Hommaforum Testi

Itse veikkaan että hallitus tekee kaikkensa jotta vasta Soinin hallituksen aikana luvut saadaan nousuun. Leikkikoulua ja työharjoittelua kohta luvassa. Jos homma repeää nopeasti käsiin niin jo 2014 aikana voi mennä puolimiljoonaa rikki.

Eiköhän se työttömyys jo nyt ole puolen miljoonan pahemmalla puolella. Lukua pidetään keinotekoisesti alhaalla tempputyöllistämisellä, huuhaa-kurssituksella ja tilastoimalla osa työttömistä työvoiman ulkopuolella oleviksi.

Oletan että se on jo ylitetty. Pelkkää tilastokikkailua että luku on saatu pienemmäksi.

Quote from: Jouko on 08.02.2012, 19:59:43
Oletan että se on jo ylitetty. Pelkkää tilastokikkailua että luku on saatu pienemmäksi.

Olen samaa mieltä. Kikkailuilla saadaan aikaiseksi alemmat luvut. 1993 joulukkussa oli n.1900000 työllistä ja tuohon aikaan vielä työpaikasta puhuttaessa takoitettiin kokopäivätyötä 5pv viikossa.

Quote from: Jouko on 08.02.2012, 19:59:43
Oletan että se on jo ylitetty. Pelkkää tilastokikkailua että luku on saatu pienemmäksi.

Näin tuumin minäkin.
Btw, olikoos se Kekkonen, joka julisti "kansallisen hätätilan" kun työttömiä oli 50 000 ?

Miten siis yhteiskuntamme nykyistä tilaa pitäisi luonnehtia, vai ovatko kaikki määritelmät jo menettäneet merkityksensä, suhteellisuustajun kera ?

Onneksi työpaikkojen lisäämiseen on ratkaisu:

(http://hommaforum.org/kuvia/portal/pakolaiskeskusluotyopaikkoj.jpg)

Sori, vanha.

Quote from: Maisterinna on 08.02.2012, 21:10:45
Onneksi työpaikkojen lisäämiseen on ratkaisu:
Sori, vanha.

Karrrjuvaan työvoimapulaanhan se ratkaisu on keksittävä, hyvä että vähäsen intistä ja Nokialtakin poistivat väkeä jottei karrrju liiaksi.

On jo ylitetty.

Mites sitten se porukka, joka lasketaan työvoiman ulkopuolella olevaksi? Kuinka paljon heitä on poislukien neljä ensimmäistä ryhmää ja keskittyen kohtaan "muut työvoiman ulkopuolella olevat". Eikös sinne ole siivottu aika iso porukka? Nuoria 15-29 vuotiaita kyseisessä ryhmässä oli v.2008 noin 50 000. Vai muistanko nyt väärin?

QuoteTyövoiman ulkopuolella olevat
0-14-vuotiaat
opiskelijat, koululaiset
eläkeläiset
varusmiehet, siviilipalvelusmiehet
muut työvoiman ulkopuolella olevat

Edit:
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tällainen luku vuodelle 2010:

QuoteKoko maa   
Muut työvoiman ulkopuolella olevat   
Molemmat sukupuolet 187 875

Joko mennään yli puolen miljoonan?

Kelan tiedotteen mukaan opintotukea sai 2011 83000 yliopistolaista ja 84000 ammattikorkeakoululaista. Näistä 167000 ihmisestä osan uskoisin opiskelevan koska töitäkään ei ole ja valmistuvan aikanaan kortistoon. Jo vuonna 2009 uutisoitiin (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Enn%C3%A4tysm%C3%A4%C3%A4r%C3%A4+maistereita+%E2%80%93+tuhansia+kortistoon/1135242639020), että 2008 valmistui 22000 maisteria ja 1525 tohtoria, ja työttömiä maistereita oli valtava määrä eli 8400 ja tohtoreita 332. Mitkähän ovat 2012 luvut?

Itsensä sivistäminen toki itsessään on tärkeää, ja on parempi notkua yliopistolla kuin raapia kotona per***tään. Kalliiksihan touhu tosin tulee. Jos seula olisi tiukempi ja sisään otettaisiin vain ne, joilla on oikeasti mahdollisuuksia työllistyä alalla, meillä olisi kortistossa ehkä 30000 lisänimeä.

Jos ainoastaan ne joille on jo suojatyöpaikka luvassa sen käyvät, niin tulee vielä paljon kalliimmaksi koska siihen joukkoon ei montaa virallisen pätevyyden lisäksi töihin kykenevää mahdu.
Työttömiä kurssittavat muuten paljon kalliimmilla kursseilla.

Virallisesti tuskin koskaan. Uuskielisyydellä, tilastollisella kikkailulla ja median suosiollisella avustuksella jo pelkästään työttömyyden käsite hämärretään ja todelliset luvut pilkotaan sekaviin fraktioihin.

Tärkeintä on huolestua "työvoimapulasta" ja käyttää tätä iskulausetta maahanmuuton kiihdyttämiseen.

^Tuossa on sellainen perustavanlaatuinen yleisessä keskustelussakin tavallinen harhaluulo, jonka mukaan olisi olemassa jokin tietty "koulutustasoa vastaava työ". Meillä, siis työnantajallani, ei ole vuosiin ollut kuin erittäin vähän hommia jossa perinteisellä ammattikoulutuksella pärjäisi. Tämä siis varsinaisen liiketoiminnan puolella. Siinä missä ennen oli luku- ja kirjoitustaitoinen on nyt ammatillisen koulutuksen saanut. Siinä missä ennen oli ammatillisen koulutuksen saaneita on nyt usein amk-tutkinnon suorittaneita tai muita alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Vanhoissa "merkonomihommissa" on ekonomeja ja niin edelleen. Harva DI tai ekonomi on oikeasti niin hyvä, että heistä olisi vaativampiin hommiin.

Samalla kuitenkin on niin, että vanhat merkonomin tai opistoinssin hommat ovat muuttuneet sen verran vaativammiksi, että alempi korkeakoulututkinto ei meinaa riittää noin alan yleissivistysmielessä. Osaamisvaatimukset ovat kasvaneet todella rajusti viimeisten 20-30v aikana.

Työtehtävien vaativuuden kasvu on tuottanut oman vaikutuksensa tuohon koulutusilluusioon. Jos kaverin isä on DI, niin vasta valmistunut DI ei enää automaattisesti saa suhteellisesti ajateltuna vanhoja DI:n hommia vastaavia tehtäviä. Kyllä jos kykyjä riittää, niin eteneminen on taattua. Mutta työtehtävien vaativuus on tosiaan kasvanut rajusti. Valmistuneiden ja monien työnantajien asenteet eivät kuitenkaan ole vielä skaalautuneet oikealle tasolle.

Ylitetty ajat sitten. Tuskin ollaan kaukana miljoonastakaan... Jos lasketaan "työttömiksi" kaikki nekin, jotka eivät pysty työllään itseään elättämään,  niin miljoonakin on paukkunut jo ajat sitten.

Quote from: hkanime on 09.02.2012, 13:57:13

Amattikoulu(tus) tähtäsi, nimensä mukaan, ammatilliseen koulutukseen ja ainakin ennen se sopeutettiin työmarkkinoiden mukaan.

Ei se ennenkään onnistunut.

Quote from: hkanime on 09.02.2012, 13:57:13Kun yhä useampi pääsee pröystäilemään titteleillään, vaikkei osaamista edes olisi, niin alemman tason työt jäävät helposti huomioitta ja jädään kortistoon odottamaan jotain "koulutusta vastaavaa" työtä.¹ [...]  Vielä 90-luvulla lähes kaikki insinöörit rekrytoitiin jo ennen valmistumista suoraan kouluista.² [...] Kaikki tilastot osoittavat, että koulu-uudistus oli epäonnistunut ja olemme rakentaneet Suomeen pysyvän työttömyysongelman missä koulutus ei enää vastaa todellisia tarpeita.³ [...] Sähkömies laskuttaa 50 euroa tunti ja vaikka verot poistetaan niin brutto palkaksi muodostuu noin 4000 euroa kuussa.⁴

Kommentteja
¹Tuossa on kyllä paljon totta. Odotuksia ei reivata todellisuutta vastaaviksi. Moni näyttäisi kuitenkin pääsevän koulutustaan vastaaviin hommiin ponnistamalla "alemman tason" duuneista.
²Riippui alasta ja koulutuspaikasta. Nytkin osa taitaa päätyä töihin hyvin varhaisessa vaiheessa kesken opintojen.
³En tiedä onko työttömyysongelma niinkään koulutuksen uudistuksen ongelma, epäilen. Ehkä voisit laittaa linkkejä sopiviin tilastoihin, muuten en tiedä mitä tilastoja tarkoitat.
⁴Laskutettavia tunteja ei aina ole vakiomäärää eikä koko summa suoraan mene palkkaan. Eli epäilen. Mutta totta on, että esimerkiksi parhaat hitsarit ovat tosi kalliita, mutta eipä moisia maassa montaa ole.

hkanime: Asiaa!

Lisäisin vielä yhden akateemisen ylikoulutuksen ongelman. Yliopistoilla notkuu väkeä, joka on ryhtynyt opiskelemaan, koska fysiikka/filosofia/englanti/biologia/psykologia/you-name-it on ollut lukiossa niin mielenkiintoista. No, niinhän se pitää mennäkin, mutta jos henkilö on vailla minkään näköisiä tutkijankykyjä (oma-alotteisuus, luovuus, pikkutarkkuus, sinnikkyys, kyky nähdä kokonaisuus sadoista luetuista artikkeleista jne.) niin ei ole mielestäni paljon ideaa kouluttaa kovalla rahalla vain koska "se on musta niin mielenkiintoista". Vastustan henkeen ja vereen yliopiston pääsykokeiden poistoa - niiden kokeiden tulisi mitata nimen omaan sopivuutta alalle eikä lukion kirjojen ulkolukua (=yo-kokeet).

Quote from: Maisterinna on 10.02.2012, 11:35:06
hkanime: Asiaa!

Lisäisin vielä yhden akateemisen ylikoulutuksen ongelman. Yliopistoilla notkuu väkeä, joka on ryhtynyt opiskelemaan, koska fysiikka/filosofia/englanti/biologia/psykologia/you-name-it on ollut lukiossa niin mielenkiintoista. No, niinhän se pitää mennäkin, mutta jos henkilö on vailla minkään näköisiä tutkijankykyjä (oma-alotteisuus, luovuus, pikkutarkkuus, sinnikkyys, kyky nähdä kokonaisuus sadoista luetuista artikkeleista jne.) niin ei ole mielestäni paljon ideaa kouluttaa kovalla rahalla vain koska "se on musta niin mielenkiintoista". Vastustan henkeen ja vereen yliopiston pääsykokeiden poistoa - niiden kokeiden tulisi mitata nimen omaan sopivuutta alalle eikä lukion kirjojen ulkolukua (=yo-kokeet).

Kerropa se että millä erottelet sen oikeasti innovaatioita tekevän niistä muista siinä valintavaiheessa? Ei se pääsykoe kerro yhtään mitään siitä mitä sitten varsinaisissa töissä onnistuu tai onko töihin motivaatiota.
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2012/02/10/koulutettu-ole-iloinen-huonosta-palkastasi/201222723/139
Höpöartikkelin alla oleva  kuva kertoo totuuden. Maat joissa kaikilla on mahdollisuus, jostain kumman syystä menestyvät.

JK: Kolmea mainitsemistasi aloista vähäsen aikaa lukeneena (ja yhtä ulkopuolelta.) :
Kaikki koulutetaan ja valinta työnantajien toimesta on mielipide jota ei taida oikein kukaan jakaa koska ollaan kommareita kaikki.

Quote from: Kuvio on 10.02.2012, 11:41:44JK: Kolmea mainitsemistasi aloista vähäsen aikaa lukeneena (ja yhtä ulkopuolelta.) :
Kaikki koulutetaan ja valinta työnantajien toimesta on mielipide jota ei taida oikein kukaan jakaa koska ollaan kommareita kaikki.

Minusta pitäisi tehdä juuri niin, että koulutetaan kaikki kynnelle kykenevät mahdollisimman pitkälle ja työ sekä työnantajat valkkaavat joukosta pätevimmät. Kyllä se AMK-inssikin saa (jos on sopivalta alalta, niin on virallinen pätevyyskin) tehdä niitä "kovapalkkaisia" sähkärin töitä jos ei inssin töitä löydy. Sama pätee myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin.

Ongelmana on se, että vielä nykyaikaankin moni kuvittelee tutkinnon takaavan hyvän työpaikan. Ei se niin ole, tutkinto enintään antaa edellytykset, mutta ei takaa mitään menestystä. Siksipä pitäisikin olla niin, että ylempiin tutkintoihin sisällytettäisiin osioita, jotka takaavat tarvittavan osaamisen "alemman sortin" hommissa.

Quote from: hkanime on 10.02.2012, 14:04:48USA on huono esimerkki koska siellä koulutus maksaa paljon eli kynnys on korkea. Juuri sen takia siellä tuotetaan paljon maailman huipputason osaajia ja tutkimusta. Missään muusakaan maassa korkeakoulutus ei ole vain ilmoittautumiskysymys. Tosin Suomessa se alkaa pian olemaan juuri sitä.

Perustelematon heitto. Suuri osa Jenkkilän yliopistohemmoista, jotka ovat niitä huippuja, on ostettu ulkomailta varsin suurella rahalla. Riittää kun katsoo herrojen ja rouvien sidosorganisaatioita uran varrelta. Tuossa valossa väitteesi vaatii hieman aitoa perustelua ollakseen uskottava.

Taas pollikysymys johon ei ole oikeaa vastausvaihtoehtoa: On ylitetty jo kauan sitten.

Se että luku on nyt tilastossa pieni johtuu työttömien maton alle lakaisusta. Osa-aikatyöttömiäkin on 376000. Sanon osa-aikatyöttömiksi niitä ketkä ovat saaneet osa-aikaisen pätkätyön eli tuo 376k, mikä on tilastokeskuksen laskema summa.

Siihen päälle lasketaan ne mattojen alle lakaistut "kattoonsyljentäkursseilla" olevat ja "pakkohätäaputyölliset" joita on 38600 kpl ja kokonaan työttömänä olevat 255500 kpl. Yhteensä siis 670100.

Osa-aikainen pätkätyö on kansallinen häpeämme. Sellaisilla töillä tulee vain pahoinvointia.

http://www.tem.fi/files/31914/JOULU11.pdf

Quote from: hkanime on 10.02.2012, 14:25:35On täysin selvä, että krooninen työttömyysongelmamme on pitkälti epäonnistuneet koulutusopolitiikan syytä.

Jaa. Mitähän tuohon oikein voi vastata? Kyllä minä kuitenkin yhä väitän, että työn hinnalla ja siihen liittyvillä tekijöillä on merkittävä osansa asiassa. Meillä huomattava osa työstä on, syystä tahi toisesta, hinnaltaan aivan liian kallista. Ongelma korostuu koska valuuttakurssilla pelaaminen ei nyt onnistu. Ehkä olen vain liian vientiteollisuusorientoitunut ja siksi näkemykseni on rajoittunut.

Sitten tuo toinen asia. Väite siitä, että Jenkkilän yritysten tekemä perustutkimus olisi ensisijaisesti jenkkien omien oppilaitosten läpikäyneiden työn tulosta on sekin hieman kulmia kohottava väite. Ostaminen ulkomailta on esimerkiksi GE:n ja Reytheonin perinteinen tapa, jonka myös IBM hallitsee. Esimerkiksi vertailu Saksaan tai Japaniin olisi valaiseva. Löytyykö väitteen tueksi tilastoa vai onko kyseessä pelkkä poleeminen repliikki?

Quote from: tyhmyri on 10.02.2012, 14:34:35

Quote from: hkanime on 10.02.2012, 14:25:35On täysin selvä, että krooninen työttömyysongelmamme on pitkälti epäonnistuneet koulutusopolitiikan syytä.

Jaa. Mitähän tuohon oikein voi vastata? Kyllä minä kuitenkin yhä väitän, että työn hinnalla ja siihen liittyvillä tekijöillä on merkittävä osansa asiassa. Meillä huomattava osa työstä on, syystä tahi toisesta, hinnaltaan aivan liian kallista. Ongelma korostuu koska valuuttakurssilla pelaaminen ei nyt onnistu. Ehkä olen vain liian vientiteollisuusorientoitunut ja siksi näkemykseni on rajoittunut.

Sitten tuo toinen asia. Väite siitä, että Jenkkilän yritysten tekemä perustutkimus olisi ensisijaisesti jenkkien omien oppilaitosten läpikäyneiden työn tulosta on sekin hieman kulmia kohottava väite. Ostaminen ulkomailta on esimerkiksi GE:n ja Reytheonin perinteinen tapa, jonka myös IBM hallitsee. Esimerkiksi vertailu Saksaan tai Japaniin olisi valaiseva. Löytyykö väitteen tueksi tilastoa vai onko kyseessä pelkkä poleeminen repliikki?

Yksi sadasta valmistuvasta saa sen 100k kuukaudessa palkkaa. Aika monta ei-onnistunutta sillä elättää.
Jos koulutetaan vain 20, eipä löydy häntä.
Siinä natseille miettimistä-kannattaa pohtia vähän pitempäänkin.

Kun tätä asiaa tutkitaan, niin törmätään sellaiseen seikkaan, että ne jotka tutkivat, eivät VOI kertoa totuutta. Ja ne joita tutkitaan, eivät HALUA kertoa totuutta.

Täten totuus on luultavasti aivan toisenlainen, kuin tavallinen suomalainen äkkiseltään luulisi.

Quote from: Kuvio on 10.02.2012, 11:41:44
Kerropa se että millä erottelet sen oikeasti innovaatioita tekevän niistä muista siinä valintavaiheessa? Ei se pääsykoe kerro yhtään mitään siitä mitä sitten varsinaisissa töissä onnistuu tai onko töihin motivaatiota.

Kerronpa. Ensiksi, valintakokeessa pitäisi aina olla jokin lukiokirjojen ulkopuolinen kirja. Tämä takaa sen, että vain tyypit jotka oikeasti jaksavat panostaa vähän saavat mahdollisuuden. Toiseksi, kokeessa täytyy olla aineistotehtävä. Eli annetaan lukumateriaalia, jonka pohjalta pitää hahmotella tutkimusasetelma, kirjoittaa omin sanoin lukemastaan tai pohtia jutun pääantia. Olen törmännyt yliopistolla ihmeen usein tyyppeihin, joilta kyseinen kyky puuttuu, eli tyyppejä jotka ihmettelevät miten sellaiseen kysymykseen voi vastata, jota ei löydy mistään kirjasta.

^Ehkä saivartelunhaluni syynä on se, että uskon huippujen määrän suoraan korreloivan populan määrän kanssa. Tilastollisesti huippuja yksinkertaisesti on suurin piirtein vakiomäärä väkiluvusta. Kiina onkin muuttumassa todella kovaksi tekijäksi.

Suomi on vähän pikkuinen tuohon vertailuun.

Tuosta valuuttakurssin vaikutuksesta olen vallan eri mieltä. Mutta ehkä vientinäkökulmani sokaisee liikaa.

QuoteJos tarkastellaan vaikkapa rakennusalaa, niin siellä on vaikea saada tekijöitä Suomesta. Tekijöitä on vähän ja hinta on kova koska tekijöitä juuri on vähän. Ala on alkanut rekrytoimaan Virosta koska siellä on enemmän tarjontaa sopivasta työvoimasta järkevään hintaan. Samalla Suomessa rakennusmiehet päätyvät kortistoon.
Jos Suomessa koulutettaisiin enemmän rakennustyömiehiä, palkat eivät olisi koskaan päässet karkaamaan pilviin eikä ulkomaan rekrytointitarvetta syntyisi.

Ei. Kyse on kilpailuttamisesta. Tarjouskilpailun voittanut palkkaa halvinta työvoimaa mikä on käytännössä nähty että jopa 2€/h riittää. Et voi uskottavasti  puhua samassa lauseessa kotimaisista rakennusammattilaisista.

P.S Nyt meni OT:ksi tässä ketjussa.

Quote from: Ari-Lee on 10.02.2012, 15:17:15Ei. Kyse on kilpailuttamisesta. Tarjouskilpailun voittanut palkkaa halvinta työvoimaa mikä on käytännössä nähty että jopa 2€/h riittää. Et voi uskottavasti  puhua samassa lauseessa kotimaisista rakennusammattilaisista.

Tärkeä pointti. Kotimaisen tarjonnan puute ei ole suurin syy virolaisten ja puolalaisten käyttöön.

Quote from: hkanime on 09.02.2012, 12:48:34

Quote from: Maisterinna on 09.02.2012, 12:10:27
Jos seula olisi tiukempi ja sisään otettaisiin vain ne, joilla on oikeasti mahdollisuuksia työllistyä alalla, meillä olisi kortistossa ehkä 30000 lisänimeä.

Työttömyys, etenkin nuorten keskuudessa on siis suora seuraus ylikouluttamisesta missä luodaan työvoiman ylijäämää korkeissa koulutusasteissa ja alijäämäää alemissa koulutusasteissa. Kotimaan väki siirtyy molemmissa päissä kortistoon ja alemman pään vaje korvataan ulkomaalaisilla. Syntyy siis sekä akateemista työttömyyttä, että nuoristotyöttömyyttä samalla kun joillan aloilla - vaikkapa rakennusala - kärsi työvoimapulasta.

Suomen koulutuspolitiikka lähti täysin harhateille joskus 90-luvun lopussa kun järjestelmä uudistettiin demarien pätöksellä. Ammattikoulut lakkautettiin, perustettiin ammattikorkeakoulut ja valtio alkoi maksamaan ylipsotutkinnoista kouluille. Tällä luotiin valtava virtaus korkeimpiin koulutusasteisiin vaikka vastaava määrä työpaikkoja ei ollut tarjolla.
Tämä oli aivan uskomaton virhe, joka maksaa Suomelle ainakin kymmenkunta miljardia euroa vuodessa kaikkine työttömyyskuluineen mamuongelmineen päivineen.

Tässä on paljon asiaa. Pätkätyötöntä amk-hissukkaa ja sosiaalisten kaunotaiteiden maisteria riittää joka sormelle, mutta yritäpä palkata miehiä lapiotöihin. PK-seudun taksa on 40 euroa tunnissa. Lapiomiehet ja heidän työnantajansa sitten maksavat veroina ja sossumaksuina pitsinnypläyksen maistereiden työttömyyskorvaukset ja KePa-rahat. Voi olla, että tulee tehtyä jokunen tunti pimeänä tai ylimääräisinä matkakorvauksina, jos ei huvita elättää korkean hevosen selästä monikulttuuria julistavaa humanistia.

Jos muistan 90-luvun henkeä oikein, silloin levisi maahan kummallisia ajatusmalleja. Kaikille halukkaille oli ehdottoman tärkeätä järjestää korkeakoulupaikka - oli lahjoja tai ei. Oli jotenkin kestämätön ajatus, että kutosen ylioppilaan pitäisi kohdata realiteetit ja hakeutua suorittaviin tehtäviin.

Vanhat virheet voisi korjata luopumalla koulutusta vastaavan työn käsitteestä työkkärin osalta. Lisensiaatille lapio käteen, niin saa raitista ulkoilmaa ja itsearvostuskin kohoaa kun pystyy itse elättämään itsensä.

Quote from: Teaparty on 10.02.2012, 15:47:04Tässä on paljon asiaa. Pätkätyötöntä amk-hissukkaa ja sosiaalisten kaunotaiteiden maisteria riittää joka sormelle, mutta yritäpä palkata miehiä lapiotöihin.

Kun heittää tällaista, olisi hyvä nähdä tilastoja. Onko lapiomiehistä todellakin pula? Miten se näkyy?

Quote from: Terhon puolesta on 10.02.2012, 15:58:04

Quote from: Teaparty on 10.02.2012, 15:47:04Tässä on paljon asiaa. Pätkätyötöntä amk-hissukkaa ja sosiaalisten kaunotaiteiden maisteria riittää joka sormelle, mutta yritäpä palkata miehiä lapiotöihin.

Kun heittää tällaista, olisi hyvä nähdä tilastoja. Onko lapiomiehistä todellakin pula? Miten se näkyy?

Se näkyy näin: 40 euroa tunnissa = 7200 euroa kuussa. Siitä tietenkin poistetaan sossurahat ja verot sun muut ennen kuin lapiomies näkee rahansa, mutta silti aika hyvin ulkohommista.

Kilpailutin vuosi sitten urakan PK-seudulla. Tuntitaksan haarukka neljän tarjoajan välillä oli 38-48 euroa per miestyötunti plus kulut. Töiden aloitus aikaisintaan kolme kuukautta tilauksesta, olivat kaikki aivan täyteen buukattuja. Jokainen voi sitten hiljaa mielessään miettiä, miksi rakentaminen PK-seudulla on kalliinpuoleista ja miksi joillekin tulee kiusaus teettää pimeänä.

Samaan aikaan makaa terveitä työikäisiä ihmisiä kotona suremassa kohtaloaan, ja kituuttaa sossurahoilla, koska haluaa pitää jääräpäisesti kiinni unelma-ammatistaan, jota ei koskaan ole ollut olemassakaan. Koulutusta vastaavan työn konsepti ei auta näitä ihmisiä elämässään yhtään eteenpäin vaan työpanos jaa hyödyntämättä. Verojaan maksava insinööri sitten kaivaa kuoppansa itse pitkän duunipäivän jälkeen kun ei jää verojen jälkeen tarpeeksi rahaa palkata lapiomiehiä. 'Division of labour' ei toimi.

^Jos palkkojen leikkauksiin tai työn jakamiseen ei mennä niin sama peli jatkuu ja työttömien työvoimareserviläisten määrä kasvaa räjähdysmäisesti.

Kertokaa minulle, kuka työnantaja on valmis palkkaamaan korkeasti koulutetun suoritustason hommiin, niin hakeudun heti. Terveisin: tohtorikoulutettu työtön.

Quote from: hkanime on 10.02.2012, 15:41:20Valuuttakeinottelulla ei pystytä vaikuttamaan merkittävästi työpaikkojen lisäämiseen nykyisestä ellei valuutan arvo tyyliin puoliteta. [...] Kokonaisuudessaan valuutan arvon vaikutus Suomen työmarkkinoilla ei ole keskeinen tekijä ainakaan lyhyellä, 1-3 vuoden, tähtimellä. Valuutalla keinotteleminen on ylipäätään aivan liian epävarma keino työllisyyden parantamisessa. Siitä on paljon haittavaikutuksia ja pitkän tähtäimen keinona se on täysin hallitsematon.

Hmm... Uit aika tukevasti vastavirtaan tuossa ajattelussasi jos sitä verrataan vaikkapa Krugmanin (keynesiläinen) tai markkinamonetaristien (Nunes, Sumner, Christiansen) ajatuksiin. Voisitkin hieman perustella, sillä pienen avoimen kansantalouden tapauksessa valuuttakurssin laskulla on samaa vaikutusta kuin suuremmassa kansantaloudessa inflaatiolla.

Toisin sanoen toivoisin lähteitä ja perusteluja. Kiitos.

Quote from: Axel Cardan on 11.02.2012, 09:01:28

Quote from: PolarSign on 10.02.2012, 23:03:41
Kertokaa minulle, kuka työnantaja on valmis palkkaamaan korkeasti koulutetun suoritustason hommiin, niin hakeudun heti. Terveisin: tohtorikoulutettu työtön.

Tuossa on perää. Tohtorin oppiarvo on ehkä pahimpia dismeriittejä työmarkkinoilla. Melkein yhtä paha on, jos CV:ssä on maininta, että on joskus ollut tohtorikoulutettavana. Noin muuten sanoisin, että AMK-systeemi on Suomen historian ehkä pahin työ- ja koulutuspoliittinen moka.

Riippuu alasta ja muusta kokemuksesta. Näyttää tekniikan ja talouden aloilla olevan työn ohessa tehty tohtorin tutkinto melkoinen boosteri uralle, ainakin kansainvälisissä yrityksissä. Vastaavasti suorassa opiskeluputkessa tehtynä voi tosiaankin olla jarru. Tosin sekin riippuu hyvin paljon alasta.

Omalla työnantajallani on töissä myös tohtorikoulutettuja rivisuunnittelijoina. Tuotannossa ei taida olla.

Quote from: Kuvio on 10.02.2012, 14:43:16
Yksi sadasta valmistuvasta saa sen 100k kuukaudessa palkkaa. Aika monta ei-onnistunutta sillä elättää.
Jos koulutetaan vain 20, eipä löydy häntä.
Siinä natseille miettimistä-kannattaa pohtia vähän pitempäänkin.

Kysymys ihan mielenkiinnosta, keihin viittaat natseilla?

Tuollainen ajatus, että (korkea)koulutetaan sata ihmistä, jotta yksi heistä mahdollisesti pääsee hyväpalkkaiseen työhön, on kummallinen, varsinkin, jos 99 siihen pääsemätöntä kutsutaan ei-onnistuneiksi. Vähän niin kuin rakenteellista anarkiaa puettuna libertanismiin, jossa hyväksytään se, että yksilön etu käy yhteisen edun edelle ja tuetaan pullistuneiden egojen ääri-itsekkyyttä (tästä esimerkkinä Bilderbergin johtokuntaan tiiviisti linnoittautunut, ehkä mielestään jo yli-ihminen, Jorma Ollila).

Olen jo aikaisemmin ehdottanut ns. Impivaara-mallia eli uudenlaista maaseudun asuttamista ja hyödyntämistä keinona työttömyyteen ja ihmisten elämänlaadun parantamiseen. Malleja on varmasti paljon kokeiltavaksi ja toteutettavaksi, mutta poliittinen tahto puuttuu. Sen sijaan otetaan maahan ihmisiä alikehittyneiltä alueilta kilpailemaan vähistä työpaikoista paikallisten kanssa - ja edistetään mamujen työllistymistä positiivisella syrjinnällä, jolloin yhä useampi suomalainen tipahtaa kurjistumisen kierteeseen kokemus- ja koulutustaustastaan huolimatta.

Tätä päivää muutenkin leimaa ajattelu, että työttömässä on jotain huonoa, kun hän ei työllisty - pyritään syyllistämään työtön tilastaan. Näin ei ole, vaan päätöksenteolla on saatu aikaan yhteiskunta, joka ei kykene tarjoamaan jäsenilleen ihmisarvoista elämää. Suomi on valunut jo pois sivistysvaltion tilasta, eikä sinne päästä takaisin nykyhallituksen ehdottamilla keinoilla, vaan tarvitaan rakenteisiin kohdistuva muutos.

Quote from: Axel Cardan on 11.02.2012, 09:01:28

Quote from: PolarSign on 10.02.2012, 23:03:41
Kertokaa minulle, kuka työnantaja on valmis palkkaamaan korkeasti koulutetun suoritustason hommiin, niin hakeudun heti. Terveisin: tohtorikoulutettu työtön.

Tuossa on perää. Tohtorin oppiarvo on ehkä pahimpia dismeriittejä työmarkkinoilla. Melkein yhtä paha on, jos CV:ssä on maininta, että on joskus ollut tohtorikoulutettavana. Noin muuten sanoisin, että AMK-systeemi on Suomen historian ehkä pahin työ- ja koulutuspoliittinen moka.

Niinpä. Olen esittänyt tämän saman kysymyksen lukuisilla keskustelufoorumeilla, joilla itketään sitä, että korkeasti koulutetut ovat haluttomia tekemään koulutustaan vastaamattomia töitä. Yllätys yllätys, yhtään työtarjousta ei ole tullut. Ainakaan omalla alallani työnantajat eivät palkkaa tohtoreita, jos maistereitakin on kerran saatavilla. Ei, vaikka esittäisit kuinka maltillisen palkkatoiveen. Kokeiltu on. Ensisijainen syy ei olekaan käsittääkseni tohtoreiden korkeammissa palkkauskuluissa, vaan siinä että tohtorisväki ymmärtää ja uskaltaa pitää puoliaan, eikä ole yhtä helposti työnantajan vietävissä ja pompoteltavissa.Tämänkin sanon ihan kokemuksesta; ainakin itse olin aikoinaan maisteriksi valmistuttuani aika sinisilmäinen ja tietämätön työelämän pelisäännöistä. Tänäpäivänä en ikinä suostuisi sellaiseen kohteluun työsuhdeasioissa.

Quote from: hkanime on 11.02.2012, 19:19:59

QuoteVoisitkin hieman perustella, sillä pienen avoimen kansantalouden tapauksessa valuuttakurssin laskulla on samaa vaikutusta kuin suuremmassa kansantaloudessa inflaatiolla.

Mieti nyt itse. Jos valuutan arvo laskee, vientiteollisuus ei ala välittömästi rekrytoimaan paljon väkeä lisää vaan ensin kapasiteettia nostetaan olemassaolevilla resursseilla, sen jälkeen korotetaan hinnat ja sen jälkeen laajennetaan toiminta. Tämä ketju voi helposti kestää juuri mainitsemani 1-3 vuotta jona aikana ei siis työvoiman osalta tapahdu juuri mitään. Jos valuutta on pitkään edullinen, rekrytointi lähtee käyntiin kun vientiteolisuus yrittää vastata kasvaneeseen kysyntään. Eli kuten sanoin, devalvointi ei vaikuta lyhyellä tähtäimellä työmarkkinoihin vaan vasta pitkähköllä viiveellä.

Hmm... Jätit näppärästi käsittelemättä devalvaation vaikutuksen sisämarkkinoiden dynamiikkaan. Valuuttakurssin lasku ja inflaatio vaikuttavat de facto reaaliansioita pienentävästi. Sillä on työllisyyttä parantava vaikutus myös sisämarkkinoilla. Hyvin usein valuutan arvon laskun vaikutukset ovat merkittäviä myös tuontia vähentävien tekijöiden vuoksi. Kotimaisen toiminnan kilpailukyky sisämarkkinoilla paranee, millä on yleensä huomattavasti nopeampi vaikutus (ei, en valitettavasti jaksa kaivaa tilastoja). Lisäksi ei ole syytä unohtaa vientiteollisuuden vähäisenkin rekrytoinnin kerrannaisvaikutuksia.

Mutta en muista missään vaiheessa kirjoittaneeni, että valuuttakurssin lasku tai inflaatio vaikuttaisivat ilman viivettä.

Quote from: hkanime on 11.02.2012, 20:19:38
Nykytilanteessa, kun Suomessa on paljon työpaikkoja palvelualoilla, devalvointi mitä todennäköisemin on työllisyyden kannalta enemmän haitaksi kun hyödyksi.

Ehkäpä tehokkain tapa arvioida erilaisten toimintatapojen vaikutuksia on katsoa miten on käynyt eri maissa. Zsolt Darvas on kirjoittanut asiasta ihan mielenkiintoisen paperin, joka löytyy täältä (http://www.bruegel.org/download/parent/663-a-tale-of-three-countries-recovery-after-banking-crises/file/1534-a-tale-of-three-countries-recovery-after-banking-crises/). Huolimatta siitä, että kyse on lähinnä pankkikriisin vaikutusten tarkastelu, niin valuutan arvon raju putoaminen näyttäisi mahdollistavan sen parhaiten toimivan ja työllisyyttä ylläpitävän ratkaisun. Työpaikat ovat Islannissa säilyneet kolmikosta parhaiten, myös niillä palvelualoilla, joiden pitäisi mukaasi kärsiä eniten valuutan arvon putoamisesta.

Suurin syy on siinä, että monet nominaaliset hinnat, erityisesti palkat, eivät tuppaa joustamaan alaspäin. Syitä on monia, kuten asuntolainat.

Kyllä reaaliansiot ovat aika rajusti tipahtaneet myös Islannissa. Mielenkiintoista kuitenkin on, että Islannissa reaaliansiot ovat pudonneet vähemmän kuin Latviassa. Mutta valuutan arvon rajun pudotuksenhan pitäisi aiheuttaa, kuten esitit, rajua työttömyyttä ja tulojen pudotusta. Ohessa Krugmanin käppyrä asiasta:
(http://graphics8.nytimes.com/images/2011/12/07/opinion/120711krugman1/120711krugman1-blog480.jpg)
Myös Bloomberg on kirjoittanut hauskasti asiasta. Heidän kommenttinsa löytyy täältä (http://www.bloomberg.com/news/2011-02-01/iceland-proves-ireland-did-wrong-things-saving-banks-instead-of-taxpayer.html). Vastaavasti mielenkiintoista juttua New York Timesistä on täällä (http://www.nytimes.com/2010/12/08/business/global/08icecon.html).

Lainaan toisenkin Krugmanin käppyrän:
(http://graphics8.nytimes.com/images/2011/10/22/opinion/102211krugman1/102211krugman1-blog480.jpg)

Noista datoista pitäisi lähes yksiselitteisesti nähdä, että jos talous joutuu ongelmiin niin vähiten vahingollinen tapa ongelman hoitamiseksi on pitää nominaaliset palkat yms ennallaan ja pudottaa valuutan arvoa. Devalvaatiolla ei näytä olevan kovinkaan mainittavaa negatiivista vaikutusta palvelualojen työllisyyteen, ennemminkin päin vastoin koska nominaalinen kansantuote ei niiaa. Reaaliansiot putoavat, kyllä, mutta nominaaliset ansiot eivät niinkään.

Toisin sanoen väitän, että aliarvioit devalvaation hyötyjä ja yliarvioit sen haittoja. Tämä näin ihan datojen valossa.

Quote from: hkanime on 11.02.2012, 22:00:39
Valuuttakeinottelu on tietysti arviokysymys. Omalta osaltani näen parempana sitä, että sisäpoliittisin keinoin ylläpidetään kilpailukyky sensijaan, että se korjataan devalvoinnin kaltaisilla hätäratkaisuilla.¹ Jos kilpailukyky voidaan ylläpitää rakenteellisin keinoin, maan talous on yleensä silloin kaikin puolin muutenkin paremmassa kunnossa.² Rakenteelliset keinothan edelyttävät esim. maltillisempaa verottamista, joka taas rajoittaa julkisen sektorin paisumista jne.³ Sivuvaikutuksena on alhaisemmat korot ja vakaampi valuutta.⁴

Itse kannatan kelluvaa valuuttaa, joskin sellaisenkin arvon manipulointi on suhteellisen helppoa tyyliin SNB.

Mutta muutama kommentti:
¹Tunnustaudun avoimesti markkinamonetaristiksi, joten pidän noita sisäpoliittisia keinoja täysin riittämättöminä mikäli valikoimassa ei ole rahapolitiikkaa. Nykyisin Suomella ei ole, joten nuo mainitsemasi sisäpoliittiset keinot ovat yksinään kuin yksijalkainen mies perseellepotkimiskisassa. Toisin sanoen ei oikein riitä, sillä sekä reaalitalouden että rahatalouden shokkeja kuitenkin esiintyy, esimerkkinä olkoon Japanin tsunami (jonka jälkihoitoa BoJ on toteuttanut todella huonosti, toipumisen edellyttämää NGDP-sykäystä ei ole toteutettu).
²Rakenteelliset keinot eivät yksinään riitä, niitä täytyy tukea rahapolitiikalla. Esimerkiksi EKP:n politiikka on käytännössä tukenut Saksan taloutta.
³Tuosta olen samaa mieltä. Tosin julkisen sektorin optimaalinen koko lienee lähinnä poliittinen valinta.
⁴Alhaisemmat korot ja vakaampi valuutta eivät ole mikään autuaaksi tekevä lääke. Tiukasta rahapolitiikasta eli alhaisista kasvu- ja inflaatio-odotuksista kertovat alhaiset korot eivät välttämättä ole mikään tavoiteltava olotila.

NGDP:n niiaaminen on kaikkein pahin ilmiö sekä kasvun että työllisyyden ja velkaantumisen kannalta. Siihen voidaan vaikuttaa aika vaivattomasti rahapolitiikalla. Muilla keinoilla ei shokkitilanteissa niinkään vaikka kuinka olisi sisäpoliittiset keinot kondiksessa.

Kaiken kaikkiaan jokin 5% NGDP-kasvutrendi olisi minusta se parasta valinta. Vähän tyyliin "Olkoon kasvua tai inflaatiota".

Quote from: tyhmyri on 10.02.2012, 15:18:49

Quote from: Ari-Lee on 10.02.2012, 15:17:15Ei. Kyse on kilpailuttamisesta. Tarjouskilpailun voittanut palkkaa halvinta työvoimaa mikä on käytännössä nähty että jopa 2€/h riittää. Et voi uskottavasti  puhua samassa lauseessa kotimaisista rakennusammattilaisista.

Tärkeä pointti. Kotimaisen tarjonnan puute ei ole suurin syy virolaisten ja puolalaisten käyttöön.

Tutkittu juttu, urakat valitaan 90% halvimman tarjouksen mukaan. Jos ei halvinta niin sitten toiseksi halvin. Suomalainen ei pysty vastaamaan hinnalla millään.

Tuntuu hieman narsistiselta sanoa näin mutta omalla kohdallakin tuntuu että fiksuus haittaa työnsaantia usein ainakin ns. yksinkertaisemmissa töissä, vaikka ei edes ole mitään tutkintopaperia. Työnantajalle fiksu, omat oikeutensa tietävä ja suoraselkäinen työntekijä on kauhistus riippumatta siitä kuinka kova työntekijä olisi. Ja kilpailija ja kateuden herättäjä muissa, varsinkin jos tekee samoja hommia ilman jotain mikki hiiri -tutkintoa.

Toki tässä kaikessa kouluttamisessa on työnantajille se hyvä puoli että ilmaisia tai matalapalkkaisempia harjoittelijoita riittää ja lisätuloja tarvitsevia osa-aikaisia jotka ryntäävät töihin käskettäessä. Kyllähän esim. kaupat pyörii opiskelijavoimin monessa paikkaa vuoden ympäri.

Ja kyllähän moni tohtori, insinööri tai normijamppakin oppis monet hommat hetkessä ja tekis hyvinkin työnsä mut voi luoja millanen paskamyrsky siitä nousis työpaikalla...
Tuossa yks syy siihen miks edes "perus ÄO 80 lätki numeroita exceliin" työhön ei pääse ilman jotain tutkintoa.

Itse uskon että tulevaisuudessa tutkintojen arvostus vähenee ellei kyseess äole ns. kova perinteinen ala jolla opitaan ihan oikeita asioita.

^En jaksa kirjoittaa auki asiaa kovinkaan montaa kertaa uudelleen triviaalien väärinymmärrysten oikomiseksi. Onnneksi NGDP-targeting -mallista löytyy myös muiden kirjoittamia varsin hyviä johdatuksia. Scott Sumner on kirjoittanut aika hyvän ei niin teknisen tiivistelmän asiasta ja tiivistelmä löytyy täältä (http://www.adamsmith.org/files/ASI_NGDP_WEB.pdf).

Lienee syytä erottaa milloin puhutaan nominaalisesta kasvusta ja milloin puhutaan reaalisesta kasvusta. Se 5% nominaalinen kasvu on aivan eri asia kuin 5% reaalikasvu.

Miten ihmeessä voit pitää epäselvänä ajatusta siitä, että EKP:n toiminta ei olisi ollut Saksaa suosivaa? Talousluvut ovat kyllä asiasta aivan yksiselitteisiä. Lainaan Nunesin kuvia aiheesta. Eiköhän kuvat kerro riittävästi.
(http://thefaintofheart.files.wordpress.com/2012/01/ecb-myth_1.jpg?w=640&h=413)
(http://thefaintofheart.files.wordpress.com/2012/01/ecb-myth_2.jpg?w=640&h=431)
(http://thefaintofheart.files.wordpress.com/2012/01/ecb-myth_3.jpg?w=640)

Alhaiset ja vakaat korot eivät välttämättä kerro siitä, että vaurastuminen olisi helppoa. Japanissa kansa on absoluuttisesti köyhtynyt sen ajan, jonka BoJ on harrastanut ylikireää eli deflatoivaa rahapolitiikkaa. Kun BoJ helpotti rahapolitiikkaa, niin köyhtyminen vaihtui vaurastumiseksi. Voit tarkistaa luvut jos et usko.

hkanime,

Siis NGDP-mittarein tapahtuva asioiden arviointi ei ennakoi todellisia tapahtumia? Hmm... Mielenkiintoinen väite, josta kanssasi taitaisivat olla eri mieltä jopa IMF:n ekonomistit puhumattakaan joukosta kohtuullisen arvostettuja tiedemiehiä kuten Roubini, DeLong, Krugman, Sumner, Christensen ja Nunes ihan muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Täytyy myöntää, että tässä tapauksessa vaikuttaa siltä, että et ole viitsinyt edes perehtyä siihen mistä kirjoitin. Todellisia numerotietoja voi aina hyödyntää argumentoinnissa. Minä olen niin tehnyt, mutta en ole vastaavia lukuihin perustuvia argumentteja sinulta nähnyt. No, jokainen tyylillään.

Lienet kyllä oikeassa siinä, että emme saavuta asiasta yhteisymmärrystä. Varsinkaan siksi, että minulla on inhottava tapa perustaa argumenttini todellisiin lukuihin.

Quote from: hkanime on 12.02.2012, 17:17:09

QuoteLienet kyllä oikeassa siinä, että emme saavuta asiasta yhteisymmärrystä. Varsinkaan siksi, että minulla on inhottava tapa perustaa argumenttini todellisiin lukuihin.

Samalla sivuutat kaikki tosiasiat. Suomessa on pitkä kokemus omasta valuutasta eikä sen taival suinkaan ole ollut niin ruusuinen kun haluat uskoa. Euron kanssa olemme itse asiassa pärjänneet varsin hyvin eikä mikään anna ymmätää että olisi järkevä vaihtaa johonkin muuhun.

Pärjätty "varsin hyvin" verrattuna mihin?

Jos vertaat teoreettiseen optimiin, niin kuinka hyvin asteikolla 0 (erittäin huonosti) - 10 (teoreettinen optimi)?

Quote from: hkanime on 12.02.2012, 17:17:09

Oli miten oli. Suomi ei tule vaihtamaan valuuttaa kymmeniin vuosiin joten spekulointisi on lähinnä toereettinen. Näin ollen, ja otsikkoon palaten, työmarkkinoiden toimivuus on hoidetava sisäpoliittisin keinoin eikä valuuttakeinottelusta ole apua.

Kyllä renki aina hyvää isäntää puolustaa, koska onhan se rengin etu, että isäntä tekee päätökset paljonko renkien tulee saada palkkaa. Ei se olisi renki eikä mikään, joka ei renkinä haluaisi elää.

Quote from: Mittakaavaedut on 12.02.2012, 18:30:33

Quote from: hkanime on 12.02.2012, 17:17:09

QuoteLienet kyllä oikeassa siinä, että emme saavuta asiasta yhteisymmärrystä. Varsinkaan siksi, että minulla on inhottava tapa perustaa argumenttini todellisiin lukuihin.

Samalla sivuutat kaikki tosiasiat. Suomessa on pitkä kokemus omasta valuutasta eikä sen taival suinkaan ole ollut niin ruusuinen kun haluat uskoa. Euron kanssa olemme itse asiassa pärjänneet varsin hyvin eikä mikään anna ymmätää että olisi järkevä vaihtaa johonkin muuhun.

Pärjätty "varsin hyvin" verrattuna mihin? Jos vertaat teoreettiseen optimiin, niin kuinka hyvin asteikolla 0 (erittäin huonosti) - 10 (teoreettinen optimi)?

Tuo Mittakaavaedut-nimimerkin kysymys on hyvä. Jos käyttää ilmaisua "varsin hyvin", niin mielenkiintoista olisi tietää mikä on vertailukohta. Katsotaanpa joitain esimerkkimaita joihin verrata: Kreikka, joo hyvin; Ruotsi, huonosti; Saksa, huonosti; Alankomaat, huonosti; Tanska, huonosti; Irlanti, hyvin; Portugali, hyvin; Itävalta, samaa tasoa... Sitten jos verrataan vaikkapa UK:n menestykseen, niin siellähän sitä rakenteita laitetaan kuntoon ja talous menisi muuten kuten Kreikalla, mutta oma valuutta auttaa aika lailla.

hkanime, kirjoitat paljon tosiasioista. Okei, numeroita kehiin. Muuten tosiasiasi ovat pelkkää politiikkaa.