Kun lapsella ei ole varaa harrastaa
Vantaalaisen yksinhuoltajan Marianne Lindrothin 10-vuotiailla kaksostytöillä Miralla ja Pinjalla sekä 8-vuotiaalla Nennalla on mahdollisuus harrastaa ainoastaan kirkon pyhäkoulua kerran viikossa. Muuhun ei ole varaa.
- Tytöt kysyvät, että äiti miksi mä en pääse ratsastamaan, miksei me koskaan päästä tanssitunneille. Vastaan, että nyt ei löydy ylimääräistä rahaa ja yritän keksiä jotain muuta, esimerkiksi pulkkamäkeä, kertoo Marianne Lindroth Ajankohtaiselle kakkoselle.
Kaksostytöt harrastivat nelisen vuotta sitten balettia, kun koululla oli mahdollisuus balettitunteihin. Harrastus loppui, kun rahat loppuivat. Tyttöjen toiveharrastuksia ovat taitoluistelu, tanssi ja ratsastus.
[...]
- Meillä on 135 000 köyhää lasta. Onko Suomessa käymässä niin, että köyhien perheiden lapset ovat sohvaperunoina, toimettomina, kotona yksinäisinä ja hyvinvoivien perheiden lapset harrastavat ehkä vähän liikaakin, pohtii Sairisalo.
[...]
Neljän lapsen turkulaisperheessä 6-vuotias Esmeralda ja 9-vuotias Aleksanteris harrastavat painia. Perheen harrastuskulut kustantaa kokonaan Turun lastensuojelu.
- Kyllä sitä välillä häpeää, ei sitä mielellään kertoisi. Olisi järkevämpää, että olisi vähävaraisten liikuntaseteli. Silloin myös ne, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaita ja ovat siinä tilanteessa, että lasten harrastuksia ei ole mahdollista kustantaa, niin todennäköisesti veisivät lapsensa harrastamaan, sanoo Eveliina Suvitie poikansa painitreeneissä.
- Painiharrastuksella on suuri merkitys meidän pojalle. Hän on kasvanut pikkupoikana valtavasti painin myötä ja saanut itseluottamusta.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/03/kun_lapsella_ei_ole_varaa_harrastaa_3348039.html
Viime vuosituhannella saattoi vielä harrastaa hiihtoa, jalkapalloa, jääkiekkoa ja montaa muuta asiaa ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi.
Quote from: Emo on 21.03.2012, 00:58:29
Viime vuosituhannella saattoi vielä harrastaa hiihtoa, jalkapalloa, jääkiekkoa ja montaa muuta asiaa ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi.
Jalkapallo on muuten kuuminta hottia Brasiliassa osin siksi, että pelaamiseen tarvitsee oikeastaan vain pallon ja esimerkiksi puita tai tolppia toimittamaan maalin virkaa. Faveloissa tehdään tulevia miljoonafutareita kun ei ole muuta tekemistä kuin kikkailla nahkakuulan kanssa päivät pitkät.
Oiskohan myös niin, että kun elää soskutuilla, olisi myös elettävä sen mukaan, mitä hiton järkeä olisi tehdä töitä jos saisi omat hevoset ja balettitunnit sekä tietysti sopivassa iässä oman mopon/auton/asunnon tekemättä päivääkään duunia(ja kaikille tietysti 500m2 hki keskustasta, tai lapista kelolinna tms jollei, niin syrjintää.)
Tää on vähän tätä. En kyllä kannusta mihinkään mikä lisää tuloloukkoja, mutta tuntuu järjettömältä ettei lapsia ole varaa päästää balettitunnille. Lasku maksetaan sitten, kun nämä muksut eivät harrasta liikuntaa ja paikat alkavat sen seurauksena prakata. Lisäksi minua aina snadisti vituttaa se, että lahjakkuutta haaskataan kunnei anneta lasten kokeilla mistä tykkäävät ja mikä on heille sopivaa toimintaa. Se vasta käykin pitkän päälle kalliiksi. En nyt ehkä hevosia kustantaisi, mutta kun kerran balettikamat on omasta takaa niin mikä siinä maksaa päästää pari mimmiä lisää tunneille?
Sopivasti vielä sattui tuo 3 miljoonan koulutusrahajuttu tuohon alle. Tehtäisiin satavarmasti parempaa tulosta jos käytettäisiin se raha siihen, että pennut pääsee 2 kertaa viikossa liikkumaan haluamansa lajin parissa.
^ tai sitten vain vaadittaisiin että pitää pystyä huolehtimaan lapsista ennenkuin niitä tekee. Ja kyllä parin lapsen yyhoolla olisi varaa kustantaa balettitunnit, se on vain järjestelykysymys, ruokkoineen tuollainen tienaa tonnin nettoa vuokran jälkeen(jollei mikään kartano ole).
Mutta joo jälkiviisaus.
Kyllä niitä halpoja harrastuksiakin olisi, ja sehän on vain vaivannäöstä kiinni, yksi yyhoo opettelee/osaa tanssia balettia ja vetää koko naapuruston tyttöjen treenit tms. Taitaa vain olla aika laiskaa väkeä(ja kohta joku tulee itkemään kuinka raskasta on kasvattaa lapsia).
Hohhoijaa, mihinkä tämä maailma on menossa? Ei minunkaan vanhemmilla ollut rahaa työntää harrastuksiin, mutta kyllä sitä aina keksittiin tekemistä missä ei tarvittu ylimääräisiä juttuja. Eivätkö nykypäivän lapset osaa käyttää enää mielikuvitusta? Miksi kaikki harrastaminen pitää olla ylhäältäpäin ohjattua? Herätkää pahvit ja käykää välillä ulkona, kyllä siellä tekemistä löytyy. Mutta onhan se videopelien pelaaminen sen verran helpompaa, ettei viitsitä.
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 21.03.2012, 02:36:32
(ja kohta joku tulee itkemään kuinka raskasta on kasvattaa lapsia).
Etkö ymmärrä kuinka raskasta on kasvattaa lapsia?! Ja miksi lapsia pitäisi edes kasvattaa itse?! Meilllä on esimerkiksi koululaitos, poliisi ja koko yhteiskunta, joka voisi kasvattaa lapset!
Itsehän pelasin junnuna yli parikymmentä vuotta sitten jalkapalloa, lentopalloa, pesäpalloa ja koripalloa. Noihin upposi rahaa lenkkarit + jalkapallo + shortsit + polvisuojat (lentopallossa aika oleelliset). Kaiken muun sai urheiluseuralta tai koululta. Myöhemmin teininä harrastin puntin nostoa ja taekwondoa. Jälkimmäiseen meni seuramaksuna muutama hassu kymppi vuodessa sekä puku piti tietty ostaa, mutta se oli kertamaksu.
Nyt on toki vähän hankala antaa ohjeita kun nuo harrastukset tietty riippuu piltin iästä ja kiinnostuksen kohteesta, mutta yleensäottaen kun on pallo sitä potkitaan.
Pitäisiköhän perustaa harrastuskoordinointifirma. Hakea kaupungin, valtion ja EU:n rahat ja vielä sanoa, että on pari mamuakin näkynyt
notkumassa toimistossa, niin irtoaisi 400000 tukieuroa välittömästi.
Quote from: Emo on 21.03.2012, 00:58:29
Viime vuosituhannella saattoi vielä harrastaa hiihtoa, jalkapalloa, jääkiekkoa ja montaa muuta asiaa ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi.
Mun suosikkeja oli purkkis, seuraa johtajaa ja jahtaus eli rosvoa ja poliisia juosten. Joskus myös jalkapalloa, keinistä ja talvella tietty katulätkää, mäenlaskua tai lumitunneleiden kaivamista.
Kaikki tosi halpoja.
Itse olen yksinhuoltaja "perheen" lapsi ja 90-luvun lamassa reilut 10-vuotias. Eipä ollut rahaa harrastaa ja äiti oli aina töissä. Mutta koskaan ei tarvinnut nälkäisenä mennä nukkumaan ja aina oli vaatetta päällä ja ns. omaan sänkyyn sai mennä nukkumaan. Rahavirroista sen verran, että itse tienasin 18v raksalla kesätöissä heti enemmän kuukaudessa, kun äiti "vakituisessa duunissa" kuussa.
Silloin vielä lapset leikkivät pihalla, kun yksi meni pihalle, pian oli muutkin siinä ja sitten jotain keksittin. Ei tarvinnut juurikaan varusteisiin rahaa ja hauskaa oli. Nykyään kaikki pitää olla ohjattua ja trendikästä ja kallista tai muuten lapset syrjäytyvät tai tulevat aikuisena "voimaan pahoin". Itse en koe syrjäytyneeni tai voivani pahoin "aikuisena" lähtökohdistani johtuen, päinvastoin.
Quote from: Fincad on 21.03.2012, 07:41:34
...
Silloin vielä lapset leikkivät pihalla, kun yksi meni pihalle, pian oli muutkin siinä ja sitten jotain keksittin. Ei tarvinnut juurikaan varusteisiin rahaa ja hauskaa oli. Nykyään kaikki pitää olla ohjattua ja trendikästä ja kallista tai muuten lapset syrjäytyvät tai tulevat aikuisena "voimaan pahoin". Itse en koe syrjäytyneeni tai voivani pahoin "aikuisena" lähtökohdistani johtuen, päinvastoin.
Taidan olla sinua noin kaksikymmentä vuotta vanhempi, mutta omassa nuoruuessani oli samoin. Asuntoalueen kakarat tapasivat ulkona, ja sitten keksittiin aina jotain. Seuraa ja toimintaa riitti. Vanhemmat lapset kokosivat jalka- ja pesäpallojoukkueet, ja snadimmat meni siinä mukana ja oppivat mallin mukaan. Ja tämmöinen tuli. Vanhemmillani olisi ollut rahaa laittaa minut vaikka mihin maksulliseen harrastukseen, mutta ei niitä sellaisia silloin ollut kuin nyt.
Nykyään taitaa vain olla niin, että harrastaminen on "laitostettu". Mennään erityisesti harrastamaan jotain lajia jonnekin, neljänseinän sisään. Tällöin lapset tapaavat vain toisia saman harrastuksen valinneita. Jos et mene perässä, olet yksin pihalla notkumassa.
Monet harrastukset ovat ilmaisia tai lähes ilmaisia. Sitten on niitä jotka saattavat maksaa yli tonnin kuussa, kuten vaikkapa muodostelmaluistelu.
Yleensä kaikki sellainen on kallista, missä on palkkaa nauttivat valmentajat tai opettajat.
Suosittelen yleisurheilua sekä nuorille pojille että tytöille. Sen harrastaminen on yleensä halpaa eikä varusteita juuri vaadita. Lapsia valmennetaan leikkimielellä, heitellään palloa, juoksennellaan, hypitään ja leikitään. Kokeillaan erilaisilla kenttävälineillä. Siinä tulee oma keho tutuksi.
Monella pienemmälläkin paikkakunnalla on urheilukenttä ja joku yleisurheiluseura.
Quote from: Hob on 21.03.2012, 02:12:41
Tää on vähän tätä. En kyllä kannusta mihinkään mikä lisää tuloloukkoja, mutta tuntuu järjettömältä ettei lapsia ole varaa päästää balettitunnille. Lasku maksetaan sitten, kun nämä muksut eivät harrasta liikuntaa ja paikat alkavat sen seurauksena prakata.
Minä en ymmärrä tätä harrastamista. Ennen lapset liikkuivat luonnostaan leikkiessään. Nykyään vanhemmat usein ovat niin ylisuojelevia, että eivät anna lastensa leikkiä vapaasti vaan heidän tulee joko istua vanhempien silmien alla tai sitten harrastaa ohjatusti vanhempien valvonnassa - ja sitten ihmetellään, kun lapsilla on ongelmia. Vapaalla leikillä on se tärkeä funktio, että se oppii lapsia itse ratkaisemaan erilaisia ongelmia, kun ei ole vanhempia mukana ratkaisemassa joka kiistaa. Joku harrastaminen vain tuntuu nykyään fiinimmältä kuin leikki.
Quote from: siideri on 21.03.2012, 08:27:39
Monella pienemmälläkin paikkakunnalla on urheilukenttä ja joku yleisurheiluseura.
Pituushyppyä, juoksua, keihäänheittoa, kuulantyöntöä ja joitakin muitakin lajeja voi harrastaa melkein missä vain on vähän tilaa.
Silloin kun minä olin lapsi 1980-luvulla, niin luistinkentät olivat täynnä lapsia. Nyt vuonna 2012 en ole nähnyt läheisellä luistinkentällä koko talvena yhtään luistelijaa!!! Olen tullut siihen tulokseen, että nykyään lapset istuvat sisällä ja pelaavat vain erillaisia konsoli/tietokone pelejä.
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 21.03.2012, 01:57:13
Oiskohan myös niin, että kun elää soskutuilla, olisi myös elettävä sen mukaan, mitä hiton järkeä olisi tehdä töitä jos saisi omat hevoset ja balettitunnit sekä tietysti sopivassa iässä oman mopon/auton/asunnon tekemättä päivääkään duunia(ja kaikille tietysti 500m2 hki keskustasta, tai lapista kelolinna tms jollei, niin syrjintää.)
Mutta kun homma ei mene näin. Sostuilla, ulkolainen tenava pystyy harrastamaan hyvin (uuden kännykkänsä kanssa), mutta suomalainen peska ei pysty harrastamaan. Nyt jokin ei toimi??? :(
Meillä oli 80-90-luvulla sen verran tiukkaa kotona että valtameripurjehdus, motocrossi ja lämminveriratsut olivat minun ulottumattomissani. En ole täysin toipunut vieläkään.
Quote from: seuraa_tilannetta on 21.03.2012, 07:37:41
Quote from: Emo on 21.03.2012, 00:58:29
Viime vuosituhannella saattoi vielä harrastaa hiihtoa, jalkapalloa, jääkiekkoa ja montaa muuta asiaa ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi.
Mun suosikkeja oli purkkis, seuraa johtajaa ja jahtaus eli rosvoa ja poliisia juosten. Joskus myös jalkapalloa, keinistä ja talvella tietty katulätkää, mäenlaskua tai lumitunneleiden kaivamista.
Kaikki tosi halpoja.
Minun lemppareita oli (poikaporukassa kun ainoana tyttönä leikin) samaten rosvoa ja poliisia, vuorenkunkkua talvisin, konkkasta, ja vakoilu! Vakoilimme naapureita, vähän kauempana asuvia mustalaisia ja lähikoulun siivoojia ;D
Kävin kyllä lisäksi pianotunneillakin ja baletissa, mutta vaikka niitä ei olisi ollutkaan niin ei olisi ollut tekemisen puutetta. Tykkäsin myös hiihtää ja tehdä pitkiä kävelylenkkejä isäni pystykorvan kanssa, korvessa kun asuimme niin kävelymaastoja piisasi.
Nykyään ongelma on se kun kaiken pitää olla kallista ja hienoa, muuten se ei ole mitään. Ja toinen ongelma on kun kaikki alkaen ekaluokkalaisista nuokkuvat tietokoneen tai jonkun muun vekottimen äärellä hartiat lysyssä, niin vaikka joku vielä haluaisikin leikkiä ulkona niin kavereita ei löydy mistään!
Toisaalta on taas niinkin, että kun mamuihin on varaa tunkea rahaa joka käänteessä, niin miksei kaikille voisi taata balettitunnit valtion piikkiinkin!?
Fincad, "Silloin vielä lapset leikkivät pihalla, kun yksi meni pihalle, pian oli muutkin siinä ja sitten jotain keksittiin."
Niin, tuo oli tosiaan ennen. Nykyään ei saa päästää lapsia minnekään yksin. Juurihan uutisissa sanottiin, että vanhemmat tekevät sellaista, että vievät ja jättävät alle 18v lapset yksin Hoploppiin ja uimahalliin. Kauheaa. Nykyään joka paikassa pitää olla vanhemmat mukana. Mieluiten myös lapsen oma lakimies ja jokaisella oma henkilökohtainen avustaja ja neuvonantaja. Rinsessoja ja Rinssejä tulee kohdella arvokkaasti ja pitää heille pienestä pitäen kehityspalavereja, arviointikeskusteluja sekä valmentaa heitä tulevia oikeudenkäyntejä ja julkisia haastatteluja varten.
Aika natsimaiseksi on mennyt meininki. Pian ollaan tilanteessa, jossa lapset siirretään jo synnytyslaitokselta kasvatuslaitoksiin, joissa yhteiskunta huolehtii lasten kasvatuksesta, vaatetuksesta, oppimisesta, harrastuksista sekä ajattelusta.
Ennen tosiaan mentiin ulos ja kaverit tuli pihalle. Itse tosin, kun olen maalta, meillä aika monilla oli äidit kotona aina. Toisin kuin helsinkiläisserkuilla, jotka kulkivat avain kaulassa kaiket päivät, oma muoviastia mukana menivät sitten lounasaikaan muovilautasen kanssa leikkipuistoon syömään keittoa soppatykistä. Ja tuo oli siis 80-lukua.
Niin, se oli sitä meidän lapsuutta, kun kaikilla ei ollut varaa tanssitunteihin, se on varmasti aiheuttanut monille nykyajan kukkahatuille sellaiset traumat, että nykyään sossu kustantaa kaikille baletit ja painit, ettei kenenkään rinsessalle tule paha mieli. Vaikka sitten zambat halvemmissakin kouluissa, joissa saa oman tanssiopen kylkiäisenä loppuiäksi.
Harrastukset maksvat paljon. Olisihan se mukavaa, jos vanhemmat vapaaehtoisesti ja hyvän hyvyyttään perustaisivat jalkapallojoukkueita ja tanssikerhoja tms kerhoja kullannupuilleen. Mutta nykyään sellainen toiminta ei ole mahdollista. Lapset ovat ylivilkkaita ja häiriintyneitä ja aikuiset hämäriä, epäilyttäviä ja epäsopivia toimimaan kerhotäteinä ja joukkueiden vetäjinä. Sellaiseen ei kukaan itseään kunnioittava aikuinen uskalla nykyään lähteä. Lisäksi lasten harrastukset ovat siirtyneet nettiin, joten moni lapsi ja nuori ei edes halua harrastaa mitään muuta. Tulevaisuus näyttänee millaisia aikuisia nettilapsista tulee.
Aloin golfin harrastamisen 35-vuotiaana, koska aiemmin ei ollut siihen varaa, eikä kyllä mahdollisuuttakaan koska lähin kenttä oli kovin kaukana.
QuoteHarrastukset maksvat paljon. Olisihan se mukavaa, jos vanhemmat vapaaehtoisesti ja hyvän hyvyyttään perustaisivat jalkapallojoukkueita ja tanssikerhoja tms kerhoja kullannupuilleen.
Kaupungissa kyllä maksavat. Itse olen kotoisin pohjois-pirkanmaalta. Siellä treenasin vuoden verran kerrallaan 20e hintaan itsepuolustusta. Oli myös jääkiekkoa ja lentopalloa ja yleisurheilua. Enkä niitä nyt hirveän kalliina pitänyt vaikka en treenannutkaan.
Optimihan olisi että muksuilla olisi vaikka ala-aste ikäisinä käydä useamman lajin perusteita läpi ja valita niistä. Käydä kokeilemassa mistä tykkään. Tiedän yhden tapauksen jossa isä vei poikaa pelaamaan jääkiekkoa koska itsekkin pelasi, poika taas ei tykännyt yhtään vaan piti enemmän koripallosta. Omasta mielestäni kaikkea pitäisi kokeilla jos ei ole löytänyt sitä omaa lajiaan ja vanhempien tukea sen etsimisessä.
Quote from: seuraa_tilannetta on 21.03.2012, 10:18:52
Aloin golfin harrastamisen 35-vuotiaana, koska aiemmin ei ollut siihen varaa, eikä kyllä mahdollisuuttakaan koska lähin kenttä oli kovin kaukana.
Vastikään mieheni kanssa selvitimme hintoja, josko golfia aloittelisimme (tai lähinnä mieheni) mutta tuntui niin monimutkaiselta ja hintavalta että eiköhän anneta olla! Ei ilmeisesti edes pääse pelaamaan kaikille kentille Suomessa, edes rahasta? Tuttavista monet golfaa, että pelikavereita olisi.
Quote from: Emo on 21.03.2012, 10:46:54
Quote from: seuraa_tilannetta on 21.03.2012, 10:18:52
Aloin golfin harrastamisen 35-vuotiaana, koska aiemmin ei ollut siihen varaa, eikä kyllä mahdollisuuttakaan koska lähin kenttä oli kovin kaukana.
Vastikään mieheni kanssa selvitimme hintoja, josko golfia aloittelisimme (tai lähinnä mieheni) mutta tuntui niin monimutkaiselta ja hintavalta että eiköhän anneta olla! Ei ilmeisesti edes pääse pelaamaan kaikille kentille Suomessa, edes rahasta? Tuttavista monet golfaa, että pelikavereita olisi.
Mitä se vaatii? Suoritetaan greencard, hommataan välineet, pukeudutaan siististi? ja sitten vaatii kai jäsenyydet?
Quote from: Fiftari on 21.03.2012, 10:27:45
QuoteHarrastukset maksvat paljon. Olisihan se mukavaa, jos vanhemmat vapaaehtoisesti ja hyvän hyvyyttään perustaisivat jalkapallojoukkueita ja tanssikerhoja tms kerhoja kullannupuilleen.
Kaupungissa kyllä maksavat. Itse olen kotoisin pohjois-pirkanmaalta. Siellä treenasin vuoden verran kerrallaan 20e hintaan itsepuolustusta. Oli myös jääkiekkoa ja lentopalloa ja yleisurheilua. Enkä niitä nyt hirveän kalliina pitänyt vaikka en treenannutkaan.
Kaupungissa on n+1 urheiluseuraa yleensä ja salien omistajat tykkäävät rahastaa seuroja, jolloin yksittäisellä harrastajalla ei niin väliä. Kaupungin pitäisi tarjotakin yksittäisille harrastajille tiloja, mutta kaupungit ja kunnat jättävät mielellään nämä asiat "kolmannelle sektorille". Tampereella tilanne on tietyiltä osin vielä aivan hirvittävä.
Vertaisryhmätoiminta liikunnan osalta olisikin sitä kaikkein parasta toimintaa ainakin siihen asti, että lahjakkuudet nousevat esiin ja vaativat parempaa valmennusta. Ongelmana ovatkin tilat ja aika.
Quote from: Emo on 21.03.2012, 10:46:54
Quote from: seuraa_tilannetta on 21.03.2012, 10:18:52
Aloin golfin harrastamisen 35-vuotiaana, koska aiemmin ei ollut siihen varaa, eikä kyllä mahdollisuuttakaan koska lähin kenttä oli kovin kaukana.
Vastikään mieheni kanssa selvitimme hintoja, josko golfia aloittelisimme (tai lähinnä mieheni) mutta tuntui niin monimutkaiselta ja hintavalta että eiköhän anneta olla! Ei ilmeisesti edes pääse pelaamaan kaikille kentille Suomessa, edes rahasta? Tuttavista monet golfaa, että pelikavereita olisi.
Aika simppeliä. Ensin kurssille josta saa green cardin. Sitten vuokraa pelioikeuden jostakin ja liittyy seuraan.
Sen jälkeen kaikille kentille pääsee green fee maksulla pelaamaan, mahdollisesti 1-2 poikkeusta lukuunottamatta. Itse viihdyn mainiosti omalla kentällä ja aika vähän tulee vierailtua.
Ei tuo paljoa poikkea tenniksen harrastamisesta edes hinnaltaan. Usein paljon halvempaa, etenkin junioreille.
Tää on niin tätä taas. Kaikki pitäisi saada yhteiskunnalta ilmaiseksi.
Jos lapset tykkää baletista tai painista, niin ratkaisua voi hakea muutenkin kuin että "sossun pitäisi maksaa lisää", liikuntaseteli, lastensuojelu tai muu tukimuoto.
Maailmalla missä tätä sosliaalidemokraattista hulluutta ei ole, toimitaan yhteisöllisesti:
Eli ne vanhemmat joilla ei ole rahaa tukea lapsiaan, tarjoavat aikaansa ja käsiään harrastusjärjestölle. Usein vanhemmat tekevät niin vaikka heillä olisi rahaakin harrastukseensa, koska silloin saavat viettää aikaa lapsiensa kanssa. Varakkaammat vanhemmat puolestaan mielellään osallistuvat keräyksiin joilla kustannetaan välineet köyhemmille, tai yksinkertaisesti lahjoittavat omien lapsiensa vanhat välineet eteenpäin sen sijaan että jättävät ne omiin kaappeihinsa pölyttymään.
Kuvaava miten kauas suomessa on yhteisöllisyydestä päädytty on ettei haastellut vanhemmat ole edes kysyneet harrastuksista että kelpaisiko talkootyö rahan sijaan?
Okei, mites teillä kaikilla oli perheissä rahaa verrattuna nykyisiin kyöhiin perheisiin? Oliko perheenne sosiaalietuuksien varassa? Näistä pitäis pystyä laskemaan se rahan arvon muutos, että voisi verrata. Itse en osaa tätä, mutta jos joku neuvoo voin opetella.
Sosiaalietuudet ovat olleet suuremmat 15v. sitten, laskee THL, jolloin on kuulemma kyöhienkin ollut vielä varaa harrastaa. Ehkä kuitenkin siitä syystä, että vanhemmat pyritti enemmän urheiluharrastuksia.
Tilanne on nyt se, että perusturvan varassa olevilla - takuueläkeläisiä lukuun ottamatta - ei ole varaa perustarpeisiin, kuten ruokaan ja lääkkeisiin (THL 2011), joten kuinka perusturva-perheillä olisi varaa hengissäpitämättömiin asioihinkaan.
On mielestäni myös ok, että kyöhillä lapsilla olisi varaa harrastaa ratsastusta tai tanssia palvelusetelin turvin. Vaikka 20 e / viikossa (riittääkö se mihinkään?) tekisi 80 e / kk ja 80 x 135 000 lapsen edestä = 10 800 000 tulonsiirtoa. On varaa miljardeihinkin. Tällä voisi olla myös kerrannaisvaikutuksia: harrastavien lasten voi olettaa olevan psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti terveempiä, jolloin kalliiden sosiaali- tervesyspalvelujen käyttö vähenee. Ja onnellisuus yhteiskunnassa lisääntyy.
Meillä harrastaa lapsi jääkiekkoa. Vaikka se kuulostaa kalliilta ei se sitä itseasiassa ole. Enin osa menoista kustannetaan talkoilla, hankittavaksi jää lähinnä varusteet. Näin voi vähän köyhemmänkin lapsi harrastaa.
Lapsena 70-luvulla ei minulla ollut mitään maksullisia harrastuksia.
Kesällä polkupyörällä joka paikkaan, talvella hiihtoa ja koulun kentällä luistelua.
Kaikki urheiluvarusteet (ja muut välineet) sain käytettyinä käytännössä lahjoituksina vanhemmilta sukulais- ja tuttavaperheiltä.
Jos välineet loppuivat "kesken", korvattiin ne lähinnä mielikuvituksella.
Näin siis maaseudulla, kaupunkilaisten touhuista ei ole tietoa, kun kaikki kaveritkin olivat maaseudulta (ja läheltä).
Näin ne ajat muuttuu.
Quote from: Fiftari on 21.03.2012, 10:48:23
Quote from: Emo on 21.03.2012, 10:46:54
Quote from: seuraa_tilannetta on 21.03.2012, 10:18:52
Aloin golfin harrastamisen 35-vuotiaana, koska aiemmin ei ollut siihen varaa, eikä kyllä mahdollisuuttakaan koska lähin kenttä oli kovin kaukana.
Vastikään mieheni kanssa selvitimme hintoja, josko golfia aloittelisimme (tai lähinnä mieheni) mutta tuntui niin monimutkaiselta ja hintavalta että eiköhän anneta olla! Ei ilmeisesti edes pääse pelaamaan kaikille kentille Suomessa, edes rahasta? Tuttavista monet golfaa, että pelikavereita olisi.
Mitä se vaatii? Suoritetaan greencard, hommataan välineet, pukeudutaan siististi? ja sitten vaatii kai jäsenyydet?
No just ne jäsenyydet, peliosakkeet tai mitä ne nyt on? Ja niilläkin saa sitten pelata vain sillä yhdellä ainoalla kentällä!
Quote from: Emo on 21.03.2012, 14:39:02
Quote from: Fiftari on 21.03.2012, 10:48:23
Quote from: Emo on 21.03.2012, 10:46:54
Quote from: seuraa_tilannetta on 21.03.2012, 10:18:52
Aloin golfin harrastamisen 35-vuotiaana, koska aiemmin ei ollut siihen varaa, eikä kyllä mahdollisuuttakaan koska lähin kenttä oli kovin kaukana.
Vastikään mieheni kanssa selvitimme hintoja, josko golfia aloittelisimme (tai lähinnä mieheni) mutta tuntui niin monimutkaiselta ja hintavalta että eiköhän anneta olla! Ei ilmeisesti edes pääse pelaamaan kaikille kentille Suomessa, edes rahasta? Tuttavista monet golfaa, että pelikavereita olisi.
Mitä se vaatii? Suoritetaan greencard, hommataan välineet, pukeudutaan siististi? ja sitten vaatii kai jäsenyydet?
No just ne jäsenyydet, peliosakkeet tai mitä ne nyt on? Ja niilläkin saa sitten pelata vain sillä yhdellä ainoalla kentällä!
Ei osaketta tarvitse, kun vuokraa pelioikeuden. Eihän lätkää, pesistä, korista, lentistä, keilaamista tai tennistäkään pääse pelaamaan kuin yhdellä ainoalla kentällä... Ja niissäkin yleensä vaaditaan seuran jäsenyys.
^ Ahaa.
Voiko niitä pelivuoroja ostaa kaikilta Suomen golfkentiltä? Eli kun kesällä matkailee, voiko lyödä palloa kentillä matkan varrella?
Quote from: Emo on 21.03.2012, 15:17:23
^ Ahaa.
Voiko niitä pelivuoroja ostaa kaikilta Suomen golfkentiltä? Eli kun kesällä matkailee, voiko lyödä palloa kentillä matkan varrella?
Tietysti voi. Yks suomalainen harrastajagolfari pelasi läpi kaikki Suomen kentät pari vuotta sitten. Se tarkoitti 3 kenttää päivässä noin kolmen kuukauden ajan. Tässä hänen kokemuksiaan:
http://www.iltasanomat.fi/golf/markku-leinonen-pelasi-lapi-kaikki-suomen-golfkentat/art-1288339429307.html
Mikäs sen mukavampaa, kuin mennä pelaamaan uudella kentällä ympäri Suomen ja jutella mukavia paikallisten kanssa ja kysellä kuulumisia... Ja kun pelaa ulkomailla, voi jutella eri maista tulevien kanssa. Mutta ei tuollainen ahkera golfreissaaminen kovin halpaa ole...
Quote from: Nuivake on 21.03.2012, 14:27:33
Lapsena 70-luvulla ei minulla ollut mitään maksullisia harrastuksia.
Kesällä polkupyörällä joka paikkaan, talvella hiihtoa ja koulun kentällä luistelua.
Kaikki urheiluvarusteet (ja muut välineet) sain käytettyinä käytännössä lahjoituksina vanhemmilta sukulais- ja tuttavaperheiltä.
Jos välineet loppuivat "kesken", korvattiin ne lähinnä mielikuvituksella.
Näin siis maaseudulla, kaupunkilaisten touhuista ei ole tietoa, kun kaikki kaveritkin olivat maaseudulta (ja läheltä).
Näin ne ajat muuttuu.
Juurikin tuommoista oli maaseudulla ja syrjäkylällä 80-luvulla myös. Ne harrastukset oli kyläkoulun hiihtoladut ja jääkiekkokentät. Ainakaan omilla vanhemmilla ei ollut varaa luistimiin, joten koulun vehkeillä luistelin. Kesällä oli jotain saatanan pesäpalloa tai muuta paskaa.
Rahnaa hommailin pullojen keräyksellä. Olenko tämän vuoksi nuivahtanu, vaikea sanoa...
Ennen seurat hommaili rahaa talkootöillä. Nykyään kun joka hommaan vaaditaan ties mitä koulutusta ja korttia niin nämä hommat ovat jääneet. Esimerkkinä vaikkapa tienvarsien siivous.
Quote from: Emo on 21.03.2012, 10:46:54
Vastikään mieheni kanssa selvitimme hintoja, josko golfia aloittelisimme (tai lähinnä mieheni) mutta tuntui niin monimutkaiselta ja hintavalta että eiköhän anneta olla! Ei ilmeisesti edes pääse pelaamaan kaikille kentille Suomessa, edes rahasta? Tuttavista monet golfaa, että pelikavereita olisi.
Ei pääse ei, esimerkiksi Suomen keskeisimmällä paikalla oleva, Helsingin kaupungin puolella miljoonalla vuosittain tukema Talin golf-kenttä ottaa jäsenekseen ainoastaan muun jäsenistön hyväksymiä jäseniä eli toisin sanoen vain poliitikkoja ja yritysjohtajia.
Mutta joka tapauksessa yksinhuoltajan kukkarolle sopivia harrastusmahdollisuuksia on yhä edelleen tarjolla enemmän kuin lapset jaksavat harrastaa. Minä pelasin lapsena (90-luvulla) jalkapalloa, jääkiekkoa, sählyä ja pesäpalloa. Ainoa laji, josta taisi syntyä suuremmat kustannukset vanhemmilleni oli ne pari vuotta HIFKin esijunioreissa aivan nappulakokoisena. Organisoidun harrastamisen lisäksi tietysti leikittiin kaikkea, käytiin luistelemassa ja uimassa, pelattiin futista muuten vaan ja jopa hiihdettiin joskus. Myöhemmin teininä pelasin footbagia vuosikaudet (pallot maksoivat parikymppiä ja niitä meni muutama vuodessa).
Minä pääsin kodin ulkopuoliseen, maksulliseen harrastukseen vasta 15-vuotiaana, jolloin menin Meido-Kan-budoseuran karatetunneille Stadikalle. Siihen saakka "jouduin" harrastamaan "vain" lukemista, piirtämistä, ulkoilua, pyöräilyä, hiihtoa, järvessä uintia, ammuntaa faijan ilmakiväärillä, kavereiden kanssa olemista ja sen sellaista. Ei tullut aika pitkäksi eikä maksanut juuri mitään. Vasta 17-vuotiaana aloin harrastaa oluenjuontia ja se tosin tuli jonkin verran maksamaan.
itse aikoinani painin. Seura kuskasi minua SM-tason nuorten kisoihin ja lasku vanhemmille oli muutama tunti talkootöitä paikallisen mahtiseuran omistamalla tanssilavalla.
Tämän EPllä toimivan urheilu-seuran toiminta perustuu edelleenkin vapaaehtoisuuteen ja saattaa olla ainoita seuroja suomessa jotka pukkaavat harrastelijat SM-tasolle asti ilmaiseksi.
Muualla urheilu on sitten bisnestä. Ei ole sattumaa, että kaikkien nykyisten huippu-urheilijoiden taustalta löytyy hyvin toimeentulevat vanhemmat. Vaasassa, VPS riveissä jalkapalloileva poikalapsi maksaa yli 2000 euroa, 1980-luvulla, minun nuoruudessani paikallisessa seurassa jalkapalloiltuun ilmaiseksi, ja paikalla oli lapsia eri sosiaalisista luokista. Likan muodostelmaluistelu, kisamatkoineen, ennen kuin seura "kaatui", maksoi n. 3000 vuodessa ja meikäläisellä on kolme lasta. onneksi nykyiset urheiluharrastukset ovat halvempia.
Miten tähän on tultu? Onko vika vanhempien, jotka eivät ole enää halukkaita talkootoimintaan vai urheiluseuroissa, joita pyöritetään bisnes-periaatteella?
miten muuten olisi, jos vaikka SM-liigat saisivat olla tilittämättä ALViaan valtiolle, mutta vastikkeeksi he joutuisivat pyörittämään nuorten toimintaa? ilmaiseksi.
Quote from: Fiftari on 21.03.2012, 17:31:35
Ennen seurat hommaili rahaa talkootöillä. Nykyään kun joka hommaan vaaditaan ties mitä koulutusta ja korttia niin nämä hommat ovat jääneet. Esimerkkinä vaikkapa tienvarsien siivous.
niinpä. Minäkään en voinut toimia lapsen urheiluseuran järjestämässä tilaisuudessa järjestysmiehenä. Ei ole virallista korttia. Ja sen hankkiminen maksaa. Makkaran paistoon ja myyntiin tarvitaan elintarvikekortti. Sitä ei löydy kaikilta.
Quote from: Vilmariina Mesivirta on 21.03.2012, 09:46:31
Fincad, "Silloin vielä lapset leikkivät pihalla, kun yksi meni pihalle, pian oli muutkin siinä ja sitten jotain keksittiin."
Ennen tosiaan mentiin ulos ja kaverit tuli pihalle. Itse tosin, kun olen maalta, meillä aika monilla oli äidit kotona aina. Toisin kuin helsinkiläisserkuilla, jotka kulkivat avain kaulassa kaiket päivät, oma muoviastia mukana menivät sitten lounasaikaan muovilautasen kanssa leikkipuistoon syömään keittoa soppatykistä. Ja tuo oli siis 80-lukua.
Se muovilautanen on vieläkin tallella, kaulassa roikkunut nauha avaimineen ei enää. Helsingin esikapunkialueella kasvaminen on hieno välimuoto kaupungin ja maaseudun välillä. On metsiä ja peltoja lähellä mutta myös kerrostaloja yms. Ei 90-luvun alussa tarvinnut kovinkaan kummoisia tarvikkeita, pihalla pelattiin palloa valoisan ajan loppuun tai kunnes äiti huusi sisälle. On niin kummallista nähdä näitä nykyisiä 10v lapsia joilla on kännykät, kun muistaa huudot "äiti tuu ikkunaan täällä huutaa nönnönnöö" :)
Quote from: ananaskaarme on 21.03.2012, 11:11:03
Se on nyt sitä monikulttuuristumista, jota tilattiin. Talkoot ovat homogeenisen ja ahdasmielisen Impiwaaran kulttuuria. Rikkaammissa maissa maksetaan rahalla tai luottokortilla ja köyhät elävät slummeissaan.
Tästä suuren maailma rahalla ja luottokortilla pääsee kulttuurista on se etu, että väärään sosiaaliluokkaan kuuluvat eivät pääse puhdasveristen kanssa samoihin harrastuspaikkoihin pilaamaan ilmapiiriä.
Quote from: seuraa_tilannetta on 21.03.2012, 10:18:52
Aloin golfin harrastamisen 35-vuotiaana, koska aiemmin ei ollut siihen varaa, eikä kyllä mahdollisuuttakaan koska lähin kenttä oli kovin kaukana.
Aloitin metsästysharrastuksen 35-vuotiaana, koska asuessani Helsingissä minulla ei ollut mahdollisuutta omaan kivääriin ja haulikkoon tai metsästysmaihin. Ammuntaa kyllä harrastettiin Viikissä omalla Margolinilla-halpaa huvia.
Nyt täällä maalla kakarat kerääntyvät kentälle ja kaukaloon pallopeleihin- ilman vanhempiaan ja tulevat keskuskentälle pyörällä tai jopa mopoautoillaan.
Itse kakarana leikimme ulkona aina ja joka ilta aina pimeään saakka. Kokoonnuimme milloin missäkin ja kivaa oli. Emme toisaalta tienneet harrastavamme. Mehän vain leikimme ja juoksimme. Sulan maan aikana pelasimme pesistä tai nelimaalia.
( Mitenköhän sitä pelattiin?)
Liikaa pitää lasten harrastaa kaiken maailman juttuja.
Quote from: Mansikka on 21.03.2012, 14:07:43
Sosiaalietuudet ovat olleet suuremmat 15v. sitten, laskee THL, jolloin on kuulemma kyöhienkin ollut vielä varaa harrastaa. Ehkä kuitenkin siitä syystä, että vanhemmat pyritti enemmän urheiluharrastuksia.
Tämä ei pidä paikkaansa absoluuttisesti. Edut eivät ole nousseet palkkojen tahdissa ja ne ovat saattaneet jäädä jälkeen yleisistä odotuksista - myös harrastusten suhteen.
Quote
Tilanne on nyt se, että perusturvan varassa olevilla - takuueläkeläisiä lukuun ottamatta - ei ole varaa perustarpeisiin, kuten ruokaan ja lääkkeisiin (THL 2011), joten kuinka perusturva-perheillä olisi varaa hengissäpitämättömiin asioihinkaan.
Tämä on puhdas vale. Toimeentulotuen perusosa yksinasuvalle on 461 euroa kuussa (nousua 10 % viime vuodesta). Lääkkeet korvataan tämän lisäksi.
Quote
On mielestäni myös ok, että kyöhillä lapsilla olisi varaa harrastaa ratsastusta tai tanssia palvelusetelin turvin. Vaikka 20 e / viikossa (riittääkö se mihinkään?) tekisi 80 e / kk ja 80 x 135 000 lapsen edestä = 10 800 000 tulonsiirtoa. On varaa miljardeihinkin. Tällä voisi olla myös kerrannaisvaikutuksia: harrastavien lasten voi olettaa olevan psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti terveempiä, jolloin kalliiden sosiaali- tervesyspalvelujen käyttö vähenee. Ja onnellisuus yhteiskunnassa lisääntyy.
Meillä on varaa. Tuo on siis olisi 130 miljoonaa vuodessa. En todellakaan näe sosiaaliturvan tehtäväksi mahdollistaa jotain harrastamista muuten kuin mitä ihminen voi normaalista sosiaaliturvasta rahojaan siihen käyttää.
Quote from: Alkuasukas on 21.03.2012, 09:21:33
Meillä oli 80-90-luvulla sen verran tiukkaa kotona että valtameripurjehdus, motocrossi ja lämminveriratsut olivat minun ulottumattomissani. En ole täysin toipunut vieläkään.
Sama juttu. Tosin en silloin osannut moisista haaveillakkaan. Kuumatkailusta taisin haaveilla. Jäi sekin "harrastus" kokematta kun ei ollut rahaa. Eipä ihme että olen tällaiseksi kurjaksi ihmisen irvikuvaksi tullut. Enkä saanut edes Joulupukilta aina kaikkea mitä toivoin. Petturi pukki pilasi elämäni. Poikapainia taisin hieman harrastaa. Se ei vielä silloin maksanut mitään. Riitti kun meni kertomaan mielipiteensä toiselle pojalle tämän älykkyydestä.
Eiköhän ongelma ole se, että ilmaisten harrastusmahdollisuuksien määrä ja ns. impiwaaralaiset talkoo hommat on kadonneet ja kaupungissa lähes kaikesta kiskotaan maksua. Kukaan ei vain ottanut laskelmissa huomioon kaikkia vaikutuksia mitä seurauksia sillä on kun vähän köyhimmillä (kasvava joukko) on ne paikat vähentyneet missä voi osallistua sosiaaliseen kanssakäymiseen tai sen opetteluun muiden ihmisten kanssa. Ihminen kun ei opi laatikossa ihmiseksi tai arvostamaan ympäristöään.
Vanhemmillakaan ei ole aikaa kasvattaa lapsiaan, koska työ on eriytetty asuin ympäristöstä täysin erilliseksi toisin kuin vaikkapa vanhan kunnon maalaisromantiikan aikaan jolloin lapset pystyi ottamaan pellolle mukaan jo pienestä pitäen ottamaan mallia vanhemmista. Nyky lapsen kasvattaa aika pitkälle TV ja pleikkari ja tulokset on sitten mitä on.
Quote from: Mansikka on 21.03.2012, 00:52:39
Kun lapsella ei ole varaa harrastaa
Vantaalaisen yksinhuoltajan Marianne Lindrothin 10-vuotiailla kaksostytöillä Miralla ja Pinjalla sekä 8-vuotiaalla Nennalla on mahdollisuus harrastaa ainoastaan kirkon pyhäkoulua kerran viikossa.
Mä kyllä ihmettelen jos tosiaan on noin, että Vantaan kokoisessa kaupungissa on mahdollisuus harrastaa ainoastaan kirkon pyhäkoulua kerran viikossa.
Riippuu toki varmaan siitäkin missä päin Vantaata asustelee ja miten onnistuu lasten kuskaaminen paikasta toiseen yms...
Mutta kun tarkastelee esim. mitä tämän linkin takaa löytyy, niin...
http://www.vantaa.fi/fi/lapsiperheille/harrasta_ja_tee_yhdessa
...tuolta luulisi jotain mahdollisuuksia löytyvän, myös edullisia/maksuttomia.
Itsekin kuulun siihen kategoriaan, että lapsena ei tarvinnut kuin lähteä ulos, niin aika pian sai kasaan porukan jonka kanssa saattoi leikkiä vaikka kirkonrottaa, pelata pesistä, tms. ihan ilmaiseksi.
Ja ympäriinsä kyliä me paineltiin ihan keskenämme ala-asteikäisinä. Tosin en ollut ison kaupungin asukki minäkään...
Jossain seurakunnan kerhoissa kävin, ja isä vei uimahalliin uimaan aina silloin tällöin.
Oisko sitten niin, että nykyään kasvaa lapsia, jotka odottavat että heille kannetaan kaikki eteen valmiina. Itse ei tarvitse mitään keksiä.
Quote from: Mursu on 21.03.2012, 18:34:12
Quote from: Mansikka on 21.03.2012, 14:07:43
Sosiaalietuudet ovat olleet suuremmat 15v. sitten, laskee THL, jolloin on kuulemma kyöhienkin ollut vielä varaa harrastaa. Ehkä kuitenkin siitä syystä, että vanhemmat pyritti enemmän urheiluharrastuksia.
Tämä ei pidä paikkaansa absoluuttisesti. Edut eivät ole nousseet palkkojen tahdissa ja ne ovat saattaneet jäädä jälkeen yleisistä odotuksista - myös harrastusten suhteen.
Tämä ei ole niin selvää, kuin annat ymmärtää. Et ole pysytynyt selventämään tätä asiaa Leipäjono-ketjussa vaikka asia on siellä kanssasi riitaantunut. Toistat vain tätä samaa. Odotan edelleen asian avaamista. THL ja Mursu ovat erimielisiä, jolloin todistustaakka on mielestäni Mursulla.
Quote
Quote
Tilanne on nyt se, että perusturvan varassa olevilla - takuueläkeläisiä lukuun ottamatta - ei ole varaa perustarpeisiin, kuten ruokaan ja lääkkeisiin (THL 2011), joten kuinka perusturva-perheillä olisi varaa hengissäpitämättömiin asioihinkaan.
Tämä on puhdas vale. Toimeentulotuen perusosa yksinasuvalle on 461 euroa kuussa (nousua 10 % viime vuodesta). Lääkkeet korvataan tämän lisäksi.
Ajattelit, että väittämällä teet esittämästäni totuudesta valhetta. Ääh. THL sanoo, että perusturva ei riitä perustarpeisiin, kuten ruokaan ja lääkkeisiin, niin hekö ovat erehtyneet (tai kuten Leipäjono-ketjussa annoit ymmärtää, valehtelevat)? Ja kysymällä keneltä tahansa perusturvan varassa olevalta (tai työssäkäyvältä), joka on joutunut peruslääkkeitä hankkimaan, niin saat tietää, että apteekki luovuttaa niitä vain maksua vastaan.
Quote
Quote
On mielestäni myös ok, että kyöhillä lapsilla olisi varaa harrastaa ratsastusta tai tanssia palvelusetelin turvin. Vaikka 20 e / viikossa (riittääkö se mihinkään?) tekisi 80 e / kk ja 80 x 135 000 lapsen edestä = 10 800 000 tulonsiirtoa. On varaa miljardeihinkin. Tällä voisi olla myös kerrannaisvaikutuksia: harrastavien lasten voi olettaa olevan psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti terveempiä, jolloin kalliiden sosiaali- tervesyspalvelujen käyttö vähenee. Ja onnellisuus yhteiskunnassa lisääntyy.
Meillä on varaa. Tuo on siis olisi 130 miljoonaa vuodessa. En todellakaan näe sosiaaliturvan tehtäväksi mahdollistaa jotain harrastamista muuten kuin mitä ihminen voi normaalista sosiaaliturvasta rahojaan siihen käyttää.
Kun rahat eivät riitä perustarpeisiin, niin ne eivät silloin riitä harrastamiseenkaan. Summa on isohko, mutta se ei ole paljoa kokonaisuuden kannalta, joka sosiaalimenoissa on viisikymmentätuhattamiljoonaa vuodessa. En ehdota, että lisätään kuluja, ehdotan, että siirretään muualta. Lopettamalla humanitaarinen maahanmuutto jää vielä moninkertainen summa yli.
Quote from: Emo on 21.03.2012, 09:39:53
Quote from: seuraa_tilannetta on 21.03.2012, 07:37:41
Quote from: Emo on 21.03.2012, 00:58:29
Viime vuosituhannella saattoi vielä harrastaa hiihtoa, jalkapalloa, jääkiekkoa ja montaa muuta asiaa ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi.
Mun suosikkeja oli purkkis, seuraa johtajaa ja jahtaus eli rosvoa ja poliisia juosten. Joskus myös jalkapalloa, keinistä ja talvella tietty katulätkää, mäenlaskua tai lumitunneleiden kaivamista.
Kaikki tosi halpoja.
Minun lemppareita oli (poikaporukassa kun ainoana tyttönä leikin) samaten rosvoa ja poliisia, vuorenkunkkua talvisin, konkkasta, ja vakoilu! Vakoilimme naapureita, vähän kauempana asuvia mustalaisia ja lähikoulun siivoojia ;D
Kävin kyllä lisäksi pianotunneillakin ja baletissa, mutta vaikka niitä ei olisi ollutkaan niin ei olisi ollut tekemisen puutetta. Tykkäsin myös hiihtää ja tehdä pitkiä kävelylenkkejä isäni pystykorvan kanssa, korvessa kun asuimme niin kävelymaastoja piisasi.
Nykyään ongelma on se kun kaiken pitää olla kallista ja hienoa, muuten se ei ole mitään. Ja toinen ongelma on kun kaikki alkaen ekaluokkalaisista nuokkuvat tietokoneen tai jonkun muun vekottimen äärellä hartiat lysyssä, niin vaikka joku vielä haluaisikin leikkiä ulkona niin kavereita ei löydy mistään!
Toisaalta on taas niinkin, että kun mamuihin on varaa tunkea rahaa joka käänteessä, niin miksei kaikille voisi taata balettitunnit valtion piikkiinkin!?
Tuossa rosvoa ja poliisia leikissä on se huonopuoli että vanhemmat ei yleensä tykänneet jos poliisi sai kiinni ja toi autolla kotiin. Muuten toi rosvo ja poliisi oli ihan kiva leikki. Itsekin leikittiin sitä kavereiden kanssa.
Mun pojan on päästävä Hifkin junnuksi vaikka sitten sossun maksamana. Mulle myös bensat treeneihin ajoon ja pojalle varusteet. Olikse jotain reilu 3000 euroa vuodessa? Tyttärelle oma golf-osake, tennistunnit, osuus hevosesta, kolme slalom-kurssia Lapissa ja oma formula-auto kisoihin. Vaadin. Muuten he jäävät sohvaperunoiksi ja joudun hautaamaan sossun laskuun omat lapseni, jotka kuolivat rapakuntoisina syrjäytyneinä 25-vuotiaina.
Quote from: Hippo on 21.03.2012, 14:24:18
Meillä harrastaa lapsi jääkiekkoa. Vaikka se kuulostaa kalliilta ei se sitä itseasiassa ole. Enin osa menoista kustannetaan talkoilla, hankittavaksi jää lähinnä varusteet. Näin voi vähän köyhemmänkin lapsi harrastaa.
Quote from: Jakerp on 21.03.2012, 18:55:17
Eiköhän ongelma ole se, että ilmaisten harrastusmahdollisuuksien määrä ja ns. impiwaaralaiset talkoo hommat on kadonneet ja kaupungissa lähes kaikesta kiskotaan maksua. Kukaan ei vain ottanut laskelmissa huomioon kaikkia vaikutuksia mitä seurauksia sillä on kun vähän köyhimmillä (kasvava joukko) on ne paikat vähentyneet missä voi osallistua sosiaaliseen kanssakäymiseen tai sen opetteluun muiden ihmisten kanssa. Ihminen kun ei opi laatikossa ihmiseksi tai arvostamaan ympäristöään.
Vanhemmillakaan ei ole aikaa kasvattaa lapsiaan, koska työ on eriytetty asuin ympäristöstä täysin erilliseksi toisin kuin vaikkapa vanhan kunnon maalaisromantiikan aikaan jolloin lapset pystyi ottamaan pellolle mukaan jo pienestä pitäen ottamaan mallia vanhemmista. Nyky lapsen kasvattaa aika pitkälle TV ja pleikkari ja tulokset on sitten mitä on.
Kahden useita joukkuelajeja kutakin aikansa kasvuiässään harrastaneen lapsen isänä täytyy muistuttaa, että näiden maksullistenkin lajien toiminta perustuu hyvin pitkälti talkootyöhön, ja useimpien urheiluseurojen toiminta on tietääkseni lähes täysin vapaaehtoistyön varassa lajista riippumatta.
Tyypillisesti nämä joukkueet pyörivät muutaman aktiivin varassa, joskus vain yhden tai kahden. Jo kymmenvuotiailla alkaa olla tapahtumia kolmesta kuuteen viikossa, ja niitä toteuttamaan tarvitaan aikuisia. Usein homma menee valitettavasti vielä niin, että nämä aktiivit käyttävät joukkueeseen runsaasti vapaa-aikaansa ja muut vanhemmat arvostelevat. Aikoinani seurailin aikani, ja aloin sitten jossain vaiheessa itsekin tehdä joukkueiden taustoissa sitä mitä osasin.
Vaikka tapahtumia on, lapsemme ja heidän joukkuekaverinsa, pojat ja tytöt, ehtivät kuitenkin aikoinaan myös leikkimään. Seurailin usein mitä heillä kulloinkin oli meneillään kavereidensa kanssa, eivätkä aivan avuttomiakaan olleet keksimään muutakin tekemistä kuin se lajinsa. Myös sitä pleikkaa, mesea ja facebookkia, kieltämättä. Sanoisin kuitenkin, että jako harrastaviin ja harrastamattomiin menee paitsi vanhempien varallisuuden niin myös lasten aktviisuuden mukaan, jotkut pelaavat vain sitä pleikkaa.
Hienoa, jos on niin aktiivisia vanhempia, että onnistuvat hankkimaan talkootöitä ja vielä tekevätkin niitä. Kaikilla joukkueillä ei ole näin hyvin asiat, ja niillä toimintamaksut ovat vastaavasti korkeammat. Yhtä hienoa on, jos vanhemmilla on suhteita tahoihin, jotka vaikkapa mainostavat paidassa tai kausijulkaisussa. Toiminnalla on kustannuksensa, eikä niille paljon voi. Maksun absoluuttinen suuruus riippuu paitsi lajista myös seuran kilpailullisuudesta ja tasosta (siis pääkaupunkiseudulla ainakin, haja-asutusalueella voi seuroja olla yksi tai nolla). Yhteiskunta tukee myös runsaasti esimerkiksi suorituspaikkojen vuokria, mutta kyllä se halli-, tai kenttävuoro aina maksaa myös seuroille ja joukkueille eli viime kädessä vanhemmille. Toimintamenot myös yleensä nousevat tuntemissani lajeissa runsaastikin lapsen kasvaessa. Teini-ikäisillä alkaa harrastajakadon käydessä olla vieraspelejä satojen kilometrien päässäkin, ja siinä vaiheessa aletaan yleensä matkustaa busseilla vaikkei puhuta kuin ns. mutasarjojen joukkueista.
Joskus joukkueella on valmentaja, joka ei ole kenenkään isä tai äiti. Hän on usein erittäin omistautunut lajille ja käyttää siihen kaiken vapaa-aikansa ja usein paljon omiakin rahojaan. Usein valitetaan siitä, että tälle valmentajalle pitää maksaakin jotain kakaroidemme leikittämisestä, vaikka hän ei yleensä saa edes omiaan pois niinä verovapaina matkakorvauksina, jotka verottaja sallii. Missään tuntemistani juniorijoukkuelajeista ei ole maksettu palkkaa kenellekään lukuunottamatta kenties yhtä puolipäiväistä työntekijää per seura, jossa sentään voi olla esim. parikymmentä ikäkausijoukkuetta.
Summa summarum. Yleensä näissä maksullisissa (urheilu)harrastuksissa saadaan varsin hyvin vastinetta rahoille, ja kyllä niihin kannattaa sijoittaa myös niitä "sossurahoja" sen lisäksi, että joukkue saattaa vähän tulla vastaan yksittäisten pelaajien maksuissa. Vanhemman lapsen kavereiden osalta tulokset alkavat näkyä nyt kun ex-lasten ikä alkaa kakkosella. En esim. ainakaan vielä ole kuullut kuin yhdestä (/ n. 50), jolla olisi ollut jonkinasteisia ongelmia esim. huumeiden kanssa tai muitakaan näkyvämpiä vaikeuksia.
Quote from: Mursu on 21.03.2012, 18:34:12
Meillä on varaa. Tuo on siis olisi 130 miljoonaa vuodessa. En todellakaan näe sosiaaliturvan tehtäväksi mahdollistaa jotain harrastamista muuten kuin mitä ihminen voi normaalista sosiaaliturvasta rahojaan siihen käyttää.
Minusta yksi suurimpia perusteita hyvinvointivaltion puolesta on se, että se tasoittaa syntymäloton vaikutuksia jossain määrin. Ei ole lapsen vika syntyä köyhään perheeseen. Lasten suhteen pelisäännöt ovat muutenkin erilaiset, ja julkisen sektorin 100 miljardin vuosibudjetissa tämä summa on melko hyvin perusteltavissa. Se:
1) vaatii saajaltaan aktiivisuutta
2) ei luo tuloloukkoja
3) tuottaa pitkällä tähtäimellä todennäköisesti moninkertaisesti kustannuksensa takaisin
4) lakkaa selvästi määriteltynä hetkenä (kun lapsi täyttää jonkun verran vuosia)
Sanotaan nyt vaikka niin, että paljon mieluummin minä tätä rahoitan kun "integraatiotoimia" joihin joutuu kaatamaan moninkertaisesti rahaa ja siltikin tulokset ovat vaatimattomat.
Slobovorsk kirjoittaa hyvin.
Meidän kiekkojunioreiden porukassa saattoi olla vanhempia, jotka pieniin tuloihinsa vedoten ottivat hoitaakseen esim. leipomisen, kahvituksen ja paitamainosten ompelun, kuitaten näin seuramaksuja. Jotkut vanhemmat puolestaan eivät halunneet tehdä mitään talkootyötä, koska "omaa työtään tehden tienasivat enemmän ja halusivat maksaa rahalla talkoo-osuutensa". Ja kaikki olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä.
Lähtökohtaisesti ne lapset, joiden vanhemmilla on varaa, voivat harrastaa haluamiaan asioita. Muiden pitäisi tehdä kuten aina on tehty, "mennä littaa" tai "kuka pelkää Astridia". Pahan asiasta tekee se, että nämä littaa leikkivät leimataan ja liian moni heistä ottaa leiman vastaan. Seurauksena on syrjäytymistä ja päihteiden väärinkäyttöä, rikoksia... Tämän estämiseksi olisi yhteiskunnan tuki tervetullutta, mutta ei ilman ehtoja. Itse pitää koota porukka kasaan ja järjestää toimintaa, ja yhteiskunta voisi antaa toiminnalle tilat nimellistä korvausta vastaan. Tämä raha pois poliittisilta yhdistyksiltä ja järjestöiltä, niiden pitää tulla toimeen ilman julkista tukea.
Tiivistettynä: Jos ei oo rahhoo, pitää tehdä töitä harrastuksensa vuoksi, niinkuin täällä on jo moni todennutkin. Vapaamatkustajiin ei ole varaa!
Ei mitään sossun kustantamia ratsastustunteja tms., vaan aktiivisuutta pitää tukea.
Vuosituhannen vaihteessa televisiossa oli Ajankohtaisen kakkosen "juniori-ilta", jossa erään juniorijääkiekkojoukkueen pelaajan isä vastasi kysymykseen jääkiekon kalleudesta (sen lisäksi, että 12-vuotiaita piti kuskata kuusi kertaa viikossa tapahtumiin), että hän on kuullut monen huumenuoren vanhemman olevan valmiita maksamaan monta kertaa enemmän, jos vain saisi lapsensa irti huumeista. Taidatkos tuon paremmin sanoa.
Quote from: slobovorsk on 21.03.2012, 21:53:09
Vaikka tapahtumia on, lapsemme ja heidän joukkuekaverinsa, pojat ja tytöt, ehtivät kuitenkin aikoinaan myös leikkimään. Seurailin usein mitä heillä kulloinkin oli meneillään kavereidensa kanssa, eivätkä aivan avuttomiakaan olleet keksimään muutakin tekemistä kuin se lajinsa. Myös sitä pleikkaa, mesea ja facebookkia, kieltämättä. Sanoisin kuitenkin, että jako harrastaviin ja harrastamattomiin menee paitsi vanhempien varallisuuden niin myös lasten aktviisuuden mukaan, jotkut pelaavat vain sitä pleikkaa.
Kyllä varallisuus erot näkyvät ihan selvästi kun kesällä käy katsomassa koulupäivän aikaan Itä-Helsingin hieman köyhempien alueiden yläasteiden pihoja siellä on ehkä se kymmenen mopoa kun taas Länsi-Helsingin hieman parempien alueiden yläasteiden pihalla on se 50-100 mopoa ja mopo autoa vaikka länsihensingissä olisi oppilasmäärä puolet pienempi itä-Helsingin yläasteisiin. Mopoautoja en ole vielä koskaan nähnyt yhdelläkään itähelsingin puolen pihalla niitä ei kaiketi ole vanhemmilla ollenkaan varaa ostella toisin kuin länsi-puolella.
Rikkaat toki yrittävän aina kovasti todistella, että köyhien kuulu mitään saada, mutta näppituntumani sanon, että kyllä varallisuus erot on kasvaneet viimevuosina. Mopot ovat paremmilla alueilla lisääntyneet ja köyhemmillä vähentyneet.
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 21.03.2012, 02:36:32
^ tai sitten vain vaadittaisiin että pitää pystyä huolehtimaan lapsista ennenkuin niitä tekee.
Miten meinasit asian hoitaa? Yhden lapsen politiikka? Pakolliset abortit vähävaraisille?
Quote from: Huolestunut Kansalainen on 21.03.2012, 23:11:21
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 21.03.2012, 02:36:32
^ tai sitten vain vaadittaisiin että pitää pystyä huolehtimaan lapsista ennenkuin niitä tekee.
Miten meinasit asian hoitaa? Yhden lapsen politiikka? Pakolliset abortit vähävaraisille?
Lisääntymislupa.
Quote from: Huolestunut Kansalainen on 21.03.2012, 23:11:21
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 21.03.2012, 02:36:32
^ tai sitten vain vaadittaisiin että pitää pystyä huolehtimaan lapsista ennenkuin niitä tekee.
Miten meinasit asian hoitaa? Yhden lapsen politiikka? Pakolliset abortit vähävaraisille?
Politiikka viime vuosisadalta. Natsit ottivat näiltä kavereilta oppinsa.
Eihän se ole kuin vaihtanut nimensä. Agenda jatkuu.
Quote from: Jakerp on 21.03.2012, 23:04:54
Kyllä varallisuus erot näkyvät ihan selvästi kun kesällä käy katsomassa koulupäivän aikaan Itä-Helsingin hieman köyhempien alueiden yläasteiden pihoja siellä on ehkä se kymmenen mopoa kun taas Länsi-Helsingin hieman parempien alueiden yläasteiden pihalla on se 50-100 mopoa ja mopo autoa vaikka länsihensingissä olisi oppilasmäärä puolet pienempi itä-Helsingin yläasteisiin. Mopoautoja en ole vielä koskaan nähnyt yhdelläkään itähelsingin puolen pihalla niitä ei kaiketi ole vanhemmilla ollenkaan varaa ostella toisin kuin länsi-puolella.
Minkäslainen kansalaisoikeus se mopo on? missäs se sanotaan että sellainen pitää jokaiselle jonkun hommata?
Quote from: Paul Ruth on 21.03.2012, 23:20:02
Quote from: Huolestunut Kansalainen on 21.03.2012, 23:11:21
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 21.03.2012, 02:36:32
^ tai sitten vain vaadittaisiin että pitää pystyä huolehtimaan lapsista ennenkuin niitä tekee.
Miten meinasit asian hoitaa? Yhden lapsen politiikka? Pakolliset abortit vähävaraisille?
Politiikka viime vuosisadalta. Natsit ottivat näiltä kavereilta oppinsa.
Eihän se ole kuin vaihtanut nimensä. Agenda jatkuu.
Eihän tuolle kai mitään voi tehdä koska rajaton lisääntymisoikeus. Eikä paljon auta muutemat adoptiotkaan. Valtion kasvatustehtaatkaan eivät oikein toimi.. mutta mitä pirua sitä pitäs, tuppisuuna vaan ihmetellä?
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 21.03.2012, 23:32:41
Quote from: Paul Ruth on 21.03.2012, 23:20:02
Quote from: Huolestunut Kansalainen on 21.03.2012, 23:11:21
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 21.03.2012, 02:36:32
^ tai sitten vain vaadittaisiin että pitää pystyä huolehtimaan lapsista ennenkuin niitä tekee.
Miten meinasit asian hoitaa? Yhden lapsen politiikka? Pakolliset abortit vähävaraisille?
Politiikka viime vuosisadalta. Natsit ottivat näiltä kavereilta oppinsa.
Eihän se ole kuin vaihtanut nimensä. Agenda jatkuu.
Eihän tuolle kai mitään voi tehdä koska rajaton lisääntymisoikeus. Eikä paljon auta muutemat adoptiotkaan. Valtion kasvatustehtaatkaan eivät oikein toimi.. mutta mitä pirua sitä pitäs, tuppisuuna vaan ihmetellä?
No naiset töihin ja uraputkeen. Lapsia ei kannata tehdä ennen kuin tulevaisuus on turvattu, eli sen jälkeen kun hedelmällisyysikä on ohitettu.
Kaikki tämä on jo
heidän omia kirjoituksiaan lukemalla selvää vuosisadan takaa. Vaivautuuko lukemaan?
Nainen kirjoittaa toista ja tekee toista, sen näkee kun laskee mulatit kadulta.
Meillä oli pienenä köyhää ja kaikki urheilukama oli puoli-ilmaista käytettyä. Futis oli halpaa, vaikka kuului hyvätasoiseen urheiluseuraan, seuramaksut olivat pieniä. Nykyään kaikki maksaa hemmetisti. Kuukaudessa menee omaan jälkikasvuun enemmän kuin itsellä aikoinaan viidessä vuodessa.
Lapsien ei kuitenkaan tule kärsiä vanhempiensa köyhyydestä vaan kaikkien pitää saada viettää edes suhtkoht tasa-arvoinen lapsuus. Tyttärellä on kavereita, joiden harrastukset maksetaan sossun kautta, mutta eivät he voi siltikään harrastaa samoja lajeja vaan jotain halpaa. Urheiluvälineet omalla on aina uudet pelit ja näillä muilla käytetyt. Lastensuojelun asiakkailla menee selvästi paremmin; niillä on viimeisen päälle kaikki pelit ja vehkeet sekä muotikledjut.
Mua ei haittaa verovaroin kustannetut lasten harrastukset, vaikka ne itse maksankin. Lisäksi tunnun ruokkivan oman perheen lisäksi parin muunkin perheen jälkikasvun.
Vielä suurempana ongelmana näkisin köyhien nuorten matkustamisen rajoittumisen. Nykyisin tyypillisen hieman paremmin pärjäävän perheen teini on jo käynyt Thaimaassa, Pariisissa ja Lontoossa pariin otteeseen, Lapista löytyy perheen lomaosake ja ehkäpä on tullut käytyä aina Argentiinassa asti kieltä ja kulttuuria oppimassa tai oltua vaihtarina Kanadassa. Hänen maailmansa on avartunut, hän pärjännee kokeissakin paremmin, kun on oman elämän kokemusta. Sen sijaan köyhän perheen nuori joutuu tyytymään Tallinnan risteilyyn. Tämä on väärin. Pärjätäkseen nykymaailmassa täytyy hankkia kansainvälistä kokemusta. Ehdotan, että sossu kustantaa kaikille köyhille nuorille edes yhden Euroopan ja yhden Euroopan ulkopuolisen matkan. Meillä on varaa.
^miksei samantien kustanneta huoria kaikille tarpeessaoleville? Varmasti parantaisi yhteiskuntarauhaa kuukausittainen varma pimpero. Ja viunaa niin paljon että voi juoda itsensä hengiltä valden laskuun niin säästyy kanssa hoitokuluja... Tai miksei kaikki vois olla ilmaista, eikun hetkinen?
Quote from: MaSazz on 21.03.2012, 06:30:25
Hohhoijaa, mihinkä tämä maailma on menossa? Ei minunkaan vanhemmilla ollut rahaa työntää harrastuksiin, mutta kyllä sitä aina keksittiin tekemistä missä ei tarvittu ylimääräisiä juttuja. Eivätkö nykypäivän lapset osaa käyttää enää mielikuvitusta? Miksi kaikki harrastaminen pitää olla ylhäältäpäin ohjattua? Herätkää pahvit ja käykää välillä ulkona, kyllä siellä tekemistä löytyy. Mutta onhan se videopelien pelaaminen sen verran helpompaa, ettei viitsitä.
Oikeudenmukaisuuden huipentuma kai on se, että valtio kustantaa kaiken, hel....n raviponeja myöten. :o
Quote from: Paul Ruth on 21.03.2012, 23:20:02
Politiikka viime vuosisadalta. Natsit ottivat näiltä kavereilta oppinsa.
Eihän se ole kuin vaihtanut nimensä. Agenda jatkuu.
Eiköhän paras keino ole jatkossakin, että naiset päättävät ketkä miehet pääsevät lisääntymis puuhiin ja ketkä eivät. Ne ketkä eivät kykene täyttämään naisten kriteereitä voivat ruikuttaa jatkossakin itsensä uneen. Typerien miesten karsintaan geenipoolista ei tarvita aatua tai mitään rikkauteen perustuvia järjestelmiä siihen riittää jo pelkkä perusfiksun naisen pelisilmä.
Kyllä se meidän perheessä oli silleen että jos jotain halus harrastaa niin sen oli parempi olla jotain halpaa, kuten esim. jalkapallo mikä oli käytännössä ilmaista vaikka ihan seurassakin pelaili, jotain matkakuluja ja varustekuluja oli toki.
Jos ei vanhemmilla ole varaa kustantaa muksua pelaan jääkiekkoa tai opetteleen pianonsoittoa niin sitten ei ole, harrastetaan jotain muuta, halpojakin harrastuksia löytyy vaikka millä mitalla, pitää vaan löytää joku mikä sopii perheen budjetille ja mistä kakarakin tykkää :).
Quote from: Smiley on 22.03.2012, 09:05:57
Kyllä se meidän perheessä oli silleen että jos jotain halus harrastaa niin sen oli parempi olla jotain halpaa, kuten esim. jalkapallo mikä oli käytännössä ilmaista vaikka ihan seurassakin pelaili, jotain matkakuluja ja varustekuluja oli toki.
Jos ei vanhemmilla ole varaa kustantaa muksua pelaan jääkiekkoa tai opetteleen pianonsoittoa niin sitten ei ole, harrastetaan jotain muuta, halpojakin harrastuksia löytyy vaikka millä mitalla, pitää vaan löytää joku mikä sopii perheen budjetille ja mistä kakarakin tykkää :).
Monilapsiset perheet eivät ikinä pysty maksamaan kaikille lapsilleen kalliita harrastuksia erityisen köyhää on niissä perheissä missä vain toisilla vanhemista on työpaikka tai toista vanhempaa ei ole ollenkaan. Olen huomannut, että niissä perheissä missä maksetaan lapselle harrastuksena samaan aikaan ratsastusta (oma hevonen), pienonsoittoa (oma pieno ja palkattu yksityisopetus) ja laskettelu (useita ulkomaan reissuja vuodessa) ovat niitä kenellä molemmat vanhemmat käyvät töissä ja lapsia on vain se yksi.
Yhden lapsen perheiden lapset saavat taloudellisesti paremmat mahdollisuudet elämässään. Näin se vain menee.
Quote from: Jakerp on 22.03.2012, 09:16:38
Yhden lapsen perheiden lapset saavat taloudellisesti paremmat mahdollisuudet elämässään. Näin se vain menee.
No sanotaanko että resursseja on enemmän. Paremmuudesta voidaan aina väitellä...
Merkillistä, että tässä maassa on varttunut tuhansia vuosia kykeneväisiä, kunnollisia, urheita sukupolvia, joilla ei ole ollut puhetta eikä ikipäivänä ajatustakaan tällaisesta "ongelmasta".
Quote from: Alkuasukas on 22.03.2012, 10:09:22
Quote from: Jakerp on 22.03.2012, 09:16:38
Yhden lapsen perheiden lapset saavat taloudellisesti paremmat mahdollisuudet elämässään. Näin se vain menee.
No sanotaanko että resursseja on enemmän. Paremmuudesta voidaan aina väitellä...
Niinpä. Eiköhän niillä sisaruksilla jonkinlainen arvo ole. Myöhemmin nepotismin kautta, jos ei muuten.
Quote from: Aallokko on 22.03.2012, 10:20:26
Merkillistä, että tässä maassa on varttunut tuhansia vuosia kykeneväisiä, kunnollisia, urheita sukupolvia, joilla ei ole ollut puhetta eikä ikipäivänä ajatustakaan tällaisesta "ongelmasta".
Ongelmat muuttuvat aikojen muuttuessa. On turha väittää, että nykysukupolvilla olisi jotenkin helpomaa. Aikaisemmilla sukupolvilla oli tukenaan vahvat kyläyhteisöt, talkoohenki ja isot perheet monessa sukupolvessa jos vähän alkoi äiti tai isä sairastaa oli mummo tai muu perheenjäsen oli lähellä auttamassa. Jos jollakin perheellä tuli tiukkaa vaikkpa sairastumisen takia kävivät naapurit kyntämässä sairastuneenkin pellot talkolla, että perhe ei kuole nälkään.
Nykysukupolvi on asutettu lähiöihin betonikuutioihin, minkäänlaista talkoohenkeä ei ole. Kaikki vastuu kaikesta on ulkoistettu viranomaisille, ketään ei kiinnosta miten naapurilla menee ja saako hänen lapsensa ruokaa. Tietävätkö edes naapurinsa nimiä. Jos rupeaa ahdistamaan käsketään mennä lääkäriin, joka lyö lääkereseptin kouraan ja käskee suksia pois. Kukaan ei kysy onko siitä mitään hyötyä ja auttaako se mitään se vain on korkealla taholla päätetty, että sitä kutsutaan "auttamiseksi", jolla kaikki ongelmat ratkeavat.
Keskiluokka ja paremmin pärjäävät pesevät omatuntonsa pois vähäosaisista sillä, että on olemassa virkamies järjestelmä, jossa autetaan ja joka ratkaisee kaikki kuin taikatempulla, ei mieti asioita enempää, ei ole koskaan itse edes käynyt kokeilemassa onko järjestelmästä oikeasti mitään apua ja miten se edes toimii. Niitä ketkä eivät saa apua virkamiesjärjestelmän "avusta" ei virallisesti ole edes olemassa. Pääasia lienee, että paremmin pärjäävien itsetunto on, jollakin vippaskonstilla pesty kokonaan pois siitä todellisuudesta, että kaikilla ei mene niin hyvin. Ei tarvitse jatkossakaan opetella edes ongelmiin joutuneiden nimiä tai välittää saako heidän lapsensa ruokaa.
Quote from: Jakerp on 22.03.2012, 09:16:38
Yhden lapsen perheiden lapset saavat taloudellisesti paremmat mahdollisuudet elämässään. Näin se vain menee.
Niin taloudellisesti, ei välttämättä sosiaalisesti. Elämä on valintoja. Suurperheen perustaminenkin on valinta. Joku hakee sisältöä elämälleen suurella lapsiluvulla. Tällöin pääasiallisesti tulee itse kantaa taloudellinen vastuu. Yhteiskunta toki pitää huolen, ettei ainakaan nälkää nähdä, mutta se, että yhteiskunnan tulisi kustantaa erikseen suurilapsisen perheen harrastukset, on jo paksua. Kannattaa myös miettiä, kun vaatii suurilapsisten perheiden tukien lisäämistä, niin keillä onkaan ne suurimmat perheet.
Erilaisissa palveluseteleissä on se ongelma, että ne vääristävät kilpailua ja saattavat jopa mahdollistaa korruptiota. Kun kerran normaalit setelit on keksitty, niin miksi keksiä pyörää uudestaan. Jos vanhemmilla taas on esim. alkoholiongelma, jolloin he joisivat rahat, oikea vastaus on huostaanotto. Ei valtio voi toimia etävanhempana.
Quote from: Alkuasukas on 22.03.2012, 10:09:22
Quote from: Jakerp on 22.03.2012, 09:16:38
Yhden lapsen perheiden lapset saavat taloudellisesti paremmat mahdollisuudet elämässään. Näin se vain menee.
No sanotaanko että resursseja on enemmän. Paremmuudesta voidaan aina väitellä...
Niin. Tuleeko parempia ihmisiä niistä, joilla on ollut jokin puute jostakin vai niistä, jotka on aina saaneet kaiken haluamansa?
Me ekaan ryhmään kuuluvat halutaan ainakin uskoa pienen puutteen tekevän parempia ihmisiä.
Quote from: Mursu on 22.03.2012, 12:19:21
Niin taloudellisesti, ei välttämättä sosiaalisesti. Elämä on valintoja. Suurperheen perustaminenkin on valinta. Joku hakee sisältöä elämälleen suurella lapsiluvulla. Tällöin pääasiallisesti tulee itse kantaa taloudellinen vastuu. Yhteiskunta toki pitää huolen, ettei ainakaan nälkää nähdä, mutta se, että yhteiskunnan tulisi kustantaa erikseen suurilapsisen perheen harrastukset, on jo paksua. Kannattaa myös miettiä, kun vaatii suurilapsisten perheiden tukien lisäämistä, niin keillä onkaan ne suurimmat perheet.
Erilaisissa palveluseteleissä on se ongelma, että ne vääristävät kilpailua ja saattavat jopa mahdollistaa korruptiota. Kun kerran normaalit setelit on keksitty, niin miksi keksiä pyörää uudestaan. Jos vanhemmilla taas on esim. alkoholiongelma, jolloin he joisivat rahat, oikea vastaus on huostaanotto. Ei valtio voi toimia etävanhempana.
Huostaanotto vasta kallista on. Yksi laitospaikka yhdelle lapselle vuodeksi maksaa 80 000€ vuodessa veronmaksajille. Miljoonalla eurolla saa huostaanottopaikat laitoksessa vuodeksi 12,5 lapselle. Kuka meistä olisi valmis kasvattamaan 12-13 lasta jos palkka olisi miljoona euroa vuodessa?
Tämä ei ole vitsi tuon verran yhdenlapsen ylläpito vuodessa maksaa yksityisessä laitoksessa ja julkisella puolella vielä enemmän per lapsi. Valitettavasti kuka tahansa ei saa perustaa näitä laitoksia vaan siihen vaaditaan luvat ja oikeat yliopistokoulutukset, jotta saa toimintaa pyörittää. Lisäksi viranomaiset panttaavat tietoa siitä mitä vaaditaan huostaanottokodin perustamiseen, jotta kilpailua omalle hyvä-rouva-veli verkostolle ei syntyisi.
Quote from: seuraa_tilannetta on 22.03.2012, 12:35:35
Niin. Tuleeko parempia ihmisiä niistä, joilla on ollut jokin puute jostakin vai niistä, jotka on aina saaneet kaiken haluamansa?
Me ekaan ryhmään kuuluvat halutaan ainakin uskoa pienen puutteen tekevän parempia ihmisiä.
Puute jalostaa parempia ihmisiä. Olen kuullut hieman päinvastaista, lapsena puutteessa eläneistä tulee aikuisena helposti himohamstraajia, jotka täyttävät kotinsa kaikella turhalla materialistisella rojulla.
Quote from: Jakerp on 22.03.2012, 12:38:34
Huostaanotto vasta kallista on. Yksi laitospaikka yhdelle lapselle vuodeksi maksaa 80 000€ vuodessa veronmaksajille. Miljoonalla eurolla saa huostaanottopaikat laitoksessa vuodeksi 12,5 lapselle. Kuka meistä olisi valmis kasvattamaan 12-13 lasta jos palkka olisi miljoona euroa vuodessa?
Lapset ovat sen arvoisia. Minä en ymmärrä miten lapsia voidaan jättää juopoille, jotka eivät osaa edes huolehtia itsestään.
aika spartalaisia mielipiteitä ketjussa.
Kyllä joissakin tapauksissa pitää harrastaa jos aikoo ettei joudu kiusatuksi. Ja jossain tapauksissa harrastaminen maksaa.
Toivottavasti jotkut hommalaiset saavat mielihyvää siitä että osa lapsista joutuu silmätikuksi sen takia ettei vanhemmilla ole varaa maksaa harrastuksia. Mutta kavereiden vanhemmilla on.
Noh satasella vuodessa voi harrastaa nyrkkeilya Helsingissä ja parin vuoden jälkeen kukaan tuskin uskaltaa kiusata.
Quote from: Eugen235 on 22.03.2012, 20:17:39
aika spartalaisia mielipiteitä ketjussa.
Kyllä joissakin tapauksissa pitää harrastaa jos aikoo ettei joudu kiusatuksi. Ja jossain tapauksissa harrastaminen maksaa.
Toivottavasti jotkut hommalaiset saavat mielihyvää siitä että osa lapsista joutuu silmätikuksi sen takia ettei vanhemmilla ole varaa maksaa harrastuksia. Mutta kavereiden vanhemmilla on.
Tässä on pointtinsa - kyllä se oli kuuli ihan ennen vanhaa samanlaista - itse ehdin kärsiä mm. siitä kun silloin joskus Suomeen tuli ekat 'mountainbaikit' - ja kaikilla piti olla semmoinen - muttei ollut siihen varaa - ja vanhempia en osannut vielä siinä vaiheessa kiristää oikein.
Mutta kuinka monen vuoden päässä ollaan tilanteesta että sossuviranomaiset ottaa lapset huostaan kun vanhemmat on henkisesti pahoinpidelleen lapsiaan kun ei ole ostettu kännykkää, trendivaatteita ja läppäriä? Some:han alkaa olla kohta lasten kehitykselle välttämätöntä (odottakaa vaan - kyllä Tampereen Yliopiston 'sosialisti-tieteen'-laitos tuollaisenkin tutkimuksen saa aikaan kun vaan älyää...
Tyttojen haluamat harrasteet, kuten pianonsoitto, on palveluammatti ja suomalaisen verotuksen takia helvetin kallista.
Olisi varsin mukavaa, jos verotustastetta vähennettäisiin, ja harrastuksetkin maksaisivat vähemmän.
Sillä miljardilla, joka on kehitysavuksi naamioitu, jolla sponsoroimme diktaattoreja, saisi aika moni suomalainen lapsi harrastaa.
Quote from: Haukion Kala OY on 22.03.2012, 20:19:34
Noh satasella vuodessa voi harrastaa nyrkkeilya Helsingissä ja parin vuoden jälkeen kukaan tuskin uskaltaa kiusata.
Eipä muuten pysty missään kunnollisemmassa seurassa jo pelkkiin varusteisiin uppoaa enemmän rahaa vuodessa kun aktiivisesti treenaava joutuu uusimaan niitä vuosittain. Tuli nyrkkeilyä treenattua viisivuotta aikoinaan. Sellanen plus miinus 50€ per kuukausi per pää realistisempi kustannus tuolle harrastukselle eli sellainen 600€vuodessa.
Toki yksinharjoittelu ei maksa mitään, mutta ei siinä mitään opikkaan tuo satanen uppoaa jo peruskurssiin ei taida riittää jos vähänkään asiallisempaan seuraan haluaa.
Suorittamisesta ja tuloksen tuottamisesta on tullut kuin vaivihkaa suomalaisten elämän tarkoitus - jokainen varmasti sanoisi kyselyissä perheen, ystävien tai harrastuksien olevan työtä tärkeämpää, mutta kun hetken pysähtyy ja miettii, huomaa miten jo lapsia ja nuoria painostetaan hankkimaan koulutus - nimenomaan työllistyäkseen, miten nimenomaan työ on 'aikuisen' tehtävä, johon kuluu suurin osa elämästä ja arjen valveillaoloajasta.
Työpäivän jälkeen voidaan "nollata" rasittuneet aivot viihteen tai alkoholin avulla, työntää paha olo syrjään. Työpaikka on edes jollain asteella arvokkaan ja itsenäisen elämän edellytys, sillä muutoin olet sossupummi ja pohjasakkaa, ongelma. Eläkeikää pidennetään, pelätään että talous kaatuu, töissäkäyviä irtisanotaan ja siirretään paikasta toiseen, ihmisiä ikään kuin ostetaan ja myydään markkinoilla, jokin omituinen "kohtaloonsa alistuminen" leimaa elämää, töissä on käytävä, rahaa on saatava, hampaat irvessä.
Asuntolaina painaa harteilla, perheen ja työn sovittaminen yhteen on hankalaa, jopa perheen pyörittäminen on muodostunut eräänlaiseksi suoritukseksi: täytyy olla kasapäin materiaa, lomamatkoja, lapsilla kalliit harrastukset ja kaikkialla näyttävä ulkokuori. Yhteiskunnan rattaiden on pyörittävä, ja vauhti kiihtyy kiihtymistään. Kaikki eivät sitä mitenkään kestä, jo nyt merkittävä osa joutuu syömään aivojen kemiaa muuttavia lääkkeitä, jotta kykenisi elämään (eli tekemään töitä ja kuluttamaan).
aika monessa lajissa on niin, että jos lapsella on lahjoja mutta vanhemmilla ei ole varaa, niin seurat monesti sponssaa (toki myös kaupunki avittaa)
toki vähemmän varakkaan lapsen hinku ratsastamaan tai purjehtimaan voi olla turhaa, mutta kyllä harrastuksia aina löytyy.
Quote from: Jakerp on 22.03.2012, 20:47:17
Quote from: Haukion Kala OY on 22.03.2012, 20:19:34
Noh satasella vuodessa voi harrastaa nyrkkeilya Helsingissä ja parin vuoden jälkeen kukaan tuskin uskaltaa kiusata.
Eipä muuten pysty missään kunnollisemmassa seurassa jo pelkkiin varusteisiin uppoaa enemmän rahaa vuodessa kun aktiivisesti treenaava joutuu uusimaan niitä vuosittain. Tuli nyrkkeilyä treenattua viisivuotta aikoinaan. Sellanen plus miinus 50€ per kuukausi per pää realistisempi kustannus tuolle harrastukselle eli sellainen 600€vuodessa.
Toki yksinharjoittelu ei maksa mitään, mutta ei siinä mitään opikkaan tuo satanen uppoaa jo peruskurssiin ei taida riittää jos vähänkään asiallisempaan seuraan haluaa.
Miksi pitäisi olla se ''vähän asiallisempi seura'' Kulman harrastajapiireissä voi olla hyvinkin parempi meininki. Itse kävin harjoittamassa harrastustani tiloissa joissa treenasi myös nyrkkeilijöitä, ja siellä näki tosiaan tyyppejä joiden mielestä alle 12 vuoden harjoittelulla et voi tietää ko. lajista mitään. Ei todellakaan tarvitse olla lapselle mitään hampaatirvessäolympiakultaan, vaan mielekästä liikuntaa ja samanikäistä seuraa.
Juu mikäs siinä harrastellessa, kun mahdollisuudet rajoittuu siihen, mitä voi yksin tai kaksistaan omassa pihapiirissä tehdä. No ei tietenkään tarvitse niitä kaikkein kalleinpia harrastuksia harrastaa kun rahaa ei ole, selvähän se. Pitää keksiä jotain, mitä voi tehdä. Mitäpä luulette miksi pleikkarit, nitendot ja tietokoneet on? Toki nekin maksaa, mutta eipä välttämättä ole niin paljon jatkuvia kuluja ja rasituksia.
Quote from: Jakerp on 22.03.2012, 20:47:17
Toki yksinharjoittelu ei maksa mitään, mutta ei siinä mitään opikkaan tuo satanen uppoaa jo peruskurssiin ei taida riittää jos vähänkään asiallisempaan seuraan haluaa.
Itse olen opetellut lentopallot, koripallot, jalkapallot, jääkiekot, luistelut, uimiset, keilaamisen, hiihdon, laskettelun, lumilautailun, salibandyn ja golfinkin ihan ilman mitään kummempaa maksettua opetusta.
Eli kyllä noita lajeja voi harrastaa halvallakin. Ei tarvitse maksaa opetuksesta jos ei halua. Tosin nykyään se on hankalampaa... mutta silti mahdollista.
Mutta koin myös kateutta koska mulla (mun vanhemmilla) ei ollu varaa oikeisiin lätkätreeneihin, laskettelureissuihin, mikroautoajeluun, etelänmatkoihin,... Toisaalta, olisinko kovin erilainen ihminen silloin? Luultavasti.
Quote from: Lauttasaaren Emiiri on 22.03.2012, 21:19:05
toki vähemmän varakkaan lapsen hinku ratsastamaan tai purjehtimaan voi olla turhaa, mutta kyllä harrastuksia aina löytyy.
mitä lasten purjehtimen maksaa? EI todellakaan yhtään mitään. Veneet löytyvät seuroista ja jos pärjää niin varmasti löytyy sponsseja jatkoa varten.
ratsastamisesta en sano mitään, ei se sovi kenellekään...
Ratsastusta varsinkin tyttöjen hyvä treenata, ja miksei joku fiksumpi poikakin voi keksiä että tallilla on paljon tyttösiä. Mutta omalla rahalla.
Quote from: Mika.H on 22.03.2012, 22:56:19
mitä lasten purjehtimen maksaa? EI todellakaan yhtään mitään. Veneet löytyvät seuroista ja jos pärjää niin varmasti löytyy sponsseja jatkoa varten.
Purjeseuran jäsenyys maksaa. Ei niitä veneitä ilmiseksi käyttöön saa. Ei edes purjelautaa... Sen kylläkin saa n. 50 eurolla vuodessa. Halpaa.
Quote from: seuraa_tilannetta on 22.03.2012, 23:02:37
Quote from: Mika.H on 22.03.2012, 22:56:19
mitä lasten purjehtimen maksaa? EI todellakaan yhtään mitään. Veneet löytyvät seuroista ja jos pärjää niin varmasti löytyy sponsseja jatkoa varten.
Purjeseuran jäsenyys maksaa. Ei niitä veneitä ilmiseksi käyttöön saa. Ei edes purjelautaa... Sen kylläkin saa n. 50 eurolla vuodessa. Halpaa.
Juniori maksaa meillä, hki, lauttasaari, rapiat 20 euroa per vuosi. Veneitä saa käyttää jos käy ensiksi kurssit. Siis jollia. Ei tuo todellakaan ole rahasta kiinni. Asenteesta ja viitselijäisyydestä kyllä.
Quote from: Possumi on 22.03.2012, 20:31:07
Some:han alkaa olla kohta lasten kehitykselle välttämätöntä
Perus some:
Kirjastosta pääsee nettiin ja Suomi24 palstoille saa purkaa mieltään. Hinta: 0 euroa.
Extreme some:
Uusin apple ipad2 á 500 euroo, ja 3g netti 20e/kk. Tunnus hommaforumiin [en muista tähän hätään paljonko se nyt olikaan]. Hinta: ei paljoa.
Kaikki kiva on halpaa. Vain mielikuvituksettomille zombeille markkinoinnin ja mainonnan kautta syötetty kaupallinen roska maksaa - ja siinäkin maksetaan lähinnä luoduista mielikuvista: olen vähän niinq kimi räikkönen kun ajan karting autoa mutta muuten se on perseestä. Kun minä olin pieni, ei kukaan ollut kiinnostunut laskettelusta; saati sitten että pitäisi alpeille päästä monta kertaa vuodessa. Mainonnan jälkeen on.
Quote from: Lauttasaaren Emiiri on 22.03.2012, 21:19:05
aika monessa lajissa on niin, että jos lapsella on lahjoja mutta vanhemmilla ei ole varaa, niin seurat monesti sponssaa (toki myös kaupunki avittaa)
toki vähemmän varakkaan lapsen hinku ratsastamaan tai purjehtimaan voi olla turhaa, mutta kyllä harrastuksia aina löytyy.
Miten ne lahjat voivat tulle esille jos ei tunne ketään ketä voisi arvioida lahjoja ja ei koskaan omaa edes mahdollisuuksia aloittaa mitään harrastusta? Koululiikunnassa toki voi yrittää päteä ja opettaja voi ohjata / kannustaa lahjakkaita seuroihin (jos sattuu jaksamaan panostamaan hommaansa normaalia enemmän), mutta käsitykseni mukaan sieltäkin on tunteja vähennetty viimevuosina.
Tämä on vähän sama juttu kuin, että lukutaidoton ei voi voittaa Nobelin kirjallisuuspalkintoa aikuisenakaan vaikka olisi kuinka lahjakas tai älykäs jos vanhemmat ovat lapsuudessa niin köyhiä, että koulu piti jättää kesken jo ala-asteella. Se aika milloin olisi pitänyt opetella lukeminen meni jo köyhyyden takia.
Quote from: Jakerp on 23.03.2012, 12:23:23
Miten ne lahjat voivat tulle esille jos ei tunne ketään ketä voisi arvioida lahjoja ja ei koskaan omaa edes mahdollisuuksia aloittaa mitään harrastusta?
Miten ne lahjat on ennen tulleet esille? Eipä sen kummemmin...
Quote from: seuraa_tilannetta on 23.03.2012, 12:27:03
Miten ne lahjat on ennen tulleet esille? Eipä sen kummemmin...
Ei välttämättä mitenkään, ja se on valtavaa potentiaalin haaskausta. Yksi visionääri syntyy enemmän tällä tavoin ja koko hanke on maksanut itsensä takaisin 20 vuodeksi. Sivubonuksena kaikki ne vähän vähemmän visionäärit saa harrastaa vaikkei vanhemmilla olisikaan hirveästi rahaa.
Pakko nyt varmistaa, että puhutaanko tässä samasta asiasta? Kukaan ei ole ehdottamassa joka lapselle omaa ponia ja formulaa vaan luokkaa parikymppiä kuussa kustantavia harrastusmahdollisuuksia. Jos siihen ei ole varaa, sitten kyllä kyseenalaistan koko hyvinvointivaltion olemassaolon tarkoituksen. Sen kun pitäisi nimenomaan tukea niitä jotka haluavat itseään kehittää.
Quote from: Hob on 23.03.2012, 19:49:21
Ei välttämättä mitenkään, ja se on valtavaa potentiaalin haaskausta. Yksi visionääri syntyy enemmän tällä tavoin ja koko hanke on maksanut itsensä takaisin 20 vuodeksi. Sivubonuksena kaikki ne vähän vähemmän visionäärit saa harrastaa vaikkei vanhemmilla olisikaan hirveästi rahaa.
Pakko nyt varmistaa, että puhutaanko tässä samasta asiasta? Kukaan ei ole ehdottamassa joka lapselle omaa ponia ja formulaa vaan luokkaa parikymppiä kuussa kustantavia harrastusmahdollisuuksia. Jos siihen ei ole varaa, sitten kyllä kyseenalaistan koko hyvinvointivaltion olemassaolon tarkoituksen. Sen kun pitäisi nimenomaan tukea niitä jotka haluavat itseään kehittää.
Itse olen sitä mieltä, että muutamaan harrastustoimintaan osallistuminen pitäisi melkein olla pakollinen osa peruskoulua ja mieluiten ilmaista tai lähesilmaista. Jenkeissähän melkein kaikki käyvät aktiivisesti opiskelujen ohessa erilaisissa harrastuksissa ja harrastuskerhoissa. On urheilua, piirtämistä, shakinpeluuta, näytelmäkerhoa ja niin edelleen. Jenkeissä erilaiset näytelmäkerhoihin ja esiintymiseen liittyvät harrasteet ovat hyvin suosittuja ja sen takia sieltä tuleekin paljon parempia esiintyjiä ja myyntitykkejä kuin Suomesta.
Vaikka monessa suhteessa jenkkien koululaitos on surkea tässä suhteessa ovat Suomea parempia. Tynnyrissä ei synny esimerkiksi hyvää esiintyjää tai myyntimiestä vaan kyllä se perusta luodaan jo lapsena ja lapsuuden harrastusten kautta.
Quote from: Jakerp on 23.03.2012, 20:00:32
Quote from: Hob on 23.03.2012, 19:49:21
Ei välttämättä mitenkään, ja se on valtavaa potentiaalin haaskausta. Yksi visionääri syntyy enemmän tällä tavoin ja koko hanke on maksanut itsensä takaisin 20 vuodeksi. Sivubonuksena kaikki ne vähän vähemmän visionäärit saa harrastaa vaikkei vanhemmilla olisikaan hirveästi rahaa.
Pakko nyt varmistaa, että puhutaanko tässä samasta asiasta? Kukaan ei ole ehdottamassa joka lapselle omaa ponia ja formulaa vaan luokkaa parikymppiä kuussa kustantavia harrastusmahdollisuuksia. Jos siihen ei ole varaa, sitten kyllä kyseenalaistan koko hyvinvointivaltion olemassaolon tarkoituksen. Sen kun pitäisi nimenomaan tukea niitä jotka haluavat itseään kehittää.
Itse olen sitä mieltä, että muutamaan harrastustoimintaan osallistuminen pitäisi melkein olla pakollinen osa peruskoulua ja mieluiten ilmaista tai lähesilmaista. Jenkeissähän melkein kaikki käyvät aktiivisesti opiskelujen ohessa erilaisissa harrastuksissa ja harrastuskerhoissa. On urheilua, piirtämistä, shakinpeluuta, näytelmäkerhoa ja niin edelleen. Jenkeissä erilaiset näytelmäkerhoihin ja esiintymiseen liittyvät harrasteet ovat hyvin suosittuja ja sen takia sieltä tuleekin paljon parempia esiintyjiä ja myyntitykkejä kuin Suomesta.
Vaikka monessa suhteessa jenkkien koululaitos on surkea tässä suhteessa ovat Suomea parempia. Tynnyrissä ei synny esimerkiksi hyvää esiintyjää tai myyntimiestä vaan kyllä se perusta luodaan jo lapsena ja lapsuuden harrastusten kautta.
Jenkeissä liki kaikki urheilu on organisoitu koulujen kautta, ei urheiluseurojen. Muuten tällä toiminnalla ja meikäläisillä urheiluseuroilla ei juurikaan ole eroa. Ja tällä tavalla siitä pääsee osalliseksi kaikki koulun oppilaat, ilman erillisiä maksuja. Meillä moiseen ei haluta mennä, koska se oikeasti maksaa. Maassa jossa kilpailutetaan 45c kouluruoka ja kilpaolun voittaa se joka sen tekee 40c:llä ei haluta satsata kouluihin. Vangeillakin käytetetään yhteen ateriaan moninkertaisesti suurempi summa kuin kasvaviin lapsiin.
Quote from: Hob on 23.03.2012, 19:49:21
Quote from: seuraa_tilannetta on 23.03.2012, 12:27:03
Miten ne lahjat on ennen tulleet esille? Eipä sen kummemmin...
Ei välttämättä mitenkään, ja se on valtavaa potentiaalin haaskausta. Yksi visionääri syntyy enemmän tällä tavoin ja koko hanke on maksanut itsensä takaisin 20 vuodeksi. Sivubonuksena kaikki ne vähän vähemmän visionäärit saa harrastaa vaikkei vanhemmilla olisikaan hirveästi rahaa.
Kiinassahan ne 30-10v sitten seulo aika hyvin potentiaaliset lahjakkuudet ja ne ei kyselly mitä juniori haluaa harrastaa vaan ne päätti mitä sen pitää harrastaa, koska lahjakkuuden mukaan mentiin, ei halujen.
Mutta samalla koulutus oli monipuolinen ja lajin vaihto oli mahdollista, jos ensi valinta olikin vahingossa tehty väärin ja yli 190cm vanhempien lapsesta ei lopulta tullutkaan yli 190cm pitkä... sellainen lapsi kai sitten vain heitettiin koulusta pihalle.
Hyvä ja edullinen harrastus juniorille on ammunta. Esimerkiksi Vaasan ampumahallissa ilma-aseella 3€/kerta. Hintaan sisältyy taulut, paukut ja ohjaus. 30€ koko kausi, jos oikein innostuu.
Quote from: jopparai on 23.03.2012, 23:14:21
Hyvä ja edullinen harrastus juniorille on ammunta. Esimerkiksi Vaasan ampumahallissa ilma-aseella 3€/kerta. Hintaan sisältyy taulut, paukut ja ohjaus. 30€ koko kausi, jos oikein innostuu.
Tuota ohjausta tehdään sitten talkootyönä? Vai ohjataanko useita ampujia yhtaikaa? Vai vai onko 3€ kertalaakin hinta? Tai opastus vain ekoihin laakeihin?
Saako 30€:lla joka päivälle monen tunnin opastuksen läpi vuoden? Tuskin..
Quote from: seuraa_tilannetta on 23.03.2012, 23:19:30
Quote from: jopparai on 23.03.2012, 23:14:21
Hyvä ja edullinen harrastus juniorille on ammunta. Esimerkiksi Vaasan ampumahallissa ilma-aseella 3€/kerta. Hintaan sisältyy taulut, paukut ja ohjaus. 30€ koko kausi, jos oikein innostuu.
Tuota ohjausta tehdään sitten talkootyönä? Vai ohjataanko useita ampujia yhtaikaa? Vai vai onko 3€ kertalaakin hinta? Tai opastus vain ekoihin laakeihin?
Saako 30€:lla joka päivälle monen tunnin opastuksen läpi vuoden? Tuskin..
Tuota... Seuraan kuulumattomana en voi tietenkään kertoa muuta, kun mitä käydessäni kokemusta sain. No, kuitenkin tällaista tapahtui... Paikalla olleet ohjasivat aloittelevaa nuorta ( minä mukana ) ampumisen saloihin. Joissain seuroissa on ampumakursseja nuorille. En tiedä paljonko maksaa, mutta jos puhutaan ilma-aseista, niin harrastus ei ole todellakaan kallista.
Edit: Lisään vielä sen verran. että sisäradoilla on aina määrätty valvoja, joka muiden toimiensa ohella opastaa. Siis no, talkootahan se on.
Quote from: ananaskaarme on 21.03.2012, 11:11:03
Quote from: YLEnanto
Talkoot ovat viimeisen viiden vuoden aikana totaalisesti kadonneet
Se on nyt sitä monikulttuuristumista, jota tilattiin. Talkoot ovat homogeenisen ja ahdasmielisen Impiwaaran kulttuuria. Rikkaammissa maissa maksetaan rahalla tai luottokortilla ja köyhät elävät slummeissaan.
Talkoot ovat kadonneet. Se pitää paikkansa. Pitää myös paikkansa, että yksi talkookulttuurin edellytys on yleinen kulttuurinen homogeenisyys. Mutta talkoot eivät ole kadonneet monikulttuuristumisen takia vaan enemmänkin siksi, että rahatalous on vallannut vähitellen lisää alaa ja sellaiset hommat, jotka ennen tehtiin talkoo- ja tee-se-itse -työnä, teetetään nykyään ostopalveluna.
Quote from: Puhdas sielu on 24.03.2012, 08:54:00
Ns. yhteisöllisyys esim. afrikkalaisissa yhteiskunnissa on vain huonon tai olemattoman sosiaalijärjestelmän pakollista paikkausta.
Näin on. Afrikkalaisessa slummissa ei pysy edes elossa jos ei aktiivisesti pyri olemaan kaikkien kaveri ympäristössään ja muodotamaan sosiaaliset suhteet mahdollisimman monen kanssa ja näin ollen turvaamaan selustaansa mahdollisimman moneen suuntaan. Köyhä on aina todella riippuvainen muista ihmisistä ja heidän mielipiteistään ja se joka ei kykene kuulumaan isompaan joukkoon kuolee ensimmäisten joukossa. Tästä huolimatta slummissa joutuu tappelemaan päivittäin se joka ei kykene tappelemalla, joka päivä puolustamaan omaansa jyrätään auttamatta.
Suomalainen nyrpeä ja koppava tuppisuu ei pärjäisi päivääkään afrikkaisessa slummissa.
No näinhän siinä käy kun lapsia ei viedä satujumppaan ja tallille.
Kannelmäen Karate Kid hakkaa perunanenä huoranpenikkaa, kaveri filmaa ja jakaa naamakirjassa. (http://www.facebook.com/photo.php?v=371454529554075)
Tätä se on lapsuus ja nuoruus. Pelkkää riemua.
Quote from: Sanglier on 24.03.2012, 11:14:29
No näinhän siinä käy kun lapsia ei viedä satujumppaan ja tallille.
Kannelmäen Karate Kid hakkaa perunanenä huoranpenikkaa, kaveri filmaa ja jakaa naamakirjassa. (http://www.facebook.com/photo.php?v=371454529554075)
Tätä se on lapsuus ja nuoruus. Pelkkää riemua.
Köyhempien pitää keksiä itse oma viihteensä hengaamalla kadulla ja tekemällä tälläsiä tekoja kun ei kenelläkään ole aikaa eikä rahaa katsoa mitä lapsoset tekevät päivästä toiseen. Hankitaan säästöä sillä, että hoidetaan vain oma tontti. Toisaalta noi on kyllä vielä sen ikäsiä, että kun aikuinen mies olisi käynyt ärjäsemässä käytösääntöjen noudattamisesta, että tänne ei tarvitse tulla ennen kuin osaa käyttäytyä oikein olisivat kakkineet housuun.
Toisaalta kapitalistisessa yhteiskunnassa ei juuri tienaa mitään olemalla se koukkunenäinen urheiluseuran vetäjä, joka opettaa kädestä pitäen harrastusten lomassa käytösääntöjä lapsille. Raha tipahtaa laariin ihan muunlaisesta toiminnasta ja ei ketää kiinnosta enää sellainen mistä ei mitään tienaa.
Sikäli lähiö ympäristössä voi olla vaikea pärjätä jos ei kykene hankkimaan omasta ympäristöstä mahdollisimman paljon ystäviä ympärilleen. Afrikkalaisessa slummissa tilanne on vielä pahempi, koska pienestäkin toimeentulomahdollisuudesta joutuu tappelemaan kynsin hampain.
Ihmekitinää. Meitä oli lapsena suuri joukko lähitaloista yhdessä illat pihalla, kesällä kirkonrottaa, piiloa, kymmentä tikkua laudalla ja talvella lumilinnan rakentelua, luistelua tms. pelaamassa. Joskus aikanaan äiti yritti pakottaa johonkin harrastukseen, kun sellaisia koulussa suositeltiin, en suostunut. Olisi ollut karmea rangaistus joutua johonkin ohjattuun harrastukseen, eikä saada enää itse päättää, mitä tekee vapaa-ajallaan ;D
Quote from: nuiseva on 26.03.2012, 10:04:24
Ihmekitinää. Meitä oli lapsena suuri joukko lähitaloista yhdessä illat pihalla, kesällä kirkonrottaa, piiloa, kymmentä tikkua laudalla ja talvella lumilinnan rakentelua, luistelua tms. pelaamassa. Joskus aikanaan äiti yritti pakottaa johonkin harrastukseen, kun sellaisia koulussa suositeltiin, en suostunut. Olisi ollut karmea rangaistus joutua johonkin ohjattuun harrastukseen, eikä saada enää itse päättää, mitä tekee vapaa-ajallaan ;D
Näytetään mallia. Hommatampere pyynikille ja pelaamaan kymmentä tikkua laudalla :). "ny ne on tullu hulluiksi"
:facepalm:
Yle on miltei parikymmentä vuotta jäljessä ihmettelyssään, mikä muuten haiskahtaa sosiaalipornoilulta.
Quote from: Fiftari on 26.03.2012, 10:06:59
Quote from: nuiseva on 26.03.2012, 10:04:24
Ihmekitinää. Meitä oli lapsena suuri joukko lähitaloista yhdessä illat pihalla, kesällä kirkonrottaa, piiloa, kymmentä tikkua laudalla ja talvella lumilinnan rakentelua, luistelua tms. pelaamassa. Joskus aikanaan äiti yritti pakottaa johonkin harrastukseen, kun sellaisia koulussa suositeltiin, en suostunut. Olisi ollut karmea rangaistus joutua johonkin ohjattuun harrastukseen, eikä saada enää itse päättää, mitä tekee vapaa-ajallaan ;D
Näytetään mallia. Hommatampere pyynikille ja pelaamaan kymmentä tikkua laudalla :). "ny ne on tullu hulluiksi"
Pääsisköhän kymppiuutisten kevennykseen, niinkuin larppaajat ja muut ihmeotukset?
Quote from: nuiseva on 26.03.2012, 10:11:04
Quote from: Fiftari on 26.03.2012, 10:06:59
Quote from: nuiseva on 26.03.2012, 10:04:24
Ihmekitinää. Meitä oli lapsena suuri joukko lähitaloista yhdessä illat pihalla, kesällä kirkonrottaa, piiloa, kymmentä tikkua laudalla ja talvella lumilinnan rakentelua, luistelua tms. pelaamassa. Joskus aikanaan äiti yritti pakottaa johonkin harrastukseen, kun sellaisia koulussa suositeltiin, en suostunut. Olisi ollut karmea rangaistus joutua johonkin ohjattuun harrastukseen, eikä saada enää itse päättää, mitä tekee vapaa-ajallaan ;D
Näytetään mallia. Hommatampere pyynikille ja pelaamaan kymmentä tikkua laudalla :). "ny ne on tullu hulluiksi"
Mikähän on tampereen homman ikäjakauma ;D? Olisi se mukava nähdä itsensä uutisista ja joku voisi vakavalla naamalla antaa haastattelun "Me aloimme miettiä että kun on näitä ilmaisia harrastuksia niin näytämme esimerkkiä yhdestä meidän aikamme suositusta leikistä. Kyl siinä hiki tulee :)
Pääsisköhän kymppiuutisten kevennykseen, niinkuin larppaajat ja muut ihmeotukset?
Quote from: Fiftari on 26.03.2012, 10:06:59
Näytetään mallia. Hommatampere pyynikille ja pelaamaan kymmentä tikkua laudalla :). "ny ne on tullu hulluiksi"
Eikö tuossa lajissa pitänyt juosta? Parempi sitten kutsua ensiapuhenkilökunta defibrilaattorin kanssa paikalle kun meikäläinen lähtee "juoksemaan".
Quote from: X on 24.03.2012, 13:05:28
Silloin monokulttuurisen impiwaaran aikaan kaikki leikit keksittiin itse. Tarviiko kaikista harrastuksista maksaa? Juoksu, futis, jne.? Mielikuvitusta kehiin.
Juuri näin! Itse elelin "leikki-lapsuuttani" siinä 90-luvun alkupuoliskolla, ja ei milloinkaan ollut tekemisestä puutetta, vaikka ei käytykään balettitunneilla, taitoluistelemassa ratsastustunneilla, mikroautoilemassa, tai ties missä kuviokellunnoissa. Miksi nykyajan lapset ovat niin perkeleen monimutkaisia? Tai luisteltiinhan me, oman kotijärven jäällä (talolta rantaan n. 100 m) tai ala-asteen luistelukentällä, mitä muuten meikäläisen isäukko kävi aina jäädyttämässä vesiletkun kanssa. Taisi itseasiassa olla koko jääkentän rakentamisen iden takana, ja isän veli kuorma-autollaan kippasi hiekat pohjarakennelmaan. Ei taida moista aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta löytyä enää kovin monelta vanhemmalta? Kaikki pitäisi saada ja tulla valmiina + maksettuna, eikä talkoohenkeä ole kellään.
Ihan parhaita leikkejä oli, kun vaan veljien kanssa painuttiin kurahaalarit päällä jonnekin lähimetsän purolle, rakennettiin majoja, vakoiltiin naapureita (tämä varsinkin oli ihan parasta... ;D), kiipeiltiin puissa ja kallioilla, leikittiin lumisotaa, rakennettiin lumilinnoja ja lumiukkoja jne. Kesällä uitiin aamusta iltaan ja illasta aamuun, ja useinpa tehtiin -varsinkin kesäisin- ihan töitäkin. Mm. halkohommia isoisän ja isän kanssa, haravoitiin ja siivottiin tms. Myös mustikka- ja sienimetsällä käytiin, ja äitiltä sai aina vähän taskurahaa kun oli tarpeeksi monta litraa ämpärissä. Kai lapsen työhön komentamisesta saisi tänä päivänä jo lastensuojeluviranomaisen kimppuunsa? :facepalm: Oli minullakin yksi maksullinen harrastus kylläkin. Eipäs kun siis kaksi! Kävin ikävuosina 6-13 pianotunneilla kansalaisopistossa, ja sitten partiota harrastin ikävuosina 7-13. Sitten pienen paikkakuntamme lippukunta nuupahti, eikä voimia sen pyörittämiseen enää ollut. Leirit ja yöretket oli huisin hauskoja, parhaat lapsuusmuistot liittyvät niihin.
Parhaat muistot varhaislapsuuden "harrastuksista" liittyvät myöskin siihen, kun kesät vietettiin mummolassa maatilalla, missä jokainen päivä oli jotain niin jännää! Lehmät ja kissat ja kaikki jännät paikat koluttavana.
En tiedä, ovatko nykyajan lapset ja vanhemmat sitten niin "hifistyneet",etteivät vastaavat asiat kelpaa ajanvietteeksi.
Quote from: Enni on 26.03.2012, 10:41:25
En tiedä, ovatko nykyajan lapset ja vanhemmat sitten niin "hifistyneet",etteivät vastaavat asiat kelpaa ajanvietteeksi.
Menee vähän ohi mutta intissä muutamat eivät osanneet sytyttää nuotiota. Partioleirillä oli vaikeuksia polttopuiden pienimisen kanssa. Ja hiihtäminen on jotain aivan niin uskomattoman vaikeaa että eikö enää kouluissa hiihdetä?
Omassa lapsuudessa paineltiin pitkin mettiä, kyhäiltiin telttoja metsiin. väsäiltiin lumimajoja. Mentiin taskulamppu piilostaa.
Quote from: Fiftari on 26.03.2012, 10:46:52
Omassa lapsuudessa paineltiin pitkin mettiä, kyhäiltiin telttoja metsiin. väsäiltiin lumimajoja. Mentiin taskulamppu piilostaa.
Silloin ei punkeista tiedetty mitään ja hirvikärpäsetkin oli tuntemattomia...
Quote from: seuraa_tilannetta on 26.03.2012, 10:49:33
Quote from: Fiftari on 26.03.2012, 10:46:52
Omassa lapsuudessa paineltiin pitkin mettiä, kyhäiltiin telttoja metsiin. väsäiltiin lumimajoja. Mentiin taskulamppu piilostaa.
Silloin ei punkeista tiedetty mitään ja hirvikärpäsetkin oli tuntemattomia...
Ja jos meni liian pitkään sai kotiarestia. Ei ollut kännyköita hukattavaksi. Kunto pysyi kohillaan kun juoksenteli pihalla tai meni kaverille pyörällä.
Quote from: Mansikka on 21.03.2012, 00:52:39
Onko Suomessa käymässä niin, että köyhien perheiden lapset ovat sohvaperunoina, toimettomina, kotona yksinäisinä ja hyvinvoivien perheiden lapset harrastavat ehkä vähän liikaakin, pohtii Sairisalo.
Kuten tälläkin foorumilla on sanottu, mielestäni sohvaperunaksi jääminen on täysin oma valinta. Itse ainakin pikkupoikana sain harrastaa ihan riittävästi, vaikka yksinhuoltaja-äidillämme ei ikinä ylimääräistä rahaa ollutkaan. Jalkapallon potkiminen on todella halpaa puuhaa, jos esimerkiksi pallonkin lainaa kaverilta. Huonosta rahatilanteesta huolimatta saimme velipojan kanssa riittävästi liikuntaa, se on vaan omasta viitsimisestä kiinni.
Vai ollaanko nykyään jo niin saamattomia, että kaikkeen harrastukseen
on pakko syytää tuhottomasti rahaa. Eri asia on tietenkin seuraharrastaminen, josta itsekin jäin paitsi. Pallon potkiminen kaveriporukalla oli silti hauskaa, ja vielä ilman sitä pakonomaista onnistumisen tarvetta.
Partiotoimintakaan ei loppuunsa ole kallista kun saadaan tarpeeksi monta vapaaehtoispohjalta toimivaa porukan taakse(paljonko kustantaa autolastillinen porukkaa omalla autolla metsän laitaan?, sitten jos lähtee jokaiselle hommaamaan puolijoukkuetelttaa myöten _kaiken_ niin voihan tuo kustantaakin.)
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 26.03.2012, 12:41:01
Partiotoimintakaan ei loppuunsa ole kallista kun saadaan tarpeeksi monta vapaaehtoispohjalta toimivaa porukan taakse(paljonko kustantaa autolastillinen porukkaa omalla autolla metsän laitaan?, sitten jos lähtee jokaiselle hommaamaan puolijoukkuetelttaa myöten _kaiken_ niin voihan tuo kustantaakin.)
Minä olen harrastanut partiota aikoinaan ja kyllä siellä oli niitä ketkä lopetti kun vanhemmilla ei ollut varaa hankkia kunnollisia leiri varusteita esim. joutuivat talvella hytisemään täysin ala-arvoisessa kesämakuupussissa kun kaikilla muilla oli varakkaampien vanhempien kunnon talvimakuupussit. Lisäksi näki ihan selvästi, että kaikilla ei ollut varaa ostaa edes kunnon talvikenkiä vaan kuljettiin sellasissa lähes puhkikuluineissa kengissä.
Eivät nämä lopettajat tietenkään huutele asiasta vaan lopetettavat kaikessa hiljaisuudessa, koska jos ei ole varaa joutuu helposti kiusatuksi. Siitä, että eriarvoisuus on lisääntynyt on turha kiistelle se on todellisuutta.
Quote from: Jakerp on 26.03.2012, 13:38:06
Minä olen harrastanut partiota aikoinaan ja kyllä siellä oli niitä ketkä lopetti kun vanhemmilla ei ollut varaa hankkia kunnollisia leiri varusteita esim. joutuivat talvella hytisemään täysin ala-arvoisessa kesämakuupussissa kun kaikilla muilla oli varakkaampien vanhempien kunnon talvimakuupussit. Lisäksi näki ihan selvästi, että kaikilla ei ollut varaa ostaa edes kunnon talvikenkiä vaan kuljettiin sellasissa lähes puhkikuluineissa kengissä.
Eivät nämä lopettajat tietenkään huutele asiasta vaan lopetettavat kaikessa hiljaisuudessa, koska jos ei ole varaa joutuu helposti kiusatuksi. Siitä, että eriarvoisuus on lisääntynyt on turha kiistelle se on todellisuutta.
En usko että eriarvoisuus on lisääntynyt, sama tilanne on ollut 60-luvullakin ettei kaikilla korttelin lapsilla ollut hienoimpia vaatteita ja pelirensseleitä. Ja aivan varmasti jauhettiin "mun on kovempi kun sun isi kun teillä on lada" samaan tapaan kuin nykyään.
Se mikä on käynyt, on että yhteisöllisyys ja talkoohenki on kadonnut. Sensijaan että vähemmän varakkaat perheet toisivat esiin esim. partion vanhempainillassa ettei kaikilla ole varaa kunnon makuupussiin, ja varakkaammat lupaisivat sitten lahjoittaa omien lapsiensa vanhat makuupussit etteenpäin, kaikki mieluummin kyräilevät vain hiljaa keskenään.
Pienituloisuuden ei pitäisi olla mikään häpeän aihe - ja varakkaampien pitäisi jakaa hyvinvointiaan *suoraan* lähiympäristöönsä eikä anonyymisti verojen kautta.
Quote from: happosai on 27.03.2012, 11:59:20
En usko että eriarvoisuus on lisääntynyt, sama tilanne on ollut 60-luvullakin ettei kaikilla korttelin lapsilla ollut hienoimpia vaatteita ja pelirensseleitä. Ja aivan varmasti jauhettiin "mun on kovempi kun sun isi kun teillä on lada" samaan tapaan kuin nykyään.
Ladoja ei ollut 1960-luvulla. Lada oli 1980-luvun ilmiö. Tavallaan Ladojen yleisyys oli esimerkki vaurastumisesta, kun autoja hankkivat sellaiset, joilla niihin ei ennen ollut rahaa.
Itse asiassa olet oikeassa eriarvoisuutta oli ennen ja enemmän. Uutta on se, ettei sitä nykyään haluta hyväksyä. Toki voisi sanoa, että lasten kohdalla tätä ei saisi hyväksyä, ja että lapsilla tulisi aina olla asiat yhtä hyvin. Kuitenkin nimenomaan se, että lapsilla asiat olisi paremmin on usein saanut ihmiset työskentelemään kovasti. Miksi tämä pitäisi nollata?
Quote
Pienituloisuuden ei pitäisi olla mikään häpeän aihe - ja varakkaampien pitäisi jakaa hyvinvointiaan *suoraan* lähiympäristöönsä eikä anonyymisti verojen kautta.
Tuossa olen eri mieltä. En pidä hyväntekeväisyysyhteiskuntaa mitenkään positiivisena.
Quote from: Enni on 26.03.2012, 10:41:25
Quote from: X on 24.03.2012, 13:05:28
Silloin monokulttuurisen impiwaaran aikaan kaikki leikit keksittiin itse. Tarviiko kaikista harrastuksista maksaa? Juoksu, futis, jne.? Mielikuvitusta kehiin.
Juuri näin! Itse elelin "leikki-lapsuuttani" siinä 90-luvun alkupuoliskolla, ja ei milloinkaan ollut tekemisestä puutetta, vaikka ei käytykään balettitunneilla, taitoluistelemassa ratsastustunneilla, mikroautoilemassa, tai ties missä kuviokellunnoissa. Miksi nykyajan lapset ovat niin perkeleen monimutkaisia? Tai luisteltiinhan me, oman kotijärven jäällä (talolta rantaan n. 100 m) tai ala-asteen luistelukentällä, mitä muuten meikäläisen isäukko kävi aina jäädyttämässä vesiletkun kanssa. Taisi itseasiassa olla koko jääkentän rakentamisen iden takana, ja isän veli kuorma-autollaan kippasi hiekat pohjarakennelmaan. Ei taida moista aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta löytyä enää kovin monelta vanhemmalta? Kaikki pitäisi saada ja tulla valmiina + maksettuna, eikä talkoohenkeä ole kellään.
Ihan parhaita leikkejä oli, kun vaan veljien kanssa painuttiin kurahaalarit päällä jonnekin lähimetsän purolle, rakennettiin majoja, vakoiltiin naapureita (tämä varsinkin oli ihan parasta... ;D), kiipeiltiin puissa ja kallioilla, leikittiin lumisotaa, rakennettiin lumilinnoja ja lumiukkoja jne. Kesällä uitiin aamusta iltaan ja illasta aamuun, ja useinpa tehtiin -varsinkin kesäisin- ihan töitäkin. Mm. halkohommia isoisän ja isän kanssa, haravoitiin ja siivottiin tms. Myös mustikka- ja sienimetsällä käytiin, ja äitiltä sai aina vähän taskurahaa kun oli tarpeeksi monta litraa ämpärissä. Kai lapsen työhön komentamisesta saisi tänä päivänä jo lastensuojeluviranomaisen kimppuunsa? :facepalm: Oli minullakin yksi maksullinen harrastus kylläkin. Eipäs kun siis kaksi! Kävin ikävuosina 6-13 pianotunneilla kansalaisopistossa, ja sitten partiota harrastin ikävuosina 7-13. Sitten pienen paikkakuntamme lippukunta nuupahti, eikä voimia sen pyörittämiseen enää ollut. Leirit ja yöretket oli huisin hauskoja, parhaat lapsuusmuistot liittyvät niihin.
Parhaat muistot varhaislapsuuden "harrastuksista" liittyvät myöskin siihen, kun kesät vietettiin mummolassa maatilalla, missä jokainen päivä oli jotain niin jännää! Lehmät ja kissat ja kaikki jännät paikat koluttavana.
En tiedä, ovatko nykyajan lapset ja vanhemmat sitten niin "hifistyneet",etteivät vastaavat asiat kelpaa ajanvietteeksi.
On nämä niin väsyneitä nämä paasaamiset. Mulle tulee mieleeni mun täti. Täti kun aikoinaan näki että mun tytär sai synttärilahjaksi
tms jonkun palapelin niin kauhee valitus "ei ollu meillä tarvetta tommoseen, käpylehmä riitti ihan hyvin".
Millä vitulla nykylapsia viet mummoloihin lehmiä ja kissoja katsomaan, kun mummot asuvat betonilähiöissä etelässä?
Quote from: Eugen235 on 27.03.2012, 12:37:52
Quote from: Enni on 26.03.2012, 10:41:25
Quote from: X on 24.03.2012, 13:05:28
Silloin monokulttuurisen impiwaaran aikaan kaikki leikit keksittiin itse. Tarviiko kaikista harrastuksista maksaa? Juoksu, futis, jne.? Mielikuvitusta kehiin.
Juuri näin! Itse elelin "leikki-lapsuuttani" siinä 90-luvun alkupuoliskolla, ja ei milloinkaan ollut tekemisestä puutetta, vaikka ei käytykään balettitunneilla, taitoluistelemassa ratsastustunneilla, mikroautoilemassa, tai ties missä kuviokellunnoissa. Miksi nykyajan lapset ovat niin perkeleen monimutkaisia? Tai luisteltiinhan me, oman kotijärven jäällä (talolta rantaan n. 100 m) tai ala-asteen luistelukentällä, mitä muuten meikäläisen isäukko kävi aina jäädyttämässä vesiletkun kanssa. Taisi itseasiassa olla koko jääkentän rakentamisen iden takana, ja isän veli kuorma-autollaan kippasi hiekat pohjarakennelmaan. Ei taida moista aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta löytyä enää kovin monelta vanhemmalta? Kaikki pitäisi saada ja tulla valmiina + maksettuna, eikä talkoohenkeä ole kellään.
Ihan parhaita leikkejä oli, kun vaan veljien kanssa painuttiin kurahaalarit päällä jonnekin lähimetsän purolle, rakennettiin majoja, vakoiltiin naapureita (tämä varsinkin oli ihan parasta... ;D), kiipeiltiin puissa ja kallioilla, leikittiin lumisotaa, rakennettiin lumilinnoja ja lumiukkoja jne. Kesällä uitiin aamusta iltaan ja illasta aamuun, ja useinpa tehtiin -varsinkin kesäisin- ihan töitäkin. Mm. halkohommia isoisän ja isän kanssa, haravoitiin ja siivottiin tms. Myös mustikka- ja sienimetsällä käytiin, ja äitiltä sai aina vähän taskurahaa kun oli tarpeeksi monta litraa ämpärissä. Kai lapsen työhön komentamisesta saisi tänä päivänä jo lastensuojeluviranomaisen kimppuunsa? :facepalm: Oli minullakin yksi maksullinen harrastus kylläkin. Eipäs kun siis kaksi! Kävin ikävuosina 6-13 pianotunneilla kansalaisopistossa, ja sitten partiota harrastin ikävuosina 7-13. Sitten pienen paikkakuntamme lippukunta nuupahti, eikä voimia sen pyörittämiseen enää ollut. Leirit ja yöretket oli huisin hauskoja, parhaat lapsuusmuistot liittyvät niihin.
Parhaat muistot varhaislapsuuden "harrastuksista" liittyvät myöskin siihen, kun kesät vietettiin mummolassa maatilalla, missä jokainen päivä oli jotain niin jännää! Lehmät ja kissat ja kaikki jännät paikat koluttavana.
En tiedä, ovatko nykyajan lapset ja vanhemmat sitten niin "hifistyneet",etteivät vastaavat asiat kelpaa ajanvietteeksi.
On nämä niin väsyneitä nämä paasaamiset. Mulle tulee mieleeni mun täti. Täti kun aikoinaan näki että mun tytär sai synttärilahjaksi
tms jonkun palapelin niin kauhee valitus "ei ollu meillä tarvetta tommoseen, käpylehmä riitti ihan hyvin".
Millä vitulla nykylapsia viet mummoloihin lehmiä ja kissoja katsomaan, kun mummot asuvat betonilähiöissä etelässä?
Oot vaan kateellinen ku et ite oo päässy mummolaan. ;)
Pointti ei nyt ehkä ole juuri siinä, että onko mummola maalla vai kaupungissa. Vaan yleensäkin siinä, että lapset on jotenkin oudon "hifistyneitä" nykyään, samoin vanhemmat. Luulen, että ne on loppupeleissä enemmän ne vanhemmat, jotka itkee että lapsilla ei ole varaa harrastaa, vaikka lapsi itse ei sitä niin itkisikään. Ehkä vanhemmat haluais pitää yllä jotain "glamour-elämä" kulissia, pitää näyttää siltä että menee hyvin ja rahaa on, lapsetkin harrastaa balettia ja tanssia ja taitoluistelua (kaikista tulee varmasti seuraavia kirakorpia!) ja käyvät ranskankielisessä astronautti-päiväkerhossa jne.
Ja koska nykyajan vanhemmat ovat juuri niitä, jotka ovat oikeasti leikkineet siellä metsissä ja potkineet palloa pihoilla, niin on se kumma, etteivät saa rohkaistua omia lapsiaan samaan.
Itse tosiaan vietin tuotaa ihanaa lapsuusaikaani 90-luvulla, eikä siitä nyt niin paljoa aikaa ole, että evoluutio olisi tehnyt nykypäivän lapsista täysin oma-aloitteelliseen leikkiin ja puuhailuun kykynemättömiä.
Quote from: Jakerp on 26.03.2012, 13:38:06
Minä olen harrastanut partiota aikoinaan ja kyllä siellä oli niitä ketkä lopetti kun vanhemmilla ei ollut varaa hankkia kunnollisia leiri varusteita esim. joutuivat talvella hytisemään täysin ala-arvoisessa kesämakuupussissa kun kaikilla muilla oli varakkaampien vanhempien kunnon talvimakuupussit. Lisäksi näki ihan selvästi, että kaikilla ei ollut varaa ostaa edes kunnon talvikenkiä vaan kuljettiin sellasissa lähes puhkikuluineissa kengissä.
Puhki kuluneet kengät ovat nyt jo muinaistarustoa. Nyt saa citymarketista 10€ ihan hyvät ulkoilukengät - ja jos ei siihen ole varaa niin voi käydä hakemassa kirpputorilta kerran käytetyt merkkikengät (ovh. 59,90€) muutamalla eurolla (2€). Roinasta ja tavarasta se ei ole tänä päivänä kiinni. Makuupusseissa on sama juttu. Jos sen pitää olla ihka uusi merkkituote niin hintahaitaria löytyy ylöspäin aina 500€ asti, mutta jos -10c kestävä käytetty kelpaa niin ei siitä 10€ enempää kannata maksaa.
Se taas mikä nykyään maksaa on "yhteiset kulut". Kun kaiken pitää olla luksusta ja kaikkeen pitää olla palkattuja tukijoukkoja ja sairaanhoitovälineitä ja vaikka mitä turvavarusteita. Ei ole metsämökkiä jossa olisi vain neljä seinää, takka ja kaikilla hyvä mieli. Sitä vastoin on talviasuttava yömaja, jossa on sähköt, juokseva vesi ja kaapelitelevisio. Yövuokra on sitten 400€, ja kun ruuaksi ei kelpaa enää edes Prismasta ostettu A-luokan makkara vaan pitää hakea Stokkan Herkusta juustoja ja pihvilihaa. Yhteiset kulut saadaan siten sinne 50€/yö. Samaan aikaan kun elinikäiset varusteet saa ostettua 50€:lla. Mutta sellaista se nykyään on. Toisilla kun on varaa siihen 50€/yö kun ollaan valtion saamapuolella eli kova palkkaisissa laiskanviroissa. Ollaan opiskelu sosiaalidemokratian oppia oikein kunnolla: muut maksaa; demari on herra ja tuhlaa. Vaikea se voi olla ymmärtää miten kaikilla ei ole varaa lähteä Kreikkaan luokkaretkelle, vaikka siellä oppisi hyvin sivistyneen maailman toimintaa. Kai se Kreikan matka on nykyään jokaisen perusoikeus. Samoin kuin mersu, omakotitalo, merkkikuteet, discorahat ja vaikka mitkä. Kaikki tämä saavutetaan olemalla hyvä demari; työpaikan järjestää valtio ja työaika kuluu omaa etua ajaessa.
Quote from: Mursu on 27.03.2012, 12:20:59
Quote
Pienituloisuuden ei pitäisi olla mikään häpeän aihe - ja varakkaampien pitäisi jakaa hyvinvointiaan *suoraan* lähiympäristöönsä eikä anonyymisti verojen kautta.
Tuossa olen eri mieltä. En pidä hyväntekeväisyysyhteiskuntaa mitenkään positiivisena.
Jep. Lottovoittajat voi kertoa lisää, mitä läheisten avustamisesta yleensä seuraa... V: kateutta, riitaa, kateutta, mankumista, kateutta, kateutta...
Quote from: sivullinen. on 30.03.2012, 15:04:54
Puhki kuluneet kengät ovat nyt jo muinaistarustoa. Nyt saa citymarketista 10€ ihan hyvät ulkoilukengät
Kalliimmaksihan tulee ostella noita 10€:n kenkiä muutaman kerran vuodessa...
Mulle faija aina osteli halvinta mahdollista. Kengät ei kestäny, jalat meni rakoille ja sit tuli erilaisia kiputiloja... Siis tarkioitan nyt urheilukenkiä, urheiluharrastukseen.
Jos ostaa urheilukengät edellisen vuoden mallistosta niin saa vähntään -50% hinnasta. Ja muutenkn nettikaupatmon pullollaan puoli-ilmasia kledjuja. Makuu pussi on kerran elämässä-ostos samoin kuin teltta. Ja niitäkin saa messutarjouksina, poistomyynteinä yms. Ei tarvitse ostaa paskaa jos haluaa selvitä halvalla.
Quote from: Mursu on 27.03.2012, 12:20:59
Ladoja ei ollut 1960-luvulla. Lada oli 1980-luvun ilmiö. Tavallaan Ladojen yleisyys oli esimerkki vaurastumisesta, kun autoja hankkivat sellaiset, joilla niihin ei ennen ollut rahaa.
Joillekin Lada oli myös ideologinen valinta, vaikka myös länsiautoon olisi ollut varaa.
Joku tuossa otti puheeks että muksut joilla ei ole kalliita harrastuksia olis koulukiusattuja tai jotain, niin ainakin omien kokemuksien perusteella se on mennyt vähän toisinpäin, kaverit jotka harrasti musiikkisoittimia, jääkiekkoa, suunnistusta ja kaikkea muuta vastaavaa olivat yleensä vähän kateellisia kun ite painoin menemään miten halusin ja missä halusin kun ressukat joutu treeneihin lähteen.
Sinällään en ala-asteella mitään kummempia harrastanut, leikit menee varmaan ihan leikkeinä? Meni kotona aika piirrellessä ja lukiessa, mitkä on molemmat lähes ilmasia harrastuksia nekin.
Nykyään harrastelen tota sotkun tuhertamista paperille enemmänkin ja investoinut n. 50e tarvikkeisiin, joilla selviää sitten parikin vuotta ihan hyvin.
Quote from: sivullinen. on 30.03.2012, 15:04:54
. Yövuokra on sitten 400€, ja kun ruuaksi ei kelpaa enää edes Prismasta ostettu A-luokan makkara vaan pitää hakea Stokkan Herkusta juustoja ja pihvilihaa.
Stokkan Herkku on halvempi kuin prisma ainakin kun kyse on lihasta. Stokkan herkussa on halvin lihatiski, mitä tiedän. Makkaraa harva enää syö ruokana ja A-luokan makkara voi olla kalliimpaa kuin liha.