Loput linkin kautta.
QuoteMaahanmuuttajat käyttävät terveyspalveluita vain vähän
Helsinkiläiset maahanmuuttajat käyvät lääkärissä kantaväestöä harvemmin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan hoitamattomat mielenterveyden ongelmat ovat maahanmuuttajlla yleisiä. Myös fyysisessä toimintakyvyssä on puutteita.
Maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia selvittävään laajaan tutkimukseen on Helsingissä osallistunut yli 500 somali-, kurdi- ja venäläistaustaista maahanmuuttajaa. Haastatteluita ja terveystarkastuksia on tehnyt joukko tutkittavien maanmiehiä.
Tutkimuskoordinaattori ja Iranin kurdi Maryam Fathollahi tuli perheensä kanssa Suomeen pakolaisena runsaat viisi vuotta sitten. Hänen mukaansa suurimmalla osalla kurdimaahanmuuttajista on takanaan traumaattisia kokemuksia.
- Melkein kaikilla kurditaustaisilla ihmisillä Irakista tai Iranista on samankaltaisia kokemuksia kriiseistä, esimerkiksi vakinlakokemuksia.
Haastatteluiden mukaan yli 40 prosenttia Helsingissä asuvista kurdimiehistä on kokenut kotimaassaan kidutusta. Traumaoireita on edelleen lähes kaikilla sukupuoleen katsomatta.
Ongelmiin on vain harvoin saatu apua Suomessa, kertoo erikoistutkija Anu Castaneda Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
- Me olemme huomanneet, että mielenterveydellisten oireiden vuoksi ei ole kuitenkaan hakeuduttu hoitoon, vaikka niitä mielenterveyden ongelmia on.
[...]
Käsitys omasta terveydestä usein todellisuutta parempi
Psyykkisten ongelmien lisäksi puutteita on fyysisessä kunnossa. Monilla kurdi- ja somalinaisilla on vaikeuksia jopa portaiden nousussa ja kauppakassien kannossa. Vakavasta ylipainosta kärsii 40 prosenttia somalinaisista, kertoo Castaneda.
- Semmoisia fyysisen toimintakyvyn puutteita, joiden voi ajatella rajoittavan jokapäiväistä elämää, tuli meidän mielestämme yllättävänkin paljon esiin.
Oman terveyden ongelmia ei Fathollahin mukaan myöskään aina tunnisteta
- Joku ei välttämättä koe itseään sairaaksi. He ajattelevat, että se on ihan normaalia elämää tuntea itsensä masentuneeksi.
- Terveyden heikkouksien pitää olla jotenkin hyvin merkittäviä ennen kuin niiden ajatellaan olevan niin merkittäviä, että sen vuoksi pitäisi hakeutua ihan lääkärille saakka, sanoo myös Castaneda.
[...]
http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/11/maahanmuuttajat_kayttavat_terveyspalveluita_vain_vahan_3021644.html
Tämä on "järkeilty" siten, että mamuista kaikkien oletetaan tarvitsevan terveyspalveluita fyysisten ja psyykkisten traumojen vuoksi, koska ovat mamuja. Kantaväestöstä lasketaan "apua tarvitseviksi" vain apua tarvitsevat.
Muuta selitystä en keksi... no, ehkä toimittajan valehtelun! :roll:
QuoteHelsinkiläiset maahanmuuttajat käyvät lääkärissä kantaväestöä harvemmin.
Koska ikävakioinnista ei mainittu halaistua sanaa, oletan ettei sellaista ole käytetty. Helsinkiläiset maahanmuuttajat tuppaavat olemaan nuorempia kuin kantaväestö ja siten heidän voisi olettaa sairastavan harvemmin. Tosin tämän jutun mukaan suunnilleen puolet ovat saman tien valmiita varhaiseläkkeelle.
QuoteVakavasta ylipainosta kärsii 40 prosenttia somalinaisista, kertoo Castaneda.
En ole koskaan nähnyt somalinaista lenkillä. Muuta en tähän sitten sanokaan.
Miten hoitamattomat fyysiset ja psyykkiset ongelmat suhtautuvat siihen, että mamu alkaa tuottamaan jo 2 vuoden maassaolon jälkeen veroeuroja valtiolle (vrt. suomalaiselta menee pari vuosikymmentä) ? Luulen, että 2 vuoden päästä ei paljoa töitä tehdä, jos pääkopassa viskoo tai jalat ei kanna. Sama ilmiö on nähtävissä suomalaisissa syystä tai toisesta syrjäytyneissä, joten epäilen 2 vuoden aikajännettä kovasti.
Quote from: kmruuska on 27.11.2011, 11:00:23
Quote from: Faidros. on 27.11.2011, 10:43:38
Tämä on "järkeilty" siten, että mamuista kaikkien oletetaan tarvitsevan terveyspalveluita fyysisten ja psyykkisten traumojen vuoksi, koska ovat mamuja. Kantaväestöstä lasketaan "apua tarvitseviksi" vain apua tarvitsevat.
Muuta selitystä en keksi... no, ehkä toimittajan valehtelun! :roll:
Voisitko vähän avata tätä analyysiasi? Nyt jää aika avoimeksi se mikä tässä on valehtelua ja vääristelyä.
Minusta on vähintäänkin epäuskottavaa, jos väitetään jonkin kansanryhmän olevan lähes kokonaan traumatisoitunut ja muut vaivat siihen vielä päälle. Ehkä he vain kertovat olevansa traumatisoituneita, koska kurpitsavankkuri.
Quote from: kmruuska on 27.11.2011, 11:24:04
Quote from: Faidros. on 27.11.2011, 11:11:52
Quote from: kmruuska on 27.11.2011, 11:00:23
Quote from: Faidros. on 27.11.2011, 10:43:38
Tämä on "järkeilty" siten, että mamuista kaikkien oletetaan tarvitsevan terveyspalveluita fyysisten ja psyykkisten traumojen vuoksi, koska ovat mamuja. Kantaväestöstä lasketaan "apua tarvitseviksi" vain apua tarvitsevat.
Muuta selitystä en keksi... no, ehkä toimittajan valehtelun! :roll:
Voisitko vähän avata tätä analyysiasi? Nyt jää aika avoimeksi se mikä tässä on valehtelua ja vääristelyä.
Minusta on vähintäänkin epäuskottavaa, jos väitetään jonkin kansanryhmän olevan lähes kokonaan traumatisoitunut ja muut vaivat siihen vielä päälle. Ehkä he vain kertovat olevansa traumatisoituneita, koska kurpitsavankkuri.
Sinusta on epäuskottavaa että pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla on traumatisoivia kokemuksia? Okei.
Sinusta on uskottavaa, että kaikki tänne pyrkivät puhuvat aina ja kaikesta totta. Okei.
Quote from: Marko Parkkola on 27.11.2011, 10:59:58
Miten hoitamattomat fyysiset ja psyykkiset ongelmat suhtautuvat siihen, että mamu alkaa tuottamaan jo 2 vuoden maassaolon jälkeen veroeuroja valtiolle (vrt. suomalaiselta menee pari vuosikymmentä) ? Luulen, että 2 vuoden päästä ei paljoa töitä tehdä, jos pääkopassa viskoo tai jalat ei kanna. Sama ilmiö on nähtävissä suomalaisissa syystä tai toisesta syrjäytyneissä, joten epäilen 2 vuoden aikajännettä kovasti.
Ja jos ei osaa lukea, kirjoittaa ja ei osaa suomea..
Mutta ei anneta faktojen häiritä. Ei Jossukaan anna häiritä.
Kaiken asiasta kertoo mielestäni se, että "maahanmuuttajia" ja kurdeja käsitellään tässä artikkelissa käytännössä synonyymeinä. Oletan, että laajennettu näkemys on kuitenkin Irak-Iran-Somalia-Afganistan-Sudan -tyyppinen, mutta sitä ei turhaan kerrota. On loukkaus maahanmuuttajia kohtaan että koko diverssi ryhmä pistetään nimikkeellään pienen ryhmän asialle - tai ainakin itse epäilisin nyt oltavan taas sisäänheittäjien asialla.
Pelkästään Kaukoidästä tai vaikkapa Virosta on maahamme asettunut näitä kurdeja ja vastaavista oloista tulleita suurempia ryhmiä, mutta heidän intressejään ei koskaan yleistetä "maahanmuuttajien" intresseiksi - mikä onkin mielestäni oikea tapa käsitellä asiaa. Miksi rauhanuskonnon alueilta tulevien kohdalla toimittajat ja virkamiehet eivät kykene samaan?
Hyvän elintason ympäristö virkistää kummasti vuorilla asunutta kameliteknikkoa samoin kuin impivaaran tupauunojakin. Sinänsä otsikko harhauttaa mielikuvissa rypeviä ihmisiä, koska sodan jaloista paenneet vaativat erityistä panosta.
Mutta kun nuivistelee aikansa, niin huomaa otsikoinnin osumatarkkuudenkin. Ostareilla lanteet heiluu melko kepeästi joten pelkkä maahanmuuttokin aiheuttaa ihmeparantumisen verrattain monelle.
Aiheeseen liittyvä artikkeli, jossa käsitellään maahanmuuttoon ja erityisesti pakolaisuuteen liittyvää kohonnutta riskiä psyykkisiin sairauksiin.
Psyykkisesti sairas maahanmuuttaja
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
2007;123(4):469-75
Tapio Halla (http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=%2Fportlet_action%2Fdlehtihakuartikkeli%2Fviewarticle%2Faction&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo96297&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero)
QuoteEsimerkiksi Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa on todettu maahanmuuton jälkeisten stressitekijöiden vaikuttavan jopa enemmän kuin ennen maahanmuuttoa koetun syrjinnän ja väkivallan.
Sama asia tuodaan esiin Turun kriisikeskuksen koulusmateriaalissa. Oheisessa kuviossa havainnollistetaan, miten maahanmuuton jälkeen seuraa realiteettien kohtaaminen sekä apatia ja depressiovaihe, jonka kestolla on suuri vaikutus henkilön psyykkiseen hyvinvointiin. Samaisessa materiaalissa nostetaan esiin maahanmuuttajien psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä:
- Vaikeat tapahtumat menneisyydessä (sota, pakomatka)
- Kotimaahan jääneiden sukulaisten ja ystävien tilanne (epävarmuus ja ikävä)
- Kotimaan ja suomen kulttuurien ja uskonnon samankaltaisuus (mitä lähempänä toisiaan, sen helpompaa)
- Kotimaasta lähdön syy (vapaaehtoisuus /pakko)
- Tuloikä (murrosiässä ja seniori-iässä vaikeinta)
- Kielen oppiminen (mahdollisuus saada suomalaisia ystäviä)
- Koulunkäyntitausta (koulunkäynti kotimaassa helpottaa sopeutumista)
- Lasten ja nuorten kohdalla vanhempien tuki (ongelmien selvittäminen yhdessä tärkeää)
- Etnisen ryhmän tuki (omaa kieltä puhuvat ystävät tärkeitä, oman ryhmän asenne sopeutumiseen)
- Lasten ja nuorten kohdalla koulunkäynti ja suhde opettajaan (koulu luo säännöllisyyttä elämään, kannustava opettaja tärkeä)
- Suomalaisten suvaitsevaisuus (mahdollinen rasismi)
- Olot kotona/vastaanottokeskuksessa
- Lapsilla turvalliset ja säännölliset rutiinit (läksyt, kerhot, muut aktiviteetit)
- Oma asenne sopeutumiseen (molempien kulttuurien kunnioittaminen tärkeää)
Tuo kuvan "kriisistä mahdollisuus" on kyllä jotain todellisuuspakoista uuskieltä - vai voisiko joku avata? Onko kyseessä nk. voimavara?
Quote from: foobar on 27.11.2011, 12:12:12
Tuo kuvan "kriisistä mahdollisuus" on kyllä jotain todellisuuspakoista uuskieltä - vai voisiko joku avata? Onko kyseessä nk. voimavara?
Se liittynee kriisin käsittelyyn ja käsittelyn viimeiseen vaiheeseen eli ns. uudelleen suuntautumisen vaiheeseen. Sen aikana ihminen alkaa orientoitumaan tulevaisuuteen. Lisäksi kriisin/kriisien onnistunut käsittely voi toimia vahvistavana kokemuksena ihan kaikille, jolloin kokemus kriisin onnistuneesta käsittelystä voi rakentua voimavaraksi. Kriisien kohdalla tämä pätee niin maahanmuuttajiin kuin myös kantaväestöön!
Alkaa vaikuttamaan siltä, että pakolaisten maahan ottaminen on suuri rikos ihmiskuntaa vastaan. Kriisiytetään vain entisestään jo kriisissä olevia.
Quote from: Toofast24 on 27.11.2011, 12:21:41
Quote from: foobar on 27.11.2011, 12:12:12
Tuo kuvan "kriisistä mahdollisuus" on kyllä jotain todellisuuspakoista uuskieltä - vai voisiko joku avata? Onko kyseessä nk. voimavara?
Se liittynee kriisin käsittelyyn ja käsittelyn viimeiseen vaiheeseen eli ns. uudelleen suuntautumisen vaiheeseen. Sen aikana ihminen alkaa orientoitumaan tulevaisuuteen. Lisäksi kriisin/kriisien onnistunut käsittely voi toimia vahvistavana kokemuksena ihan kaikille, jolloin kokemus kriisin onnistuneesta käsittelystä voi rakentua voimavaraksi. Kriisien kohdalla tämä pätee niin maahanmuuttajiin kuin myös kantaväestöön!
Toki. En vain ole ihan varma, onko se yhteiskunnallisesti suuri mahdollisuus että otetaan maahan kriisiytyvää/kriisiytynyttä jengiä joiden integroitumiseksi tämä prosessi on käytävä läpi, varsinkaan kun monella se ei edes onnistune. Siis kun vertailukohtana on se, ettei tällaisia tulijoita suorastaan kiskottaisi maahan.
Myös venäläisen ruletin pelipöydästä pakeneminen on mitä positiivisin mahdollisuus. Välttäisin kuitenkin loppuun asti sellaiseen pelipöytään tai edes lähietäisyydelle päätymistä. En myöskään olisi kauhean innokas järjestämään näitä pelejä...
Quote from: foobar on 27.11.2011, 12:28:47
Quote from: Toofast24 on 27.11.2011, 12:21:41
Quote from: foobar on 27.11.2011, 12:12:12
Tuo kuvan "kriisistä mahdollisuus" on kyllä jotain todellisuuspakoista uuskieltä - vai voisiko joku avata? Onko kyseessä nk. voimavara?
Se liittynee kriisin käsittelyyn ja käsittelyn viimeiseen vaiheeseen eli ns. uudelleen suuntautumisen vaiheeseen. Sen aikana ihminen alkaa orientoitumaan tulevaisuuteen. Lisäksi kriisin/kriisien onnistunut käsittely voi toimia vahvistavana kokemuksena ihan kaikille, jolloin kokemus kriisin onnistuneesta käsittelystä voi rakentua voimavaraksi. Kriisien kohdalla tämä pätee niin maahanmuuttajiin kuin myös kantaväestöön!
Toki. En vain ole ihan varma, onko se yhteiskunnallisesti suuri mahdollisuus että otetaan maahan kriisiytyvää/kriisiytynyttä jengiä joiden integroitumiseksi tämä prosessi on käytävä läpi, varsinkaan kun monella se ei edes onnistune. Siis kun vertailukohtana on se, ettei tällaisia tulijoita suorastaan kiskottaisi maahan.
Myös venäläisen ruletin pelipöydästä pakeneminen on mitä positiivisin mahdollisuus. Välttäisin kuitenkin loppuun asti sellaiseen pelipöytään tai edes lähietäisyydelle päätymistä. En myöskään olisi kauhean innokas järjestämään näitä pelejä...
Järkevää? Ei. Kallista? kyllä. Fiksumpaa olisi keskittyä työperäiseen maahanmuuttoon ja tehdä siitä mahdollisuus.
Quote from: Toofast24 on 27.11.2011, 12:03:33Samaisessa materiaalissa nostetaan esiin maahanmuuttajien psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä:
- Vaikeat tapahtumat menneisyydessä (sota, pakomatka)
- Kotimaahan jääneiden sukulaisten ja ystävien tilanne (epävarmuus ja ikävä)
- Kotimaan ja suomen kulttuurien ja uskonnon samankaltaisuus (mitä lähempänä toisiaan, sen helpompaa)
- Kotimaasta lähdön syy (vapaaehtoisuus /pakko)
- Tuloikä (murrosiässä ja seniori-iässä vaikeinta)
- Kielen oppiminen (mahdollisuus saada suomalaisia ystäviä)
- Koulunkäyntitausta (koulunkäynti kotimaassa helpottaa sopeutumista)
- Lasten ja nuorten kohdalla vanhempien tuki (ongelmien selvittäminen yhdessä tärkeää)
- Etnisen ryhmän tuki (omaa kieltä puhuvat ystävät tärkeitä, oman ryhmän asenne sopeutumiseen)
- Lasten ja nuorten kohdalla koulunkäynti ja suhde opettajaan (koulu luo säännöllisyyttä elämään, kannustava opettaja tärkeä)
- Suomalaisten suvaitsevaisuus (mahdollinen rasismi)
- Olot kotona/vastaanottokeskuksessa
- Lapsilla turvalliset ja säännölliset rutiinit (läksyt, kerhot, muut aktiviteetit)
- Oma asenne sopeutumiseen (molempien kulttuurien kunnioittaminen tärkeää)
Kuulosti niin tutulta että aloin kaivella.
http://nikopol2008.blogspot.com/2009/01/koulu-monikulttuuri-ja-vkivalta-osa-3.html
Quote. . . . Puhutaan suoraan edes tämän yhden kerran: nuorten väkivaltaisuus on ongelma lähinnä kolmannen maailman maahanmuuttajien kohdalla. Näitä ovat sekä työperäisten että turvapaikanhakijoiden perheiden jälkeläiset. Näiden lisäksi on huomioitava ryhmät jotka pelkän lukumääränsä vuoksi tuovat mukanaan paljon potentiaalia kaikkeen mahdolliseen: idästä ja etelänaapurista muuttavat eurooppalaiset. . . . . Minkälainen on pakolaisen mukanaan tuoma henkinen matkatavara?
Riskitekijöitä kriisialueella ja sieltä poistuessa:
Muutto - muuttaminen jopa aivan turvallisissa olosuhteissa on lapselle valtava stressitekijä. Suhteet tuttuihin ihmisiin ja paikkoihin katkeavat. Uudessa elämäntilanteessa riski valita väärä seura tai vääriä toimintamalleja on suuri. Oireilu on normaalia, kunhan elämä hakee (ja saa) uudessa ympäristössä uuden, turvallisen uoman, elämässä on jotakin pysyvää ja jonkinlaista jatkuvuutta. Mitä suurempi muutos, sitä suurempi riski.
Muutto pakon edessä - odottamatta, ilman luonnollista siirtymäaikaa ja surutyötä, syistä joita nuori lapsi ei ymmärrä tai joita hänelle ei osata selittää.
Muutto traumatisoivissa olosuhteissa - esim. nähdä oman kotinsa ja yhteisönsä tuhoutuvan.
Joutuminen eroon perheestä, epävarmuus perheen kohtalosta ja omasta turvallisuudesta. Mikäli perhe pysyy koossa: vanhempien perheenjäsenten trauman läpikäyminen puheissa ja teoissa.
Perheenjäsenen katoaminen, ehkä kuolema.
Perheenjäsenen väkivallan kohteeksi joutumisen ja/tai kuoleman todistaminen.
Väkivallanteon tai sen uhan kohteeksi joutuminen.
Väkivallantekoihin osallistuminen olosuhteiden pakosta; muihin traumatisoiviin tekoihin turvautumaan joutuminen.
Väkivallantekoihin pakottaminen.
Väkivallantekoihin osallistuminen pitkällä ajalla, huumeiden vaikutuksen alaisena.
Kuten tästä (ei suinkaan tyhjentävästä listasta) voi nähdä, kuka tahansa kriisialueelta saapuva yksilö voi olla koko loppuelämänsä mielenterveyspalveluiden tarpeessa. Voidaan jopa sydämettömästi todeta että kaikkein pahimmin kärsineet ovat peruuttamattomasti rikki. Mikään määrä terapiaa ja ymmärrystä ei takaa että vahingoittunut sielu saadaan kuntoon. Etenkin jos maasta ei satu löytymään hoitohenkilökuntaa joka puhuu potilaan kieltä.
QuoteKUKA haluaa maahansa kansanosan jonka lapsuus ja nuoruus, mahdollisesti koko elämä on mennyt sodan keskellä?
Tiedostavan suvaitsevaiston hellimä kuva pakolaisesta, erityisesti nuoresta, on tänne kylmään ja epävieraanvaraiseen pohjolaan susien keskelle heitetty, ajovaloissa sokaistunut saaliseläin, jonka peli on pelattu jo sillä hetkellä kun hän syntyi eriväriseksi kuin me. Suojelemalla ja auttamalla, ja tietysti meitä susia kurittamalla, pakolainen saa uuden kiinnityksen elämään.
Se mistä ei haluta puhua on että joskus parempi kuvaus on lammasaitaukseen laskettu hyeena.
Me emme edes tiedä keskuudessamme kulkevien oikeita nimiä. Mistä kukaan tietää mihin he kykenevät?
Voisiko joku selittää, mihin ovat kadonneet Suomen pelastavat rikastajat ja huippuosaajat, ja miksi tilalle on ilmaantunut mielenterveysongelmaisia, traumatisoituneita ja ylipainoisia elättejä?
Quote from: JoePoe on 27.11.2011, 16:23:52
Voisiko joku selittää, mihin ovat kadonneet Suomen pelastavat rikastajat ja huippuosaajat, ja miksi tilalle on ilmaantunut mielenterveysongelmaisia, traumatisoituneita ja ylipainoisia elättejä?
Älä hätäile, kyllä ne kultamunat kuoriutuvat, kunhan jaksetaan ahkerasti ja väsymättä lämpimässä setelihauteessa hautoa ja rakastaa!
Quote from: foobar on 27.11.2011, 12:28:47
Quote from: Toofast24 on 27.11.2011, 12:21:41
Quote from: foobar on 27.11.2011, 12:12:12
Tuo kuvan "kriisistä mahdollisuus" on kyllä jotain todellisuuspakoista uuskieltä - vai voisiko joku avata? Onko kyseessä nk. voimavara?
Se liittynee kriisin käsittelyyn ja käsittelyn viimeiseen vaiheeseen eli ns. uudelleen suuntautumisen vaiheeseen. Sen aikana ihminen alkaa orientoitumaan tulevaisuuteen. Lisäksi kriisin/kriisien onnistunut käsittely voi toimia vahvistavana kokemuksena ihan kaikille, jolloin kokemus kriisin onnistuneesta käsittelystä voi rakentua voimavaraksi. Kriisien kohdalla tämä pätee niin maahanmuuttajiin kuin myös kantaväestöön!
Toki. En vain ole ihan varma, onko se yhteiskunnallisesti suuri mahdollisuus että otetaan maahan kriisiytyvää/kriisiytynyttä jengiä joiden integroitumiseksi tämä prosessi on käytävä läpi, varsinkaan kun monella se ei edes onnistune. Siis kun vertailukohtana on se, ettei tällaisia tulijoita suorastaan kiskottaisi maahan.
Pitkässä juoksussa näiden kidutettujen ja ties minkä entisten lapsisotilaiden ja sisällissotaveteraanien haaliminen ei liene järkevää, koska rahaa ei todellakaan ole heittää näiden kaikkien mielenterveyshuoltoon ja täällä on jo muutenkin ylikuormitettu MT-infra. Suomen valtion tehtävänä ei ole toimia kansainvälisenä mielisairaalana.
Quote from: Sunt Lacrimae on 27.11.2011, 16:30:39
Quote from: foobar on 27.11.2011, 12:28:47
Quote from: Toofast24 on 27.11.2011, 12:21:41
Quote from: foobar on 27.11.2011, 12:12:12
Tuo kuvan "kriisistä mahdollisuus" on kyllä jotain todellisuuspakoista uuskieltä - vai voisiko joku avata? Onko kyseessä nk. voimavara?
Se liittynee kriisin käsittelyyn ja käsittelyn viimeiseen vaiheeseen eli ns. uudelleen suuntautumisen vaiheeseen. Sen aikana ihminen alkaa orientoitumaan tulevaisuuteen. Lisäksi kriisin/kriisien onnistunut käsittely voi toimia vahvistavana kokemuksena ihan kaikille, jolloin kokemus kriisin onnistuneesta käsittelystä voi rakentua voimavaraksi. Kriisien kohdalla tämä pätee niin maahanmuuttajiin kuin myös kantaväestöön!
Toki. En vain ole ihan varma, onko se yhteiskunnallisesti suuri mahdollisuus että otetaan maahan kriisiytyvää/kriisiytynyttä jengiä joiden integroitumiseksi tämä prosessi on käytävä läpi, varsinkaan kun monella se ei edes onnistune. Siis kun vertailukohtana on se, ettei tällaisia tulijoita suorastaan kiskottaisi maahan.
Pitkässä juoksussa näiden kidutettujen ja ties minkä entisten lapsisotilaiden ja sisällissotaveteraanien haaliminen ei liene järkevää, koska rahaa ei todellakaan ole heittää näiden kaikkien mielenterveyshuoltoon ja täällä on jo muutenkin ylikuormitettu MT-infra. Suomen valtion tehtävänä ei ole toimia kansainvälisenä mielisairaalana.
Törmäsin mielisairauksien hoitamisen Käypä hoito -suositusta tavatessani sellaiseen hätkähdyttävään lukuun, jossa tutkija arvioi 70-80% mielenterveydenhäiriöiden kunnollista tutkimista ja hoitamista tarvitsevista potilaista jäävän kokonaan ilman välttäviäkään palveluja. Sydäntapahtumissa luku on sama, mutta merkitys eri: 80% potilaista saa erinomaisen avun.
Että ota tähän nyt sitten maailman traumatisoituneet asumaan ja elämään...
Ylen väite on niin posketon, että uskon tilanteen olevan juurikin katastrofaalisesti päinvastainen.
Islam iskee aina naisvaltaisiin sektoreihin, joita ovat esim. koululaitos, sosiaalisektori sekä ennenkaikkea terveydenhuolto.
Kyse ei ole aina siitä, tarvitseeko kyseinen muslimi mitään apua, vaan siitä että hänen tehtävänsä on kuormittaa kaiken muun lisäksi myös Suomen terveydenhuoltojärjestelmää, ja siten edesauttaa yhteiskunnan rapautumista.
Quote from: M on 27.11.2011, 17:11:01
Quote from: Sunt Lacrimae on 27.11.2011, 16:30:39
Quote from: foobar on 27.11.2011, 12:28:47
Quote from: Toofast24 on 27.11.2011, 12:21:41
Quote from: foobar on 27.11.2011, 12:12:12
Tuo kuvan "kriisistä mahdollisuus" on kyllä jotain todellisuuspakoista uuskieltä - vai voisiko joku avata? Onko kyseessä nk. voimavara?
Se liittynee kriisin käsittelyyn ja käsittelyn viimeiseen vaiheeseen eli ns. uudelleen suuntautumisen vaiheeseen. Sen aikana ihminen alkaa orientoitumaan tulevaisuuteen. Lisäksi kriisin/kriisien onnistunut käsittely voi toimia vahvistavana kokemuksena ihan kaikille, jolloin kokemus kriisin onnistuneesta käsittelystä voi rakentua voimavaraksi. Kriisien kohdalla tämä pätee niin maahanmuuttajiin kuin myös kantaväestöön!
Toki. En vain ole ihan varma, onko se yhteiskunnallisesti suuri mahdollisuus että otetaan maahan kriisiytyvää/kriisiytynyttä jengiä joiden integroitumiseksi tämä prosessi on käytävä läpi, varsinkaan kun monella se ei edes onnistune. Siis kun vertailukohtana on se, ettei tällaisia tulijoita suorastaan kiskottaisi maahan.
Pitkässä juoksussa näiden kidutettujen ja ties minkä entisten lapsisotilaiden ja sisällissotaveteraanien haaliminen ei liene järkevää, koska rahaa ei todellakaan ole heittää näiden kaikkien mielenterveyshuoltoon ja täällä on jo muutenkin ylikuormitettu MT-infra. Suomen valtion tehtävänä ei ole toimia kansainvälisenä mielisairaalana.
Törmäsin mielisairauksien hoitamisen Käypä hoito -suositusta tavatessani sellaiseen hätkähdyttävään lukuun, jossa tutkija arvioi 70-80% mielenterveydenhäiriöiden kunnollista tutkimista ja hoitamista tarvitsevista potilaista jäävän kokonaan ilman välttäviäkään palveluja. Sydäntapahtumissa luku on sama, mutta merkitys eri: 80% potilaista saa erinomaisen avun.
Että ota tähän nyt sitten maailman traumatisoituneet asumaan ja elämään...
Järkyttävä luku, joka ei ikävä kyllä edes ihmetytä kiitos nykyaikaisen "annetaan sille kymmenen eri lääkereseptiä ja tulee sitten käymään vuoden päästä, kyllä se pärjää"-hoitomallin.
Quote from: Marius on 27.11.2011, 17:17:47
Ylen väite on niin posketon, että uskon tilanteen olevan juurikin katastrofaalisesti päinvastainen.
Islam iskee aina naisvaltaisiin sektoreihin, joita ovat esim. koululaitos, sosiaalisektori sekä ennenkaikkea terveydenhuolto.
Kyse ei ole aina siitä, tarvitseeko kyseinen muslimi mitään apua, vaan siitä että hänen tehtävänsä on kuormittaa kaiken muun lisäksi myös Suomen terveydenhuoltojärjestelmää, ja siten edesauttaa yhteiskunnan rapautumista.
Mutta kuka pyyhkii sairaalahoidossa olevien maahanmuuttajien takapuolet? Tarvitaan siis lisää maahanmuuttajia! :flowerhat:
Quote from: Marius on 27.11.2011, 17:17:47
Ylen väite on niin posketon, että uskon tilanteen olevan juurikin katastrofaalisesti päinvastainen.
En tiedä kokonaistilannetta, mutta tuttavapiirissäni on maahanmuuttajia, jotka eivät ole käyneet koskaan lääkärissä kotimaassaan eivätkä he käy lääkärissä Suomessakaan, jos ei ole aivan pakko esimerkiksi työpaikan takia. He ovat saapuneet maahan omia reittejään esimerkiksi sukulaistensa kutsumina, joten he eivät kuulu interventioiden piiriin. Olen myös ymmärtänyt, että he kokevat kiusallisena, kun heillä ei lääkärin kysyessä ole mitään kerrottavaa terveys-/sairaushistoriastaan. Käytännössä he voivat sairastaa melkein mitä tahansa, mutta tietysti selviydyttyään lapsuudestaan ja nuoruudestaan kehitysmaassa muun muassa ilman rokotuksia he pitävät itseään terveinä. Mahdollisten mielenterveydellisten ongelmien ilmetessä en usko, että he suostuisivat minkäänlaiseen hoitoon.
http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/sel98_12/luku11.htm (http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/sel98_12/luku11.htm)
QuoteMaahanmuuttaja-asiakkaan julkisiin palveluihin kohdistamat odotukset ovat haastateltavien mukaan usein ylimitoitetut ja yksipuoliset. Sosiaalipalveluilta tullaan hakemaan pääsääntöisesti vain rahaa ja etuuksia, terveyspalveluilta lääkkeitä ja tutkimuksia. Muilta osin maahanmuuttaja haluaa itse päättää elämästään. Tämä on eräs asiakastyön suurimpia ristiriitoja. Suomalaiseen palvelukulttuuriin liittyy myös kontrolli; rahaa ja muita etuuksia ei myönnetä ilman riittävää tilanteen kartoitusta ja etuuksien saannin jatkuminen edellyttää tiettyä seurantaa.
QuoteIhmissuhde- ja psyykkisiä ongelmia on erityisen vaikea selvittää. Tämä johtuu haastateltavien mukaan siitä, etteivät maahanmuuttajat ole tottuneet puhumaan näistä ongelmistaan perheen ulkopuolisten kanssa. Osa maahanmuuttajista ei edes tunne 'psyyken' käsitettä. Heitä on siten vaikea saada keskustelemaan ongelman todellisista syistä tai hyväksymään hoidoksi muuta kuin materiaalisia vaihtoehtoja, kuten rahaa tai lääkettä.
Täyttä ajan- ja rahanhukkaa nämä voimavarat.
Psyykkisten ongelmien lisäksi puutteita on fyysisessä kunnossa. Monilla kurdi- ja somalinaisilla on vaikeuksia jopa portaiden nousussa ja kauppakassien kannossa. Vakavasta ylipainosta kärsii 40 prosenttia somalinaisista, kertoo Castaneda. Lisää hissejä, sosiaalityöntekijöitä kantamaan ostoskassit. Ja lisää resursseja, eiköhän se siitä.
Quote from: nuiv-or on 27.11.2011, 17:36:07
http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/sel98_12/luku11.htm (http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/sel98_12/luku11.htm)
Täyttä ajan- ja rahanhukkaa nämä voimavarat.
Psyykkisten ongelmien lisäksi puutteita on fyysisessä kunnossa. Monilla kurdi- ja somalinaisilla on vaikeuksia jopa portaiden nousussa ja kauppakassien kannossa. Vakavasta ylipainosta kärsii 40 prosenttia somalinaisista, kertoo Castaneda.
Lisää hissejä, sosiaalityöntekijöitä kantamaan ostoskassit. Ja lisää resursseja, eiköhän se siitä.
Johtuisiko passivoitumisesta kun perheen naiset ovat kotona kaiket päivät lapsosten kanssa, ja varmaan itsenäiset liikuntaharrastuksetkaan eivät ole kovin suuressa huudossa?
Quote from: Marius on 27.11.2011, 17:17:47
Ylen väite on niin posketon, että uskon tilanteen olevan juurikin katastrofaalisesti päinvastainen.
Islam iskee aina naisvaltaisiin sektoreihin, joita ovat esim. koululaitos, sosiaalisektori sekä ennenkaikkea terveydenhuolto.
Kyse ei ole aina siitä, tarvitseeko kyseinen muslimi mitään apua, vaan siitä että hänen tehtävänsä on kuormittaa kaiken muun lisäksi myös Suomen terveydenhuoltojärjestelmää, ja siten edesauttaa yhteiskunnan rapautumista.
Tuo on kyllä THL:n tutkimushanke, josta on julkaistu jotain ennakkotuloksia lehdistön käyttöön.
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa (Maamu) (http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/hankesivu?id=22131)
Quote from: Sunt Lacrimae on 27.11.2011, 17:39:23Johtuisiko passivoitumisesta kun perheen naiset ovat kotona kaiket päivät lapsosten kanssa, ja varmaan itsenäiset liikuntaharrastuksetkaan eivät ole kovin suuressa huudossa?
Tosin ovathan ne kauppakassit absoluuttisestikin painavia, jos perheessä on paljon lapsia.
EDIT: quotet
Itse olen aina ollut perusterve, en ole sairastellut flunssia tai viruksia kolmeenkymmeneen vuoteen. Mutta akuutin tilanteen, ei siis minkään lenssun, vuoksi piti käydä terveyskeskuksessa ja sen jälkeen sairaalan päivystyspolilla, ja kyllä minä olin suu ammollaan:
Molemmat paikat olivat täynnä lähinnä somaleita, venäläisiä ja virolaisia. Ja minä en vähästä hätkähdä, mutta käytäntö taitaa olla jotain aivan muuta kuin propagandistiset "tutkimukset".
Mutta siihen pitää luottaa, mitä omin silmin näkee.
Quote from: Marius on 27.11.2011, 17:51:07
Itse olen aina ollut perusterve, en juurikaan sairastellut flunssia tai viruksia kolmeenkymmeneen vuoteen. Mutta akuutin tilanteen, ei siis minkään lenssun, vuoksi piti käydä terveyskeskuksessa ja sen jälkeen sairaalan päivystyspolilla, ja kyllä minä olin suu ammollaan:
Molemmat paikat olivat täynnä lähinnä somaleita, venäläisiä ja virolaisia. Ja minä en vähästä hätkähdä, mutta käytäntö taitaa olla jotain aivan muuta kuin propagandistiset "tutkimukset".
Mutta siihen pitää luottaa, mitä omin silmin näkee.
Yksi ongelma voi olla sekin, että esimerkiksi päivystyspolille mennään jonkin akuutin vaivan takia. Lääkäri paikkaa haavan tai kirjoittaa antibiootit, mutta tuskin ehtii tai kehtaa kysellä painonhallinnasta tai mielenterveydestä. Voin kuvitella, miten mahdoton tilanne on, kun edessä istuu kielitaidoton potilas, jota ei ole koskaan edes tutkittu kunnolla.
Quote from: Marius on 27.11.2011, 17:51:07
Itse olen aina ollut perusterve, en ole sairastellut flunssia tai viruksia kolmeenkymmeneen vuoteen. Mutta akuutin tilanteen, ei siis minkään lenssun, vuoksi piti käydä terveyskeskuksessa ja sen jälkeen sairaalan päivystyspolilla, ja kyllä minä olin suu ammollaan:
Molemmat paikat olivat täynnä lähinnä somaleita, venäläisiä ja virolaisia. Ja minä en vähästä hätkähdä, mutta käytäntö taitaa olla jotain aivan muuta kuin propagandistiset "tutkimukset".
Mutta siihen pitää luottaa, mitä omin silmin näkee.
Arvaa mikä ihmetyttää minua vielä enemmän? Se, että vaikka somalit raatavat niska limassa hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pitämiseksi, heitä ei koskaan näe työterveyslääkärin penkkejä kuluttamassa.
Quote from: foobar on 27.11.2011, 18:15:53
Arvaa mikä ihmetyttää minua vielä enemmän? Se, että vaikka somalit raatavat niska limassa hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pitämiseksi, heitä ei koskaan näe työterveyslääkärin penkkejä kuluttamassa.
Ei heitä kyllä näy ihmeemmin työmatkaliikenteessäkään. Liekö työpaikat ja työterveyslääkärit aivan oudolla suunnalla?
Pahoittelen etten jaksanut lukea koko artikkelia mutta olikohan tuossa eritelty miten palvelujen käyttö jakautuu julkisen, yksityisen ja työterveyshuollon välillä?
Oma kokemukseni on että terveyskeskuksen odotustilat ovat varsin maahanmuuttajasävytteisiä mutta yksityisillä sekä työterveydessä on vähemmän väriä. Tällä tarkennuksella on merkitystä sikäli kuin tuossa halutaan kertoa rahvaalle että maahanmuuttajat eivät rasita terveydenhuoltoa - eivät siis rasitakaan työssäkäyvien ja hyvätuloisten silmissä.
Vakavasta ylipainosta kärsii 40 prosenttia somalinaisista, kertoo Castaneda.
En ole koskaan nähnyt somalinaista lenkillä. Muuta en tähän sitten sanokaan.
En ole minäkään. Suu tuntuu napsavan senkin aikaa, kun me muut harrastamme liikuntaa.
Nyt sanon jotakin rumaa, ei ole pakko lukea loppuun, mutta ehkä ne naamankin peittävät säkit ovat sitä varten, että ne peittävät läskin ja mustelmat.
Quote from: Marius on 27.11.2011, 19:01:51
Nyt sanon jotakin rumaa, ei ole pakko lukea loppuun, mutta ehkä ne naamankin peittävät säkit ovat sitä varten, että ne peittävät läskin ja mustelmat.
Jostain kumman syystä olen myös katsellut sitä kuinka Afrikan sarven säkkikansan naiset ovat varsin siloposkia vielä koulunkäynti-iässään, mutta muuttuvat raastinraudalla käsitellyn oloisiksi siinä vaiheessa kun heillä on muutama penska hoidettavanaan. Johtuuko tuo nopea rupsahtaminen siitä, ettei heitä säännöllisesti hakata kotona kuten suomalaisia kanssasisariaan, vai enkö vain alkuunkaan ymmärrä heidän kauneus- ja terveysihannejärjestelmäänsä?
Mitä vähemmän säkki, sitä paremmin voivan näköinen henkilö. Tummat ei-musliminaiset esimerkiksi eivät koskaan tunnu kärsivän sellaisista ulkonäköoireista jotka ovat somalinaisilla normi. No, korrelaatiota uskonnon ja naisten hyvinvoinnin puutteen välille ei saane vihapuherikoksen uhan vuoksi kuitenkaan piirtää.
Quote from: Faidros. on 27.11.2011, 11:29:59
Quote from: kmruuska on 27.11.2011, 11:24:04
Quote from: Faidros. on 27.11.2011, 11:11:52
Quote from: kmruuska on 27.11.2011, 11:00:23
Quote from: Faidros. on 27.11.2011, 10:43:38
Tämä on "järkeilty" siten, että mamuista kaikkien oletetaan tarvitsevan terveyspalveluita fyysisten ja psyykkisten traumojen vuoksi, koska ovat mamuja. Kantaväestöstä lasketaan "apua tarvitseviksi" vain apua tarvitsevat.
Muuta selitystä en keksi... no, ehkä toimittajan valehtelun! :roll:
Voisitko vähän avata tätä analyysiasi? Nyt jää aika avoimeksi se mikä tässä on valehtelua ja vääristelyä.
Minusta on vähintäänkin epäuskottavaa, jos väitetään jonkin kansanryhmän olevan lähes kokonaan traumatisoitunut ja muut vaivat siihen vielä päälle. Ehkä he vain kertovat olevansa traumatisoituneita, koska kurpitsavankkuri.
Sinusta on epäuskottavaa että pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla on traumatisoivia kokemuksia? Okei.
Sinusta on uskottavaa, että kaikki tänne pyrkivät puhuvat aina ja kaikesta totta. Okei.
Vaimoni työskenteli aikoinaan maahanmuuttajapalveluissa, ja kertoi että kokeneimmat mamut kehoittivat tulokkaita
kertomaan joutuneensa kidutetuiksi, vaikka eivät olisi joutuneetkaan. Asianajajat olivat neuvoneet siitä olevan
apua tulevassa prosessissa.
Silmäilin läpi sen vähäisen materiaalin joka tästä tutkimuksesta (http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/hankesivu?id=22153) on saatavilla (http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/hankesivu?id=26056). Ainakin noilla THL:n sivuilla on saatavilla tutkimuksesta vain vähän tietoa, eikä siitä ole vielä ehtinyt ilmestyä julkaisupuolellakaan juuri mitään. Paljon ei siis ollut havaittavissa, mutta yksi tutkimusmetodiikkaan liittyvä heikkous kylläkin, ja juuri siinä asiassa jonka Ylen juttu nosti otsikkoon ja ingressiin.
Kun selvitetään sitä, kuinka usein ihminen on käyttänyt terveyspalveluja, ei haastattelututkimus ole siihen paras keino. Ihmisen muisti on vaillinainen värkki. Kun kysytään, miten usein käyttää terveyspalveluja, vastaukseen vaikuttavat monetkin kognitiiviset harhat ja itse haastattelutilannekin. Tuloksiin voivat vaikuttaa myös ammattitaidottomasti (puhun nyt nimenomaan kyselytutkimuksiin liittyvästä ammattitaidosta) tai tendessimäisesti muotoillut haastattelukysymykset, mutta tähän on mahdotonta ottaa kantaa kun kysymyksiä ei ole julkaistu.
Edellä kuvatuista syistä näiden mamujen terveyspalveluiden käytöstä verrattuna koko väestöön ei voida tämän tutkimuksen perusteella ja käytettävissä olevilla tiedoilla sanoa luotettavasti oikein mitään. Tulosten oikeampi muotoilu tältä osin olisi "haastatellut maahanmuuttajat kokevat käyttävänsä terveyspalveluja tahdissa joka on koko väestön vastaavaa harvempi".
Oikea tapa selvittää, kuinka usein tutkimuksen kohteena olevat maahanmuuttajat käyttävät terveyspalveluita, on tarkistaa asia terveyskeskusten ja sairaaloiden potilasrekistereistä (olettaen että nämä mamut käyttävät vain harvoin yksityistä tai työterveyshoitoa). Toki tässä saattaa muodostua esteeksi Suomen anaaliretentiivinen tietosuojalainsäädäntö ja -käytäntö.
Tiedon haku potilasrekistereistä on lupamenettelyineen ja muineen luultavasti koko lailla työläämpi tapa kuin asian kysyminen tutkittavilta muun haastattelun ohessa, eikä siihen ehkä ole THL:llä viitsitty panostaa tärkeämmiksi koettujen asioiden takia (mieleen tulee projektin tutkijoiden tieteelliseen ammattitaitoon liittyviä spekulaatioita, mutta sen asian käsitteleminen on näillä näytöillä turhaa). Mutta jos asiaa ei ole tutkittu kunnolla, olisi johtopäätöskin - juuri se johon Ylen toimittaja tarttui - pitänyt muotoilla varovaisemmin. Näyttäisi, että tämä on vain sivujuonne tutkimuksen tavoitteiden kannalta, joten ei siitä sen enempää.
Mielenkiintoisempaa on, miksi Ylen toimittaja otti näistä alustavista tuloksista juuri tämän, heikoimmin perustellun, oman juttunsa pääasiaksi otsikkoon. Toimittajalta ei voi edellyttää asiaan liittyvien tieteellisten näkökohtien ymmärtämistä, mutta olisihan tuossa ollut huomionarvoisempaakin materiaalia kuten nuo väitetysti yleiset kidutuskokemukset. Niistähän ei yleensä ole muuta näyttöä kuin haastateltavan oma kertomus, joten niiden yleisyyden selville saamiseen haastattelututkimus on perusteltu; lisäksi kidutuskokemukseen, toisin kuin esim. lääkärissäkäyntien määrään viimeisen vuoden aikana, ei liittyne esim. kognitiivisia harhoja sen muistamisen suhteen, onko joutunut kidutetuksi vai ei (paitsi ehkä false memory).
Toinen silmiinpistävä seikka antaa johtolangan toimittajan valinnoille: otsikon "Maahanmuuttajat käyttävät terveyspalveluita vain vähän" (huom. ei "vähemmän kuin koko väestö keskimäärin" vaan "vain vähän"). Tässä siis toimittaja yrittää antaa kiireiselle lukijalle vaikutelman että maahanmuuttajat (ei pelkästään haastatellut somali-, kurdi- ja venäläistaustaiset vaan kaikki) ovat määräänsäkin nähden vain pieni taakka Suomen terveydenhoitojärjestelmälle. Sama asia vielä toistetaan - tosin täsmentäen - lihavoidussa ingressissä.
Näyttää siis siltä, että toimittaja on valinnut tutkimuksen toistaiseksi sinänsä melko vähäisistä julkaistuista tuloksista sen, joka ajaa parhaiten tiettyä poliittista agendaa, ja esittänyt senkin tuloksen vielä otsikossa harhaanjohtavasti. Toki voidaan kansaa rauhoitella, ettei näistä mamuista nyt niin paljoa taakkaa ole - Ylen tehtäviinhän kuuluu monikulttuurisuuden edistäminen. Mutta onko niin paljoa vaadittu että saisin lupamaksujeni vastineeksi puolueetonta, luotettavaa, olennaiseen keskittyvää uutisointia?
Kyllä lähtökohtaisesti on täysin selvää, että muslimi- ja afrikkalaisten maahantunkeutujien puheisiin ei missään tapauksessa pidä uskoa.
Eikä heidän puheisiinsa perustuen voi tehdä yhtäkään järkevää tutkimusta.
Ja tämä siksi, että muslimien ynnä afrikkalaisten "kulttuureihin" kuuluu sisäänrakennettuna epärehellisyys ja valehtelun ihannoiminen.
Eikä suomalainen taikaseinä avautuisi, ellei mamu valehtelisi, suunnilleen joka asiassa. Maahanmuutto perustuu maahanänkeäjien valehtelulle.
Quote from: Marius on 27.11.2011, 23:14:56
Kyllä lähtökohtaisesti on täysin selvää, että muslimi- ja afrikkalaisten maahantunkeutujien puheisiin ei missään tapauksessa pidä uskoa.
Eikä heidän puheisiinsa perustuen voi tehdä yhtäkään järkevää tutkimusta.
Ja tämä siksi, että muslimien ynnä afrikkalaisten "kulttuureihin" kuuluu sisäänrakennettuna epärehellisyys ja valehtelun ihannoiminen.
Eikä suomalainen taikaseinä avautuisi, ellei mamu valehtelisi, suunnilleen joka asiassa. Maahanmuutto perustuu maahanänkeäjien valehtelulle.
Voiko järkeviä tutkimuksia tehdä suomalaisten puheisiin perustuen?
Quote from: foobar on 27.11.2011, 18:15:53
Arvaa mikä ihmetyttää minua vielä enemmän? Se, että vaikka somalit raatavat niska limassa hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pitämiseksi, heitä ei koskaan näe työterveyslääkärin penkkejä kuluttamassa.
He myös ilmeisesti raatavat ilta- ja yötöissä, koska varhaisen aamun työmatkalaisten joukossa somaleita näkee hyvin harvoin. He näyttävät ilmaantuvan katukuvaan keskipäivän aikoihin ja iltapäivällä, kunhan ovat aluksi levänneet hirmuisen työrutistuksensa jälkeen.
Quote from: Teiskolainen on 27.11.2011, 19:27:03
Vaimoni työskenteli aikoinaan maahanmuuttajapalveluissa, ja kertoi että kokeneimmat mamut kehoittivat tulokkaita
kertomaan joutuneensa kidutetuiksi, vaikka eivät olisi joutuneetkaan. Asianajajat olivat neuvoneet siitä olevan
apua tulevassa prosessissa.
Tämä todetaan myös Ilkka Pirisen väitöskirjassa sivulla 184. Kopiointi tähän ei onnistu kun ilmeisesti suojattu.
http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7209-1.pdf (http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7209-1.pdf)
Quote from: Aallokko on 28.11.2011, 09:48:41
Quote from: foobar on 27.11.2011, 18:15:53
Arvaa mikä ihmetyttää minua vielä enemmän? Se, että vaikka somalit raatavat niska limassa hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pitämiseksi, heitä ei koskaan näe työterveyslääkärin penkkejä kuluttamassa.
He myös ilmeisesti raatavat ilta- ja yötöissä, koska varhaisen aamun työmatkalaisten joukossa somaleita näkee hyvin harvoin. He näyttävät ilmaantuvan katukuvaan keskipäivän aikoihin ja iltapäivällä, kunhan ovat aluksi levänneet hirmuisen työrutistuksensa jälkeen.
Tuossa valossa on ymmärrettävää, että lepäilevät asemilla seiniin tukeutuen tai istuskelevat Kaisaniemen puistossa lämpimämpään aikaan.
Maahanmuuttajat käyttävät terveyspalveluita vain vähän
Väite on kyllä täysin vailla perää, jos koskaan on käynyt pk seudulla jonottamassa vaikkapa verikokeisiin aamulla ennen duunia niin tietää että ylläoleva lause on täyttä puppua.
Kerran erehdyin käymään Itäkeskuksessa verinäyttessä, arviolta 90% jonottajista oli tummaihoista / kaapujengiä. Paikka aivan täynnä väkeä, joutui jonottamaan portaissa asti. Koetan olla käymättä siellä enää.
Myyrmäessä olen käynyt useinkin aamulla verinäytteessä, siellä mamusuhde on vähäisempi, ehkä vain 30-40%.
Quote from: isomaha on 28.11.2011, 11:06:23
Maahanmuuttajat käyttävät terveyspalveluita vain vähän
Väite on kyllä täysin vailla perää, jos koskaan on käynyt pk seudulla jonottamassa vaikkapa verikokeisiin aamulla ennen duunia niin tietää että ylläoleva lause on täyttä puppua.
Kerran erehdyin käymään Itäkeskuksessa verinäyttessä, arviolta 90% jonottajista oli tummaihoista / kaapujengiä. Paikka aivan täynnä väkeä, joutui jonottamaan portaissa asti. Koetan olla käymättä siellä enää.
Myyrmäessä olen käynyt useinkin aamulla verinäytteessä, siellä mamusuhde on vähäisempi, ehkä vain 30-40%.
Omien havaintojen perusteella täyttä valehtelua. Väkimääräänsä nähden suhteellisesti enemmän maahanmuuttajan näköistä porukkaa näyttäisi olevan jonottamassa...
Quote from: BeerBelly on 28.11.2011, 10:41:14
Tämä todetaan myös Ilkka Pirisen väitöskirjassa sivulla 184. Kopiointi tähän ei onnistu kun ilmeisesti suojattu.
http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7209-1.pdf (http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7209-1.pdf)
Quote from: Ilkka PirinenKidutuksesta kysyminen saattaa tuottaa myönteisiä vastauksia myös sekundaarisen hyödyn toivossa. Tutkittujen kertomuksia kuvataan sellaisina kuin he itse ne esittivät.
Quote from: Ilkka PirinenAikuisista tutkituista 57 prosentilla oli ollut kidutuskokemuksia, lisäksi muita väkivaltakokemuksia oli ollut 12 prosentilla. Pidätettynä tutkituista aikuisista oli ollut 49 prosenttia. Kidutus- ja pahoinpitelykokemukset näyttivät olevan yhteydessä moniin sairauksiin, erityisesti mielenterveyden ongelmiin. Mahdolliseen kidutukseen liittyviä fyysisiä löydöksiä todettiin kuitenkin vähän.
edit: Kyllä copy-paste toimii:
Quote from: sivu 184Tutkitut saattaisivat kertoa sellaisistakin kidutuskokemuksista, joita heillä ei
ollut ollut. Erityisesti silloin, kun asianomaisen perushaastattelu ei tapahtunut
heti vastaanottokeskukseen saapumisen jälkeen, oli mahdollista, että tutkittu olisi
saanut keskuksen muilta asukkailta vihjeen, että kannattaa kertoa kidutus- ja pa-
hoinpitelykokemuksista.
Jos ja kun maahanmuuttajat käyttävät aiheettomasti kidutusta taikasanana joka avaa tuen ja palvelujen ja avun ovet, niin kärsijöinä ovat lopulta ne maahanmuuttajat joita todella on kidutettu. Jos usko tarinoihin menee, niin tulee tilanteita ettei oikeasti kidutettuja enää välttämättä uskotakaan.
Quote from: normi on 28.11.2011, 11:53:33
Jos ja kun maahanmuuttajat käyttävät aiheettomasti kidutusta taikasanana joka avaa tuen ja palvelujen ja avun ovet, niin kärsijöinä ovat lopulta ne maahanmuuttajat joita todella on kidutettu. Jos usko tarinoihin menee, niin tulee tilanteita ettei oikeasti kidutettuja enää välttämättä uskotakaan.
Näinhän se tietenkin menee. Jo vanhat sadut tietävät tämän ilmiön. Samalla tavalla sosiaalietuuksien perässä tulevat "turvapaikanhakijat" ja heidän päästämisensä lihapatojen äärelle on saanut aikaiseksi sen, että juuri kukaan järkevä ei enää ota tosissaan sitä porukkaa, ja siinä tulevat samalla leimatuiksi nekin, jotka olisivat oikeasti hädänalaisia.
Moni humaanimamuihin kohdistuva ennakkoluulo on a) oikeutettu perustuen faktoihin ja b) idioottimaisen sinisilmäisesti ja hövelisti hoidetun mamupolitiikan tulosta sekä c) hallaa niille mamuille, jotka ovat liikkeellä oikealla asialla.
Quote from: Roope on 28.11.2011, 11:35:02
Quote from: BeerBelly on 28.11.2011, 10:41:14
Tämä todetaan myös Ilkka Pirisen väitöskirjassa sivulla 184. Kopiointi tähän ei onnistu kun ilmeisesti suojattu.
http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7209-1.pdf (http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7209-1.pdf)
Quote from: Ilkka PirinenKidutuksesta kysyminen saattaa tuottaa myönteisiä vastauksia myös sekundaarisen hyödyn toivossa. Tutkittujen kertomuksia kuvataan sellaisina kuin he itse ne esittivät.
Quote from: Ilkka PirinenAikuisista tutkituista 57 prosentilla oli ollut kidutuskokemuksia, lisäksi muita väkivaltakokemuksia oli ollut 12 prosentilla. Pidätettynä tutkituista aikuisista oli ollut 49 prosenttia. Kidutus- ja pahoinpitelykokemukset näyttivät olevan yhteydessä moniin sairauksiin, erityisesti mielenterveyden ongelmiin. Mahdolliseen kidutukseen liittyviä fyysisiä löydöksiä todettiin kuitenkin vähän.
Quote from: sivu 184Tutkitut saattaisivat kertoa sellaisistakin kidutuskokemuksista, joita heillä ei ollut ollut. Erityisesti silloin, kun asianomaisen perushaastattelu ei tapahtunut heti vastaanottokeskukseen saapumisen jälkeen, oli mahdollista, että tutkittu olisi saanut keskuksen muilta asukkailta vihjeen, että kannattaa kertoa kidutus- ja pahoinpitelykokemuksista.
Tämä vie pohjaa pois niiden haastattelemalla "havaittujen" kidutuskokemusten luotettavuudelta.
Quote from: A4 on 28.11.2011, 15:38:48
Koko teksti täällä: Link. (http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/sel98_12/luku11.htm)
Quote from: sosiaali- ja terveysministeriön selvitys
Maahanmuuttaja-asiakkaan julkisiin palveluihin kohdistamat odotukset ovat haastateltavien mukaan usein ylimitoitetut ja yksipuoliset. Sosiaalipalveluilta tullaan hakemaan pääsääntöisesti vain rahaa ja etuuksia, terveyspalveluilta lääkkeitä ja tutkimuksia. Muilta osin maahanmuuttaja haluaa itse päättää elämästään.
[..] Jotkut haastateltavista kokivat maahanmuuttajien kertovan heille taustastaan vain sen, minkä olettivat olevan edullista toivotun lopputuloksen kannalta. [..] Erään sosiaalityöntekijän mukaan asiakas kertoi surullisia asioita lapsestaan mutta sosiaalityöntekijän koottua tiimin lapsen auttamiseksi selvisikin, että miehen kertomuksen perustavoite oli saada perheeseen uusi matto ja kello.
[..]
Perusterveydenhuollossa työskentelevien mukaan maahanmuuttaja-asiakkaat hakevat herkästi apua, esimerkiksi tulevat lääkäriin lapsen pienenkin lämmönnousun tai nuhan takia. Joillakin maahanmuuttajaryhmillä on taipumus vaatia paljon kalliita tutkimuksia pienenkin ongelman vuoksi.
Ihmissuhde- ja psyykkisiä ongelmia on erityisen vaikea selvittää. Tämä johtuu haastateltavien mukaan siitä, etteivät maahanmuuttajat ole tottuneet puhumaan näistä ongelmistaan perheen ulkopuolisten kanssa. Osa maahanmuuttajista ei edes tunne 'psyyken' käsitettä. Heitä on siten vaikea saada keskustelemaan ongelman todellisista syistä tai hyväksymään hoidoksi muuta kuin materiaalisia vaihtoehtoja, kuten rahaa tai lääkettä.
Tämä taas vie pohjaa pois Maamu-tutkimuksen melkein kaiken haastatteluaineiston luotettavuudelta, mukaanlukien se haastattelemalla "selvitetty" terveyspalveluiden käyttöfrekvenssi.
Kaikkiaan Maamu-tutkimuksen haastatteluosuus on melko varmasti yhtä tyhjän kanssa - on vaikea kuvitella, että tutkijat keksivät keinot joilla noiden haastattelututkimuksen luotettavuuteen pahasti vaikuttavien ongelmien yli päästään. No, onhan tutkimuksessa sentään terveystarkastus-osio, johon voi luottaa paremmin.
Saapa nähdä, kun Maamu-tutkimuksesta alkaa tulemaan julkaisuja, otetaanko niissä huomioon ylläkuvatut haastattelututkimusosuuden ongelmat.
Quote from: Roope on 28.11.2011, 11:35:02
Quote from: BeerBelly on 28.11.2011, 10:41:14
Tämä todetaan myös Ilkka Pirisen väitöskirjassa sivulla 184. Kopiointi tähän ei onnistu kun ilmeisesti suojattu.
http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7209-1.pdf (http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7209-1.pdf)
Quote from: Ilkka PirinenKidutuksesta kysyminen saattaa tuottaa myönteisiä vastauksia myös sekundaarisen hyödyn toivossa. Tutkittujen kertomuksia kuvataan sellaisina kuin he itse ne esittivät.
Quote from: Ilkka PirinenAikuisista tutkituista 57 prosentilla oli ollut kidutuskokemuksia, lisäksi muita väkivaltakokemuksia oli ollut 12 prosentilla. Pidätettynä tutkituista aikuisista oli ollut 49 prosenttia. Kidutus- ja pahoinpitelykokemukset näyttivät olevan yhteydessä moniin sairauksiin, erityisesti mielenterveyden ongelmiin. Mahdolliseen kidutukseen liittyviä fyysisiä löydöksiä todettiin kuitenkin vähän.
edit: Kyllä copy-paste toimii:
Quote from: sivu 184Tutkitut saattaisivat kertoa sellaisistakin kidutuskokemuksista, joita heillä ei
ollut ollut. Erityisesti silloin, kun asianomaisen perushaastattelu ei tapahtunut
heti vastaanottokeskukseen saapumisen jälkeen, oli mahdollista, että tutkittu olisi
saanut keskuksen muilta asukkailta vihjeen, että kannattaa kertoa kidutus- ja pa-
hoinpitelykokemuksista.
"Kidutuskokemuksia koskeva kielteinen vastaus ei välttämättä sulje pois kidutuskokemusten olemassaoloa".
Eli kun joku kertoo,että häntä ei ole kidutettu, niin sitä ei uskota. Kyllä niitä "kidutettuja" tolla systeemillä piisaa
pilvin pimein.