Näinä aikoina, kun persuja vastaan hyökätään joka tuutista, ja syytetään rasismista, muistutetaan jälleen kerran, miksi mm. minä lähdin mukaan persuihin, eli miksi suomenkielinen on B-luokan kansalainen omassa maassaan, kun vertaillaan hänen olojaan vaikkapa mamuihin tai sitten kielivähemmistön edustajiin. Ja jostain syystä tätä ei sanota rasismiksi:
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/suomen-kielta-ei-tueta-1.1119076
QuoteKolmen lapsen äiti Mustasaaresta kirjoitti asiaa Pohjalaisen mielipidepalstalla 19.12.2011.
Sinisilmäisinä ajattelimme asettua rauhalliseen mustasaarelaiseen taajamaan lastemme kanssa asumaan ilman ennakkoluuloja ruotsin kieltä tai ruotsinkielisiä kohtaan.
Puoli vuosikymmentä ruotsinkielisessä pitäjässä on opettanut tavoille. Suomenkielisiä kuntalaisia toisinaan kohdellaan vähempiarvoisina, ainakin aavistuksen epätoivottuina.
Arvostus näkyy päätöksissä. Erinomainen esimerkki on juuri Tuovilan koulu, joka pullistelee tilanahtaudesta jo ties monettako vuotta, mutta päätöksiä ei vain haluta saada aikaan.
On turha haaveilla suomenkielisistä luokista tai päiväkotiryhmistä muualla kuin Sepänkylässä tai Tuovilassa, kun asiaa ei edes haluta selvittää. Kysytty on.
Suomenkielisiä on kautta aikain arvosteltu ruotsinkielisten syrjinnästä, mutta näyttää syrjintä onnistuvan toisinkin päin. Tilaisuusko se tekee varkaan?
Veroni se maksan minäkin
Mustasaari
No oikea nimi tälle suomen järjestelmälle onkin apartheid.
Eikö nämä kouluasiat kuulu supolle?
suojelupoliisi(at)poliisi.fi
Vaasan toimipiste
Korsholmanpuistikko 45
65100 Vaasa
Puh. 071 878 4570
Quote from: nuiv-or on 27.12.2011, 14:18:19
Eikö nämä kouluasiat kuulu supolle?
suojelupoliisi(at)poliisi.fi
Vaasan toimipiste
Korsholmanpuistikko 45
65100 Vaasa
Puh. 071 878 4570
taitaa kärsivän osapuolella päällä olla synneistä pahin: kuuluminen enemmistöön.
Ei tietenkään voida suoraan missään sanoa, että suomenkielisiä ei ko. alueelle toivota, hoidetaan homma savustamalla suomenkieliset ulos alueilta, joille heitä ei (ainakaan suurilukuisina) toivota. Hiljaisesta painostuksesta tuossa resurssien epäoikeudenmukaisessa jakamisessa juuri on kyse.
Eniten tässä kaikessa minua ihmetyttää myös se puusilmäisyys millä rasismia, ennakkoluuloja ja syrjintää nähdään hyvin yksipuolisesti vain yhdessä / toisessa osapuolessa. Samalla koko joukko kyseenalaisia asioita menee ohitse takavasemmalta vailla juuri mitään huomiota.
aikoinaan kun Karjalan evakoita asutettiin kantasuomeen niin ruotsinkieliset kunnat kietäytyivät ottamasta näitä vastaan..Syy oli yksinkertainen, ei haluttu saada lisää suomenkielisiä jotta ruotsinkielen valtaa-asemaa uhattaisi.
Takavuosina Porvoossa(Sipoo?) käytiin pitkä taistelu alueen nimikylttien asemasta. Muutaman vuoden välein selvitettiin onko Porvoossa Ruotsinkielisiä ennemistö.
Quote from: d100a on 27.12.2011, 14:48:43
Takavuosina Porvoossa(Sipoo?) käytiin pitkä taistelu alueen nimikylttien asemasta. Muutaman vuoden välein selvitettiin onko Porvoossa Ruotsinkielisiä ennemistö.
Porvoo - Borgå
Suomenkieliset
1990 25 875
1991 26 126
1992 26 412
1993 26 581
1994 26 752
1995 26 976
1996 27 343
1997 27 528
1998 27 827
1999 28 234
2000 28 540
2001 28 920
2002 29 250
2003 29 676
2004 30 169
2005 30 313
2006 30 651
2007 31 004
2008 31 293
2009 31 567
2010 31 627
Ruotsinkieliset
1990 15 816
1991 15 780
1992 15 751
1993 15 688
1994 15 673
1995 15 633
1996 15 549
1997 15 434
1998 15 390
1999 15 368
2000 15 377
2001 15 367
2002 15 309
2003 15 326
2004 15 290
2005 15 277
2006 15 272
2007 15 260
2008 15 256
2009 15 211
2010 15 148
Muut kielet yhteensä
1990 239
1991 455
1992 486
1993 599
1994 625
1995 706
1996 764
1997 829
1998 925
1999 1 014
2000 1 052
2001 1 116
2002 1 171
2003 1 215
2004 1 334
2005 1 392
2006 1 481
2007 1 568
2008 1 678
2009 1 821
2010 1 993
Solved.
Eikös tuo kuuluisi vähemmistövaltuutetun selvitettäviin/korjattaviin asioihin, jos kyseessä on suomenkielinen vähemmistö? Vaan taitaa olla turha toivo...
Quote from: d100a on 27.12.2011, 14:48:43
Takavuosina Porvoossa(Sipoo?) käytiin pitkä taistelu alueen nimikylttien asemasta. Muutaman vuoden välein selvitettiin onko Porvoossa Ruotsinkielisiä ennemistö.
Sipoo muuttui 2003 pääkieleltään suomenkieliseksi. Oli kova pala RKP:lle.
Mutta jep, en kyllä haluaisi asua missään Mustasaaressa suomenkielisenä. Ei yleensä suomenruotsalaisille "kaksikielisyys" ole tärkeää, ellei kyseessä ole oma etu. Varmasti on vihamielistäkin suhtautumista suomenkielisiin.
Toivottavasti vaikka nämä hallituksen pakkokuntaliitokset saavat vähän karsittua näitä pelleileviä kunnallisvaltuustoja isompiin yksikköihin Vaasankin alueella, että ei koko alueen kehitystä jarruteta.
Quote from: Brandöt on 27.12.2011, 14:29:23
...savustamalla suomenkieliset ulos alueilta, joille heitä ei (ainakaan suurilukuisina) toivota.
Mustasaaren väestötilasto ei tue tuota teoriaa. 31.12.2010 kunnan keliryhmät jakautuivat seuraavasti:
Ruotsinkieliset 69,6%
Suomenkieliset 29,1%
Muunkieliset 1,3%
29,1% on jo aika suuri osuus väestöstä. Vielä oleellisempi pointti piilee kieliryhmien erisuuruisessa kasvutahdissa. Tarkastellaan 20 vuoden aikaväliä 1990-2010.
Ruotsinkielisten määrä on kasvanut tänä aikana 7,9%.
Suomenkielisten taas peräti
33,6%.
Kieliryhmien välillä ei ole oleellista eroa lisääntymistahdissa. Valtaosa väestönlisäyksestä selittyykin muuttoliikkeellä. Mustasaarihan on "Vaasan maalaiskunta", enenevässä määrin Vaasan esikaupunkialuetta, johon tietenkin muuttaa jatkuvasti uutta väkeä ennen kaikkea suomenkielisiltä alueilta. Tuohan on ollut ruotsinkielisen rannikkoseudun dilemma jo pitkään: jos paikallinen elinkeinoelämä kehittyy voimakkaasti, se johtaa voimakkaaseen muuttoliikkeeseen ja sitä kautta suomenkielisten osuuden voimakkaaseen kasvuun. Uudellamaalla esimerkiksi Porvoo ja Loviisa ovat panostaneet talouskasvuun, joten ei ole mitenkään yllättävää, että suomi on nykyisin niissä enemmistokielenä. Tammisaaren (nykyisen Raaseporin) kunnanisät taas suorastaan jarruttivat menneinä vuosikymmeninä teollistumista, mikä näkyy nykyisin siinä, että enemmistökieli on siellä edelleen ruotsi.
Kaksikielisenä helsinkiläisenä en ole tottunut pitämään kysymystä paikallisesta enemmistökielestä minään kovin oleellisena asiana, mutta tiedän, että monet perinteisesti ruotsinkielisten kuntien asukkaat kokevat kysymyksen tärkeäksi. Asennetutkimuksissa on todettu, että ruotsinkielisenemmistöisillä paikkakunnilla asuvat ruotsinkieliset suhtautuvat pessimistisemmin ruotsin kielen tulevaisuuteen tässä maassa kuin ne jotka asuvat suomenkielisenemmistöisissä kunnissa. Tämä liittyy pitkälti siihen, että ihmiset luonnostaan pelkäävät muutoksia. Jossain Mustasaaren kaltaisessa kunnassa väki varmaan pelkää sitä että joutuu ehkä tulevaisuudessa hoitamaan viralliset asiansa enimmäkseen suomeksi, kuten täällä Pääkaupunkiseudulla pitkälti joutuu käytännössä tekemään. Ero on siinä, että täällä Pääkaupunkiseudulla me olemme jo tottuneet tuohon tilanteeseen. Sitä paitsi nekin meistä jotka eivät ole taustaltaan valmiiksi kaksikielisiä puhuvat yleensä huomattavasti parempaa suomea kuin keskimääräinen mustasaarelainen.
Totesin edellä, että suomenkielinen väestöryhmä on kasvanut Mustasaaressa viimeisten 20 vuoden aikana lähinnä muuttoliikkeen johdosta paljon nopeammin kuin ruotsinkielinen. Jos tarkkoja ollaan, 4,25 kertaa nopeammin. Tästä päästäänkin kysymykseen koulurakennuksista ja siitä miten ahdasta niissä on. Nimittäin: jos jokin väestöryhmä kasvaa 20 vuodessa peräti
kolmanneksella (33,6%), on jokseenkin väistämätöntä, että kyseistä väestöryhmää palvelevissa koulurakennuksissa on ahtaampaa kuin sen väestöryhmän koulurakennuksissa, jonka kasvuvauhti on ollut yli neljä kertaa hitaampaa. Tilojen allokointi pakostakin laahaa jäljessä todellisesta kehityksestä, jos väestöryhmän kasvu on noin nopeaa.
Mustasaareen on jo aikaisemminkin kohdistunut voimakkaita liitospaineita, ja ne tulevat tämän hallituksen aikana ja yleensäkin lähivuosina vain kasvamaan. On selvästi vain ajan kysymys koska Mustasaari liitetään Vaasaan. Kysymys kuntaliitoksesta jakaa mielipiteitä Vaasan seudulla, mutta mielenkiintoisinta kysymyksessä on se että jakolinja kulkee nimenomaan Rkp:n
sisällä. Osa Rkp:läisistä kannattaa liitosta, osa taas vastustaa. Itsessään Mustasaaressa vastustajien määrä on varmasti huomattavasti suurempi kuin Vaasassa, mutta vastustajat tuskin kykenevät muuhun kuin väistämättömän kuntaliitoksen hidastamiseen.
Quote from: Aldaron on 27.12.2011, 20:09:09
Quote from: Brandöt on 27.12.2011, 14:29:23
...savustamalla suomenkieliset ulos alueilta, joille heitä ei (ainakaan suurilukuisina) toivota.
Mustasaaren väestötilasto ei tue tuota teoriaa. 31.12.2010 kunnan keliryhmät jakautuivat seuraavasti:
Ruotsinkieliset 69,6%
Suomenkieliset 29,1%
Muunkieliset 1,3%
29,1% on jo aika suuri osuus väestöstä. Vielä oleellisempi pointti piilee kieliryhmien erisuuruisessa kasvutahdissa. Tarkastellaan 20 vuoden aikaväliä 1990-2010.
Ruotsinkielisten määrä on kasvanut tänä aikana 7,9%.
Suomenkielisten taas peräti 33,6%.
Kieliryhmien välillä ei ole oleellista eroa lisääntymistahdissa. Valtaosa väestönlisäyksestä selittyykin muuttoliikkeellä. Mustasaarihan on "Vaasan maalaiskunta", enenevässä määrin Vaasan esikaupunkialuetta, johon tietenkin muuttaa jatkuvasti uutta väkeä ennen kaikkea suomenkielisiltä alueilta. Tuohan on ollut ruotsinkielisen rannikkoseudun dilemma jo pitkään: jos paikallinen elinkeinoelämä kehittyy voimakkaasti, se johtaa voimakkaaseen muuttoliikkeeseen ja sitä kautta suomenkielisten osuuden voimakkaaseen kasvuun. Uudellamaalla esimerkiksi Porvoo ja Loviisa ovat panostaneet talouskasvuun, joten ei ole mitenkään yllättävää, että suomi on nykyisin niissä enemmistokielenä. Tammisaaren (nykyisen Raaseporin) kunnanisät taas suorastaan jarruttivat menneinä vuosikymmeninä teollistumista, mikä näkyy nykyisin siinä, että enemmistökieli on siellä edelleen ruot---------
--------------------
--------------------
Totesin edellä, että suomenkielinen väestöryhmä on kasvanut Mustasaaressa viimeisten 20 vuoden aikana lähinnä muuttoliikkeen johdosta paljon nopeammin kuin ruotsinkielinen. Jos tarkkoja ollaan, 4,25 kertaa nopeammin. Tästä päästäänkin kysymykseen koulurakennuksista ja siitä miten ahdasta niissä on. Nimittäin: jos jokin väestöryhmä kasvaa 20 vuodessa peräti kolmanneksella (33,6%), on jokseenkin väistämätöntä, että kyseistä väestöryhmää palvelevissa koulurakennuksissa on ahtaampaa kuin sen väestöryhmän koulurakennuksissa, jonka kasvuvauhti on ollut yli neljä kertaa hitaampaa. Tilojen allokointi pakostakin laahaa jäljessä todellisesta kehityksestä, jos väestöryhmän kasvu on noin nopeaa.
-----------
aika hyvin selitetty, mutta kuten aina, todellisuus on toista: suomenkielisten osuus on 20 vuodessa noussut kolmanneksella, mutta sinä
20 vuoden aikana ei ole tehty päätöstä uuden suomenkielisen koulun rakentamisesta, päinvastoin, tuovilan naapurista, Veikkaalasta lopetettiin suomenkielinen koulu hiljattain, vaikka moni pienempi, mutta ruåtsinkielinen koulu sai jäädä.
Olet varmaan samaa mieltä kuin minä siinä, että alueelle tarvittaisiin suomenkielisille oma vähemmistövaltuutettu?
Va för helvete händer de här igen? Nu pistär ja den här ketjun kiinni och satans helvete nu igen med er alla.
Avaaja lähtee viikoksi huilaamaan. Sanktiota saatetaan täydentää varoituksella.