QuoteItäsuomalaisyrittäjien ulkomaalaisasenteisiin toivotaan parannusta
Noin puolet itäsuomalaisista yrittäjistä ottaisi töihin ulkomaalaisen työntekijän. Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja yrittäjäjärjestöjen tekemän tutkimuksen mukaan ulkomaalaisen kerran palkannut yritys työllistäisi heitä mielellään myös jatkossa. Kolmasosa vastaajista ei kuitenkaan voisi harkita käyttävänsä kuin kotimaista työvoimaa.
[...]
Strategia on turha, jos asenne mättää
Itä-Suomeen on puuhattu reilun vuoden verran omaa maahanmuuttostrategiaa. Ikärakenteeltaan yhä vanhenevammalla alueella maahanmuutto halutaan nähdä myös työvoimapoliittisena asiana. Suhtautumiseenkin toivotaan parannusta.
- Kyllä me Itä-Suomessa jos jossain tarvitsemme ulkomaalaisia työntekijöitä. Asenne ulkomaalaisia kohtaan ei välttämättä ole paras mahdollinen, joten kyllä keskustelu siitä, kuinka edetä, on aiheellista, Pohjois-Savon Ely-keskuksen ylijohtaja Kari Virranta vetoaa.
[...]
http://yle.fi/alueet/savo/2012/01/itasuomalaisyrittajien_ulkomaalaisasenteisiin_toivotaan_parannusta_3185217.html
QuoteTietolaatikko uutisen yhteydessä:
Yrittäjätutkimuksen satoa:
- 46% Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan yrityksistä on kiinnostunut ulkomaalaisen työvoiman palkkaamisesta.
- Kiinnostus oli suurinta teollisuudessa ja maataloudessa.
- Halukkuus rekrytoida ulkomaalaisia oli suoraan verrannollinen yrityksen kokoon. Myös kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset ovat muita kiinnostuneempia ulkomaisesta työvoimasta.
- Jo ulkomaisia työntekijöitä palkanneet yritykset totesivat rekrytoinnin tuoneen yritykseen tärkeää osaamista ja ulkomaankaupan tuntemusta.
- Kielteisesti ulkomaalaisiin suhtautuvat pelkäsivät ulkomaalaisten vievän suomalaisten työpaikkoja tai karkottavan yrityksen asiakkaita.
- 16% yrityksistä oli kiinnostunut rekrytoimaan työvoimaa suoraan ulkomailta.
- Tutkimukseen vastasi 538 yritystä.
Kauppalehden uutisotsikointi on hieman erilainen kuin YLE:n otsikointi!
QuoteKauppalehti: Itäsuomalaiset yrittäjät haluavat ulkomaalaista työvoimaa
46 prosenttia Itä-Suomen pk-yrityksistä on kiinnostunut palkkaamaan ulkomaalaista työvoimaa. Ulkomaalaisen kerran rekrytoinut yritys ottaisi lähes poikkeuksetta ulkomaalaisen työhön myös jatkossa.
[...]
http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/yritysuutiset/?oid=201201113341
Ilmeisesti taas on maahanmuuttajia ja maahanmuuttajia. En tunne Itä-Suomen tilannetta mutta esimerkiksi venäläinen maahanmuuttaja voi kielitaidon ja kotimaansa tuntemuksen avulla tuoda helvetisti hyötyä mille tahansa firmalle, jolla on joko venäläisasiakkaita tai kauppaa Venäjän suuntaan. Näin ainakin luulisin.
Toivoisin ihmisten pääsevän töihin.
QuoteUlkomaalaisen voi olla vaikea löytää harjoittelupaikkaa
Etelä-Savon yrittäjien toimitusjohtaja Mirja Haavikko toivoo useampien maakunnan yritysten hoksaavan kansainväliset kyvyt.
Haavikkoa suorastaan hävettää se, miten heikosti kansainväliset opiskelijat löytävät työ- tai harjoittelupaikkoja.
– Monet etsivät turhaan ja joutuvat lopulta lähtemään työharjoitteluun muualle Suomeen.
Tuoreen kyselyn perusteella ulkomaalaisten sijoittumista vaikeuttaa se, että iso osa eteläsavolaisista yrityksistä on pienehköjä kotimarkkinayrityksiä.Todennäköisesti nuorelle yrittäjäpolvelle kansainvälisyys on arkipäivää.
Eniten ulkomaalaisten palkkaaminen kiinnostaa kansainvälisiä vientiyrityksiä.
[...]
http://www.lansi-savo.fi/Etusivu/11943768.html
QuoteJo ulkomaisia työntekijöitä palkanneet yritykset totesivat rekrytoinnin tuoneen yritykseen tärkeää osaamista ja ulkomaankaupan tuntemusta
Näissä yrityksissä on siis palkattu kaksi henkilöä: tärkeä
moniosaaja ja ulkomaankaupan tuntija.
QuoteHaavikkoa suorastaan hävettää se, miten heikosti kansainväliset opiskelijat löytävät työ- tai harjoittelupaikkoja
Ja onko ihan varma, että jokainen kantisopiskelija sai mieleisen ja kiinteästi opiskeltavaan alaan liittyvän harjoittelupaikan?
Duoda duoda, miten se ulkomaalaisuus pätevöittää ulkomaankaupan asiantuntijaksi?
^ Samalla tapaa kuin se, että ulkomaalaisella on automaattisesti parempi kielitaito.
Quote from: fincum on 18.01.2012, 21:53:52
QuoteHaavikkoa suorastaan hävettää se, miten heikosti kansainväliset opiskelijat löytävät työ- tai harjoittelupaikkoja
Ja onko ihan varma, että jokainen kantisopiskelija sai mieleisen ja kiinteästi opiskeltavaan alaan liittyvän harjoittelupaikan?
Onko sillä merkitystä? No eipä tietenkään.
Quote from: fincum on 18.01.2012, 22:32:25
^ Samalla tapaa kuin se, että ulkomaalaisella on automaattisesti parempi kielitaito.
Ai niin joo. Minunkin kielitaitoni paranee jos menen ulkomaille? Viddu, suomessa olen pahainen kantis, ulkomailla kielitaitoinen ulkomaankaupanosaaja ja kultamuna! Osaan kenties lentää avaruussukkulaakin...
Quote from: Alkuasukas on 18.01.2012, 22:35:48
Quote from: fincum on 18.01.2012, 22:32:25
^ Samalla tapaa kuin se, että ulkomaalaisella on automaattisesti parempi kielitaito.
Ai niin joo. Minunkin kielitaitoni paranee jos menen ulkomaille? Viddu, suomessa olen pahainen kantis, ulkomailla kielitaitoinen ulkomaankaupanosaaja ja kultamuna! Osaan kenties lentää avaruussukkulaakin...
Paras kielitaito on sellainen jonka hallitsevan kanssa kommunikointiin tarvitaan tulkki jota ei pätevillä papereilla tahdo löytää yhtään mistään. Se on Rikkautta ja Moniosaamista.
Quote from: Alkuasukas on 18.01.2012, 22:35:48
Quote from: fincum on 18.01.2012, 22:32:25
^ Samalla tapaa kuin se, että ulkomaalaisella on automaattisesti parempi kielitaito.
Ai niin joo. Minunkin kielitaitoni paranee jos menen ulkomaille? Viddu, suomessa olen pahainen kantis, ulkomailla kielitaitoinen ulkomaankaupanosaaja ja kultamuna! Osaan kenties lentää avaruussukkulaakin...
Eikä pelkästään lentää vaan osaisit myös semmoisen rakentaa!
Ulkomaisessa työpaikassa riittäisi jatkuvasti ihmettelyä ja leppoisaa naureskelua kaffee-tunnilla että mitä se meidän suomalainen nyt on firman eteen tehnyt, rakensi yhtiölle tällä kertaa oman avaruusraketin vaikkei sillä ole mitään tekoa viinin valmistuksessa!
Miksikö eteläsavolainen pieni kotimarkkinayritys palkkaisi juuri ulkomaalaisen?
Ilmeisesti sama kysely johon minäkin vaivauduin vastaamaan.
Keski-ikäiseltä kuulostava "svedlana" oli laitettu kyselemään. Osa kysymyksistä kartoitti vastaajan asemaa ja tilannetta, mutta sitten kysymykset muuttuivat selvästi johdatteleviksi.
Lähes lopussa saavutettiin kliimaksi: "voisitteko ajatella palkkaavanne ulkomaalaisen jos hakija olisi yhtä pätevä tai pätevämpi kuin kantaväestön hakija?" (suunnilleen näin)
Kun vastasin: en missään tapauksessa, miksi hemmetissä minä niin tekisin? Oli kyselijä päässä hetken hiljaista ja kyselijä kiitti vastauksista.
Mitäs kummaa tapahtui suomalaisen työn arvostukselle?
Muistaakseni presidentinvaalien kärkiehdokas mainostaa suomalaisilla teoilla ja työllä, miksi se ei nyt kelpaakaan?
http://www.avainlippu.fi/
Quote from: Sunt Lacrimae on 18.01.2012, 17:04:06
Ilmeisesti taas on maahanmuuttajia ja maahanmuuttajia. En tunne Itä-Suomen tilannetta mutta esimerkiksi venäläinen maahanmuuttaja voi kielitaidon ja kotimaansa tuntemuksen avulla tuoda helvetisti hyötyä mille tahansa firmalle, jolla on joko venäläisasiakkaita tai kauppaa Venäjän suuntaan. Näin ainakin luulisin.
Kaverin tuttu on Kajaanissa Agrimarketilla tms. töissä, rändöm varastotyöntekijä tai vastaavaa. Paikan ainoa venäjää osaava. Tyyppi on
erittäin kovassa isojen pomojen huudossa kun ryssäukko tullee rajan yli ja sannoo
turv traktori. Isoja tilauksia tulee.
Meidän on tosin turvattava suomenruotsalaisten palvelut, äbäläwäbä, rikkaus, tie kansainvälisyyteen.
Tämä ely-mamustrategia selittää Ikea- ja Lidlkaustin.
Olipa palkattava kotimainen tai ulkkari, firmalle on tärkeää se että tyyppi tienaa firmalle 3x palkkansa verran rahaa. Muuten menee persnetoksi. Tuskinpa yksikään pikkufirma voi harjoittaa hyväntekeväisyyttä (paitsi sukulaisten suhteen).
Jonnekkin 200+ henkilöä työllistävään putiikkiin jo mahtuukin pari tyhjänpyörijää opettelemaan suomenkieltä..