinä missä enemmistön edustajat.
Tutkijat ehdottavat tilanteen korjaamiseksi esimerkiksi nostamaan maahanmuuttajia esiin (vuoden norjalainen jne.), "80 prosentin sääntöä" (jos yli 80 prosenttia valinnoista kohdistuu enemmistön edustajaan, käytäntö voi olla syrjivä), subjektiivisen arvioinnin painoarvon vähentämistä, kulttuuritulkkien määrän lisäämistä ja maahanmuuttajien palkkaamisen tukemista verohelpotuksin. Tästä huolimatta loppusanoissa todetaan aivan oikein, että työnantajia kiinnostaa ensisijaisesti työn tulos, ei työn monikulttuurisuus. Mutta jos maahanmuuttajia ei työllistetä, niin menee maine ja tulevaan työvoimapulaan ei tule paikkaajia ulkomailta.
Verdens Gang: Jobbsøkere med utenlandske navn diskrimineres (http://www.vg.no/nyheter/innenriks/artikkel.php?artid=10075028) (käännös (http://translate.google.com/translate?sl=auto&tl=en&js=n&prev=_t&hl=fi&ie=UTF-8&layout=2&eotf=1&u=http%3A%2F%2Fwww.vg.no%2Fnyheter%2Finnenriks%2Fartikkel.php%3Fartid%3D10075028))
Raportti: Diskrimineringens omfang og årsaker (http://www.samfunnsforskning.no/Publikasjoner/Rapporter/2012/2012-001)
Quote from: Eino P. Keravalta on 21.05.2009, 11:34:48
On vain luonnollista ja isänmaallista, että kantakanadalainen pyrkii tukemaan toisia kantakanadalaisia. Näin tekee jokainen kansa ja sitä pidetään jopa moraalisena. Paitsi tietenkin Hesarissa. Pitäisikö siis kanadalaisten omassa maassaan SYRJIÄ KANADALAISIA muiden kustannuksella?
Kyllä! Tätä mieltä ovat Hesarin toimittajatytöt, nuo tiedostavat ja kaukaisille epäkohdille herkät.
Pasila, soittakaa Aino kirjoittaa (http://www.youtube.com/watch?v=Wqai7v6B_p8).
Quote from: Roope on 18.02.2012, 13:18:58
Tutkijat ehdottavat tilanteen korjaamiseksi esimerkiksi nostamaan maahanmuuttajia esiin (vuoden norjalainen jne.), "80 prosentin sääntöä" (jos yli 80 prosenttia valinnoista kohdistuu enemmistön edustajaan, käytäntö voi olla syrjivä), subjektiivisen arvioinnin painoarvon vähentämistä, kulttuuritulkkien määrän lisäämistä ja maahanmuuttajien palkkaamisen tukemista verohelpotuksin.
Olisi tietysti mukava tietää, millä tavalla voisin työssäni vähentää "subjektiivisen arvioinnin painoarvoa". Kaiketi pitäisi omaksua joku
objektiivinen tapa arvioida työnhakijan edellytyksiä selvitä työtehtävistä. Toki meillä semmoinen objektiivinen arviointitapakin on, mutta se ei taida kelvata mamuhakijan kohdalla. Vammaisen kohdalla kelpaa! Hauskimpia hetkiä oli kerran seurata, kun vaikeasti liikuntavamainen pesi koko muun hakijaporukan, meriiteillään, ei millään actionilla. Siinä laiteltiin työympäristöä asianmukaiseen kuntoon ja hankittiin työtä helpottavat välineet. Ja jobia turhaan hakeneet totesivat puolen vuoden jälkeen, että oikeinhan se meni. Yhteisö kesti. Olisiko kestänyt, jos mamu olisi valittu ilman ansioita ja työnteko olisi ollut vaikeata? EIkä apuvälineitä olisi saanut kaupasta?
Quote from: rähmis on 21.05.2009, 10:57:43
Lopputulos oli, että 16 prosenttia niistä, joiden nimi oli englanninkielinen, saivat vastauksen työnantajalta. Aasialaisperäisillä prosentti jäi 11:een.
Sellaista vain mietin että mitä "aasialaisperäisellä" mahdetaan käytännössä tarkoittaa? Itä-Aasiaa vaiko Keski-Aasiaa? Stereotyyppejä jos verrataan niin siinä on kyllä aika oleellinen ero että onko nimenä Abdullah vai Asimoto.
Quote from: Roope on 18.02.2012, 13:18:58
Tanskassa testattiin, kuinka työhakemuksen tekijän nimi vaikuttaa siihen, pääseekö hakija työhaastatteluun. Kävi ilmi, että ulkomaisella (pakistanilainen) nimellä todennäköisyys saada kutsu on 25 prosenttia pienempi.
--
Tutkijat ehdottavat tilanteen korjaamiseksi -- "80 prosentin sääntöä" (jos yli 80 prosenttia valinnoista kohdistuu enemmistön edustajaan, käytäntö voi olla syrjivä)
Kuinka suuri osuus Tanskan väestöstä on ulkomaisia ja ulkomaalaisten jälkeläisiä? Eli kuinka suuri osuus on taustaltaan muita kuin perunanenätanskalaisia? Koska siis jos muille kuin perunanenille varataan 1/5 työpaikoista, ja näitä ihmisiä on vähemmän kuin 1/5 koko väestöstä, niin silloin lainsäädännöllä taataan ulkomaalaistaustaisille suurempi osuus työpaikoista, kuin mitä he ovat väestöstä. Lainsäädännön voimalla taattaisiin maahanmuuttajataustaisille suurempi työllisyys, ja huoltosuhde, kuin kantaväestöllä.
Tämän jälkeen tilastot tukisivat sitä väittämää että maahanmuutto on rikkaus ja että Tanska kärsisi jos maahanmuuttajat muuttaisivat pois. Suomessakin voitaisiin vedota "Tanskan malliin" maahanmuuton onnistuneessa toteuttamisessa. Se, että työnantajat ovat pakotettuja palkkaamaan suhteessa enemmän maahanmuuttajataustaisia kuin kantatanskalaisia, jätettäisiin mainitsematta.
Quote from: Outo olio on 19.02.2012, 15:02:10
Quote from: rähmis on 21.05.2009, 10:57:43
Lopputulos oli, että 16 prosenttia niistä, joiden nimi oli englanninkielinen, saivat vastauksen työnantajalta. Aasialaisperäisillä prosentti jäi 11:een.
Sellaista vain mietin että mitä "aasialaisperäisellä" mahdetaan käytännössä tarkoittaa? Itä-Aasiaa vaiko Keski-Aasiaa? Stereotyyppejä jos verrataan niin siinä on kyllä aika oleellinen ero että onko nimenä Abdullah vai Asimoto.
Panostaisin Kiinalaisiin. Siellähän on tapana muuttaa etunimi englanninkieliseksi, jos henkilöllä on kontakteja amerikkalaisiin toimijoihin. Hauska oli yhdessä dokkarissa nähdä kun joku Michael Chunng - niminen kiinalainen uuskapitalisti yritti keskustelua ameriikaksi. Jotenkin etunimi tuntui kornilta siinä vaiheessa kun Michael joutui kääntymään tulkin puoleen. :D
Quote from: Roope on 03.06.1970, 23:13:59Tutkijoiden mukaan syrjintä on yhdistelmä työnantajien aiempia huonoja kokemuksia, vaihtelevaa tietämystä etnisistä vähemmistöistä, etnisiä stereotyyppejä ja epävarmuutta luottaa ulkomaalaisen kykyyn selvitä työtehtävistään siinä missä enemmistön edustajat.
Ei kuulosta mitenkään huonolta analyysiltä. Myös ennakkoluuloilla voi olla sijansa, mutta tuossa on esitetty myös huonojen kokemusten tai kulttuuripreferenssin olemassaolo.
Luultavasti rasismisyytöksillä ei voida kieltää työhönotto_testien_ käyttäminen? Eihän? Olen ymmärtänyt että pätevyys voi olla tekijä työntekijän valinnassa. Toki kalliimpaa työnantajalle, mutta voisi ainakin saada puolustuksen rasismisyytöksiä vastaan. Ymmärrän kyllä multikultin sokaisemien epäluulon muutenkin subjektiivista prosessia kohden, heidän mielestäänhän todellisia eroja ei voi olla. Toki mokutusyhteiskunnassa itse testejäkin varmasti yritetään syyttää rasismista, mutta sitä kautta on todella vaikea siirtyä esim oikeusprosessiin.
Quote from: Roope on 21.05.2009, 14:22:47
Löytyipä muuten se Thorsin (tietämättään) haastattelussa viittaama ruotsalaistutkimuskin:
QuoteCarlsson and Rooth (2007) found callback rates were 50 percent higher for equivalent resumes with Swedish names, and that the effects were higher when the employer was a small firm and the recruiter was male.
Eli tämä Thorsin lausunto:
QuoteThorsin mukaan yksittäisten maahanmuuttajaryhmien kuten somalien tai irakilaisten kotoutumisen ei voida sanoa epäonnistuneen, vaikka heidän työttömyytensä olisikin huomattavasti muita maahanmuuttajaryhmiä korkeampi. Maahanmuuttoministeri uskoo, että kyse on pikemminkin suomalaisten rasismista.
"Mitä muuta se voisi olla? On tehty kokeita, joissa maahanmuuttaja on soittanut työpaikan perään. Kun hän on ilmoittanut ulkomaisen nimen, työpaikan on sanottu menneen. Suomalaisella nimellä töitä onkin ollut", Thors sanoo.
HS: Thors haluaa elvytyspakettiin rahaa turvapaikkahakemusten käsittelyyn (http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Thors+haluaa+elvytyspakettiin+rahaa+turvapaikkahakemusten+k%C3%A4sittelyyn/1135242921721) 21.1.2009
Selailin tuon Carlssonin ja Roothin paperin (http://ftp.iza.org/dp2281.pdf). Sen perusteella "rasismi" ei suinkaan selitä maahanmuuttajien korkeampaa työttömyyttä. Tutkijoiden laskelmien mukaan heidän kokeessaan havaitsema tilastollinen syrjintä (joka on eri asia kuin rasismi) selittää vain noin kuudesosan työttömyyslukujen erosta. Lisäksi tekemiensä haastattelujen perusteella he arvioivat, että havaittu tilastollinen syrjintä johtui nepotismista. Etenkin miehet paremminkin valitsivat mieluummin omasta vertaisryhmästään kuin tarkoituksella jättivät jonkin tietyn ryhmän edustajia valitsematta.
Quote from: Carlsson and Rooth (2007)Therefore we simulated, within a search model framework, what the unemployment rate of immigrants would be given that the only difference to natives is in the call back rate, which we observed. These results indicate that discrimination is only responsible for about one sixth of the native-immigrant unemployment gap. Hence, unobserved characteristics such as language skills and other Swedish specific characteristics on the supply side could be important in explaining the remainder of the unemployment gap.
Previous analyses using this experimental method have not attempted to answer what characterizes a discriminatory firm. We have extended the method by interviewing employers that invited at least one applicant for interview. We found that employers that discriminate to a greater extent have a male responsible for recruitment, a share of male employees greater than 35 percent and that firms who discriminate against females have a higher probability of discriminating against ethnic minorities as well. This suggests that the type of discrimination we observed is nepotism. Majority males choose someone from their own group rather than excluding individuals from other groups.
Ilta-Sanomien uutisreferaatti amerikkalaisten ja australialaisten sosiologien tekemästä tutkimuksesta, jossa tutkittiin sukunimiä ja työuralla etenemistä. Tutkimuksen mukaan helpponimisillä on paremmat mahdollisuudet saada ylennyksiä kuin niillä, joiden nimi on vaikea lausua. Nimen ulkomaalaisuudella tai pituudella ei ole merkitystä. Sama ilmiö tuli esille myös sosiaalisissa suhteissa.
IS: Onko nimesi vaikea lausua - urasi saattaa tyssätä siihen (http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288448120340.html)