Hommaforum Testi

Ministeriön selvitys: Ulkomaalaisten perheenyhdistämistä voidaan vaikeuttaa

Suomeen ulkomailta tulevien perheenyhdistämissäännöksiä saatetaan kiristää. Sisäasiainministeriön selvityksessä pidetään mahdollisena, että humanitaarista suojelua saavien ihmisten perheenjäseniltä vaadittaisiin jatkossa riittävää toimeentuloa, jotta perheet voitaisiin yhdistää.

Selvitys lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle, jonka jälkeen ryhdytään valmistelemaan mahdollista lakimuutosta.

Humanitaarista suojelua voidaan myöntää ihmisille, jotka eivät voi palata kotimaahansa ympäristökatastrofin tai heikon turvallisuustilanteen takia. Nykyisin näiden ihmisten perheenjäsenet voivat saada oleskeluluvan perhesiteen perusteella.

Selvityksessä ehdotetaan myös uuden maahanmuuttajien asuntovaatimuksia pohtivan hankkeen aloittamista ensi vuoden alusta alkaen. Tarkoituksena olisi tutkia, tulisiko Suomessa asuvalla perheenjäsenellä olla tietynlainen asunto, ennen kuin muulle perheelle voidaan myöntää oleskelulupa.

Suomi myöntää kansainvälistä suojelua kolmessa eri luokassa: pakolaisaseman, toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella. Nykyisin perheen yhdistämiseen ei vaikuta Suomessa asuvan maahanmuuttajan toimeentulo eikä asunto. Suomen lainsäädäntö on linjassa EU-säädösten kanssa.

Suomessa myönnettiin viime vuonna turvapaikka 169 ihmiselle, toissijaista suojelua 714 ihmiselle ja humanitaarista suojelua 143 ihmiselle.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/04/ministerion_selvitys_ulkomaalaisten_perheenyhdistamista_voidaan_vaikeuttaa_3397438.html

Näinköhän? Paino sanalla saatetaan.

QuoteSelvitys ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännösten tarkistamisen taustaksi

Hankkeen tarkoituksena oli selvittää kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisen tarkistamisen mahdollisuuksia hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena oli selvittää jo tehtyjen lainmuutosten vaikutuksia, vertailla muiden Pohjoismaiden perhesideoleskelulupia koskevia säännöksiä ja tehdä esitys siitä, mitä muutoksia ulkomaalaislakiin mahdollisesti edelleen tarvitaan.

Selvityksessä kuvataan perhesideoleskelulupia koskevia kansainvälisiä velvoitteita ja EU:n perheenyhdistämisdirektiivin määräyksiä sekä vertaillaan eri Pohjoismaiden säännöksiä.

Selvityksessä ehdotetaan, että asetetaan hanke ulkomaalaislain perhesidelupia koskevien säännösten muuttamiseksi tavoitteena Suomessa jo käytössä olevan toimeentuloedellytyksen laajentaminen koskemaan myös humanitaarista suojelua saavien perheen yhdistämistilanteita. Hankeen käynnistymistä varten nyt valmistunut selvitys lähetetään laajalle lausuntokierrokselle. Myöhemmin, esimerkiksi vuonna 2013, asetetaan hanke muiden perhesideoleskelulupiin liittyvien kysymysten tarkasteluksi. Tuolloin selvitetään asuntoedellytyksen käyttöönoton soveltuvuutta Suomeen yhdessä ympäristöministeriön ja muiden relevanttien tahojen kanssa ja tarkastellaan jo tehtyjen muutosten vaikutuksia.

Tiedote (http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/vwbyyear/AAD134937D5D0EADC22579D70030D021) 11.4.2012

Julkaisun verkkoversio (http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/AAD134937D5D0EADC22579D70030D021/$file/172012.pdf) (pdf 178 Kt)

Muutaman vuoden päästä voi ehkä olla jo jotain valmistakin, jos seuraava hallitus ei heitä lakiesitystä roskikseen.

Tarvitaanko siihen vuosia, että ymmärretään yksi plus yhden olevan kaksi?

Pelleilyksi meni, taas.

QuoteSelvityksessä ei ehdoteta toimeentuloedellytyksen käytön laajentamista koskemaan
myös toissijaista suojelua saavien perheen yhdistämistilanteita, koska se olisi
huomattavasti ongelmallisempaa.

Toimeentuloedellytystä ehdotetaan vain humanitaarista suojelua saaville, ei toissijaista suojelua saaville eli tämä "vaikeuttaminen" on käytännössä aivan yhtä tyhjän kanssa. Esimerkiksi viime vuonna vain 36 somalia sai oleskeluluvan humanitaarisista syistä, mutta 220 toissijaisen suojelun perusteella. Irakilaisilla luvut olivat vielä jyrkemmin 1 ja 341. EU-direktiivi kyllä mahdollistaisi myös toissijaista suojelua saavien toimeentulo- ja asuntoedellytyksen, mutta hallitus ei vain halua.

QuoteTämän selvityksen yhteydessä on ollut mahdollisuus selvittää riittävän perusteellisesti
vain Skandinavian maiden käytäntöjä. Mielenkiintoista tietoa voisi saada myös muista
EU-maista kuten Saksasta, Alankomaista ja Isosta-Britanniasta. Näiden maiden
hallintojen ja oikeusjärjestelmien isommat erot suomalaiseen järjestelmään tekevät
kuitenkin vertaamisen erittäin haasteelliseksi ja resursseja vaativaksi työksi.

Voi herran jestas, että työ voi vaatia resursseja. Kuitenkin selvityksessä vedotaan eurooppalaisiin sopimuksiin, joiden tulkitsemisessa on ihan olennaista vertailla muiden Euroopan maiden käsityksiä samoista sopimuksista.

QuotePohjoismaisia säännöksiä ja käytäntöjä selvitettäessä voitiin havaita, ettei selkeää
pohjoismaista linjaa ole. Ruotsin ja Suomen päälinjaukset ovat lähellä toisiaan. EU:n
maahanmuuttopolitiikan ulkopuolisten Norjan ja Tanskan järjestelmät taas ovat
keskenään lähellä toisiaan, mutta kauempana suomalaisista ja ruotsalaisista
käytännöistä. Ruotsissa, jossa EU:sta johtuvat velvoitteet ovat samat kuin Suomessa,
toimeentuloedellytys on käytössä humanitaarista suojelua vastaavien perheenjäsenten
oleskelulupien kohdalla.

Aivan kuten arvelinkin. Kun pohjoismaista linjaa ei ole (mitä tekemistä YK:n pakolaissopimuksella ja EU:n perheenyhdistämisdirektiivillä ylipäätään on jonkin kuvitteellisen pohjoismaisen linjan kanssa?) ja Norja ja Tanska eivät ole samalla viivalla (Norja ei ole EU:ssa ja Tanskalla opt-out EU:n maahanmuuttodirektiiveihin), otetaan verrokiksi Ruotsi. Turvapaikkapolitiikassa se on edelleen Suomen esikuva kaikista karmeista virheistään huolimatta.

Kunnallisvaalit lähestyy ja pakolaispolitiikkaa VOIDAAN kiristää ja taasen alkavat massiiviset sotilasharjoitukset ruotsalaisten kanssa koska Venäjä jne.

Masentava mutta ei niinkään yllättävä uutinen. Sisäministeriö on Viljasen hallussa, joten sinänsä ei yllätä, jos ministeriö ehdottaa tuollaista. Toivottavasti poliittinen harkinta voisi vielä muuttaa ehdotusta siten, että muun humanitaarisen maahanmuuton perheenyhdistämiselle kuin pakolaisten vastaanotolle asetetaan toimeentuloehto.

Nämä suojelun termit - toissijainen suojelu ja humanitaarinen suojelu - ovat siinä määrin epämääräisiä ja epäselviä, että tämä uutinen todennäköisesti tulkitaan lehdistössä ja politiikassa väärin. Että toimeentuloehtoa humanitaarisen maahanmuuton perheeenyhdistämiselle haluttiin, sitä jopa luvattiin nykyisten hallituspuolueiden toimesta ennen vaaleja ja sellaista nyt ehdotetaan, joten kaikki hyvin ja persujenkin tulisi olla tyytyväisiä. Vaikka asia ei näin ole.

Tällä yritetään ja rauhoitetaankin valistumattominta osaa kansasta, mutta mitään konkreettista ei tule tapahtumaan, ovet ja ikkunat ovat auki kun osaa vedota oikeisiin seikkoihin. (toissijainen suojelu)
Koko humanitäärisen maahanmuuton ja turvapaikan haun järjestelmä pitäisi avata ja perata auki.

Lisäksi olisi käytävä laaja kansalaiskeskustelu katukerjäläisinvaasiosta ja siitä, tarvitseeko Suomi työperätöntä maahanmuuttoa?
Nyt näistä asioista päättää jotkut Viljaset, Biodeet ja muut vihersosiaalipunaiset virkamiehet meidän kansalaisten puolesta.

Quote from: falco on 11.04.2012, 12:18:49
Nämä suojelun termit - toissijainen suojelu ja humanitaarinen suojelu - ovat siinä määrin epämääräisiä ja epäselviä, että tämä uutinen todennäköisesti tulkitaan lehdistössä ja politiikassa väärin. Että toimeentuloehtoa humanitaarisen maahanmuuton perheeenyhdistämiselle haluttiin, sitä jopa luvattiin nykyisten hallituspuolueiden toimesta ennen vaaleja ja sellaista nyt ehdotetaan, joten kaikki hyvin ja persujenkin tulisi olla tyytyväisiä. Vaikka asia ei näin ole.

Näinhän se menee, eikä ihan vahingossa, vaan yhteispelillä:

Quote from: YleisradioSuomi myöntää kansainvälistä suojelua kolmessa eri luokassa: pakolaisaseman, toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella. Nykyisin perheen yhdistämiseen ei vaikuta Suomessa asuvan maahanmuuttajan toimeentulo eikä asunto. Suomen lainsäädäntö on linjassa EU-säädösten kanssa.

Suomen lainsäädäntö ylittää EU-säädösten (joiden mukaan muille kuin pakolaisasemassa oleville voidaan asettaa toimeentulo- asunto- ja asumisaikaedellytys) tason, joten tokihan se on linjassa näiden säädösten kanssa.

QuotePohjoismaiden perheenyhdistämissäännöksissä pieniä eroja

Sisäasiainministeriön selvitys eri Pohjoismaiden perheenyhdistämissäännöksistä ja säännösten soveltamisesta on valmistunut. Selvityksessä on keskitytty kansainvälistä suojelua saaviin henkilöihin. Heidän kohdallaan on tarkasteltu, mitä edellytyksiä eri Pohjoismaissa asetetaan sille, että perhe voi tulla maahan. Selvitys luovutettiin sisäministeri Päivi Räsäselle tänään 11.4.

Suomessa kansainvälistä suojelua myönnetään kolmessa eri kategoriassa: pakolaisasema, toissijainen suojelu ja humanitaarinen suojelu. Ulkomaalaislakiin vuona 2009 otetun säännöksen mukaan humanitaarista suojelua voidaan myöntää, jos henkilö ei voi palata kotimaahansa siellä tapahtuneen ympäristökatastrofin tai siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen takia.

Selvityksessä todetaan, että humanitaarista suojelua saavien henkilöiden perheenjäseniltä voitaisiin edellyttää riittävää toimeentuloa, jotta he voivat saada oleskeluluvan perhesiteen perusteella. Humanitaarista suojelua saavien perheenjäseniltä vaaditaan toimeentuloa jo nyt, jos kyseessä on uuden perheen muodostaminen Suomeen tulon jälkeen. Selvityksessä esitetään, että ennen kuin asetetaan hanke lainmuutoksen tekemiseksi, lähetetään nyt valmistunut selvitys lausuntokierrokselle.

Suomessa ei tällä hetkellä edellytetä minkään ryhmän osalta, että Suomessa asuvalla perheenjäsenellä tulisi olla tietynlainen asunto ennen kuin muulle perheelle voidaan myöntää oleskelulupa. Selvityksessä esitetään, että ensi vuoden alussa asetettaisiin hanke pohtimaan asuntoedellytyksen käyttöönottoa. Asuntoedellytyksen pitäisi tällöin koskea kaikkia maahanmuuttajaryhmiä tilanteissa, joissa perhe halutaan Suomeen. Erikseen pitäisi määritellä, minkä ryhmän kohdalla tehdään poikkeus. Selvityksen mukaan asuntoedellytyksen käyttöönotto edellyttää laajaa poikkihallinnollista pohdintaa.

Suomen ja Ruotsin päälinjaukset yhteneväisiä

Selvityksen mukaan selkeää pohjoismaista linjaa perheenyhdistämissäännöksissä ei ole. Suomen ja Ruotsin päälinjaukset ovat lähellä toisiaan. Norja ja Tanska eivät sovella EU:n maahanmuuttopolitiikan linjauksia ja ovat keskenään lähellä toisiaan. Ruotsissa toimeentuloa edellytetään Suomen humanitaarista suojelua vastaavalta ryhmältä perheenyhdistämisissä.

Viimeisimpien lainmuutosten vaikutuksia vielä vaikea arvioida

Perhesideoleskelulupia koskevia ulkomaalaislain säännöksiä on viimeksi muutettu syksyllä 2010. Tällöin ulkomaalaislakiin lisättiin säännökset muun muassa iän määrittämisestä, toimeentuloedellytyksestä perheen muodostamisessa ja kasvattilapsista. Lainmuutosten vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, sillä hakemusten käsittelyajat ovat pitkiä eikä uusien säännösten perusteella ole vielä tehty paljon päätöksiä.

Tämän vuoden alusta otettiin käyttöön biometriset oleskelulupakortit. Sen myötä hakemuksen voi jättää vain se perheenjäsen, joka pyrkii Suomeen, koska häneltä otetaan hakemuksen jättövaiheessa sormenjäljet. Käytännössä tämä tarkoittaa useissa tapauksissa hakemuksen jättämistä toisessa maassa kuin missä hakija asuu. Tämän muutoksen vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, mutta alkuvuonna Maahanmuuttovirastoon on tullut aiempaa vähemmän hakemuksia perhesiteen perusteella.

Eri Pohjoismaiden linjaukset

Suomi: Kansainvälistä suojelua myönnetään kolmessa eri kategoriassa: pakolaisasema, toissijainen suojelu ja humanitaarinen suojelu. Toimeentuloedellytys on voimassa pakolaisilla, toissijaista suojelua saavilla ja humanitaarista suojelua saavilla perheen muodostamisessa (perhe perustetaan Suomeen tulon jälkeen). Perheenyhdistämisessä toimeentuloedellytystä ei vaadita (perhe on ollut olemassa ennen Suomeen tuloa). Asuntoedellytys ei ole käytössä. Suomi noudattaa lainsäädännössään EU:n linjauksia.

Ruotsi: Ruotsissa on käytössä Suomea vastaavat kansainvälisen suojelun kategoriat. Toimeentuloedellytys ei ole käytössä pakolaisten eikä toissijaista suojelua saavien perheenjäsenillä. Humanitaarista suojelua saavien perheenjäseniltä toimeentuloa edellytetään perheenyhdistämisissä ja perheen muodostamisessa. Lisäksi edellytetään asuntoa (tietyin poikkeuksin). Ruotsi noudattaa lainsäädännössään EU:n linjauksia.

Norja: Kansainvälistä suojelua myönnetään kahdessa kategoriassa: pakolaisasema ja norjalainen, toissijaista suojelua vastaava kategoria. Toimeentuloa edellytetään molemmissa ryhmissä perheenmuodostamisessa (muutamin poikkeuksin). Asuntoedellytys on voimassa vain ydinperheen ulkopuolisille hakijoille erityistilanteissa. Norja ei ole sidottu EU:n linjauksiin. 

Tanska: Kansainvälistä suojelua myönnetään kahdessa kategoriassa: pakolaisasema ja tanskalainen, toissijaista suojelua vastaava kategoria. Toimeentuloa ja asuntoa edellytetään lain mukaan sekä perheen yhdistämisessä että perheen muodostamisessa. Käytännössä edellytyksistä poiketaan kansainvälistä suojelua saavien kohdalla. Tanska ei ole sidottu EU:n linjauksiin. 

Suomessa myönnettiin vuonna 2011 turvapaikka 169 henkilölle, toissijaista suojelua 714 henkilölle ja humanitaarista suojelua 143 henkilölle. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat: turvapaikka 181 henkilölle, toissijaista suojelua 644 ja humanitaarista suojelua 654 henkilölle.

Sisäasianministeriö (http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/PFBD/D38083B47797FC91C22579DD00266551) 11.4.2012

Eli kun Suomi pyrkii apinoimaan turvapaikkapolitiikassa Ruotsia, niin sillä varmaan pyritään myös samanlaiseen lopputulokseen. Ruotsin Maahanmuuttovirasto arvioi (http://hommaforum.org/index.php/topic,69167.msg968799.html#msg968799) helmikuussa, että siellä tehdään tänä vuonna noin 60 000 perheenyhdistämishakemusta. Äskettäin virasto täsmensi (http://hommaforum.org/index.php/topic,69167.msg980336.html#msg980336), että aiemmat arviot humanitaarisesta maahanmuutosta olivat alakanttiin, mutta ei vielä halunnut julkistaa uusia lukuja.

Tämä hanke voi olla pelkkää turhien virkamiehien tempputyöllistämistä, tai sillä voidaan keksiä todisteet sille ettei perheenyhdistämistä tarvitse vaikeuttaa.

Tiedän tapauksia afrikkalaisista, että he menivät täällä (Keski-Euroopassa) naimisiin täkäläisen kanssa. Määrätyn "koeajan", joka silloin oli muistaakseni 3 vuotta, saivat he maan kansalaisuuden. Ja katsopa kummaa: Yhtäkkiä kaveri muistikin, että häneltä olikin jäänyt "perhe" Afrikkaan...
Muhamettilaisena hänellä oli tietenkin "oikeus" useampaan vaimoon, joten ei tullut edes syytettä bigamiasta. Perheen yhteenliittämistä ei tietenkään saanut estää, ja niinpä sitten tuli vaimo(t) ja tusina lapsia (osa tdn. naapurilta lainattujakin) perässä. Paikallinen vaimo tietenkin erosi, mutta koska tällä kunnon aviomiehellä ei ollut sen paremmin työpaikkaa kuin tulojakaan -mutta perhe- joutui vanhanaikaiseen mennyt EU-eukko maksamaan elatusapua....
Joskus saattoi tarina sitten vielä edetä siten, että Afrikasta tulleista lapsista kaikki eivät olleetkaan omia, vaan naapurin, joten tietysti tämä ankkurilapsi sai noutaa vanhempansa  (ja "sisarukset") luokseen.... jne. jne.
Miten tänään piiri pieni pyörii, en tarkalleen tiedä. Enkä oikeastaan jaksa enää välittääkkään. Ainakin avioliiton "koeaikaa" kansalaisuuden saamisen suhteen on tietääkseni korotettu 10 vuoteen. Samaan kuin meikäläiselläkin aikoinaan EUROOPPALAISENA JA AHKERASTI TYÖSSÄKÄYNEENÄ.
Myös lesken eläkkeiden suhteen Saksa oli jonkin aikaa kusessa, koska muselmannilta saattoi jäädä neljä (4) leskeä, joista jokainen oli oikeutettu 60 %:een kuolleen (ylirasitukseen, työ+4 eukkoa...) ukon eläkkeestä.
Lakia korjattiin siten, että vain "ensimmäinen" vaimo saa ne 60%.
Tämä laki kestää kuitenkin vain niin kauan, kunnes joku näistä lisäeukoista älyää (luku- ja kirjoitustaidottomana) kukkahattutätien tai vihreiden maksaman asianajajansa kera mennä Eurooppalaiseen tai vastaavaan tuomioistuimeen tasa-arvopykälän noudattamista vaatimaan.
Ja sikäli mikäli näitä tyyppejä siellä tunnen, tulee päätös, että kaikkien pitää saada ne 60% eikä vain kukin siitä 1/4, kuten maalaisJÄRKI sanoisi. Nämä lisä 3x 60% maksaa sitten kuka maksaa. ELI ME.

Quote from: Roope on 11.04.2012, 13:02:19
Suomessa myönnettiin vuonna 2011 turvapaikka 169 henkilölle, toissijaista suojelua 714 henkilölle ja humanitaarista suojelua 143 henkilölle. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat: turvapaikka 181 henkilölle, toissijaista suojelua 644 ja humanitaarista suojelua 654 henkilölle.

Turvapaikanhakijoita vuonna 2011 oli yhteensä 3.088 henkilöä ja vuonna 2010 oli 4.018. Mielenkiintoista olisi tietää, kuinka moni näistä yli 7.000 hakijasta on edelleen Suomessa? Kielteinen päätös tai edes Dublin-tapaus kun ei  tarkoita automaattisesti maasta poistamista/poistumista, koska päätöksestä voi valittaa, tehdä uuden hakemuksen toisin perustein, kadota maan alle ym. Ja vuosikausia kestävän valtion kustantaman valitusprosessin aikana henkilö voi hankkia jonkin muun perusteen maahan jäämiselle (esim. avioliitto, opiskelu ...).

Ainoastaan tätä liikennettä kuvaava "sisään-ulos" nettoluku kuvaisi turvapaikkavirran todellista tilannetta ja vaikutusta. Pahaa pelkään, että luku olisi niin karmea, että sitä ei uskallettaisi julkaista, koska tilanne saattaisi olla lähempänä sitä, että suurin osa niistä, jotka tulevat, myös jäävät tänne laatimaan perheenyhdistämishakemuksia, joita äskettäin oli 10.000 jonossa. Tällöin puhuttaisiin kumulatiivisesta kasvusta, ja kun perheenyhdistämiset huomioidaan ja korkea syntyvyys, niin sitten ollaankin jo eksponentiaalisessa kasvussa.

... vaan eihän meillä mitään kiirettä. Kysellään, turistaan ja laaditaan lausuntoja vaikka vuosikausia. Olisi mielenkiintoista tietää, jos kukkiksen housut yllättäen syttyisivät tuleen huolettoman avotulen käsittelyn johdosta, niin toimisiko hän silloinkin yhtä verkkaisesti? 

Tässä (sivu 36) on se varsinainen perustelu sille, miksei toimeentuloedellytystä selvityksen mukaan pitäisi ulottaa koskemaan toissijaista suojelua saavia:

QuoteSelvityksessä ei ehdoteta toimeentuloedellytyksen käytön laajentamista koskemaan
myös toissijaista suojelua saavien perheen yhdistämistilanteita, koska se olisi
huomattavasti ongelmallisempaa. Toissijaista suojelua saaviin sisältyy niitä, joita ei
voida palauttaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaan liittyvistä syistä, mutta
myös muita lähinnä aseellista selkkausta pakenevia. Toimeentuloedellytystä ei voitane
asettaa niiden perheenjäsenille, joita uhkaisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3
artiklan mukainen kohtelu alkuperämaassa. Sen sijaan toimeentuloedellytys voitaisiin
teoriassa kansainvälisten ja EU-säännösten estämättä asettaa 3 artiklan ulkopuolisten
toissijaista suojelua saavien perheenjäsenille. Uuden jaottelun tekeminen jo nyt
monimutkaisten suojelukategorioiden sisälle ei kuitenkaan olisi tarkoituksenmukaista.
Toissijaista suojelua saavien perheenyhdistämisedellytysten tiukentaminen tällä tavalla
edellyttäisi Maahanmuuttovirastolta perheenkokoajan osalta uutta entistä tarkempaa
suojeluharkintaa. Samalla olisi myös selvitettävä se, onko suojelun tarve ajan kulumisen
jälkeen edelleen olemassa ja onko olemassa kolmatta maata, jossa perhe-elämää
voitaisiin viettää. Tällainen lainsoveltaminen edellyttäisi merkittäviä lisävoimavaroja
Maahanmuuttovirastoon.

Melko käsitttämätöntä, että asian hylkäämistä perustellaan sillä, että se vaatisi lisävoimavaroja maahanmuuttovirastoon. Ikään kuin kyseisten ilman toimeentuloedellytystä tulevien perheenjäsenten elatus (työttömyysprosentti usein yli 80) ja todennäköisen puutteellisen/olemattoman kotoutumisen seurausten paikkailu ei maksaisi mitään.

QuoteToissijaista suojelua saaviin sisältyy niitä, joita ei
voida palauttaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaan liittyvistä syistä, mutta
myös muita lähinnä aseellista selkkausta pakenevia. Toimeentuloedellytystä ei voitane
asettaa niiden perheenjäsenille, joita uhkaisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3
artiklan mukainen kohtelu alkuperämaassa. Sen sijaan toimeentuloedellytys voitaisiin
teoriassa kansainvälisten ja EU-säännösten estämättä asettaa 3 artiklan ulkopuolisten
toissijaista suojelua saavien perheenjäsenille.

Ovatko muut Euroopan maat asettaneet vastaavia ehtoja toissijaista suojelua saaville? Ovatko muiden maiden käytännöt sopusoinnussa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa vai eivät? Jos eivät ole, niin miksi käytäntöjä ei ole kumottu oikeusistuimissa?

Selvityksessä rajataan vertailu muutamaan pohjoismaahan ja vedotaan sitten suojelukategorioiden eroihin maiden välillä, jolloin ainoaksi vertailumaaksi jää - jopas sattui - Ruotsi. Ja Ruotsissahan tehdään enemmän humanitaarisia perheenyhdistämisiä kuin missään muussa Euroopan maassa. Uuden jaottelun tekeminen Suomen erikoislaatuisen systeemin korjaamiseksi ei kuulemma ole "tarkoituksenmukaista". Selvityksessä ei kuitenkaan esitetä minkäänlaista arviota, kuinka moni hakija tulisi uuden jaottelun myötä mahdollisen toimeentuloedellyksen piiriin. Jos määrä lasketaan edes kymmenissä, niin lain uudelle muotoilulle on hyvät perusteet jo taloudellisessakin mielessä.

QuoteToissijaista suojelua saavien perheenyhdistämisedellytysten tiukentaminen tällä tavalla
edellyttäisi Maahanmuuttovirastolta perheenkokoajan osalta uutta entistä tarkempaa
suojeluharkintaa. Samalla olisi myös selvitettävä se, onko suojelun tarve ajan kulumisen
jälkeen edelleen olemassa ja onko olemassa kolmatta maata, jossa perhe-elämää
voitaisiin viettää. Tällainen lainsoveltaminen edellyttäisi merkittäviä lisävoimavaroja
Maahanmuuttovirastoon.

Eli nykyään ei resurssien puutteessa tehdä tällaista perusselvitystä? Eipä ihme, että Suomi nousi vauhdilla perheenyhdistäjien suosioon.

Quote from: Roope on 11.04.2012, 16:59:32
Selvityksessä ei kuitenkaan esitetä minkäänlaista arviota, kuinka moni hakija tulisi uuden jaottelun myötä mahdollisen toimeentuloedellyksen piiriin. Jos määrä lasketaan edes kymmenissä, niin lain uudelle muotoilulle on hyvät perusteet jo taloudellisessakin mielessä.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3. artiklahan tarkoittaa kidutuksen kieltoa, eli ulkomaalaislain mukaisista toissijaisen suojelun perusteista kakkoskohtaa:

Quote from: Ulkomaalaislaki
Maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, jos 87 §:n mukaiset edellytykset turvapaikan antamiselle eivät täyty, mutta on esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että jos ulkomaalainen palautetaan kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, hän joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa, ja hän on kykenemätön tai sellaisen vaaran vuoksi haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun. Vakavalla haitalla tarkoitetaan:

1) kuolemanrangaistusta ja teloitusta;
2) kidutusta tai muuta epäinhimillistä tai ihmisarvoa loukkaavaa kohtelua tai rangaistusta;
3) mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa.

Koska muut kuin kolmoskohta (johon viitataan "lähinnä aseellista selkkausta pakenevilla") käytännössä edellyttävät henkilökohtaisiin ominaisuuksiin (ei siis pelkkään asuinmaahan) perustuvaa oleskelulupaperustetta, ei kakkoskohdan perusteella oleskeluluvan saaneita voine olla kovin suurta osuutta viimevuotisista 741 henkilöstä. Vrt. pakolaisaseman saaneiden pieni määrä.

Yleisradion ruotsinkielinen puoli antaa ymmärtää, että tiukennus vaikuttaisi etenkin Irakista, Somaliasta ja Afganistanista tulevien perheenjäsenten määrään. Uutisessa ei puhuta mitään toissijaisesta suojelusta saati sitten käsitellä humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden pientä osuutta verrattuna toissijaisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneisiin. Nykyinen 6 000 somalin perheenyhdistämisjonohan ei olisi lyhentynyt ehdotetulla muutoksella kuin ehkä tuhannella hakemuksella.

Quote from: Svenska Yle- Minusta on tärkeää, että meillä ei ole maahanmuuttopolitiikassamme vetotekijöitä verrattuna muihin pohjoismaihin, sanoo Räsänen. (käännös)

Selvityksen ehdotus ei tähän vaikuttaisi, koska sillä ei olisi juurikaan vaikutusta perheenyhdistämisten määrään. Vertailuryhmän pitäisi tietenkin olla koko EU, koska turvapaikanhakijat saapuvat tänne Schengen-sopimuksen mahdollistaman vapaan liikkuvuuden turvin.

Mutta tämäkin pannukakuksi jäänyt muutosesitys oli liikaa Pakolaisneuvonnan jengille:

Quote from: Svenska Yle
Työ- ja elinkeinoministeriö kritisoi sisäasianministeriön vaatimusta lainsäädännön tiukentamisesta.

- Ruotsiin verrattuna Suomessa on ollut kymmenesosa turvapaikanhakijoita ja tämä pätee myös perheenyhdistämisiin. Pitäisi keskittyä keskustelemaan periaatteesta. Mihin pisteeseen asti olemme halukkaita suojaamaan mahdollisuuden elää oman perheen kanssa, kysyy maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman. (käännös)

Yle: Svårare att få familjen till Finland  (http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=242577)

---

Quote from: orientexpressen on 11.04.2012, 17:33:54
Koska muut kuin kolmoskohta (johon viitataan "lähinnä aseellista selkkausta pakenevilla") käytännössä edellyttävät henkilökohtaisiin ominaisuuksiin (ei siis pelkkään asuinmaahan) perustuvaa oleskelulupaperustetta, ei kakkoskohdan perusteella oleskeluluvan saaneita voine olla kovin suurta osuutta viimevuotisista 741 henkilöstä. Vrt. pakolaisaseman saaneiden pieni määrä.

Näin voisi olettaa. Kuvastaa tuon selvityksen luonnetta, että näitä osuuksia ei viitsitty selvittää, vaan piilouduttiin pelkän sanahelinän taakse. Jos vielä Räsänen asettuu illalla telkkariuutisissa kritiikittömästi selvityksen kannalle, hänen uskottavuutensa tipahtaa hyvin lähelle Thorsin tasoa.

Quote from: Roope on 11.04.2012, 11:32:37
Pelleilyksi meni, taas.

Quotep

QuotePohjoismaisia säännöksiä ja käytäntöjä selvitettäessä voitiin havaita, ettei selkeää
pohjoismaista linjaa ole. Ruotsin ja Suomen päälinjaukset ovat lähellä toisiaan. EU:n
maahanmuuttopolitiikan ulkopuolisten Norjan ja Tanskan järjestelmät taas ovat
keskenään lähellä toisiaan, mutta kauempana suomalaisista ja ruotsalaisista
käytännöistä. Ruotsissa, jossa EU:sta johtuvat velvoitteet ovat samat kuin Suomessa,
toimeentuloedellytys on käytössä humanitaarista suojelua vastaavien perheenjäsenten
oleskelulupien kohdalla.

Tämä on tyypillistä EU:n käyttämistä syntipukkina. Se, että EU:n asettamat velvoitteet ovat samat ei välttämättä mitenkään liity siihen, että käytännöt Suomessa ja Ruotsissa ovat samanlaiset. Tällä vain saatiin poistettua Norja ja Tanska vertailusta. Sitten, kun ei viitsitty verrata muihin EU-maihin, jolla on samat velvollisuudet niin vertailumaaksi jää Ruotsi.

Ja sitten ihmetellään miksi toiset vastustavat EU:ta. Mitä, jos äiti aina lasta piiskatessaan sanoisi. En minä haluaisi, muita isä käski, vaikka isällä ei olisi mitään tekemistä asian kanssa. Saisiko  lapsi hyvin kuvan isästä?

Luulisi, että poliitikoilla olisi selkärankaa seistä omien päätöstensä takana.

Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman kuvaa kaavailtua muutosta epäinhimilliseksi ja väittää, että lakimuutoksilla ei ole juurikaan merkitystä, koska esimerkiksi Ruotsilla on vakaasti ("konstant") kymmenen kertaa enemmän turvapaikanhakijoita ja perheenyhdistämisiä kuin Suomessa.

Turvapaikanhakijamäärät ovat olleet Ruotsissa kaikkea muuta kuin vakaat. Nimenomaan Ruotsissa viime vuosina tehdyt turvapaikkakäytäntöjen muutokset ovat olleet erinomainen osoitus siitä, kuinka yksinkertaisilla muutoksilla voi vaikuttaa suuresti tulijamääriin.

Irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrä väheni palautussopimuksen (jollaista Suomella ei vieläkään ole) solmimisen jälkeen Ruotsissa kymmenesosaan. Somalien perheenyhdistämisen tiukennus pari vuotta sitten paitsi lopetti perheenyhdistämiset melkein kokonaan, johti myös somaliturvapaikanhakijoiden määrän puolittumiseen. Vastaavasti Ruotsin tämänvuotinen somalien perheenyhdistämisen helpottaminen johti jo ennakoivasti somaliturvapaikanhakijoiden määrän uuteen kasvuun, jota seurannee tänä vuonna uusi kaikkien aikojen ennätys, vaikka somaliturvapaikanhakijoiden määrä on muuten ollut Euroopassa jo parisen vuotta laskussa.

Myös huonosti harkituilla EU-päätöksillä (jotka tuntuvat olevan peruuttamattomia) voi olla suuri vaikutus yksittäiseen jäsenmaahan. Ruotsiin on saapunut yli kymmenentuhatta serbiturvapaikanhakijaa sen jälkeen, kun EU myönsi Serbialle viisumivapauden kaksi ja puoli vuotta sitten.

TV-nytt: Tuffare för familjer att återförenas (http://areena.yle.fi/video/1334164309156) (11:30-14:00)

Selvityksestä löytyy myös yksi melko outo kohta koskien somalien perheenyhdistämisiä (sivu 32):

QuoteLainmuutoksen lisäksi Maahanmuuttoviraston perheenyhdistämisohjetta on muutettu.
Päivitetyn ohjeen voimaantulosta eli 1.3.2011 alkaen kolmannessa maassa
oleskelulupaa hakevan tai muutoin hakemusasiassaan edustustossa asioivan on
oleskeltava kyseisessä maassa laillisesti. Lisäksi kaikilta 1.3.2011 jälkeen oleskelulupaa
hakevilta (pois lukien laissa mainitut poikkeukset) edellytetään hyväksyttävän
matkustusasiakirjan esittämistä. Koska esimerkiksi Somalian passia ei hyväksytä
Suomessa matkustusasiakirjaksi, tällä vaatimuksella voi käytännössä olla kielteisiä
päätöksiä voimakkaasti lisäävä vaikutus, vaikka vaatimus ei ole ehdoton. Kumpaankaan
ohjeen kohtaan perustuen ei ole vielä tehty juurikaan kielteisiä oleskelulupapäätöksiä,
eikä hallintotuomioistuinten kanta näihin käytäntöihin siten ole selvillä.

Tämä siltä pohjalta, että maahanmuuttovirasto omilla sivuilla (http://www.migri.fi/perheenjasenen_luokse_suomeen/hakemuksen_jattaminen/matkustusasiakirjan_puuttuminen) sanotaan matkustusasiakirjan vaatimisesta somalien perheenyhdistämisessä seuraavaa:

QuoteMatkustusasiakirjan vaatimisesta voidaan poiketa yksittäistapauksissa, kansainvälisten ihmisoikeussopimusten perusteella seuraavissa tapauksissa:

Olet kotoisin maasta, josta on mahdotonta saada Suomessa hyväksyttävää matkustusasiakirjaa. Tällainen maa on esimerkiksi Somalia. Lisäksi perheenjäsenellesi on myönnetty oleskelulupa Suomesta kansainvälisen suojelun perusteella, ja perhe-elämän vietto muualla kuin Suomessa on mahdotonta perheenne koti- tai asuinmaan tilanteen vuoksi. Tällöin perheenne pitää olla perustettu ennen perheenjäsenesi Suomeen muuttamista.

Periaatteessahan jälkimmäisen mukaan somalien perheenyhdistäminen ei – matkustusasiakirjojen puutteesta huolimatta – esty muuta kuin siinä tapauksessa, jos perhe on muodostettu maahantulon jälkeen (ja tällainen perheenyhdistäminen on muutenkin jo 2010 lähtien ollut pitkälti mahdotonta toimeentuloedellytyksen vuoksi). Mahdollisuus hylätä hakemus, jos perhe-elämän vietto onnistuisi myös jossain kolmannessa maassa tai maahanmuuttajan kotimaassa, on myös ollut voimassa jo aiemmin ja koskee kaikkia humanitaarisia (eikä tätä mahdollisuutta ilmeisesti ole hyödynnetty ainakaan kovin suuressa mitassa). Sama koskee mahdollisuutta estää perheenyhdistämisen kautta maahantulleiden oma perheenyhdistäminen, koska näissä tapauksissa on käytännössä kyse siitä, että viranomaiselle on alun perin annettu perhesuhteista vääriä tietoja.

Eli mistä tuo "kielteisiä päätöksiä voimakkaasti lisäävä vaikutus" voisi tulla? Siitäkö, ettei kokonainen kansanryhmä voi olla "yksittäistapaus", jolloin hakemus hyväksytään osalle somaleista, mutta valtaosalle jollain kumman perustelulla ei (rikkonee yhdenvertaisuusperiaatetta)?  Vai onko kyseessä vain selvityksen tekijöiden yritys harhauttaa lukijaa uskomaan, että perheenyhdistämispolitiikka on jo hyvin tiukkaa, eikä lisätiukennuksia tarvita?

Quote from: orientexpressen on 12.04.2012, 13:40:23
Selvityksestä löytyy myös yksi melko outo kohta koskien somalien perheenyhdistämisiä (sivu 32):
...
Vai onko kyseessä vain selvityksen tekijöiden yritys harhauttaa lukijaa uskomaan, että perheenyhdistämispolitiikka on jo hyvin tiukkaa, eikä lisätiukennuksia tarvita?

Kiinnitin huomiota samaan ja tulin samaan johtopäätökseen. Selvityksessä lähdetään siitä, että Suomen perheenyhdistämissäädökset pitäisi yhtenäistää Ruotsin kanssa, ja tuossa ilmeisesti yritetään todistella, että kuten Ruotsissa parin viime vuoden ajan, myöskään Suomessa nykyiset Somalian passit eivät muka riittäisi perheenyhdistämiseen. Jos näin oikeasti olisi, niin somalien perheenyhdistämiset olisivat jo loppuneet Suomessa samalla tavalla kuin Ruotsissa aiemmin, sillä 90-luvun alun passeja tuskin on enää juuri kellään.

Näin kuitenkin maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman viime kesänä tuon mainitun ohjeen voimaantulon jälkeen:

QuoteSuomen ulkomaalaislaki mahdollistaa nykyisellään oleskeluluvan myöntämisen kansainvälistä suojelua saavan perheenjäsenelle, myös siinä tapauksessa, että tällä ei olisi voimassa olevaa matkustusasiakirjaa.

Heikki Taskinen Maahanmuuttovirastosta viime keväänä:

QuoteSomalialaisilla ei ole asiakirjoja, joilla sukulaisuutta ja perhesidettä voisi luotettavasti todentaa. Somaliasta voi saada väliaikaishallinnon myöntämän E-passin, mutta asiakirjan luotettavuus on kyseenalainen. Useimmat EU-maat eivät hyväksy sitä matkustusasiakirjana. Samoin vihkitodistuksia tai huoltajuutta osoittavia asiakirjoja voisi olla saatavilla, mutta niiden luotettavuudesta ei ole takeita. Siksi päätökset perustuvat pitkälti hakijoiden kuulemiseen edustustossa. Ratkaisut tehdään niiden perusteella.

Quotehumanitaarista suojelua saavien ihmisten perheenjäseniltä vaadittaisiin jatkossa riittävää toimeentuloa, jotta perheet voitaisiin yhdistää.

Toteutuessaan tämä käytännössä tarkoittaa sitä että esim Suomen yhteiskunnan varoilla loisivien somalien "perheen"yhdistämiset tyrehtyvät kokonaan. Jos näin käy, niin samppanjapullot poksahtelevat auki tämän oululaisen hompanssin kotiosoitteessa...

Quote from: Blanc73 on 13.04.2012, 07:59:29

Quotehumanitaarista suojelua saavien ihmisten perheenjäseniltä vaadittaisiin jatkossa riittävää toimeentuloa, jotta perheet voitaisiin yhdistää.

Toteutuessaan tämä käytännössä tarkoittaa sitä että esim Suomen yhteiskunnan varoilla loisivien somalien "perheen"yhdistämiset tyrehtyvät kokonaan. Jos näin käy, niin samppanjapullot poksahtelevat auki tämän oululaisen hompanssin kotiosoitteessa...

Paitsi että valtaosa somaleista saa oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella. Jos selvityksen suositus toteutuisi sinällään, koskisi toimeentulovaatimus vain humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneita.

Viime vuonna 266:sta oleskeluluvan saaneesta somalista 6 sai turvapaikan (0,2%), 220 toissijaista suojelua (82,7%) ja 36 humanitaarista suojelua (13,5%).

QuoteVoi herran jestas, että työ voi vaatia resursseja. Kuitenkin selvityksessä vedotaan eurooppalaisiin sopimuksiin, joiden tulkitsemisessa on ihan olennaista vertailla muiden Euroopan maiden käsityksiä samoista sopimuksista.

Hölmöläisten veneessä on reikä ja vettä tulvii sisään. Yksi ehdottaa, että pitäisi opetella uimaan. Kaikki pitävät tätä hyvänä ehdotuksena ja väistämättömänä, kunhan vettä on tulvinut tarpeeksi sisälle. Vettä tulvii kuitenkin koko ajan sisään ja vene jatkaa vajoamistaan. Seuraava ehdottaa, että vettä voisi äyskäröidä pihalle. Osa pitää ajatusta vastenmielisenä, mutta suostuvat äyskäröimään vain sen osan vedestä, joka upottaisi veneen.

Äyskäröinti on kuitenkin hidasta ilman työkaluja. Vesipisaroista pitää valikoida ne, jotka ovat upottaneet paattia syvimmälle. Eihän vettä voi valikoimatta heittää yli laidan. Kohta kaikki ovat valitsemassa sopivia pisaroita. Joku tirauttaa kyyneleen, kun iloisesti helmeilevä pisara lentää yli laidan.

Veneen peräosasta kuuluu ehdotus, että reiänhän voisi paikata. Ensin kuitenkin pitäisi selvittää mistä sitä vettä tulvii. Muut tuomitsevat vesikriittisen mielipiteen jyrkästi ja hänet sidotaan mastoon. Resurssit eivät riitä moiseen turhuuteen ja ensinhän pitäisi päästä vertailemaan vuotamattomien veneiden pohjia. Vene jatkaa uppoamistaan.

Ohi hurauttaa vene, jonka kyljessä komeilee punaisella pohjalla valkoinen risti. Kaulaansa myöten uponnut huutaa, että jaetaan vettä hieman teillekin. Aalto kuitenkin upottaa hölmöläisten veneen lopullisesti. Tasaisen varmatoimisesti napsuttava pilssipumppu ruiskaisee vielä lurauksen uppoamiskohtaan.

Quote from: Roope on 11.04.2012, 23:46:11
Turvapaikanhakijamäärät ovat olleet Ruotsissa kaikkea muuta kuin vakaat. Nimenomaan Ruotsissa viime vuosina tehdyt turvapaikkakäytäntöjen muutokset ovat olleet erinomainen osoitus siitä, kuinka yksinkertaisilla muutoksilla voi vaikuttaa suuresti tulijamääriin.

Ruotsin tekemät muutokset näkyvät tietysti pienellä viiveellä myös täällä Suomessa, täällä alkuvuonna nähty somaliturvapaikanhakijoiden määrän selvä lasku lienee suoraa seurausta siitä että perheenyhdistäminen Ruotsiin helpottuu pian. Ja maahanmuuttopolitiikalla ei muka voi vaikuttaa ???

QuoteIrakilaisten turvapaikanhakijoiden määrä väheni palautussopimuksen (jollaista Suomella ei vieläkään ole) solmimisen jälkeen Ruotsissa kymmenesosaan. Somalien perheenyhdistämisen tiukennus pari vuotta sitten paitsi lopetti perheenyhdistämiset melkein kokonaan, johti myös somaliturvapaikanhakijoiden määrän puolittumiseen.

Ei sentään puolittunut, vaan laski noin kolmanneksella viime vuoden vajaaseen neljään tuhanteen. Tänä vuonna saatetaan tehdä uusi ennätys, aiempi on 5874 hakijaa vuodelta 2009.

Quote from: orientexpressen on 13.04.2012, 08:20:27
Viime vuonna 266:sta oleskeluluvan saaneesta somalista 6 sai turvapaikan (0,2%), 220 toissijaista suojelua (82,7%) ja 36 humanitaarista suojelua (13,5%).

Uutta tietoa minulle, kiitos infosta. Somalit nuo horjuvan isänmaamme mustat tulevaisuuden toivot.

Quote from: BeerBelly on 13.04.2012, 18:16:27
Ei sentään puolittunut, vaan laski noin kolmanneksella viime vuoden vajaaseen neljään tuhanteen. Tänä vuonna saatetaan tehdä uusi ennätys, aiempi on 5874 hakijaa vuodelta 2009.

Kuukausitasolla enemmän kuin puolittui. Vuoden 2010 ekalla kvartaalilla vielä vanha ennätysvauhti (1978 vs. 771 vuonna 2011) ja vuoden 2011 lopussa näkyy jo tämän vuoden lakimuutoksen ennakointi.

QuoteUutta tietoa minulle, kiitos infosta. Somalit nuo horjuvan isänmaamme mustat tulevaisuuden toivot.

Tarkoitatko peräti että yhteiskunnan tukipilarit?

Minkä päälle rakennettiinkaan Pietari aikoinaan?.......

Quote from: nevahood on 13.04.2012, 22:30:23

QuoteUutta tietoa minulle, kiitos infosta. Somalit nuo horjuvan isänmaamme mustat tulevaisuuden toivot.

Tarkoitatko peräti että yhteiskunnan tukipilarit?

QuoteLausunto selvityksestä ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännösten tarkistamisen taustaksi

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) kiittää sisäasiainministeriötä mahdollisuudesta lausua asiassa. Kuten selvitykseen liitetyistä järjestöjen kommenteista käy ilmi, perheenyhdistämispolitiikkaa on Suomessa kiristetty viime vuosina. Myös MLL:n katsoo, että vasta vähän aikaa sitten tehtyjen lakimuutosten vaikutuksia tulisi yhä kartoittaa, ennen kuin on perusteltua päättää mahdollisista uusista muutoksista.
...

Suomalaiselle ulkomaalaislainsäädännölle on ollut tyypillistä halu rajoittaa hakijamääriä ja kontrolloida maahanmuuttoa. Sen sijaan lapsen etua ei ole arvioitu lainmuutosten yhteydessä. Annika Parsonsin selvityksen (2010) mukaan lapsia kohdellaan Suomessa ensisijaisesti turvapaikanhakijoina yhdessä aikuisten turvapaikanhakijoiden kanssa ja vasta toiseksi lapsina.
...

Lainvalmistelussa on punnittava kaikkia lapsen etuun vaikuttavia seikkoja ja arvioinnin pohjalta on valittava lainsäädäntövaihtoehdot, jotka toteuttavat lapsen etua ja hänen perus- ja ihmisoikeuksiaan.
...

MLL katsoo, että asian jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota siihen, millaiset mahdollisuudet turvapaikanhakijoilla on todellisuudessa saada pikaisesti töitä tilanteessa, jossa heillä on huoli muualla olevista perheenjäsenistä. Lisäksi on arvioitava realistisesti, millaisia töitä turvapaikanhakijat voivat saada ja millaisia tuloja tällaisista töistä voidaan odottaa. Mikäli asetetaan tulorajoja, niiden on oltava kohtuulliset ja saavutettavissa olevat.
...

MLL pitää valitettavana, että poliittinen keskustelu on keskittynyt siihen, kuinka suuri osa alaikäisistä hakijoista on turvapaikkaprosessin väärinkäyttäjiä. Vastaavaa on nähtävissä viranomaiskäytännössä. Annika Parsonin selvityksen mukaan ilman huoltajaa tulevan alaikäisen turvapaikanhakijan kertomuksia kyseenalaistetaan enenevässä määrin eikä lasta useinkaan uskota epäselvissä tapauksissa. Lapsen oikeuksien sopimuksen 10 artiklan mukaan perheen jälleenyhdistämistä koskevat hakemukset onkin käsiteltävä myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti.
...

Julkisessa keskustelussa ei saa syyllistää lapsia eikä käyttää heistä halventavia tai leimaavia termejä. Sen sijaan voidaan keskustella esimerkiksi siitä, miten lähtömaissa voitaisiin suojella lapsia ja ennalta estää lasten lähettämistä usein vaaralliselle matkalle hakemaan turvapaikkaa.
...

Yleisenä periaatteena tulee olla, että lapsella on oikeus suojeluun ja huolenpitoon kansallisen lastensuojelulain määrittämällä tavalla. Turvapaikanhakijalasten oikeuksien toteuttaminen ei saa riippua yhteiskunnan taloudellisesta tilanteesta. Näi-den lasten vastaanottamiseen, sijoittamiseen, kotouttamiseen sekä perheen yhdistämiseen on turvat-tava riittävät resurssit.
...

Mannerheimin lastensuojeluliitto (http://www.mll.fi/?x34302=15423339#)

Mannerheimin lastensuojeluliitto lausunnossaan:

QuoteYleisenä periaatteena tulee olla, että lapsella on oikeus suojeluun ja huolenpitoon kansallisen lastensuojelulain määrittämällä tavalla. Turvapaikanhakijalasten oikeuksien toteuttaminen ei saa riippua yhteiskunnan taloudellisesta tilanteesta. Näi-den lasten vastaanottamiseen, sijoittamiseen, kotouttamiseen sekä perheen yhdistämiseen on turvat-tava riittävät resurssit.
...

Mikä näillä lausunnonantajilla on niin vaikeaa. He voivat turvata riittävät resurssit itse eli myydä kaiken henkilökohtaisen omaisuutensa ja mennä kahteen työpaikkaan ja lahjoittaa kaikki rahansa turvapaikanhakijalapsista huoltapitäville. He voivat kerätä suomalaisilta rahaa. Vaan ei... sitä ollaan hyviä ihmisiä ja halutaan, että joku muu maksaa.

Halusin tällä kirjoituksellani ottaa esille hyysärien ajattelun erityispiirteen eli sen, että he haluavat jonkun muun maksavan heidän hyväntekeväisyytensä, jolla he tavoittelevat hyväntekemisen heille antamaa mielihyvää.

Ja jos jossain maailmassa on niin kauheaa, että pitää Suomeen asti lähteä turvaan, niin silloinhan ratkaisu olisi, että turvallisuusuhka poistetaan lähtömaasta. Uhan voivat poistaa hyysärit perustamalla omilla rahoillaan riittävästi aseistetun joukko-osaston, joka menee pistämään asiat kuntoon. Sama koskee somaleja, jotka yhdistävät perheitään tänne. Kootkoon keskuudestaan sotilasosaston, joka menee rauhoittamaan Somalian.

...on kiinnitettävä huomiota siihen, millaiset mahdollisuudet turvapaikanhakijoilla on todellisuudessa saada pikaisesti töitä...


Jälleen hokkuspokkus-temppu, vai oliko se suolaa, suolaa, enemmän suolaa...

Hurr, eihän niiden tulorajojen tarkoitus ole olla mikään tuloprogression mukaan joustava symbolinen ele, vaan yritys varmistaa, että mamulla on ihan euromääräisesti laskettuna rahkeita elättää perheensä. Tuo hullunkurinen bizarroversio siitä tarkoittaisi kaiketi kovempia vaatimuksia kovempituloisille ja ilmaista lounasta matalatuloisille ja koko tulorajojen teho olisi noin nolla wattia.

Varsin tyypillistä, että maahanmuuttokeskustelun haluttaisiin jäävän ihmisoikeuksista lörpöttelyyn sen sijaan, että pohdittaisiin sitä, miten kukaan iästä riippumatta voi sattumalta päätyä tänne pohjolan perukoille kulkematta yhdenkään turvallisen maan kautta.

QuoteSuomalaiselle ulkomaalaislainsäädännölle on ollut tyypillistä halu rajoittaa hakijamääriä ja kontrolloida maahanmuuttoa.

Ihan T-Ö-R-K-E-Ä-Ä! Siis nimenomaan suomalaiselle ulkomaalaislainsäädännölle on ollut tyypillistä tuollainen perverssi halu kontrolloida maahanmuuttoa. Mitä ne siellä ulkomailla nyt meistä oikein ajatteleekin?

Hieno systeemi: lapsi on lapsi joten sisään vaan. Koska lapsen- ja ihmisoikeudet (oikeus vanhempiin) pitää iskä ja äiskä kutsua mukaan eikä siskoja ja veljiä, edes sisaruspuolia ja serkkuja) voi unohtaa yksin kotimaahan. Lapsi kun ei voi olla töissä, koska on lapsi eikä minkään ammatin "osaaja", ei voi olla myöskään tuloja eikä siten tulorajoja.

Quote from: MLL
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) kiittää sisäasiainministeriötä mahdollisuudesta lausua asiassa. Kuten selvitykseen liitetyistä järjestöjen kommenteista käy ilmi, perheenyhdistämispolitiikkaa on Suomessa kiristetty viime vuosina. Myös MLL:n katsoo, että vasta vähän aikaa sitten tehtyjen lakimuutosten vaikutuksia tulisi yhä kartoittaa, ennen kuin on perusteltua päättää mahdollisista uusista muutoksista.
...

Suomalaiselle ulkomaalaislainsäädännölle on ollut tyypillistä halu rajoittaa hakijamääriä ja kontrolloida maahanmuuttoa. Sen sijaan lapsen etua ei ole arvioitu lainmuutosten yhteydessä. Annika Parsonsin selvityksen (2010) mukaan lapsia kohdellaan Suomessa ensisijaisesti turvapaikanhakijoina yhdessä aikuisten turvapaikanhakijoiden kanssa ja vasta toiseksi lapsina.
...

...

MLL pitää valitettavana, että poliittinen keskustelu on keskittynyt siihen, kuinka suuri osa alaikäisistä hakijoista on turvapaikkaprosessin väärinkäyttäjiä. Vastaavaa on nähtävissä viranomaiskäytännössä. Annika Parsonin selvityksen mukaan ilman huoltajaa tulevan alaikäisen turvapaikanhakijan kertomuksia kyseenalaistetaan enenevässä määrin eikä lasta useinkaan uskota epäselvissä tapauksissa. Lapsen oikeuksien sopimuksen 10 artiklan mukaan perheen jälleenyhdistämistä koskevat hakemukset onkin käsiteltävä myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti.

MLL vetoaa asiassa vähemmistövaltuutetun toimiston Annika Parsonsin selvitykseen ja valittaa, että poliittisessa keskustelussa keskitytään turvapaikkaprosessin väärinkäyttäjien määrään. Ilmeisesti alaikäisiksi itseään valheellisesti väittävien turvapaikanhakijoiden suuri määrä oli Parsonsistakin kiusallinen seikka, koska kyseisessä selvityksessä väärinkäyttäjien määrää yritettiin painaa todellista pienemmäksi valitsemalla ikätestattujen määräksi väärä luku ja unohtamalla testauksessa käytetty virhemarginaali. MLL ja Parsons eivät ilmeisesti ole huolestuneita siitä, että oikeasti alaikäiset sijoitetaan yhteen asumaan 30-vuotiaidenkin systeemin väärinkäyttäjien kanssa. Huijareiden varhainen paljastaminen ja eristäminen on lasten etu, mutta silti MLL ja vähemmistövaltuutettu ovat vastustaneet ikätestejä eri verukkein vetoamalla muun muassa perustuslain takaamaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.

Quote from: MLLJulkisessa keskustelussa ei saa syyllistää lapsia eikä käyttää heistä halventavia tai leimaavia termejä. Sen sijaan voidaan keskustella esimerkiksi siitä, miten lähtömaissa voitaisiin suojella lapsia ja ennalta estää lasten lähettämistä usein vaaralliselle matkalle hakemaan turvapaikkaa.

Ai kuten ankkurilapsi, joka terminä kuvaa ilmiötä erinomaisesti? Lasten lähettäminen voidaan estää parhaiten ryhtymällä toimenpiteisiin, joilla toiminnasta tehdään taloudellisesti kannattamatonta. Lapset voidaan esimerkiksi lähettää takaisin kotimaihinsa tai lähemmäs niitä ja sijoittaa siellä lastenkoteihin. Suurin kannuste lasten lähettämiselle on helppo ja laaja perheenyhdistäminen.

Quote from: MLLMLL katsoo, että asian jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota siihen, millaiset mahdollisuudet turvapaikanhakijoilla on todellisuudessa saada pikaisesti töitä tilanteessa, jossa heillä on huoli muualla olevista perheenjäsenistä. Lisäksi on arvioitava realistisesti, millaisia töitä turvapaikanhakijat voivat saada ja millaisia tuloja tällaisista töistä voidaan odottaa. Mikäli asetetaan tulorajoja, niiden on oltava kohtuulliset ja saavutettavissa olevat.

Perheenyhdistämisen tulorajojen on tietysti oltava samat kuin muillekin maahanmuuttajille. Jos tulorajat eivät perustu kykyyn elättää oma perhe, niin niitä on turha määritellä säälistä erilaisiksi eri perusteilla maassa asuville. Maassa pari vuotta oleskelleen turvapaikanhakijan työllistyminen muuhun kuin halpatyöhon on epätodennäköistä, mutta perheenyhdistäminen nimenomaan Suomeen ei ole mikään ehdoton oikeus, etenkin kun on kyse muista kuin turvapaikkastatuksen saaneista.

Quote from: MLLSisäasiainministeriön selvityksessä todetaan, että valtioilla on suhteellisen paljon harkinnanvaraa, kun kysymys on ulkomaalaisten oikeudesta muuttaa vieraaseen valtioon viettääkseen siellä perhe-elämää.

Quote from: Roope on 09.07.2012, 13:41:14

MLL vetoaa asiassa vähemmistövaltuutetun toimiston Annika Parsonsin selvitykseen ja valittaa, että poliittisessa keskustelussa keskitytään turvapaikkaprosessin väärinkäyttäjien määrään. Ilmeisesti alaikäisiksi itseään valheellisesti väittävien turvapaikanhakijoiden suuri määrä oli Parsonsistakin kiusallinen seikka, koska kyseisessä selvityksessä väärinkäyttäjien määrää yritettiin painaa todellista pienemmäksi valitsemalla ikätestattujen määräksi väärä luku ja unohtamalla testauksessa käytetty virhemarginaali. MLL ja Parsons eivät ilmeisesti ole huolestuneita siitä, että oikeasti alaikäiset sijoitetaan yhteen asumaan 30-vuotiaidenkin systeemin väärinkäyttäjien kanssa. Huijareiden varhainen paljastaminen ja eristäminen on lasten etu, mutta silti MLL ja vähemmistövaltuutettu ovat vastustaneet ikätestejä eri verukkein vetoamalla muun muassa perustuslain takaamaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.

Minusta MLL ja Parsons voisivat nostaa nyt raakoja lukuja esiin: Moniko ikätesteissä ollut turvapaikanhakijalapsi on todettu alaikäiseksi? Jos ikätesteissä olleista todetaan toistuvasti ja jatkuvasti esim 80 % alaikäisiksi niin silloin valitus alkaisi kuulostaa aiheelliselta. Sehän osoittaisi viranomaisten pompottelevan lapsia ja aiheettomasti testailevan ikiä.

QuoteMLL pitää valitettavana, että poliittinen keskustelu on keskittynyt siihen, kuinka suuri osa alaikäisistä hakijoista on turvapaikkaprosessin väärinkäyttäjiä. Vastaavaa on nähtävissä viranomaiskäytännössä.

Lukuja peliin nyt vaan. Niin "väärin" keskittynyt poliittinen keskustelukin oikenee, puhumattakaan viranomaiskäytännöistä.

Quote from: Elemosina on 09.07.2012, 13:48:54
Jos ikätesteissä olleista todetaan toistuvasti ja jatkuvasti esim 80 % alaikäisiksi niin silloin valitus alkaisi kuulostaa aiheelliselta. Sehän osoittaisi viranomaisten pompottelevan lapsia ja aiheettomasti testailevan ikiä.

Virhemarginaali huomioiden suunnilleen kaikki testatut ovat todennäköisesti olleet täysi-ikäisiä, tosin ihan viime vuosien lukuja ei ole julkistettu.

Vähemmistövaltuutetun toimiston Parsons painotti selvityksessään, että jo iän epäileminen on paha juttu lapsen kannalta. Se on merkki "epäilyksen kulttuurin leviämisestä", joka on hyi.

Aiempi ketju:
2010-01-14 Vähemmistövaltuutettu: Ikähuijaus ei yleistä (http://hommaforum.org/index.php/topic,20988.0.html)

Lastensuojelun keskusliiton mukaan perheenyhdistämishakemusten määrän räjähdysmäinen kasvu ei ollut riittävä syy kiristää perheenyhdistämislainsäädäntöä. Sen sijaan sittemmin tapahtunut hakemusten määrän väheneminen ja hylkäävien päätösten lisääntyminen on järjestölle erinomainen syy olla kiristämättä lakia muiden EU-maiden tasolle. Lastensuojelun keskusliitto ei pahemmin peittele, että mahdollisimman löysä lainsäädäntö on sille vain keino saada Suomeen enemmän pakolaisia, koska se on vastuunkantoa.

Lastensuojelun keskusliitto: Keskusliiton lausunto sisäasiainministeriön selvityksestä ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännösten tarkistamisen taustaksi (http://www.lskl.fi/vaikuttaa/lausunnot/keskusliiton_lausunto_sisaasiainministerion_selvityksesta_ulkomaalaislain_perheenyhdistamissaannosten_tarkistamisen_taustaksi.2611.news) 29.6.2012

Quote from: LsklSuomen tulisi osana kansainvälistä yhteisöä kantaa vastuunsa maailman pakolaistilanteesta. Perheenyhdistäminen voidaan nähdä yhtenä keinona vastuunkantamiseen, kun meille ei suuntaudu muuten merkittävää määrää hakijoita.

Lastensuojelun Keskusliitto haluaa vielä todeta, että perustavaa laatua olevana ongelmana selvityksessä on sen lähtökohta yrittää löytää mahdollisuus kiristää lainsäädäntöä. Keskityttäessä etsimään seikkoja, joiden avulla saataisiin aikaan kiristyksiä kansainvälisten velvoitteiden estämättä, katoavat selvityksen taustalla olevat motiivit. Tämän vuoksi keskusliitto on halunnut tuoda melko perusteellisesti esille niitä seikkoja, jotka vaikuttavat selvityksen taustalla. Selvitys ei yllä syvälliseen vertailuun eri maiden välillä, mutta se sisältää mielipiteen tyyppisiä väitteitä, joiden tueksi ei esitetä tietoa. 

Suomen mielenterveysseura taas on sitä mieltä, että Suomen perheenyhdistämissäännöt ovat jo vuosia olleet tiukat.

Suomen mielenterveysseura: Lausunto perheenyhdistämissäännösten tarkistamisesta (http://www.mielenterveysseura.fi/tiedotus_ja_julkaisut/lausunnot/lausunto_perheenyhdistamissaannosten_tarkistamisesta.1346.news) 20.6.2012

QuotePerheenyhdistämisen tiukennukset eivät juuri saa kannatusta
IRINA VÄHÄSARJA HS

Useat vi­ran­omai­set ja kan­sa­lais­jär­jes­töt vas­tus­ta­vat si­sä­mi­nis­te­riön ai­kei­ta ki­ris­tää maa­han­muut­ta­jien per­heen­yh­dis­tä­mi­sen eh­to­ja.
Si­sä­mi­nis­te­riö eh­dot­ti ke­vääl­lä teh­dys­sä sel­vi­tyk­ses­sä, et­tä en­tis­tä useam­mal­ta maa­han­muut­ta­jal­ta alet­tai­siin vaa­tia riit­tä­vää toi­meen­tu­loa en­nen kuin he voi­si­vat saa­da myös per­heen­sä Suo­meen.

Muu­tos kos­ki­si hu­ma­ni­taa­ri­sen suo­je­lun pe­rus­teel­la oles­ke­lu­lu­van saa­nei­ta, joi­ta on vain pie­ni osa kai­kis­ta kan­sain­vä­lis­tä suo­je­lua Suo­mes­ta saa­vis­ta.

Li­säk­si mi­nis­te­riö vä­läyt­ti, et­tä Suo­mes­sa pi­täi­si poh­tia niin sa­no­tun asun­to­edel­ly­tyk­sen käyt­töö­not­toa. Se tar­koit­taa, et­tä Suo­mes­ta oles­ke­lu­lu­van saa­neel­la pi­täi­si ol­la käy­tös­sään riit­tä­vä asun­to en­nen per­hee­nyh­dis­tä­mis­tä.

Vain har­va noin 30:stä sel­vi­tyk­seen lau­sun­ton­sa an­ta­neis­ta kan­nat­taa suo­ral­ta kä­del­tä eh­to­jen ki­ris­tä­mis­tä. Lau­sun­to­kier­ros päät­tyi hei­nä­kuus­sa.

Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin so­siaa­li­vi­ras­to kat­soo, et­tei kan­sain­vä­lis­tä suo­je­lua saa­vien per­heen­yh­dis­tä­mi­sen edel­ly­tyk­siä tu­li­si enää tiu­ken­taa. Sa­mal­la kan­nal­la ovat muun muas­sa Väes­tö­liit­to, Suo­men Pu­nai­nen Ris­ti ja Suo­men Pa­ko­lai­sa­pu.

Mi­nis­te­riöis­tä va­rau­tu­neim­min si­sä­mi­nis­te­riön eh­do­tuk­siin suh­tau­tu­vat työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö se­kä so­siaa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riö.
So­siaa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riö huo­maut­taa, et­tä ny­kyi­sin per­heen­ko­koajan ei ole edes mah­dol­lis­ta saa­da riit­tä­vän ko­kois­ta, val­tion tuel­la ra­ken­net­tua vuok­ra-asun­toa, en­nen kuin per­heen­jä­se­net ovat saa­neet oles­ke­lu­lu­vat ja muut­ta­neet Suo­meen.

Puo­lueis­ta asiaan ot­ti­vat kan­taa Sdp, va­sem­mis­to­liit­to, vih­reät, Kd ja Rkp.
Kris­til­lis­de­mo­kraat­te­ja lu­kuun ot­ta­mat­ta niis­tä kaik­ki suh­tau­tu­vat lau­sun­nois­saan va­rau­tu­nees­ti uu­siin per­heen­yh­dis­tä­mis­eh­to­jen ki­ris­tyk­siin en­nen kuin on ar­vioi­tu, mil­lai­sia vai­ku­tuk­sia aiem­mil­la muu­tok­sil­la on ol­lut.

Suo­mi on vii­me vuo­si­na teh­nyt usei­ta lain­muu­tok­sia, joil­la per­heen­yh­dis­tä­mis­sään­nök­siä on tiu­ken­net­tu eri ta­voin. Nii­den käy­tän­nön vai­ku­tuk­sis­ta on tois­tai­sek­si vain vä­hän tie­toa.
Si­sä­mi­nis­te­riön maa­han­muut­to-osas­tol­la on jo eh­dit­ty tu­tus­tua lau­sun­toi­hin, mut­ta jat­ko­toi­mis­ta ei vie­lä ole pää­tet­ty. Yli­tar­kas­ta­ja Kat­ri Nis­ka­sen mu­kaan asiaa aio­taan kä­si­tel­lä jo lä­hi­viik­koi­na.

http://www.hs.fi/digilehti/#16082012/kotimaa/Perheenyhdist%C3%A4misen+tiukennukset+eiv%C3%A4t+juuri+saa+kannatusta/a1345005920367

Quote from: skrabb on 16.08.2012, 11:23:26
Vain har­va noin 30:stä sel­vi­tyk­seen lau­sun­ton­sa an­ta­neis­ta kan­nat­taa suo­ral­ta kä­del­tä eh­to­jen ki­ris­tä­mis­tä. Lau­sun­to­kier­ros päät­tyi hei­nä­kuus­sa.

Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin so­siaa­li­vi­ras­to kat­soo, et­tei kan­sain­vä­lis­tä suo­je­lua saa­vien per­heen­yh­dis­tä­mi­sen edel­ly­tyk­siä tu­li­si enää tiu­ken­taa. Sa­mal­la kan­nal­la ovat muun muas­sa Väes­tö­liit­to, Suo­men Pu­nai­nen Ris­ti ja Suo­men Pa­ko­lai­sa­pu.

Mi­nis­te­riöis­tä va­rau­tu­neim­min si­sä­mi­nis­te­riön eh­do­tuk­siin suh­tau­tu­vat työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö se­kä so­siaa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riö.
So­siaa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riö huo­maut­taa, et­tä ny­kyi­sin per­heen­ko­koajan ei ole edes mah­dol­lis­ta saa­da riit­tä­vän ko­kois­ta, val­tion tuel­la ra­ken­net­tua vuok­ra-asun­toa, en­nen kuin per­heen­jä­se­net ovat saa­neet oles­ke­lu­lu­vat ja muut­ta­neet Suo­meen.

Puo­lueis­ta asiaan ot­ti­vat kan­taa Sdp, va­sem­mis­to­liit­to, vih­reät, Kd ja Rkp.
Kris­til­lis­de­mo­kraat­te­ja lu­kuun ot­ta­mat­ta niis­tä kaik­ki suh­tau­tu­vat lau­sun­nois­saan va­rau­tu­nees­ti uu­siin per­heen­yh­dis­tä­mis­eh­to­jen ki­ris­tyk­siin en­nen kuin on ar­vioi­tu, mil­lai­sia vai­ku­tuk­sia aiem­mil­la muu­tok­sil­la on ol­lut.

Ei kovin yllättävää. Yhtäkään noista toimijoista ei kiinnostanut kiristää perheenyhdistämissääntöjä myöskään syksyllä 2008, kun nähtiin, mitä seurauksia liian väljästi muotoillulla lailla on. Päättäjät voivat vilkaista Ruotsiin välttääkseen siellä tehdyt virheet, joista pahin on juuri liian helppo ja laaja perheenyhdistäminen.

QuoteSuo­mi on vii­me vuo­si­na teh­nyt usei­ta lain­muu­tok­sia, joil­la per­heen­yh­dis­tä­mis­sään­nök­siä on tiu­ken­net­tu eri ta­voin. Nii­den käy­tän­nön vai­ku­tuk­sis­ta on tois­tai­sek­si vain vä­hän tie­toa.

Tämä olisikin ensimmäinen kerta, kun lain vaikutuksia tutkittaisiin. Valinta on kuitenkin yksinkertainen. Joko Suomessa on Ruotsin lailla muuta EU:ta ja EU-direktiivejä löysemmät säädökset - vaikka sillä perusteella, että muuten emme saa houkuteltua tänne tarpeeksi turvapaikanhakijoita - tai sitten ei ole.

Vastustus on sitäkin huvittavampaa, kun Räsäsen työryhmän tiukennukset eivät lainkaan vaikuttaisi suurimpaan turvapaikanhakijaryhmään eli toissijaista suojelua saaviin. Viime vuonna 36 somalia sai oleskeluluvan humanitaarisista syistä ja 220 toissijaisen suojelun perusteella, kun taas irakilaisilla luvut olivat 1 ja 341. EU:n perheenyhdistämistä koskeva direktiivi mahdollistaisi toimeentuloedellytyksen molemmille ryhmille, ja järkevää olisikin määrätä se joko molemmille tai sitten ei kummallekaan. Siksi minäkin olen Räsäsen esitystä vastaan.

Kuka nyt luuli, että hyysäri idioottiloisjärjestöt, kuten pakolaisapu kannattaisivat tiukennuksia.

QuotePuo­lueis­ta asiaan ot­ti­vat kan­taa Sdp, va­sem­mis­to­liit­to, vih­reät, Kd ja Rkp.

Minkä takia perussuomalaiset eivät ole ottaneet kantaa? Eikös Halla-aho ja monet muut persut äänestetty eduskuntaan sen takia, että he ottaisivat näihin asioihin kantaa vai hoidetaanko nämä asiat mielummin eduskunnan saunassa vaikka kansa haluaisi nähdä enemmän mm. aloitteita vaikka ne tyrmättäisiin suurella enemmistöllä.

En ole tarkemmin seurannut persujen työtä eduskunnassa, mutta varsinkin muutaman vuoden kuluttua pitää sitten katsoa tarkemmin, mitä näinä vuosina on tehty vai onko enimmäkseen vedetty käteen, joka sitten kostautuu kannatuksen romahduksella ainakin käteen vetäjien osalta.

Quote from: Roope on 16.08.2012, 11:54:56

Quote from: skrabb on 16.08.2012, 11:23:26
Vain har­va noin 30:stä sel­vi­tyk­seen lau­sun­ton­sa an­ta­neis­ta kan­nat­taa suo­ral­ta kä­del­tä eh­to­jen ki­ris­tä­mis­tä. Lau­sun­to­kier­ros päät­tyi hei­nä­kuus­sa.

Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin so­siaa­li­vi­ras­to kat­soo, et­tei kan­sain­vä­lis­tä suo­je­lua saa­vien per­heen­yh­dis­tä­mi­sen edel­ly­tyk­siä tu­li­si enää tiu­ken­taa. Sa­mal­la kan­nal­la ovat muun muas­sa Väes­tö­liit­to, Suo­men Pu­nai­nen Ris­ti ja Suo­men Pa­ko­lai­sa­pu.

Kunnallisvaaleissa kaivataan jytkyä, jonka pohjalta sosiaaliviraston avainhenkilöt saadaan vaihdettua kaupungin työperäisten asukkaiden (olipa kyseessä kantaväestön edustaja tai mamu) etua ajaviin. Samoin Hirundon ym. veronmaksajien enemmistön kannalta haitallisten hankkeiden tukijoille on syytä osoittaa ovea.

SPR:n osalta pistää vihaksi, että oikeasti hyödyllinen toiminta (verenluovutus ja siviiliuhrien auttaminen paikan päällä sotatoimialueilla) on koplattu yhteen ihmiskaupalla rahastamisen kanssa. Toivoisin lämpimästi, että verenluovutukseen saataisiin SPR:lle sellainen vaihtoehto, joka ei kannata Suomen sosiaalitukijärjestelmän väärinkäyttöä ja siten ole murentamassa hyvinvointiyhteiskunnan perusteita entisestään.

Onpa yllätys että "humanitäärisestä"ihmiskaupasta elantonsa saavat hyysäriviranomaiset ja virastot vastustavat parta-ankkuroinnin lopettamista. Hyväntekeväisyys on tietyissä piireissä hyvän tekemistä omalle itselleen, sen eksoottisen elätin avulla. Oksettavaa touhua.

Quote from: skrabb on 16.08.2012, 11:23:26

QuotePerheenyhdistämisen tiukennukset eivät juuri saa kannatusta
IRINA VÄHÄSARJA HS

Useat vi­ran­omai­set ja kan­sa­lais­jär­jes­töt vas­tus­ta­vat si­sä­mi­nis­te­riön ai­kei­ta ki­ris­tää maa­han­muut­ta­jien per­heen­yh­dis­tä­mi­sen eh­to­ja.

Ihmettelinkin, miksi Hesari teki tällaisen jutun näin kesällä, kun noita puolueiden lausuntojakaan ei ole vielä saatavilla. Niillähän (huolestuneilla tahoilla) taitaa olla jonkinlainen kesäkampanja.

QuoteAsiantuntijat: Lapsi unohdetaan turvapaikkakäsittelyssä

Maahanmuuttovirasto ei osaa arvioida turvapaikanhakijalasten etua, sanovat asiantuntijat. Viraston ylimalkaiset ratkaisut voivat saattaa vuosia Suomessa asuneet lapset vaaraan. Pakistanista paennut kristitty Cliven perhe on kokenut tämän käytännössä.

Teksti: Jussi Förbom

Maahanmuuttovirasto suhtautuu lapsen etuun ylimalkaisesti, arvioivat lastenpsykiatri ja Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkäri Jari Sinkkonen sekä lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.

Jari Sinkkosen mukaan turvapaikanhakijalasten tilanteen arviointia ei tulisi jättää vain Maahanmuuttovirastolle, vaan mukana tulisi aina olla myös lastensuojelun ammattilainen.

Apu 33/2012 (http://www.apu.fi/artikkeli/asiantuntijat-lapsi-unohdetaan-turvapaikkakasittelyssa)

Vai että oikein asiantuntijat. Samainen lapsiasiavaltuutettu Aula esitti (http://www.lapsiasia.fi/nyt/aloitteet/aloite/-/view/1484551), että alaikäiseksi ilmoittautuvien turvapaikanhakijoiden "iänmäärityksessä tulee suorittaa lääketieteellisen arvioinnin lisäksi sosiaalisten ja emotionaalisten tekijöiden ja psyykkisen kypsyyden arviointi". Eli iän oikeuslääketieteellisessä selvityksessä todettu täysi-ikäisyys (virhemarginaalin vuoksi vähintään 20-vuotias) voidaan sivuuttaa, jos lapsiasiavaltuutetun tarkoittamat asiantuntijat päätyvät turvapaikanhakijan haastattelun ja tarkkailun jälkeen toiseen tulokseen. Eli myös fyysinen ikä on vain mielentila.

Maahanmuuttovirastoa kritisoivan artikkelin kirjoittajalta Jussi Förbomilta on kohta ilmestymässä Maahanmuuttovirastoa kritisoiva kirja.

Quote from: törö on 11.04.2012, 13:10:34
Tämä hanke voi olla pelkkää turhien virkamiehien tempputyöllistämistä

Arvioisin 60 prosenttia kaikista julkisen sektorin "tutkimuksista", "seminaareista" ja "selvityksistä" olevan nimenomaan tätä. Veronmaksajille erittäin kalliiksi tulevaa päivähoitotoimintaa.

Meillä on aivan älyttömästi kaiken maailman "professoreita" ja "tutkijoita" julkisella puolella veroelätteinä. He julkaisevat jatkuvasti toinen toistaan typerämpiä ja turhempia "pohdintoja" 7000 Euron kuukausipalkalla. Samoin kaiken maailman "talousasiantuntijoita" valtionhallinnossa. Sitten heitä rahdataan TV-uutisiin kommentoimaan ja kertomaan, että Euroalue on vaikeuksissa... tai että yön jälkeen tulee aina aamu.

Montakohan sataa sikahintaista nollatutkimusta esimerkiksi maahanmuutosta tai segregaatiosta on tehty? Kaikille näille tutkimuksille yhteinen piirre on se, että niissä saadaan aina juuri sellainen lopputulos, kuin on tilattukin.

Tätä linkkiä ei voi jakaa liikaa. Nämä turhakkeet ovat suuri ja kallis osa nettoveronmaksajan 13 Miljardin Euron vuotuisesta taakasta.
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/menottehtavittain/

QuoteYksin turvaan

Kuusivuotias Ishaar on sairas. Kotimaassa vallitsee kaaos, eikä vanhemmilla ole mahdollisuutta saada pojalle hyvää hoitoa.

Perheen lapsista kaksi on menehtynyt aiemmin, joten Ishaarin äiti päättää pyytää apua sukulaiselta, joka asuu Suomessa. Pojan kuljetus Suomeen järjestetään. Rajalla tulliviranomaiset ilmoittavat pojasta poliisille, ja hänet kuljetetaan vastaanottokeskukseen Itä-Suomeen. Sinne saapuessaan Ishaarilla on mukanaan vähän vaatteita ja valokuva isästä ja äidistä.

Suomessa poika saa hoitoa ja tervehtyy. Vastaanottokeskuksessa hän aloittaa esikoulun ja alkaa opetella suomen kieltä.

[...]

Hän vietti vastaanottokeskuksessa kahdeksan kuukautta ja pääsi sitten muuttamaan sukulaistensa luokse Helsinkiin. Hänen sijaisperheenään toimivat nyt sukulaisnainen, tämän puoliso ja heidän kolme lastaan. Ishaarilla on pysyvä oleskelulupa. Hän pärjää koulussa hyvin, harrastaa jääkiekkoa ja hänellä on täällä ystäviä.

[...]

Ishaar ei ole nähnyt vanhempiaan neljään vuoteen. Perheenyhdistämishakemukseen tuli Maahanmuuttovirastosta kielteinen päätös, josta perhe on valittanut. Prosessi on kesken ja se saattaa kestää pitkään. Ishaarin vanhemmat ovat matkustaneet hakemuksen tekemistä varten Etiopiaan ja odottaneet siellä kolme vuotta.

– Jos päätös on kielteinen, täytyy harkita sitä mahdollisuutta, että Ishaar palaa Somaliaan. Lapsen ei ole hyvä kasvaa ilman äitiä, sijaisäiti Fariido sanoo.

– Suomessa on hyvä olla, koska täällä on rauha ja täällä on minun kouluni. Mutta jos perheeni ei tule Suomeen, niin palaan Somaliaan, Ishaar sanoo.

– Jos rukoilee ja pyhittää Allahille jotain, se voi antaa mitä vaan. Pyydän aina, että vanhempani pääsisivät tänne.

Kirkko & Kaupunki (http://www.kirkkojakaupunki.fi/kaupunki/yksin-turvaan) 7.1.2014

 :facepalm: Kirkko ja Kaupunki taas missionsa ytimessä: Mokutusta veronmaksajien kustannuksella ja allahin markkinointia.

Quote from: Roope on 11.04.2012, 11:32:37
Pelleilyksi meni, taas.

QuoteSelvityksessä ei ehdoteta toimeentuloedellytyksen käytön laajentamista koskemaan
myös toissijaista suojelua saavien perheen yhdistämistilanteita, koska se olisi
huomattavasti ongelmallisempaa.

Toimeentuloedellytystä ehdotetaan vain humanitaarista suojelua saaville, ei toissijaista suojelua saaville eli tämä "vaikeuttaminen" on käytännössä aivan yhtä tyhjän kanssa. Esimerkiksi viime vuonna vain 36 somalia sai oleskeluluvan humanitaarisista syistä, mutta 220 toissijaisen suojelun perusteella. Irakilaisilla luvut olivat vielä jyrkemmin 1 ja 341. EU-direktiivi kyllä mahdollistaisi myös toissijaista suojelua saavien toimeentulo- ja asuntoedellytyksen, mutta hallitus ei vain halua.

Hallitusohjelmaankin kuuluneesta turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämislain uudistuksesta ei ollut kuulunut selvityksen julkistamisen jälkeen mitään liki kahteen vuoteen.

Tänään sisäministeri Päivi Räsänen kuitenkin vihdoin ilmoitti eduskunnassa, että koska ns. humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden osuus on laskenut viime vuosina niin pieneksi (vastaavasti muiden kategorioiden osuus on kasvanut), että heitä oli viime vuoden tilastoissa (http://www.migri.fi/download/45916_Turvapaikkapaatokset.pdf?7f7ee28b9406d188) enää 11 kappaletta eli 0,6 prosenttia myönteisistä päätöksistä (toissijaisen suojelun perusteella 780 eli 43 prosenttia), lakia ei luultavasti tulla ajamaan tai "ainakaan sen kanssa ei kiirehditä", vaan tilannetta tarkastellaan tarpeen mukaan uudelleen vuoden lopulla. Silloin ovella on jo uudet eduskuntavaalit, eikä sitä paitsi ole muutenkaan todennäköistä, että juuri humanitaarisen suojelun kategoria kasvaisi erityisen paljon tänä vuonna.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että ministeri Räsänen nyt virallisestikin hautasi tuon aiemmin vesittämänsä lakiuudistuksen. Uusi eduskunta pääsee ensi vuonna aloittamaan perheenyhdistämislain korjaamisen taas alusta.

Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 16.02.2014, 17:32:17
:facepalm: Kirkko ja Kaupunki taas missionsa ytimessä: Mokutusta veronmaksajien kustannuksella ja allahin markkinointia.

Ihan kuin olisin nähnyt tuon jutussa esiintyvän kuvan jossain muussakin jutussa. Eikä tuo poika taatusti ole 10-vuotias, vaan näyttäisi pikemminkin 13-15-vuotiaalta yläasteikäiseltä.

Quote from: Roope on 18.03.2014, 18:57:38
Hallitusohjelmaankin kuuluneesta turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämislain uudistuksesta ei ollut kuulunut selvityksen julkistamisen jälkeen mitään liki kahteen vuoteen.

Tänään sisäministeri Päivi Räsänen kuitenkin vihdoin ilmoitti eduskunnassa, että koska ns. humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden osuus on laskenut viime vuosina niin pieneksi (vastaavasti muiden kategorioiden osuus on kasvanut), että heitä oli viime vuoden tilastoissa (http://www.migri.fi/download/45916_Turvapaikkapaatokset.pdf?7f7ee28b9406d188) enää 11 kappaletta eli 0,6 prosenttia myönteisistä päätöksistä (toissijaisen suojelun perusteella 780 eli 43 prosenttia), lakia ei luultavasti tulla ajamaan tai "ainakaan sen kanssa ei kiirehditä", vaan tilannetta tarkastellaan tarpeen mukaan uudelleen vuoden lopulla. Silloin ovella on jo uudet eduskuntavaalit, eikä sitä paitsi ole muutenkaan todennäköistä, että juuri humanitaarisen suojelun kategoria kasvaisi erityisen paljon tänä vuonna.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että ministeri Räsänen nyt virallisestikin hautasi tuon aiemmin vesittämänsä lakiuudistuksen. Uusi eduskunta pääsee ensi vuonna aloittamaan perheenyhdistämislain korjaamisen taas alusta.

On se härski.

Kipeintä on se, että tuo sumuttaminen pelkällä humanitaarisella suojelulla menee täysillä läpi useimmille kansanedustajille.

Linkissä Räsäsen tyhjänpäiväinen vastaus Muutoksen äskettäin tästä aiheesta tekemään kirjalliseen kysymykseen:

http://hommaforum.org/index.php/topic,90198.msg1578806.html#msg1578806

Elilisestä eduskuntapuheenvuorosta (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_26_2014_ke_p_2.shtml):

Quote from: 18.3.2014
Sisäministeri Päivi Räsänen: (..) Sitten haluan vielä näistä perheenyhdistämisistä sen verran todeta, että viime vuosina kansainvälistä suojelua saaneiden perhesidehakemusten määrät ovat olleet hyvin merkittävässä laskussa, eivät suinkaan nousussa. Kun vuonna 2011 hakemusten määrä oli yli 2 000, niin vuonna 2012 ja 2013 hakemuksia pantiin vireille vajaat 600 vuosittain, ja tämä pienentynyt hakemusmäärä johtuu pääasiassa biometristen oleskelulupakorttien käyttöönotosta vuoden 2012 alusta, minkä myötä poistui perheenkokoajan oikeus panna hakemus vireille hakijoiden puolesta, ja tämä on merkittävästi tähän vaikuttanut.

Tämä kolmas kategoria, siis tämä kansallinen kategoria, eli humanitaarista suojelua saavien määrät, on myös vähentynyt dramaattisesti. Kun vielä vuonna 2010 tässä kategoriassa oli yli 600 henkilöä, niin vuonna 2013 humanitaarista suojelua myönnettiin ainoastaan 11 henkilölle. Sen selvityksen, joka sisäministeriössä on tehty näistä perheenyhdistämislainsäädännön muutosten tarpeista, johtopäätökset koskivat juuri tuota humanitäärisen suojelun kategoriaa, mutta koska tuo kategoria tällä hetkellä on niin pieni, ei ole nähty ainakaan kiireellistä tarvetta lainsäädännön muutoksille, ja on tarkoitus, että tämän vuoden lopulla vielä tarkastellaan tilannetta, onko tarvetta lähteä lainsäännön muutoksia tässä suhteessa tekemään.

QuoteJussi Halla-aho /ps: (..) Mitä tulee perhesideperusteella annettuihin oleskelulupiin, niin oleellisempaa on nimenomaan puhua myönnetyistä oleskeluluvista kuin hakijamääristä, jotka ovat ehkä laskeneet. Katsoin tässä juuri, että myönteisten perhesidepäätösten kokonaismäärä on kasvanut vuoden 2009 reilusta 5 000:sta viime vuoden 6 500 päätökseen. Samoin perhesiteen perusteella annettujen myönteisten päätösten osuus kaikista oleskelulupapäätöksistä on myös prosentuaalisesti noussut 32 prosentista 37 prosenttiin. Esimerkiksi merkittävimmän humanitaarisen maahanmuuttajaryhmämme eli somalien kohdalla luku on noussut 500:sta noin 750:een. Kyllä tämä kehitys on aika huolestuttavaa nimenomaan kotoutumisen kannalta kaikkein haasteellisimpien maahanmuuttajaryhmien osalta.

Maahanmuuttoministeri Thors olisi voinut rauhoitella kansanedustajia ja Maahanmuuttovirastoa (http://mediaseuranta.blogspot.fi/2005/11/mtv3-ulkomaalaisvirasto-suomen.html) täsmälleen samaan malliin maaliskuussa 2008. Kaikki kunnossa, turvapaikanhakija- ja perheenyhdistämismäärät alhaisemmalla tasolla kuin muutamaan vuoteen. Sitten seuraavina vuosina tehtiin uusia turvapaikanhakijaennätyksiä, ja yhtäkkiä käsissä oli 10 000 perheenyhdistämishakemusta, koska Suomen turvapaikkakäytännöt olivat niin paljon houkuttelevammat kuin muiden maiden.

Quote from: Jari Leino on 19.03.2014, 09:24:02
On se härski.

Kipeintä on se, että tuo sumuttaminen pelkällä humanitaarisella suojelulla menee täysillä läpi useimmille kansanedustajille.

Ennen vaaleja liian löysän maahanmuuttopolitiikan kritisoinnilla profiloitunut Päivi Räsänen on junaillut sisäministerinä omasta vapaasta tahdostaan enemmän tuhoa kuin äkisti kesken kauden julkisuuden valokeilaan joutunut entinen Pakolaisneuvonnan puheenjohtaja Astrid Thors onnistui tekemään maahanmuuttoministerinä. Juuri tämän eduskunnan ja hallituksen aikana olisi vihdoin ollut momentum viedä läpi monia tärkeitä maahanmuuttopolitiikan linjauksia ja uudistuksia. Sen sijaan Räsänen jää ministerikaudeltaan historiaan ennen kaikkea perheenyhdistämislain kamppaajana, pakolaisten kuntakorvausten tuplaajana ja ensimmäisenä pakolaiskiintiön kasvattajana sitten vuoden 2000. Thorsin kaudella kerjäläisistä vielä väiteltiin kiivaasti, mutta Räsäsen kaudella kerjäläiset on heille tarjottuine palveluineen vakiinnutettu osaksi katukuvaa. EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän CEAS:in kanssa Räsänen on mennyt virran mukana tekemättä elettäkään kehityksen pysäyttämiseksi.

Luultavasti Räsänen on jo haeskellut jotain sopivaa politiikan jälkeistä jäähdyttelypaikkaa, sillä tämän jälkeen hänen on vaikea enää jatkaa.

Selittäkääpäs minulle, mitä eroa on humanitäärisen suojelun ja toissijaisen suojelun (http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/turvapaikan_hakeminen/paatos/turvapaikka_ja_kansainv%C3%A4linen_suojelu) välillä.

Turvapaikka:

"Sinulle annetaan turvapaikka, jos oleskelet kotimaasi tai pysyvän asuinmaasi ulkopuolella siitä syystä, että sinulla on perusteltu syy pelätä siellä vainoa. Vainon syyn tulee olla alkuperä, uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittinen mielipide. Lisäksi edellytetään, että olet pelkosi vuoksi haluton turvautumaan kyseisen valtion suojeluun."

Toissijainen suojelu:

"Jos turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, sinulle voidaan myöntää turvapaikkahakemuksesi perusteella oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, eli toissijainen suojeluasema. Lupa voidaan myöntää, jos sinua uhkaa kotimaassasi tai pysyvässä asuinmaassasi kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus.

Lupa voidaan myöntää myös, jos et voi palata kotimaahasi tai pysyvään asuinmaahasi joutumatta vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan siellä vallitsevan aseellisen selkkauksen vuoksi."

Humanitäärinen suojelu:

"Jos turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät täyty, sinulle voidaan myöntää oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella. Oleskelulupa voidaan myöntää, jos et voi palata kotimaahasi tai pysyvään asuinmaahasi siellä tapahtuneen ympäristökatastrofin tai siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen takia. Huono turvallisuustilanne voi johtua aseellisesta selkkauksesta tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta."

*****

Todellisuudessa noiden kahden käsitteen välillä ei ole minkäänlaista eroa ja suurin osa humamuista saakin oleskeluluvan toissijaisen (eli humanitäärisen) suojelun perusteella. Hallituksen suunnittelema "tiukennus" ei siis ole edes tiukennus, vaan nykykäytännön jatke. Kyse on siis vain eräänlaisesta käsitekikkailusta, jonka avulla vain pitkitetään ongelmaa eikä suinkaan ratkaista sitä.

Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 16.02.2014, 17:32:17
:facepalm: Kirkko ja Kaupunki taas missionsa ytimessä: Mokutusta veronmaksajien kustannuksella ja allahin markkinointia.

Eikä tuossa ole edes kysymys pakolaisuudesta vaan elintasoshoppailusta joka myös myönnetään ihan suoraan. Milloin Kirkko avaa silmänsä todellisuudelle?

Quote from: Maailmanmies on 20.03.2014, 09:28:58
Milloin Kirkko avaa silmänsä todellisuudelle?

Silloin, kun menettää asemansa virallisena valtionkirkkona islamin hyväksi (jos silloinkaan).

Quote– Suomessa on hyvä olla, koska täällä on rauha ja täällä on minun kouluni. Mutta jos perheeni ei tule Suomeen, niin palaan Somaliaan, Ishaar sanoo.

Saako tämän kirjallisena? Ei saa, koska Ishaar ei osaa kirjoittaa.