http://tv1.yle.fi/ohjelmat/dokumentit/isien-sota
Oli aika henkeä haukkova kokonaiselämys. Etenkin kohtaus, jossa itsenäsyyden puolesta taistelleen kesi-ikäinen poika keekoili lattialla, jossain psykodraamasessiossa, ku isi ei ollu läsnä. Takuulla on traumoja jääny. Ja jos on lukenu Juha Siltalaa ni voi ymmärtää, että noi jutut on aina ylisukupolvellisia. Silti, isoin uhri annettiin silloin juoksuhaudoissa. En ymmärrä tätä, että pitää tehdä tollanen asettelu, et isit sotimalla syyllisty poikiensa tuskaan. Tai siis syyllisty, mut ei se ollu niitten vika. Jotenki jäi tosta paskanmaku suuhun, vaikken mikään sotafani olekaan.
Oli karu ohjelma. Huh!