Lähes joka ketjussa tulee esiin median ja sosiaalisen median valtataistelu - milloin se on Homma vs. jonkun lehden toimituksen linja tai yksittäinen toimittajan mielipiteet - milloin se on itse media formaatin ongelmat: sekä perinteisen mediatalojen, että internetin villin ja vapaan...
Mutta menemättä siihen kuka on kulloinkin oikeassa tai millaisia agendoja kenelläkin on (aiheita joita siis käsitellään näissä kaikissa muissa ketjuissa) ...
Yleinen käsitys näyttää siltä että perinteinen media ei ole enää relevantti, se on kuolemassa pois, ja että me emme sitä jää kaipaamaan...
Ajatuksia herättävässä dokumentissa Page One: Inside the New York Times (2011) (http://en.wikipedia.org/wiki/Page_One:_Inside_the_New_York_Times) ('Etusivu Uusiksi!', YLE TV1 (http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/dokumentit/dokumenttiprojekti-etusivu-uusiksi), Areenassa (http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/tv/1486539)) pohditaan juurikin näitä kysymyksiä hyvin ajankohtaisin aihein (mm. Wikileaks ja suurten sanomalehtien kohtalo Amerikassa)...
Sen lisäksi että kyseinen dokkari kannattaa ehdottomasti katsoa jo pelkästään viihdearvonsa takia - niin tältä pohjalta voitaisiin pohtia muutamia kriittisiä kysymyksiä, mm:
- Mitä tapahtuisi Hommalle jos vaikka HS, AL ja US lopetettaisiin kannattamattomina? Eli siis SOME voittaisi 'valtataistelun' ja saisi vihdoin olla se ainoa oikea kanava todellisen tiedon jakajana? Millä tavalla sosiaalisen median foorumit, yhteisöt ja itsenäiset blogaajat voisivat korvata perinteisen median toimijoita: koulutettujen, palkattujen, ja instituutioidensa kautta tiettyä suojaa ja vapauksia nauttivia journalismin ammattilaisia/mätäpesiä?
Vai voidaanko näiden välille luoda joku toimiva symbioosi - jossa kumpikin pystyy löytämään oman arvonsa ja elinvoimansa?
Lisäksi vielä pika-galluppi Hompansseista:
- Mitä sanomalehtiä tilaat tai irtonumeroina ostat?
- Mitä perinteisiä medioita seuraat niiden ilmaisten nettiversioiden kautta?
- Käytätkö jotain tällaisen perinteisen median maksullista uusmedia palvelua - esim digitaalista lehteä?
PS: ennenkuin joku alkaa epäilemään, niin en ole mikään median myyrä kalastemassa juttua vaan ihan tavallinen hompanssi jolle vain tuli tällainen päähänpisto tuosta dokkarista (voitte tarkistaa viestihistoriasta) - mutta sinänsä mielenkiintoista olisi jos tämän ketjun keskustelu houkuttelisi tänne myös jotain oikeita sopuleita puolustamaan pesiään - tuo dokkarihan oli heidän eräänlainen kollektiivinen sotaan-kutsunsa/hätähuutonsa... :P
Tarvitsemme, mutta minusta sen ainoa mahdollisuus säilyä on panostaa nimenomaan perinteisiin journalistisiin hyveisiin kuten pyrkimykseen totuudenmukaisuuteen ja riippumattomuuteen. Mielipidelehdistökin varmaan säilyy, mutta ei sellaisena, että se olisi tekijöilleen mikään taloudellisesti kannattava juttu.
Quote from: Possumi on 23.04.2012, 23:29:22
pika-galluppi Hompansseista:
- Mitä sanomalehtiä tilaat tai irtonumeroina ostat?
- Mitä perinteisiä medioita seuraat niiden ilmaisten nettiversioiden kautta?
- Käytätkö jotain tällaisen perinteisen median maksullista uusmedia palvelua - esim digitaalista lehteä?
- Turun Sanomat, Le Monde Diplomatique & Novaja Gazeta (puoluejäsenyyden myötä kotiin tulee myös PerusSuomalainen)
- Helsingin Sanomat, Al-Jazeera, RT
- en tällä hetkellä maksa mistään digitaalisesta lehdestä tms.
Quote- Mitä sanomalehtiä tilaat tai irtonumeroina ostat?
- Mitä perinteisiä medioita seuraat niiden ilmaisten nettiversioiden kautta?
- Käytätkö jotain tällaisen perinteisen median maksullista uusmedia palvelua - esim digitaalista lehteä?
- En mitään.
- Lähestulkoon kaikkia isoimpia, sekä kotimaisia että ulkomaisia.
- En.
Quote- Mitä sanomalehtiä tilaat tai irtonumeroina ostat?
- Mitä perinteisiä medioita seuraat niiden ilmaisten nettiversioiden kautta?
- Käytätkö jotain tällaisen perinteisen median maksullista uusmedia palvelua - esim digitaalista lehteä?
-Joskus ostelen joitain anglosaksisia viikkojulkaisuja lento- ja junamatkojen tms. täytteeksi: Time, Newsweek jne.
-Kauppalehteä, Taloussanomia (lasketaanko? pelkkä nettijulkaisu..), Hesarista luen lähinnä caustit. Ulkomailta pari mannereurooppalaista lehteä silloin tällöin oma-aloitteisesti, muita enemmänkin linkkivinkeistä. Kaikki aika huonoa lukemista. Yleltä saatan hakea areenasta iltauutiset.
-En. Käyttäisin, jos olisi oikeaa journalismia tarjolla. Voisin hyvin maksaa satasen kuussa jostain järkevästä uutispalvelusta, jossa tapahtumia uutisoitaisiin suhteellisen objektiivisesti, niitä ruodittaisiin monelta kantilta ja monenlaisen asiantuntijan toimesta. Paras formaatti olisi mielestäni sähköinen tietopankki + uutisraportit näkökulmineen + A-studio 24/7. Tuskin tulee tällaista.
Mielestäni perinteinen media voisi hyvinkin olla relevantti tässäkin ajassa. Hyvin monet mediatalot vain ovat tehneet itsestänsä turhakkeita. Tutkiva journalismi puuttuu täysin ja tilalla on pelkkää muiden uutisten kopioimista ilman lisäarvoa. Jos lehdistö olisi täynnä Jan Hurreja, ei tätä keskustelua tarvitsisi käydä.
Quote from: AjatusRikollinen on 24.04.2012, 00:49:22
Quote- Mitä sanomalehtiä tilaat tai irtonumeroina ostat?
- Mitä perinteisiä medioita seuraat niiden ilmaisten nettiversioiden kautta?
- Käytätkö jotain tällaisen perinteisen median maksullista uusmedia palvelua - esim digitaalista lehteä?
- En mitään.
- Lähestulkoon kaikkia isoimpia, sekä kotimaisia että ulkomaisia.
- En.
Vastaukseni täysin yhteneväinen ajatusrikollisen kanssa.
Quote from: Possumi on 23.04.2012, 23:29:22
- Mitä sanomalehtiä tilaat tai irtonumeroina ostat?
En itse tilaa, joskin noita mulle tulee. Toisaalta jäsenyyksien kautta, mm. Reserviläinen, Helsingin reservin sanomat, Tähdet ja Avaruus. Yksi kaveri haluaa käännyttää mua ja tilaa mulle Vihreää Lankaa.
Joskus muinaisina aikoina (10+ v sitten) olen ollut ahkera Helsingin Sanomien lukija. Se on ollut kiinnostava, kun sieltä on saanut laaja-alaisesti tietoa ympäri maailman. Nykyisin tosin tietoa saa vielä paremmin netin kautta.
Samoina muinaisina aikoina olen katellut Ylen pääuutislähetystä. Vastikään kattelin Ylen uutisia Areenan kautta muutaman kuukauden ajan, mutta nyt olen kyllästynyt niihin. Joskus ne tuo esiin mielenkiintoisia aiheita, mutta ei oikein jaksa katsella ja kuunnella sitä normaalia lässytystä samoista aiheista sitä varten.
Quote from: Possumi on 23.04.2012, 23:29:22
- Mitä perinteisiä medioita seuraat niiden ilmaisten nettiversioiden kautta?
Viime aikoina olen huomannut seuraavani seuraavia nettimedioita:
lähes päivittäin:
suomalaisista: Uusi Suomi, Helsingin Sanomat, Taloussanomat, Tekniikka ja Talous, Kauppalehti, Hommafoorumi
ulkomaisista: Slashdot, Strategy page
noista muut perinteisiä, paitsi Hommafoorumi, Slashdot ja Strategy page
Slashdot on tekniikka/nörttiuutisportaali (jos joku ei tiedä, voiko sellaisia olla ?). Se siis yleensä viittaa muiden kv. medioiden uutisiin.
Strategy page kertoo uutisia sotilastekniikasta, armeijoiden organisoinnista yms. sekä ajankohtaisista sotilaallisista konflikteista ja mahdollisista sellaisista. Sieltä saa toisinaan mielenkiintoista näkökulmaa sekä tietoa käytävistä sodista ruohonjuuritasolta ja sotilasperspektiivistä.
Täältä Hommasta löytyy tosi hyvin viittauksia tietynlaisiin tärkeimpien kotimaisten medioiden mielenkiintoisiin uutisiin, joskin ei ihan kaikkiin. Sikäli vähän kuin Slashdot.
toisinaan:
suomalaisista: MTV3, Yle, Iltasanomat, Iltalehti, Avaruus.fi, Scripta
ulkomaisista: Spacedaily, Spaceflightnow, Aljazeera, Haaretz, CNN, Fox news, Jihad Watch, Gates of Vienna
noista muut perinteisiä, paitsi Scripta, Space*, Jihad Watch ja Gates of Vienna
Avaruus.fi on T&A:n nettiportaali.
Aljazeera ja Haaretz on mielenkiintoinen pari verrata, kun Lähi-idässä tapahtuu jotain.
CNN:ää ja Fox news:iä vilkaisen, kun kiinnostaa tietää, mitä ison maailman mainstream-mediassa puhutaan.
Spacedaily:stä ja Spaceflightnow:sta saa kokemukseni mukaan parhaiten tietoa avaruusuutisista. Tosin viime aikoina olen kokenut monet Spacedailyn artikkelit vähän pinnallisiksi ja asiantuntemattomaksi; mielenkiintoisimmat avaruusjutut tulevat melkein paremmin Slashdotin kuin Spacedailyn kautta. Spaceflightnow:sta saa yleensä hyvät raportit kaikista rakettilaukaisuista ja vastaavista.
Scriptan, Jihad Watch:in ja Gates of Viennan varmasti kaikki tuntee, eikö ?
Quote from: Possumi on 23.04.2012, 23:29:22
- Käytätkö jotain tällaisen perinteisen median maksullista uusmedia palvelua - esim digitaalista lehteä?
En, joskin Hesarin maksulliselle puolelle mulla saattaisi olla tunnarit, kun yksi kaveri, joka tilaa paperiversiota, on antanut ne käyttöön. Liian vaivalloista verrattuna laatuun, jotta jaksaisi kiinnostaa.
Quote from: Lucius Vorenius on 24.04.2012, 02:41:42
ulkomaisista: Slashdot
Natalie Portman, naked and petrified...
Aika vähän sisältöä ja tutkivaa journalismia foorumit, some ja blogit tuottavat. Sen sijaan ne ovat erinomaisia tulkitsemaan, kritisoimaan... jne uutisia.
Aika harva on lähdössä Syyriaan juttua tekemään, mutta kommentoidaan, kun se jossain mediassa julkaistaan.
Henkilökohtaisesti tilaan tällä hetkellä muutamaa koti- ja ulkomaista aikakauslehteä. Työnantaja ilahduttaa maksamalla melkoisen läjän työasioihin liittyviä aikakauslehtiä ja jokusen sähköisen version normaaleista lehdistä. Lähinnä ulkomaisia.
Mikäli jokin Hesari olisi yhä asiantuntevan ja kriittisen journalismin koti, niin sitä tilaisin. Minusta tilausta asiantuntevalle ja kriittiselle journalismille on jopa aikaisempaa enemmän, mutta valitettavasti sellaista ei oikein löydä ainakaan suomalaisista medioista.
Suomalaisesta mediasta luen pääasiassa vain ilmaisia nettiversioita, mutta työn puolesta luen päivittäin 3-4 ulkomaalaista sanomalehteä ja muutamaa nettiversiota. Pravdasta on muodostunut sellainen mielipidelehti, että sen neutraliteetti on horjunut luotettavana lähteenä.
Mielenkiintoisia kysymyksiä aloituksessa ja vastaukset houkuttelevat kovasti keskusteluun. Yksi omakohtainen ongelmaksi koettu asia median ja somen välillä on kummankin luotettavuuden jatkuva arviointi, seuraamisen viemä aika ja lopulta koko touhun toistaiseksi kovin heikko välitön hyöty. Tuo välitön hyöty konkretisoituu lähinnä siinä, että on mukava olla hengessä mukana, mitä somen vastustajat kutsuisivat mielellään kiihottumiseksi, ja löytää samanmielisiä kuin myös kriittisiä näkemyksiä asioihin, jotka itseä kiusaavat kysymyksinä.
Keskeisenä näen kuitenkin myös some:n vaatiman lukutaidon ja, miksi sitä nyt kutsuisi, taidon vuorovaikutukseen foorumin kanssa. Lukutaito ja vuorovaikutustaito somessa on vaikea oppia hetkessä ja taitovaatimusten muuttuminen ajassa ja foorumissa on monelle haasteellista. Esim. tällainen pitkä luritus, joka tästä viestistäni näyttää taas tulevan voi mennä täysin hukkaan, kun useimmat ketjun lukijat vain silmäilevät ketjun, koska se ei tarjoa edellä kuvaamaani "kiihottumista" tai muuta tarttumapintaa kuten väittelyä Breivikin motiiveista ym..
Jälkimmäinen johti eilen siihen, että ensimmäinen foorumilla aloittamani ketju (https://hommaforum.org/index.php/topic,70018.msg996233.html#msg996233) sai tänään itseltä vain silmäilevää lukemista ja ajatuksen ettei ketjuun kannata enää kommentoida mediakriittistä asiaa. (Ketju on näyttänyt saaneen aloittajaksi jäsenen K.K., kun hän on viestien aikaleimojen perusteella kuitenkin tehnyt aloituksen ennen minua, vaikka nimenomaisesti tarkastin (https://hommaforum.org/index.php/topic,94.msg996648.html#msg996648) ettei uutisesta olisi vielä aloitusta.) Onneksi löytyi tämä ketju, missä jatkaa mediakritiikkiä ja oman tuskan lievittämistä somen ja median aiheuttamista turhaumista mm. sitä etten olekaan kaiken oppinut 80- ja 90-luvun BBS-kauden sekä Usenet news:ien kasvatti.
Median tappio on se, että se kusee täysin aidon vuorovaikutuksen päälle ja yrittää opettaa, moralisoida ym. ym. pikkukivaa lukijakunnalleen, kun lukijakunta yrittää sinisilmäisesti kommentoida median tuottamaan "journalismia".
Jokatapauksessa molempia, mediaa ja somea, tarvitaan. Toivon vain, että some puhdistaa mediaa ja soisin viime aikoina nähdyn poliittisen paskajournalismin häviävän. Poliittiseen paskasjournalismiin liitän moralisoivan ja opettavan journalismin. Toisaalta keksin juuri vasta-argumentin, miksi tuoksi poliittiseksi paskajournalismiksi kutsumani journalismi pitää hallussaan oikeutusta (legitimaatiota) yrittää löytää piiloagendoja poliittisten toimijoiden takana. Koska piiloagendat ovat olleet vallankäytön ja politiikan kulisseissa aina, mistä syystä ajatus "vapaasta lehdistöstä" elää edelleen voimakkaana esim. ajatuksessa "kommunismi kaatui vapaan lehdistön myöstä" sekä mm. näistä syistä:
2012-04-24 SS: Harrasta mitä vain paitsi politiikkaa, se ei ole terveydelle eduksi (http://www.savonsanomat.fi/uutiset/politiikka/politiikka-ei-ole-terveydelle-eduksi/1188806)
QuoteMikä tahansa harrastus, jossa syntyy vuorovaikutusta, lykkää kuolemaa tuonnemmaksi.
On vain pari poikkeusta, jotka eivät ole terveydelle hyödyllisiä: ammattiyhdistystoiminta ja politiikka.
–?Tämä kaksikko ei tuo terveyshyötyä, koska molemmista puuttuu keskinäinen luottamus ja toiminnassa korostuu oman edun tavoittelu, sanoo aihetta pitkään tutkinut neurologian dosentti Markku T. Hyyppä.
Ja mielikuvapolitikoinnissa ylivoimainen pääministerimme antaa mm. tämän taidon näytteen ilman medialta pienintäkään haastetta, vain tiedonvälityksen hoitamista tyyliin "näin se Katainen sanoi".
QuotePääministeri Jyrki Kataisen (kok) mukaan lakkautukset eivät olleet hallituksessa poliittinen kysymys.
IS 2012-02-08: Puolustusvoimain uudistus: Nämä joukko-osastot lakkautetaan (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/puolustusvoimain-uudistus-nama-joukko-osastot-lakkautetaan/art-1288447679986.html)
Kunpa tämä "paskamedia" -ilmiö jäisi vain johonkin politiikan osa-alueeseen, mutta ei jää. Talousjournalismista jäi äskeisen esimerkin hakemisessa haaviin yksi oma turhauman purku (https://hommaforum.org/index.php/topic,25882.msg943786.html#msg943786) foorumilla.
Edelleen ajatus "vapaasta lehdistöstä" taas johtaa kysymykseen, miksi Erkko, Laakkoset, Warren Buffet ja kumppanit ovat vuosikymmenien saatossa niin mielellään panostaneet "vapaaseen lehdistöön"? Yksi syy on varmasti heidän "piiloagenda" eli valta ja vaikuttaminen, joka on kautta aikain liittynyt menestyksekkääseen liiketoimintaan ja liittyy myös tulevaisuudessa. Se ei häviä. Se etsii ja löytää vain uudet keinot, jos nykyinen media ja sen vaikutus lakkaa kiinnostamasta. Ja miksi lakkaisi, kun mediayritysten yksi tarkoitus olemassa ololleen on olla omistajilleen kiinnostava omistettava. Toinen viattomampi syy on tietysti liiketoiminta, josta ei tule ketään moittia ja tuomita, vaikka marxismista (https://fi.wikipedia.org/wiki/Marksilaisuus) maailmankuvansa, tuskansa sekä elämänvoiman ammentavat varmasti haluavat tuomita.
Tämän ketjun lukemisen jälkeen satuin toisen asian seuraamisen johdosta Vasarahammerin viimeiseen kirjoitukseen
2012-04-21 Vasarahammer: Vastuullinen media ampuu omaan jalkaansa (http://vasarahammer.blogspot.com/2012/04/vastuullinen-media-ampuu-omaan.html)
jonka lukaisin sen sisältämän kriittisen median tarkastelun johdosta ja yllätyksekseni Vasarahammerin kirjoitus sisälsi myös oivallisia näkemyksiä siitä, kuinka omille lapsille on hyvä opettaa ennakkoluuloja myös ennakkoluulottomuuden ohella, mikä ei ehkä ole ihan helppo tehtävä. Mutta Vasarahammerin käsittelemien ongelmien edessä välttämätöntä lastensuojelua sekä heille itsesuojelutaitojen opettamista. Tulee elävästi mieleen omat kokemukset 80-luvulla Halloween-yönä Los Angelesissa, kun sinisilmäisenä ja ennakkoluulottamana suomalaisena yhtäkkiä huomasi olevansa keskellä sotatannerta.
Koska Vasarahammerin blogin etusivulla näkyy muutama edellinen kirjoitus ja itse satuin aktiivisemmin seuraamaan ja kommentoimaan hihagatea lukaisin vielä seuraavan kirjoituksen.
2012-04-17 Vasarahammer: Hihafarssin arvoton loppunäytös (http://vasarahammer.blogspot.com/2012/04/hihafarssin-arvoton-loppunaytos.html)
Kummankin kirjoituksen kommenteissa oli mielenkiintoisia kommentteja, jotka osaltaan pohjustivat ja innoittivat myös tätä kirjoitusta. Lopetan täältä tähän ja loppuun totean: näin tämä menee tällä kirjoittajalla toisinaan - ja nyt on taas palanut liikaa aikaa foorumille ja herää kysymys, oliko tästä kysymys.
Minä en ainakaan usko tarvitsevani. Myöskään some ei juuri innosta. Molemmissa on helmet aika harvassa.
QuoteLisäksi vielä pika-galluppi Hompansseista:
- Mitä sanomalehtiä tilaat tai irtonumeroina ostat?
- Mitä perinteisiä medioita seuraat niiden ilmaisten nettiversioiden kautta?
- Käytätkö jotain tällaisen perinteisen median maksullista uusmedia palvelua - esim digitaalista lehteä?
-en mitään
-Kauppalehti ja Tietokone (jokseenkin ainoastaan pörssikurssit ja lainsäädäntöön liittyvät jutut)
-en.
Kotiin tulee The Economist ja Tähdet ja avaruus. Myös Economist menee luultavasti poikki kun jakso päättyy. Euroopan ongelmien loputonta toistoa tuntuu olevan ja näin ollen luetut jutut tuntuvat vähenevän tasaisesti.
En usko, että pyrkimykseni välttää jokseenkin kaikkea niin perinteistä kuin uutta mediaa heikentäisi elämäni laatua millään tavalla. Päin vastoin, olisi vihdoin aikaa lukea edes osa niistä kaikista mielenkiintoisista kirjoista.
Tällä hetkellä taidan lukea Homman ohella eniten seuraavia sivustoja:
Mises Institute
Lew Rockwell
American Renaissance
View From the Right
Acton Institute
Catholic Online
MMAJunkie
MMAMania
Homma on myös ainoa foorumi johon minulla on tunnukset.
Hyvä avaus Possumilta. Olen jo pitkään uskonut sosiaalisen median syövän vanhan toimitetun median osan luotettavana tiedon lähteenä. Jatkuvasti näkyy yhä enemmän merkkejä muutoksen pelosta vanhassa mediassa, mutta en silti usko ajan olevan vielä kypsä; mutta viiden vuoden sisällä ehkä alkaa tapahtua. Kysymys mitä tulee tapahtumaan onkin sitten paljon mielenkiintoisempi ja vaikeampi! Vanha media nimittäin ei varmasti suostu kuolemaan pois; se ei häviä ilman taistelua. Eikä uusi media tätä taistoa myöskään väistä. Syntyy siis konflikti. Otan historiastasta erään tunnetun vastaavanlaisen murroksen esittelyyn: sunnuntaisaarnasta painettuihin lehtiin.
Suomessa oli vielä suurlakon (1905) jälkeen tiedonvälitys hoidettu pääosin kirkonmiesten voimin - saarnattuna mediana. Joka sunnuntai kirkot tulvivat täyteen väkeä kuulemaan ennen muuta uutisia maailmalta, mutta pakkosyötettynä myös moraalisaarnaa: Kallion kirkon tiedetään vetäneen silloin 6000-7000 henkeä lähes joka kerta; enää siellä ei käy kun kymmenkunta mummoa. Kirkon uskottavuus luotettavan ja totuudenmukaisen tiedon levittäjänä alkoi kuitenkin rakoilla kun sanomalehtien levikit nousivat. Amerikassa siirtymä tapahtui jo 1800-luvun lopussa: 70-luvulla tilaajien määrä lisääntyy 10 miljoonalla, seuraava vuosikymmenenä 40 miljoonalla ja sitä seuraavana taas 40 miljoonalla. Suomi taas oli hieman syrjempänä ja seurasi kehitystä myöhemmin. Tilaajamäärät tuplaantuvat joka vuosikymmenellä 1880-luvulla, 1890-luvulla, 1900-luvulla ja 1910-luvulla, ja lopulta sanomalehtien levikki on jo 1:10000 asukasta kohden ja tavoittaa siten lähes koko kansan. Enää ei kirkossa voida valehdella kansalle; enää eivät vallanpitäjät voi kirkonmiesten välityksellä alistaa kansaa. Tämä oli nimenomaan työväenlehtien sanoma, ja lehdethän olivat pääosin työväelle suunnattuja. Työväenliike alkoi vaatia myös valtaa. Kirkot kirottiin ja uskonnosta irtauduttiin; tämä jatkuu vielä tänä päivänäkin voimakkaana tunteena työväestön keskuudessa. Ensin pienet vapaat lehtipainot julistavat sekalaista sanomaa; vallankumousta ja ihmisten tasa-arvoa. Pikku hiljaa lehdistön toiminta keskittyy. Syntyy valtalehtiä. Ne ovat viimeinen niitti kirkon tiedonvälitysmonopolille. Siirrytään uuteen aikaan; hylätään vanha aika kokonaan. Vain syrjäisten kylien vanhat äidit jatkavat kirkossa käyntiään kuin ei mitään olisi tapahtunut. Muut unohtavat kirkon täydellisesti.
Jos siirtymä tulee olemaan tällä kertaa yhtä hurja, niin emme näe pelkästään lehtien ja television ja kaiken toimitetun median kuolemaa vaan niiden kaiken ansiokkaankin tiedonjakamisen maahan polkemisen ja vähättelyn uudistetussa historian kirjoituksessa. Vaikka 80-luvulla toimitettu media oli parasta tiedonvälitystä mitä oli saatavilla, on se nyt niin surkeassa tilassa ettei muistomme sinne yllä. Tulemme muistamaan lehdistön ikiaikaisena paskatunkiona ja vallanpitäjien etuja ajaneena moraalittomana kaustilaitoksena. Minä luen vieläkin lehtiä jonkin verran; mutta en enää usko sanaakaan. Muutos tapahtuu ensin mielessä vasta sen jälkeen ulkoisessa toiminnassa.
Tarvitsemme raakaa, käsittelemätöntä tietoa. Somekin tarvitsee sitä polttoaineekseen. Suomessa sellainen tieto on väistynyt aikaa sitten manipuloinnin alta. Onneksi on netti ja sen seurauksena rajaton tietokenttä kilelitaitoiselle.
Lehtitaloja ei pelasta edes nettilehtimyynti jos journalismin taso ei parane.
- 2 otava median lehteä tulee kotiin
- Ei
-Ei
Mieluummin kysyisin tarvitsemmeko "perinteisten mediatalojen" tuottamia sisältöjä.
Vastaus on kyllä. Mistään ei ole ilmaantunut uusia tahoja tuottamaan sisältöjä, varsinkaan uutisia ja vastikkeetta. Internet on teknologiaa, jolla levitetään perinteisten mediatalojen tuottamia sisältöjä. Ja sitten ollaan niistä sisällöistä jotain mieltä, esimerkiksi täällä.
Väitän, että ei pelkästään tarvita vaan ollaan peräti riippuvaisia.
Iltalehti; jostainhan ne uutisotsikot pitää saada. Netti-ilta-sanomia seurailen jos eksyn, samaten nettihesaria (anteeksi). Työpaikan taukohuoneessa saatan sortua Metroon ja Hesariin (anteeksi). Kirjastossa joskus Economistia tylsyyttäni tai jopa selaan Suomen kuvalehden.
Nykytason suomimediaa en tarvitsisi, jos Homman liittenä olisivat STT:n uutiset, niin että saisi kotimaan onnettomuudet ja päivittäisen politiikan tietoonsa.
Radio ja TV pelkästään Homman linkkien kautta. Homman seuraamiselta ei edes jouda muuta mediaa lukemaan.
Quote from: Possumi on 23.04.2012, 23:29:22
Lisäksi vielä pika-galluppi Hompansseista:
- Mitä sanomalehtiä tilaat tai irtonumeroina ostat?
- Mitä perinteisiä medioita seuraat niiden ilmaisten nettiversioiden kautta?
- Käytätkö jotain tällaisen perinteisen median maksullista uusmedia palvelua - esim digitaalista lehteä?
- Tilattuja sanomalehtiä: Etelä-Suomen Sanomat , irtonumeroita en osta, Hesarin pyrin kyllä lukemaan jossain kahvilassa aina kun mahdollista.
- Nettiversioina seuraan: Talous-Sanomat, Hesari, Uusi Suomi, Kauppalehti
- En käytä maksullisia nettiversioita.
Me tarvitsemme edelleen perinteistä mediaa, jonkun on tehtävä vakavasti otettavaa toimitettua sisältöä. Kuka sen jatkossa tekee, ja kuka sen maksaa, siinä on pari hyvää kysymystä.
Puolueeton ja kaupallinen lehdistö on todennäköisin ja paras vaihtoehto. Ainakin printtimediassa.
TV:n puolella kaupallisuus tuottaa TV-ruutuun niin paljon mainoksia, että allekirjoittaneen hermo ei niitä kestä katsella. YLE:n tuotanto värittyneisyydestään (?) huolimatta on parasta toimitettua matskua TV:n puolella.
ExtraHuom!! tänään alkaa 'länsimaiden alasajo' , siis TV:ssä , YLE Teema, 21.00 jälkeen.
Quote from: Peril on 24.04.2012, 17:11:23
Mieluummin kysyisin tarvitsemmeko "perinteisten mediatalojen" tuottamia sisältöjä.
Vastaus on kyllä. Mistään ei ole ilmaantunut uusia tahoja tuottamaan sisältöjä, varsinkaan uutisia ja vastikkeetta. Internet on teknologiaa, jolla levitetään perinteisten mediatalojen tuottamia sisältöjä. Ja sitten ollaan niistä sisällöistä jotain mieltä, esimerkiksi täällä.
Väitän, että ei pelkästään tarvita vaan ollaan peräti riippuvaisia.
Itsekin aika samoilla linjoilla. Todennäköisesti suurin muutos tapahtuu perinteisten mediatalojen ansaintalogiikoissa. Luin jo aikoja sitten kirjoituksia "ilmaisten internepalvelujen" häviämisestä, mutta luultavasti sosiaalinenmedia on antanut ilmaispalveluille ainakin lisäaikaa. Nyt rahoitamme palveluiden käytön myymällä tietoja käyttäytymisestämme. Ehkei Hesarin uutisia voi lukea tulevaisuudessa "ilmaiseksi" muuten kuin valitsemalla esim. Elisan -palveluliittymän? Eli palvelut tulevat paketoitumaan ja asiakkaan valittavaksi/maksettavaksi.
Se että joku tekisi uutisia vastiikkeetta internetiin ei ainakaa lisää minun uskoani sen uutisen objektiivisuuteen. Päinvastoin.
Pika-galluppiin vastaukset:
- En tilaa enää mitää päivittäislehteä, ainoastaan viikottain ilmestyvä pieni paikallislehti (16 sivua).
- Hs, Ess, Yle, IS päivittäin. Ulkomaisia en ole enää vuosiin seurannut säänöllisesti. Google News ja Digg kyllä näyttävät isoimmat uutiset.
- Joskus saatan junamatkalle ostaa päivän Hesarin padiin. Kokeilin kerran kuukauden digitilausta, mutta en ehtinbyt lukea montaakaan lehteä sen aikana joten lopetin tilauksen.
Toimitettu keskitetty media voi säilyäkin, jos sisältö on laadukasta ja uskottavaa. Tämä merkitsee, että toimittajiksi pitäisi valikoitua vain sellaisia henkilöitä, joiden ÄO on suurempi kuin 150. Jos he syöttävät omia satujaan, niin tyhmemmät eivät sitä huomaa. Mutta nyt tilanne lienee se, että valtamediassa on paljon ääliötoimittajia, joiden satuilua eivät usko edes ÄO 80 omaavatkaan.
Ehkä toimitettu media säilyy sellaisilla aihealueilla, joissa kenelläkään toimittajalla ei ole poliittisia paineita ympätä uutisiin omia mielipiteitään.