QuoteEv.lut. kirkon ihmisoikeusfoorumi: Turvapaikanhakijan osa ja oikeudet
Perjantai 9.12.2011 klo 8.30-16.00
Bulevardin seurakuntasali, Bulevardi 16 B (2. krs), Helsinki
"Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa." Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, 14 art.
Ensimmäistä kertaa järjestettävän ev.lut. kirkon ihmisoikeusfoorumin tavoitteena on herättää keskustelua turvapaikkaoikeuden eettisestä arvopohjasta sekä turvapaikan hakemiseen ja saamiseen liittyvistä ongelmakohdista:
• Miten 60 vuotta sitten syntynyt Geneven pakolaissopimus pystyy vastaamaan olemassa oleviin ja tuleviin pakolaisuuden syihin?
• Miten oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa toteutuu tänään Suomessa?
• Mitä turvapaikkaa hakevalle olevalle ihmiselle kuuluu ja mikä auttaa häntä selviämään?
Mukana päivässä turvapaikka-asioita hoitavia viranomaisia, järjestöjen asiantuntijoita, kirkkojen työntekijöitä ja kokemusasiantuntija. Piispa Kaarlo Kalliala pohtii kristillisen vieraanvaraisuuden merkitystä tänään. Tanskan kirkon kokemuksista kertoo maahanmuuttajatyön pastori Niels Nymann Eriksen.
Foorumi on avoin kirkkojen työntekijöille ja maallikoille, turvapaikka-asioita hoitaville viranomaisille, järjestöjen edustajille, alan tutkijoille sekä muille kiinnostuneille. Viestiä foorumista saa mielellään lähettää eteenpäin.
Foorumin ohjelma (http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/324348DC84718C21C2257944005323C4/$FILE/Kirkon%20ihmisoikeusfoorumi%202011%20ohjelma.pdf) (pdf)
Osallistuminen on maksuton, lounas omakustanteinen.
Lisätietoja sekä ilmoittautumiset 30.11. mennessä: [email protected]
Quote
Ohjelma
8.30 Kahvia tarjolla
9.15 Tervetuloa
9.30 Kristillinen vieraanvaraisuus tänään
piispa Kaarlo Kalliala
10.00 Oikeus hakea turvapaikkaa ennen ja nyt
Mikä Geneven pakolaissopimuksen merkitys on tänään?
Alustus: lakimies Thomas Bergman, YK:n pakolaisjärjestön
Tukholman aluetoimisto
Kommenttipuheenvuoro: maahanmuuttajatyön pastori Niels
Nymann Eriksen, Tanskan luterilainen kirkko (puheenvuoro
englanniksi)
11.00 Turvapaikkaperusteiden pullonkaulat
Mitä lainsäätäjä on tarkoittanut näiden osalta ja miten lakia
sovelletaan?
Alustus: johtava lakimies Marjaana Laine, Pakolaisneuvonta
Kommenttipuheenvuoro: ylitarkastaja Elisa Alho-Kullström,
Maahanmuuttovirasto, Turvapaikkayksikkö
12.00 Omakustanteinen lounas
13.00 Elämä turvapaikanhakijana
Kuinka ylläpitää toivoa ja mikä auttaa selviytymään?
Alustus: pastori Timo Keskitalo, Kansainvälinen seurakunta
Kommenttipuheenvuoro: Irakin assyrialainen Dawood Jaba
13.45 Kahvitauko
14.15 Elämä turvapaikkapäätöksen jälkeen
Millä tavalla haavoittuvuus jatkuu?
psykiatri Elina Ahvenus, Kidutettujen kuntoutuskeskus
14.45 Akvaariokeskustelu
Foorumin puheenvuoroissa kuullun koontia eri näkökulmista
Keskustelijoina kirkkoherra Veli-Pekka Järvinen, Tampereen
Harjun seurakunta, tutkija Outi Lepola, Lastensuojelun
Keskusliitto ja kirjailija Jussi Förbom
15.45 Kiitos ja päätös
Miten kirkon/seurakunnan tulee suhtatutua kun turvapaikanhakija osoittautuu lakia pakenevaksi rikolliseksi? Kansainväliseksi sellaiseksi? Terroristiksi? Kansanmurhaajaksi? Huumekauppiaaksi? Asekauppiaaksi, kuolemankauppiaaksi?
Anteeksianto kuuluu kristilliseen perinteeseen. Mutta yhteiskunnalla ei ole isommin varaa sellaiseen.
Huolehtisi kirkko nyt edes meistä omanmaalaisista kristityistä avun tarvitsijoista... mutku eihän ne resurssit kaikkeen riitä. Pitää priorisoida. Saat anteeksi, kirkko. Et ymmärrä, mitä teet. :)
Nykyään näitä hölynpölytilaisuuksia on koko ajan kaikkialla. Milloinkahan muoti muuttuu ja joku muu asia alkaa kiinnostaa tämän sijaan?
Kirkon on syytä pitäytyä lestissään ja kunnioittaa lakeja, kriminaalejen ja muiden lakia rikkovien piilottaminen ei tosiaankaan kuulu kristityn velvollisuuksiin. Raamatun mukaan ihmisen tulee kunnioittaa lakia ja esivaltaa, jos ne nyt eivät ihan älyttömiä vaadi (kuten vaikka keisarin kumartamista jumalana).
QuoteKirkon ihmisoikeusfoorumi 9.12. Helsingissä:
Turvapaikkahakemusten käsittely on hidastunut
Luterilaisen kirkon ensimmäisessä ihmisoikeusfoorumissa pohdittiin turvapaikanhakijoiden osaa, oikeuksia ja niiden toteutumista Suomessa. YK:n ihmisoikeuksien päivän, 10.12., aattona järjestetyssä seminaarissa myös turvapaikanhakijat kertoivat selviytymisestään. Foorumista vastasi Kirkon ihmisoikeuskysymysten neuvottelukunta.
Seminaarissa huomioitiin, että turvapaikanhakijoiden kuuleminen ja esimerkiksi lausuntojen saaminen lääkäreiltä ja psykologeilta on hidastunut. Hakemusten käsittelyajat ovat hakijan kannalta kohtuuttoman pitkiä. Hakuprosessissa odotetaan, että hakija pystyy luottamaan viranomaisiin ja esimerkiksi jo heti tullessaan maahan kertomaan tarkasti lähdön syistä. Traumatisoitunut ihminen ei silti välttämättä heti kykene avautumaan esimerkiksi kidutuksesta.
"Kirkon tehtävä on nostaa esiin sosiaalieettisiä ja ihmisoikeuskysymyksiä. Monet turvapaikanhakijat elävät järjestelmän ja systeemin armoilla", sanoi kirkon maahanmuuttajatyön sihteeri Marja-Liisa Laihia.
Kirkko toimii sivustavaikuttajana
Piispa Kaarlo Kalliala pohti kristillistä vieraanvaraisuutta. Hänen mukaansa Jeesus otti etäisyyttä kotiin, uskontoon ja isänmaahan, vaikka niitä pidetään nykyään arvokkaina kristillisinä arvoina.
"Joulun alla tekee mieli katsoa joulun toiselle puolelle. Millaista oli olla isätön? Kristillisen uskon juurina ei ollut kodikkuus ja isänmaallisuus vaan muukalaisuus – ketuilla on pesänsä, mutta ihmisen pojalla ei ollut, mihin hän päänsä kallistaisi. Jeesus samaisti tilanteensa muukalaisuuteen."
"Kristityn kokemus on vierauden leimaama. Se tarkoittaa samaistumista kaikkiin muihinkin epävarmuudessa eläviin, ulkopuolisiin ja kodittomiin. Kristillinen vieraanvaraisuus merkitsee myös luottamista. Sen ei silti tule olla kirkon puolelta kuvitelmaa eettisestä ylemmyydestä suhteessa viranomaisiin tai että olisi hyveellistä uskoa kaikkea kuulemaansa."
Kallialan mukaan kirkko hoitaa hyvin tehtävänsä, jos se auttaa viranomaisia tekemään oikean päätöksen. Kirkko toimii hänen mukaansa sivustavaikuttajana. Se ei häiriköi, vaan auttaa apua tarvitsevia ihmisiä ja yhteiskuntaa toimimaan paremmin yhteisten arvojen mukaisesti.
"Maassamme on tuhansia paperittomia. Diakonian perusperiaate on mennä sinne, missä muut eivät ole. On kysyttävä, miten tulevat toimeen ne, jotka eivät ole yhteiskunnalle olemassa", Kalliala kysyi.
Erityishuomio kristittyihin turvapaikanhakijoihin Tanskassa
Geneven pakolaissopimuksen syntymisestä on kuusikymmentä vuotta. Siinä luetellaan pakolaisuuden syitä ja ihmisoikeuksia, joita on muun muassa oikeus uskontoon.
Tanskan luterilaisen kirkon maahanmuuttajatyön pastori Niels Nymann Erksen kertoi Tanskan luterilaisten käyneen keskustelua, onko kirkolla erityinen rooli huolehtia kristityistä turvapaikanhakijoista.
Tanskan kirkon näkemys on, että turvapaikanhakujärjestelmä ei saa syrjiä ketään, mutta kirkolla on erityinen velvollisuus huolehtia niistä, jotka on kastettu kristyiksi muista uskonnoista. Tämä erityisvelvoite auttaa kristittyjä ei silti saa himmentää velvollisuutta auttaa kaikkia niitä, jotka tarvitsevat apua.
Tiedote (http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/966D5B19E80A0630C225796100485757?OpenDocument&lang=FI)
Quote from: Roope on 24.11.2011, 19:26:23
QuoteEv.lut. kirkon ihmisoikeusfoorumi: Turvapaikanhakijan osa ja oikeudet
Perjantai 9.12.2011 klo 8.30-16.00
Bulevardin seurakuntasali, Bulevardi 16 B (2. krs), Helsinki
Jos tämäkin oli yleisötilaisuudeksi tarkoitettu, miksi se oli työpäivänä työaikaan? Kuka näissä ehtii käymään, paitsi tietysti vähemmistövaltuutetut ja vastaavat viran puolesta?
Quote from: Ruckafella on 11.12.2011, 01:11:48
Quote from: Roope on 24.11.2011, 19:26:23
QuoteEv.lut. kirkon ihmisoikeusfoorumi: Turvapaikanhakijan osa ja oikeudet
Perjantai 9.12.2011 klo 8.30-16.00
Bulevardin seurakuntasali, Bulevardi 16 B (2. krs), Helsinki
Jos tämäkin oli yleisötilaisuudeksi tarkoitettu, miksi se oli työpäivänä työaikaan? Kuka näissä ehtii käymään, paitsi tietysti vähemmistövaltuutetut ja vastaavat viran puolesta?
Tiedostavat aktivistit jotka ovat nousseet tietoisuudessaan astraalitasolle jolla ymmärretään valtion piikkiin elämisen luonnollisuus - varsinkin veronmaksajien "kritisointiin" yhdistettynä?
Ei kai sinne nyt mitään nuivia soraääniä haluttu. Paljon kivempaahan se on omassa porukassa! Samalla saatiin 'kansan' mielipidekin asioista kohdalleen.
Quote from: Ruckafella on 11.12.2011, 01:11:48
Jos tämäkin oli yleisötilaisuudeksi tarkoitettu, miksi se oli työpäivänä työaikaan? Kuka näissä ehtii käymään, paitsi tietysti vähemmistövaltuutetut ja vastaavat viran puolesta?
Keskustelijat ja puhujat olivat töissä? Normaalia virantoimitusta virka-aikana, kulukorvaukset palkan päälle, siis. Sitähän ihmisoikeustyö nykyisin useimmiten maassamme on.
Niin noh, kysymys oli luonteeltaan retorinen. Ymmärsin, ettei sinne työssäkäyviä ihmisiä kaivattu. 8)
Koska tulee se osa, jossa käsitellään turvapaikanhakijan velvollisuuksia? Onko niitä?
Quote from: MW on 11.12.2011, 02:05:17
Koska tulee se osa, jossa käsitellään turvapaikanhakijan velvollisuuksia? Onko niitä?
On niitä. Tärkein on toimia turvapaikkabusineksen mahdollisimman avuttomana raaka-aineena ja tarjota rahastusmahdollisuuksia läänitysherroillensa, jotka ne tosiaan käyttävätkin. Lisäksi on olemassa velvollisuus halveksua suomalaista kulttuuria, ruokaa, ilmastoa ja geneettistä puutteellisuutta.
Kirkon ihmisoikeusfoorumin teemaan liittyen. Hallintovaliokunnan sivuilla (http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/valiokunnat/valiokunta-hav01/index.htx?url=/plaza/toimielimet/muut/zvkseuraavakokous_hav01_su.html&te=hav01&lng=fi) on tällainen maininta, mutta en löydä seminaarista mitään lisätietoa:
QuoteTIEDOKSI:
Seminaari pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta Euroopassa keskiviikkona 14.12.2011 klo 12.00-14.00, Helsingin yliopisto, Porthania, tiedekuntahuone P545.
Aikoja sitten erosin ko. puodista, mutta pienen pienenä yrittäjänä joudun kantamaan roponi (jolla todellakin olisi muutakin käyttöä) mokutuksen hyväksi.
Quote from: Jouko on 24.11.2011, 19:37:22
Miten kirkon/seurakunnan tulee suhtatutua kun turvapaikanhakija osoittautuu lakia pakenevaksi rikolliseksi? Kansainväliseksi sellaiseksi? Terroristiksi? Kansanmurhaajaksi? Huumekauppiaaksi? Asekauppiaaksi, kuolemankauppiaaksi?
Anteeksianto kuuluu kristilliseen perinteeseen. Mutta yhteiskunnalla ei ole isommin varaa sellaiseen.
Tai kun turvapaikanhakija vaatii, edellyttää, pettää, käyttäytyy röyhkeästi, varastaa, ryöstää, raiskaa, ylenkatsoo Suomen (tai vastaanottajamaan) lakeja ja kansalaisia? Ja tuo maa on palkannut täysiaikaisia virkamiehiä kääntämään kaikki teot oman maan kansaa vastaan?
Paremmin oli kirkon asiat ennen naispappien valtakautta. Ennen kirkolla oli miettimistä alkoholistien kanssa, jotka olivat kokoajan käsi ojossa ruinaamassa. Muistan kirkkovaltuustouraltani, kun diakoniatyöntekijät halusivat juopoille lisää rahaa, niin eräs järeä valtuustossa istuva poliisi käytti painokkaan puheenvuoron, että kivikovat ammattilaisetkin ovat juoppojen kanssa liemessä ja että harrastelijoitten ei ole syytä siihen leikkiin lähteä ollenkaan.
Tästähän päästään analogisesti siihen, että islam on suurta riippuvuutta ja sosiaalisia ongelmia aiheuttava psykedeelinen päihde, johon pitäisi olla nollatoleranssi. Sen käyttöä ja levitystä ei pitäisi missään nimessä hyväksyä saatikka edistää. Kirkolle islam-vieroituskeskuksia!