"Perusteluketju on pitkä, eikä se ehkä perussuomalaiselle oppositiopoliitikolle pure."
UM:n neuvonantaja Olli Ruohomäki perustelee, miten kehitysyhteistyö vaikuttaa globaaliin turvallisuuteen, siis myös meidän suomalaisten turvallisuuteen:
1. Kun pinnan alla kyteneet ja yhteiskunnan rakenteista kumpuavat ongelmat räjähtävät väkivaltaiseksi konfliktiksi, valtion rakenteet alkavat haurastua.
2. Valtion haurastumisen alkuvaiheessa paikallinen väestö menettää henkilökohtaisen turvallisuutensa ja mahdollisuuden elinkeinonsa harjoittamiseen. Infrastruktuuri rappeutuu ja peruspalvelut heikentyvät.
3. Konfliktin edetessä syntyy maan sisäistä ja ulkoista pakolaisuutta. Vähitellen seurauksena on humanitaarinen katastrofi.
4. Hauraan valtion naapurivaltiot kärsivät pakolaisten vyörystä sekä aseellisten ryhmien ja organisoidun rikollisuuden, kenties myös tarttuvien tautien leviämisestä maaperälleen.
5. Pienaseiden leviäminen kriisialueille ruokkii konfliktia, köyhyyttä ja ihmisoikeusrikkomuksia. Hauras valtio romahtaa ja muodostaa pahimmillaan pesäkkeen kansainvälisesti verkottuneille terroristeille, jotka uhkaavat globaalia turvallisuutta.
Haasteena kuitenkin on, että toisin kuin esimerkiksi humanitaarisessa avussa, jossa mitattavia tuloksia syntyy viikoissa ja kuukausissa, kehitysyhteistyön vaikutukset näkyvät vasta vuosien ja vuosikymmenten aikajänteellä.
Ja jos kehityspolitiikalla on onnistuttu jokin konflikti estämään, vaikutuksista on entistäkin vaikeampi saada mitattavaa otetta.
"Perusteluketju on pitkä", Ruohomäki myöntää, "eikä se ehkä perussuomalaiselle oppositiopoliitikolle pure."
http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=250405&contentlan=1&culture=fi-FI
Quote from: thapa on 04.06.2012, 15:41:04
"Perusteluketju on pitkä", Ruohomäki myöntää, "eikä se ehkä perussuomalaiselle oppositiopoliitikolle pure."
Ja heti perään Ruohomäki toteaa, ettei uskottavia syy-seuraus-suhteisiin nojaavia perusteluja edes tarvita:
Quote
"Nykymaailmassa asioiden yhtymäkohdat ja syy–seuraus-suhteet ovat niin kompleksiset ja monitasoiset, että suoria yhteyksiä on mahdotonta yksiselitteisesti vetää", Ruohomäki sanoo.
Ja paitsi vaikeaa, se on Ruohomäen mielestä myös turhaa.
Suomi on sitoutunut kansainvälisiin kehitystavoitteisiin ja ratifioinut YK:n perusasiakirjoja ja -sopimuksia. Sivistysvaltiossa sellaisten sitoumusten tulee kantaa yli vaalikausien.
"Itse lähtisin perustelemaan kehitysyhteistyötä köyhyyden vähentämisen itseisarvolla ja sillä, että sivistysvaltiona meidän pitää kantaa oma osuutemme taakanjaosta. Nämä ovat minun mielestäni ne rehellisemmät argumentit."
Minustakin kansainvälisiin sopimuksiin ja taakanjakoon vetoaminen on rehellisempi argumentti kuin väite, että "kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa". Sitten voidaankin purkaa, mihin kansainväliset sopimukset oikeasti velvoittavat ja mihin tuollainen "taakanjaon" velvoite perustuu, jos toimien on vaikea tai jopa mahdotonta osoittaa olevan tehokkaita ja tuloksellisia.
Quote4. Hauraan valtion naapurivaltiot kärsivät pakolaisten vyörystä sekä aseellisten ryhmien ja organisoidun rikollisuuden, kenties myös tarttuvien tautien leviämisestä maaperälleen.
Naapurivaltiot kärsivät, mutta kaukaiset pohjoiset valtiot saavat hirmuiset voimavarat. Häh?
QuoteSuomi on sitoutunut kansainvälisiin kehitystavoitteisiin ja ratifioinut YK:n perusasiakirjoja ja -sopimuksia. Sivistysvaltiossa sellaisten sitoumusten tulee kantaa yli vaalikausien.
No niin, "sivistysvaltiokortti" vedetty esiin. Kun argumentit loppuvat, aletaan keksiä yliluonnollisen meille antamia valkoisen miehen taakkoja, joiden kyseenalaistaminen on vähintään moraalitonta. Kyllä ottaa päähän.
Quote from: Olli Ruohomäki on 04.06.2012, 15:41:04
Perusteluketju on pitkä, eikä se ehkä perussuomalaiselle oppositiopoliitikolle pure.
No eipä pure ei, siinä kohdassa kyllä olet oikeassa.
Ei tässä juurikaan avattu sitä, miksi vastikkeettoman rahan jakaminen sikin sokin Afrikkaa parantaisi ihmisten elämää saati estäisi sisällissodat ja konfliktit. Mutta akateemisesti kompleksisen päättelyketjun vetäminen perseestä taisikin olla se tärkein juju.
"Perusteluketju on pitkä, eikä se ehkä perussuomalaiselle oppositiopoliitikolle pure."
Hei perussuomalaiset konsulit, valvokaa virkamiesten puheita !
Taitaa olla taas kerran jäävi lausuntoautomaatti kulkeissaan. Sen isännän lauluja laulat jonka leipää syöt.
Haluaisin tietää montako tuhata miljardia euroa Afrikkaan on upotettu kehitysavun eri muodoissa vuosikymmenien aikana. Voisiko se olla pahemmassa jamassa jos summa olisi ollut 0 euroa?
Voisiko meillä oikeasti mennä huonommin jos summa olisi nolla euroa?
Nyt ei ole äänessä jäävi lausuntoautomaatti!
Juttusarjan seuraava osa, 2/3: Onko kehitysyhteistyö turvallisuuspolitiikkaa, kuten väitetään?
Turvallisuus on jakamatonta eli turvattomuus jossakin on aina myös meiltä pois, vastaa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola. Tämä on laajan turvallisuuskäsityksen lähtöoletus, ja perinteisesti tätä on pidetty myös kehityspolitiikan tausta-ajatuksena.
"Mutta meilläkin on menty Yhdysvaltojen tapaan kohti suppeammin määriteltyä turvallisuutta", Aaltola sanoo.
http://global.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=250406
Quote from: Soromnoo on 05.06.2012, 12:05:59
Haluaisin tietää montako tuhata miljardia euroa Afrikkaan on upotettu kehitysavun eri muodoissa vuosikymmenien aikana. Voisiko se olla pahemmassa jamassa jos summa olisi ollut 0 euroa?
Voisiko meillä oikeasti mennä huonommin jos summa olisi nolla euroa?
Meillä tuskin menisi huonommin ja afrikassa olisi vain sen verran ihmisiä mille olisi ruoka riittänyt, olisi jäänyt väestöräjähdys tapahtumatta. Myös olisi pitänyt keksiä jotain omaakin, eikä vain elää länsimaitten almuilla. Jossain vaiheessa ei enää riitä länsimailta vastikkeetonta rahaa afrikkaan, tuleeko sitten afrikka oikeasti olemaan huonossa jamassa vai alkaako siellä sitten vasta oikea kehitys?
http://blogit.iltalehti.fi/eeva-liisa-sjoholm/2012/01/02/vasen-kasi-tietaa-mita-oikea-tekee-muttei-valita/
Kehityskomissaarien standardiperustelu avun tuloksellisuuden olemattomuudelle on 50 vuoden ajan ollut, että kehitysapu on pitkäjänteistä toimintaa, jonka tulokset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua. Tämä hyväksi havaittu ikiliikkuja-perustelu toimii loputtomiin ja on hyvä peruste avun jatkuvalle kasvattamiselle.