Tulen jättämään huomenna (9.2.2012) aamusta eduskunnassa seuraavan kirjallisen kysymyksen koskien ACTA-sopimuksen ratifiointia Suomessa:
Quote
KIRJALLINEN KYSYMYS
ACTA-sopimuksen ratifiointi Suomessa
Eduskunnan puhemiehelle
ACTA (Anti-Counterfeiting Trade Agreement) on väärentämisen vastainen sopimus, jonka tarkoituksena on yhtenäistää kansainvälinen teollis- ja tekijänoikeuksien valvonta ja suojelu. Se sisältää keinoja esimerkiksi tuoteväärennöksiä ja internet-piratismia vastaan. Sopimuksen on allekirjoittanut vuoden 2012 tammikuun lopulla yhteensä 22 Euroopan unionin jäsenvaltiota Suomi mukaan luettuna. Aikaisemmin sen ovat allekirjoittaneet muun muassa Yhdysvallat, Australia, Kanada ja Japani.
Euroopan parlamentti sekä lukuisat kansalaisjärjestöt ovat olleet huolissaan ACTA-neuvottelujen vähäisestä avoimuudesta. Euroopan parlamentin mukaan neuvottelujen avoimuuden puute on ristiriidassa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen hengen ja kirjaimen kanssa. Kansalaisille on annettu tietoa sopimuksen neuvotteluista ja sisällöstä vasta nyt, vaikka Euroopan komissio on neuvotellut siitä jo vuosia.
Euroopan parlamentti on kritisoinut ACTAa jo 10. maaliskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa. Se on kehottanut tuolloin sopimusta valmistelevaa Euroopan komissiota ottamaan huomioon perusoikeudet ja tietosuojan. Euroopan parlamentin mukaan sopimuksessa ei saisi myöskään sallia niin sanottuja kolmannen rikkomuksen periaatteeseen perustuvia menettelyjä, joiden seurauksena sananvapautta ja oikeutta yksityisyyteen rikottaisiin.
Vaikka ACTA on kauppasopimus, se sisältää myös rikosoikeudellisia seuraamuksia. Näin ollen sen voidaan katsoa olevan ennemminkin jäsenmaiden yhteinen tekijänoikeuslaki kuin kauppasopimus. Lisäksi sopimuksen voimaantulo voi johtaa eri maiden tekijänoikeuslainsäädännöissä muutoksiin, jotka uhkaavat perusoikeuksien toteutumista, kuten esimerkiksi sananvapautta. Toisaalta on myös todettu, että sopimus kaventaa kansallista itsemääräämisoikeutta sekä tekee käytännössä muutosten tekemisen maiden omiin tekijänoikeuslainsäädäntöihin mahdottomaksi.
Vaikka Suomi on jo allekirjoittanut ACTA-sopimuksen, sitä ei voida toimeenpanna, ennen kuin se on hyväksytty eduskunnassa ja Euroopan parlamentissa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen ACTA-sopimuksen sisällöstä ja sen toimeenpanon aiheuttamista erilaisista ongelmista, kuten esimerkiksi perusoikeuksien loukkauksista ja entä aikooko hallitus antaa tukensa sopimuksen ratifioinnille?
Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2012
Olli Immonen /ps.
Ministerin vastauksen pitäisi tulla kolmen viikon kuluessa.
Kiitos taas vaihteeksi. Kiva tosin olisi kuulla näitä järjen ääniä vaihteeksi muiltakin kansanedustajilta, mutta hyvä sentään jos edes joltakulta.
Hieno homma!
Tässä pari relevanttia linkkiä niille, jotka haluavat lisätietoa asiasta
http://www.adressit.com/sensuuria_vastaan_avoimen_internetin_puolesta
http://www.facebook.com/events/148411508609291/
http://effi.org/julkaisut/tiedotteet/120126/effi-ei-sopaa-eika-actaa.html
Ainoa kontribuutioni tälle foorumille on enää Olli Immosen kiittely.
Kiitos tämän erittäin tärkeän kysymyksen esille nostamisesta.
Hienoa Olli! Sua kannatti äänestää 8)
Olli ei nuku kai koskaan! Heti rankan seitsemän viikon loman jälkeenkin löytyy paukkuja! ;D
Ja tämä on vittuilua muita 196 kansanedustajaa vastaan, Haavistolla, Arhinmäellä ja Soinilla oli hommia lomallakin, ja Olli on heti loman jälkeen rakkikoirana hallituksen kimpussa.
Kuhan Olli palaa sieltä ethelästä, pittää järestää kunno hommakerho 3.3.
Vaikken Olli Immosta äänestänytkään eduskuntavaaleissa (eri vaalipiiri näet), niin on minunkin pakko ilmaista tukeni. Eduskuntatyöskentelysi on erinomaisen ahkeraa, näkyvää ja terävää. Muiden persujen tulisi ottaa oppia Immosesta.
Tekijänoikeuslakien kaventamisyrityksien vastustaminen on melko vähäpätöinen asia monen muun ongelman rinnalla, mutta onhan se ehdottoman positiivista että tähänkin ongelmaan kiinnitetään huomiota. Vielä kerran: Hyvä, Immonen!
Eihän persujen tarvitsisi tehdä kuin kolme asiaa. Toimintaa, toimintaa ja toimintaa.
Ja joku aivoriihi taustalle ideoimaan tätä toimintaa. Tämä palsta voisi olla sellainen, poliittisen läpinäkyvyyden hengessä. Ilmainen vielä, kun puoluetukimiljoonille on näemmä jotain muuta käyttöä kuin toiminnan organisointi.
Facebookin syövereihin on nyt perustettu tämmöinenkin useamman henkilön toimesta: https://www.facebook.com/AgainstACTAFinland
Aivan loistavaa että tämä otetaan viimeinkin esille!
Hyvä Homma, Olli! Liityn itsekin kehukuoroon ja totean, että hyvää ja aktiivista eduskuntatyötä, harmi ettei sinua voi täällä etelän mailla äänestellä.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/immonen-huolissaan-piratismisopimuksesta/928583
Olli on ollut myönteisessä valossa useammin esillä mun silmille kuin koko muu PS eduskuntaryhmä yhteensä :o Jotain tämäkin kertoo, niin Ollista kuin niistä muistakin.
Oikein hienoa toimintaa Ollilta.
Valtapuolueet haluavat olla hiljaa tästä kansalaisten oikeuksien polkemisesta josta on luvassa isot vaalirahat kaikille tukijoille. Allekirjoittajaksi sopimukseenkin valittiin joku viranomainen ettei yhdenkään puolueen tai edustajan maine tuhraannu. Hienoa jos nyt joku uskaltaa - ja viitsii - tuoda epäkohdan esiin, pakottaa ministeriä antamaan (puoltavan) lausunnon ja vielä valaisee kansaa tilanteesta! Tosin lienee turha toivoa että suurten virallisten mediamogulien halu kertoa asiasta yhtään lisääntyisi - tai että tämän takia jäisi ACTA toimeenpanematta. Silti rikollisten ministerien osoittaminen rikollisiksi on hyödyllistä ja arvostettavaa.
Lisää vain tällaisia. Joka viikko - tai vaikka joka päivä - samanlainen. Sillä se rikollisten selkäranka katkeaa ja tie parempaan maailmaan aukeaa.
Hieman "sillanrakennuspuita" Ollille:
Quotehttp://www.vihreat.fi/node/4770
ACTA-neuvottelujen salailun loputtava Heidi Hautala.
Hyvä Olli! Hyvä PS!
Hyvä juttu. Itse vähän ihmettelen sitä, että mitä esim. Puolassa on toisin, kun ollaan saatu seuraavan videopätkän henkeä aikaiseksi, vieläpä aikataulullisesti kohdistetusti. Samaan aikaan, kun täällä ollaan oltu hädin tuskin tietoisia koko asiasta:
- Poland Against ACTA Cracow 25.01.12 Over 30,000 of people. (http://www.youtube.com/watch?v=UGd8TJj3xek&feature=related)(Youtube)
.. Thousands of protesters have taken to Poland's streets over the signing of an international treaty activists say amounts to internet censorship. Prime Minister Donald Tusk's government signed the Anti-Counterfeiting Trade Agreement in Tokyo on Thursday. ..
- http://www.bbc.co.uk/news/world-europe-16735219 (26.1.2012)
.. ACTAn valmistelua on moitittu avoimuuden puutteesta. Se hyväksyttiin yhtäkkiä ja yllättäen EU-maiden maatalousministerien kokouksessa ennen joulua. Suomikin ehti sen allekirjoittaa pari viikkoa sitten Japanissa järjestetyssä tilaisuudessa. Loppuvihellystä pelissä ei ole kuitenkaan vielä kuultu, sillä sopimukselta puuttuu vielä europarlamentin hyväksyntä. Parlamentin käsittelyyn ACTAa odotetaan kesällä. Ensi lauantaille on tiedossa satakunta ACTA-protestitilaisuutta useissa eri Euroopan maissa. Suomessa kutsutaan vastustajia koolle Helsingissä Asema-aukiolle klo 12. Tempaukselle on perustettu Facebookiin tapahtumasivu. ..
BBC:n mukaan laajoja protesteja on jo nähty. Viime lauantaina esimerkiksi 2000 mielenosoittajaa marssi Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa. He kohdistivat arvostelunsa maan Japanin suurlähettilääseen, joka allekirjoitti sopimuksen maansa puolesta.
Suurlähettiläs Helena Zorko ehti jo ennen mielenosoitusta pahoitella kynänsä liikkeitä. Hän kertoo olleensa huolimaton ja tehneensä vain työtä käskettyä. Perehdyttyään asiaan tarkemmin hän on sitä mieltä, että ACTA "rajoittaa maailmanhistorian suurimman ja merkittävimmän verkoston toimintaa ja näin kaventaa lastemme tulevaisuutta".
Niinpä Zorko kannusti ihmisiä osallistumaan mielenosoitukseen. ..
- ACTAa vastaan tempaistaan Suomessakin (http://www.tietokone.fi/uutiset/actaa_vastaan_tempaistaan_suomessakin) (Tietokone, 7.2.2012)
Ehkä tästä seuraavasta syystä. Eikös kellekään pistänyt silmään? Uutisointia Suomesta "isolle yleisölle". MTV3:n lauantain kympin uutiset. 20 sekunnin juttu, Ylekään ei televisiouutisoinnissaan päässyt juurikaan paremmalle tasolle:
Sadat ihmiset eri puolella Eurooppaa ovat osoittaneet mieltään internetin piratismiin puuttuvaa kansainvälistä sopimusta vastaan. Mielenosoittajat vastustavat niin sanottua ACTA-sopimusta, joka yhtenäistäisi tuoteväärennösten valvontaa. Vastustajien mielestä se merkitsisi internetin liiallista säätelyä.
- http://www.youtube.com/watch?v=BQfOrTl6UXY
Muutamia "satoja":
.. More than 25,000 demonstrators braved freezing temperatures in German cities to march against the Anti-Counterfeiting Trade Agreement (ACTA) while 4,000 Bulgarians in Sofia rallied against the agreement designed to strengthen the legal framework for intellectual property rights. ..
- http://www.reuters.com/article/2012/02/11/us-europe-protest-acta-idUSTRE81A0I120120211
- Germans protest against ACTA (http://www.youtube.com/watch?v=zxatfsvVKUk) (Youtube)
- Protest against ACTA - 11.02.2012, Sofia, Bulgaria (http://www.youtube.com/watch?v=6Y59XxJoStA) (Youtube)
Suuremman huomion oikeastaan MTV3:lta sai Syyrian hallituksen vastainen mielenosoitus Helsingissä. Olihan siellä parisenkymmentä mielenosoittajaa, joilta jopa kyseltiin mielipiteitä:
- http://www.youtube.com/watch?v=NoLejKrMl5o
Muoks: viimeinen linkki korjattu oikeaksi.
Bulgaria liittyi maihin jotka ottavat lisäajan ACTAn suhteen *. Euroopasta Kypros, Viro, Saksa, Hollanti ja Slovakia ovat tehneet samoin. Suomi tykkää kirjoitella nimiä kaikkiin sopimuksiin millä pääsee "ytimiin" - tai sanotaanko Suomen eliitti kirjoittelee Suomen kansan puolesta sopimuksia joilla he pääsevät ytimiin.
Ennen haukuttiin Afrikkaa kun siellä vallanpitäjät tyhjäsivät aina valtion kassan ja myivät kaikki oikeudet ulkomaisille keinottelijoille. Nyt Suomessa vallanpitäjät ovat tyhjänneet kassan, myyneet lapin rikkaudet ulkomaisille kaivosmonopoleille ja sananvapauden amerikkaan. Heidi Hautalakin sen sanoo Suomi on muuttumassa kehitysmaaksi. Jos kehitysmaan kansalainen ei tule politrukin luokse, niin politrukki tekee kehitysmaan oman kansansa luokse.
* Bulgaria refuses to ratify ACTA
http://rt.com/news/acta-bulgaria-protesters-ratification-353/
Quote from: sivullinen. on 16.02.2012, 01:12:02
Bulgaria liittyi maihin jotka ottavat lisäajan ACTAn suhteen *. Euroopasta Kypros, Viro, Saksa, Hollanti ja Slovakia ovat tehneet samoin. Suomi tykkää kirjoitella nimiä kaikkiin sopimuksiin millä pääsee "ytimiin" - tai sanotaanko Suomen eliitti kirjoittelee Suomen kansan puolesta sopimuksia joilla he pääsevät ytimiin.
Ennen haukuttiin Afrikkaa kun siellä vallanpitäjät tyhjäsivät aina valtion kassan ja myivät kaikki oikeudet ulkomaisille keinottelijoille. Nyt Suomessa vallanpitäjät ovat tyhjänneet kassan, myyneet lapin rikkaudet ulkomaisille kaivosmonopoleille ja sananvapauden amerikkaan. Heidi Hautalakin sen sanoo Suomi on muuttumassa kehitysmaaksi. Jos kehitysmaan kansalainen ei tule politrukin luokse, niin politrukki tekee kehitysmaan oman kansansa luokse.
* Bulgaria refuses to ratify ACTA
http://rt.com/news/acta-bulgaria-protesters-ratification-353/
Ne on tajunneet ulkomaisetkin että suomalaiset on halvempia kuin neekerit joten ei tuossa mitään, sieltä ostavat mistä halvimmalta saavat.
Saksalainen sosiaalidemokraatti ja pitkäaikainen europarlamentaarikko, Euroopan parlamentin uusi puhemies Martin Schulz arvostelee ACTA-sopimusta nykyisessä muodossaan:
Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulz yhtyy kiistanalaisen Acta-sopimuksen arvostelijoihin. Saksalaisen ARD-televisiokanavan haastattelussa Schulz sanoo, ettei pidä sopimusta hyvänä esitetyssä muodossa. Anti-Counterfeiting Trade Agreement (Acta) on ehdotettu kansainvälinen, väärentämisenvastainen kauppasopimus.
Puhemiehen kommentteja edelsivät laajat sopimuksen vastaiset mielenosoitukset eri puolilla Eurooppaa. Schulzin mielestä ehdotuksessa ei ole riittävää tasapainoa tuotemerkkisuojan ja internetin käyttäjien yksilöllisten oikeuksien välillä. ..
- Euroopan parlamentin puhemies arvostelee Actaa epätasapainoiseksi (http://www.tekniikkatalous.fi/talous/euroopan+parlamentin+puhemies+arvostelee+actaa+epatasapainoiseksi/a777187) (Tekniikka&talous, 14.2.2012)
Euroopan parlamentti valitsi sosialisteja edustavan Martin Schulzin puhemieheksi 387 äänellä 670:stä. Uudella puhemiehellä oli viesti jäsenmaiden hallituksille. 56-vuotiaan saksalaisen Schulzin europarlamentaarikon toimikausi kestää 2,5 vuotta, eli seuraavan vaalikauden alkuun heinäkuussa 2014. Hän tulee väistyvän puhemiehen puolalaisen, keskustaoikeistolaista EPP:tä edustavan Jerzy Buzekin tilalle.
- Meidän on muistettava, että eurooppalaisia ei kiinnosta niinkään institutionaalinen keskustelu – paljon tärkeämpää heille on heidän lastensa tulevaisuus, heidän työpaikkansa ja eläkkeensä (...). Tämä on paikka, jossa ajetaan kansalaisten etuja, Schulz painotti puheessaan valintansa jälkeen. ..
Hän huomautti, että viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana huippukokoukset "ovat sulkeneet ainoan suoraan valitun toimielimen eli Euroopan parlamentin pitkälti ulos päätöksenteosta."
- Tätä kautta myös jäsenvaltioiden kansanedustajat on alennettu kumileimasimiksi. Heidän on tyytyminen Brysselin kammioissa tehtyihin hallitusten sopimuksiin. Tätä Euroopan parlamentti ei aio katsella toimettomana. Hallitustenvälinen sopimus uudesta talousunionista tulee olemaan tässä ensimmäinen koe, hän sanoi. ..
- Uusi puhemies varoitti: EU-parlamentti ei suostu kumileimasimeksi (http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=70833:uusi-puhemies-varoitti-eu-parlamentti-ei-suostu-kumileimasimeksi&catid=63:eu&Itemid=33) (Verkkouutiset, 18.01.2012)
Tähän tasapainotteluun/painottomuuteen liittyy myös vihapuhemuistio-ketjuun postaamani (http://hommaforum.org/index.php/topic,57236.msg933220.html#msg933220) uutinen EU-tuomioistuimen päätöksestä tekijänoikeuskeississä:
.. Euroopan unionin korkein oikeus on tehnyt merkittävän linjauksen, joka vaikeuttaa piratismin vastaista taistelua. Päätöksen mukaan netin yhteisöpalvelut eivät edes saa rakentaa laajoja piratismin vastaisia järjestelmiä. Samalla ne nimittäin rikkoisivat toista tärkeää lakia. Korkein oikeus käsitteli asiaa belgialaisen oikeusriidan vuoksi. Tekijänoikeusmaksuja keräävä Sabam haastoi oikeuteen nuorten suosiman Netlog-yhteisöpalvelun, jolla on yli 95 miljoonaa käyttäjää.
Netlogin käyttäjät jakavat sivuilla myös musiikkia ja videoita. Sabam vaati Netlogia poistamaan piraattiaineistot sivustolta. ..
- Tärkeä piratismipäätös EU:n korkeimmalta oikeudelta (http://www.tietokone.fi/uutiset/tarkea_piratismipaatos_eu_n_korkeimmalta_oikeudelta) (Tietokone, 17.2.2012)
.. What did the CJEU base its decision on?
The European Court of Justice reused the balancing test established in the Scarlet/SABAM (C-70/10), and based its decision on the E-Commerce Directive (2000/31/EC) on the Charter of Fundamental Rights. The European judges balanced the fundamental rights at stake when injunctions of unlimited monitoring involving hosting providers is requested.
The ruling balances the freedom of communication, the freedom to conduct business, the right to privacy with the protection of intellectual property, concluding that the business freedom of hosting providers and the interests of the society as a whole can not counterbalanced with the interests of one part of industry (the rightsholders). ..
What will change for hosting providers?
The hosting providers' situation is staying the same. They cannot be obliged to monitor, filter and block alleged infringing content. However, it does not mean that the hosting providers will never bear any liability. Hosting provider can still be held liable for illegal content that they are hosting if they had actual knowledge of the presence of such content hosted on their services and do not act expeditiously to remove it. ..
What does this ruling mean in the context of proposals such as ACTA and IPRED?
The European court decision underlines the importance of the rule of law. Acting within the rule of law ensures the respect of important safeguards. Those safeguards would most probably disappear, or at least be inadequately implemented, if enforcement were put in the hands of private companies through a "voluntary" cooperation mechanism.
Privatised enforcement undermines the rule of law and currently the tendency is to push towards industry "cooperation" without having proper safeguards. Such systems are pushed in ACTA (Anti-Counterfeiting Trade Agreement) and are likely to be in the future revision of the IPRED (Intellectual Property Enforcement Directive).
- http://edri.org/sabam_netlog_win
ACTA:n vastainen mielenosoitus pidetään lauantaina 25.2.
Kokoontuminen Helsingin Asema-aukiolla klo 14, josta marssitaan Senaatintorille.
Voi olla, ettei Immonen saa kirjalliselle kysymykselleen kovin kattavaa vastausta ministeriltä, sillä nyt näemmä odotellaan EU-tuomioistuimen päätöstä ja linjausta. Nähtäväksi jää, että mihin siellä päädytään. Asetelmahan on piirun verran erilainen kuin tuossa SABAM vs Netlog -keississä. Komission arvovaltakin on tavallaan puntarissa.
.. Euroopan komissio on pistänyt kansainvälisen väärennösten vastaisen Acta-sopimuksen vahvistamisen jäihin. Sopimus viedään selvitettäväksi EU-tuomioistuimeen, jotta saadaan selville onko se ristiriidassa unionin perusoikeuksien kanssa. Asiasta kertovan Helsingin Sanomien mukaan EU:n kauppakomissaari Karel De Guchtin mukaan tuomioistuimen päätös selventää tietoa Acta-sopimuksesta.
"Tämän keskustelun tulee perustua faktoihin eikä väärinkäsityksiin tai huhuihin, jotka hallitsevat sosiaalisessa mediassa ja blogeissa", oli Gucht kommentoinut. ..
- Acta-sopimus jäihin (http://www.tietokone.fi/uutiset/acta_sopimus_jaihin) (Tietokone, 22.2.2012)
Pahus, kun itse Euroopan parlamentin puhemieskin on antanut "huhuille" ja "väärinkäsityksille" siipiä. Kaikkihan on sitten tietysti hyvää ja oikein, että kansalaisille eduksi, mitä tulee komissiosta. :P
Tässä yhteydessä voisi verestellä vanhoja:
Euroopan parlamentti on ottanut tiukan kannan johtavien teollisuusmaiden salassa käymiin ACTA-neuvotteluihin (Anti-Counterfeiting Trade Agreement). ..
Eurooppaa on teollisuusmaiden salaisissa neuvotteluissa edustanut Euroopan komissio.
Parlamentti on valmistelemassa päätöslauselmaa, jossa se vaatii komissiota julkistamaan kaikki ACTA-neuvotteluihin liittyvät asiakirjat ja kertomaan parlamentille neuvottelujen vaiheesta.
Parlamentti tuomitsee myös neuvottelijoiden suunnitelmat tiedostojen lataajien nettiyhteyksien katkaisemisesta, jotka ovat vuotaneet ACTA-neuvotteluista julkisuuteen. EU-parlamentti on vastustanut nettiyhteyksien katkaisua aiemminkin. Viime syksynä parlamentti hyväksyi laajan televiestinnän lakipaketin, jossa ei komission vaatimuksista huolimatta annettu operaattoreille oikeutta katkaista asiakkaidensa nettiyhteyksiä tekijänoikeusloukkausten takia.
Parlamentti uhkaa julkilausumassa komissiota oikeustoimilla, ellei se kerro enemmän ACTA-neuvotteluiden kulusta. ..
- EU-parlamentti haluaa ACTA:n salat julki (http://www.itviikko.fi/uutiset/2010/03/10/eu-parlamentti-haluaa-actan-salat-julki/20103611/7) (It-viikko, 10.3.2010)
HS:n mukaan nettiyhteyksien katkaisu on edelleen tapetilla, pelkästä lataamisestakin:
Sopimus esimerkiksi edellyttää, että internet-tarjoajat tekevät yhteistyötä kansallisten viranomaisten kanssa piratismin vastaisessa toiminnassa. Operaattorit voisivat esimerkiksi katkaista laittomasti musiikkia tai elokuvia lataavien käyttäjien verkkoyhteydet.
"Immateriaaliomaisuus on Euroopan tärkeintä raaka-ainetta, mutta nykyään joudumme kamppailemaan sen suojelemiseksi EU:n ulkopuolella. Tämä vahingoittaa yrityksiämme ja talouttamme sekä vie työpaikkoja", De Gucht sanoi.
- EU jäädytti Acta-sopimuksen hyväksymisen (http://www.hs.fi/ulkomaat/EU+j%C3%A4%C3%A4dytti+Acta-sopimuksen+hyv%C3%A4ksymisen/a1305556230252) (HS, 22.2.2012)
Quote from: Oami on 20.02.2012, 16:05:16
ACTA:n vastainen mielenosoitus pidetään lauantaina 25.2.
Kokoontuminen Helsingin Asema-aukiolla klo 14, josta marssitaan Senaatintorille.
Ihan hyvä meininki oli. Ihmisiä oli n. 150 ja puhujia oli neljästä eri puolueesta (vasemmisto, vihreät, piraatit, muutos). Kahden ensimmäisen osalta tarkkaan ottaen kyseessä olivat nuorisojärjestöt, saapi nähdä miten emopuolueet tekevät sitten kun eduskunnassa tulee tosipaikka... tietysti toivon parasta.
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb vastasi kirjalliseen kysymykseeni (http://hommaforum.org/index.php/topic,67549.msg925250.html#msg925250) seuraavaa:
QuoteVastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Väärentämisen vastaisen kauppasopimuksen (Anti-Counterfeiting Trade Agreement, ACTA) tarkoituksena on tehostaa teollis- ja tekijänoikeuksien kansainvälistä täytäntöönpanoa. Sopimus ei sisällä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa, esimerkiksi suoja-aikaa tai suojan tasoa, koskevia määräyksiä.
Suomessa valtioneuvosto on valmistellut väärentämisen vastaista kauppasopimusta koskevat kannat yhteistoiminnassa eduskunnan kanssa. Neuvotteluja sopimuksesta käytiin kahden ja puolen vuoden ajan, kesäkuusta 2008 marraskuuhun 2010. Eduskunnalle annettiin tietoa sopimusneuvotteluista perustuslain 97 §:n mukaisesti vuonna 2007 ennen neuvottelujen käynnistämistä, tämän jälkeen perustuslain 96 §:n mukaisesti neuvottelujen aikana useaan otteeseen neuvottelukantojen muodostamiseksi kulloinkin esillä oleviin kysymyksiin sekä vuonna 2011 sopimuksen allekirjoittamista ja tekemistä koskevista päätöksistä (U 69/2008 vp ja E 104/2007 vp).
Eduskunnalle 7.7.2011 toimitetussa U-jatkokirjeessä valtioneuvosto ilmaisi kannattavansa sopimuksen allekirjoittamista ja tekemistä. Lisäksi valtioneuvosto totesi hyväksyvänsä komission ehdotuksen päätökseksi sopimuksen allekirjoittamisesta ja hyväksymisestä EU:n puolesta siltä osin kuin kyse on muista kuin sopimuksen rikosoikeudellisista määräyksistä. Suuren valiokunnan 21.9.2011 hyväksymän kannan mukaisesti eduskunta yhtyi edellä mainittuun valtioneuvoston kantaan. Koska sopimus sisältää sekä Euroopan unionin että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä, myös jäsenvaltioiden on hyväksyttävä sopimus EU:n ohella.
Sitoutuessaan valtiosopimukseen Euroopan unionin ja tässä tapauksessa myös sen jäsenvaltioiden tulee huolehtia siitä, että unionissa ja jäsenvaltioissa toteutetaan sopimuksen mukaiset toimet ja tehdään tarvittavat lainsäädännön muutokset, mikäli nykyinen lainsäädäntö ei olisi sopimuksen mukainen. EU:ssa on katsottu, ettei väärentämisen vastainen kauppasopimus aiheuta muutoksia EU:n lainsäädäntöön. Valtioneuvosto katsoo, ettei sopimus myöskään aiheuta merkittäviä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Tämä oli myös Suomen tavoite neuvotteluissa. Suomi voi sitoutua sopimukseen vasta, kun eduskunnan hyväksyntä sopimuksen rikosoikeudellisille määräyksille on saatu.
Sopimus ei edellytä uusien velvoitteiden asettamista internet-palvelujen tarjoajille eikä esimerkiksi sitä, että palvelujen tarjoajat (teleoperaattorit) sulkisivat käyttäjien internet-yhteydet tai rajoittaisivat niitä loukkaustapauksissa. Näin ollen sopimus ei edellytä sen osapuolia ottamaan käyttöön niin sanottuja kolmannen rikkomuksen periaatteeseen perustuvia menettelyjä. Jotta hälvennettäisiin niitä epäilyksiä, jotka ovat koskeneet sopimuksen vaikutuksia kansalaisten perusoikeuksiin, EU:n komissio on 22.2.2012 päättänyt pyytää EU:n tuomioistuinta arvioimaan, onko sopimus unionin oikeudessa turvattujen perusoikeuksien ja -vapauksien mukainen.
Suomessa informoitiin eri kansalaisjärjestöjä neuvottelujen tilanteesta julkisuuslainsäädännön asettamissa rajoissa. Kansalliset lausuntokierrokset sopimusneuvotteluista järjestettiin huhtikuussa 2008 ja toukokuussa 2010 sekä sopimuksen allekirjoittamisesta huhti-toukokuussa 2011. Lisäksi syyskuussa 2008 ja toukokuussa 2010 ulkoasiainministeriö piti yleisölle avoimen ACTA-sopimusta käsittelevän seminaarin.
Suomi on tukenut aktiivisesti neuvottelujen avoimuuden lisäämistä ja peräänkuuluttanut EU:n tarvetta toimia asiassa aktiivisesti. Yksittäisten neuvotteluasiakirjojen luovuttaminen julkisuuteen ei ollut kuitenkaan mahdollista neuvottelujen ollessa kesken, sillä tämä olisi voinut vaikeuttaa EU:n neuvottelutavoitteiden saavuttamista sekä aiheuttaa haittaa kansainvälisille suhteille. Maaliskuussa 2010 EU:ssa päätettiin pyrkiä lisäämään neuvottelujen avoimuutta. Neuvottelukumppanien kanssa päästiin tämän jälkeen yhteisymmärrykseen sopimustekstin julkistamisesta, ja sopimusluonnos julkistettiin ensimmäistä kertaa huhtikuussa 2010 neuvottelujen ollessa vielä kesken. Sopimus julkistettiin vielä kertaalleen luonnoksena lokakuun alussa 2010 ja lopullinen sopimusteksti joulukuussa 2010 oikeudellisen tarkistuksen jälkeen.
Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, ettei estettä väärentämisen vastaisen kauppasopimuksen hyväksymiselle Suomessa ole.
Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2012
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb
Muuta en nyt kommentoi kuin että...
"Yksittäisten neuvotteluasiakirjojen luovuttaminen julkisuuteen ei ollut kuitenkaan mahdollista neuvottelujen ollessa kesken, sillä tämä olisi voinut vaikeuttaa EU:n neuvottelutavoitteiden saavuttamista sekä aiheuttaa haittaa kansainvälisille suhteille. Maaliskuussa 2010 EU:ssa päätettiin pyrkiä lisäämään neuvottelujen avoimuutta. Neuvottelukumppanien kanssa päästiin tämän jälkeen yhteisymmärrykseen sopimustekstin julkistamisesta"
Pelottavaa, että Suomi kumartelee EU:n edessä ja kyselee sieltä lupia tällaisten kansalliseen lainsäädäntöön mahdollisesti vaikuttavien asioiden julkistamiseen.
Näissä pitäisi olla melkein juristi, vieläpä spesialisoitunut. Eli Stubin mukaan väärentämisen vastainen kauppasopimus (Anti-Counterfeiting Trade Agreement, ACTA), jonka tarkoituksena on tehostaa teollis- ja tekijänoikeuksien kansainvälistä täytäntöönpanoa ei siis sisällä minkäänlaisia velvoitteita niiden suojaamisesta? Jaah, mutta Stubbhan taisi puhua jostain muusta, ihan aluksi! :D
Quote from: Olli Immonen on 01.03.2012, 15:02:50
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb vastasi kirjalliseen kysymykseeni (http://hommaforum.org/index.php/topic,67549.msg925250.html#msg925250) seuraavaa:
QuoteVastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Väärentämisen vastaisen kauppasopimuksen (Anti-Counterfeiting Trade Agreement, ACTA) tarkoituksena on tehostaa teollis- ja tekijänoikeuksien kansainvälistä täytäntöönpanoa. Sopimus ei sisällä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa, esimerkiksi suoja-aikaa tai suojan tasoa, koskevia määräyksiä.
... Koska sopimus sisältää sekä Euroopan unionin että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä, myös jäsenvaltioiden on hyväksyttävä sopimus EU:n ohella.
Sitoutuessaan valtiosopimukseen Euroopan unionin ja tässä tapauksessa myös sen jäsenvaltioiden tulee huolehtia siitä, että unionissa ja jäsenvaltioissa toteutetaan sopimuksen mukaiset toimet ja tehdään tarvittavat lainsäädännön muutokset, mikäli nykyinen lainsäädäntö ei olisi sopimuksen mukainen. EU:ssa on katsottu, ettei väärentämisen vastainen kauppasopimus aiheuta muutoksia EU:n lainsäädäntöön. Valtioneuvosto katsoo, ettei sopimus myöskään aiheuta merkittäviä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Tämä oli myös Suomen tavoite neuvotteluissa. Suomi voi sitoutua sopimukseen vasta, kun eduskunnan hyväksyntä sopimuksen rikosoikeudellisille määräyksille on saatu.
Quote from: Olli Immonen on 01.03.2012, 15:02:50QuoteSopimus ei edellytä uusien velvoitteiden asettamista internet-palvelujen tarjoajille eikä esimerkiksi sitä, että palvelujen tarjoajat (teleoperaattorit) sulkisivat käyttäjien internet-yhteydet tai rajoittaisivat niitä loukkaustapauksissa. Näin ollen sopimus ei edellytä sen osapuolia ottamaan käyttöön niin sanottuja kolmannen rikkomuksen periaatteeseen perustuvia menettelyjä. Jotta hälvennettäisiin niitä epäilyksiä, jotka ovat koskeneet sopimuksen vaikutuksia kansalaisten perusoikeuksiin, EU:n komissio on 22.2.2012 päättänyt pyytää EU:n tuomioistuinta arvioimaan, onko sopimus unionin oikeudessa turvattujen perusoikeuksien ja -vapauksien mukainen.
Varsin "selventävä" vastaus Stubeloiselta, mutta onhan toki EFFI:n Romppainenkin todennut samansuuntaista Suomen lainsäädännön osalta. Suomessa kun ollaan jo hiljalleen hivuttauduttu ACTA-yhteensopivaksikin:
.. Effi myös protestoi jälleen kerran Suomen intoa tukea ACTA-sopimuksen hyväksymistä. Tämän salassa neuvotellun sopimuksen tarkoituksena on betonoida nykyinen IPR-järjestelmä.
Effin varapuheenjohtaja Leena Romppainen täsmentää: "Vaikka ACTA-sopimus ei edellyttäisikään suoria muutoksia Suomen lainsäädäntöön, se samalla tekisi muutosten tekemisen jokseenkin mahdottomaksi. Lisäksi sopimusta on tarkoitus käyttää kehitysmaita vastaan, millä on suoria vaikutuksia esimerkiksi maiden koulutustason nostamiseen." Romppainen päättää: "Ministeri Arhinmäki, haluaisinkin kysyä, miten tämä sopii yhteen Vasemmistoliiton globaaliin tasa-arvoon tähtäävän politiikan kanssa?"..- http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/120126/effi-ei-sopaa-eika-actaa.html
Eihän tähän mitään ACTA:a tarvita:
Oikeus on määrännyt internet-palveluntarjoajan katkaisemaan kolmen henkilön verkkoliittymän tekijänoikeuslain rikkomisen takia. Tuomioistuimen määräyksestä tiedotti Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus (TTVK) tänään. TTVK haki viiden internet-yhteyden katkaisemismääräystä keväällä. Kaikissa liittymistä oli TTVK:n mukaan jaossa "merkittävä" määrä tekijänoikeudellisesti suojattua musiikkia. Jakaja oli joko liittymän haltija tai hänen perheenjäsenensä. ..- Oikeus katkaisi kolmen piraatin internet-yhteyden (http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2011/06/28/oikeus-katkaisi-kolmen-piraatin-internet-yhteyden/20119095/66) (Digitoday, 28.6.2011)
Muoks:Sopimuksessa ei näemmä puhuta juurikaan internetistä (yhden kerran mainitaan internet-palveluntarjoajat), vaan puhutaan yleisemmin mm. digitaaliympäristöstä ja jakeluverkostosta. Olen yrittänyt vähän plärätä tuota sopimustekstiä lävitse, niin eikös nuo sanamuodot periaatteessa anna tulkintavaraa mm. tuollaiseen joutuisaan ja tehokkaaseen piuhojen katkaisemiseen kuin myös muuhunkin rajoittamiseen:
27 ARTIKLA: TÄYTÄNTÖÖNPANO DIGITAALIYMPÄRISTÖSSÄ
1.Kunkin sopimuspuolen on varmistettava, että sillä on lainsäädäntönsä nojalla käytössään 2 jaksossa (Yksityisoikeudellinen täytäntöönpano) ja 4 jaksossa (Rikosoikeudellinen täytäntöönpano) tarkoitetussa laajuudessa täytäntöönpanomenettelyjä, jotka mahdollistavat tehokkaat toimet digitaaliympäristössä tapahtuvia teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia vastaan, mukaan lukien joutuisat oikeuskeinot loukkausten torjumiseksi sekä oikeuskeinot vastaisten loukkausten ehkäisemiseksi. ..
12 artikla: Turvaamistoimenpiteet
1. Kunkin sopimuspuolen on huolehdittava, että sen tuomioistuimilla on toimivalta määrätä nopeista ja tehokkaista turvaamistoimenpiteistä, jotka
a) kohdistuvat sellaiseen osapuoleen tai tilanteen mukaan sellaiseen kolmanteen osapuoleen, jonka osalta asianomainen tuomioistuin on toimivaltainen, mahdollisten teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten estämiseksi ja etenkin sellaisten tavaroiden jakeluverkostoon pääsyn estämiseksi, joihin liittyy teollis- tai tekijänoikeuden loukkaus.
b) tähtäävät väitetyn loukkauksen kannalta olennaisten todisteiden turvaamiseen.
2. Kunkin sopimuspuolen on huolehdittava, että sen tuomioistuimilla on toimivalta päättää turvaamistoimenpiteistä, tarvittaessa toista osapuolta kuulematta, erityisesti jos mahdollisesta viivytyksestä voisi koitua korvaamatonta haittaa oikeudenhaltijalle tai jos todisteiden hävittämisen vaara on ilmeinen. Jos asia käsitellään toista osapuolta kuulematta, kunkin sopimuspuolen on huolehdittava, että sen tuomioistuimilla on toimivalta käsitellä turvaamistoimenpiteitä koskevat vaatimukset joutuisasti ja tehdä päätös ilman aiheetonta viivytystä. ..
8 artikla: Kieltotuomiot
1. Kunkin sopimuspuolen on huolehdittava, että sen tuomioistuimilla on teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa koskevissa yksityisoikeudellisissa menettelyissä toimivalta määrätä sopimuspuoli lopettamaan oikeuden loukkaaminen muun muassa määräämällä kyseinen sopimuspuoli tai tarvittaessa kolmas osapuoli, johon kyseisen tuomioistuimen toimivalta ulottuu, estämään teollis- tai tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden pääsy jakeluverkostoon.- http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52011PC0380:FI:NOT
Ja jopa toista kuulematta.
Komissiossa ei olla sitten aivan tyytyväisiä Suomeen. Tekijänoikeustoimikunnan uusimmasta mietinnöstä: Ratkaisuja digiajan haasteisiin, 2/2012. ACTA:a mainitaan kerran, Euroopan komission enforcement-direktiivistä tekemän raportin yhteydessä:
1.4 Komission raportti
Euroopan komissio on tehnyt enforcement-direktiivin kansallista implementointia koskevan raportin vuonna 2010 (COM(2010) 779 final) sekä siihen liittyvän asiakirjan (SEC(2010) 1589 final).
Raportissa todetaan, että vaikka direktiivin vaikutusten alustavan arvioinnin perusteella voidaan todeta jäsenvaltioiden lainsäädännössä huomattavaa edistystä, on aineettomien oikeuksien loukkausten määrä ja taloudellinen arvo hälyttävän suuret. Tämä johtuu muun muassa siitä, että internetin käyttö tarjoaa ennennäkemättömän paljon mahdollisuuksia loukata aineettomia oikeuksia. Jotkut oikeudenloukkaamisen muodot ovat osoittautuneet hankaliksi torjua. Raportin mukaan erityistä huomiota tulisi kiinnittää turvaamistoimenpiteiden käyttöön. Keskeyttämismääräys on osa kieltotuomiojärjestelmää.
Välittäjillä on merkityksellinen rooli verkkoympäristössä. Internet-palveluntarjoajat yhdistävät taustalla olevat verkot toisiinsa ja toimivat välittäjinä kaikkien käyttäjien ja oikeudenhaltijoiden välillä. Kun niiden asiakkaat syyllistyvät laittomiin tekoihin, joutuvat operaattorit raportin mukaan hankalaan välikäteen.
Komission raporttiin liitetyssä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitetyt havainnot osoittavat, että käytettävissä olevat lainsäädäntö- ja muut välineet eivät ole riittävän tehokkaita torjumaan verkossa tapahtuvia aineettomien oikeuksien loukkauksia tuloksekkaasti.
Direktiivi jättää jäsenvaltioiden päätettäväksi sen, milloin ja miten kieltotuomio voidaan määrätä välittäjää vastaan. Komission raportissa todetaan, että jotta tämä säännös olisi tehokas, voisi olla aiheellista selventää, että kieltotuomioiden ei pitäisi olla riippuvaisia välittäjän vastuusta. Koska välittäjät pystyvät pitkälle vaikuttamaan verkossa tapahtuvien loukkausten ennaltaehkäisemiseen ja torjumiseen, komissio voisi tutkia, miten ne voitaisiin jatkossa ottaa mukaan toimintaan tiiviimmin.
Raportissa nousi esiin myös EU:n ulkopuolella tapahtuvat oikeudenloukkaukset, joiden osalta komissio pyrkii puuttumaan niihin eri tavoin, kuten sisällyttämällä kahdenvälisiin kauppasopimuksiin luvut aineettomista oikeuksista ja osallistumalla kansainvälisiin aloitteisiin, kuten väärentämisen vastaiseen kauppasopimukseen, ACTAan (Anti-Counterfei-ting Trade Agreement).
Suomi totesi direktiivin vaikutusten arvioinnista annettua raporttia koskevassa lausunnossaan komissiolle näkemyksenään, että huomiota tulisi kiinnittää täytäntöönpanoon ja eri kieltoihin ja määräyksiin erityisesti rajat ylittävissä tilanteissa.
Komissio katsoo raportissaan, että erilaiset kieltotuomiot sinällään olivat monesti jo olemassa jäsenvaltioissa ja myös tehokkaita, koska pääsääntöisesti tuomioistuimen suhteellisen nopeasti määräämä kieltotuomio oli jäsenvaltioiden ilmoituksen perusteella johtanut asian sopimiseen neuvottelemalla. Oikeudenkäyntien pitkittymisen ja niihin kuluvien varojen vuoksi väliaikaiset kieltotuomiot olivat muodostuneet osapuolten pääasialliseksi oikeussuojakeinoksi.
Vaadittujen todisteiden määrä vaihtelee maasta toiseen ja komissio toteaa raportissaan, että esimerkiksi Suomessa on ollut vaikeaa saada keskeyttämismääräystä tuomioistuimelta muissa kuin aivan selvissä tietoverkkoloukkauksissa. (5
Komissio toteaa, että joissakin maissa on ollut vaikeaa määrätä (väliaikaistakaan) kieltotuomiota eli keskeyttämismääräystä, ellei välittäjän samalla todisteta olevan vastuussa tekijänoikeuden loukkauksesta. Tällä vaatimuksella ei ole ollut perustaa direktiivissä, koska turvaamistoimenpiteen määrääminen ei ole riippuvainen välittäjän vastuusta. Välittäjiä ei ole tarkoitus rangaista toimenpiteillä vaan välittäjien on katsottu olevan parhaita tahoja auttamaan loukkaajien identifioimisessa ja loukkausten estämisessä.
Raportissa todetaan, että direktiivillä tuotiin esiin se, että välittäjät eivät voi viitata absoluuttiseen immuniteettiin tekijänoikeuksien loukkausten suhteen vaan heillä on myös velvoitteita tältä osin. Tällöin on kuitenkin jouduttu varmistumaan siitä, että välittäjien oikeudet, sekä käyttäjien tietosuojanäkökulma, samoin kuin väitetyn loukkaajan oikeudet, on otettu riittävästi huomioon. Joskus välittäjiä vastaan on saatu tehokkaasti annettua kieltotuomioita, joissa ne määrätään estämään pääsy tietylle sivustolle tai tiettyyn palveluun. Tästä on esimerkkinä tanskalainen tapaus, jossa tuomioistuin määräsi Tele A/S -yhtiön estämään asiakkaidensa pääsyn venäläiselle sivustolle, jolla loukataan tekijänoikeuksia.
Raportissa todetaan, että välittäjiä vastaan on voitava antaa kielto tai määräys tekijänoikeuden loukkauksen estämiseksi riippumatta siitä, onko välittäjän tai kolmannen (väitetyn loukkaajan) vastuuta oikeudenloukkauksista todettu. Muut määräykset kolmannen osapuolen vastuusta on jätetty jäsenvaltioiden vastuulle.
Raportin kohtaa voidaan tulkita niin, että direktiivit edellyttävät että tuomioistuimen
on oltava toimivaltainen antamaan määräys itsenäisenä toimena ilman, että hakija velvoitetaan nostamaan kanne loukkaajaa vastaan
5) Komission raportin 34 alaviite: In Finland, it seems to be rather difficult for the rightholders to convince the courts of the need for an interlocutory injunction, except in cases of clear online infringements
- http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/OKMtr2.pdf?lang=fi
Näin se etenee:
.. Toimikunta ehdottaa edelleen, että tekijänoikeuslain 56 g §:ää muutetaan niin, että tuomioistuin voisi määrätä oikeudenhaltijan vaatimuksesta teleoperaattoria (verkkoyhteyden tarjoajaa) estämään asiakkailtaan pääsyn tietylle verkkosivulle, jonka tarkoituksena on tekijänoikeudella suojatun aineiston saattaminen yleisön saataviin ilman oikeudenhaltijan suostumusta, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon aineistoa yleisön saataviin saattavan henkilön, välittäjän ja tekijän oikeudet. Säännöksellä voitaisiin toimikunnan arvion mukaan vähentää luvattoman verkkojakelun kielteisiä vaikutuksia oikeudenhaltijoille ja myös kuluttajille ja ohjata heitä käyttämään laillisia palveluja. Ehdotukseen sisältyy eriävä mielipide.
- http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/Tekijanoikeustoimikunnan_mietinto.html
FiCom:n vuoden takaisesta lausunnosta, direktiiviä ja raporttia koskien:
... Kertomuksessa todetulla tavalla, direktiivin suhde muihin direktiiveihin on ymmärretty eri jäsenvaltioissa eri tavoin, joka on johtanut erilaisiin tulkintoihin ja erilaiseen käytännön soveltamiseen. Tämä koskee FiComin näkemyksen mukaan erityisesti enforcement direktiivin ja sähkökauppadirektiivin välistä suhdetta ja välittäjän vastuuvapautta sekä välittäjiin kohdistuvia toimia koskevia säännöksiä, kuten tiedonsaantioikeutta, turvaamis- ja säilyttämistoimenpiteitä sekä kieltotuomioita. Direktiivi jättää jäsenvaltioiden päätettäväksi sen, miten kieltotuomio voidaan määrätä välittäjälle. Kieltotuomio Suomessa on implementoitu tekijänoikeuslain 60 c §:ssä. FiCom pitää tärkeänä sitä, että säännöksiä tulkittaisiin eri jäsenvaltioissa samalla tavoin, mutta ei kuitenkaan niitä laajentavasti, siten, että välittäjän tulisi esimerkiksi vastata sisällöistä tai monitoroida niitä. Yhdenmukaisella soveltamiskäytännöllä voidaan edistää sisämarkkinoiden toimintaa.
FiComin näkemyksen mukaan Suomen kannassa tulisi painottaa erityisesti sitä, että komission tulisi mahdollisessa jatkotyössään kiinnittää erityistä huomiota sähkökauppadirektiivin välittäjän vastuuvapautta koskevien säännösten (artiklat 12-15) ja enforcement direktiivin väliseen suhteeseen. Direktiivin 15 artiklan (yleisen valvontavelvollisuuden puuttuminen) mukaan:
"Jäsenvaltiot eivät saa asettaa palvelun tarjoajille 12, 13 ja 14 artiklassa tarkoitettujen palvelujen toimittamisen osalta yleistä velvoitetta valvoa siirtämiään ja tallentamiaan tietoja eivätkä yleistä velvoitetta pyrkiä aktiivisesti saamaan selville laitonta toimintaa osoittavia tosiasioita tai olosuhteita."
FiCom pitäisi erityisen tärkeänä sitä, että Suomen hallituksen kannassa painotettaisiin sitä, että EU säännösten mukaan jäsenvaltiot eivät saa asettaa internet palvelun tarjoajille tai muille välittäjille monitorointivelvoitetta. Kyseinen monitorointikielto tarkoittaa FiComin käsityksen mukaan myös sitä, että tuomioistuimet tai muut viranomaiset eivät voi asettaa välittäjinä toimiville internet palveluntarjoajille velvoitteita, jotka edellyttäisivät suodatusjärjestelmien käyttöä.
Suodatusjärjestelmien käyttöönotto edellyttäisi välitettävän liikenteen monitorointia. Internet palveluntarjoajat eivät voi ottaa julkiselle vallalle kuuluvaa roolia sen arvioimisesta, mikä aineisto on laitonta ja mikä ei, olla vastuussa kolmansien osapuolten mahdollisista lainvastaisista toimista tai ottaa vastattavakseen yhden elinkeinonharjoittajatahon oikeuksien valvonnasta aiheutuvia kustannuksia.
... FiCom pitää tärkeänä myös sitä, että komissio tekisi jatkossa aktiivista yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kanssa, kun se tekee kertomuksessa käsiteltyjä aihealueita koskevaa mahdollista perusteellisempaa vaikutusten arviointia ja mahdollisia toimenpidepäätöksiä. Kertomuksen liitteenä olevasta komission Staff Working Dokumentista käy ilmi, että tämä kertomus on valmisteltu pääosin oikeudenhaltijoiden ja komission kesken.
- http://www.ficom.fi/lausunnot/index_1.html?Id=1299600002.html
Suomennettu Stubbin lausunto voisi tarkoittaa sitä, ettei ACTA:n pitäisi erityisemmin aiheuttaa muutoksia sen enempää EU:n kuin sitä kautta Suomenkaan lainsäädäntöön, kunhan pykäliä vain "oikein" tulkitaan ja implementoidaan, silleen komission haluamalla tavalla :)
Muoks: Koskien siviilioikeudellista täytäntöönpanoa ACTA-neuvotteluja käytiin juurikin enforcement-direktiivin (2004/48/EY) pohjalta:
.. EU neuvotteli siviilioikeudellista täytäntöönpanoa koskevasta sopimuksen jaksosta teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun direktiivin 2004/48/EY ('täytäntöönpanodirektiivi') pohjalta. Suomi on esittämissään kommenteissa korostanut, että sopimuksen siviilioikeudellista täytäntöönpanoa koskevan luvun määräysten on oltava mahdollisimman yhdenmukaisia direktiivin kanssa. Neuvottelujen loppuvaiheessa ei tehty suuria muutoksia siviilioikeudellista täytäntöönpanoa koskeviin määräyksiin. ..
- U-JATKOKIRJE, 07.07.2011 (http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=U+69/2008+4.+UM+07.07.2011&base=euykirj&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD)
Entinen Vihreiden kahden kauden kansanedustaja Jyrki Kasvi kommentoi Immosen Uuden Suomen blogissa, Stubbin mainitsemasta eduskuntayhteistyöstä. Lainaan poikkeuksellisesti kokonaan:
Tuo "Suomessa valtioneuvosto on valmistellut väärentämisen vastaista kauppasopimusta koskevat kannat yhteistoiminnassa eduskunnan kanssa." kirvoitti kyllä naurua kippurassa...
Koko kahdeksanvuotisen eduskuntaurani aikana en nähnyt kuin kerran dokumentin, jossa oli salassapitomääräys-leima. Se oli vonkaamalla saatu muistio Suomen ACTA-neuvotteluasemasta. Itse sopimusluonnosta kansanedustajalle ei voinut näyttää edes salassapitomääräyksen kera...
Koin saaneeni oppitunnin herkkusienen sielunelämästä – pidetään pimennossa ja syötetään p****a, kuten taannoin blogissani totesin:
http://www.kasvi.org/index.php?9680
Edes Prümin sopimusta, jossa sentään sovittiin mm. EU-maasta toiseen kutsuttavien turvallisuusjoukkojen aseistuksesta (joukkojen lähettämisestä on periaatteessa mutta tuskin käytännössä mahdollista kielätytyä) ja DNA-näytteiden ottamisesta toisen EU-maan kansalaiselta (kohdemaan viranomaisilla ei mahdollisuutta kieltäytyä) ei käsitelty yhtä salssa.- http://immonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/99133-ministerin-vastaus-acta-kysymykseen
Muoks:
Quote from: Olli Immonen on 01.03.2012, 15:02:50Quote
Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, ettei estettä väärentämisen vastaisen kauppasopimuksen hyväksymiselle Suomessa ole.
Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2012
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb
Hhmm. Mitenköhän lie käy hallitusrintaman? Vihreiden euromeppi Satu Hassikin on kommentoinut hiljattain tällä tavalla:
.. EU-parlamentissa vihreät ovat vastustaneet ACTAa alusta alkaen. Myös demarit ja vasemmisto ovat ilmoittaneet sitä vastustavansa. Oikeisto ja liberaalit eivät ole sanoneet kantaansa.
Mutta ainakin viime kaudella parlamentin enemmistö torjui EU:n telekommunikaatiolainsäädäntöä käsiteltäessä sen, että teleyhtiöt panisivat ihmisten nettipiuhoja poikki pelkästään laittomien latausten vuoksi, ilman asian käsittelyä tuomioistuimessa.
Jos EU-parlamentti pitää saman linjan, joka sillä oli viime kaudella, ACTA kaatuu. Katseet kääntyvät nyt oikeistoryhmien ja liberaalien meppeihin.
Suomen hallituksenkin olisi hyvä miettiä kunnolla kantansa sopimukseen.- Hyvä tarkoitus ei pyhitä huonoja keinoja (http://www.satuhassi.net/index.php?option=com_content&view=article&id=2040:hyvae-tarkoitus-ei-pyhitae-huonoja-keinoja&catid=5:blogi&Itemid=19) (Satu Hassi, 11.02.2012)
Kannanotto väärentämisen vastaista kauppasopimusta (ACTA) koskevan menettelyn avoimuuden puutteesta ja sopimuksen epäkohdista
Vaadimme, että Euroopan parlamentti hylkää ACTA-sopimuksen seuraavista syistä:
1. Ehdotettu sopimus heikentää turhaan perusoikeuksia, kuten ilmaisunvapautta ja oikeutta yksityisyyteen sekä siirtää poliisi- ja tuomiovaltaoikeuksia kolmansille osapuolille. ACTA:n säännökset hyökkäävät oikeusvaltion toimintaperiaatteita vastaan sallimalla tuomioistuinten ohittamisen.
2. Vaikka ACTA-sopimus ei edellyttäisikään suoria muutoksia Suomen lainsäädäntöön, se samalla tekisi muutosten tekemisen jokseenkin mahdottomaksi. ACTA siis vie kansallista itsemääräämisoikeuttamme ainakin patentti- ja tekijänoikeuslakien säätämisestä.
3. Verkkopalveluiden ylläpitäjät saatetaan niiden palvelimien kautta välitetystä tai niiden palvelimilla olevasta sisällöstä sellaiseen vastuuseen, joka edellyttäisi tietojen valvontaa tai suodattamista etukäteen.
4. Rajatarkastuksia ja takavarikointeja koskevien valtuuksien vahvistamiseen tähtäävät toimet haittaavat esimerkiksi laillisten, kohtuuhintaisten ja turvallisten lääkkeiden maailmanlaajuista saatavuutta.
5. Kehittyvät maat on pakotettu hyväksymään tiukat säännökset immateriaalioikeuksista, mutta länsimaat eivät ole vapauttaneet lupaamallaan tavalla erityisesti maataloustuotteiden ja tekstiilien tuontia. Kehittyvien maiden vaatimuksia ei myöskään ole otettu riittävästi huomioon ACTA:sta käydyissä neuvotteluissa.
6. Ehdotettu sopimus vie meitä entistä enemmän kohti valvontayhteiskuntaa. Kaikkien internetkäyttäjien valvonta ei ole menetettyjen tekijänoikeus- ja patenttitulojen arvoista. Näistä menetyksistä ei ole edes kiistatonta näyttöä, vaan ne ovat perustuneet yksinomaan immateriaalioikeuksien haltijoiden ja heidän eturyhmiensä arvioihin.
Muutos 2011 rp.
Piraattipuolue rp.
Sananvapauden puolesta ry.
Säätöyhteisö B2 ry.
Liittyen tähän netin lisääntyvään isovelivalvontaan mielenkiintoinen uutinen:
http://rt.com/news/firefox-addon-tracking-privacy-759/
QuoteThe owner of Firefox, the world's second most popular browser, is backing an add-on which would allow users to monitor in real-time how their actions are tracked and shared by various websites as they surf the net.
The tool currently in development visualizes the flow of information as a meshwork of bubbles representing different websites. It tracks the sites which the user visits and also shows their known partners – ad companies, behavior profilers and other third parties. As surfing continues, a pattern emerges revealing that different popular sites are linked to the same data collectors, which are building up their knowledge on the user's habits and preferences.
The ultimate goal of those companies is to identify what kind of advertising would ring a bell with each user, and then to target them accordingly.
For instance, Google's controversial new privacy policy aims to share info on users of its various services to build more accurate advertising profiles. The policy came into effect on Thursday amid a chorus of objections from activists and officials that it violates privacy and may be illegal in some jurisdictions. Another example is Facebook, which learns about every visit to a page which has its "Like" button on it.
The amount of data collected by Google, Facebook and other players less-known to the general public is astounding. But the majority of Internet users are oblivious to this fact. Mozilla's new add-on – called Collusion – aims to change that.
"Collusion will allow us to pull back the curtain and provide users with more information about the growing role of third parties, how data drives most Web experiences, and ultimately how little control we have over that experience and our loss of data," says Mozilla CEO Gary Kovacs in his blog.
Mozilla wants the users of Collusion to submit anonymized data on their surfing habits to build up a database on who tracks them and how it is done. It is intended for researchers, journalists and privacy activists who would monitor data-tracking practices and find possible abuse.
The full version of Collusion will also work together with other tools like TrackerBlock to allow users to selectively hide from some trackers while allowing others to track them.
Quote from: hattiwatti on 03.03.2012, 14:50:02
Liittyen tähän netin lisääntyvään isovelivalvontaan mielenkiintoinen uutinen:
Tällaisia on jo olemassa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Ghostery
Anna mennä ja lataa.