Työryhmä: Ruotsin opetuksen aikaistamista harkittavaTyöryhmä: Ruotsin opetuksen aikaistamista harkittava
Jotta ruotsin taitoja ei tarvitsisi paikkailla enää korkeakouluissa, tulisi toisen kotimaisen kielen opintoja tehostaa jo alemmilla kouluasteilla.
Tätä mieltä on opetusministeriön työryhmä, jonka mukaan ruotsin opiskelun aloittamista peruskoulussa nykyistä aiemmin pitäisi ainakin harkita.
Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) otti vastaan työryhmän raportin maanantaina.
Pakollisen B-ruotsin opiskelu alkaa nykyään seitsemännellä luokalla, mikäli kieltä ei ole valinnut pitkäksi A-kieleksi.
Noin prosentilla ruotsi on A1-kieli, joka alkaa viimeistään kolmannelta luokalta. Runsaalla seitsemällä prosentilla ruotsi on vapaaehtoinen A2-kieli, joka alkaa neljännellä tai viidennellä luokalla.
Seitsemännellä luokalla alkavaa pakkoruotsia opiskellaan nykyään yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia eli käytännössä kaksi tuntia viikossa kolmen vuoden ajan. Se on noin puolet vähemmän kuin 1970-luvulla.
Arviointien mukaan ruotsin oppimistulokset ovatkin heikentyneet, ja pojilla ne ovat kauttaaltaan huonommat kuin tytöillä.
Ylioppilastutkintoon ruotsin sisällyttää alle 70 prosenttia kokelaista, pojista alle puolet.
Joissakin lukioissa kaikki kirjoittavat ruotsin, joissakin enää 20 prosenttia.
Korkeakouluopiskelijoista arviolta viidennes ei saavuta valtionhallinnon kielitutkinnon tyydyttäviä taitoja vastaavaa tasoa.
Ruotsin peruskouluopintojen mahdollisen varhentamisen lisäksi työryhmä luettelee joukon muita keinoja parantaa ruotsin osaamista.
B-ruotsia pitäisi voida opiskella nykyistä laajempi oppimäärä ja erityistä valtionapua tulisi suunnata vapaaehtoisen A-ruotsin opetukseen.
Ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä tulisi voida yhdistää muihin oppiaineisiin luokilla 1–6.
Ammattikoulutuksessa ruotsin opintojen tulisi olla mahdollisimman käytännönläheisiä.
Varhaiskasvatuksessa aloitettua kielikylpyä tulisi voida jatkaa peruskoulussa. Myös kielikylpyopettajia pitäisi kouluttaa tarpeeksi.
Lähinnä maahanmuuttajien tarpeita varten ehdotetaan, että ruotsin opinnot voisi aloittaa vielä lukiossakin.
Nykyisin peruskoulussa ruotsin kielen opetuksesta vapautetaan noin 3 000 oppilasta vuosittain.
http://www.hs.fi/kotimaa/Ty%C3%B6ryhm%C3%A4+Ruotsin+opetuksen+aikaistamista+harkittava/a1305561499817
____________________________________________________________________________________________________
Niin. Ikävä kyllä ankkalampeen ei pääse kaakattamaan kuin korkeintaan hangaround-jäseneksi vaikka aloittaisi ruotsinopinnot jo päiväkodissa. Kyllä se edelleen vaatiin sopivan sukutaustan. Muutta tärkeintähän on että Alepan kassakin ja etenkin virkamiehet osaavat palvella herrakansaa nöyrästi näiden omalla kielellä. Ruotsinkielisen vähemmistön asema on Suomessa taas vaakalaudalla jos 95% muusta kansasta ei osaa vähemmistön kieltä täydellisesti.
Jutun asettelu näyttää hassulta, jostain syystä juttu on kirjoitettu jokainen lause omaksi kappaleekseen. Ilmeisesti juttu on kirjoitettu selkokielisesti meitä yk-sin-ker-tai-sia varten, jotka emme ymmärrä edes omaa parastamme, etenkään ruotsinkielen suhteen.
QuoteOpetushallituksen tietojen mukaan ruotsin kielen opinnoista (kaikille yhteinen
B1-kieli) vapautettuja oppilaita on kaiken kaikkiaan vuosittain noin 3 000.
[...]
Mikäli ruotsin kieli jää kokonaan pois maahanmuuttajan opinnoista, vapautusta voi-
daan jatkaa korkeakouluissa. Tällä voi olla seurauksia julkishallinnon virkojen saannin
kannalta, mutta ei välttämättä suoranaista estettä työllistyä esimerkiksi kuntaan. Kieli-
taitovaatimuksista eri tehtävissä kunnissa päättää kunta itse (lukuun ottamatta poliisin ja
opettajan kielitaitovaatimuksia). Vaatimusten lähtökohtana on kunnan velvollisuus kieli-
lain mukaan huolehtia siitä, että kaikki asiakkaan tarvitsemat dokumentit ja asiakirjat ovat
saatavissa kansalliskielillä ja että kunta pystyy osoittamaan organisaatiostaan henkilön,
joka osaa palvella asiakasta hänen omalla äidinkielellään. Kielilaki ei sen sijaan edellytä,
että kaikki työntekijät selviytyisivät työtehtävistään molemmilla kielillä. Maahanmuuttaja
voi siten periaatteessa toimia ilman ruotsin tai suomen kielen taitoa kunnallisessa tehtä-
vässä ilman erivapautta.
Toiminnallista ruotsia – lähtökohtia ruotsin opetuksen kehittämiseksi toisena kotimaisena kielenä (http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/Toiminnallista_ruotsia.html)
No tämähän se nyt onkin Suomen koululaitoksessa suurin epäkohta, joka on kiireellisesti korjattava! Jokohan jonkunsortin koululakkoa on vanhempien ryhdyttävä suunnittelemaan? Lapset kotikouluihin, toinen vanhemmista kotiin, ja yhteiskunta kertarysäyksellä kaaokseen. Joukkovoimaa, niin sanoakseni. Ja kun kaaokseen tässä kuitenkin olemme vääjäämättömästi matkalla, niin sama kait tuo on aikaansaada nyt heti eikä vasta vähän ajan kuluttua.
(edit: lisään tähän linkin ketjuun kotikouluista, nekin kohta kielletään.
Ruotsista virtaa Suomeen kotiopetuspakolaisia http://hommaforum.org/index.php/topic,70428.msg1007627.html#msg1007627 )
Nyt odotan äänestämieni Perussuomalaisten nostavan kissan pöydälle ja sanovan ei noille ehdotuksille.
Ruotsin opetukseen ei pidä satsata senttiäkään lisää rahaa tässä maassa ja tässä tilanteessa kun kaikesta tarpeellisestakin joudutaan leikkaamaan.
Ruotsinkielisillä ei todellakaan ole mitään hätää; päinvastoin he ovat maamme parhaiten pärjäävä väestöryhmä. Ruotsin kieli ei mitenkään uhanalainen; sitähän puhuu naapurimaassa lähes 10 milj ihmistä; kun suomenpuhujia on vain 5 milj. Meidän resurssejamme ei pidä tuhlata isomman kielen suojeluun, kun oma kielemme on suuremmassa vaarassa jäädä marginaalikieleksi.
Suomalaisten etu on se, että opiskellaan oppiaineita ja kieliä, jotka oikeasti hyödyttävät tätä kansakuntaa. Meillä pitää opiskella lisää matemaattisia aineita ja luonnontieteitä ja tekniikkaa ja kädentaitoja ja lisäksi 1-2 suurta maailmankieltä kunnolla. Marginaalikieliä voi opiskella vapaaehtoisesti.
Ruotsi on muutettava vapaaehtoiseksi kieleksi, kaikilla kouluasteilla.
Ruotsin opetusta ei todellakaan pidä aikaistaa eikä lisätä, vaan antaa sen vähentyä luonnollisella tavalla, kuten nuoret ovat viisaasti tajunneet.
Hulluuden huippu olisi lisätä kielikylpyjä ruotsiksi!
Suurta hulluutta on myös kotiuttaa maahanmuuttajia Suomessa ruotsinkielisiksi! Se joko syrjäyttää maahanmuuttajan Suomessa koska hän ei pysty työllistymään ilman suomen osaamista, tai hänen kotouttamiseensa käytetyt rahat menevät Ruotsin työmarkkinoiden hyväksi.
Perussuomalaiset kansanedustajat, pyydän, vastustakaa kaikin voimin noita työryhmän typeriä ehdotuksia, jotka suuresti köyhdyttäisivät maatamme!
Quote from: Joker on 07.05.2012, 12:28:37Ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä tulisi voida yhdistää muihin oppiaineisiin luokilla 1–6.
Vetää sanattomaksi.
EDIT: Jos perussuomalaiset olisivat menneet hallitukseen heidän olisi pitänyt seistä tämänkin takana. Kokoomuksen ensimmäinen ehdoton kynnyskysymys hallitusneuvotteleuille oli että rkp otetaan hallitukseen.
Tämä on käsittämätöntä paskaa. Kieliä oppii, kun niitä tahtoo oppia. Niiden oppiminen vaatii paljon työtä, toistoja ja paneutumista. Pakko-opettaminen ei onnistu.
Hävytöntä harjoittaa kielipolitiikkaa pakko-opettamisella.
Mutta eihän Sinnemäen mukaan kielitaidon tule olla este työllistymiselle?
Quote from: Lemmy on 07.05.2012, 13:10:53
Mutta eihän Sinnemäen mukaan kielitaidon tule olla este työllistymiselle?
Siinä taas yksi dilemma!
Quote from: Lemmy on 07.05.2012, 13:10:53
Mutta eihän Sinnemäen mukaan kielitaidon tule olla este työllistymiselle?
Ei koske suomalaisia!
Heh. Piiri pieni pyörii.
Eva Biaudet
Johanna Suurpää
Kristina Stenman
QuoteTyöryhmän puheenjohtajana toimi 27.9.2011 asti ylijohtaja Sakari Karjalainen ja tästä
eteenpäin johtaja Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Työryhmän varapuheenjohtajana
toimi johtaja Johanna Suurpää oikeusministeriöstä.
Ryhmään ovat kuuluneet seuraavat jäsenet. Suomen Lukiolaisten Liiton ja Suomen
Ammattiin Opiskelevien Liitto Sakki ry:n puolesta 31.12.2011 saakka puheenjohtaja
Valtteri
Aine ja ajalla 1.1.2012–31.5.2012 tiedottaja Kaisu Suopanki, erityisasiantuntija
Olavi Arra Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:sta, johtaja Johan Aura ja elokuusta 2011 lähtien
tilalla johtaja Heidi Backman Opetushallituksesta, vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet
(lukuun ottamatta 1.11.2011–31.1.2012), puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ja elokuusta
2011 lähtien tilalla pääsihteeri Markus Österlund Folktingetistä, koulutuspoliittinen
sihteeri Jarmo Kallunki ja elokuusta 2011 lähtien tilalla koulutuspoliittinen sihteeri Suvi
Eriksson Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry:n ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien
liitto SAMOK ry:n puolesta, kehittämispäällikkö Juha Karvonen Suomen Kuntaliitosta,
vararehtori Christina Nygren-Landgärds Suomen yliopistot UNIFI ry:stä, rehtori
Anneli Pirttilä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:stä, maahanmuuttojohtaja
Kristina Stenman sisäasiainministeriöstä, johtaja Anita Lehikoinen, johtaja Eeva-
Riitta Pirhonen ja johtaja Mika Tammilehto opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Työryhmän pysyvä asiantuntija on ollut ja raportin laadintaan osallistunut erikoistutkija
Sari Pöyhönen Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksesta.
Asiantuntijana työskentelyyn on osallistunut myös pääsihteeri Paulina Tallroth Valtioneuvoston
kansliasta vuonna 2012. Työryhmän sihteerinä on toiminut ylitarkastaja Johanna
Moisio opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
QuoteKorkeakouluopiskelijoista arviolta viidennes ei saavuta valtionhallinnon kielitutkinnon tyydyttäviä taitoja vastaavaa tasoa.
Miten ihmeessä tällaista käytetään edelleen argumenttina eri tason pakkoruotsin puolesta? Nykyisistä korkeakouluopiskelijoista vain pieni vähemmistö päätyy valtion virkamiehiksi ja heistäkin vain pieni osa tarvitsee ruotsin kieltä aidosti työssään.
Pelkkää pakkoruotsin ylistystä koko roska. >:(
No mikäs siinä jos pilttejä kiinnostaa, pelkkä työryhmän esitys ei ole riittävä . Tosin on akuutimpiakin ongelmia kouluissa, esim liikuntatunteja tulisi lisätä.
QuoteRuotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä tulisi voida yhdistää muihin oppiaineisiin luokilla 1–6.
Mielenkiintoista tuossa esityksessä on erikseen mainittu Ruotsalaisen kulttuurin opetus kielen lisäksi, mitähän se pitää sisällään? Omia yläasteaikoja hämärästi muistaen, niin kyllä se pelkkää kielen pänttäämistä oli, aivan kuten myös englannin opiskelu.
QuoteLähinnä maahanmuuttajien tarpeita varten ehdotetaan, että ruotsin opinnot voisi aloittaa vielä lukiossakin.
No tulihan se taas sieltä, erityisryhmän erityistarpeet.
Itse en kyennyt tekemään yläasteella ruotsin kotiläksyjä, kun opettaja antoi tehtävät ruotsiksi, joten en voinut ymmärtää mikä sivu ja mitkä tehtävät tulee tehdä. Jos ruotsinkieli yhdistettäisiin muihin oppiaineisiin, olisi tilanne ollut kohdallani vieläkin pahempi ja olisin voinut saada esimerkiksi englannista sen kympin sijaan vitosen, minkä sain ruotsista.
Itselläni alkoi englanti kolmannella. Sitä olenkin tarvinnut enemmän kuin ruattia koskaan. Ruotsi alkoi seitsemännellä ja ysillä oli joku pikku kurssi. Koskaan en ole ruotsia tarvinnut ja kauppiksessa sain sen läpi kun tein jonkin esitelmän ruotsista suomeksi :D
Tehokkuuden kannalta olisi suotavaa altistaa lapsi vieraille kielille mahdollisimman aikaisin. On tuhlausta jättää hyödyntämättä ripeän kehityksen aikaikkuna. Esimerkiksi lastentarhassa osa hoitajista voisi hyvinkin käyttää työkielenään englantia.
Itselläni kouluaikana jopa suomenkielen opiskelu oli vaikeaa lukihäiriön vuoksi. Lukihäiriössä on ongelmana myös se, että opiskelija "oppii" epäonnistumaan muissakin aineissa, kun ei se lukeminen oikein suju. Itselleni olisi ollut helvetin hyvä, jos oisin saanut valita ylä-asteella esimerkiksi enkunkielen tuplaopinnot turhan ruotsin sijaan. Valinnaisuutta pitäisi ennemminkin korostaa, kuin harjoittaa jotain helvetin pakkosyöttöä. >:(
Ei ole kyllä mitään järkeä tuossa esityksessä. Päin vastoin, ruotsi vapaaehtoiseksi ja lisää panostusta englannin opiskeluun. On parempi osata englantia hyvin kuin montaa kieltä huonosti.
Miten olisi jos joku persu esittäisi Eduskunnassa pakkoruotsittamisen täydellistä lopettamista, jonka sijaan koululaiset tutustutettaisiin rantahurrien, saamelaisien, tataarien yms. kieliin ja kulttuureihin? Paikallista murretta voisi opettaa vähän enemmänkin vähemistökulttuurin tukemisen nimissä.
Ruotsalaisuudella ei ole tässä maassa yhtään sen enempää merkitystä kuin virolaisuudella tai venäläisyydellä.
QuoteSeitsemännellä luokalla alkavaa pakkoruotsia opiskellaan nykyään yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia eli käytännössä kaksi tuntia viikossa kolmen vuoden ajan.
No, Helsingin Pravda kuitenkin sanoi ruman sanan, liekö ollut lipsahdus :o
QuoteRuotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä tulisi voida yhdistää muihin oppiaineisiin luokilla 1–6.
Hyvä idea! Ruotsin kuninkaiden seikkailut 30-vuotisesta sodasta Pultavaan asti ovat oikeasti mielenkiintoista luettavaa/kuunneltavaa, näistä on ruotsalainen sotahistorioitsija Peter Englund varsin mainiosti kirjoittanut.
Ruotsin ajopuumainen käytös Hitlerin Saksan rautamalmin hovituottajana lienee jo tuttua, mutta 1900-luvun alkupuoliskon rodunjalostustoiminnan setviminen antaisi mukavaa peilipintaa nyky-Ruotsin retoriikalle.
Unohdetut RKP:läisetRKP:läisten hätä tulee ymmärtää. On kestämätöntä, että jo tehtäväksiannossa heidän mahdollisuutensa oppia suomea on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Koska selvityksen mukaan RKP:läisillä on suuria vaikeuksia selviytyä arjesta, toimenpiteet tulee toteuttaa viivytyksettä.
Ehdotukset suomen kielen osaamisen kehittämiseksi:
- Kielikylpy kolme vuotiaasta lähtien, näin asenne ja motivaatio ovat hyvät.
- Suomenkielen kursseja vajaakielitaitoisille aikuisille. Sosiaalisten syiden takia kunnalla on korostunut vastuu huolehtia koulutuksesta.
- Kylvetyksessä ja koulutuksessa tulee painottaa kulttuuriin tutustumista sekä monipuolisia opetusmenetelmiä.
RKP:läisiä ei saa syrjiä kotoutustoimien kohteena ja heidän erityistarpeensa tulee huomioida onnistuneen kotoutumisen mahdollistamiseksi.
Quote from: jmm on 07.05.2012, 13:07:06
Jos perussuomalaiset olisivat menneet hallitukseen heidän olisi pitänyt seistä tämänkin takana.
Ei vaan he olisivat päässeet muovaamaan työryhmän esitystä alusta asti toisenlaiseksi. Nyt siellä on RKP päättämässä. RKP:n hallitusasema ei ole kokoomukselle mikään ehdoton kynnyskysymys, mutta enemmistöhallitukseen tarvitaan Suomessa vähintään kolme puoluetta joten jonkun kanssa siellä on yhteistyötä tehtävä. Tai voisihan toki myös piipittää oppositiossa voimattomana.
Melkoista huttua koko selvitys kuten arvata saattoi. Ei sattunut silmään miksi kielen opiskelun aloittaminen seitsemännellä luokalla on niin ongelmallista?
QuoteTyöryhmän yksi keskeisimmistä johtopäätöksistä tutkimustulosten ja osaamistasokartoitusten pohjalta on, että ruotsin kielen opintojen aloitus perusopetuksen seitsemänneltä luokalta on monella tapaa ongelmallinen ajankohta.
Siksi koska ne perkeleet ei vain halua oppia! Ykkösluokan opettajalla on paljon kovempi auktoriteetti piltteihin, joten ruotsittaminen on aloitettava jo hyvissä ajoin.
Verkkouutiset - Asiantuntija: Jopa ruotsinopettajien kielitaito kangertelee (http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=78487:asiantuntija-jopa-ruotsinopettajien-kielitaito-kangertelee-&catid=26:politiikka&Itemid=30)
QuotePuutteet ruotsin kielen taidoissa yltävät jo aineenopettajiin.
Näin arvioi erikoistutkija Sari Pöyhönen Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksesta. Hän oli mukana ruotsin opetuksen kehittämistä pohtineessa työryhmässä.
–Meillä alkaa olla jo sellaisia nuoria opettajia, jotka ovat B1-ruotsin käyneet eivätkä pysty opettamaan ruotsia sillä tasolla kuin pitäisi, hän sanoo.
Pöyhönen huomauttaa, että ruotsinopetus on toiminut jo pitkään niukoilla resursseilla. Nykyään ylivoimaisesti suurin osa aineenopettajaksi tähtäävistä aloittaa korkeakouluopinnot B1-ruotsilla, joka aloitetaan vasta peruskoulun 7. luokalla.
–Kyllähän se alkaa näkyä jo ruotsin aineenopettajan taidoissa väkisinkin, koska ei ole ollut niin paljon oppimisen mahdollisuuksia.
Pois pakkoruotsi ja tialle kielivapaus.
Quote from: Antti Mielonen on 07.05.2012, 19:42:18
Melkoista huttua koko selvitys kuten arvata saattoi. Ei sattunut silmään miksi kielen opiskelun aloittaminen seitsemännellä luokalla on niin ongelmallista?
Siinä on se ongelma, koska seitsenluokkalaiset osaavat ajatella jo omilla aivoillaan?
Kielien valinnaisuutta lisättävä ja laitettava ruotsi tälle listalle. Englanti, venäjä, ruotsi, ranska, saksa jne. Ja sieltä saavat ihan itse valita.
Ja ruattin kielen opetusta ei todellakaan tarvitse aikaistaa vaan sitä pitäisi järkeistää. Kielellä ei tee mitään, tuskin edes ruotsissa.
Mielipuolisuus kehittyy huippuunsa ennen lopullista romahdusta. Vaikuttaa pakkoruotsittajien touhu epätoivoiselta. Kaikille suomalaisille on määrättävä pakolliseksi hankkia maisterin paperit ruotsin kielestä! Kuitenkin ruotsista on oikeasti (hiukan) hyötyä, jos sitä osaa.
Eikö näillä rkp:n paviaaneilla ole minkäänlaista kunnioitusta suomalaisia nuoria/heidän etuaan kohtaan? Kun ei turhan kielen opiskelu nuoria innosta, niin tyrkytetäänpä niille sitten väen väkisin sitä perkeleen ruotsia oikeen kakarasta asti. Alkaa mennä jo pelottavaksi tämäkin touhu.
Quote from: Fiftari on 07.05.2012, 19:52:49
Kielien valinnaisuutta lisättävä ja laitettava ruotsi tälle listalle. Englanti, venäjä, ruotsi, ranska, saksa jne. Ja sieltä saavat ihan itse valita.
Ja ruattin kielen opetusta ei todellakaan tarvitse aikaistaa vaan sitä pitäisi järkeistää. Kielellä ei tee mitään, tuskin edes ruotsissa.
Lisäisin vielä kiinan kielen listaan. Sen opiskelu on varmasti hyödyllisempää kuin ruotsinkielen opiskelu jos esimerkiksi kaupan alalle aikoo. Ja vapaaehtoisuus on tässä se tärkeä pointti. Pakottamalla ei saada motivaatiota aikaiseksi kielien opiskeluun. Pakolliset aineet on oltava erikseen. Ainoa pakko on että opiskelee vähintään yhden vieraan kielen englannin lisäksi. Itse olen joutunut opiskelemaan pakkoruotsia( "muuminsvenska") aikuisiällä. Ei ollut mitään herkkua. Opiskeluaikakin oli jotain muuta kuin motivoiva: lauantaiaamuna klo 8.00-10.00, klo 6.00 päättyvän yövuoron jälkeen.
Mitä itse tarvitsisin, vain kielipää puuttuu. eestin kieli, venäjä, thai ja japani. Kahta ekaa työn puolesta olisi mukava osata ja thaita anopin ja vaimon perheen takia ja japania huvin vuoksi ja kavereiden kans kommunikointiin :)
Kielipäätä on, mutta asennevamma melko totaalinen pakkoa vastaan. Ainut miksi ruåttia vois opetella on että pääsee nuivasivuilta tekemään yleisvittumaisia käännöksiä.
Quote
Jotta ruotsin taitoja ei tarvitsisi paikkailla enää korkeakouluissa, tulisi toisen kotimaisen kielen opintoja tehostaa jo alemmilla kouluasteilla.
Eihän niitä nykyäänkään varsinaisesti paikkailla. Ruotsin taitoja lähinnä palautellaan mieliin siinä määrin, että virkamiesruotsista selviytyy. Ei siinä yhdellä kurssilla mitään uutta opita kuin korkeintaan vähän oman alan sanastoa, jos se on haluttu opetuksessa ottaa huomioon.
Quote
Ylioppilastutkintoon ruotsin sisällyttää alle 70 prosenttia kokelaista, pojista alle puolet.
Joissakin lukioissa kaikki kirjoittavat ruotsin, joissakin enää 20 prosenttia.
Tällä on todennäköisti melko vahva korrelaatio lukion sijainnin suhteen.
Ehkä tärkein kysymys koko hommaan liittyen on, että jos ruotsin opetus aloitettaisiin aikaisemmin, niin mistä siihen revittäisiin aika?
Quote from: Fiftari on 07.05.2012, 19:52:49
Kielien valinnaisuutta lisättävä ja laitettava ruotsi tälle listalle. Englanti, venäjä, ruotsi, ranska, saksa jne. Ja sieltä saavat ihan itse valita.
Jos kannatat vapautta valita, niin miksi haluat tarjota jonkun listan, josta valita? Eikö ihan voisi antaa kysynnän ja tarjonnan määrätä tuon paikallisesti.
Quote from: Antti Mielonen on 07.05.2012, 19:42:18
Melkoista huttua koko selvitys kuten arvata saattoi. Ei sattunut silmään miksi kielen opiskelun aloittaminen seitsemännellä luokalla on niin ongelmallista?
QuoteTyöryhmän yksi keskeisimmistä johtopäätöksistä tutkimustulosten ja osaamistasokartoitusten pohjalta on, että ruotsin kielen opintojen aloitus perusopetuksen seitsemänneltä luokalta on monella tapaa ongelmallinen ajankohta.
Tuo lainaamasi oli lopun toimenpide-ehdotuksista. Työryhmän selvityksessä ei sitä ennen tai sen jälkeen eritelty "keskeistä johtopäätöstä", millä tavalla juuri seitsemäs luokka on "monella tapaa ongelmallinen ajankohta" aloittaa kieliopinnot. En ole kuullut kahdeksatta luokka väitettävän ongelmalliseksi valinnaisten kielten aloittamiselle, joten ruotsin aloitus kannattaisi siirtää sinne ja lisätä yksi viikkotunti 8- ja 9-luokille.
ei RKP saa yksinään mitään aikaa, muutoin kuin inhoa.
Tässä operaatiossa ovat mukana Kokoomus, SDP, Vihreät, Vasurit. He saavat materiaalista ja/tai poliittista hyvitystä.
PS: Suora lainaus Ylen radiouutisten uutisoinnista : "toisen kotimaisen opiskelu PITÄISI myös saada alkamaan nykyistä useammin VAPAAEHTOISENA jo ala-asteella"
Siis pitää vapaaehtoisesti.
Luulen että RKP tietää oikein hyvin, miten pakkoruotsittamalla tapetaan aina varmasti kiinnostus kieliin tietyltä osalta oppilaita. Muuten kun suomalaisia ei juuri voi ummikkojunteiksi haukkua, niin pitää ainakin yrittää saada osa väestöstä mahtumaan kätevään junttistereotypiaan käyttämällä vanhaa, "hyväksi" havaittua keinoa.
Quote from: Joker on 07.05.2012, 12:28:37
Ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä tulisi voida yhdistää muihin oppiaineisiin luokilla 1–6.
Ruotsin kielen asema tai edes pakkoruotsi ei ole minulle mikään kynnyskysymys, mutta erityisesti lainaamani kohta menee kyllä jo ihan hulluuksiin. Pakkoruotsitusta alakoulussa jo muissakin aineissa? Ei kiitos. Voin jo kuvitella, kuinka tuon kohdan mukaisesti esim. matikan opetuksessa jouduttaisiin käyttämään molempia kieliä täysin suomenkielisissäkin kouluissa.
QuoteTyöryhmän yksi keskeisimmistä johtopäätöksistä tutkimustulosten ja osaamistasokartoitusten pohjalta on, että ruotsin kielen opintojen aloitus perusopetuksen seitsemänneltä luokalta on monella tapaa ongelmallinen ajankohta.
13 vuotias osaa jo hyvin erottaa oikean ja vääryyden. Muistan itsekin vielä kirkkaasti kuinka väärältä, turhalta ja epäoikeudenmukaiselta pakkoruotsin opiskelu tuntui. Sääliksi käy omia lapsia kun muutaman vuoden kuluttua on sama nöyryyttäminen heilläkin edessä.
Eikö tosiaankaan ole mahdollista järkätä kansanliike, joka yksinkertaisesti vain kieltäytyy viemästä lapsiaan ruotsintunneille? Vanhemmat hoi!? Toki tälläinen olisi vaivalloista, mutta mitä ihminen tässä yhteiskunnassa saa ilmaiseksi? Siis kantisihminen? Siis suomenkielinen kantisihminen?
Quote from: Emo on 08.05.2012, 11:11:19
Eikö tosiaankaan ole mahdollista järkätä kansanliike, joka yksinkertaisesti vain kieltäytyy viemästä lapsiaan ruotsintunneille? Vanhemmat hoi!? Toki tälläinen olisi vaivalloista, mutta mitä ihminen tässä yhteiskunnassa saa ilmaiseksi? Siis kantisihminen? Siis suomenkielinen kantisihminen?
Vaikka omia lapsia ei vielä olekkaan niin mielessä käynyt monesti. Entä jos opettaja menee tyhjään luokkaan ja vanhemmat vain ilmoittavat että jos ei kerran valinnanvapautta ole niin pakollakaan ei opeteta? Vai ottaako sossu kantaa tilanteeseen kun vanhemmat "vahingoittavat" lasta kun eivät anna opiskella?
Quote from: Mursu on 07.05.2012, 21:31:28
Quote from: Fiftari on 07.05.2012, 19:52:49
Kielien valinnaisuutta lisättävä ja laitettava ruotsi tälle listalle. Englanti, venäjä, ruotsi, ranska, saksa jne. Ja sieltä saavat ihan itse valita.
Jos kannatat vapautta valita, niin miksi haluat tarjota jonkun listan, josta valita? Eikö ihan voisi antaa kysynnän ja tarjonnan määrätä tuon paikallisesti.
Muuten hyvä idea, mutta käytännössä hankala toteutettava. Päteviä opettajia (sa-ra-ve-es etc.) ei löydy joka niemeen notkoon ja saarelmaan. Opetusryhmillä (ainakin kantisten) on minimikoot; oppilaiden määrän tulee tietenkin olla tiedossa ennakkoon.
Ehkä vähän kerettiläinen ajatus mutta:
- jos lapsi on kielellisesti lahjakas, on jokseenkin yhdentekevää, mikä A-kieli on. (Nimim. B2-ranskan lukijan äiti, lapsi kirjoitti A-ranskasta E:n, vaihtoi lukiossa open kehotuksesta. Lievää säätöä ja kurssien tenttimistä toki vaati. Ruotsistakin on ollut yllättävää hyötyä.)
- jos lapsi ei ole kielellisesti erityisen lahjakas, se yksi vieras -- ja mahdollisimman mieluinen -- riittäisi. Siinä on kylliksi haastetta monelle.
Quote from: Malla on 08.05.2012, 12:03:57
Quote from: Mursu on 07.05.2012, 21:31:28
Quote from: Fiftari on 07.05.2012, 19:52:49
Kielien valinnaisuutta lisättävä ja laitettava ruotsi tälle listalle. Englanti, venäjä, ruotsi, ranska, saksa jne. Ja sieltä saavat ihan itse valita.
Jos kannatat vapautta valita, niin miksi haluat tarjota jonkun listan, josta valita? Eikö ihan voisi antaa kysynnän ja tarjonnan määrätä tuon paikallisesti.
Muuten hyvä idea, mutta käytännössä hankala toteutettava. Päteviä opettajia (sa-ra-ve-es etc.) ei löydy joka niemeen notkoon ja saarelmaan. Opetusryhmillä (ainakin kantisten) on minimikoot; oppilaiden määrän tulee tietenkin olla tiedossa ennakkoon.
Ehkä vähän kerettiläinen ajatus mutta:
- jos lapsi on kielellisesti lahjakas, on jokseenkin yhdentekevää, mikä A-kieli on. (Nimim. B2-ranskan lukijan äiti, lapsi kirjoitti A-ranskasta E:n, vaihtoi lukiossa open kehotuksesta. Lievää säätöä ja kurssien tenttimistä toki vaati. Ruotsistakin on ollut yllättävää hyötyä.)
- jos lapsi ei ole kielellisesti erityisen lahjakas, se yksi vieras -- ja mahdollisimman mieluinen -- riittäisi. Siinä on kylliksi haastetta monelle.
Ehkä pitäisi kysyä että mitä se lapsi haluaisi opiskella? Ei välttämättä tarkoita että väkisin ruotsia vaan voisihan sitä korvata jollain muulla? Esim jos lapsi haluaisi opiskella enemmän käsitöitä niin sitten sitä. Ja jos halua riittää ruotsiin niin sitten lukekoon ruotsia. Mutta pakkosyöttöä ei saisi olla vain sen takia koska se on joskus lakiin laitettu.
Quote from: Axel Cardan on 08.05.2012, 12:07:18
Quote from: Fiftari on 08.05.2012, 11:45:16
Quote from: Emo on 08.05.2012, 11:11:19
Eikö tosiaankaan ole mahdollista järkätä kansanliike, joka yksinkertaisesti vain kieltäytyy viemästä lapsiaan ruotsintunneille? Vanhemmat hoi!? Toki tälläinen olisi vaivalloista, mutta mitä ihminen tässä yhteiskunnassa saa ilmaiseksi? Siis kantisihminen? Siis suomenkielinen kantisihminen?
Vaikka omia lapsia ei vielä olekkaan niin mielessä käynyt monesti. Entä jos opettaja menee tyhjään luokkaan ja vanhemmat vain ilmoittavat että jos ei kerran valinnanvapautta ole niin pakollakaan ei opeteta? Vai ottaako sossu kantaa tilanteeseen kun vanhemmat "vahingoittavat" lasta kun eivät anna opiskella?
Lain mukaan sossun pitää ottaa kantaa. Se olisi muuten valtakunnanlaajuinen uutinen, jos lapsi vietäisiin koulukotiin sen tähden, että hänen vanhempansa eivät anna hänen opiskella ruotsia.
Varmaan lisääkin lapsen arvostusta pakkoruotsia kohtaan ;)
Quote from: Axel Cardan on 08.05.2012, 11:41:52
En usko, että tämä uusin aivopieru konkretisoituu mitenkään. Rahapulan yli ei mikään ideologia pysty loputtomiin marssimaan.
Ei ole tarkoituskaan. Idea on pitää pallo koko ajan toisella kenttäpuoliskolla esittämällä yhä uusia vaatimuksia, joita koneisto vaalikausittain muka vakavissaan prosessoi. Näin saadaan estettyä kaikki uudistukset ja haluttu status quo säilyy.
Quote from: John on 08.05.2012, 01:02:39
Quote from: Joker on 07.05.2012, 12:28:37
Ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä tulisi voida yhdistää muihin oppiaineisiin luokilla 1–6.
Ruotsin kielen asema tai edes pakkoruotsi ei ole minulle mikään kynnyskysymys, mutta erityisesti lainaamani kohta menee kyllä jo ihan hulluuksiin. Pakkoruotsitusta alakoulussa jo muissakin aineissa? Ei kiitos. Voin jo kuvitella, kuinka tuon kohdan mukaisesti esim. matikan opetuksessa jouduttaisiin käyttämään molempia kieliä täysin suomenkielisissäkin kouluissa.
Ei tarvita suomea tukikieleksi, alakoululaisilla on vielä kielellinen herkkyyskausi päällä ja ne omaksuu uuden kielen parissa kuukaudessa. Kielen oppiminen käyttämällä sitä opiskeluun on paljon helpompaa kuin muusta elämästä eristetyt kielitunnit. Vielä helpommin uuden kielen oppiminen sujuu siinä 2-4 vuotiaana. Pk-seudulla on jo senverran kyseenalaisia koulupiirejä että jotkut suomenkieliset perheet laittavat lapsensa ruotsinkielisiin päiväkoteihin ja kouluihin, joissa jostain syystä on vielä resursseja, sopivat ryhmäkoot ja koulurauha. Käytännössä välituntikieli näissä kouluissa on huono stadisvenska-suomi -sekoitus, ja lukioissa tulee useimmilla kodin kielitaustasta riippumatta ongelmia esseen vääntämisen kanssa, kun ajattelun kieli on enimmäkseen suomi... Sama juttu Deutsche Schulessa, josta päästäänkin siihen että hemmettiäkö sen opiskelukielen on oltava ruotsi. Meilahden eppuluokalta aloittavat suomalais-kiinalaiset opetusryhmät, siis luokat joissa on kiinalaisia ja suomalaisia lapsia ja mandariinia on koko ajan enemmän on ihan hyvä idea, samoin Suomalais-venäläiseen kouluun menee myös suomenkielisiä oppilaita... Harmi vain että näitä hyvällä tavalla monikulttuurisia kouluja ei riitä kaikille.
Vanhempien ei omien pakkoruotsitraumojensa takia kuitenkaan kannata jättää mahdollisuutta oppia hyvä ruotsin (tai mikä tahansa vieras kieli) taito jo pienestä, jos paikkakunnalla vain on päiväkoteja ja kouluja mistä valita. Ei siksi, että ruotsi olisi erityisen iso, hyödyllinen tai vaikutusvaltainen kieli, vaan ihan lapsen oman edun takia: Mikä tahansa yhdistelmä kaksikielisyyttä helpottaa muiden kielten oppimista myöhemmin, ja ruotsi on vähän semmonen yksinkertainen rautalankamalli germaanisista kielistä. Sen opittuaan voi jo jutella muiden pohjoismaalaisten kanssa kukin omalla kielellään, ja saksan, englannin ja flaamin oppiminen on todella helppoa. Parasta svedukoulutiessä on kuitenkin lapsen vertaisryhmän--->identiteetin ja normien suhteellinen tervehenkisyys verrattuna vahvasti rikastuneeseen slummikouluun. Voihan sitä laskelmoida, että leikki-ikäisen ruotsiin kuluttama aika "menee hukkaan", mutta jos paikkakunnalla ei ole mistä valita niin mukulan vaihtoehtoiskustannukset lähenee jo nollaa. Toisaalta voi aina liittoutua muiden samanikäisten muksujen perheiden kanssa ja palkata yhdessä kiinan/espanjan/venäjänkielisen aupairin perhepäivähoitamaan koko katrasta :)
Seuraava askel lapsen monikulttuuristamisessa muuhun kuin ruotsinkieleen on tehdä ilmoitus väestörekisteriin lapsen äidinkielestä. Eli yksinkertaisesti muutat koko perheen kieleksi sen, mille haluat lapsesi saavan natiiviopettajan ohjauksessa laadukasta oman kielen opetusta. Jälleen, verkostoituminen kannattaa, ja kunnissa on yleensä joku alaraja sille miten monta X-kielistä oppilasta pitää olla kunnan/koulupiirin alueella, jotta opetusta järjestetään. Kotikielenopetuksen ryhmähengen huomioiminen kannattaa: Kiinantunnilla on yleensä rauhallisempaa kuin arabiantunnilla. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan on helppo saada vapautus pakkoruotsista, myös yliopistotasolla, joten ainaski Itä-Suomessa asuvien kannattaa ilmoittautua vaikkapa venäjänkieliseksi kodiksi.
Quote from: Axel Cardan on 08.05.2012, 13:42:56
Taktiikassa on se huono puoli, että pitkällä aikavälillä se kypsyttää kansan syvät rivit vähintään mediumiksi. Siinä alkaa yksi ja toinen tuntea halua kusta ankkalammikkoon, kun pitää kaksikielisten palvelujen takia opetella kieltä, jota sen paremmin palvelija kuin palveltavakaan eivät todellisuudessa tarvitse.
Vähenevällä ruotsinkielisten (en laske mukaan uusia äidinkielikirjauksella kikkailevia kaksikielisiä ja wanna be -ruotsinkielisiä) ja lisääntyvällä muunkielisten määrällä heille ei ole pitkällä tähtäimellä kuin huonoja vaihtoehtoja. Nykyinen taktiikka on laskettu kestävimmäksi.
Mitä kypsyttämiseen tulee, rkp on pitänyt vaalien jälkeen selvästi aiempaa matalampaa profillia suhteessaan perussuomalaisiin. Tämän huomasi esimerkiksi Dragsvik-kysymyksen käsittelyn ja Erosesta nostetun kohun yhteydessä. Se onkin heiltä ihan fiksua.
Pakkoruotsi jo päiväkotiin, niin kaksikielisyys pysyy turvattuna. On ymmärrettävää, että mitä heikompi on ruotsinkielen säilymisennuste Suomessa, sitä ankarammin toimin sitä pitää pönkittää. RKP vetää liekanarusta ja Suomen kansa seuraa kuuliaisesti perässä.
Quote from: Mursu on 07.05.2012, 21:31:28
Quote from: Fiftari on 07.05.2012, 19:52:49
Kielien valinnaisuutta lisättävä ja laitettava ruotsi tälle listalle. Englanti, venäjä, ruotsi, ranska, saksa jne. Ja sieltä saavat ihan itse valita.
Jos kannatat vapautta valita, niin miksi haluat tarjota jonkun listan, josta valita? Eikö ihan voisi antaa kysynnän ja tarjonnan määrätä tuon paikallisesti.
Valitettavasti se ei toimisi käytännössä ollenkaan... Vai pitäisikö palkata keikkaopettajia sen mukaan mitä koululaiset valitsevat? Jonkinlainen lista olisi pakko olla.
Quote from: Siili on 07.05.2012, 13:22:46
QuoteKorkeakouluopiskelijoista arviolta viidennes ei saavuta valtionhallinnon kielitutkinnon tyydyttäviä taitoja vastaavaa tasoa.
Miten ihmeessä tällaista käytetään edelleen argumenttina eri tason pakkoruotsin puolesta? Nykyisistä korkeakouluopiskelijoista vain pieni vähemmistö päätyy valtion virkamiehiksi ja heistäkin vain pieni osa tarvitsee ruotsin kieltä aidosti työssään.
Mun mielestä on melko hauskaa, että jos Tullin perusvalvontaan haetaan itärajalle jannua ja hakijoita on kaksi, joista toinen puhuu pelkästään suomea ja täydellistä ruotsia ja toinen puhuu suomea ja venäjää, muttei yllä ruotsin taidossa kielitutkintovaatimuksiin, ensimmäinen kaveri saa viran. Tämä siitä huolimatta, että ruotsin kielen tarvitseminen tuolla idässä on todellinen "freak accident" kun taas venäjälle olisi varmaan päivittäin tarvetta mitä olen ymmärtänyt.
Näin yleisenä esimerkkinä.
Tämä on vähän tyhmä kysymys, mutta:
Osaako kukaan kertoa kuinka paljon jossain yliopistossa/amk:ssa/tkk:ssa tarvitsee opetella ruotsia? Olen elänyt siinä käsityksessä, ettei yleisesti ottaen tarvitse ollenkaan... Tiedän että riippuu paikasta, mutta esim. jonkun insinöörin tai muotoilijan koulutusohjelma, sisältyykö niihinkin ruotsia? Ja kuinka paljon?
Röyhkeydellä ei ole mitään rajaa. Ja miksi olisikaan, kun suomenkielinen enemmistö alistuu kiltisti ihan mihin tahansa.
Quote from: crissaegrim on 08.05.2012, 22:32:40
Tämä on vähän tyhmä kysymys, mutta:
Osaako kukaan kertoa kuinka paljon jossain yliopistossa/amk:ssa/tkk:ssa tarvitsee opetella ruotsia? Olen elänyt siinä käsityksessä, ettei yleisesti ottaen tarvitse ollenkaan... Tiedän että riippuu paikasta, mutta esim. jonkun insinöörin tai muotoilijan koulutusohjelma, sisältyykö niihinkin ruotsia? Ja kuinka paljon?
Suunnilleen sen virkamiesruotsin kokeen verran, jos homman osaa. Vai olisiko että yksi kurssi olisi ollut pakollinen, joka tapauksessa tuntimääräisesti olematon osuus ainakin TKK:lla. Enemmänkin saa kyllä lukea, mutta niin saa lukea montaa mielekkäämpääkin kieltä, vaikkapa kiinaa.
Ehkä jollain alalla ruotsin osaamisesta voi olla todellistakin hyötyä töissä (no, ainakin virkamiehenä), mutta ainakin omallani lähinnä naureskeltiin eräälle luennoijalle joka halusi kurssiinsa jotenkin tunkea prujuihin jotain ruotsinkielisiä aineistoja. Koko alan on englanniksi (ja julkaisupuolella kaikki merkittävä ehkä lähinnä vanhoja neuvostoliittolaisia ja uusia kiinalaisia julkaisuja lukuunottamatta myös), eikä ruotsinkielisen rinnakkaisterminologian opettelussa ole mitään mieltä kun suomenkielisenkin vaihtelevien käytäntöjen perässä pysyminen on riittävän turhauttavaa. Saksasta, venäjästä tai kiinasta olisi ehkä voinut olla iloa, jos joku kieli olisi ollut ihan pakko valita tällaisen leikin kohteeksi, mutta ei, ruotsiahan sen olisi tämän luennoijan mielestä pitänyt olla...
Quote from: foobar on 08.05.2012, 22:43:40
Quote from: crissaegrim on 08.05.2012, 22:32:40
Tämä on vähän tyhmä kysymys, mutta:
Osaako kukaan kertoa kuinka paljon jossain yliopistossa/amk:ssa/tkk:ssa tarvitsee opetella ruotsia? Olen elänyt siinä käsityksessä, ettei yleisesti ottaen tarvitse ollenkaan... Tiedän että riippuu paikasta, mutta esim. jonkun insinöörin tai muotoilijan koulutusohjelma, sisältyykö niihinkin ruotsia? Ja kuinka paljon?
Suunnilleen sen virkamiesruotsin kokeen verran, jos homman osaa. Vai olisiko että yksi kurssi olisi ollut pakollinen, joka tapauksessa tuntimääräisesti olematon osuus ainakin TKK:lla. Enemmänkin saa kyllä lukea, mutta niin saa lukea montaa mielekkäämpääkin kieltä, vaikkapa kiinaa.
Kun joskus yritin opiskella liiketaloustradenomiksi pakollisia ruotsinkursseja taisi olla yksi joka liittyi juuri siihen virkamiesruotsiin sekä yksi kertauskurssi jonka joutui käymään jos reputti ekana vuonna olleen lähtötasotestin.
Quote from: Fiftari on 08.05.2012, 14:24:35
Quote from: Mursu on 07.05.2012, 21:31:28
Quote from: Fiftari on 07.05.2012, 19:52:49
Kielien valinnaisuutta lisättävä ja laitettava ruotsi tälle listalle. Englanti, venäjä, ruotsi, ranska, saksa jne. Ja sieltä saavat ihan itse valita.
Jos kannatat vapautta valita, niin miksi haluat tarjota jonkun listan, josta valita? Eikö ihan voisi antaa kysynnän ja tarjonnan määrätä tuon paikallisesti.
Valitettavasti se ei toimisi käytännössä ollenkaan... Vai pitäisikö palkata keikkaopettajia sen mukaan mitä koululaiset valitsevat? Jonkinlainen lista olisi pakko olla.
teiltä meni Mursun pointti ohi. Hän halusi vittuilla pakkoruotsista keskustelijoille.
Ylen mukaan ruotsin kielestä AMK-kouluissa aiheutuu tukiopetuksen vuoksi niin korkeat ylimääräiset kustannukset että ko. kouluissa esitetään virkamiesruotsin jättämistä pois tutkintovaatimuksista. Opiskelijoiden ruotsin taito on kuulemma niin huono.
Siis ruotsia pidetään niin hankalana että koulujen pääasialliset toiminnot (ammattiopetus) vaarantuu.
Nyt varmaan esitetään ammattialojen poistoa AMK-kouluista jotta tukiopetusrahat riittäisivät ruotsin pakkosyöttöön.
Onneksi en osaa enää montakaan virkettä ruotsia, joten en voisi sisällyttää ko kieltä tippaakaan opetukseeni, vaikka opetussuunnitelmaan ja hallitusohjelmaan kirjattaisiin mitä. Niitä harvoja kieliä, joita en ole eläessäni kertaakaan tarvinnut. Olen tarvinnut tulkin urani aikana lingalasta kymmeniin afrikan kieliin, hindiin, urduun, venäjään, vietnamiin, viroon, arabiaan, kurdiin, farsiin... ruotsiin en kertaakaan.
Suomessa on tapana rajoittaa oikeutta hankkia kiinteää omaisuutta (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911144#P10) ja harjoittaa elinkeinoa (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911144#P11) kielitaidon ja syntyperän perusteella (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911144#P7). Poikkeuksen tähän tekee Manner-Suomessa asuvien suomen kielen taidottomien kotiseutuoikeus. Etuoikeutta voitaneen pitää jossakin määrin perusteltuna. Toisaalta puutteellisin perustein myönnettyjen kotiseutuoikeuksien poistaminen olisi valtiolle taloudellisesti järkevää.
Kotiseutuoikeuden poistaminen Manner-Suomessa suomen kielen taidottomilta mahdollistaisi esimerkiksi isännättömien tilojen luovutuksen valtiolle. Luovutetuista maista ja kiinteästä omaisuudesta saatavilla tuloilla voitaisiin rahoittaa mm. ruotsia puhuvien tulkkipalvelut. Suomea puhuvat käyttävät tulkkia jo nyt julkisissa palveluissa Suomessa lukuun ottamatta Manner-Suomea.
Oikeus harjoittaa elinkeinoa on taloudellisesti viisasta säilyttää, mutta suomen kielen opiskeluun tulisi kannustaa soveltamalla kotiseutuoikeudettomiin sekä ansiotulon että pääomatulon osalta korotettua veroa.
- Manner-Suomea lukuun ottamatta Suomessa ei ole pakko opiskella toista kotimaista (http://fi.wikipedia.org/wiki/Toinen_kotimainen_kieli).
- Manner-Suomea lukuun ottamatta Suomi antaa opetusta vain yhdellä kielellä (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911144#P40).
- Manner-Suomea lukuun ottamatta Suomi on yksikielinen (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911144#P36).
Ahvenanmaalla suomenkielisiä on 5 prosenttia väestöstä.
Manner-Suomessa ruotsinkielisiä on 5 prosenttia väestöstä.
Arvostan RKP:n poliittista taitavuutta ja tahtoa rakentaa ruotsin kielen ja kulttuurin tulevaisuutta.
SDP ja kokoomus ovat
kyvyttömiä ja
tahdottomia rakentamaan suomen kielen ja kulttuurin tulevaisuutta.
Suomessa on käytännössä mahdotonta, että tulee muutoksia pariin asian: poliittiseen korrektiuteen ja ruotsin kielen asemaan. Pitäisi olla Sveitsin mallinen suora demoratia, jossa kansanäänestyksellä suomalaiset voivat äänestää hevonhelvettiin pakkoruotsin ja pakolaiset. Ilman sitä tuntuu siltä, että Suomi on edelleen Ruotsin talutusnuorassa, vaikka siitä on jo yli 200-vuotta, kun Suomi oli osa Ruotsia - ja geneettisesti ollaan lähempänä venäläisiä kuin herrakansaa. Jopa Suomen presidentitkin tultuaan valtaan lähtee vannomaan jotain "valaa" Ruotsiin. Sitten presidentinvaalitenteissä jopa Timo Soinikin puhui sitä homokieltä. Jos mä olen presidenttiehdokas, sanon tyynesti, että puhun englantia...
Pakkoruotsi hiiteen ja tilalle jokin toinen vieras kieli. Valtaosa oppii jo lukion aikana hyvän englannin ja siihen päälle joku vieras kieli, vaikkapa espanja, venäjä tai saksa. Englantia puhuu miljardi, espanjaa satoja miljoonia ja venäjääkin parisensataa miljoonaa. Ruotsia vaan 10 miljoonaa lol :o
Quote from: Teslaisto on 09.05.2012, 19:50:42
Pakkoruotsi hiiteen ja tilalle jokin toinen vieras kieli. Valtaosa oppii jo lukion aikana hyvän englannin ja siihen päälle joku vieras kieli, vaikkapa espanja, venäjä tai saksa. Englantia puhuu miljardi, espanjaa satoja miljoonia ja venäjääkin parisensataa miljoonaa. Ruotsia vaan 9 miljoonaa lol :o
Ruotsin kieli jo pikkuhiljaa helvettiin täältä Suomesta (http://murobbs.plaza.fi/yleista-keskustelua/448418-ruotsin-kieli-jo-pikkuhiljaa-helvettiin-taalta-suomesta.html)
- vasta hieman yli 7 tuhatta kommenttia !!
Quote from: Siili on 07.05.2012, 13:22:46
QuoteKorkeakouluopiskelijoista arviolta viidennes ei saavuta valtionhallinnon kielitutkinnon tyydyttäviä taitoja vastaavaa tasoa.
Miten ihmeessä tällaista käytetään edelleen argumenttina eri tason pakkoruotsin puolesta? Nykyisistä korkeakouluopiskelijoista vain pieni vähemmistö päätyy valtion virkamiehiksi ja heistäkin vain pieni osa tarvitsee ruotsin kieltä aidosti työssään.
Lisäksi monella koulutusalalla (mm. oikis ja lääkis) on aloituspaikkojen lukumäärään ja ruotsinkielisten osuuteen väestöstä nähden suhteettoman suuri kielikiintiö sekä joillakin aloilla (ainakin kauppatieteet) kokonaisia ruotsinkielisiä yliopistoja (Hanken, ÅA). Jos jokaisen suomenkielisen opiskelijan pitää kuitenkin osata ruotsia, mihin näitä aloituspaikkakiintiöitä tarvitaan? Molempien vaatiminen on epäloogista ja osoittaa älyllistä epärehellisyyttä. Joko suomenkielisille virkamiesruotsi tai ruotsinkielisille kiintiöpaikat, mutta ei molempia. Kannatan jälkimmäistä vaihtoehtoa. Lisäksi helpomman sisäänpääsyn vastineeksi olisi kohtuullista vaatia, että kiintiössä opiskelupaikkansa saaneet sitoutuvat työskentelemään tietyn määrän vuosia julkishallinnossa ruotsinkielisellä alueella valmistumisensa jälkeen.
Quote from: crissaegrim on 08.05.2012, 22:32:40
Tämä on vähän tyhmä kysymys, mutta:
Osaako kukaan kertoa kuinka paljon jossain yliopistossa/amk:ssa/tkk:ssa tarvitsee opetella ruotsia? Olen elänyt siinä käsityksessä, ettei yleisesti ottaen tarvitse ollenkaan... Tiedän että riippuu paikasta, mutta esim. jonkun insinöörin tai muotoilijan koulutusohjelma, sisältyykö niihinkin ruotsia? Ja kuinka paljon?
Noista aloista en tiedä, mutta ainakin oikiksessa oli muutamassa tentissä ruotsinkielisiä tutkintovaatimuksia ainakin vielä kymmenisen vuotta sitten. Vastaavat artikkelit/teokset kyllä löysi kohtalaisen pienellä vaivalla myös lähes identtisinä suomenkielisinä versioina, kun haki Helkan haulla kirjoittajan perusteella, ja niillä selvisi tentistä. Muutaman artikkelin osalta oli yleisesti liikkeellä opiskelijoiden itsensä tekemiä käännöksiä, mutta niiden laatu oli varsin vaihtelevaa, joten jos ruotsia ymmärsi, kannatti niiden sijasta lukea alkuperäiset varmuuden vuoksi.
Varsinaista virkamiesruotsia oli yksi kurssi + lopuksi tentti, jossa oli suullinen ja kirjallinen osuus. Kun menin itse kurssille, edellisestä ruotsinkurssista lukiossa oli viisi vuotta aikaa (en päässyt kurssille aikaisemmin, koska kursseja järjestettiin turhan vähän opiskelijamäärään nähden ja karsinta oli suoritettujen opintoviikkojen perusteella) enkä ollut väliin jääneenä aikana joutunut käyttämään ruotsia aktiivisesti juuri lainkaan. Kurssilla oppi ruotsia uudestaan sen verran, että tentin sai kevyesti läpi hyvillä tiedoilla (erinomaiset tiedot -arvosanaa siitä ei voinut saada, sitä varten pitää mennä jonkin erillisen lautakunnan eteen suorittamaan tentti). Valmistumisen jälkeen ruotsia ei ole tarvinnut työelämässä käytännössä yhtään (ruotsalaiset puhuvat suomalaisten kanssa mieluummin englantia kuin täkäläistä outoa ruotsin murretta, jossa on paljon sanoja, joita ei Ruotsin puolella käytetä lainkaan eikä siksi myöskään välttämättä tunneta), joten käytännön hyötyä virkamiesruotsista ei ollut juuri lainkaan.
Koko virkamiesruotsin tarpeellisuutta olisi kyllä syytä miettiä uudestaan lähivuosina jo siksi, että peruskoulun käyneet ruotsinkieliset osaavat käytännössä kaikki myös suomea, vaikka peruskoulua edeltäneistä ikäluokista maalaisissa suomea huonosti osaavia onkin. Olisi lisäksi huomattavasti halvempaa järjestää virkamiesruotsista erilliset kurssit niille suomenkielisille, jotka oikeasti menevät kaksikielisille tai ruotsinkielisille alueille töihin, kuin kiusata kaikkia opiskelijoita virkamiesruotsilla. Käytännössä kuitenkin ne suomenkieliset, jotka menevät ruotsinkieliseen duuniin (harva tosin moiseen pääsee, jos äidinkielenään ruotsia puhuva ehdokas on tarjolla) eivätkä ole sitä ennen ruotsia aktiivisesti käyttäneet, joutuvat kertaamaan sen itse ennen töiden aloittamista, koska käyttämättömänä sanasto unohtuu nopeasti.
QuoteToiminnallista ruotsia
Pyydettynä lausuntona ruotsin kielen opetuksen kehittämistyöryhmän raportista Toiminnallista ruotsia – lähtökohtia ruotsin opetuksen kehittämiseksi toisena kotimaisena kielenä Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry esittää seuraavaa:
Työryhmä ehdottaa koulutuksen jatkumon ja yhdenvertaisuuden turvaamiseksi muun muassa ruotsinopiskelun aloitusajankohdan varhentamista sekä ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjen integroimista muihin aineisiin perusopetuksen vuosiluokilla 1–6. SUKOL haluaa painottaa, että minkään kielen opetusta ei voi varhentaa vain tuntien siirtona ylhäältä alaspäin. Aikaistamista ei voi toteuttaa ilman siihen osoitettua lisäresurssia, mitä työryhmän työssä ei oteta huomioon. Tuntien siirto yläkoulusta alakouluun ei ole pelkästään tekninen ratkaisu, sillä yläluokkien oppisisältöjä ei voida käsitellä alaluokilla. Valtioneuvoston tuntijakoasetuksessa (28.6.2012) kaksi vuosiviikkotuntia ruotsia siirretään kuudennelle vuosiluokalle ja vuosiluokille 7–9 jää kaksi vuotta, jolloin ruotsin opetusta tarjotaan vain yksi vuosiviikkotunti. Tämä johtaa siihen, että tulevaisuudessa perusopetuksen päättövaiheessa ruotsia osataan vähemmän kuin nykyisin.
Ruotsin opetuksen aloittaminen jo alemmilla vuosiluokilla aiheuttaa monissa kouluissa suuria käytännön ongelmia: mistä saada pätevät opettajat opettamaan ruotsia kuudennelle luokalle? Työryhmän selvityksestä käy ilmi, että osa yliopistojen ruotsin kielen aineenopettajien aloituspaikoista jää nykyiselläänkin täyttämättä. Monillakaan luokanopettajilla ei ole ruotsin kielen erikoistumisopintoja, ja toisaalta yläluokkien opettajien siirtyminen kesken työpäivän alaluokille aiheuttaa myös kustannuksia. Erityisen suuri ongelma on niissä kunnissa, joissa ei ole yhtenäisperuskouluja vaan ala- ja yläluokat ovat eri paikoissa. Opetuksen aikaistaminen asettaa eri kunnissa asuvat oppilaat keskenään eriarvoiseen asemaan.
SUKOL kannattaa valtion erityisavustuksen kohdentamista myös A2-ruotsiin, sillä se kannustaa opetuksen järjestäjiä tarjoamaan A2-ruotsia.
SUKOL toteaa, että jo nyt voimassa olevat perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat mahdollistavat toiminnallisen kieltenopetuksen siten, että opetus liittyy oppilaan tai opiskelijan arkipäivään. SUKOL pitää hyvänä, että tätä suuntausta jatketaan ja että kehitystyössä kuullaan arjen opetustyötä tekeviä opettajia. Myös Opetushallituksessa toteutettavassa oppimisalustojen kehittämishankkeesessa ja digitaalisten materiaalien kehittämisessä on ehdottomasti oltava mukana kentän opettajia. Näiden opettajien työn riittävästä resursoinnista on huolehdittava. SUKOL pitää myös hyvänä, että Opetushallitus laatisi valtakunnalliset kielikylpyopetuksen opetussuunnitelmat.
Työryhmä esittää maahanmuuttajien ruotsin oppimisen kehittämisessä toisen kotimaisen kielen aloitusmahdollisuutta (B3) toisella asteella sekä ruotsin opintojen tarjoamista maahanmuuttajille korkeakouluopintojen aikana. Esitykset ovat erittäin kannatettavia. Toteutumisen varmistamiseksi on huolehdittava myös riittävästä resursoinnista; maahanmuuttajien ruotsinopetus ei saa olla pois muun opetuksen resursseista.
Työryhmän perustaminen oli sijoitettu periaatteessa hyvään ajankohtaan, sillä samanaikaisesti tehtiin työtä perusopetuksen uuden tuntijaon ja tavoitteiden asettamiseksi. Kuitenkin perusopetuksen tavoitteet ja tuntijako annettiin ennen kuin tämän työryhmän työhön oli ehditty antaa lausunnot. SUKOL olisi pitänyt tärkeänä, että tämän työryhmän työstä pyydettyjä asiantuntijalausuntoja olisi odotettu ennen tuntijaon antamista.
Työryhmä on työssään eritellyt perusteellisesti ruotsin kielen opetusta eri lähtökohdista. Työryhmän jäsenet edustivat kattavasti eri tahoja, ja lisäksi työryhmä on kuullut monipuolisesti eri toimijoiden edustajia.
Monet työryhmän esitykset (täydennyskoulutus, oppiaineiden integrointi, opetusmenetelmien kehittäminen, opinto-ohjauksen kehittäminen, kielikylpyopetuksen kehittäminen) edellyttävät valtion taloudellista tukea. Koulutuksen järjestäjille näitä velvoitteita ei voi siirtää.
Helsingissä 31.8.2012
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry
Suomen kieltenopettajien liitto (http://www.sukol.fi/toiminta/kannanotot_ja_julkilausumat/lausunto_ruotsin_opetuksen_kehittamisryhman_raportista_8_2012)