QuoteAfganistanilaiset pysyvät Suomen pakolaiskiintiössä
Suomi ottaa tänä vuonna vastaan pakolaiskiintiössä lähinnä afganistanilaisia, myanmarilaisia ja kongolaisia. Myös muista ryhmistä on kokemusta aiemmilta vuosilta. Sisäasiainministeriö päätti 750 henkilön pakolaiskiintiön kohdentamisesta maanantaina.
Suomen tämän vuoden pakolaiskiintiössä otetaan vastaan 200 afganistanilaista pakolaista Iranista, 150 myanmarilaista Thaimaasta ja 150 kongolaista Ruandasta. Näiden lisäksi Suomeen otetaan yhteensä 150 irakilaista, iranilaista, afganistanilaista ja somalialaista pakolaista Turkista sekä 100 hätätapausta, jotka ovat kiireellistä sijoitusta vaativia pakolaisia.
Afganistanilaisia alettiin ottaa vastaan pakolaiskiintiössä uudestaan vuonna 2010 muutaman vuoden tauon jälkeen. Suomi lakkasi ottamasta afganistanilaisia vastaan kiintiöpakolaisina vuonna 2005, koska Afganistanin tilanteen arveltiin paranevan nopeasti. Toissa vuonna maahanmuuttopoliittinen ministerityöryhmä kuitenkin totesi, että "olosuhteet sekä Afganistanissa että Iranissa, jossa pakolaiset oleskelevat, ovat vaikeutuneet".
Myanmarilaisia pakolaisia Suomeen on otettu vuodesta 2005 lähtien ja kongolaisia Ruandasta vuodesta 2007.
Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt 750 henkilössä vuodesta 2001.
http://yle.fi/uutiset/teksti/kotimaa/2012/02/afganistanilaiset_pysyvat_suomen_pakolaiskiintiossa_3273401.html
Quote2012-02-20 Sisäasiainministeriö: Vuoden 2012 pakolaiskiintiössä otetaan samoja ryhmiä kuin viime vuonna
Sisäasiainministeriö on tehnyt päätöksen pakolaiskiintiön kohdentamisesta. Pakolaiskiintiö on 750 henkilöä. Kotouttamis- ja maahanmuuttopoliittinen ministeriryhmä on puoltanut sisäministeriön esitystä. Vuoden 2012 pakolaiskiintiössä otetaan vastaan 200 afganistanilaista pakolaista Iranista, 150 myanmarilaista pakolaista Thaimaasta, 150 kongolaista pakolaista Ruandasta sekä 150 irakilaista, iranilaista, afganistanilaista ja somalialaista pakolaista Turkista. Lisäksi Suomi ottaa vastaan 100 hätätapausta, jotka ovat kiireellistä sijoitusta vaativia pakolaisia.
Suomen vastaanottamat pakolaisryhmät säilyvät pääosin ennallaan. Afganistanilaisia, myanmarilaisia ja kongolaisia pakolaisia Suomi vastaanotti myös viime vuonna. Suomella on lisäksi aiempaa kokemusta nyt Turkista vastaanotettavista ryhmistä. Pakolaiskiintiön kohdentaminen perustuu YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n esitykseen.
Kaikkien ryhmien osalta kyseessä on pitkittynyt ja vaikea pakolaistilanne ja uudelleensijoittaminen kolmanteen maahan on ainoa kestävä vaihtoehto. Kunnilla on jo useamman vuoden kokemus juuri näiden ryhmien vastaanottamisesta.
http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/HeadlinesPublicFin/16EBC13950CAAEA6C22579AA00484D8D
QuoteHollannin maahanmuutto- ja turvapaikkaministeri Gerd Leers on ilmoittanut maan parlamentille osoittamassaan kirjeessä, että hallitus aikoo asettaa kiintiöpakolaisille kriteerit.
Kirjeessä ministeri selittää, että kiintiöpakolaisten integroitumisen onnistuminen on nykyiselle hallitukselle vakava kysymys. Ministeri jatkaa, että pakolaisten integroitumisen onnistuminen tulee ottaa huomioon valintaprosessissa ei vain epäonnistuneen integroitumisen yhteiskunnallisten seurausten vuoksi vaan myös pakolaiset vastaanottavien kuntien tuen säilyttämiseksi.
Lisäksi ministeri ehdottaa kiintiöpakolaisjärjestelmää käytettävän mahdollisimman strategisesti ottaen huomioon maahanmuuttopolitiikan muut tavoitteet. Tämä tarkoittaa, että Hollanti mahdollisuuksien mukaan valitsee maita ja pakolaisia, joilla on jo jonkinlainen yhteys Hollantiin.
Kirjeessä ehdotetaan, että kun Hollanti saa UNHCR:n pakolaisehdokaslistan, niin Hollanti ensimmäiseksi tarkistaa, onko merkkejä integroitumisvaikeuksista tai haluttomuudesta integroitua. Leers myös mainitsee kirjeessä, että Hollanti on pyytänyt UNHCR:ä valikoimaan enemmän ns. "korkean tai korkeamman profiilin" pakolaisia, kuten toimittajia, ihmisoikeusaktivisteja ja yliopistoihmisiä. (käännös ECRE:n uutiskirjeestä)